Verkkouutiset

USA

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Tämä joukko siirtyisi heti taisteluun – USA:n sotilaat varautuvat Kiinan maihinnousuun

Yhdysvaltojen merijalkaväki valmistautuu puolustamaan Etelä-Kiinan meren vaikeasti saavutettavia saaria.

Alueen suurin uhka Yhdysvalloille ja sen liittolaisille on Kiina, joka on järjestänyt näyttäviä sotaharjoituksia erityisesti Taiwanin saaren ympärillä.

Yhdysvaltojen merijalkaväki on muuttanut kalustoaan ja taktiikoitaan vastaamaan paremmin saarelta saarelle käytävää, huonokulkuisessa ja tiettömässä maastossa käytävää sotaa.

Asiasta kertoo The Wall Street Journal.

Toimintaympäristö Tyynenmeren saarilla eroaa merkittävästi Irakin tai Afganistanin ympäristöstä.

Panssaroitujen ajoneuvojen sijaan joukot on varustettu kevyesti jalkaväen aseilla. Kevyen varustuksen ansioista joukot kykenevät siirtymään saarelta saarelle joko helikoptereilla tai pikaveneillä.

Harjoittelun teemat vastaavat oppeja, joita on saatu Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan. Yhdysvaltalaisjoukko arvioi lennokkien roolin olevan merkittävä myös tulevaisuudessa.

Kevyesti varustetut joukko-osastot pyrkivät liikkumaan pieninä ryhminä mahdollisimman nopeasti, jotta vastustajan lennokit tai tiedustelu eivät kykenisi paikallistamaan joukkoja potentiaalisessa sotatilanteessa.

Pienet, ketterät yksiköt ovat Center for Strategic and International Studies -tutkimusorganisaation asiantuntija Benjamin Jensen kuin modernin ajan ratsuväki.

– Ihanteellisimmassa tapauksessa ne ovat joustava joukko, joka pystyy kulkemaan ylös ja alas ensimmäistä saariketjua pitkin, mikä pakottaa [Kiinan] jatkuvasti etsimään joukkoa, hän sanoo.

Ensimmäisellä saariketjulla Jensen viittaa Filippiineiltä Taiwanin kautta Japaniin ulottuvaan saariketjuun, joka ympäröi Kiinan rannikkoa käytännössä kokonaan.

Kiina joutuisi Jensenin mukaan sitomaan merkittävän osan tiedustelukyvystään saariketjun tarkkailuun.

– Jokainen sensori, jonka Kiina asettaa etsimään merijalkaväen rykmenttiä, on sensori, jota ei ole asetettu toiseen kohteeseen, hän sanoo.

Merijalkaväen tavoitteena on olla ensimmäinen alueelle saapuva joukko, mikäli Kiina yrittää valloittaa Taiwania tai Filippiinejä. Saarille sijoitetut joukot pyrkisivät häiritsemään Kiinan operaatioita ja keräämään tiedustelutietoa.

Operointi saariketjulla ei kuitenkaan ole helppoa. Myös kevyesti kulkeva joukko tarvitsee polttoainetta, ammuksia ja ruokaa.

Osalla saarista on lentokoneille kelpaavia kiitoratoja. Jotkut saaret ovat ovat käytännössä täysin vailla minkäänlaista laskeutumispaikkaa edes helikoptereille.

Kiinalla on myös suuri määrä erilaisia lennokkeja ja ohjuksia, joiden torjumiseen merijalkaväen joukot tarvitsevat asejärjestelmiä. Niiden kuljettaminen vaikeakulkuisessa maastossa ei ole helppoa.

Merijalkaväen eversti (evp) Mark Cancianin mukaan Kiinalla on ”puolustuskupla” rannikkonsa ympärillä.

Hän arvioi, että tarvikkeiden kuljettaminen ensimmäiselle saariketjulle sijoitetuille joukoille olisi erittäin työlästä. Vaikka merijalkaväki onnistuisi siirtymään saarille huomaamatta, olisi toiminta heti ensimmäisten hetkien jälkeen hyvin vaikeaa.

Varoitus Venäjän avaruusaseesta: Isku olisi valtava

Yhdysvaltain korkeat virkamiehet ovat jakaneet julkisesti huolensa siitä, että Venäjän satelliitintorjunta-ase voisi tehdä Yhdysvaltain kansalliselle turvallisuudelle tärkeitä avaruuden osia käyttökelvottomiksi jopa vuodeksi, kirjoittaa avaruusturvallisuuden asiantuntija, CSIS-ajatuspajan tutkija Clayton Swope uutiskanava CNN:lla julkaistussa mielipidekirjoituksessa.

Yhdysvallat työskentelee kansainvälisten kumppaneiden kanssa estääkseen Venäjää kehittämästä satelliitintorjunta-asetta. Swopen mukaan Yhdysvaltain on valmistauduttava siihen, että Venäjä voi käyttää asetta, joka jättää Yhdysvaltain armeijan ilman pääsyä johonkin sen avaruudessa olevaan kapasiteettiin. Tällainen menetys olisi tuhoisa Yhdysvaltain kansalliselle turvallisuudelle ja laajemmin toimeentulolle.

Esimerkiksi Yhdysvaltain edustajainhuoneen tiedustelukomitean puheenjohtaja Mike Turner viittasi tähän uuteen kansalliseen turvallisuusuhkaan jo helmikuussa. Valkoinen talo on myös vahvistanut uhan mutta huomauttanut, että satelliitintorjunta-asetta ei ole käytetty, eikä se ole aiheuttanut välitöntä uhkaa.

