Verkkouutiset

Eurovaalit 2024

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Mielipidetutkija Juho Rahkonen: Gallupeihin tulee haamuääniä

Yhteiskuntatieteiden tohtori ja mielipidetutkija Juho Rahkonen pohtii Verkkouutisten Sanna Ukkola Show’ssa syitä sille, miksi gallupit eivät onnistuneet ennustamaan eurovaalien tulosta.

Toisin kuin mielipidetiedustelut ennustivat, vasemmistoliitto nousi eurovaalien toiseksi suosituimmaksi puolueeksi 17,3 prosentin ääniosuudella. Nousu selittyi vaalien ääniharava Li Anderssonin (vas.) henkilökohtaisella äänimäärällä. Samalla perussuomalaiset koki merkittävän vaalitappion, jääden vain 7,6 prosentin ääniosuuteen.

– Niissä gallupeissa ei osattu ottaa huomioon, että eurovaaleissa on kysymyksessä henkilö- ja listavaalin yhdistelmä. Nimenomaan tässä järjestyksessä ja vielä tauon kanssa, että henkilö…- ja listavaalin yhdistelmä.

Rahkosen mukaan asialla on merkitystä juuri siksi, että pelkkä mielipidetiedusteluissa kysytty puoluekannatus ei kertonut näiden eurovaalien lopputulosta.

– Ainoastaan kokoomus pystyi vahvana perinteisenä europuolueena jyräämään puolueena (24,8 prosenttia äänistä). Muilla oltiin enemmän tai vähemmän onnistuneiden ehdokasasettelujen varassa.

Onnistuneeksi ehdokasasetteluksi Rahkonen nostaa vasemmistoliiton, jonka äänisaalis nousi juuri Anderssonin ansiosta.

– Sitten taas perussuomalaisilta puuttui mielenkiintoiset ja kiinnostavat ehdokkaat. Siellä ei ollut [Timo] Soinin, [Riikka] Purran tai [Jussi] Halla-ahon kaltaista – tai [Teuvo] Hakkaraisenkaan kaltaista vetonaulaa.

Nämä eurovaalit eivät olleet ensimmäiset, joissa mielipidetiedustelut ovat merkittävästi poikenneet lopullisesta vaalituloksesta. Yhdeksi selittäväksi tekijäksi Rahkonen näkee galllupeihin tulevat ”haamuäänet”.

– [Gallupia kerätessä] sinulle soitetaan ja kysytään, mitä puoluetta kannatat, niin siihen on helppo sanoa, mitä puoluetta kannattaa ja menisi äänestämään. Mutta se on eri asia, että meneekö [vastaaja] äänestämään. Pitäisi vielä löytää se sopiva ehdokas.

Rahkosen mukaan nykyisiä gallup-menetelmiä tulisi kehittää.

– Nyt se on pelkkää mekaanista mittaamista.

LUE MYÖS:
Sanna Ukkola Show: Tämän takia Riikka Purra laskee ja Li Andersson nousee

Demareiden uhkailu ei purrut – tästä syystä Li Andersson kaarsi takavasemmalta ohi

Olen hiostanut gallup-yhtiöiden johtajia ”pieleen” menneistä eurovaalimittauksista Li Anderssonin (vas.) äänivyöryn osalta, kun Taloustutkimuksen Jari Pajunen irtautuu hetkeksi työroolistaan. Haastattelu oli edennyt kysymykseen:

Eurovaaleissa SDP kampanjoi ”todellisena vastavoimana laitaoikeistolle”. Kävikö tässä nyt niin, että SDP teki tietämättään kampanjaa Anderssonille?

– Varmasti tästä oli kyse. Andersson lähestyi tätä ilmiötä omassa kampanjassaan nähdäkseni hienovaraisemmin, arvioi Pajunen.

Ja jatkaa sitten:

–  Demareiden lähestyminen asiaan oli semmoinen, että ikään kuin ihmiset eivät itse osaisi ajatella. Li Andersson toi esiin tämän uhkan ehkä sanotaanko hienovaraisemmin. Sillä tavalla, että ihmiset saivat itse ajatella. Korosti mieluummin joitain asioita kuin että maalaili tällaista uhkakuvaa.

Myös laitavasemmisto on uhka

Oppositiopuolue SDP:n taktiikka eurovaaleissa perustui pelotteluun ja hyökkäykseen perinteisesti vahvaa EU-puoluetta kokoomusta vastaan. Astummeko hämärälle polulle menneisyyteen? Kokoomuksen johdolla Suomi liukuu kohti laitaoikeistoa. Euroopassa olemme ajautumassa hyvin kummalliseen ja kyseenalaiseen seuraan. Tällaisia sanankäänteitä puheenjohtaja Antti Lindtman viljeli puoluevaltuuston puheessaan.

Demareiden taktiikka ontui jo lähtökohtaisesti, koska Euroopan parlamentissa yhteistyötä eri ryhmien välillä haetaan käytännössä tapauskohtaisesti. Suurimpana ryhmänä säilynyt EPP – johon kokoomus kuuluu – pyrkii rakentamaan yhteistyötä ensisijaisesti maltillisten ryhmien kanssa.

Ajatukseen siitä, että ihmiset ”eivät itse osaisi ajatella”, kannattaa pysähtyä. Vaalikojuilla demarit eittämättä rummuttivat, että kun antaa äänensä SDP:lle, voi huokaista helpotuksesta. Se ääni ei edistä laitaoikeiston pääsyä valtaan. Muuta ei tarvitse ajatella.

Tässä ajassa ihmisille ei riitä enää pelkkä julistus, vaan avainasemassa ovat uskottavat ja valovoimaiset henkilöt. Li Anderssonissa on kehuttu yhdistyvän sanavalmius, asiaosaaminen, luontevuus ja kyky samaistua ihmisten asemaan ja selittää vaikeita asioita yksinkertaisesti.

Anderssonin äänipotti eurovaaleissa oli niin suuri, että hänen on täytynyt saada ääniä jopa punavihreän blokin ulkopuolelta.  Etenkin nämä äänestäjät ovat selittäneet itselleen äänestäneensä Li Anderssonia, eivät vasemmistoliittoa.

