Venäläinen kalastusalus näyttää seurannen amerikkalaista ydinsukellusvenettä Norjan vesillä.
Asiasta tässä kertovan Norjan yleisradio NRK:n mukaan venäläistroolari lähti Tromssassa vierailleen Yhdysvaltain laivaston Ohio-luokan risteilyohjussukellusvene USS Floridan perään ja seurasi sitä Tromssasta lähtien ja Karlsøyn ohi kohti Barentsinmerta.
USS Floridaa oli saattamassa norjalainen hinaaja ja Norjan rannikkovartioston alus KV Farm. Rannikovartiostosta kerrotaan NRK:lle, ettei venäläisten läsnäoloa pidetä epätavallisena.
Venäläinen kalastusalus Mys Korsakova lyöttäytyi sukellusveneen ja sitä saattaneiden norjalaisten perään. Marine Traffic
– Emme ole saaneet KV Farmilta mitään raportteja minkäänlaisesta tavallisesta poikkeavasta toiminnasta tähän tehtävään [saatto] liittyen, rannikkovartioston viestinnästä sanotaan.
Verkkouutiset tutki USS Floridaa eilen saattaneiden norjalaisalusten reittejä MarineTraffic-palvelusta. KV Farm ja muita norjalaisia viranomais- ja pelastusaluksia kokoontui sukellusvenesataman edustalle Tromssan lähelle aamupäivällä. Liikkeelle lähdettiin yhden aikaan iltapäivällä.
Venäläinen kalastusalus Mys Korsakova oli samana aamuna Tromssassa. Troolari lähti liikkeelle satamasta yhdeltä ja siirtyi seuraamaan USS Floridaa. Venäläislaiva jatkoi matkaa Barentsinmerelle oletettavasti sukellusvenettä yhä varjostaen sen jälkeen kun norjalaiset saattajat kääntyivät takaisin.
NRK:n jutussa viitataan hiljattain julkaistuun norjalaiseen Varjosota-dokumenttiin, jossa paljastettiin Venäjän mitä ilmeisimmin käyttävän siviilialuksia laajaan vakoiluun Pohjolan merialueilla.
USS Florida saapui Tromssaan suunnitellulle vierailulle viime viikon torstaina. Kyseessä oli ensimmäinen kerta kun Ohio-luokan ohjussukellusvene vierailee Norjassa. Yhdysvaltain laivaston tiedotteen mukaan sukellusvene kävi tätä ennen vierailulla Italian Napolissa elokuussa.
Ohio-luokan ohjussukellusveneet ovat maailman tulivoimaisimpia sota-aluksia ja suurimmat Yhdysvaltain koskaan rakentamat sukellusveneet. Yhdysvaltain laivasto operoi 14 ballistisin ohjuksin varustettua Ohio-luokan venettä ja neljää risteilyohjusvarianttia. USS Florida voidaan varustaa jopa 154 Tomahawk-risteilyohjuksella. Florida on usein kuvattu laivaston sukeltajien erikoisoperaatioita varten tarkoitetun moduulin kanssa (kuvassa sukellusveneen tornin takana).
Maailman kaksi mahtavinta suurvaltaa, Yhdysvallat ja Kiina eivät ole koskaan käyneet avointa sotaa toisiaan vastaan. Sen sijaan vakoilun ja tiedustelun maailmassa maat käyvät ankaraa taistelua kriittisen tiedon saamiseksi toisistaan. Tässä ”varjosodassa” kaikki keinot ovat käytössä. Asiasta kertoo The New York Times.
Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI:n johtaja Christopher A. Wrayn mukaan vakoilukonflikti Kiinan kanssa on vielä laajempi kuin se, joka käytiin amerikkalaisten ja neuvostoliittolaisten välillä kylmän sodan aikana. Kiinan suuri väestö ja talous mahdollistavat sen rakentaa tiedustelutoimintoja, jotka ovat suurempia kuin USA:n
– Tosiasia on, että verrattuna Kiinan kansantasavaltaan, meitä on huomattavasti vähemmän kentällä, mutta meidän on puolustettava amerikkalaisia täällä kotona, Wray kertoo NYT:lle.
– Näen tämän sukupolvemme haasteena.
Kiina katsoo tilanteen olevan päinvastainen.
– Yhdysvallat on tiedustelumaa numero yksi ja sillä on maailman suurin vakoiluverkosto, maan ulkoministeriön tiedottaja Wang Wenbin toteaa.
Viimeisin julkisuuteen näkyvä oire suurvaltojen välisestä ”varjosodasta” nähtiin tämän vuoden helmikuussa, kun kiinalainen vakoilupallo havaittiin Yhdyvaltojen ilmatilassa. Pallo oli mitä ilmeisimmin tarkoitettu tiedustelemaan amerikkalaisia sotilastukikohtia Guamissa ja Havaijilla. Se kuitenkin ajautui pois kurssiltaan.
NYT:n mukaan amerikkalaiset tiedusteluviranomiaset tietävät, että Kiinan korkea-arvoiset upseerit olivat pimittäneet tiedon kurssilta poikkeamisesta presidentti Xi Jinpingiltä. Hän ei sinänsä vastustanut pallojen käyttöä, mutta olennainen tieto suunnitelmasta poikkeamisesta ei tavoittanut Xitä. Tästä presidentin tiedetään olleen raivoissaan.
