Verkkouutiset

Taiwan

Taiwanin uusi sukellusvene uhkaa Kiinan meriherruutta

Taiwanin uusi, kotimainen sukellusveneluokka uhkaa Kiinan meriherruutta Taiwanin ympärillä, arvioi Brittiläinen sukellusveneiden torjuntaan erikoistunut evp-upseeri Tom Sharpe.

The Telegraphin artikkelissa Sharpe arvioi, että pieni, hiljainen sukellusvene kykenee toimimaan Kiinan havainnointikyvyn ulkopuolella ja uhkaamaan torpedoillaan jopa Kiinan suurimpia aluksia.

– Vaikutus- ja pelotevälineenä Taiwan tarvitsee juuri tätä. Uudessa sukellusveneessä käytetään järkevää yhdistelmää nykyaikaista ja vakiintunutta teknologiaa, joten se toimii todennäköisesti alusta alkaen hyvin, Sharpe kirjoittaa.

Sharepen mukaan pieni sukellusvene on myös erittäin arvokas tiedustelutiedon keräämisessä.

Sukellusveneiden ohella Taiwan kehittää myös vedenalaisia autonomisia laitteita, jotka valmistuessaan voivat tukea sukellusveneiden toimintaa.

328 Kiinan sotilaslentoa kohti Taiwania kahdessa viikossa – Sota saaresta olisi uskomattoman verinen

Kiinan ilmavoimien ja laivaston toiminta Taiwanin ympärillä on ollut kahden viime viikon aikana erittäin aktiivista ja aggressiivista.

Taiwanin puolustusministeriö on raportoinut viestipalvelu X:ssä (jutun alla) päivittäin, kuinka Kiina on lähettänyt lukuisia sotilaslentokoneita ja sota-aluksia Taiwanin saarta kohti. Suurimmillaan kyse oli yli sadasta kiinalaiskoneesta yhden päivän aikana.

Lähes joka kerta osa kiinalaiskoneista on tunkeutunut Taiwanin ilmapuolustuksen tunnistusvyöhykkeelle.

Verkkouutiset keräsi alle Taiwanin raportit Kiinan operaatioista viimeisen noin kahden viikon ajalta.

29. syyskuuta
– 23 sotilaslentokonetta ja viisi sota-alusta

28. syyskuuta
– 13 sotilaslentokonetta ja viisi sota-alusta

27. syyskuuta
– 32 sotilaslentokonetta ja kahdeksan sota-alusta

26. syyskuuta
– Seitsemän sotilaslentokonetta ja viisi sota-alusta

25. syyskuuta
– Yhdeksän sotilaslentokonetta ja viisi sota-alusta

24. syyskuuta
– Yhdeksän sotilaslentokonetta ja kahdeksan sota-alusta

23. syyskuuta
– Kymmenen sotilaslentokonetta ja viisi sota-alusta

22. syyskuuta
– 32 sotilaslentokonetta ja seitsemän sota-alusta

21. syyskuuta
– 20 sotilaslentokonetta ja seitsemän sota-alusta

20. syyskuuta
– 15 sotilaslentokonetta ja kuusi sota-alusta

19. syyskuuta
– 55 sotilaslentokonetta ja seitsemän sota-alusta

18. syyskuuta
– 103 sotilaslentokonetta ja yhdeksän sota-alusta

Taiwanin asevoimat on seurannut tilannetta ja aktivoinut omat ilmavoimansa, laivastonsa ja ilmapuolustusjärjestelmänsä.

Jännitteet kiristyneet

Kiina on lähettänyt säännöllisesti hävittäjiä ja sota-aluksia Taiwanin ilma- ja meripuolustusalueen lähelle jo vuosien ajan. Jännitteet Taiwanin ja Kiinan välillä ovat kuitenkin viime aikoina kiristyneet.

Tilanne sähköistyi sen jälkeen, kun USA:n edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi vieraili Taiwanissa viime vuonna. Peking suuttui myös tämän vuoden elokuussa, kun Taiwanin varapresidentti William Lai poikkesi Yhdysvalloissa matkallaan Paraguayn presidentin Santiago Penan virkaanastujaisiin.

Taiwan, eli Kiinan tasavalta, toimii Taiwanin saarella. Konflikti syntyi, koska 1940-luvulla Kiinan sisällissodan hävinneet Kiinan tasavaltaa puolustaneet joukot ja hallinto vetäytyivät saarelle. Kiina pitää Taiwania maakuntanaan ja on huolissaan, että USA olisi vesittämässä yhden Kiinan politiikkaansa, jota se on noudattanut vuodesta 1979.

USA on tukenut Taiwania pitkään muun muassa aseavulla, mutta ei ole virallisesti tunnustanut sitä itsenäiseksi valtioksi. Presidentti Joe Biden on antanut ymmärtää USA:n tarvittaessa puolustavan saarivaltiota hyökkäykseltä. Amerikkalaisjoukkojen tiedetään myös harjoitelleen Taiwanin puolustamista.

Kiina on todennut liittävänsä Taiwanin itseensä ajan myötä, vaikka operaatio vaatisi voimankäyttöä. Taiwanin ulkoministeri Joseph Wu on varoittanut, että Kiina saattaa hyökätä Taiwaniin vuonna 2027. Myös Yhdysvaltain tiedustelupalveluiden mukaan Kiinan presidentti Xi Jinping on käskenyt maan asevoimia olemaan valmiina hyökkäämään Taiwaniin vuoteen 2027 mennessä.

Taiwanin valtaus vai kauppasaarto?

Venäjän Ukrainassa aloittaman laajamittaisen hyökkäyssodan jälkeen moni taho on ollut sitä mieltä, että Kiina saattaa aloittaa pian oman hyökkäyksensä Taiwaniin.

Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Mikael Mattlin totesi viime joulukuussa Verkkouutisten haastattelussa olevansa asiasta eri mieltä. Hän ei usko Kiinan aloittavan lähitulevaisuudessa sotilasoperaatiota Taiwanin valtaamiseksi.

