Eduskunnan perustuslakivaliokunta käynnisti tiistaiaamuna tutkinnan ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) virkatoimen lainmukaisuudesta. Aamulla kuultaviksi tulivat Haavisto, valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen ja ulkoministeriön konsulipäällikkö Pasi Tuominen.
Kymmenen kansanedustajan jättämässä muistutuksessa valiokuntaa pyydetään tutkimaan, onko Haavisto ”tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta olennaisesti rikkonut ministerin tehtävään kuuluvia velvollisuuksiaan tai menetellyt muutoin virkatoimissaan selvästi lainvastaisesti” al-Holin ISIS-leirin asiassa.
Muistutuksen mukaan kotouttamiskysymystä ei viety valtioneuvoston yleisistuntoon. Haaviston on muistutuksen mukaan syytä epäillä tulkinneen oikeuskanslerin vastausta virheellisesti sekä painostaneen konsulipäällikkö Tuomista lainvastaiseen toimintaan ja pyrkineen siirtämään hänet pois virasta. Kansanedustajat kysyvät myös, oliko uuden al-Hol -erityisedustajan asettamisen prosessi laillinen.
Joulukuuhun 2019 istunut Antti Rinteen (sd.) hallitus, ulkoministerinään Pekka Haavisto, nimitettiin 6. kesäkuuta 2019. Sitä edeltäneen Juha Sipilän (kesk.) hallituksen päättämä linja oli, ettei aikuisia auteta al-Holin leiriltä Suomen valtion toimin pois.
Pääministeri Antti Rinne sanoi 27. kesäkuuta 2019 eduskunnan täysistunnossa, että ”meillä ei ole mitään tarkoitusta sellaista toimintaa lähteä tekemään, jossa näitä ihmisiä lähdettäisiin esimerkiksi konsulipalvelulain perusteella tuomaan Suomeen” ja ”tässä tilanteessa emme harkitse mitään erityisiä evakuointitoimenpiteitä, mitään sellaisia, jotka perustuvat esimerkiksi konsulilainsäädäntöön. Ne eivät sovellu tähän nyt laisinkaan”.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) totesi samassa istunnossa, että ”tässä minun mielestäni pääministeri hyvin selkeästi totesi jo, että hallitus ei lähde aktiivisesti hakemaan näitä ihmisiä pois”.
Tämän jälkeen joskus syksyllä Suomen linja hiljaisuudessa muuttui.
”Heillä on yksityisyydensuoja”
Verkkouutiset kävi läpi ulkoministeri Pekka Haaviston eduskunnassa kesäkuun 2019 alusta joulukuun 2019 alkuun al-Hol -leiristä tai Syyrian tilanteesta pitämät julkiset puheenvuorot. Skandaalit ”Operaatio Korvesta” eli pitkälle viedyistä evakuointisuunnitelmista ja konsulipäällikön painostamisesta tulivat julki joulukuun alussa.
Seuraavaan listatuissa ulkoministerin puheenvuoroissa eduskunnalle ei käytännössä todettu mitään sen suuntaista, että uusi hallitus toimisi aiemmasta poiketen. Päätöksenteosta ja suunnitelmista ei löydy mainintoja. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan kokouksista, joissa Haavisto kävi, on kerrottu vastaavasta.
Näin Pekka Haavisto eduskunnalle ajanjaksolla sanoi:
* Täysistunnossa 12.6.2019:
– Kysyitte myös Isis-vaimojen ja lasten tilanteesta. Ajattelin, että se varmaan liittyy tähän al-Holin leiriin. Se on asia, jota me olemme tietysti seuranneet nyt päivä päivältä ja myöskin käyttäneet pohjoismaisten kollegojemme apua siinä — Ruotsi, Norja, Tanska ovat seuranneet samalla tavalla tätä. Meidän viranomaistemme toimivaltahan ei ulotu sinne leirille, mutta tietysti erilaisten reittien kautta pyrimme varmistamaan sen, että lapset olisivat siellä turvassa, ja tässä on erilaisia ratkaisuehdotuksia, muun muassa tämä kansainvälinen tuomioistuin -ajatus ja tämäntyyppisiä, joista nyt selvitetään, missä aikataulussa nämä voisivat toteutua. Varmasti aika samaa tahtia muiden Pohjoismaiden kanssa tässä tullaan toimimaan, vaihdetaan tietoja niin paljon kuin voidaan, ja tietysti lasten etu on se meidän johtava prinsiippimme, kun yritämme ratkaisua sinne etsiä.
