Näin Alexander Stubb ja Pekka Haavisto puhuivat ”jälkilöylyssä”

Kokoomuksen presidenttiehdokas Alexander Stubb on jakanut viestipalvelu X:ään lyhyen videoklipin presidenttiehdokas Pekka Haaviston (vihr.) kanssa käymästään pienestä turvallisuuskeskustelusta.

Stubbin ”jälkilöylyksi” kuvailema keskustelu Haaviston kanssa käytiin Helsinki Security Forumin presidenttiehdokkaiden paneelin jälkeen.

Videopätkällä Haavisto ja Stubb ruotivat Venäjän viimeaikaista kehitystä. Stubb toimi Suomen ulkoministerinä Venäjän hyökätessä Georgiaan vuonna 2008, Haaviston ulkoministerivuosiin osuivat Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja Suomen Nato-prosessi.

– Äijä joutui käymään aika tiukan myllyn, Stubb toteaa videolla.

Haavisto vertaa Ukrainan nyt jo puolitoista vuotta käymää puolustustaistelua Krimin miehitykseen vuonna 2014. Vuonna 2022 ukrainalaiset puolustautuivat, vielä kahdeksan vuotta aikaisemmin tilanne oli erilainen, Haavisto sanoo.

– Mieti, miten meidän olisi käynyt jos (Vladimir) Putin olisi odotusten mukaisesti kävellyt Kiovaan 72 tunnissa, Stubb toteaa kanssaehdokkalleen.

– Maailma olisi toisenlainen, Haavisto pohtii.

Englanninkielisessä viestissään Stubb kuvailee suomalaisten presidenttiehdokkaiden voivan väitellä asioista sivistyneesti. Syyksi Stubb arvioi naapuruuden Venäjän kanssa, jolloin ulko- ja turvallisuuspolitiikka on Suomelle ”eksistentiaalinen kysymys”.

In Finland Presidential candidates are able to engage in civilized debates.

Many reasons for it. With Russia as a neighbour, foreign and security policy is existential for us.

Thank you for the discussions @Haavisto and @MikaAaltola .

Here a little "jälkilöyly" with Pekka. pic.twitter.com/egL2WLYSAG

— Alexander Stubb (@alexstubb) September 30, 2023

Alexander Stubb Natosta ÅU:lle: Meidän on ymmärrettävä olevamme osa liittoumaa

EU-professori ja tuleva presidenttiehdokas Alexander Stubb kertoo Åbo Underrättelser -lehdelle, miten hän näkee Suomen aseman puolustusliitto Natossa.

– Meidän on ymmärretävä olevamme osa liittoumaa. Tämä tarkoittaa, että meillä on tehtäviä ja vastuita liittoumassa. Meidän täytyy rakentaa turvallisuutta, ei käyttää turvallisuutta. Meidän pitää pystyä puolustamaan omaa aluettamme ja kyettävä puolustamaan liittouman aluetta. Uskon, että meidän on pidettävä kaikki mahdollisuudet avoinna Nato-jäsenyyden ja sen meille tuoman merkityksen suhteen, Stubb sanoo ÄU:lle.

Stubb arvioi, että Suomi pärjäisi myös Donald Trumpin kanssa, jos hänet valitaan Yhdysvaltain presidentiksi.

– Yhdysvaltain hallinnossa ymmärretään Suomen strateginen ja geopoliittinen merkitys maailmassa.

Stubbin mukaan Suomella on uskomattoman vahva maine Yhdysvalloissa.

– Jos kättelee Suomea, tietää mitä saa, Stubb viittaa Suomen luotettavaan maakuvaan.

– Meillä on 900 000 reserviläistä, olemme ostaneet uusia hävittäjiä. Maanpuolustustahtomme on huipussaan, se on kova henkinen voimavara. Suomen presidentti tekee yhteistyötä USA:n presidentin kanssa riippumatta siitä, kuka hän on.

Suomen turvallisuus on Stubbin mukaan vakaalla pohjalla.

– Suomella on uskottava puolustus yhdessä Nato-jäsenyyden, EU:n ja USA:n puolustuskumppanuuden kanssa, hän kertoo.

Venäjä hänen arvionsa mukaan pysyy jatkossakin eristyksissä.

– Tällä hetkellä on täysin mahdotonta tehdä yhteistyötä Venäjän kanssa, Stubb toteaa.

Pekka Haavisto IS:lle: En ole yhtään punainen

Presidenttiehdokkaaksi pyrkivä Pekka Haavisto (vihr.) vierastaa Ilta-Sanomien haastattelussa ajattelua siitä, että hänestä olisi presidentinvaalissa tulossa ”punavihreän blokin” ehdokas.

– Minulle se on vieras ajatus, koska en ole yhtään punainen, Haavisto sanoo IS:lle.

– En ole aikoinaan lähtenyt vasemmistotrendeihin mukaan, vaan olen ollut perustamassa vihreää liikettä alusta asti. Se on ollut aina kotini. Olen aina mieltänyt olevani keskustaliberaalien maisemissa poliittisesti.