– Se riippuu todella paljon siitä, millaisella aikajänteellä tätä tarkastellaan ja mikä mielletään sotatoimeksi. Jos puhutaan lähitulevaisuudesta ja seuraavasta vuodesta, niin en pidä sitä kovin todennäköisenä, Mattlin sanoi.

– Mutta mitä pidemmästä aikajänteestä puhutaan, sitä suuremmalla todennäköisyydellä jotain tapahtuu. Jos katsotaan eteenpäin vaikka 10–15 vuoden päähän, niin en olisi kauhean yllättynyt, jos jotain tapahtuisi.

Mikael Mattlin katsoo, että Peking voisi turvautua laaja-alaisen hyökkäyksen sijasta muihin keinoihin.

– Nähdäkseni mahdollisempi skenaario on se, että Kiina asettaisi jonkinlaisen kauppasaarron Taiwania vastaan yhdistettynä muihin toimiin, kuten kyberhyökkäyksiin, jos Peking kokisi tarvetta painostaa Taipeita enemmän.

Hänen mukaansa kauppasaarto voitaisiin toteuttaa monella eri tavalla, ja se tulkittaisiin varmasti sotatoimeksi.

– Ehkä ajatuksena on enemmänkin se, että Kiina pyrkii saamaan Taiwanin taipumaan Pekingin tahtoon tuhoamatta koko saarta.

– Mutta tämäkään ei ole juuri nyt näköpiirissä, vaan tarkastelen tässä mahdollista tilannetta kymmenen vuoden päästä, hän toteaa.

Alueellisen konfliktin riski

Ulkopoliittisen instituutin julkaisun mukaan laajalla selkkauksella Taiwanissa on nyt aiempaa suurempi riski levitä alueelliseksi konfliktiksi.

Vaikka USA on edelleen muodollisesti sitoutunut yhden Kiinan politiikkaan, maa on monin tavoin vahvistanut suhdettaan Taiwaniin niin taloudellisesti, poliittisesti kuin sotilaallisestikin vuodesta 2017 lähtien. USA:n hallinto myös kannustaa kumppaneitaan tiivistämään keskinäisiä suhteitaan.

Pyrkimys on julkaisun mukaan herättänyt enenevässä määrin huomiota, kun Australian ja Kiinan suhteet ovat huonontuneet. Samaan aikaan Japani kokee uhkana Kiinan kasvavan sotilaallisen roolin aluevesiensä liepeillä sekä aggressiiviset sotilaslentotoimet lähellä kiisteltyjä Senkaku/Diaoyutai-saaria.

Sotilaalliset suhteet alueella ovat tiivistyneet, ja kahdenvälinen turvallisuusyhteistyö USA:n kumppaneiden ja liittolaisten välillä on lisääntynyt.

Sodan todennäköisyydestä ja ajoituksesta on esitetty runsaasti eriäviä arvioita. Yksi asia on kuitenkin varma. Mikäli Kiinan hyökkäys toteutuisi, olisi sota saaresta järkyttävän verinen.

Arvostettu Center for Strategic and International Studies -ajatushautomo julkaisi alkuvuodesta kattavan raportin, joka perustui 24 kertaa mallinnettuun Taiwanin sotapeliskenaarioon. Verkkouutiset kertoi raportista tässä jutussa.

Sen perusteella puolustaja liittolaisineen selviytyisi mitä todennäköisimmin voittajaksi. Hinta olisi kuitenkin hirmuinen. Skenaarioissa Japani ja Yhdysvallat tukisivat Taiwania.

Eri skenaarioiden perusteella sota Taiwanista tarkoittaisi sille ja sen liittolaisille kymmenien sota-alusten, satojen lentokoneiden ja kymmenien tuhansien sotilaiden menetyksiä.

Taiwanin talous olisi sodan jälkeen raunioina, ja Yhdysvaltojen kokemat jättitappiot merkitsisivät sen kansainvälisen aseman heikentymistä vuosikausiksi. Kiinassa epäonnistunut yritys vallata saarivaltio ja valtavat sotilaalliset menetykset saattaisivat taas arvion mukaan horjuttaa kommunistisen puolueen asemaa.

Kiina hätyytteli 23 sotilaskoneella – Taiwan aktivoi ilmapuolustuksen

Taiwanin puolustusministeriö kertoi varhain perjantaiaamuna Kiinan asevoimien lähettäneen 23 sotilaslentokonetta ja viisi sota-alusta Taiwanin saarta kohti.

Taiwanin asevoimat on seurannut tilannetta ja aktivoinut omat ilmavoimansa, laivastonsa ja ilmapuolustusjärjestelmänsä.

Havaituista kiinalaiskoneista neljä tunkeutui Taiwanin ilmapuolustuksen tunnistusvyöhykkeelle.

Kiina pitää Taiwania maakuntanaan ja on lähettänyt säännöllisesti hävittäjiä ja sota-aluksia Taiwanin ilma- ja meripuolustusalueen lähelle jo vuosien ajan.

Kiina on todennut liittävänsä Taiwanin itseensä ajan myötä, vaikka operaatio vaatisi voimankäyttöä. USA on tukenut Taiwania pitkään muun muassa aseavulla, mutta ei ole virallisesti tunnustanut sitä itsenäiseksi valtioksi.

Taiwanissa hälytys – Kiina lähetti yli 30 sotilaskonetta

Taiwanin puolustusministeriö kertoi keskiviikkoaamuna Kiinan asevoimien lähettäneen 32 sotilaslentokonetta ja kahdeksan sota-alusta Taiwanin saarta kohti.

Taiwanin asevoimat on seurannut tilannetta ja aktivoinut omat ilmavoimansa, laivastonsa ja ilmapuolustusjärjestelmänsä.

Havaituista kiinalaiskoneista 16 tunkeutui Taiwanin ilmapuolustuksen tunnistusvyöhykkeelle.