* Täysistunnossa 26.6.2019:
– Ensin, edustaja (Kai) Mykkänen nosti esiin kysymyksen, mitä hallitus tekee terrorismin vastaisessa työssä ja millaista linjaa Euroopan unionilta edellytämme. Ei tässä ole minkäänlaista muutosta. Olemme olleet mukana Isisin vastaisessa koalitiossa. Meillä on tavallaan nyt menestystarina käsissämme: Isis on lyöty, ei tullut suurta kalifaattia sille alueelle. Ja nyt joudumme tietysti tekemään työtä jälkiseurausten kanssa. Ensinnäkin vierastaistelijat ja muut Isis-taistelijat joutuvat toivottavasti alueella oikeuteen. Tuemme sitä kaikin tavoin, pyrimme tukemaan hybridituomioistuimen muodostamista sinne. Ja sitten nämä perheet, perheenjäsenet, nämä tapaukset, joita on nyt leireillä, kuten Al-Holissa, käsitellään yksilöinä myöskin turvallisuusriskit ja -näkemykset huomioon ottaen. Totta kai lapsen etu edellä mennään näissä perheiden kohdalla tehtävissä ratkaisuissa.
* Täysistunnon kyselytunnilla 27.6.2019:
– Samaan aikaan on sitten leireissä ainakin noin 10 000 sellaista naista ja lasta, jotka ovat olleet Isis-alueella tukemassa Isisiä. Hallitus selvittää tietysti tällaisten ihmisten kohdalla, mitä apua mahdollisesti tarvitaan. Siellä on paljon lapsia, pieniä lapsia, joiden tilanne on erittäin huolestuttava, ja mikäli tällaiset ihmiset hakeutuvat sitten Suomen konsulaattiin jossakin, niin suomalaisina he saavat tietysti palata maahan (Ben Zyskowicz: Mutta sitä ei kysytty!).
* Täysistunnon kyselytunnilla 27.6.2019:
– Ehkä ensin tästä konsulikyydistä, kun konsulipalvelulaista tuntuu ehkä olevan sellainen käsitys, että kaikkia suomalaisia autetaan kaikilla tavoilla. Se on hyvin rajallinen tapa, jolla lähetystöt voivat suomalaisia maailmalla auttaa. Totta kai tarjotaan mahdollisuutta maksusitoumusta vastaan palata Suomeen joissakin tapauksissa, joissa rahat ovat loppu ja muuta, mutta nehän peritään ulosoton kautta sitten myöhemmin takaisin. Järjestelmäthän toimivat näin. Ei ole mitään ilmaisia konsulikyytejä olemassa, maailma ei toimi enää sillä tavalla. Meillä menisi valtio vararikkoon, jos me alkaisimme tuoda ihmisiä maailmalta tällä tavalla. Mutta sitten tähän kysymykseen: näiden leirien ylläpito pitkällä aikavälillä on tietysti kansainvälisten järjestöjen tehtävä ja työ tällä hetkellä, ja näitä kansainvälisiä järjestöjä autetaan siinä. Tietysti on varmaan joku raja sitten siinä, kuinka kauan näitä leirejä ylipäätään on siellä Pohjois-Syyriassa olemassa, eivät ihmiset varmaan koko elämäänsä siellä asu. Siellä pyritään asuttamaan nyt muun muassa Irakin ja Syyrian alueille näitä ihmisiä, ja totta kai järjestöillä on tästä suuri vastuu.