Tämä ei poista kuitenkaan sitä, että Andersson edustaa Euroopan parlamentissa vasemmistoryhmää. The Leftin sisällä on vastaavankaltaisia ongelmia (Vladimir) Putinia myötäilevien ryhmien ja edustajien kanssa kuin parlamentin oikealla laidallakin. Osa vastustaa Ukrainan tukemista.

Li Andersson on itse vakuuttanut kaikkein Suomen vasemmistomeppien äänestävän Ukrainan tukemisen puolesta muiden pohjoismaiden rinnalla. Vasemmistoryhmän keskinäinen kipuilu jää käytännössä nähtäväksi.

Ryhmäkuri EU-parlamentissa ei ole onneksi niin tiukka kuin Suomessa. Tämäkin jäi demareilta sanomatta.

Mika Aaltola: Tasapaino Euroopan parlamentissa säilyi

Vastavalittu europarlamentaarikko Mika Aaltola (kok.) arvioi, että eurovaalien tulos ei mullistanut parlamentin valtasuhteita.

– Tasapaino Euroopan parlamentissa säilyi. Mitään tavatonta ei vaaleissa tapahtunut, Aaltola kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Aaltola jakaa Ruotsin entisen pää- ja ulkoministeri Carl Bildtin tekemän arvion eurovaalien tuloksesta.

Bildtin mukaan mahdollisista muutoksista parlamentin valtasuhteissa käytiin runsasta keskustelua ennen vaaleja. Kuitenkin vaaleissa maltilliset ryhmittymät saivat hänen mukaansa selkeän enemmistön.

– EPP:n, S&D:n ja Renewin muodostamalla keskustaryhmittymällä oli aiemmin 59 prosenttia paikoista – nyt se on 56 prosenttia, Bildt kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Hänen mukaansa parlamentin kokoonpanossa tapahtuneet muutokset eivät ravisuta sen perusteita.

Kostautuuko Emmanuel Macronin riskiliike?

Ranskassa Marine Le Penin johtama kansallismielinen kansallinen liittouma sai kaksi kertaa enemmän ääniä sunnuntain EU-vaaleissa kuin presidentti Emmanuel Macronin keskustaliberaali Renessanssi-puolue.

Vaalituloksen seurauksena Macron päätti hajottaa kansalliskokouksen eli parlamentin alahuoneen ja määräsi ennenaikaiset parlamenttivaalit kesä-heinäkuulle.

Kansallisessa parlamentissa Macronilla on vähemmistö ja hänen täytyy kerätä tukea muilta ryhmiltä edistääkseen hallituksen lakihankkeita.

– Le Penin aseman vahvistuminen suuren EU-vaalivoiton jälkeen uhkaa tehdä Macronista ramman ankan, sillä olisi ollut mahdollista, että oppositio olisi joka tapauksessa pakottanut hänet järjestämään ennenaikaiset parlamenttivaalit myöhemmin tänä vuonna, kirjoittaa The Economist -lehti.

Tällä hetkellä Macronin puolueella ei ole enemmistöä, mutta kukaan muukaan ei voi muodostaa enemmistöhallitusta.

Tekeekö Macronin rohkea liike järjestää ennenaikaiset vaalit kolme vuotta etuajassa hänen tilanteensa paremmaksi vai huonommaksi?

– Äänestys voisi olla hänelle eduksi. Kaksivaiheisessa vaalijärjestelmässä keskustan äänestäjillä on mahdollisuus äänestää taktisesti toisella kierroksella pitääkseen kansallisen liittouman loitolla, Economist kirjoittaa.

Jos Macronin puolue ei pääse tulevissa vaaleissa lähemmäs enemmistöä, hän saattaa saada maltilliset puolueet toimimaan yhdessä estääkseen kansallista liittoumaa muodostamasta omaa hallitustaan. Ranskan sosialistit, tasavaltalaiset ja keskustaoikeistopuolue eivät halua nähdä laitaoikeiston ottavan pääministerin paikkaa.

Lopputulos voi kuitenkin olla myös se, että kansallinen liittouma voittaa parlamenttivaalit tai nousee hallitsevaksi puolueeksi kansalliskokouksessa.

– Se ei automaattisesti tarkoita, että Le Penistä tulisi pääministeri. Le Pen voi myös ajaa tehtävään nuoren suojattinsa Jordan Bardellan ja keskittyä itse vuoden 2027 presidentinvaaleihin, Economist kirjoittaa.

Millainen oletettu kansallisen liittouman hallitus voisi olla Ranskalle?

– Ei ehkä katastrofaalinen. Se hoitaisi suurimman osan sisäpolitiikasta ja laatisi talousarvion. Joten olisi paljon alueita, joilla puolue voisi vetää Ranskaa kauemmaksi keskustasta kohti oikeistolaista politiikkaa. Ranskan perustuslaki kuitenkin antaa presidentille suuret valtuudet erityisesti ulko- ja puolustusasioissa. Näin ollen kansallinen liittouma ei juurikaan voisi muuttaa Ranskan suhteita Euroopan unioniin ja sen tukea Ukrainalle, Economist muistuttaa.

Economistin mukaan merkityksellisimmät vaalit tulevat olemaan vuoden 2027 presidentinvaalit, joissa Macron ei voi enää olla ehdokkaana. Le Penin menestyminen noissa vaaleissa riippuisi siitä, miten hyvin kansallisen liittouman nähtäisiin menestyneen mahdollisessa pääministerin virassa.

– Toisaalta Ranskan pääministereillä on tapana saada syyllisyys kaikesta, mikä menee pieleen, kun taas presidentit voivat pysyä riitojen yläpuolella. Näin kävi Elisabeth Bornelle, joka palveli Macronin alaisuudessa ja korvattiin tammikuussa. Toisaalta Le Pen on jo tehnyt paljon tehdäkseen puolueestaan ​​ammattimaisemman. Jos hän pääministerinä yllättäisi Ranskan, se voisi lisätä hänen suosiotaan.

Economistin mukaan Le Penin voitto vuoden 2027 presidentinvaaleissa antaisi aihetta huoleen, sillä hän on Venäjä-mielinen, vastustaa Ukrainan raskasta aseistamista ja on EU-skeptinen. Lehti arvioi Le Penin mahdollisen voiton lisäävän yhteiskunnallisten jännitteiden kasvua Ranskassa, Unkarin Viktor Orbanin saavan vahvan liittolaisen, ja Balkanin maiden joutuvan odottamaan EU-jäsenyyksiensä avautumista.