Se, että kiinalainen pallo ajautui Yhdysvaltojen ylle ja, että amerikkalainen tiedustelu on saanut tietoa Kiinan valtiojohdon sisäisestä tiedonvaihdosta kertoo kuinka pitkälle mennyttä maiden välinen vakoilutoiminta on.
Washingtonille vakoilutoimet ovat keskeinen osa presidentti Joe Bidenin strategiaa Kiinan sotilaallisen ja teknologisen nousun rajoittamiseksi. Hallinto uskoo Kiinan muodostavan suurimman pitkäaikaisen haasteen USA:n asemalle.
Pekingille vakoiluviranomaisten rohkea toiminta on saanut alkunsa Xistä. Hän on kannustanut ulkomaantiedustelua toimimaan aktiivisemmin ja yhä aggressiivisemmin.
USA:n keskustiedustelupalvelu CIA keskittyy urkkimaan erityisesti Xi Jinpingiä ja hänen aikomuksiaan Taiwanin suhteen. FBI:n vastavakoiluryhmät ympäri Yhdysvaltoja ovat tiivistäneet toimintaansa vakoojarekytointien torppaamiseksi kotimaassa.
Molemmat maat kilpailevat kehittääkseen tekoälyteknologiaansa, jota ne pitävät ratkaisevana sotilaallisen ja taloudellisen etumatkan ylläpitämisessä ja antavat vakoiluviranomaisille uusia kykyjä.
Amerikkalaiset viranomaiset sanovat, että Kiinan ponnistelut ulottuvat kaikille kansallisen turvallisuuden, diplomatian ja edistyneen kaupallisen teknologian osa-alueille Yhdysvalloissa ja kumppanimaiden kanssa.
Kiina on yhdysvaltalaisille hankala vastus juuri siksi, että he kykenevät hyvin erilaisiin toimintoihin vakoilun ja tiedustelun saralla. Heillä on halua ja kykyä käyttää mitä tahansa keinoja.
– Se, mikä tekee Kiinan tiedusteluapparaatista niin haitallisen, on se, miten se käyttää samanaikaisesti kaikkia käytettävissään olevia keinoja meitä vastaan yhdistämällä kyberhyökkäykset, ihmistiedustelun, yrityskaupat ja investoinnit saavuttaakseen strategiset tavoitteensa, FBI:n Wray kertaa.
Viimeisen puolentoista vuoden ympäri Eurooppaa on paljastunut lukuisia venäläisvakoojia. Monia heistä yhdistää siteet Latinalaiseen Amerikkaan. Asiasta uutisoi Economist.
Viime vuoden huhtikuussa Kansainväliseen rikostuomioistuimeen ICC:hen saapui brasilialainen harjoittelija Victor Muller Ferreira, joka kuitenkin karkoitettiin välittömästi. Oikeasti hän olikin Sergey Tšerkasov, väärän henkilöllisyyden turvin työskentelevä tiedustelu-upseeri. Norjassa pidätettiin kanadalaisessa yliopistossa työskennellyt akateemikko José Assis Giammaria, joka paljastuikin Mihail Mikušiniksi, Venäjän sotilastiedustelupalvelu GRU:n agentiksi. Sloveniassa asuva argentiinalaispariskunta Maria Mayer ja Ludwig Gisch olivatkin oikeasti Venäjän ulkomaantiedustelu SVR:n toimijoita.
Venäjä on pitänyt historiallisesti pitänyt Latinalaista Amerikkaa erinomaisena paikkana luoda vakoojille uusia identiteettejä, jossa apuna toimii laajalti levinnyt korruptio. Tšerkasov on kehuskellut, kuinka hän sai kansalaisuuden, syntymätodistuksen ja ajokortin lahjomalla brasilialaisen virkamiehen 400 dollarin arvoisella kaulakorulla.
Aiemmin vastaavana kohteena pidettiin myös Kanadaa, sillä maan passeilla pystyi matkustamaan laajalti, eikä maalla ollut kattavaa henkilötietorekisteriä. Venäläisvakoojat pystyivät siis helposti kaappaamaan itselleen kuolleiden kanadalaisvauvojen identiteettejä. Paine liittolaismailta sai Kanadan kuitenkin tiukentamaan passiturvallisuuttaan, joka ajoi yhä suuremman osan venäläisvakoojista Latinalaiseen Amerikkaan.
Myös Venäjän suurlähetystöt näissä maissa ovat täynnä tiedustelu-upseereita. Heitä houkuttelee alueelle suuri määrä amerikkalaisia, joiden toiminnasta venäläiset ovat kiinnostuneita. Esimerkiksi Meksikossa uskotaan olevan enemmän GRU:n agentteja kuin missään muussa maassa.
– [Latinalaisessa Amerikassa] on rikas kohdevalikoima, tiivistää entinen CIA:n Latinalaisen Amerikan operaatiopäällikkö Duyane Norman.
