Verkkouutiset

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, eurovaaliehdokas Li Andersson Helsingissä 9. kesäkuuta 2024., LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Miksi Li Anderssonin äänivyöry yllätti kaikki? Näin gallup-yhtiöistä kommentoidaan

Taloustutkimuksen toimitusjohtaja Jari Pajunen olisi valmis hiomaan seuraavaa eurovaalikyselyä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Vasemmistoliiton Li Anderssonin noin 247 000 äänipotti eurovaaleissa  yllätti myös gallupien tekijät. Toinen Verkkouutisten haastattelemista gallup-johtajista väläyttää jopa mahdollisuutta muuttaa eurovaalikyselyä jatkossa.

Ylelle puoluekannatusmittauksia tekevän Taloustutkimuksen toimitusjohtaja Jari Pajunen myöntää suoraan, ettei ole urallaan törmännyt vastaavaan, jossa viimeisimmät mittaukset ja vaalien lopputulos eroaisivat näin paljon:

MAINOS (sisältö jatkuu alla)

– En ole näin suurta eroa nähnyt aiemmin.

– Tuskinpa tässä maassa on yhtäkään ihmistä, edes Li Andersson itse, joka ei pitäisi sitä totaalisena yllätyksenä, arvioi Helsingin Sanomille puoluekannatusmittauksia tekevän Verianin tutkimusjohtaja Sakari Nurmela.

Ylen 6. kesäkuuta julkaistu eurovaalimittaus ennakoi perussuomalaisten kannatuksen ”vahvistuneen” 16,5 prosenttiin ja vasemmistoliiton jäävän reiluun 10 prosenttiin. Niin SDP:lle kuin perussuomalaisillekin oli luvassa kolme paikkaa ja vasemmistoliitolle kaksi.

Helsingin Sanomien viimeisimmän eurovaalimittauksen mukaan taas vasemmistoliiton kannatus olisi jäämässä alle kymmenen prosentin ja puolue saisi vain yhden paikan.

Sunnuntaina päättyneissä vaaleissa vasemmistoliitto nousi kakkoseksi kokoomuksen jälkeen yli 17 prosentin kannatuksella. Vasemmistoliitto sai Anderssonin imussa paikkoja kolme, kun SDP joutui tyytymään kahteen ja perussuomalaiset yhteen.

Miksi gallupit ennakoivat Li Anderssonin osalta näin ”pieleen” tai mikä selittää eroa tältä osin?

Verianin tutkimusjohtaja Nurmela muistuttaa, ettei gallupeissa ole kyse ”ennustamisesta”.Vaalituloksen eroa hän selittää vaalien henkilöitymisellä, kenties loppusuoralla. Ihmisiltä oli kysytty, mitä puoluetta he äänestäisivät, mutta lopulta siitä ei ollutkaan kyse:

– Monet eivät äänestäneet Li Anderssonia sen takia, että hän oli vasemmistoliiton ehdokas, vaan siitä huolimatta.Hän on henkilönä herättänyt luottamusta.

– Joillakin tämä voi olla viime hetkellä tullut päätös. Se on ihan mahdollista, jos ajatellaan SDP:n ennakoitua heikompaa tulosta. Nämä ovat varmasti ainakin osittain saman kolikon kaksi puolta, Nurmela jatkaa.

Perussuomalaisten heikkoa tulosta Nurmela selittää sillä, että puolueen äänestäjät jäivät näissä vaaleissa kotiin. Anderssonin äänimäärän hän uskoo olleen monien asioiden summa.

Taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pajunen toteaa, että Anderssonin on täytynyt saada paljon ääniä muilta kuin vasemmistoliiton kannattajilta:

– Olen miettinyt sellaista, että ihmiset eivät ole ehkä arvanneet kertoa (mittauksissa), että ovat menossa Li Anderssonin taakse? Kyse voi olla samankaltaisesta ilmiöstä, kun ihmiset eivät joskus halunneet myöntää aikovansa äänestää perussuomalaisia.

– Vasemmistoliitto pärjäsi jo ennakkoäänissä hyvin, joten kyse ei ole mistään viimeisten päivien hurmoksesta, vaan Anderssonin kannatus on muhinut tässä pinnan alla koko ajan, Pajunen jatkaa.

Pajunen on tutkinut dataa ja toteaa vasemmistoliiton äänestäjien olleen mittausten mukaan menossa perussuomalaisten tai SDP:n kannattajia aktiivisemmin uurnille.

Eurovaaleissa SDP kampanjoi ”todellisena vastavoimana laitaoikeistolle”. Kävikö tässä nyt niin, että SDP teki tietämättään kampanjaa Anderssonille?

– Varmasti tästä oli kyse. Andersson lähestyi tätä ilmiötä omassa kampanjassaan nähdäkseni hienovaraisemmin, arvioi Pajunen.

Nurmela näkee Anderssonissa myös yhtymäkohtia ”Sanna Marin -ilmiöön”:

– Varmasti osa niistä ihmisistä, jotka päätyivät kannattamaan SDP:tä Sanna Marinin takia, Li Andersson on nyt saattanut olla hyvä samastumiskohde Marinin jätettyä politiikan.

Mitä sanotte ihmisille, jotka pähkäilevät, voiko gallupeihin näiden vaalien jälkeen vielä luottaa? Tai pitäisikö kyselyjä joltain osin uudistaa?

Nurmela muistuttaa, että viimeksi presidentinvaaleissa saatiin ”aika tarkka kuva siitä, mitä tulee tapahtumaan”. Henkilövaaleissa on hänestä kuitenkin väistämättä varauduttava yllätyksiin:

– Ja kyllä aineistoakin täytyy kunnioittaa. Kun kysymme ihmisiltä, miten he aikovat äänestää ja he vastaavat siihen, on siihenkin suhtauduttava vakavasti.

– Ja onhan sekin toisaalta hyvä asia, ettei kaikki ole aina selvää. Silloinhan ei kannattaisi kampanjoida loppuun saakka, hän jatkaa.

Pajunen taas olisi valmis hiomaan eurovaalimittauksia jatkossa:

– Tämän kokemuksen jälkeen minusta kannattaisi mennä siihen suuntaan, että yrittäisimme kartoittaa vain ne, jotka ovat oikeasti menossa äänestämään ja huomioisimme heidän vastauksensa. Jotain tämän suuntaista olisi hyvä pohtia. Tästä täytyy keskustella tilaajiemme kanssa.

Pajusen mukaan viimeisimmässä Ylen mittauksessa oli otettu mukaan kaikki kantansa ilmoittaneet, joita oli 75 prosenttia kyselyyn vastanneista. Tästäkin jäi vielä iso kaula siihen, kuinka moni todellisuudessa oli menossa äänestämään.

Yllätysten mahdollisuus kasvaa, jos äänestysprosentti jää matalaksi, kuten EU-vaaleissa perinteisesti. Näissä vaaleissa äänestysprosentti oli 42,4.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)