Viktor Orbanin puolueesta EU:n isoin mainostaja Googlessa

Unkarin pääministeri Viktor Orbanin Fidesz – Unkarin kansalaisliitto -puolue ja sen tukijat tekivät europarlamenttivaalien alla ennätyksen lännen vastaista disinformaatiota sisältävässä mainostuksessa sosiaalisessa mediassa. Tämä selviää unkarilaisen riippumattoman tutkimuskeskuksen Political Capital tekemästä ja julkaisemasta tutkimuksesta.

Raportti kertoo, miten epäsymmetristä poliittinen mainostus Unkarissa on:

– Kun hallitusleiri käytti 4,3 miljoonaa euroa mainoksiin Metassa ja Googlessa, kaikki 14 oppositiopuoluetta ja niihin liittyvä media käyttivät alle viidenneksen siitä summasta – 839 000 euroa.

Fidesz ja sen poliitikot käyttivät yksin 2,0 miljoonaa euroa, joka on 2,6 kertaa kaikkien 14 oppositiopuolueen käyttämä summa 764 558 euroa. Poliittisen mainostamisen taso on raportin mukaan Unkarissa silmiinpistävää jopa koko Euroopan mittapuulla.

– Fidesz on ollut tänä vuonna Googlen suurin mainostaja, joka on maksanut kuudesta videosta kymmenen eniten mainostetun videon joukossa, ilmoittaa raportti.

Tutkimuksen tekijöiden mukaan Fidesz ja sen tukijat ovat Unkarin päähankkijoita vihamielisille disinformaatiota sisältäville narratiiveille, joiden mainostamiseen se käytti 98,6 prosenttia mainitusta kahdesta miljoonasta eurosta. Kaikkein eniten mainostettu vihamielinen narratiivi – joka pyöri helmikuun alusta kesäkuun alkuun saakka – oli suunnattu uutta oppositiojohtajaa Peter Magyaria vastaan. Siihen käytettiin 46 prosenttia kokonaissummasta.

Toiseksi mainostetuin vihamielinen narratiivi (34 prosenttia kahdesta miljoonasta) käsitteli Ukrainan sotaa. Siinä väitettiin, että ”Euroopan sotaa kannattavat poliitikot ja heidän unkarilaiset käskyläisensä haluavat aloittaa kolmannen maailmansodan”. Tämän narratiivin tärkeys kasvoi raportin mukaan vaalien lähestyessä, ja viime viikkoina se ylitti ja osittain sulautti itseensä muut narratiivit.

Kolmanneksi mainostetuin narratiivi (yhdeksän prosenttia kokonaissummasta) väitti hallitusta vastustavien voimien palvelevan ulkomaisia etuja.

Orban sanoi vaaliviikolla tehdyssä haastattelussa, että hänen maansa täytyy pysytellä erossa sodasta, johon ukrainalaiset ovat vetämässä EU:n ja jopa koko maailman.

Alviina Alametsä nousee eduskuntaan Maria Ohisalon tilalle

Vihreät saivat eurovaaleissa 2024 kaksi paikkaa Euroopan parlamentissa. Ville Niinistön ja Maria Ohisalon valinnan myötä väistyvä europarlamentaarikko Alviina Alametsä nousee Ohisalon tilalle Suomen eduskuntaan. Vihreät kertoo asiasta tiedotteessa.

– Valtava kiitos kaikille vihreitä äänestäneille. On valtavan hienoa, että Mariasta tulee nyt meppi, ja samalla pääsen itse vaikuttamaan esimerkiksi mielenterveyden ja suomalaisten hyvinvoinnin puolesta eduskunnassa, Alametsä sanoo tiedotteessa.

Seuraavaksi Alametsä siirtyy Brysselistä takaisin Helsinkiin. Alametsä toimii myös Helsingin kaupunginvaltuutettuna, ja aikoo jatkaa valtuutetun tehtävää kansanedustajuutensa ohessa.

Alametsä nousi europarlamenttiin vuonna 2020.

Onnistuivatko gallupit ennakoimaan vaalituloksen? Näin kävi suurimmissa EU-maissa

Jos Suomessa mielipidetiedustelut eivät onnistuneet ennustamaan EU-vaalien tulosta, samaa ei voi todeta, kun katsotaan suurimpien EU-maiden vaalituloksia.

Gallupit ennakoivat erittäin hyvin esimerkiksi Ranskan kansallisen liittouman jytkyn, Saksan CDU:n vaalimenestyksen, kiistellyn Vaihtoehto Saksalle -puolueen menestyksen sekä Italian veljet -puolueen vaalivoiton.

Vaikka vaalitulos johtaa aiempaa hieman sirpaleisempaan EU-parlamenttiin, parlamentin kolme suurinta poliittista ryhmää (Euroopan kansanpuolue EPP, sosialistien ja demokraattien ryhmä S&D ja liberaali Uudistuva Eurooppa) saivat yli 400 meppiä eli edelleen enemmistön parlamenttipaikoista ja pystyvät jatkamaan yhteistyötä.

Tulos mahdollistaa myös EU-komission puheenjohtajan, EPP:n kärkiehdokkaan, saksalaisen Ursula von der Leyen jatkokauden komission johdossa.

Laitaoikeisto lisäsi jonkin verran paikkoja, mutta Euroopan tasolla varsinainen jytky jäi tälläkin kertaa toteutumatta.

Keskustaoikeistolainen EPP sai odotetusti vahvan tuloksen ja säilytti paikkansa selvästi EU-parlamentin suurimpana ryhmänä. EPP:lle ennakoidaan uudessa parlamentissa 185 paikkaa. Suomesta EPP:hen kuuluvat kokoomuksen mepit, joita valittiin parlamenttiin neljä.

CDU ja AfD voittoon, vihreille tappio

EPP:n menestys oli odotetun vahvaa Saksassa, jossa kristillisdemokraattinen blokki (CDU/CSU) sai odotetusti vaalivoiton ja 30 prosentin kannatuksen. Tällä tuloksella EPP-ryhmään kuuluvalle blokille tulee 29 meppiä.