Aiemmin Venäjän eduksi on osoittautunut myös kyvyttömät paikalliset tiedustelupalvelut, joilla ei juuri ollut resursseja vakoilijoiden kitkemiseen. Uudet teknologiat ovat nyttemmin mahdollistaneet kehittyneet vastavakoiluoperaatiot heikommin resursoiduille tiedustelupalveluille.
On eri asia, halutaanko uusia välineitä käyttää Venäjää vastaan. Monet alueen maat katsovat Venäjän toimintaa sormien läpi, eivätkä pidä maata vihollisenaan laittomasta hyökkäyssodasta huolimatta. Brasilia saa viidenneksen lannoitteestaan Venäjältä, Argentiina taas kymmenesosan.
Alueen maiden tiedustelupalvelut ovat myös vahvasti politisoituneita, ja niiden henkilöstö vaihdetaan säännöllisesti vaalien jälkeen. Hyvänä osoituksena tästä, että Brasilia ei halunnut luovuttaa Tšerkasovia Yhdysvaltoihin, ja lopulta myös hänen vankilatuomionsa laskettiin 15 vuodesta viiteen. Maan presidentti Luiz Inacio Lula da Silva on syyttänyt Ukrainan sodasta Vladimir Putinin lisäksi Volodymyr Zelenskyiä ja todennut, että Putinia ei pidätettäisi, vaikka hän saapuisi Brasiliaan. Brasilia on allekirjoittanut ICC-sopimuksen, joka velvoittaisi maata pidättämään etsintäkuulutetun Putinin.
Venäläisvakoojia tuskin saadaankaan kuriin lähitulevaisuudessa. Viime vuonna Euroopasta karkoitettiin 600 venäläisvakoojaa. Moni heistä päätynee Latinalaiseen Amerikkaan uutta henkilöllisyyttä rakentamaan.
Kokoomuksen kansanedustaja, kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll kirjoittaa Uuden Suomenblogissaan kybervakoilusta, joka on Nato-jäsenyyden myötä kasvava uhka Suomelle.
Limnéll viittaa Microsoftin tuoreeseen raporttiin, jonka mukaan Pohjois-Korean hakkerit ovat murtautuneet Suomen puolustusteollisuuteen. Hänen mukaansa tieto ei yllätä, sillä puolustusteollisuus on yksi kybervakoilun kärkikohde. Vakoilulla pyritään varastamaan tietoa poliittisiin tai kaupallisiin tarkoituksiin.
– Vakoilu on onnistuneinta silloin, kun sitä ei edes havaita. Emme tiedä mitä kaikkea – Suomenkin – tietoverkoissa tällä hetkellä liikkuu ja miten meitä kybermaailman kautta vakoillaan, Limnéll kirjoittaa.
Limnéllin mukaan Pohjois-Korea on hyvinkin kykenevä kybervakoilija. Maa on kohdistanut vakoiluaan muun muassa merenkulku- ja laivanrakennussektorille. Hän muistuttaa, että Venäjä ja Kiina ovat Suomen kannalta keskeisimmät uhkatoimijat.
Limnéllin mukaan sekä kybervakoilussa että fyysisen maailman puolella tapahtuvassa vakoilussa täytyy olla motiivi, eikä kybervakoilua voi saati kannata kohdistaa kaikkialle.
– Vakoilijoita kiinnostaa erityisesti ulko- ja turvallisuuspoliittinen päätöksentekomme sekä puolustusliittoa koskevat asiat, mutta myös teknologiayrityksien, yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimusinnovaatiot. Myös yksittäiset vaikutusvaltaiset ihmiset kiinnostavat, sillä heidän kautta voidaan tietoa hankkia – tai sitä häneltä kiristää, Limnéll kirjoittaa.
Kybervakoiluun vastaaminen on Limnéllin mukaan jatkuvaa kilpajuoksua, sillä teknologia ja vakoilun toimintatavat kehittyvät jatkuvasti. Se on myös yhteistyötä niin viranomaisten kesken, yritysten kanssa kuin kansainvälisten luotettujen kumppanien kanssa.
– NATO-jäsenyyden myötä Suomella on aiempaa parempi näkymä kybermaailmassa tapahtuviin kybervakoilun tapoihin sekä niitä ennaltaehkäiseviin toimiin, kun olemme yhä syvemmässä yhteistyössä kumppanimaidemme kanssa. Teknologisesti kykyä havainnoida tietoverkkoja on kehitettävä jatkuvasti, Limnéll kirjoittaa.
Venäjän tiedustelupalvelut käyttävät haittaohjelmia, joita kutsutaan nimellä Infamous Chisel (Pahamainen taltta), kohdistaakseen Ukrainan armeijan käyttämiin sovelluksiin sotilaallisen tiedon varastamiseksi, Britannian puolustusministeriö kertoi raportissaan viestipalvelu X:ssä.
– Infamous Chisel mahdollistaa jatkuvan pääsyn vaarantuneisiin Android-laitteisiin sekä tietojen keräämisen ja suodattamisen niistä. Haittaohjelmaa kohdistetaan Ukrainan armeijan käyttämiin Android-sovelluksiin.
– Infamous Chiseliä on erittäin todennäköisesti käytetty arkaluonteisten sotilaallisten tietojen varastamiseen. Tämä toiminta osoittaa Venäjän jatkuvan kybervalmiuksien käytön tukena hyökkäykselle Ukrainaan, raportissa sanotaan.