Kiina pitää Taiwania maakuntanaan ja on lähettänyt säännöllisesti hävittäjiä ja sota-aluksia Taiwanin ilma- ja meripuolustusalueen lähelle jo vuosien ajan.

Kiina on todennut liittävänsä Taiwanin itseensä ajan myötä, vaikka operaatio vaatisi voimankäyttöä. USA on tukenut Taiwania pitkään muun muassa aseavulla, mutta ei ole virallisesti tunnustanut sitä itsenäiseksi valtioksi.

Kiina lähetti yli 100 sotilaskonetta Taiwania kohti

Taiwanin puolustusministeriö kertoi maanantaiaamuna Kiinan asevoimien lähettäneen 103 sotilaslentokonetta ja yhdeksän sota-alusta Taiwanin saarta kohti viimeisen vuorokauden aikana.

Näistä kiinalaiskoneista 40 kerrotaan ylittäneen Taiwaninsalmen keskilinjan ja tunkeutuneen Taiwanin ilmapuolustuksen tunnistusvyöhykkeelle.

Kiina pitää Taiwania maakuntanaan. Kiina on lähettänyt säännöllisesti hävittäjiä ja sota-aluksia Taiwanin ilma- ja meripuolustusalueen lähelle jo vuosien ajan. Kiina on todennut liittävänsä Taiwanin itseensä ajan myötä, vaikka operaatio vaatisi voimankäyttöä. USA on tukenut Taiwania pitkään muun muassa aseavulla, mutta ei ole virallisesti tunnustanut sitä itsenäiseksi valtioksi.

Kiina lähetti viime viikolla laivastonsa aluksia Taiwanin vesialueiden lähistölle sotaharjoituksiin, jotka järjestettiin sen jälkeen, kun Yhdysvaltojen ja Kanadan sota-alukset olivat seilanneet Taiwaninsalmen läpi.

Taiwanin puolustusministeriö kuvaili Kiinan toimia ”häirinnäksi” ja varoitti niiden voivan kärjistyä tämänhetkisessä jännittyneessä tilanteessa, kertoo uutissivusto Deutsche Welle.

– Kehotamme Pekingin viranomaisia kantamaan vastuunsa ja lopettamaan välittömästi tämänkaltaisen tuhoisan sotilaallisen toiminnan, ministeriö totesi lausunnossaan.

Kiinan puolustusministeriö ei ole kommentoinut tilannetta.

Näin Taiwan varustautuu Kiinan hyökkäykseen

Taiwanin ulkoministeri Joseph Wu on varoittanut, että Kiina saattaa hyökätä Taiwaniin vuonna 2027. Saarivaltio varustautuukin nyt estämään mahdollisen Kiinan maihinnousun aseellisesti. Asiasta uutisoi Popular Mechanics.

Taiwanin asevoimilla on selkeä tehtävä. Toistaiseksi maa on kuitenkin käyttänyt rajallisen puolustusbudjettinsa vaihtelevasti. Taiwanin merivoimat on hankkinut suuria sotalaivoja ja maihinnousualuksia, joiden hyödyt ovat kyseenalaisia.

Sen jälkeen kun Kiinan tasavallan hallitus pakeni Taiwaniin sisällissodan loppuvaiheissa vuonna 1949, maa panosti vahvasti ilma- ja merivoimiinsa. Ajatus oli, että joku päivä hallitus voisi palata takaisiin mantereelle ja kaataa sitä hallitsevan kommunistihallinnon.

Taiwanin hankkimista aluksista saattaa olla hyötyä Taiwaninsalmen ylittämisestä, mutta Taiwaniin hyökkääviä kiinalaisia niillä ei pysäytetä. Kiinan merivoimilla on kolme lentotukialusta (Taiwanilla ei yhtään), 33 sukellusvenettä (Taiwanilla kolme) ja 56 sota-alusta (Taiwanilla 26). Taiwan ei pystyisi käyttämään maihinnousualuksiaan edes joukkojen siirtämisessä saaren yhdestä osasta toiseen. Erityisesti uuden Yushan-luokan maihinnousualuksen hankinta vaikuttaa eriskummalliselta päätökseltä.

Maalla on myös neljä Yhdysvaltain merivoimien entistä Kidd-luokan hävittäjää. Yli 40 vuotta vanhat alukset ovat auttamattoman vanhentuneita, vaativat 1 400 hengen miehistön ja pystyvät kantamaan vain neljä ohjusta. Vaikuttaa, että aluksia pidetään yllä vain siksi, että Taiwan voi sanoa omistavansa hävittäjiä. Samasta syystä merivoimat ylläpitää kuuttatoista vanhentunutta Knox- ja Oliver Hazard Perry -luokan fregattia.

Taiwanissa on kuitenkin alettu ymmärtämään, että saaren kohtalo riippuu pitkälti siitä, kuinka paljon joukkoja ja aseita Kiina saa mahdollisessa hyökkäyksessä kuljetettua Taiwaninsalmen yli. Siksi merivoimissakin painotus on siirtymässä kohti pieniä, kevyitä ohjusveneitä, joilla se kykenee iskemään Kiinan kuljetusaluksiin.

Taiwanin merivoimat onkin parhaillaan rakentamassa kahtatoista Tuo Chiang -luokan ohjuskatamaraania, joista jokainen kykenee kantamaan kahdeksan ääneä hitaampaa ja kahdeksan ääntä nopeampaa Hsiung Feng -laivantorjuntaohjusta. Lisäksi tavoitteena on rakentaa 30 Kuang Hua -ohjusvenettä sekä kahdeksan sukellusvenettä.

Maavoimien puolella Taiwan on modernisoimasssa yhdeksääsataa CM-11 ja lähes viittäsataa M60A3 -panssarivaunuaan. Vaikka nämä 1960-luvulta peräisin olevat panssarivaunut ovat vanhoja, ovat ne myös kevyempiä. Ne pystyvät siis liikkumaan Taiwanin vuoristoisissa sisäosissa helpommin kuin uudemmat, painavammat panssarivaunut.