Saksan sosiaalidemokraattinen puolue (SPD) kärsi odotetusti lievän tappion. Liittokansleripuolue sai 13,9 prosenttia äänistä ja 14 meppipaikkaa.

Saksassa vaalien suurimman tappion kärsi vihreät. Tätä oli ennakkoon povattu myös mielipidetiedusteluissa. Vihreiden kannatus lasku yli kahdeksan prosenttiyksikköä 11,9 prosenttiin. Tällä tuloksella vihreät saivat 12 meppiä ja ovat EU-parlamentin vihreiden ryhmän suurin yksittäinen puolue. Euroopan tasolla vihreät kärsivät myös odotetun tappion ja saavat yhteensä noin 50 meppiä.

Saksassa mielenkiinto kohdistui myös oikeistopopulistisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) menestykseen. Puolue oli lopulta Saksan vaalien suurin voittaja. AfD keräsi 15,9 prosenttia äänistä, kun edellisissä EU-vaaleissa tuloksena oli 11 prosentin kannatus. Tällä tuloksella AfD sai 15 meppiä – eli sen edustus on yhtä suuri kuin Suomella on meppipaikkoja.

AfD on EU-parlamentissa sitoutumaton, sillä se erotettiin laitaoikeiston Identiteetti ja demokratia -ryhmästä (ID) toukokuussa. ID sai alustavan tuloksen mukaan yhteensä 58 meppipaikkaa, joka on noin kymmenen meppipaikkaa aiempaa enemmän. AfD:n kuuluminen ID-ryhmään olisi siis nostanut merkittävästi ryhmän kokonaispaikkoja.

EU-parlamentissa laitaoikeisto on hajanainen ja moni puolue on sitoutumaton eikä kuulu mihinkään parlamentin poliittisista ryhmistä, mikä vähentää niiden vaikutusmahdollisuuksia.

Ranskan jytky toteutui

ID-ryhmän voiton taustalla on ennen kaikkea Ranskan kansallismielisen kansallisen liittouman jytky, joka oli ennakoitu hyvin gallupeissa. Puolue sai 31 prosentin kannatuksen ja 30 meppipaikkaa, joka on kolmanneksen viime vaaleja enemmän.

Ranskassa presidentti Emmanuel Macronin koalitio sai puolestaan rökäletappion ja vain 14 prosenttia äänistä, jolla irtosi 13 meppipaikkaa. Macronin koalition tappio on myös samalla liberaalin Uudistuva Eurooppa -ryhmän (Renew) tappion suurin yksittäinen tekijä. Uudistuvan Euroopan paikkamäärä asettuu noin 80 meppiin, joka on yli 20 vähemmän kuin edellisissä EU-vaaleissa. Renew säilytti kuitenkin asemansa EU-parlamentin kolmanneksi suurimpana ryhmänä.

ECR-ryhmän voitto odotettua pienempi

Italiassa kansalliskonservatiivinen Italian veljet -puolue otti odotetusti suurvoiton vaaleissa. Puolue kuuluu Euroopan konservatiivien ja reformistien ECR-ryhmään. Italian veljet sai lähes 29 prosentin kannatuksen. ECR-ryhmään kuuluvat puolueet saivat maasta 24 paikkaa. Italian veljet sai viisi vuotta sitten vain 6 prosentin kannatuksen ja viisi meppipaikkaa, joten voitto on merkittävä.

Kokonaisuudessaan ECR sai hienoisen vaalivoiton ja 73 meppipaikkaa, mutta sen paikkamäärä lisääntyi vain viidellä mepillä. Tämä osui gallupeihin, mutta ryhmän odotettiin eräissä kyselyissä nousevan jopa kolmanneksi suurimmaksi. Perussuomalaisten mepit kuuluvat ECR-ryhmään.

Italian keskustavasemmistolainen PD-puolue sai myös runsaan 25 prosentin kannatuksen ja 22 meppipaikkaa. PD kuuluu EU-parlamentin S&D -ryhmään, joka säilytti asemansa parlamentin toiseksi suurimpana ryhmänä vajaalla 140 mepillä. PD on yksi S&D-ryhmän suurimmista puolueista.

EPP voitti Espanjassa ja Puolassa

Espanjassa keskustaoikeistolainen kansanpuolue nousi maan suurimmaksi puolueeksi 34 prosentin kannatuksella. EPP:hen kuuluvat puolueet saivat maasta 22 meppipaikkaa.

Maan hallitusta johtavan Espanjan sosialistisen työväenpuolueen viimeaikaiset kohut eivät vaikuttaneet merkittävästi vaalitulokseen, sillä puolue keräsi 30 prosentin kannatuksella 20 meppipaikkaa S&D:lle.

Espanjassa kaksi suurinta puoluetta vei odotetusti kaksi kolmasosaa maan meppipaikoista.

Myös Puolassa vaalitulos mukaili täysin gallupeiden povaamia asetelmia. Pääministeri Donald Tuskin kolmen puolueen koalitio nousi suurimmaksi puolueeksi noin 37 prosentin kannatuksella. Valtaosa koalition mepeistä kuuluu EPP-ryhmään. EPP sai Puolasta 20 meppiä.

Entinen pitkäaikainen valtapuolue, konservatiivinen Laki ja oikeus -puolue keräsi 36 prosentin kannatuksen ja 20 meppipaikkaa. Puolue kuuluu ECR-ryhmään.

Orban ja Wilders jyräsivät

Unkarissa kiistelty Viktor Orbanin johtama keskustaoikeistolainen Fidesz-puolue sai 44 prosentin kannatuksen ja kymmenen maan 21 meppipaikasta. Fidesz erotettiin viime kaudella EPP-ryhmästä ja tällä hetkellä puolue neuvottelee pääsystä ECR-ryhmään. Mikäli Fidesz otettaisiin ECR:n jäseneksi, ryhmä nousisi parlamentin kolmanneksi suurimmaksi.

Hollannissa vaalien suurimmaksi ryhmäksi nousi vihreiden ja työväenpuolueen muodostama allianssi vajaan 22 prosentin kannatuksella. Koalition yhdeksän meppiä edustavat EU-parlamentissa vihreitä ja S&D-ryhmää.