Venäläinen hakkeriryhmä Sandworm on käyttänyt kyseistä haittaohjelmaa. Britannian Kansallinen kyberturvallisuuskeskus NCSC on katsonut Sandwormin Venäjän pääesikunnan päätiedusteluosaston (GRU) ja erityisteknologian pääkeskuksen (GTsST) alaiseksi.
Latest Defence Intelligence update on the situation in Ukraine – 04 September 2023.
Helsingin Sanomien teettämään kyselytutkimukseen vastanneista 47 prosenttia julkistaisi listan heti. Vastaajista 30 prosenttia oli sitä mieltä, että julkistamiselle ei ole tarvetta. Vastanneista 23 prosenttia ei osannut sanoa mielipidettään asiasta.
Oikealle tai jonkin verran oikealle itsensä poliittisesti sijoittavista selvä enemmistö oli listan julkaisun kannalla. Vasemmalla tai jonkin verran vasemmalla olevilla lukema oli noin kolmasosa.
Puolueista listan julkistamiselle löytyy eniten kannatusta perussuomalaisten kannattajista, vähiten vasemmistoliiton kannattajista.
Keskustelu Tiitisen listasta käynnistyi jälleen heinäkuussa, kun perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra toivoi median synnyttävän painetta listan saamiseksi julki.
Suojelupoliisin toiminnasta vastaava isäministeri Mari Rantanen (ps.) on todennut, ettei ministerinä voi vaikuttaa niin sanotun Tiitisen listan julkisuuteen. Suomessa viranomaiset päättävät asiakirjojen julkisuudesta julkisuuslain perusteella.
Tiitisen lista sisältää tietoa suomalaisista henkilöistä, jotka ovat olleet yhteydessä Itä-Saksan turvallisuuspalvelu Stasin kanssa – tietäen tai tietämättään.
Suojelupoliisin entisen päällikön Seppo Tiitisen itsensä mukaan kyseessä on lähinnä vihjelista, jolta ei löydy valtakunnan tason poliitikkoja.
Kantar Public on toteuttanut tutkimuksen Helsingin Sanomien toimeksiannosta. Tutkimusaineisto on koottu Kanava-internetpaneelissa 25.–30. elokuuta 2023. Haastattelujen kokonaismäärä oli 1 044. Tutkimusotos muodostettiin monivaiheisella ositetulla otannalla. Tutkimukseen osallistuneiden joukko edustaa maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Tutkimustulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Ennen Suomen Nato-päätöstä varoiteltiin harmaasta ajasta. Sitä ei lopulta tullut, mutta nyt Venäjän äänenpainot ovat koventuneet. Tätä on kuulunut Kremlistä monesta suusta. Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori, eversti (evp.) Mika Hyytiäisen mukaan tämä voi olla vasta alkua.
– Venäjän informaatio-operaatio Suomea kohtaan on taistelukentän valmistelua. Venäjä on virittänyt aseen, mutta ei vielä käytä sitä, Hyytiäinen sanoo Verkkouutisille.
– Suomalaiset kaihtavat käyttää sanaa sota, mutta Venäjä kokee olevansa hybridisodassa meitä vastaan. Sen operaatio Puolan ja Latvian rajoilla on selvästi vaikuttamista. Venäjä käyttää vaikuttamiseen sellaista, joka on laitonta. Sen sijaan Suomessa se ei tee mitään laitonta vielä, joten sen takia en käyttäisi Suomea kohtaan sanaa vaikuttaminen.
Informaatio-operaatio Venäjän sisällä on alkanut. Kokoomuksen kansanedustajan, sotatieteiden tohtori Jarno Limnellin mukaan tarinaa Suomesta kerrotaan sekä sisäiseen että ulkoiseen käyttöön.
Jarno Limnell. LEHTIKUVA / MIKKO STIG
– Psykologinen vaikuttaminen on Venäjän keskeinen vaikuttamisen väline. Venäjällä kyberturvallisuudella tarkoitetaan informaatiotilan hallintaa, jossa muokataan omaa totuutta ja kerrotaan omia näkemyksiä asioista, Limnell sanoo Verkkouutisille.
– Uhkakuvia luomalla Venäjän kansaa valmistellaan yhä laajeneviin sotatoimiin ja sota-ajatteluun. Kyse ei ole pelkästään Ukrainasta vaan Venäjä kertoo narratiivia, jossa se tekee toimia Naton laajenemista ja lännen uhkaa vastaan.
Sekaantuuko Moskova presidentinvaaliin?
– Meille on luvattu Vladimir Putinin itsensä toimesta kosto siitä, että olemme pettäneet heidät liittymällä Natoon. Suurvalta ei voi antaa tällaista asiaa anteeksi olkia kohauttamalla. Se on henkilökohtainen oletukseni, Mika Hyytiäinen sanoo.
Venäjällä meni pitkään, jotta se saattoi oikeuttaa kansalaisilleen sotatoimet Ukrainassa. Mutta mielikuvien muuttaminen tapahtuu tarvittaessa nopeastikin.