Yhdysvaltain sotilasoperaatioiden onnistuminen edellyttää pääsyä avaruuden toimintaympäristöön, jolloin satelliitit suorittavat osan kriittisistä toiminnoista, kuten navigoinnin, ohjusvaroitukset ja viestinnän.

Edellisen kerran armeija joutui taistelemaan ilman satelliittiviestintää Korean sodassa. Ensimmäiset viestintäsatelliitit laukaistiin 1960-luvulla Vietnamin sodan aikakaudella. GPS otettiin käyttöön 1970-luvulla.

GPS tarjoaa paikannus- ja sijaintitietoja lukuisille puhelimien sovelluksille. Sähkölaitokset, viestintäverkot ja rahoituslaitokset luottavat kaikki GPS:stä johdettuun tarkkaan ajoitukseen.

Lisäksi kaupallinen lentoliikenne on yhä enemmän riippuvainen GPS:stä. Lentoyhtiö Finnair keskeytti huhtikuun lopulla lennot Viron Tarttoon kuukaudeksi Venäjältä tuleviksi epäiltyjen GPS-häiriöiden vuoksi. Internet-yhteys ja yhteydet etäyhteisöille, lentokoneille, merellä oleville laivoille ja ensiapuhenkilöille ovat myös riippuvaisia ​​satelliiteista.

YK hyväksyi joulukuussa 2022 Yhdysvaltojen johtaman päätöslauselman, jossa tuetaan satelliitteja tuhoavien aseiden testauskieltoa.

Venäjä käytti veto-oikeutta ja Kiina pidättäytyi äänestämästä huhtikuussa Yhdysvaltojen ja Japanin tukemaa YK:n päätöslauselmaa, jossa kielletään ydinaseet avaruudessa. Tämä voi Swopen mukaan viitata siihen, että Venäjä ja Kiina harkitsevat tällaista kyvykkyyttä.

Asiantuntija muistuttaa, että ydinaseiden käyttö ja sijoittaminen avaruuteen on kielletty vuoden 1967 avaruuden yleissopimuksella, jonka on allekirjoittanut yli 130 maata, mukaan lukien Venäjä ja Kiina.

Swopen mukaan Yhdysvaltain armeijan ja poliittisten päättäjien on riskin torjumiseksi tarkasteltava uudelleen avaruudessa toimimisen perusteita ja arvioitava pahimpia skenaarioita.

Asiantuntija huomauttaa, että Yhdysvaltain vuodelle 2025 ehdotettu puolustusbudjetti ei riitä vastaamaan avaruusuhkien torjumisen ja avaruusjärjestelmien suojelemisen tarpeen laajuuteen ja kiireellisyyteen.

– Tarvitsemme kahdenlaisia ponnisteluja varautuaksemme pahimpaan: on tuplattava ponnistelut suojella ja ylläpitää pääsyä avaruuteen vihamielisessä toimintaympäristössä sekä miettiä, kuinka operoidaan ilman avaruutta, Swope kirjoittaa.

USA:n suurlähettiläs VU:n haastattelussa: Näin ajattelemme Suomen puolustuksesta ja tiedustelusta

Suomen ja Yhdysvaltain puolustusyhteistyötä on rakennettu suurlähettiläs Douglas Hickeyn mukaan jo 30 vuotta. Hän kuvaa Verkkouutisten haastattelussa Suomen Nato-jäsenyyttä tämän suhteen kulminaatioksi.

– Sen toteutuminen oli suoraan sanottuna mieletöntä nähdä. Se oli suuri päivä – ja sitten kun sai vielä nähdä Ruotsin liittyvän Natoon ja tulevan 32 maan järjestön jäseneksi, Hickey jatkaa.

Hän ei säästele sanojaan kehuessaan Suomen tapaa hoitaa maanpuolustusta ja rakentaa suhteita Yhdysvaltoihin. Suurlähettiläs muistaa kuitenkin korostaa joka välissä, että Nato-jäsenyyden jälkeen entisestään syventyvää suhdetta rakennetaan Suomen ehdoilla ja sen omien päätösten perusteella.

Amerikkalaiset ovat olleet aina tarkkoja siitä, että Natoon hakeminen on  valtion oma päätös. Joskus on arveltu, että Suomi on ollut geopoliittisen asemansa ja vahvan maanpuolustuksensa ansiosta Yhdysvalloille jopa joustavampi ja ulkopoliittisesti helpompi kumppani Naton ulkopuolella kuin sen jäsenenä.

Douglas Hickey sanoo Yhdysvaltojen olleen aina avoin Suomen jäsenyydelle. Suomessa Natoon liittymiselle ei kuitenkaan ollut kansan enemmistön tukea. Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 pyöräytti asetelman uusiksi.

Yhdysvaltain suurlähettilään mielestä tätä edeltäneet Nato-gallupit eivät sinänsä edes kuvastaneet todellista kielteistä suhtautumista Natoon. Puolustusliiton jäsenyyttä ei vain nähty tarpeellisena.

– Annan presidentti Sauli Niinistölle paljon tunnustusta tavasta, jolla hän edisti prosessia pakottamatta ihmisiä ja valistamalla kansaa siitä, mitä tämä [Naton jäsenyys] todella tarkoittaa, Hickey sanoo.

DCA avaa mahdollisuuksia

Suomi ja Yhdysvallat allekirjoittivat joulukuussa DCA-puolustusyhteistyösopimuksen. Käytännössä kyse on amerikkalaisten joukkojen toimintaa sujuvoittavasta asiakirjasta. Sopimuksessa käsitellään muun muassa joukkojen mahdolliseen maahantuloon ja puolustusmateriaalin ennakkovarastointiin liittyviä asioita ja avataan 15 sotilasaluetta Yhdysvaltain joukkojen mahdolliseen käyttöön. Sopimus on tulossa vielä eduskunnan hyväksyttäväksi.