Vaalien suurimmaksi voittajaksi ja kakkospaikalle Hollannissa nousi Geert Wildersin johtama kansallisliberaalinen vapauspuolue vajaan 18 prosentin kannatuksella, jolla irtosi kuusi meppipaikkaa. Viime vuonna maan parlamenttivaalit voittanut tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa kannattava vapauspuolue kuuluu ID-ryhmään.

Slovakiassa salamurhayrityksen kohteeksi joutuneen pääministeri Robert Ficon sosiaalidemokraattinen Smer-puolue lisäsi kannatustaan viime EU-vaaleihin verrattuna ja oli vaalien toiseksi suurin puolue noin 25 prosentin kannatuksella. S&D-ryhmä erotti Smer-puolueen ryhmästään viime syksynä eli puolue toimii sitoutumattomana. Liberaali PS-puolue nousi Slovakian suurimmaksi noin 28 prosentin kannatuksella. PS kuuluu Uudistuva Eurooppa -ryhmään.

Itävallassa oikeistopopulistinen vapauspuolue (FPÖ) otti selkeän vaalivoiton ja nousi maan suurimmaksi puolueeksi noin 25 prosentin kannatuksella. Puolue sai kuusi meppiä ja tuplasi paikkamääränsä viime vaaleista. FPÖ kuuluu ID-ryhmään. Toiseksi suurimmaksi puolueeksi Itävallassa nousi EPP-ryhmässä vaikuttava konservatiivinen Itävallan kansanpuolue (ÖVP).

Vasemmisto ei voittanut Euroopassa

Vaikka vasemmistoliitto lisäsi kannatustaan kymmenellä prosenttiyksiköllä Suomessa, ja kannatus nousi myös Ruotsissa ja Tanskassa, Euroopan tasolla vasemmistoryhmä sai parlamenttiin 36 meppiä, joka on yhden paikan vähemmän kuin viime vaaleissa. Esimerkiksi Saksassa vasemmistoryhmä sai vain neljä meppiä 99:stä.

EU-parlamentissa on edustettuna kymmeniä poliittisia puolueita 27 EU-maasta, mutta valtaosa puolueista kuuluu seitsemään edellä mainittuun poliittiseen ryhmään.

Alustavan tuloksen mukaan parlamenttiin valittiin yhteensä 46 meppiä, jotka eivät kuulu mihinkään poliittiseen ryhmään. Lisäksi parlamentissa aloittaa 54 meppiä, jotka eivät ole liittoutuneet minkään eroavan parlamentin poliittisen ryhmän kanssa.

Näin EU-parlamentin paikat jakautuvat ryhmien kesken

Päivitetyn paikkaennusteen mukaan Euroopan parlamentin 720:stä paikasta 185 menee Euroopan kansanpuolueelle eli EPP:lle, johon Suomessa kuuluvat kokoomus ja ilman meppiä jäänyt kristillisdemokraatit.

Toiseksi suurin ryhmä Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä S&D 137 paikalla. Tähän ryhmään Suomesta kuuluu SDP.

Paikkaennusteen mukaan Renew Europe – Uudistuva Eurooppa -ryhmä on saamassa 79 meppiä. Ryhmään kuuluu Suomessa keskusta ja RKP.

Euroopan konservatiivit ja reformistit eli EKR saa parlamentista 73 paikkaa. Perussuomalaiset kuuluvat tähän ryhmään.

Identiteetti ja demokratia -ryhmä ID saa ennusteen mukaan 58 edustajaa.

Vihreiden ryhmä saa parlamenttiin 52 meppiä.

Euroopan parlamentin vasemmistoryhmä GUE/NGL:lle on luvassa 36 paikkaa. Tähän ryhmään kuuluu Suomen vasemmistoliitto.

Parlamenttiin on päässyt 46 sitoutumatonta meppiä. Lisäksi ryhmään muut kuuluu 46 meppiä, jotka eivät kuulu mihinkään kautensa päättävän parlamentin poliittiseen ryhmään.

Ennuste perustuu saatavilla oleviin, alustaviin tai lopullisiin kansallisiin vaalituloksiin. Ennusteessa käytetään lisäksi edellisen parlamentin ryhmäjakoa, joka voi muuttua vaalien jälkeen.

Alustavien tietojen mukaan äänestysprosentti koko EU:ssa oli 50,8 prosenttia.

 

Suvi-Anne Siimes: Li-ilmiö oli myös pettymystä Sanna Mariniin

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson rikkoi ennätyksiä ja keräsi eurovaaleissa 247 604 ääntä.

Vaalimenestys kertoo Suvi-Anne Siimeksen mukaan ”ilmiöstä” ja toisaalta myös ”kaipuusta”. Siimes oli Vasemmistoliiton puheenjohtaja vuosina 1998-2006.

– Ilmiö on tietysti Li itse: osaava, luonteva ja asiansa etu- ja takaperin osaava poliitikko, jolla on pitkä ja monipuolinen kokemus, hän kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Kaipuu on Siimeksen mukaan moniulotteisempaa. Siihen voi hänen mukaansa liittyä suomalaisten pettymys entiseen pääministeri Sanna Mariniin (sd.).

– Me ihmiset kaipaamme poliitikkoa, johon voi luottaa ja joka on riittävän vakaa ja ennustettava. Ja joka ilmentää toivoa. Uskon, että Li oli ja on monille sellainen. Aistin, että kaipuun pohjalla on myös jotain Sanna Marinista. Tai ehkä enemmänkin siitä pettymyksestä, joka jäi, kun hän otti ja lähti niin nopeasti. Ja muuttui julkisuudessa joksikin ihan toiseksi. Ajattelen, että jokin tällainen on osaltaan sen takana, että Lin tulos oli niin suvereeni kaikkialla, Siimes kirjoittaa.

Anderssonin valtava äänipotti kertoo Siimeksen arvion mukaan siitä, että ”pinnan alla” tapahtui jotain sellaista, jolla SDP jäi vaaleissa vasemmistoliiton taakse ja mitä ei näkynyt gallupeissa.

– Jos olisin politologi, pohtisin tätä pinnanalaista. Toki laskisin myös äänisiirtymiä ja muuta. Ja pohtisin taktisuuden ja sisältöpolitiikan eroa ja merkitystä, hän kirjoittaa.