– Suomi on ollut ylpeä siitä, että Levadan kyselyissä venäläiset ovat pitäneet suomalaisia ystävinään. Kun seuraavan kerran vastaava tutkimus tehdään, niin venäläiset eivät pidä suomalaisia ystävinään, Hyytiäinen huomauttaa.
Ukrainaa tukevia kuvia, lippuja ja iskulauseita Venäjän Turun-pääkonsulaatin edustalla. Konsulaatin toimilupa on päätetty perua. LEHTIKUVA / LAURA UKKONEN
Mika Hyytiäinen nostaa esille Jukka Rislakin teoksen Tapaus Latvia, jossa kerrotaan, kuinka disinformaatiokampanjan avulla neuvostoliittolaiset mainitsivat Latvian suurimmaksi vihollisekseen.
– Meistä ei ole tehty hirviöitä, mutta esiin on kaivettu Suomen toisen maailmansodan natsikytkökset ja suomalaisista on tehty revansionistisia. Venäjällä on tehty pitkään narratiivia, jossa Suomi liittyi Natoon saadakseen Karjalan takaisin.
Tällä hetkellä Venäjä operoi Puolassa ja Baltiassa. Siirtolaisten seuraava osoite voi Hyytiäisen mukaan olla Suomi. Toisaalta houkutteleva operaation kohde voisi olla Suomessa vuodenvaihteen jälkeen järjestettävät presidentinvaalit ja niihin vaikuttaminen.
– Jos olisin Venäjä, niin yrittäisin tehdä Suomen vaalikamppailusta mahdollisimman likaiset. Venäjän intresseihin sopisi, että Suomen presidentillä olisi mahdollisimman vähän kannatusta, Hyytiäinen sanoo.
– Tai voi olla, että varsinaiset operaatiot aloitetaan vasta, kun uusi presidentti on valittu. Venäjä voi aloittaa silloin puhtaalta pöydältä hänen kanssaan, hän jatkaa.
Mika Hyytiäinen. PUOLUSTUSVOIMAT
Jarno Limnellin mukaan informaatiovaikuttaminen yhdistyisi erilaisiin muihin operaatioihin, kuten ilmatilanloukkauksiin tai kyberhyökkäyksiin.
– Liikaa uhkakuvia ja turvattomuutta ei kannata luoda, mutta uskon, että kun vaalit lähestyvät, erilaisten operaatioiden riski kasvaa, Limnell sanoo.
– En usko, että Venäjä vaikuttaa suoraan vaaleihin. Mutta Venäjä voisi yrittää tehdä operaatioita, joissa pyritään kiistämään vaalien oikeellisuus.
Suomalaisilla on realistinen kuva Venäjästä
Onnistuneen informaatio-operaation tekeminen Suomessa on vaikeaa, koska suomalaiset ovat hyvin varautuneita Venäjän toimiin.
– Rehellisyys ja realismi luovat turvallisuutta. Meidän on hyvä ymmärtää, miten Venäjä toimii. Silloin sen toimiin on helpompi vastata, Jarno Limnell sanoo.
Mika Hyytiäisen mukaan se nostaa valmiuttamme, että asiasta keskustellaan mediassa.
– On tärkeää, että nämä asiat nostetaan esille ja se vaikeuttaa Venäjän operaatioiden onnistumista, kun olemme valmistautuneempia.
Toinen seikka, jota Hyytiäinen ja Limnell korostavat aseena hybridisodankäynnissä on toimittajien ja kansalaistenkin lähdekriittisyys. Hyytiäisen mukaan median pitää olla tässä ajassa hyvin lähdekriittinen ennen kuin tekee julkaisupäätöksen. Limnell korostaa, että suomalaisten korkea koulutustaso ja sivistys luovat turvaa informaatiovaikuttamista vastaan.
– Viimeisenä sanoisin, että mitä yhtenäisempi kansa olemme, sitä huonommin Venäjän erilaiset hybridioperaatiot onnistuvat. Yhtenäisyys ei tarkoita, että olemme kaikesta samaa mieltä. Mutta se, että pidämme kansallisesta yhteishengestä huolta, on turvallisuuden kannalta hyvin tärkeää, Limnell toteaa.
Ukrainan sotilastiedustelu kertoo lennokkiensa pystyvän selviytymään yhä paremmin Venäjän ilmatorjunnan, lentokoneiden ja helikopterien kynsistä.
Ukrainalaisen tiedustelulennokin kerrotaan joutuneen lennollaan miehitetyllä Krimillä peräti kahden venäläisen taisteluhelikopterin ja yhden sotilaskoneen jahtaamaksi.
– Lennokkimme pääsi ehjänä pois taistelutantereelta huolimatta jatkuvasta tulituksesta ja palasi onnistuneesti tukikohtaan, sotilastiedustelun tiedotteessa todetaan.
Ukrainalaiset ovat julkaisseet tilanteesta alta löytyvän lyhyen videopätkän. Lennokin kuvaamalla videolla näkyy venäläinen taisteluhelikopteri tulittamassa lennokkia. Väitetystä toisesta helikopterista tai lentokoneesta ei ole julkaistu videomateriaalia.