Moderneihin panssarivaunuihin verrattuna pieni 105-millimetrinen tykki ei ole myöskään ongelma, sillä Kiinan odotetaan käyttävän maihinnousussaan kevyesti panssaroituja ZBD-05 -hyökkäysvaunuja, joiden tykki on vain 30-millimetrinen. CM-11 ja M60A3 -panssarit selviytyvät kaksintaistelusta näiden kanssa helposti voittajana. Vanhoissa panssareissa on myös enemmän tilaa ammuksille kuin uusissa.

Tämä ei tarkoita, etteikö Taiwan panostaisi myös uudempiin panssarivaunuihin. Taiwan on ostamassa Yhdysvalloilta 108 Abrams-panssareihin perustuvaa M1A2T-panssaria, joskin niiden suuri koko ja paino rajoittaa niiden toimintaa maan länsirannikolla sijaitseville alangoille.

Ilmavoimien suhteen Taiwan on panostanut F-16V -hävittäjiin, joita maalla on yli 200 kappaletta. Vaikka F-16 ei ole samanlainen häivehävittäjä kuin esimerkiksi Kiinan J-20, kehittyneempi tutka ja avioniikka paikkaa tätä puutetta. Lisäksi Taiwanilla on noin 140 vanhempaa Mirage- ja F-CK-1 -hävittäjää.

Viime vuosiin asti Taiwanin puolustusbudjetti oli vain kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Nyt maan tavoitteena on nostaa summa 2,4 prosenttiin. Jää kuitenkin nähtäväksi, riittääkö korotus vahvistamaan saarivaltion puolustuskykyä. Paljon riippuneekin siitä, käyttääkö asevoimat budjettilisäykset järkevästi ja realiteetit huomioon ottaen.

20 Kiinan sotilaskonetta lähestyi – Taiwan komensi hävittäjät ilmaan ja laivat vesille

Taiwanin asevoimat havaitsivat Taiwanin ilmatilan läheisyydessä 20 kiinalaista sotilaskonetta kello 7 paikallista aikaa, tiedottaa Taiwanin puolustusministeriö X:ssä (entinen Twitter).

Julkaisun mukaan 10 sotilaskonetta ylitti Taiwanin salmen tai tunkeutui Taiwanin ilmapuolustuksen tunnistusvyöhykkeelle. Lisäksi lentokoneet suorittivat yhteisiä taistelupartioita viiden Kiinan laivaston aluksen kanssa.

Taiwanin puolustusministeriön mukaan ilmassa oli kiinalaisia hävittäjiä, kuljetuskoneita,  tutka- ja komentokone sekä lennokkeja.

Taiwanin asevoimat valvovat tilanteen kehittymistä tiedustelujärjestelmistä ja ovat komentaneet ilma-aluksia, merivoimien aluksia ja torjuntaohjusyksiköitä valmiuteen, puolustusministeriö kertoo.

Kiina on lähettänyt toistuvasti sotilaskoneitaan ja sotalaivojaan lähelle Taiwania.

Toisinaan kyse on ollut selkeästä harjoitushyökkäyksestä. Esimerkiksi huhtikuussa Kiina harjoitteli saarivaltion meri- ja ilmasaartoa suuressa sotaharjoituksessa.

Kolmipäiväisessä harjoituksessa lentotukialus Shandongin sekä sota-alusten, sotilaslentokoneiden ja ohjusten avulla simuloitiin hyökkäystä Taiwaniin.

”Kuin Vladimir Putin” – Kiinan puolustusministerin jyrkät puheet järkyttävät

Kiinan puolustusministeri Li Shangfun viikonloppuna pitämä aggressiivinen linjapuhe on herättänyt runsaasti huomiota kansainvälisen politiikan tarkkailijoiden keskuudessa. Uransa Kansan vapautusarmeijassa tehnyt Li nimettiin maansa puolustusministeriksi maaliskuussa, joten sunnuntainen puhe Shangri-La-turvallisuuskonferenssissa Singaporessa oli tuoreen ministerin ensimmäisiä näkyviä esiintymisiä maailmalla.

Nyt Lin puhetta verrataan uhmakkuudessaan jopa Vladimir Putinin kuuluisaan Münchenin puheeseen vuodelta 2007. Tuolloin Venäjän presidentti ryöpytti rajusti länttä, ja puheen on jälkikäteen arvioitu antaneen esimakua Putinin aggressiivisesta voimapolitiikasta.

– Olen vuosien varrella kuullut useita kiinalaisia puheita Shangri-Lassa, mutta en koskaan näin aggressiivista. Mielestäni meidän pitäisi verrata sitä Putinin puheeseen Münchenin turvallisuuskonferenssissa vuonna 2007, puolustusministeri Lin puhetta todistanut saksalainen europarlamentaarikko Reinhard Bütikofer kirjoittaa Twitterissä.

Ranskalainen turvallisuuspolitiikan huippuasiantuntija, Kansainvälisen strategisen tutkimuksen instituutin (IISS) johtajana pitkään toiminut François Heisbourg toteaa viestipalvelussa allekirjoittavansa saksalaisen ”synkän arvion”.

Puheessaan Li kommentoi etenkin Taiwanin saaren asemaa erityisen jyrkin sanankääntein. Kiina ei tule sallimaan Taiwanin erottamista Kiinan yhteydestä, eikä Kiina myöskään poissulje voimankäyttöä Taiwanin kohdalla, ministeri linjasi. Kiina ei tunnusta Taiwanin itsenäisyyttä, vaan pitää saarta maakuntanaan.

Vain tunteja ennen Lin puhetta kiinalaisalus oli törmätä yhdysvaltalaiseen sota-alukseen kansainvälisillä vesillä Taiwaninsalmella, CNN kertoo. Yhdysvaltalaisten mukaan kiinalaisalus toimi tilanteessa vastuuttomasti, kiinalaisministeri syytti taas yhdysvaltalaisia ”provokaatiosta”.