Pekka Haavisto on ilmoittanut pyrkivänsä presidentiksi valitsijayhdistyksen ehdokkaana. Presidentinvaalissa valitsijayhdistys tarvitsee tuekseen 20 000 kannattajakorttia.

Haavisto ei kommentoi IS:lle, onko tarvittavat kannattajakortit jo saatu kasaan.

– En voi sitä kertoa, kun en ole ollut niitä laskemassa, mutta hyvältä näyttää.

IL-gallup: Alexander Stubb vahvoilla toiselle kierrokselle

Iltalehti tilasi Taloustutkimukselta kyselyn, jossa vastaajat saivat valita vain yhden ehdokkaan, jota he äänestäisivät. Tämä on ensimmäinen todellista äänestystilannetta kuvaava gallup vaaliasetelmassa, jossa pääehdokkaiden nimet ovat selvillä.

Vihreiden Pekka Haavisto saa kyselyssä 32 prosentin kannatuksen. Kokoomuksen Alexander Stubbia äänestäisi 19 prosenttia vastaajista.

Sitoutumaton Mika Aaltola, keskustataustainen kansanliikkeen ehdokas Olli Rehn ja Jussi Halla-aho (ps.) jäävät melko kauaksi. Aaltola saa kyselyssä 12 prosentin suosion. Neljäntenä on Rehn kymmenen prosentin kannatuksella ja Halla-ahoa äänestäisi yhdeksän prosenttia vastaajista.

Jutta Urpilaista (sd.) kannattaa vain viisi prosenttia vastaajista. Hän häviää Li Anderssonille (vas.), joka saa kyselyssä seitsemän prosentin suosion.

Iltalehden kyselyn perusteella on varmaa, että toinen kierros tarvitaan. Haavisto ja Stubb ovat vahvoilla pääsemään toiselle kierrokselle.

Kyselyssä kuusi suosituinta ehdokasta asetettiin pareiksi ja vastaajilta kysyttiin, kumpaa he äänestäisivät presidentinvaalin toisella kierroksella.

Haaviston ja Stubbin välisestä vaalista tulisi tasainen. Haavistoa äänestäisi tällä hetkellä 48 prosenttia ja Stubbia 40 prosenttia vastaajista. Kannastaan epävarmoja on 12 prosenttia.

Jos Haavisto kohtaisi Aaltolan, prosentit olisivat hänen edukseen 52–38. Epävarmoja olisi kymmenen prosenttia.

Stubb voittaisi Aaltolan prosentein 52–31, jos he kohtaisivat toisella kierroksella. Epävarmoja olisi 17 prosenttia.

Tutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus Oy. Tutkimuksen kohderyhmä oli Manner-Suomen 18–79-vuotias väestö. Otos muodostettiin satunnaisotannalla Taloustutkimuksen Internet-paneelin jäsenistä. Tiedonkeruu toteutettiin 22.–23.8.2023. Tutkimukseen vastasi 1 183 henkilöä. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan kohderyhmää edustavaksi. Kysymyksissä simuloitiin presidentinvaalin ensimmäistä ja mahdollista toista kierrosta. Tilastollinen virhemarginaali on 95 prosentin luotettavuustasolla koko otoksesta suurimmillaan noin 2,9 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Sari Essayah ei vielä vahvista presidenttiehdokkuutta

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ei kommentoi vielä valmiuttaan lähteä puolueen presidenttiehdokkaaksi. Essayah totesi Tampereella, että puolueen presidenttiehdokkaasta päätetään Joensuun puoluekokouksessa tulevana viikonloppuna 26.-27.8.2023.

– Meillä on puoluekokous Joensuussa viikonloppuna, tervetuloa sinne, Essayah kommentoi asiaa toimittajille kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän kesäkokouksen tiedotustilaisuudessa Tampereella.

Essayah toisti tilaisuudessa kristillisdemokraattien puoluehallituksen linjanneen jo keväällä oman ehdokkaan asettamisesta vuoden 2024 presidentinvaaleihin.

Edellisissä presidentinvaaleissa 2018 puolueella ei ollut omaa ehdokasta, vaan kristillisdemokraatit suositti jäsenilleen Sauli Niinistön taakse asettumista.

LUE MYÖS:
KD:n päätöstä presidenttiehdokkaasta odotetaan pian

Alexander Stubb: Suomen rakennettava uutta länsipolitiikkaa, idealismin aika on ohi

Kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi lupautunut Alexander Stubb kommentoi mahdollisia odotuksia tulevalle Suomen tasavallan presidentille Kokoomuksen puoluepäivillä lauantaina Helsingissä. Stubbin mukaan tulevalta presidentiltä odotetaan erityisesti kahta asiaa.