Video on sotilastiedustelun mukaan kuvattu Tarhankutin niemellä Krimin läntisessä kärjessä. Ukraina on tehnyt alueelle useita iskuja viime aikoina. Hiljattain julkaistiin video venäläisen S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmän tuhoamisesta niemellä. Ukrainan erikoisjoukkojen on kerrottu myös tehneen maihinnousuoperaation Tarhankutissa.
Venäjälle on virrannut sotilaskäyttöön soveltuvia amerikkalaisia mikrosiruja muun muassa Suomen kautta, Insiderin selvityksestä ilmenee. Komponenttien kerrotaan olevan tärkeitä esimerkiksi ohjusten ja muun sotateknologian tuotannossa. Yhdysvallat ei salli tällaisen tavaran vientiä Venäjälle.
Tutkimuksessa tarkasteltiin viime vuoden maaliskuun ja marraskuun välistä jaksoa. Kolmansissa maissa toimivat yritykset järjestivät sinä aikana Venäjälle amerikkalaisten Texas Instruments- ja Analog Devices -yhtiöiden valmistamia mikrosiruja yhteensä liki 150 miljoonan euron edestä. Insiderin haastatteleman ukrainalaisen sotilasasiantuntija Leonid Dmitrievin mukaan iso osa Venäjälle viedystä elektroniikasta soveltuu sotilaskäyttöön.
Valtaosa selvityksessä paljastuneesta viennistä on mennyt Venäjälle Kiinan ja Hongkongin kautta. Niiden kohdalla puhutaan yhteensä kymmenien miljoonien eurojen tavaraeristä. Kiina ei ole säätänyt pakkoteita Venäjälle. Suomen kautta on Insiderin mukaan viety tarkastelujaksolla noin miljoonan euron edestä Analog Devicesin ja 800 000 euron edestä Texas Instrumentsin mikrosiruja. Muina kauttakulkumaina Euroopassa mainitaan selvityksessä Saksa, Liettua, Hollanti ja Viro.
Amerikkalaisteknologiaa on hankittu yksinkertaisella kuviolla. Selvityksen perusteella kolmannessa maassa toimiva yritys on ostanut Venäjälle tarkoitetut tavarat ja myynyt ne sitten eteenpäin venäläiselle maahantuojalle. Tavaraerien sisältöjen kerrotaan ilmenevän selkeästi venäläisistä tullausasiakirjoista.
Paljastunutta vientiä kuvataan jutussa vain jäävuoren huipuksi. Venäjän sotateollisuuden tiedetään tarvitsevan kipeästi länsimaisia korkean teknologian komponentteja. Niitä on löydetty suuresta määrästä Ukrainassa käytetyistä venäläisistä asejärjestelmistä. Länsiteknologiaa on hankittu Venäjälle ohi pakotteiden erilaisilla järjestelyillä jo vuosikausia. Toiminnan on arvioitu lisääntyneen valtavasti Venäjän hyökkättyä Ukrainaan viime vuoden helmikuussa.
Suomi on ollut esillä tapauksissa aiemminkin. Verkkouutiset on kertonut esimerkiksi tässä jutussa viime vuoden lopulla Yhdysvalloissa paljastuneesta ja Suomea sivunneesta Venäjän tiedustelun salakuljetusoperaatiosta.
Insiderin tutkimien Venäjän valtion sopimusten perusteella valtaosa mikrosiruja vastaanottaneista venäläisistä tuontiyrityksistä on myynyt aiemmin elektroniikkaa muun muassa Venäjän asevoimiin ja tiedusteluun liitetyille tahoille, valtion omistamalle puolustusjätti Rostecille, ydinvoimayhtiö Rosatomille ja Venäjän avaruusvirasto Roskosmokselle. Joukossa on Ukrainan sodan vuoksi pakotelistalle pantuja yhtiöitä.
Latvian turvallisuuspalvelu (VDD) on pidättänyt taksinkuljettajana työskennelleen henkilön, jonka epäillään keränneen ja välittäneen Kreml-mielisen rikollisjärjestön kautta tiedustelutietoja Venäjälle.
Pidätetty Latvian kansalainen välitti vastatiedustelun mukaan Venäjälle tietoja liittoutuneiden maiden asevoimien henkilökunnasta ja kalustosta, pääkaupunki Riian sataman ja lentokentän infrastruktuurista, öljyterminaaleista ja muista strategisesti tärkeistä kohteista.
Lisäksi vakoojaksi epäillyn kerrotaan keränneen listaa latvialaisista henkilöistä ja yrityksistä, jotka tukevat Ukrainaa ja vastustavat Venäjän hyökkäystä.
Latvian turvallisuuspalvelun mukaan taksinkuljettajaksi soluttautuminen helpotti tiedonkeruuta, koska työ mahdollisti melko vapaan pääsyn sataman, lentokentän ja muiden Venäjän tiedustelua kiinnostavien kohteiden lähelle.
Epäiltyä syytetään laittomasta tiedon keräämisestä ja välittämisestä ulkomaan tiedustelupalvelulle kolmannen osapuolen kautta. Tuomio tällaisesta rikoksesta on Latviassa enintään kymmenen vuotta vankeutta.
