Ranskassa Marine Le Penin johtama kansallismielinen kansallinen liittouma sai kaksi kertaa enemmän ääniä sunnuntain EU-vaaleissa kuin presidentti Emmanuel Macronin keskustaliberaali Renessanssi-puolue.
Vaalituloksen seurauksena Macron päätti hajottaa kansalliskokouksen eli parlamentin alahuoneen ja määräsi ennenaikaiset parlamenttivaalit kesä-heinäkuulle.
Kansallisessa parlamentissa Macronilla on vähemmistö ja hänen täytyy kerätä tukea muilta ryhmiltä edistääkseen hallituksen lakihankkeita.
– Le Penin aseman vahvistuminen suuren EU-vaalivoiton jälkeen uhkaa tehdä Macronista ramman ankan, sillä olisi ollut mahdollista, että oppositio olisi joka tapauksessa pakottanut hänet järjestämään ennenaikaiset parlamenttivaalit myöhemmin tänä vuonna, kirjoittaa The Economist -lehti.
Tällä hetkellä Macronin puolueella ei ole enemmistöä, mutta kukaan muukaan ei voi muodostaa enemmistöhallitusta.
Tekeekö Macronin rohkea liike järjestää ennenaikaiset vaalit kolme vuotta etuajassa hänen tilanteensa paremmaksi vai huonommaksi?
– Äänestys voisi olla hänelle eduksi. Kaksivaiheisessa vaalijärjestelmässä keskustan äänestäjillä on mahdollisuus äänestää taktisesti toisella kierroksella pitääkseen kansallisen liittouman loitolla, Economist kirjoittaa.
Jos Macronin puolue ei pääse tulevissa vaaleissa lähemmäs enemmistöä, hän saattaa saada maltilliset puolueet toimimaan yhdessä estääkseen kansallista liittoumaa muodostamasta omaa hallitustaan. Ranskan sosialistit, tasavaltalaiset ja keskustaoikeistopuolue eivät halua nähdä laitaoikeiston ottavan pääministerin paikkaa.
Lopputulos voi kuitenkin olla myös se, että kansallinen liittouma voittaa parlamenttivaalit tai nousee hallitsevaksi puolueeksi kansalliskokouksessa.
– Se ei automaattisesti tarkoita, että Le Penistä tulisi pääministeri. Le Pen voi myös ajaa tehtävään nuoren suojattinsa Jordan Bardellan ja keskittyä itse vuoden 2027 presidentinvaaleihin, Economist kirjoittaa.
Millainen oletettu kansallisen liittouman hallitus voisi olla Ranskalle?
– Ei ehkä katastrofaalinen. Se hoitaisi suurimman osan sisäpolitiikasta ja laatisi talousarvion. Joten olisi paljon alueita, joilla puolue voisi vetää Ranskaa kauemmaksi keskustasta kohti oikeistolaista politiikkaa. Ranskan perustuslaki kuitenkin antaa presidentille suuret valtuudet erityisesti ulko- ja puolustusasioissa. Näin ollen kansallinen liittouma ei juurikaan voisi muuttaa Ranskan suhteita Euroopan unioniin ja sen tukea Ukrainalle, Economist muistuttaa.
Economistin mukaan merkityksellisimmät vaalit tulevat olemaan vuoden 2027 presidentinvaalit, joissa Macron ei voi enää olla ehdokkaana. Le Penin menestyminen noissa vaaleissa riippuisi siitä, miten hyvin kansallisen liittouman nähtäisiin menestyneen mahdollisessa pääministerin virassa.
– Toisaalta Ranskan pääministereillä on tapana saada syyllisyys kaikesta, mikä menee pieleen, kun taas presidentit voivat pysyä riitojen yläpuolella. Näin kävi Elisabeth Bornelle, joka palveli Macronin alaisuudessa ja korvattiin tammikuussa. Toisaalta Le Pen on jo tehnyt paljon tehdäkseen puolueestaan ammattimaisemman. Jos hän pääministerinä yllättäisi Ranskan, se voisi lisätä hänen suosiotaan.
Economistin mukaan Le Penin voitto vuoden 2027 presidentinvaaleissa antaisi aihetta huoleen, sillä hän on Venäjä-mielinen, vastustaa Ukrainan raskasta aseistamista ja on EU-skeptinen. Lehti arvioi Le Penin mahdollisen voiton lisäävän yhteiskunnallisten jännitteiden kasvua Ranskassa, Unkarin Viktor Orbanin saavan vahvan liittolaisen, ja Balkanin maiden joutuvan odottamaan EU-jäsenyyksiensä avautumista.