– Keskittykää omiin asioihinne, Li sanoi.

Shangri-La-osallistujien mukaan ministerin puhe sisälsi runsaasti kritiikkiä Yhdysvaltoja kohtaan. Saksalaisen Bütikoferin mukaan Kiina haluaa selvästi ajaa Yhdysvallat pois Indopasifiselta alueelta.

– Li Shangfu kysyy: ”Kuka häiritsee rauhaa alueellamme”. Ja sitten, mainitsematta heitä nimeltä, syyttää Yhdysvaltoja. Hän ei sano sitä vain ohimennen, vaan vääntää asiaa rautalangasta. Yhdysvalloilla on aina pahat mielessä, kun taas Kiina on oikeassa, Bütikofer luonnehtii Lin puhetta.

 

Kiinan lentotukialus ilmestyi Taiwanin lähelle

Taiwanin asevoimat on havainnut Kiinan lentotukialus Shandongin läntisellä Tyynellämerellä. Sen sanotaan seilaavan noin 120 merimailin päässä Taiwanin saaren kaakkoispuolella.

– Odotamme lentotukialuksen seilaavan kaakossa sijaitsevien aluevesiemme läpi. Olemme seuranneet tarkasti heidän liikkeitään ja reagoimme sen mukaisesti, Taiwanin puolustusministeriö kertoo Twitterissä.

Shandong osallistui pääsisäisenä järjestettyyn suureen sotaharjoitukseen, jossa Kiinan asevoimat simuloi hyökkäyksiä Taiwaniin. Kiina kertoi harjoitelleensa saarivaltion meri- ja ilmasaartoa sekä ”tarkkuusiskujen” tekemistä.

Jännitteet Taiwanin kysymyksen ympärillä ovat kiristyneet. Kiina on lähettänyt säännöllisesti hävittäjiä ja sota-aluksia Taiwanin ilma- ja meripuolustusalueen lähelle jo vuosien ajan.

Taiwan, eli Kiinan tasavalta, toimii Taiwanin saarella. Konflikti syntyi, koska 1940-luvulla Kiinan sisällissodan hävinneet Kiinan tasavaltaa puolustaneet joukot ja hallinto vetäytyivät saarelle. Kiina pitää Taiwania maakuntanaan ja on huolissaan, että USA olisi vesittämässä yhden Kiinan politikkaansa, jota se on noudattanut vuodesta 1979. USA on tukenut Taiwania pitkään muun muassa aseavulla, mutta ei ole virallisesti tunnustanut sitä itsenäiseksi valtioksi.

Kiina on todennut liittävänsä Taiwanin itseensä ajan myötä, vaikka operaatio vaatisi voimankäyttöä.

Taiwanin ulkoministeri Joseph Wu sanoi viikonloppuna maan puolustusvoimien varautuvan Kiinan iskuun vuonna 2027.

– Me otamme Kiinan sotilaallisen uhan todella vakavasti. Arvioin, että 2027 on se vuosi, jonka suhteen meidän tulee olla tosissamme, Wu totesi The Guardianille.

Kiinan ulkoministeri Qin Gang jatkoi perjantaina Kiinan kovaa retoriikkaa saarivaltiota kohtaan. Hänen mukaansa Taiwaninsalmen molemmat puolet kuuluvat Kiinalle.

– Ne, jotka leikkivät tulella Taiwanin suhteen, tulevat palamaan, Qin sanoi.

Professorin varoitus: Länsi voi toistaa virheensä Kiinan kanssa

Birminghamin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Patrick Porter kirjoittaa The Spectator -lehdessä, että Kiina voi hyvinkin hyökätä Taiwaniin lähitulevaisuudessa.

CIA:n mukaan Xi Jinping on määrännyt asevoimansa mahdollistamaan iskun Taiwaniin vuoteen 2027 mennessä. Porter toteaa, että Kiinan toiminta vaikuttaa yhdenmukaiselta käskyn kanssa.

– Se kasvattaa hyökkäysjoukkojaan. Se vahvistaa ydinasearsenaaliaan. Se tehostaa sotaharjoituksiaan. Se ahdistelee Taiwania yhä enemmän kaikkialla. Ja se tekee taloudestaan entistä kestävämmän pakotteita vastaan.

Professori sanoo, että oletukset siitä, että Kiinan toiminta olisi vain uhittelua, ovat äärimmäisen varomattomia päiväunia.

– Luottamus siihen, että Kiina ei ottaisi sitä riskiä, kuulostaa ennen helmikuuta 2022 esitetyiltä ennusteilta. Muistakaa Venäjän hyökkäystä edeltäneet vakuuttelut siitä, että Vladimir Putin ei hyökkää, koska hänen ei kannattaisi hyökätä, Porter muistuttaa.

– Tällä kertaa vastustaja on kymmenen kertaa suurempi. Sen kohdetta, Taiwania, on vaikeampi auttaa muilla toimenpiteillä kuin sodalla, koska saaret voidaan eristää meri- ja ilmateitse. Ja nyt Yhdysvallat on jo mukana toisella näyttämöllä, Ukrainassa, jossa Washington on osittain jo muuttanut linjaansa.

Myöskään Venäjän takelteleva hyökkäys Ukrainaan tuskin hillitsee Pekingiä.

– Koska Kiina pitää Taiwania korkeassa arvossa, se aikoo onnistua siinä, missä Putin epäonnistui: iskeä nopeasti eristääkseen Taiwanin ja sysätäkseen eskalaation taakan lännelle.

Taiwan varautuu puolustautumaan vuonna 2027

Taiwanin ulkoministeri Joseph Wu sanoo maan puolustusvoimien varautuvan Kiinan iskuun vuonna 2027. Asiasta kertoo brittilehti The Guardian.

– Me otamme Kiinan sotilaallisen uhan todella vakavasti. Arvioin, että 2027 on se vuosi, jonka suhteen meidän tulee olla tosissamme, Wu toteaa.