– Sanna Marinin poliittinen perintö on asia, josta ei paljoa puhuta. Häntä haukutaan. Ja kuvia ja onelinereitä analysoidaan. Mutta mikä oli hänen merkityksensä SDP:n jatkolle? Sitä on toki aikaista arvioida. Mutta jotain siitä saattoi pintautua myös eilisessä vaalituloksessa.

Miksi Li Anderssonin äänivyöry yllätti kaikki? Näin gallup-yhtiöistä kommentoidaan

Vasemmistoliiton Li Anderssonin noin 247 000 äänipotti eurovaaleissa  yllätti myös gallupien tekijät. Toinen Verkkouutisten haastattelemista gallup-johtajista väläyttää jopa mahdollisuutta muuttaa eurovaalikyselyä jatkossa.

Ylelle puoluekannatusmittauksia tekevän Taloustutkimuksen toimitusjohtaja Jari Pajunen myöntää suoraan, ettei ole urallaan törmännyt vastaavaan, jossa viimeisimmät mittaukset ja vaalien lopputulos eroaisivat näin paljon:

– En ole näin suurta eroa nähnyt aiemmin.

– Tuskinpa tässä maassa on yhtäkään ihmistä, edes Li Andersson itse, joka ei pitäisi sitä totaalisena yllätyksenä, arvioi Helsingin Sanomille puoluekannatusmittauksia tekevän Verianin tutkimusjohtaja Sakari Nurmela.

Ylen 6. kesäkuuta julkaistu eurovaalimittaus ennakoi perussuomalaisten kannatuksen ”vahvistuneen” 16,5 prosenttiin ja vasemmistoliiton jäävän reiluun 10 prosenttiin. Niin SDP:lle kuin perussuomalaisillekin oli luvassa kolme paikkaa ja vasemmistoliitolle kaksi.

Helsingin Sanomien viimeisimmän eurovaalimittauksen mukaan taas vasemmistoliiton kannatus olisi jäämässä alle kymmenen prosentin ja puolue saisi vain yhden paikan.

Sunnuntaina päättyneissä vaaleissa vasemmistoliitto nousi kakkoseksi kokoomuksen jälkeen yli 17 prosentin kannatuksella. Vasemmistoliitto sai Anderssonin imussa paikkoja kolme, kun SDP joutui tyytymään kahteen ja perussuomalaiset yhteen.

Miksi gallupit ennakoivat Li Anderssonin osalta näin ”pieleen” tai mikä selittää eroa tältä osin?

Verianin tutkimusjohtaja Nurmela muistuttaa, ettei gallupeissa ole kyse ”ennustamisesta”.Vaalituloksen eroa hän selittää vaalien henkilöitymisellä, kenties loppusuoralla. Ihmisiltä oli kysytty, mitä puoluetta he äänestäisivät, mutta lopulta siitä ei ollutkaan kyse:

– Monet eivät äänestäneet Li Anderssonia sen takia, että hän oli vasemmistoliiton ehdokas, vaan siitä huolimatta.Hän on henkilönä herättänyt luottamusta.

– Joillakin tämä voi olla viime hetkellä tullut päätös. Se on ihan mahdollista, jos ajatellaan SDP:n ennakoitua heikompaa tulosta. Nämä ovat varmasti ainakin osittain saman kolikon kaksi puolta, Nurmela jatkaa.

Perussuomalaisten heikkoa tulosta Nurmela selittää sillä, että puolueen äänestäjät jäivät näissä vaaleissa kotiin. Anderssonin äänimäärän hän uskoo olleen monien asioiden summa.

Taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pajunen toteaa, että Anderssonin on täytynyt saada paljon ääniä muilta kuin vasemmistoliiton kannattajilta:

– Olen miettinyt sellaista, että ihmiset eivät ole ehkä arvanneet kertoa (mittauksissa), että ovat menossa Li Anderssonin taakse? Kyse voi olla samankaltaisesta ilmiöstä, kun ihmiset eivät joskus halunneet myöntää aikovansa äänestää perussuomalaisia.

– Vasemmistoliitto pärjäsi jo ennakkoäänissä hyvin, joten kyse ei ole mistään viimeisten päivien hurmoksesta, vaan Anderssonin kannatus on muhinut tässä pinnan alla koko ajan, Pajunen jatkaa.

Pajunen on tutkinut dataa ja toteaa vasemmistoliiton äänestäjien olleen mittausten mukaan menossa perussuomalaisten tai SDP:n kannattajia aktiivisemmin uurnille.

Eurovaaleissa SDP kampanjoi ”todellisena vastavoimana laitaoikeistolle”. Kävikö tässä nyt niin, että SDP teki tietämättään kampanjaa Anderssonille?

– Varmasti tästä oli kyse. Andersson lähestyi tätä ilmiötä omassa kampanjassaan nähdäkseni hienovaraisemmin, arvioi Pajunen.

Nurmela näkee Anderssonissa myös yhtymäkohtia ”Sanna Marin -ilmiöön”:

– Varmasti osa niistä ihmisistä, jotka päätyivät kannattamaan SDP:tä Sanna Marinin takia, Li Andersson on nyt saattanut olla hyvä samastumiskohde Marinin jätettyä politiikan.

Mitä sanotte ihmisille, jotka pähkäilevät, voiko gallupeihin näiden vaalien jälkeen vielä luottaa? Tai pitäisikö kyselyjä joltain osin uudistaa?

Nurmela muistuttaa, että viimeksi presidentinvaaleissa saatiin ”aika tarkka kuva siitä, mitä tulee tapahtumaan”. Henkilövaaleissa on hänestä kuitenkin väistämättä varauduttava yllätyksiin:

– Ja kyllä aineistoakin täytyy kunnioittaa. Kun kysymme ihmisiltä, miten he aikovat äänestää ja he vastaavat siihen, on siihenkin suhtauduttava vakavasti.

– Ja onhan sekin toisaalta hyvä asia, ettei kaikki ole aina selvää. Silloinhan ei kannattaisi kampanjoida loppuun saakka, hän jatkaa.

Pajunen taas olisi valmis hiomaan eurovaalimittauksia jatkossa:

– Tämän kokemuksen jälkeen minusta kannattaisi mennä siihen suuntaan, että yrittäisimme kartoittaa vain ne, jotka ovat oikeasti menossa äänestämään ja huomioisimme heidän vastauksensa. Jotain tämän suuntaista olisi hyvä pohtia. Tästä täytyy keskustella tilaajiemme kanssa.