Yhteistyön konkreettinen syventäminen on jatkunut koko ajan. Esimerkiksi toukokuun alussa puolustusvoimat allekirjoitti yhteisymmärryspöytäkirjan Virginian kansalliskaartin kanssa.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra kertoi Verkkouutisten haastattelussa, että kyse on jatkumosta DCA-sopimukselle. Alkuvaiheessa kyse on etupäässä harjoitusyhteistyöstä.

Suurlähettiläs Douglas Hickey kuvailee tällaisten sopimusten tuovan myös kansalaisyhteiskuntaa yhteen.

Suomalaisten ja amerikkalaisten sotilaiden hän kertoo oppivan valtavasti toisiltaan.

– En tiedä voisivatko asevoimiemme väliset suhteet enää olla tätä paremmat, lähettiläs suitsuttaa.

Turvallisuusanalyytikko, prikaatikenraali (evp.) Juha Pyykönen arvioi alkuvuodesta Verkkouutisten haastattelussa, että Yhdysvallat voisi lähettää tosipaikassa DCA:n kehyksessä kahdenvälisellä sopimuksella taistelujoukon Suomeen, jos Naton jäsenmaat eivät heti pääsisi yksimielisyyteen viidennen artiklan puolustuksen aktivoinnista.

Tällaisia arvioita suurlähettiläs ei lähde suoraan kommentoimaan. Hän korostaa jälleen Suomen omaa päätöksentekoa.

– DCA on yhä eduskunnan käsittelyssä ja kunnioitamme tätä prosessia. Sopimus on julkaistu ja ihmiset voivat katsoa, mitä se sisältää, Douglas Hickey vastaa.

DCA:sta puhutaan lähettilään mukaan toisinaan jossain määrin harhaanjohtavasti.

– Todellisuudessa kyse on mekanismista, jolla voidaan luoda nykyistä syvempää kahdenvälistä suhdetta. DCA ei ole jotain sellaista, jonka nojalla reagoisimme nopeammin tai hitaammin.

– Sen myötä voimme järjestää enemmän harjoituksia Suomessa. On myös tilaisuus mahdollisesti sijoittaa varusteita Suomen alueelle. Oikeasti kyse on hallinnollisesti asiakirjasta. Meistä tämä on yksinkertaisesti looginen askel Nato-jäsenyyden ohella ja vahvistaa tätä [Yhdysvaltain ja Suomen] suhdetta. Ihmiset tekevät tästä joskus vähän liian pitkälle vietyjä oletuksia.

Julkisuudessa liikkuvien tietojen ja Verkkouutisten käymien taustakeskustelujen perusteella Yhdysvaltain puolustustarvikkeiden varastointi Suomeen ja myös Ruotsiin on hyvinkin todennäköistä tulevaisuudessa.

Esimerkiksi Iltalehti kertoi huhtikuussa Yhdysvaltojen suunnittelevan suuren materiaalivaraston perustamista joko Suomen, Ruotsin tai Norjan Lappiin. Käytännössä kyse on varautumisesta suuren luokan konfliktiin. Douglas Hickey ei avaa, missä vaiheessa tällaiset varastointisuunnitelmat Suomen kohdalla mahdollisesti ovat.

– Tämä avaa sen mahdollisuuden. Nämä ovat jälleen kaikki yhdessä tehtäviä päätöksiä. Se, salliiko Suomi tämän, on suvereeni päätös. Siksi tämä etenee teidän prosessinne kautta, jota kunnioitamme syvästi, hän muotoilee.

Suomi tekee oikeita asioita

Eurooppalaiset tiedusteluviranomaiset ovat varoitelleet kevään aikana huolestuttavasta kehityksestä Venäjän tiedustelun toiminnassa. Informaatiovaikuttamisesta on siirrytty kohti ”kineettisiä operaatioita”, eli suoraa toimintaa. Eri puolilla Eurooppaa on paljastettu vakavia sabotaasihankkeita ja jopa salamurhasuunnitelmia sekä koettu voimakasta elektronista häirintää. Esimerkiksi Viron ulkomaantiedustelu on varoittanut olevan vain ajan kysymys, että Moskovan operaatioissa aletaan tappaa ihmisiä.

USA:n suurlähettiläs Douglas Hickey sanoo vaikuttamisen jatkuneen jo pitkään. Hän kehuu Suomen toimintaa.

– Suomalaiset ovat olleet hyvin ajattelevaisia siinä, miten asioihin on vastattu. He ovat myös olleet läpinäkyviä yhteiskunnan suuntaan siitä, mitä on ollut tekeillä, lähettiläs kiittelee.

Hickeyn mukaan vaikuttamisoperaatiot ovat taktiikka jota venäläiset ovat käyttäneet ennen, käyttävät nyt ja tulevat käyttämään jatkossakin.

– Suomalaiset ovat olleet mielestäni hyvin järkeviä siinä, miten he toimivat, reagoivat ja vastaavat. Tämä on suoraan sanottuna kunniaksi suomalaiselle yhteiskunnalle ja myös Suomen hallitukselle.

Suomessa on käyty viimeisen parin vuoden ajan kovaa keskustelua aiemmista Venäjä-virheistä ja vaikenemisen kulttuurista. Joidenkin mukaan kärsimme eräänlaisesta uussuomettumisesta aina Venäjän helmikuun 2022 suurhyökkäykseen asti – ja ehkä sen jälkeenkin. Toiset taas katsovat tällaisen puheen menevän jo itseruoskinnan puolelle.