Euroopan ja Venäjän heikentyneiden suhteiden myötä monet venäläiset diplomaatit ovat saaneet lähtöpassit takaisin Moskovaan. Aiemmin käytännössä vakoojina toimineet henkilöt eivät ole voineet jatkaa toimintaansa entiseen malliin. Nyt he pyrkivätkin jatkamaan vakoilua uusin keinoin. Asiasta kertoo Euronews.
Yksi viimeisimmistä esimerkeistä venäläisten vakoilutoiminnasta löytyy Bulgariasta. Pinnallisin puolin täysin tavallisilta vaikuttaneet kolme henkilöä ovatkin paljastuneet osallisiksi monisyistä vakoilujuonta.
Bizer Dzhambazov ja Katrin Ivanova pyörittivät järjestöä joka auttoi Iso-Britanniassa asuvia bulgarialaisia tutustumaan ”brittiläisen yhteiskunnan kulttuuriin ja normeihin”. Dzhambazov toimi kuljettajana sairaaloille ja Ivanova laboratorioassistenttina.
Orlin Roussev taas omisti yrityksen joka toimi signaalitiedustelualalla. Tätä ennen hän teki töitä Bulgarian energiaministeriölle neuvonantajana.
Venäjällä on neljänlaisia vakoiluverkkoja Euroopassa. Ensinnäkin on vakoojia, jotka työskentelevät ulkomaisissa suurlähetystöissä diplomaateiksi tekeytyneinä. Viime aikoina heidän toimintansa on selvästi hankaloitunut.
Toiseksi on virkamiehiä tai poliitikkoja, jotka Venäjä on onnistunut käännyttämään puoleensa. He saavat maksua palveluksistaan. Kolmas porukka sisältää Venäjältä tulleita peitetehtävissä olevia agentteja, jotka elävät näennäisesti normaalia elämää. He eivät yleensä paljasta olevansa venäläisiä.
Viimeistä ryhmää kutsutaan niin sanotuiksi ”nukkuviksi agenteiksi,” joiden tehtävänä on odottaa ja tarkkailla, luoda kontakteja ja mahdollisesti yrittää kontaktoida henkilöitä, jotka saattaisivat olla vakoilun kohteita tulevaisuudessa.
Sekä sotilastiedustelupalvelu GRU, että sisäisestä turvallisuudesta vastaava FSB ovat molemmat vastuussa vakoilutoiminnan toteuttamisesta.
– Venäläinen järjestelmä edellyttää kompetenssien hämärtämistä tai jopa kaksinkertaistamista, jotta virastot (GRU ja FSB) voivat tarkistaa ja valvoa toisiaan, Suomen Ulkopoliittisesta instituutin Venäjä-asiantuntija Ryhor Nizhnikau toteaa.
Viime vuoden helmikuun jälkeen satoja venäläisiä on julistettu persona non grataksi. Tämä on aiheuttanut vakoojakunnassa suuria muutoksia
– Paljon venäläisiä diplomaatteja, vakoojia, on karkotettu. Heidän inhimilliset resurssinsa ovat kutistuneet valtavasti, Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuskuksen asiantuntija Maxime Lebrun kertoo.
– Joten nyt heidän täytyy luottaa tavallisiin venäläisiin ulkomailla tai ehkä ihmisiin muissa maissa, kuten Bulgariaaa, joita voidaan pakottaa puhumaan jonkun kanssa tai keräämään tietoa työpaikaltaan, ehkä jostain teknologiaan liittyvästä paikasta.
Venäjän turvallisuuspalvelu FSB tiedotti keskiviikkona, että se on tappanut neljä ukrainalaiseksi sabotoijaksi epäilemäänsä henkilöä, jotka ovat yrittäneet ylittää rajan Ukrainasta Venäjälle Starodubissa Brjanskin alueella.
Asiasta kertovat venäläismediat, joiden mukaan FSB ja Venäjän puolustusministeriön joukot estivät Ukrainan tiedustelu- ja iskuryhmän pääsyn Venäjän alueelle. Neljä sabotoijaa väitetysti eliminoitiin, mutta tarkkaa päivää ei ole ilmoitettu. FSB:n mukaan ryhmän suunnitelmissa oli laaja provokaatio Venäjällä.
Sotaa seuraava Liveuamap-sivusto kertoo, että video tilanteesta näyttää ukrainalaisvakoojiksi sanottujen kantaneen FPV-lennokkeja, joissa on Venäjän liput ja joissa lukee, että ne ovat ”FSB:n omaisuutta”.
FSB reports killing 4 suspected sabouters carrying FPV drones with inscription "property of FSB" and Russian flags in attempt to cross the state border in Starodub district of Briansk region https://t.co/DKKl1CXDF5
Tutkijat eivät ole vuoden 2020 jälkeen hakeneet suojelupoliisilta (supo) lupaa hyödyntää tutkimuksissaan niin kutsuttua Tiitisen listaa, Uutissuomalainen kertoo.
Pyyntöjä on tehty kaikkiaan kolme. Kaksi muuta pyyntöä ovat vuodelta 2018. Tutkijat ovat voineet hakea listaa tutkimuskäyttöön vuodesta 2015.