Pajusen mukaan viimeisimmässä Ylen mittauksessa oli otettu mukaan kaikki kantansa ilmoittaneet, joita oli 75 prosenttia kyselyyn vastanneista. Tästäkin jäi vielä iso kaula siihen, kuinka moni todellisuudessa oli menossa äänestämään.

Yllätysten mahdollisuus kasvaa, jos äänestysprosentti jää matalaksi, kuten EU-vaaleissa perinteisesti. Näissä vaaleissa äänestysprosentti oli 42,4.

Antti Lindtman: SDP teki vahvan kampanjan

Gallupit ennustivat SDP:lle kolmea paikkaa Euroopan parlamenttiin, mutta lopulta puolue sijoittui kolmanneksi kokoomuksen ja vasemmistoliiton jälkeen.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman on kommentoinut vaalitulosta viestipalvelu X:ssä.

– Teimme vahvan kampanjan, jonka teemat määrittivät käytyä keskustelua, Lindtman kirjoittaa.

Vaaleissa kokoomus sai 24,8 prosenttia, vasemmistoliitto 17,3 prosenttia ja SDP 14,9 prosenttia äänistä.

– Paransimme äänimääräämme edellisistä EU-vaaleista ja saimme kaksi paikkaa Euroopan parlamenttiin, Lindtman toteaa.

SDP:n kannatus oli 0,2 prosenttia suurempi kuin vuoden 2019 vaaleissa.

Puolueen ehdokkaista europarlamenttiin valittiin Eero Heinäluoma ja Maria Guzenina.

Monissa arvioissa on yllätytty siitä, että vasemmistoliitto nousi kannatuksessa SDP:n ohi.

– Taitaa olla niin, että edellisen kerran vasemmistoliitto tai sen edeltäjä on ollut vaaleissa SDP:tä suurempi vuonna 1962. Siinä ajateltavaa, kirjoittaa X:ssä SDP:n puoluehallituksen jäsen Dimitri Qvintus.

Viestiketjussa muistutetaan, että vasemmistoliitto oli SDP:tä suurempi myös tämän vuoden presidentinvaaleissa.

– Auts. Totta, Qvintus vastaa.

 

Tutkija IS:lle: Näistä syistä perussuomalaiset romahti

Politiikan tutkimuksen väitöskirjatutkija Johannes Lehtinen Tampereen yliopistosta arvioi Ilta-Sanomissa, että osa perussuomalaisia eduskuntavaaleissa äänestäneistä alkaa hahmottamaan, että hallituksen tekemät päätökset, kuten leikkaukset sosiaaliturvaan, koskettavat heitä itseään.

– On yleiseurooppalainen trendi, että kansalaiset voivat käyttää europarlamenttivaaleja protestikanavana vallassa olevaa hallitusta vastaan, hän sanoo.

Lehtinen toteaa myös, että perussuomalaiset kuuluu puolueisiin, joiden äänestäjät ovat epävarmoja.

– Tästä syystä puolue on yleensä hyötynyt korkeasta äänestysprosentista.

Lehtisen mukaan perussuomalaiset eivät onnistuneet tavoittamaan EU-vaaleissa edes vakikannattajiaan, saati nukkuvia, epävarmoja äänestäjiä.

Hän uskoo, että muiden tekijöiden lisäksi perussuomalaiset eivät yksinkertaisesti onnistuneet kampanjoinnissaan.

– Perussuomalaiset eivät onnistuneet viestimään kannattajilleen, miksi europarlamenttivaaleissa kannattaa äänestää. Kannattajille jäi myös epäselväksi, mitä perussuomalaiset ovat Brysseliin menossa ajamaan, Lehtinen sanoo Ilta-Sanomille.

Keskustaoikeiston EPP europarlamentin suurin ryhmä

EPP olisi puolilta päivi tehdyn päivityksen mukaan saamassa EU-parlamenttiin 185 paikkaa. Tässä on lisäystä yhdeksän paikkaa vuoden 2019 tulokseen. Euroopan kansanpuolueen ryhmään EPP:hen kuuluvat Suomesta kokoomus ja kristillisdemokraatit, joka tosin jäi ilman meppiä.

Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä S&D on saamassa 137 meppiä, jossa on pudostusta kaksi paikkaa. Tähän ryhmään kuuluu Suomesta SDP.

Suomesta keskustan viiteryhmä Renew Europe – Uudistuva Eurooppa on saamassa 79 meppiä. Ryhmä koki nyt 23 paikan vaalitappion.

Euroopan konservatiivit ja reformistit EKR on saamassa 73 euroedustajaa. Ryhmä lisäsi meppiensä määrää neljällä. Tähän ryhmään kuuluu Suomesta perussuomalaiset.

Identiteetti ja demokratia -ryhmä ID:lle on luvassa 58 edustajaa, kun sillä edellisissä vaaleissa oli 69 paikkaa.

Vihreiden ryhmäkin koki tappiota, sillä sen paikkamäärä putoaa 71:stä 52:een

Vasemmistoryhmä GUE/NGL:lle on luvassa 36 meppiä, joka on yhden vähemmän kuin vuonna 2019. GUE/NGL on vasemmistoliiton poliittinen koti europarlamentissa.

Sitoutumattomia edustajia on 46 ja ryhmässä muut on 54 meppiä eli uusia jäseniä, jotka eivät kuulu mihinkään kautensa päättävän parlamentin poliittiseen ryhmään.

Euroopan parlamentin kokoonpano perustuu saatavilla oleviin, alustaviin tai lopullisiin kansallisiin vaalituloksiin, jotka julkaistaan, kun äänestys on kaikissa jäsenvaltioissa päättynyt, väistyvän parlamentin rakenteen perusteella.

Kokoomus eurovaalien selkeä ykkönen – vasemmistoliitolle historiansa paras vaalitulos

Kokoomus sai annetuista äänistä 24,8 prosenttia (edellisistä vaaleista +4,0) ja vasemmistoliitto 17,3 prosenttia (+10,4 %). Perässä tulivat SDP (14,9 %, +0,3 %) ja keskusta (11,8 %, -1,7 %). Kokoomus lisäsi meppimääränsä neljään.