USA:n suurlähettiläs sanoo, ettei voi allekirjoittaa arvostelua ainakaan omien kokemustensa pohjalta.

– Minun kokemukseni täällä on ollut, että suomalaiset reagoivat oikealla tavalla, tekevät oikeita asioita, ovat hyvin harkitsevia ja läpinäkyviä, suurlähettiläs muotoilee.

Hän nostaa esimerkiksi viileän suomalaiskommentoinnin Venäjän ilmoitettua hiljattain näkyvästi uuden Iskander-ohjusprikaatin perustamisesta Karjalaan. Kenraalimajuri (evp.) ja pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö Harri Ohra-aho totesi pitävänsä tällaista liikettä toteutuessaan järjettömänä.

– Asiahan ei tietysti minulle kuulu, mutta operatiivisesti tuntuu järjettömältä tuoda noin pitkän kantaman omaavia ohjusjärjestelmiä lähemmäs raja-aluettamme maalitauluksi, Ohra-aho sanoi.

Evp-kenraali muistutti, että Iskandereilta olisi puolustauduttava joka tapauksessa, koska aikaisempi lähin tukikohta ennen sotaa Ukrainassa on ollut Pietarin eteläpuolella Ylä-Laukaassa. Ohra-ahon kommentit nousivat kansainvälisiinkin uutisiin. Niistä kertoi esimerkiksi Newsweek.

Venäjän viime aikojen vaikuttamisoperaatiot ovat kirvoittaneet vaatimuksia entistä kovemmista vastauksista Suomesta ja muualta lännestä. Pitäisikö meidän olla amerikkalaisten mielestä nykyistä aggressiivisempia?

– En näe tätä näin. Minusta meillä on ollut [Suomen kanssa] erinomaista tiedustelutiedon jakamista molempiin suuntiin, ja tämä kertoo paljon siitä kahdenvälisestä suhteesta, jonka olemme rakentaneet ja jota edelleen rakennamme. Minä näen tämän vähän toisin. Hallitustemme välit ovat todella avoimet, Hickey kuvailee.

Ymmärrätte vastustajan

Suomea on pidetty Yhdysvalloissa jo pitkään turvallisuuden ”kuluttajan” sijasta sen tuottajana. Douglas Hickeyn mukaan Nato-jäsenyys ei missään tapauksessa muuta asetelmaa ainakaan huonompaan suuntaan Yhdysvaltain kannalta.

– Suomalaiset ovat olleet jo pitkään erinomainen osallistuja turvallisuuspuolella – on kyse sitten turvallisuudesta tai tiedustelusta, ovat suomalaiset mielestäni tehneet loistavaa työtä.

Yhdysvalloista on kuultu vuosien varrella runsaasti kritiikkiä Euroopan valtioille liian pienistä puolustusmenoista. Suomen kohdalla asiat ovat suurlähettilään puheiden perusteella olleet amerikkalaisvinkkelistä hyvällä tolalla.

– Syy tähän on se, että te ymmärrätte vastustajan. Tämä on mielestäni tärkeää. Joskus kun menee kauemmas, ei ehkä ymmärrä tätä niin hyvin.

– Me pidämme Suomea loistavana kumppanina käytännössä kaikilla tasoilla. Odotamme täysin tämän myös jatkuvan, enkä näe mitään syytä sille, miksi näin ei olisi.

Nähdäänkö asia näin laajemminkin Washingtonissa?

– Näin on ollut jo pitkään, lähettiläs sanoo.

Hickey muistuttaa, että Suomen ja myös Ruotsin Nato-jäsenyydet hyväksyttiin Senaatissa äänin 95-1.

– Tällaista ei tapahdu käytännössä koskaan. Tämä kertoo paljon kunnioituksestamme Suomea ja prosessianne kohtaan sekä tuestamme sille. Ja tämä tuki tuli molemmilta puolilta poliittista kenttää.

”Tuolta vaalien pitäisi näyttää”

Yhdysvaltain tuleva presidentinvaali on herättänyt huolia maan ulkopoliittisen linjan pitävyydestä vallan mahdollisesti vaihtuessa. Jyrkkää poliittista keskustelua ja esimerkiksi suuren Ukraina-tukipaketin pitkää jämähdystä on pidetty Euroopassa esimakuna tulevista huolista.

Douglas Hickey myöntää Yhdysvaltain sisäpolitiikan saattavan näyttää ainakin Suomesta katsottuna hieman kaoottiselta.

– Katsotaan vaikka teidän presidentinvaalianne. Minun on pakko sanoa, että ihailin koko prosessia. Toisella kierroksella oli kaksi äärimmäisen pätevää ehdokasta, jotka käyttivät aikaa toistensa kehumiseen. Sitä katsoessa tuli mieleen, että tuolta vaalien pitäisi näyttää.

Hickey katsoo, että Yhdysvaltojen poliittisesta järjestelmästä maalataan kuitenkin usein julkisuudessa todellisuutta sekasortoisempaa kuvaa.

Lähettilään mukaan suurista ulkopolitiikan linjauksista kuten esimerkiksi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä ja Ukraina-tukipaketista on saatu päätökset aikaan senaatissa ja edustajainhuoneessa molempien puolueiden vahvalla tuella.

– En ole poliitikko. Katson tuloksia. Ja ne kertovat superenemmistöstä Ukrainan tueksi ja myös muiden etujen puolesta ympäri maailmaa.