Kiinan ulkoministeri Qin Gang jatkoi perjantaina Kiinan kovaa retoriikkaa saarivaltiota kohtaan. Hänen mukaansa Taiwaninsalmen molemmat puolet kuuluvat Kiinalle.

– Ne, jotka leikkivät tulella Taiwanin suhteen, tulevat palamaan, Qin sanoo.

Wu huomauttaa Britannian ja muiden länsimaiden olevan riippuvaisia maassa tuotetuista puolijohteista. Tästä syystä ratkaisu Taiwanin puolustamisen suhteen on niillekin tarpeen.

– Vaikka Iso-Britannia pitää Kiinaa taloudellisena mahdollisuutena pitkällä aikavälillä, hyökkäys Taiwania vastaan vaikuttaisi Yhdistyneeseen kuningaskuntaan erittäin vakavalla tavalla. Siksi meidän on etsittävä kokonaisvaltaista tapaa Yhdistyneen kuningaskunnan, Taiwanin ja muiden maiden kohtaamiseksi, Wu sanoo.

Hänen mukaansa Hong Kongin ja Taiwanin tilanne muistuttavat Venäjän toimia ensin Krimillä ja sitten muualla Ukrainassa.

– Emme estäneet Venäjää valtaamasta Krimiä, joten venäläiset rohkaistuivat aloittamaan sodan Ukrainaa vastaan. Emme myöskään estäneet Kiinaa säätämästä kansallista turvallisuuslakia Hongkongissa, ja ihmiset kysyvät: onko Taiwan seuraava? Taiwan tuntee nyt kaiken tämän paineen.

Taiwan on uhattuna – lähtölaskennan arvioidaan jo alkaneen

Jännitteet Kiinan ja sen kapinallisena maakuntanaan pitämän Taiwanin välillä ovat lisääntyneet viime viikkoina entisestään. Lauantaina Kiina ilmoitti käynnistäneensä laajamittaisen sotaharjoituksen Taiwaninsalmessa samaan aikaan, kun Taiwanin presidentti Tsai Ing-wen on kiertomatkalla lännessä.

Eräänlainen lähtölaskenta sotilaalliselle selkkaukselle on ranskalaislehti Le Figaron mukaan tavallaan jo alkanut Kiinan johtajan Xi Jinpingin julistettua, että Taiwan palautetaan Pekingin hallintaan – tarvittaessa myös voimakeinoin.

– Monet amerikkalaiset virkamiehet ovat tunnistaneet ajanjakson 2026–2027 suuren vaaran ajaksi, sanoo Center for Strategic and International Studies -ajatushautomossa (CSIS) työskentelevä Yhdysvaltain merijalkaväen evp-eversti Mark Cancian Le Figarolle antamassaan haastattelussa.

Kiinan hyökkäys saattaisi CSIS:n aiemmin julkistaman raportin mukaan kohdistua lähellä mannerta sijaitseviin oleviin saariin, kuten Kinmeniin, Wuchiuhun tai Matsuun ja sieltä edelleen Pescadores-saaristoon. Hyökkäys Taiwanin pääsaarelle arvioidaan äärimmäisen riskialttiiksi, ja kyse olisi Normandian maihinnousuakin suuremmasta operaatiosta.
Cancianin mukaan hyökkäyspäätös voi perustua Kiinan näkemykseen sotilaallisista tasapainosuhteista. Se saattaa poiketa läntisestä tilannekuvasta.

– He voivat myös päätyä aloittamaan konfliktin sisäpoliittisista syistä. On myös todettava, että historiassa on toteutettu joitakin aggressiivisia ja hyvinkin riskialttiita toimia kaikesta huolimatta. Katsokaa vaikka Vladimir Putinia Ukrainassa.

Kuin bunkkerien ketju

Le Figaron haastatteleman ranskalaisen sotilaslähteen mukaan maihinnousu Taiwanin pääsaarelle olisi äärimmäisen haastava, koska sen rannat ovat jyrkkiä ja täynnä kaupunkimaista asutusta, joka muistuttaa puolustustaistelun kannalta edullista bunkkerien ketjua.

Kiinan maihinnousu saattaisi kohdistua ensisijaisesti saaren harvemmin asuttuun eteläosaan eikä pohjoiseen, jossa pääkaupunki Taipein asema on suojattu. Tällöinkin korostuisi tiedustelutietojen hankkimisen merkitys niin puolustusasemien ja miinakenttien paikantamisen kuin maihinnousurantojen kaltevuuden määrittämisen kannalta.

– Myös harhautusoperaatio on välttämätön. Kun vihollinen odottaa sinua, on vaikea päästä läpi, ranskalainen sotilaslähde toteaa.

Ennen maihinnousua Taiwanin puolustus olisi käytännössä tuhottava. Todennäköisesti Kiina aloittaisikin operaationsa mantereelta laukaistavilla ohjuksilla, joilla pyrittäisiin eliminoimaan keskeinen infrastruktuuri, kuten lentotukikohdat.

Tällainen operaatio edellyttäisi Kiinan ilma- ja merivoimien kykyä yhteisoperaatioihin. Le Figaron mukaan on kuitenkin kyseenalaista, pystyvätkö puolustushaarat tositilanteessa koordinoimaan toimintaansa ensimmäistä kertaa sitten 1970-luvun.

Kiina aloitti pikaharjoituksen – kymmeniä koneita Taiwanin ympärillä

Kiina tiedotti lauantaina aloittaneensa kolmipäiväisen ”Yhdistynyt miekka” -sotaharjoituksen Taiwaninsalmella ja saarivaltion ympärillä.

Harjoituksessa maan sotajoukkojen tarkoituksena on kerrata taisteluvalmiutta ja valvontaa saaren lähistöllä. Radio Free Asian mukaan Taiwan havaitsi harjoituksen alkamisen jälkeen ilmatilansa lähellä 42 kiinan sotajoukkojen lentokonetta ja kahdeksan sotalaivaa.