Yksikään tutkija ei ole saanut supolta lupaa hyödyntää tutkimuksessaan Tiitisen listaa.
– Kaikki listan osalta tehdyt päätökset ovat olleet kielteisiä, supon viestintäasiantuntija Irene Zidan kertoo USU:lle.
Tiitisen listaa koskevat tutkimuslupahakemukset ovat tulleet suomalaisilta, pääasiassa valtio- ja yhteiskuntatieteiden tutkijoilta.
Tutkimuslupia koskevissa päätöksissään supo on katsonut julkisuuslain perusteella, ettei Tiitisen listan tietoja ole voitu luovuttaa tutkimuskäyttöön edes siinä tapauksessa, että yksittäisten henkilöiden nimiä ei julkaistaisi.
Tiitisen listalla tarkoitetaan supon silloisen päällikön Seppo Tiitisen vuonna 1990 saamaa listaa 18 suomalaisesta, joilla oli kontakti Itä-Saksan turvallisuuspalvelu Stasiin. Lista tulee julkiseksi vuonna 2050.
Venäjän laivaston tärkeimpiä aluksia Mustallamerellä on naamioitu hämäävällä värityksellä. Laivastoasiantuntija H.I Sutton on jakanut sosiaalisen median palvelu X:ssä (aiemmin Twitter) alta löytyvän kuvan, jossa näkyy tiettävästi ensimmäistä kertaa Admiral Grigorovitsh -luokan fregatti Admiral Makarov uudessa värityksessään.
Osa laivan keulasta ja perästä on maalattu muuta alusta tummemmaksi. Samanlaisia naamiovärityksiä on havaittu kesän aikana kuvien perusteella muissakin Mustallamerellä operoivissa venäläisaluksissa. Naamioväritys on joidenkin alusten kohdalla ulotettu myös kannelle. Toisista sotalaivoista on maalattu vain kyljet.
Sutton kertoi asiasta heinäkuussa tästä löytyvässäCovert Shores -sivustonsa artikkelissa. Sutton on julkaissut myös satelliittikuvien perusteella laatimiaan havainnekuvia siitä, miten Venäjän laivaston fregatteja ja korvetteja on maalattu.
Sotalaivojen tummaksi maalatut keulat ja perät erottuivat diktaattori Vladimir Putinin Sevastopolin vierailun aikana otetuissa kuvissa heinäkuun lopulla. www.mil.ru
Hänen mukaansa hämäyksellä pyritään vastaamaan Ukrainan miehittämättömien pommiveneiden uhkaan ja vaikeuttamaan alusten tunnistamista satelliittikuvista. Suttonin mukaan aluksista otetut kaupallisetkin kuvat osoittavat, ettei maalilla pystytä hämäämään tarkkaavaista analyytikkoa. Naamioväritys voi kuitenkin riittää puijaamaan kuvia arvioivia tekoälyjärjestelmiä ja vaikeuttaa matalan resoluution kuvien analysointia.
Ukraina on iskenyt venäläisaluksia vastaan toistuvasti kauko-ohjatuilla pommiveneillä. Uudella värityksellä voidaan mahdollisesti vaikeuttaa miehittämättömien alusten ohjaamista maaliin.
Suttonin Venäjän sosiaalisesta mediasta kesän aikana keräämien kuvien perusteella hämäävän maalipinnan turvin toimii tällä hetkellä Admiral Makarovin lisäksi ainakin kolme Bujan-M-luokan korvettia, yksi sukellusveneentorjunta-alus, kaksi miinantorjunta-alusta, yksi pelastusalus ja kaksi partiovenettä.
To clarify, haven't changed mind on effectiveness
Its likely intended to work in 2 scenarios a) against maritime drones (USVs) in ports b) against satellites, especially low-res and AI processed
Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari sanoo MTV Uutisten haastattelussa, että Tiitisen listan julkaiseminen heikentäisi Suomen luotettavuutta kansainvälisten tiedusteluyhteistyökumppanien silmissä. Tämä perustuu tiedusteluyhteistyön periaatteisiin joihin kuuluu, että saatuja tietoja ei luovuteta kolmannelle osapuolelle.
– Tällainen luottamuksen menetys heikentää suoraan Suomen turvallisuutta, jos kansainvälisellä tiedusteluyhteistyöllä ei olisi Suomen suojelupoliisin toimintaan täyttä luottamusta, hän sanoo.
Tiitisen mukaan listan julkistaminen voisi antaa Suojelupoliisista väärän vaikutelman.
– Kaikki tiedonvaihto suojelupoliisin ja muiden valtioiden tiedustelupalvelujen välillä on luottamuksellista. Tiedusteluyhteistyössä saatuja tietoja ei saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle. Jos sitä periaatetta rikotaan, tulkittaisiin siitä helposti, että Supo ei ole luotettava yhteistyökumppani, Pelttari kertoo.
Listaa on viime päivinä laajalti vaadittu julkaistavaksi. Pelttari toteaa, että listaa ei julkaista myöskään lakiin perustuen.
– Suojelupoliisin näkökulmasta lista on edelleen salassa pidettävä, ja salassapito perustuu lakiin, hän toteaa.
Hyvä Verkkouutisten lukija,
Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.