Amerikkalaispäättäjien erimielisyyksiin keskitytään Hickeyn mukaan toisinaan ehkä liikaa.

– Olemme nähneet uudelleen ja uudelleen, että Yhdysvaltain kongressi ja hallinto saavat rivinsä suoriksi ja tekevät oikeita päätöksiä, kun kyse on tärkeistä asioista.

Eurooppalaisessa keskustelussa suurimmat huolet Yhdysvaltojen poliittisesta linjasta keskittyvät lähes poikkeuksetta Donald Trumpiin. Trumpin mahdollisen uudelleenvalinnan Yhdysvaltain presidentiksi on varoitettu toistuvasti jopa vaarantavan amerikkalaisen demokratian.

Tästä puhutaan jatkuvasti – menemmekö me liian pitkälle, pitääkö tästä oikeasti olla huolissaan?

– Se, että jostain puhutaan paljon ei tarkoita, että se olisi totta. Minä seuraan edelleenkin tuloksia. Ja ulkopolitiikan avainkysymysten ratkaisujen puolesta ovat äänestäneet meidän järjestelmässämme uudelleen ja uudelleen sekä demokraatit että republikaanit superenemmistönä. Minulla ei ole mitään syytä uskoa, että tämä muuttuisi jatkossa.

Ukrainalaiselta professorilta suorat sanat: Teitä on viety kuin pässiä narussa

Kiovan kauppakorkeakoulun johtaja, Pittsburghin yliopiston apulaisprofessori ja Ukrainan entinen elinkeinoministeri Tymofiy Mylovanov ripittää länsimaita sinisilmäisestä uskomisesta jännitteiden vähentämiseen Venäjän kanssa.

Niin sanotun ”de-eskalaation” opin takaa löytyy Mylovanovin mukaan yleensä kolme keskeistä pelkoa: ydinaseet ja kolmas maailmansota, että Vladimir Putinin seuraaja on vielä häntäkin pahempi ja viimeisenä ajatus siitä, että koko Venäjän lähialue voisi muuttua epävakaaksi.

Tymofiy Mylovanov viittaa X-palvelun ketjussaan Yhdysvaltain Euroopan joukkojen entisen komentajan Ben Hodgesin huomioihin. Evp-kenraalin mukaan lännen ei pitäisi pelätä Venäjän romahdusta vaan vauhdittaa sitä auttamalla Ukrainaa.

– Venäjästä voi tulla normaali maa, joka pysyy omien rajojensa sisällä. Euroopan turvallisuus paranisi vuosikymmenien ajaksi. Valmistaudu siihen, älä pelkää sitä, Hodges muun muassa sanoi.

Miten Venäjä vastasi?

Tymofiy Mylovanovin mukaan de-eskalaation doktriini ei yksinkertaisesti toimi.

– Miettikääpä – ei ole ollut yhtäkään tapausta, jossa Venäjä lieventäisi itse jännitteitä vastauksena johonkin Ukrainan tai lännen toimeen.

Ukrainalaisvaikuttaja jatkaa listaamalla läntisiä liennytysyrityksiä.

– Mustanmeren viljasopimus, energian ja maataloustuotteiden pakotteiden osittainen helpottaminen, Yhdysvaltain asettamat rajoitukset Venäjän alueelle kohdistuviin iskuihin, Ukrainan pyytämien aseiden toimitusten viivyttäminen – mikään näistä ei johtanut siihen, että Venäjä olisi de-eskaloinut, Tymofiy Mylovanov muistuttaa.

Hän myöntää, että Yhdysvaltain Ukraina-avun taannoisessa jämähtämisessä oli kyse sisäpolitiikasta. Silti avun viivästymistä on Mylovanovin mukaan pidettävä de-eskaloivana tai itseä rajoittavana.

– Mitä Venäjä sitten teki vastapainona? Puski eteenpäin, kaappasi kaupunkeja ja pommitti siviilejä.

Lännen itsepetos

Ukrainalainen asiantuntija vääntää rautalangasta, miten Moskova on toiminut läpi sodan.

– Aina kun länsi tai Ukraina on epäroinyt ja antanut Venäjälle fyysistä, maantieteellistä ja teknologista tilaa lisätä jännitteitä, se teki niin.

– Venäjä ymmärtää voimaa. Se vetäytyy, kun sille pannaan hanttiin. Se ei hyökkää, kun se kohtaa ilmatorjuntaa ja takaisin iskevää tykistöä. De-eskalaation doktriini on perustavanlaatuisesti erheellinen, koska siinä oletetaan, että Venäjän kanssa voi järkeillä ja että he vastaavat diplomatiaan.

Tymofiy Mylovanov kysyy, että mikäli tämä pitää paikkansa, miksi Venäjä sitten julisti Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin etsintäkuulutetuksi viime viikolla.

– Millainen diplomaattinen tai symbolinen ele tämä on? Onko Ukrainan presidentin legitimiteetin kyseenalaistaminen oman [Venäjän] kansan silmissä merkki siitä, että he ovat avoimia diplomatialle. Ei. Kyse on sitoutumisesta siihen, ettei diplomatiaan aiota turvautua.

– Miten Venäjä voisi edes neuvotella etsintäkuulutetun rikollisen kanssa?

Ukrainalainen professori toteaakin lännen elävän yhä itsepetoksessa ja joutuvan maksamaan tästä vielä kovan hinnan.

Paluuta normaaliin ei ole

Läntinen linja vaatisi toimiessaankin Tymofiy Mylovanovin mukaan sitoutumista ja strategista kärsivällisyyttä, jota muun muassa Yhdysvalloilta ei löydy.