* Täysistunnossa 19.9.2019:
– Pelkään, että tuotan pettymyksen taas edustaja Zyskowiczille, mutta yritän nyt kuitenkin kuvata sitä hallituksen toimintalinjaa. Ensimmäinen asia on tietysti, että kun on suomalaisia lapsia, Suomen kansalaisia, jossakin tilanteessa, vaarallisessa tilanteessa tai hädänalaisessa tilanteessa, pyritään toimimaan niin, että näiden lasten oikeudet kaikin tavoin toteutuvat lapsen oikeuksien sopimuksen ja muiden lasten oikeuksien näkökulmasta. Toinen viestimme on ollut hyvin selvä: sellaisilla henkilöillä, joita ei epäillä mistään rikoksesta, jotka eivät epäilyksen mukaan ole mihinkään rikokseen syyllistyneet, eivät ole syytettynä mistään, pitäisi olla mahdollisuus vapaasti liikkua näillä alueilla. Ei ole mitään perustetta pitää heitä internoituna tai muuta, jos ei ole tällaista syytettä tai epäilyä esitetty. Ja kolmas kysymys: tietysti pidämme huolen kansallisesta turvallisuudesta kaikissa olosuhteissa ja otamme huomioon kaiken sen informaatiotiedon, joka liittyy kansalliseen turvallisuuteen ja näihin kysymyksiin, koska kysymyksessä on kuitenkin alue, jolla terroristijärjestö on pitänyt valtaa ja toiminut. Näiden kolmen periaatteen mukaan me tässä kysymyksessä toimimme.
* Täysistunnossa 19.9.2019:
– Sitten kritisoitiin hallitusta siitä, että kerromme itsestäänselvyyksiä Suomen kansalaisten, joista mahdollisesti jotkut ovat avun tarpeessa, tilanteesta. Nämä Suomen kansalaiset ovat henkilöitä, joilla on yksityisyydensuoja ja jotka lähtökohtaisesti eivät ole rikoksista epäiltyjä. Emme voi tällaisten henkilöiden yksityiselämään ja henkilöiden yksityisyyteen liittyviä asioita, varsinkin kun kysymys on lapsista, kovin laajasti repostella. Tämä on minusta jokaisen kansalaisen perusoikeus. Totta kai voimme kuvata sitä tilannetta, missä he ovat, mutta emme voi yksittäisen henkilön asioita täällä käydä läpi sillä tarkkuudella, mitä ehkä jotkut toivoisivat. Tilanteet ovat aivan erilaisia eri perheiden kohdalla.
* Täysistunnossa 19.9.2019:
– Jotkut puhujat nostivat esiin myöskin Syyrian puolella olevat vierastaistelijat, heidän perheensä, al-Holin leirin tilanteen. Hallitus toimii olemassa olevan lainsäädännön mukaan näissä kysymyksissä. Suomen kansalaisilla on kaikkialla tietyt oikeudet, pyrimme niitä tietenkin vaalimaan. On kansainväliset lastensuojelua, lasten oikeuksia koskevat sopimukset, niitä täytyy tällaisessa tilanteessa noudattaa, ja on turvallisuusnäkökohdat, jotka täytyy ottaa huomioon. Ja sen vuoksi oikeastaan se, mitä on sanottava, on se, että henkilöiden tilanne on hyvin erilainen riippuen siitä, millä alueella ovat, mihin mahdollisesti ovat syyllistyneet tai millaiseen tilanteeseen ovat joutuneet. Tätä ei oikeastaan voi lainkaan yleistää.