Taiwanin puolustusministeriön mukaan harjoituksessa käytettiin ainakin J-10, J-11 ja J-16 -hävittäjiä, jotka ylittivät aamutuimaan Taiwanin salmen puolivälin. Sitä pidetään yleisesti Kiinan ja Taiwanin merialueiden ja ilmatilojen rajapyykkinä.

Harjoitus aloitettiin kolme päivää sen jälkeen, kun Taiwanin presidentti Tsai Ing-wen tapasi Yhdysvaltain eedustajainhuoneen puhemies Kevin McCarthyn Kaliforniassa.

Ennen tapaamista Kiina varoitti tuomitsevansa tapaamisen ja totesi, että maa ”tuomitsee tällaiset epärationaaliset teot ja tulee puolustamaan Taiwanin turvallisuutta kestävällä taisteluvalmiudella”.

Taiwanin puolustusministeriö toteaa tarkkailevansa tilannetta ja reagoivansa maan puolustamisen edellyttävällä tavalla.

– Viime vuosina Kiina on jatkanut lentokoneiden ja laivojen lähettämistä alueen turvallisuuden häiritsemiseksi. Se käytti jopa presidentti Tsain vierailua Yhdysvaltoihin tekosyynä suorittaa sotaharjoitus, joka on vahingoittanut vakavasti alueellista rauhaa, vakautta ja turvallisuutta, ministeriö toteaa lausunnossaan.

Yhdistynyt miekka -harjoituksen lisäksi Kiinan asevoimat tiedottivat toteuttavansa 10. huhtikuuta alkaen Taiwanin lähellä myös toisen viisipäiväisen harjoituksen, jossa käytetään oikeita ammuksia.

Tältä Kiinan hyökkäys Taiwaniin voisi näyttää

Yhdysvallat on valmistautunut sotaan Kiinan kanssa, mikäli Kiina yrittää miehittää Taiwanin. Asiasta uutisoi The Economist.

Yhdysvaltain tiedustelupalveluiden mukaan Kiinan presidentti Xi Jinping on käskenyt Kansan vapautusarmeijaa PLO:ta olemaan valmiina hyökkäämään Taiwaniin vuoteen 2027 mennessä.

– Mututuntumani on, että joudumme taistelemaan jo vuonna 2025, kommentoi Yhdysvaltain ilmavoimien strategisten ilmakuljetusten esikunnan komentaja Mike Minihan.

Taiwan on viime vuosina pyrkinyt nostamaan valmiuttaan ja tehostamaan puolustuskykyään. Tästä huolimatta pienellä saarivaltiolla on vain 163 000 sotilasta, kun taas PLA:lla aktiivipalvelussa on lähes kaksi miljoonaa sotilasta.

Taiwanille onkin elintärkeää, että ennakkovaroitus Kiinan hyökkäyksestä saataisiin riittävän aikaisin. Arvioiden mukaan Yhdysvalloilla on kuitenkin kyky havaita Kiinan varustautuminen hyökkäykseen vain noin kahta viikkoa ennen itse hyökkäystä. Varoitusmerkkeihin kuuluisi veren ja asetarvikkeiden varastointi.

Yhdysvaltain on myös pohdittava tarkkaan, miten se haluaa toimia sodan harmaassa vaiheessa. Kannattaako sen lähettää alueelle lentotukialuksia tai joukkoja? Uhata Kiinalle elintärkeitä öljykuljetuksia Malakansalmen läpi? Harmaan vaiheen aikana myös Taiwan todennäköisesti valmistautuisi hyökkäykseen siirtämällä merivoimien alukset vuorien suojaamalle itärannikolleen, piilottamalla hävittäjiä maanalaisiin tukikohtiin ja aloittamalla liikekannallepanon. Haasteena olisi myös siviilien panikointi, kun yhteydet ulkomaailmaan katkeaisivat.

Tässä vaiheessa Kiinan olisi päätettävä, keskittyykö se hyökkäämään vain Taiwaniin vai iskeekö se myös Yhdysvaltoja ja sen liittolaisia kohtaan. Ensimmäisessä vaihtoehdossa Yhdysvallat pystyisi helpommin iskemään Kiinan hyökkäyslaivastoon, mutta jälkimmäisessä olisi riski sodan eskaloitumisesta.

Itse hyökkäys alkaisi todennäköisesti massiivisella ohjus- ja rakettipommituksella, joka tuhoaisi ison osan Taiwanin asevoimista. Entinen Nanjingin sotilaspiirin varakomentaja Wang Hongguang on arvioinut, että Kiina pommittaisi vuorokauden ajan ensin sotilaskohteita ja sen jälkeen siviilikohteita, kuten voimalaitoksia ja polttoainevarastoja. Kiina myös katkaisisi Taiwaniin johtavat verkkokaapelit. Tämän jälkeen Kiinalla olisi kahden päivän aikaikkuna hyökkäykselle.

Maihinnousu ei silti olisi Kiinalle helppoa. Taiwaninsalmen virtaukset ovat vahvoja, ja Taiwanin itärannikon harvat rantautumispaikat vahvasti linnoitettuja. Ei ole edes varmaa, että Kiinalla on riittävästi aluksia joukkojen kuljettamiseen salmen yli. Taiwan taas pyrkisi tuhoamaan niin paljon salmen ylittäviä maihinnousualuksia kuin mahdollista.

Jos PLA:n joukot selviäisivät rannoilta sisämaahan, joutuisivat ne pian kaupunkisodankäyntiin. Aikaisemmin Kiina oli luottanut siihen, että nopealla pääkaupunkiin kohdistetulla iskulla sota olisi ohi nopeasti, mutta Ukrainan sodan myötä molemmat osapuolet ovat alkaneet valmistautumaan kaupunkisodankäynnin haasteisiin.

Tästä huolimatta edes maihinnousun hidastaminen ei tarkoittaisi, että Kiina häviäisi. Taiwaniin voi olla vaikea hyökätä, mutta myös sen tukeminen on vaikeaa. Varusteiden ja sotilaiden siirtäminen maahan hyökkäyksen alettua olisi erittäin hankalaa.