Hän nostaa esimerkiksi Valkoisen talon kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivanin lausunnon siitä, miten Yhdysvaltain hiljattain hyväksymä 61 miljardin dollarin Ukrainan tuki tulee auttamaan puolustajaa torjumaan Venäjän hyökkäykset tänä vuonna ja aloittamaan vastahyökkäyksen ensi vuonna.

– Mikä ihmeen vastahyökkäys ja missä poliittisessa ympäristössä? On epävarmaa, tuleeko Yhdysvallat antamaan enää mitään lisätukea.

Lännen liennytysopin takana on Mylovanovin mukaan perustavanlaatuinen houkutus paluusta jonkinlaiseen ”normaaliin”, jossa Venäjä ei ole militaristinen ja valloitushaluinen valtio. Hän muistuttaa Moskovan kiihdyttävän nytkin vaikutusoperaatioitaan Euroopassa samalla kun Yhdysvalloissa keskustellaan siitä, voidaanko Moskovan kanssa järkeillä.

Tymofiy Mylovanovin mukaan vakausajattelun takana oleva pelko koko Venäjän lähialueen muuttumisesta epävakaaksi on sekin täysin naiivi. Hän listaa esimerkkeinä viime aikoina paljastuneista Venäjän tiedustelun iskusuunnitelmista ympäri Eurooppaa.

– Ongelma on, että alueen vakaus järkkyy jo joka tapauksessa ja jännitteiden vähentäminen on epäonnistunut.

– Vaihtoehdon voi aina toki väittää olevan pahempi – että mikäli länsi yrittää panna hanttiin Venäjälle, tulee se eskaloimaan ja ruokkimaan epävakautta vielä enemmän. Tämä on kuitenkin teoreettinen väite, jonka tueksi ei ole todisteita.

Mylovanovin mukaan sota Ukrainassa pikemminkin todistanut päinvastaista.

Hän kehottaa katsomaan Mustanmeren tapahtumia.

– Kun kaikki olivat kilttejä ja yrittivät pitää Venäjän mukana viljasopimuksessa, käytti se sotalaivojaan Ukrainan tulittamiseen joka puolelta. Kun Venäjä sitten vetäytyi sopimuksesta, pakotti Ukraina drooneillaan sen sotalaivat takaisin satamiin ja upotti niistä ison osan.

– Ja miten Venäjä vastasi? Ei mitenkään. Venäjän sotalaivat eivät enää ole uhka Mustallamerellä. Näin toimii todellinen de-eskalaatio.

Länttä on viety kuin pässiä narussa

Tymofiy Mylovanov tyrmää myös pelot ydinaseista ja Vladimir Putinin seuraajasta.

Hän muistuttaa ydinasepelotteen toimivan molempiin suuntiin. Niin kauan kun Venäjä pelkää lännen ydinaseita, pysyy henki Mylovanovin mukaan pullossa Ukrainan tapahtumista riippumatta.

Venäjä on kuitenkin hänen mukaansa osoittanut hallitsevansa mestarillisesti ydinpelotteen taktisen käytön.

– Länttä on viety kuin pässiä narussa ja se ei ole kyennyt tarjoamaan asianmukaista vastausta.

Mylovanovin mielestä ainoa realistinen vastaus Venäjälle on tehtävissä Ukrainan kautta.

– Jos Venäjä pysäytetään ja se häviää Ukrainassa, tulee Yhdysvallat näyttäneeksi, että Venäjä voidaan padota.

Diktaattori Vladimir Putinia kuvitteellisesti pahemman seuraajan pelkäämistä professori pitää naurettavana.

– Samalla logiikalla mitään hirmuhallitsijaa ei saisi syöstä vallasta. Tätä tyrannit aina sanovat alistamilleen kansoille: ympäristö on kova, olen parasta mitä on tarjolla.

– Kun tähän uskoo, he pysyvät vallassa ja muuttuvat vain raaemmiksi. Tähän länsi myös rohkaisee pelkäämällä ja olemalla haluton vastustamaan tyranneja.

Tymofiy Mylovanov vetoaa länsimaita lopettamaan itsepetoksen ja ryhtymään torjumaan Venäjää Ukrainan kautta.

– Tämä on voidaan ja pitää tehdä. Se vaati vain nykyistä parempaa taloudellista tukea – vakaata ja jatkuvaa – sekä varastoissa pölyttyvien aseiden toimittamista Ukrainaan.

USA:n evp-kenraali tyrmää tappiopuheet: Emme ole vielä edes yrittäneet voittaa

Amerikkalainen evp-kenraali Ben Hodges ihmettelee lausuntoja, joiden mukaan Ukrainassa pitäisi tyytyä nykyiseen rintamatilanteeseen.

Hodges vastaa X-palvelussa Yhdysvaltain edustajainhuoneen asevoimien komitean puheenjohtaja Adam Smithin (d.) puheisiin.

Smith sanoi Foreign Policylle, että paras lopputulos sodalle olisi, että Kiova saisi pitää alueet, joita se nyt hallitsee Ukrainassa. Venäjä miehittää tällä hetkellä vain noin 18 prosenttia Ukrainan pinta-alasta. Adam Smithin mukaan nykytilanteen pitäminen ja se, ettei pääkaupunki Kiova joutuisi uhatuksi tai Ukraina menettäisi pääsyä Mustallemerelle, olisi menestyksekäs lopputulos.

Ben Hodges taivastelee Smithin puheita.