* Täysistunnossa 10.10.2019:
– En oikein tiedä, miten avaisin edustaja (Pia) Kauman kysymystä. Olemme seuranneet aika tarkasti muiden Pohjoismaiden ja Itävallan ja Norjan ja jopa Kosovon ja Venäjän toimia, millä tavalla kaikki ovat toimineet vähän omia reittejään pitkin ja omilla tavoillaan, mutta vaihdamme aika intensiivisesti tätä tietoa. Ne ovat tietenkin suuria päätöksiä, ne, joissa lapset ja vanhemmat erotetaan toisistaan, ja alueella, jossa ei ole varsinaista toimivaa viranomaista, ehkä ylipäätään sukulaisuussuhteiden selvittäminen ja sitten lapsia koskevat päätökset ovat hyvin herkkä asia. Tähän asti on tietysti myöskin ollut kysymyksenä se, kuinka pitkälle suomalaisen viranomaisen toimivalta tietyissä asioissa ulottuu. Oikeuskanslerin tämänpäiväinen kannanotto, joka lähti sieltä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta ja jostain perustuslain kohdista liikkeelle, oli tietysti tätä keskusteluakin selventävä, mutta voin sanoa, että kaikesta yhteydenpidosta huolimatta mikään tämmöinen ratkaisuvaihtoehto siellä alueella ei ole kovin helppo monista syistä johtuen, mutta olemme erittäin aktiivisesti siellä olleet yhteydessä eri toimijoihin ja seuranneet muita toimijoita. Myöskin meille on ollut kovin suuri apu kansainvälisistä järjestöistä. Siellä on noin 30 järjestöä, jotka toimivat alueella, ja me olemme heidän kauttaan paitsi saaneet tietoa myös voineet konkreettisesti toimittaa apua näille lapsiperheille, joiden tilanne on tietysti surkea siellä tällä hetkellä.
* Täysistunnossa 10.10.2019:
– Edustaja Zyskowicz piti erinomaisesti muotoillun puheenvuoron al-Holissa olevien lasten puolesta. Voin vain vakuuttaa edustaja Zyskowiczille, että on sellaisia tietoja, joita ei voi julkisuudessa käyttää, mutta hallitus ei ole ollut aivan toimeton tämän asian ympärillä. Meidän viestimme sille hallinnolle, joka nyt on pitänyt tätä leiriä, on, että ellei ihmisiin kohdistu joitakin oikeudellisia prosesseja, niin suomalaisilla on aina oikeus, ihan perustuslain mukainen oikeus palata kotiin. Tarvittaessa, kuten mainitsittekin, autamme lapsia sieltä palaamaan.
”Tarina vaihtui”
Ajankohdan jälkeen ulkoministeri Pekka Haaviston seuraavat eduskuntakommentit kuultiin 12.12.2019, jolloin al-Hol-skandaali oli jo julkisuudessa.
Tuolloin Haavisto totesi eduskunnalle muun muassa, että ”todellakin tämä toimintalinjaus, johon tässä viittaan, on käsitelty hallituksen iltakoulun yhteydessä oikeuskanslerin läsnä ollessa. Siihen ei ollut kenelläkään mitään huomauttamista”.
– En nyt osaa ollenkaan ennustaa, minkälaisia poliittisia päätöksiä voi tehdä, mutta varmaan voisi tehdä sellaisen, että tuodaan kaikki, ja sitten voisi olla sellainen, että ei tuoda ketään, ja sitten voisi olla sellainen poliittinen päätös, että harkitaan, keitä tuodaan. Ja nyt tämä linja, että harkitaan, keitä tuodaan, näiden yksilöllisten tietojen pohjalta, on se linja, joka valtioneuvoston iltakoulun yhteydessä on käsitelty, joka on ministerin toimintalinjaus ja jota ministerin erityisedustaja noudattaa, eli on tämä yksilöllinen harkinta, jossa sekä lasten tilanne, hätä, että nämä turvallisuusnäkökohdat otetaan huomioon, Pekka Haavisto sanoi eduskunnalle 12.12.2019.
Kokoomuksen ryhmäjohtaja Kai Mykkänen on sanonut puolueensa lähtökohdan asiasta tehtyyn välikysymykseen olleen se, että Pekka Haavisto näytti ”vaihtaneen tarinaa”.
Viranomaismandaatin piti riittää, mutta myöhemmän selityksen mukaan hallituksen iltakoulussa olikin mahdollistettu haut – pääministerin sanoilla ”hiljaisella hyväksynnällä”.
Vakavinta Mykkäsen mukaan oli ulkoministerin halu tulkita oikeuskanslerin päätöstä väärin. Hallitus teki linjapäätöksen asiassa lopulta yleisistunnossaan 16.12.2019.