Vaalien ääniharavaksi nousi Li Andersson (vas.) peräti 246 604 äänellä, joka on uusi Suomen ennätys. Hänen tuloksensa vetämänä vasemmistoliitto sai kolme paikkaa europarlamenttiin. Suomen ensimmäisissä eurovaaleissa vuonna 1996 Paavo Väyrynen (kesk.) sai meppipaikan 157 668 äänellä. Tämä pysyi ennätyksenä näihin vaaleihin saakka.

Vaalien suurin häviäjä oli perussuomalaiset, jonka äänimäärä suli 6,2 prosenttia edellisistä vaaleista vuonna 2019. ”Ei sitä sovi peitellä. Nyt tuli turpaan”, puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra tiivisti puoleensa tuloksen.

Äänestysprosentti jäi melko alhaiseksi, eli 42,2 prosenttiin. Edellisistä eurovaaleissa vuonna 2019 äänestysprosentti oli 42,7. Isoin osa äänistä annettiin ennakkoon eli 25,3 prosenttia.

Suomesta tulivat valituiksi kokoomuksesta Henna Virkkunen kolmannelle kaudelleen sekä ensikertalaisina Mika Aaltola, Pekka Toveri ja Aura Salla. Puolueen pitkäaikainen meppi, europarlamentissa vuodesta 2008 istunut Sirpa Pietikäinen menetti paikkansa.

Vasemmistoliiton mepit ovat Li Andersson, Jussi Saramo ja Merja Kyllönen, joka teki paluun Brysseliin. SDP:n euroedustajat ovat Eero Heinäluoma ja Maria Guzenina.

Keskustan mepit ovat Katri Kulmuni ja Elsi Katainen. Vihreistä menivät läpi Ville Niinistö ja Maria Ohisalo. Perussuomalaisten ainoa meppi on Sebastian Tynkkynen ja RKP:n Anna-Maja Henriksson.

Kristillisdemokraattien ja Liike nytin vaaliliitto ei tuottanut tulosta.

Vaalitulos
Kok 24,8 (+4,0)
Vas 17,3 (+10,4)
SDP 14,9 (+0,3)
Kesk 11,8 (-1,8)
Vihr 11,3 (-4,7)
PS 7,6 (-6,2)
RKP 6,2 (-0,2)
KD 4,1 (-0,8)

Paikat
Kok 4 (+1)
Vas 3 (+2)
SDP 2
Kesk 2
Vihr 2 (-1)
PS 1 (-1)
RKP 1

Henna Virkkunen: Parlamentin enemmistö ratkeaa, kun ”kodittomat” mepit löytävät ryhmänsä

Ovensuukyselyt eri puolilta Eurooppaa ovat ennakoineet laitaoikeistolle hyvää vaalimenestystä parhaillaan käytävissä eurovaaleissa. Esimerkiksi Saksassa AfD on nousemassa toiseksi suurimmaksi puolueeksi CDU:n jälkeen.

Europarlamentaarikkopaikkansa vaaleissa uusiva meppi Henna Virkkunen (kok.) muistuttaa, että koko Euroopan tasolla on vielä paljon epävarmuutta.

– Ykköstavoite meillä on tietysti se, että saataisiin säilytettyä EPP:n, SD:n ja liberaaliryhmän yhteistyö, mutta riittääkö se nyt sitten enemmistöön parlamentissa on ollut keskustelun aihe jo jonkin aikaa, Virkkunen sanoo Verkkouutisille.

Enemmistön muodostamiseen vaikuttaa myös se, mistä uudet, vielä ”kodittomat” parlamentaarikot lopulta löytävät itselleen poliittisen kodin.

– Äärioikeiston kanssahan ei kukaan tee yhteistyötä, mutta näyttää siltä, että europarlamenttiin tulee myös kymmenittäin edustajia, joilla ei ole vakiintunutta  poliittista ryhmää vielä parlamentissa.

Virkkusen mukaan seuraavat viikot tulevat olemaan hyvin ratkaisevia siinä, miten ryhmät muodostuvat näiden puolueiden osalta.

– Ja se puolestaan ratkaisee hyvin paljon sitten minkälaista enemmistöä heinäkuussa saadaan koolle, Virkkunen selittää tulevaa palapeliä.

Heinäkuun ensimmäisessä täysistunnossa on määrä valita sekä parlamentin puhemies että komission puheenjohtaja.

Ukraina-tuki ei vaarassa

Vaikka laitaoikeisto parlamentissa vahvistuisikin, Virkkunen ei näe, että sillä olisi suoraa vaikutusta esimerkiksi Ukrainan tukemiseen.

– En usko, että Ukrainan tuki sinänsä on vaarassa. Sekä vasemmisto että äärioikeisto ovat Putinin tukijoita, eli he eivät tue Ukrainaa, mutta heillä ei myöskään ole parlamentissa niin suurta äänimäärää, että sillä olisi vaikutuksia, Virkkunen sanoo.

Ukraina on askarruttanut myös äänestäjiä vaalikentällä. Virkkunen kertoo käyneensä keskusteluja muun muassa siitä, miten Ukrainalle pystyttäisiin lisäämään aseellista tukea.

– Toinen selkeä keskusteluaihe on liittynyt Unkarin toimintaan. Suomalaiset eivät todellakaan katso hyvällä sitä, että unkarilaiset yksin jarruttavat päätöksiä, joilla on meidän kaikkien turvallisuuteen merkittäviä vaikutuksia. Suomesta on todella vahva tuki sille, että ulkopolitiikan päätöksissä pitäisi siirtyä määräenemmistöön. On tullut vahvasti esille se, että suomalaiset haluavat EU:n olevan ulkopolitiikassa vahvempi ja yhtenäisempi toimija.

Yksi asia yllätti kokeneen mepin näissäkin vaaleissa. Nimittäin äänestysprosentti, joka laski hieman viiden vuoden takaisesta ollen 42,4 prosenttia.

– Lopputuloksessa yllättää ehkä se, että näistä kansainvälisistä asioista on puhuttu tosi paljon ja suomalaiset ovat olleet hyvin kiinnostuneita EU-asioista. Mutta silti äänestysprosentti ei ole noussut siinä määrin kuin ihmiset enteilivät vielä muutama viikko sitten, Virkkunen sanoo.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)