– Me emme ole vielä edes yrittäneet voittaa, Yhdysvaltain Euroopan joukkojen komentajana aiemmin toiminut Hodges sanoo.

– Miksi Ukrainaa pitäisi painostaa hyväksymään mitään muuta kuin sen suvereniteetin täydellinen palauttaminen ilman että autamme heitä kaikin tavoin?, hän jatkaa.

Hodges muistuttaa myös siitä, miten vähän Venäjälle on jäänyt käteen jo vuodesta 2014 jatkuneessa hyökkäyssodassa.

– 10 vuotta, kaikki etulyöntiasemat ja silti Venäjä on hädin tuskin päässyt Avdijivkan ohi.

Adam Smith perusteli arviotaan muun muassa Yhdysvaltain aseavun viivästymisen seurauksilla rintamalla. Edustajainhuoneen jäsenen mukaan Yhdysvaltojen ja muiden Ukrainan tärkeimpien tukijoiden pitäisi auttaa puolustajaa rakentamaan sellaiset asevoimat, että se voi pitää kiinni alueistaan. Venäjän kanssa pitäisi taas neuvotella Ukrainan vahvistuessa.

– Minusta meidän olisi etsittävä nykyistä aggressivisemmin keinoja neuvotella suoraan Venäjän kanssa Ukrainan sodan lopettamiseksi, Smith sanoi.

Hän arvioi kuitenkin myös, ettei lännen sotamateriaalintuotanto ole lähellekään sillä tasolla, missä se voisi olla.

– Jos puhutaan asteikosta yhdestä kymmeneen, olimme sodan alkaessa ehkä tasolla yksi. Nyt olemme suurin piirtein neljässä.

USA kiirehtii Patriot-ohjusten toimittamista Ukrainalle

Yhdysvaltojen puolustusministeri Lloyd Austin kertoo, että maa pyrkii lähettämään välittömästi Patriot-ilmatorjuntaohjuksia ja tykistöammuksia Ukrainalle.

Asiasta uutisoi BBC.

Nopeutetusti lähetettävään pakettiin ei kuulu kokonaisia Patriot-ohjusjärjestelmiä, joita Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky on kuvaillut puolustuksen kannalta erittäin tärkeiksi.

BBC:n tietojen mukaan nopeutetusti lähetettävän kuuden miljardin dollarin apupaketti on osa Yhdysvaltojen kongressin hyväksymää 60 miljardin dollarin pakettia.

Patriot-ohjusten ja tykistökranaattien lisäksi pakettiin sisältyy lennokintorjuntajärjestelmiä.

Austin kertoo olevansa luottavainen siitä, että Ukrainalle saadaan toimitettua lisää kokonaisia Patriot-ohjusjärjestelmiä. Hänen mukaansa keskusteluita ohjusjärjestelmien toimittamisesta on käyty Eurooppalaisten kumppanien kanssa.

Yhdysvallat suunnittelee Austinin mukaan myös Ukrainan oman ammustuotannon tukemista.

USA valmistelee historiallista asepakettia Ukrainalle

Valkoinen talo valmistelee poikkeuksellista aseapukokonaisuutta Ukrainalle. Peräti kuuden miljardin dollarin paketti on tähän tullessa suurin, jonka Yhdysvallat on puolustajalle luvannut.

Viranomaislähteisiin viittaavan Politicon mukaan asia saatetaan julkistaa jo tänään.

Pakettiin kerrotaan sisältyvän esimerkiksi Patriot-ilmatorjuntajärjestelmän ja HIMARS-heittimen ohjuksia, tykistönammuksia, lennokkeja, lennokkien torjuntaan tarkoitettuja aseita ja ilmasta-ilmaan aseistusta hävittäjäkoneisiin.

Kyse ei ole heti toimitettavasta avusta vaan vuosien sitoomuksesta. Hankkeeseen ohjatut varat kuuluvat Ukraine Security Assistance Initiative -ohjelman alle. Siinä on kyse uusien aseiden tilaamisesta Ukrainalle amerikkalaiselta puolustusteollisuudelta. Aseiden odotetaan saapuvan vasta vuosien kuluttua.

Yhdysvallat toimittaa taas valtavia määriä aseita Ukrainaan nykyisistä varastoistaan. Massiivisen tuen on sanottu lähteneen liikkeelle välittömästi presidentti Joe Bidenin allekirjoitettua vajaa viikko sitten kongressista läpi menneen 61 miljardin dollarin Ukraina apupaketin.

LUE MYÖS:
Ukrainaan on tulossa suoranainen tulva amerikkalaista sotakalustoa

Ukrainaan on tulossa suoranainen tulva amerikkalaista sotakalustoa

Ukrainan apupaketin hyväksyminen Yhdysvalloissa merkitsee sitä, että puolustaja saa kohta vastaanottaa suoranaisen ”tulvan” amerikkalaista sotakalustoa, Wall Street Journalissa arvioidaan.

Edustajainhuone näytti noin 60 miljardin dollarin Ukraina-avulle vihreää valoa viikonloppuna. Paketti vaatii vielä senaatin hyväksynnän ja presidentti Joe Bidenin allekirjoituksen. Näitä pidetään kuitenkin läpihuutojuttuna.

Amerikkalaislehden mukaan apu saadaan liikkeelle nopeasti. Yhdysvaltain asevoimat on jo pitkään valmistellut suuria määriä ampumatarvikkeita ja kalustoa toimitettavaksi Ukrainaan.

Jotakin osviittaa toimitusten nopeudesta saa Yhdysvaltain armeijan Euroopan joukkojen komentajana aiemmin toimineen, kenraaliluutnantti (evp.) Mark Hertlingin lausunnosta.