Kirjalliset vastaukset
Eduskunnassa kokoomuksen Ben Zyskowicz jätti Al-Holista myös kirjallisen kysymyksen 13.9.2019. Ben Zyskowicz kysyi ”mikä on hallituksen tavoite ja tahtotila Al-Holin leirillä olevien Suomen kansalaisten suhteen?”.
Pekka Haaviston vastaus 4.10.2019 kuului näin:
”Suomen kansalaisilla on lähtökohtaisesti aina oikeus palata Suomeen. Tämä on ollut Suomen välittämä viesti myös Koillis-Syyrian alueen hallinnosta vastaaville toimijoille, joiden vastuulla AlHolin leiri ja siellä olevien henkilöiden hyvinvointi on. Suomen viranomaisilla on kyky ja valmius ottaa vastaan myös vaikeista olosuhteista, kuten sotatoimialueilta, palaavia Suomen kansalaisia. Al-Holin leirin sekä alueen humanitaarisen ja turvallisuustilanteen kehittymistä seurataan jatkuvasti muun muassa Suomen Beirutin suurlähetystöltä ja kansainvälisiltä järjestöiltä saatavien tietojen avulla. Viranomaiset ovat olleet yhteydessä myös Koillis-Syyrian alueen hallinnosta vastaaviin toimijoihin. …Lasten osalta yleissopimus lapsen oikeuksista velvoittaa ottamaan kaikissa toimissa ensisijaisesti huomioon lapsen edun. Suomi toimii tämän mukaisesti ja lapsen etu arvioidaan kussakin yksittäistapauksessa erikseen. Myös muiden kuin lasten osalta on muistettava, että kyse on yksittäisten henkilöiden ja perheiden tilanteista, eikä viranomainen voi käsitellä yksilöiden tai perheiden tilannetta julkisuudessa ilman, että henkilöiden yksityisyys vaarantuu. Viranomaisyhteistyötä jatketaan edelleen, jotta löydetään kunkin perheen ja lapsen edun kannalta paras ratkaisu”.
PS:n Mari Rantasen kirjalliseen kysymykseen Haavisto vastasi 5.9.2019 muun muassa, että ”konsulipalvelulaissa säädetyn mukaisesti ulkoasiainhallinto ei kuitenkaan vastaa kotiuttamisesta aiheutuvista kustannuksista. …suomalaisessa oikeusvaltiossa on aina keskeistä myös kansalaisten turvallisuuden takaaminen. Kansalaisten turvallisuus ja turvallisuuden kokemus ovat suomalaisen demokratian ja hyvinvointiyhteiskunnan ydintä. Asiassa pyritään löytämään sellainen ratkaisu, joka turvaa niin lasten oikeuksien toteutumisen, oikeudellisten näkökohtien huomioimisen mahdollisten tapahtuneiden rikosten osalta kuin kaikkien kansalaisten turvallisuuden takaamisen”.
LUE MYÖS:
Pekka Haavisto Ylellä: Tämän takia Isis-leirillä olevia ei auteta (VU 26.10.2019)
IS: Ulkoministeri yritti junailla ISIS-lapset Suomeen (VU 2.12.2019)
Presidentti Sauli Niinistö: En ole tiennyt mistään al-Hol -päätöksestä (VU 3.12.2019)
IS: Al-Holin perheet on jo jyvitetty sosiaalityöntekijöille (VU 10.12.2019)
Pekka Haavisto 4.12.2019: Ei massasuunnitelmaa – ei mitään toimia (VU 11.12.2019)
Pekka Haavisto viime viikolla: En tunne Operaatio Korpea (VU 12.12.2019)
Ulkoministeri nyt: Oikeuskansleri ei velvoittanut – Ulkoministeri 2.12.2019: Velvoitti (VU 17.12.2019)
Petteri Orpo: Kyse on Pekka Haaviston toiminnasta (VU 17.12.2019)
Pekka Haavisto ei kertonut erityisedustajansa koko mandaattia (VU 1.1.2020)
Al-Hol-iltakoulussa oli vain Pekka Haaviston suullinen esitys (VU 3.1.2020)
Jäävätkö jotkin Haavisto-kanteluiden asiat selvittämättä? (VU 13.1.2020)