– Pystymme hidastamaan kiinalaisia yhden, kahden viikon ajan, mutta emme pidempää, tiivistää Taiwanin puolustus- ja turvallisuusinstituutin asiantuntija Si-fu Ou.

Taiwanin selviytyminen riippuu pitkälti Yhdysvaltain avusta. Aiemmin sen strategia Taiwanin puolustamiseen on pohjautunut ilmatukialuksiin, mutta Kiinan ohjusten kehittyessä myös Yhdysvaltojen strategian on pitänyt muuttua. Nykyään jopa 3000 kilometrin päässä Tyynellämerellä sijaitseva Guam on Kiinan ohjusten kantopiirissä.

Yhdysvallat pyrkiikin välttämään Kiinan ohjusiskut hajauttamalla ilmavoimansa ympäri Tyynenmeren pieniä kiitoratoja, lentokenttiä ja ikivanhoja sotilastukikohtia. Pioneerit taas korjaisivat pommitetut kiitoradat mahdollisimman nopeasti.

– Betonibunkkereihin on turha panostaa. Ilmassa on paljon turvallisempaa, tiivistää Yhdysvaltain ilmavoimien prikaatikenraali Paul Birch.

Merivoimien alukset taas pyrkisivät suojaamaan Guamia ja tekisivät vain nopeita iskuja vaara-alueelle tuhotakseen kiinalaisaluksia. Sukellusveneet ja pitkän matkan pommikoneet moukaroisivat kiinalaisten maihinnousualuksia, kun taas merijalkaväen uudet rannikkotaisteluyksiköt rantautuisivat Taiwaniin.

CSIS-ajatuspajan selvityksen mukaan perusskenaariossa Yhdysvallat, Taiwan ja Japani pystyivät katkaisemaan Kiinan huoltoyhteydet kymmenessä päivässä. Taiwaniin jäisi mottiin 30 000 kiinalaissotilasta, mutta saarella ei olisi sähköä tai minkäänlaisia peruspalveluita. Sekä Kiina että Yhdysvallat menettäisivät satoja aluksia ja lentokoneita, Yhdysvallat myös kaksi lentotukialusta.

Riippumatta siitä, kumpi osapuoli voittaisi, olisivat sodan vaikutukset katastrofaalisia. RAND-ajatuspajan mukaan pitkä sota pudottaisi Kiinan bruttokansantuotetta 25-35 prosentilla, Yhdysvaltojen taas 5-10 prosentilla. Koska Taiwan tuottaa 90 prosenttia maailman puolijohteista, johtaisi sota myös valtavaan elektroniikkapulaan. Tuloksena olisi väistämättä maailmanlaajuinen taantuma.

Kiina vakuuttaa, että se haluaa pyrkiä Taiwanin palauttamiseen rauhanomaisin keinoin. Yhdysvaltojen onkin nykytilanteessa tasapainoteltava kahden eri ääripään välillä: Sen on osoitettava, että se on valmis puolustamaan Taiwania ajamatta presidentti Xitä tilanteeseen, jossa hän kokee hyökkäyksen olevan ainoa vaihtoehto.

USA:n kenraali: Sota Kiinaa vastaan voi alkaa vuonna 2025

Yhdysvallat ja Kiina ajautuvat sotilaalliseen selkkaukseen vuonna 2025, ennustaa Yhdysvaltojen ilmavoimien kenraali Mike Minihan vuodetussa muistiossaan. Asiasta uutisoi Financial Times.

Yhdysvaltojen ja Kiinan välit ovat kiristyneet viime vuosina. Huolten keskiössä on etenkin Taiwan, jonka itsenäisyyttä Kiina ei tunnusta. Kiina on useaan otteeseen julistanut tavoitteekseen Taiwanin yhdistämisen Kiinaan. Yhdysvallat on taas Taiwanin liittolainen, ja Kiinan mahdollisen hyökkäyksen saarelle on pelätty johtavan jopa suurvaltakonfliktiin.

Tämä skenaario huolestuttaa myös kenraali Mihihania, FT kertoo.

– Toivon, että olen väärässä. Minulla on tunne, että taistelemme vuonna 2025, Minihan varoittaa muistiossa.

Kiinan vallassa jatkava presidentti Xi Jinping saattaa yrittää käyttää Taiwanin vuoden 2024 presidentinvaaleja tekosyynä hyökkäykselle, kenraali pelkää. Myös Yhdysvallat valitsee itselleen vuonna 2024 presidenttiä, jolloin Taiwanin suurimman liittolaisen fokus on kiinnittynyt omaan sisäpoliittiseen tilanteeseen.

Vuosi 2025 on siten otollinen tilaisuus Kiinalle yrittää miehittää Taiwan, kenraali toteaa.

Muistion poikkeuksellisen synkästä ennustuksesta huolimatta Minihan ei ole ensimmäinen korkea-arvoinen yhdysvaltalaisupseeri joka on varoittanut konfliktin todennäköisyyden kasvavan Aasiassa.

Valkoinen talo ja Pentagon eivät ole kommentoineet vuodettua muistiota. Yhdysvaltojen asevoimien Tyynenmeren sotatoimialueen päämajassa eli Pacific Commandissa neuvonantajana toiminut tutkija Eric Sayers kuitenkin toteaa, että kenraali Minihan on asevoimien johtavia Kiina-tuntijoita.

– Muistion kieli on rajua ja saa jotkut vaivautuneiksi. Tämänkaltaisia muistioita ei ole kuitenkaan tarkoitettu yleisön luettavaksi tai tulevan konfliktin tarkemmaksi tiedusteluarvioksi, Sayers toppuuttelee.

Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinken vierailee ensi viikolla Kiinassa. Kyseessä on korkein yhdysvaltalaistahon vierailu Joe Bidenin presidenttiyden aikana.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)