– Yksi on kansainvälisten suhteiden ja ulkopolitiikan hoitaminen, joka tänä päivänä tarkoittaa sitä, että rakennetaan uutta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, uutta länsipolitiikkaa, uusi suhteita Yhdysvaltoihin ja suurvaltoihin ympäri maailmaa. Idealismin aikakausi on ohi, Stubb totesi, Stubb sanoo.

– Toinen asia on luoda Suomeen yhteenkuuluvuuden tunnetta. Me elämme tällä hetkellä vahvasti kahtiajakautuneessa yhteiskunnassa. Me näimme sen edellisen hallituksen aikana ja me näemme sen keskustelun, jota käydään tämän hallituskauden aikana.

Stubbin mukaan presidentti voi toimia Suomessa yhteishengen ja yhteisen keskustelukulttuurin luojana.

Stubb on noussut useissa kannatuskyselyissä tässä vaiheessa tiedossa olevien ehdokkaiden kanssa kärkikolmikkoon. Stubb kertoo kannatuksen tuntuvan hyvältä, mutta kuvaa tulevaa matkaa pitkäksi.

– Vaaleihin on nyt viisi kuukautta aikaa, pitkä on matka. Tämä on tämmöinen kestävyyslaji. Gallupien tuijottaminen tässä vaiheessa ei ole hirveän tärkeätä, Stubb toteaa.

Stubb kertoo, että ei halua etsimällä etsiä eroja muista ehdokkaista, vaan rakentaa kampanjaa rauhassa. Lisäksi hän katsoo, että on myös ennenaikaista kommentoida yksityiskohtaisesti kampanjan tulokulmaa.

– On paljon hyviä ehdokkaita. Minä en ole ollenkaan huolissani siitä, että Suomi ei ole näiden vaalien jälkeen hyvissä käsissä.

Stubb katsoo, että äänestäjät pystyvät itse miettimään, kuka on mieluisin ehdokas ja tekemään tästä johtopäätöksen.

– Me rakennetaan sitä kampanjaa ihan kaikessa rauhassa ja maltilla ja se vie sitten oman aikansa. Varmasti sieltä nousee tietyt kärkiteemat, mutta täytyy myös muistaa, että meidän on reagoitava maailmanpoliittiseen tilanteeseen. Siinäkin voi nousta tässä seuraavien kuukausien aikana erilaisia teemoja.

Puoluepäivillä esitetyssä puheessaan Stubb kuvasi tulevaa kampanjaa viisivaiheiseksi, jossa on tarkoitus ensimmäiseksi kiertää kaikki vaalipiirit. Intensiivisemmät vaiheet olisivat joulun jälkeen sekä mahdollisen toisen kierroksen aikana.

Stubb katsoo tärkeäksi seitsemän vuoden poissaolon jälkeen kiertää vaalipiirejä ja tunnustella eri alueiden mielenkiintoa. Stubbin mukaan puolueen rivit ovat suorassa ja se on yhtenäinen.

– Tunnen velvollisuudeksi sen, että käyn ikään kuin esittäytymässä uudestaan piireillä ja kokoomuslaisille. Kyllähän he tietysti muistavat ja nyt ovat seuranneet, miten olen itse yrittänyt sanoittaa Suomen asemaa kansainväliselle medialle, Stubb kertoo.

Presidentinvaalien kampanjoinnista on peloteltu tulevan likainen. Stubb kuitenkin toivoo, että näin ei kävisi ja nostaa varoittavaksi esimerkiksi Yhdysvallat.

– Tutkijana ja muutoin Yhdysvalloissa asuneena seurannut, mitä tapahtuu demokratialle siinä vaiheessa, kun se muuttuu likaiseksi ja loanheitoksi. Toivon, että Suomessa ei tällaistä kehitystä nähdä, Stubb sanoo ja kehottaa myös suomalaisia varautumaan mahdollisiin trolleihin kampanjoiden aikana.

Kokoomus valitsee presidenttiehdokkaan virallisesti puoluekokouksessa lokakuussa.

HS-gallup: Alexander Stubb ja Pekka Haavisto lähes tasoissa

Helsingin Sanomien teettämän presidenttigallupin mukaan Alexander Stubb (kok.) ja Pekka Haavisto (vihr.) ovat lähes tasoissa kannatuksessa.

Kyselyyn vastanneista 43 prosenttia piti Pekka Haavistoa hyvänä valintana presidentiksi.

Toisella sijalla olevaa Alexander Stubbia piti hyvänä valintana 41 prosenttia. Stubbin suosio tuplaantui verrattuna toukokuussa tehtyyn vastaavaan kyselyyn.

Kolmanneksi ja neljänneksi suosituimmat valinnat olivat Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola ja Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn (kesk.). Aaltolaa piti hyvänä valintana 33 prosenttia, Rehniä 32 prosenttia vastaajista.

HS:n kyselyssä vastaajilta kysyttiin, ketä he pitäisivät hyvänä valintana presidentiksi ensi vuoden vaaleissa. Vaihtoehtoja oli 26 ja näistä sai valita useita vaihtoehtoja.