– Sanoisin, että C-17:t [kuljetuskoneet] on todennäköisesti lastattu ja ne nousevat taivaalle, kun muste on paperilla, Ukrainan sodan kommentaattorina tunnetuksi tullut Hertling sanoi X-palvelussa.

Vaikka apupaketilla onkin merkittävää vaikutusta Ukrainan kykyyn jatkaa sotaa, kärsii puolustaja yhä muun muassa vakavasta miespulasta.

– Haluamme saada tavaraa niin nopeasti kuin mahdollista, että saamme jotakin tuntuvaa apua etulinjan sotilaille mahdollisimman pian – ei joskus puolen vuoden kuluttua – että he pääsevät etenemään, Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kommentoi sunnuntaina.

Hänen mukaansa Ukraina tarvitsee kipeästi etenkin pitkän kantaman tykistöä ja ilmatorjunta-aseita. Amerikkalaisen avun liikahdus tulee myös Zelenskyin mukaan auttamaan Ukrainaa värväämään lisää joukkoja sotaan.

Presidentti myönsi Ukrainan menettäneen aloitteen rintamalla. Nopeasti tuleva tuki voi tarjoaa kuitenkin hänen mukaansa tilaisuuden vakauttaa sotatilannetta.

Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:n johtaja William Burns herätti viime viikolla huomiota arvioituaan puhetilaisuudessa kylmästi, että Ukraina voi hävitä sodan vielä tämän vuoden aikana, mikäli Yhdysvallat ei saa tukea liikkeelle.

Jos paketti taas hyväksyttäisiin, olisi tilanne hänen mukaansa varsin erilainen.

– Tästä sotilaallisesta tuesta tulevalla konkreettisella ja psykologisella piristysruiskeella ukrainalaiset ovat täysin kykeneviä pitämään puolensa vuoden 2024 ajan ja murtamaan [Vladimir] Putinin ylimielisen käsityksen siitä, että aika on hänen puolellaan, Burns sanoi Politicon mukaan.

Tekoälyn ohjaama hävittäjä kohtasi ensi kertaa ihmispilotit oikeassa harjoitustaistelussa

Tekoälyn ohjaama hävittäjäkone on kohdannut tiettävästi ensimmäistä kertaa ihmispilottien ohjaamia koneita taisteluharjoituksissa Yhdysvalloissa. Asiasta uutisoi ilmailusivusto Aviationist.

Yhdysvaltain ilmavoimien testipilottikoulun ja Yhdysvaltojen asevoimien korkean teknologian hankkeista vastaavan DARPA:n mukaan harjoitus järjestettiin jo viime vuonna. Siitä kuitenkin kerrotaan vasta nyt. Projektia vetänyt tiimi on pantu ehdolle ilmailusaavutuksista jaettavan Yhdysvaltain ilmailuliiton arvostetun Robert J. Collier -palkinnon saajaksi.

Harjoituksessa ihmislentäjän valvoma tekoäly operoi F-16-hävittäjään perustuvaa X-62 VISTA -testikonetta.

Puolustusmanöövereistä alkaneet testit etenivät lopulta suoriin kohtaamisiin ja kaartotaisteluihin, joissa koneet kävivät vain noin 600 metrin päässä toisistaan ja lensivät suurilla nopeuksilla.

Yhdysvaltain ilmavoimien tiedotteen mukaan X-62:n ohjaamossa varmuuden vuoksi istuneet lentäjät eivät joutuneet kertaakaan ottamaan konetta pois tekoälyn ohjauksesta useiden harjoitustaistelulentojen aikana.

– [Tekoälyn ohjaaman] itsenäisen ilmasta-ilmaan taistelun mahdollisuudet ovat olleet kuviteltavissa vuosikymmeniä, mutta todellisuus on pysynyt tähän asti kaukaisena haaveena, Yhdysvaltain ilmavoimaministeri Frank Kendall kommentoi.

Kendall suitsuttaa tekoälyn lentämän X-62:n murtaneen ”erään taistelulentämisen suurimmista muureista”.

– Tämä on mullistava hetki, ministeri sanoo.

USA:sta yllättävä viesti Vladimir Putinille: Ukrainan tuki voi lähteä liikkeelle

Yhdysvaltain apupaketti Ukrainalle on vihdoin tulossa edustajainhuoneen päätettäväksi. Edustajainhuoneen puhemies Mike Johnson on ilmoittanut, että äänestykset muun muassa Ukrainan ja Israelin tuesta järjestetään jo tämän viikon lauantaina.

– Historia tuomitsee meidät sen mukaan, miten toimimme. Elämme kriittisiä aikoja, Johnson totesi hieman yllättävänäkin pidetyssä lausunnossaan.

Ainakin kaksi republikaaniedustajaa on jo väläyttänyt esitystä Johnsonin erottamisesta. Hän totesi kuitenkin, ettei voi ajatella asiassa omaa etuaan.

– Koen toimivani oikein. Tappavan avun toimittaminen Ukrainalle on nyt elintärkeää.

Johnson totesi uskovansa näkemiään tiedustelutietoja ja kuvasi Kiinaa, Venäjää ja Irania ”pahan akseliksi”, ja sanoi, ettei tällä asialla voida tehdä politiikkaa.

– Uskon, että Vladimir Putin jatkaisi marssiaan läpi Euroopan, jos se sallittaisiin.

– Lähettäisin Ukrainaan mieluummin patruunoita kuin poikiamme.

Venäjä-asiantuntija, professori Sergei Radtshenko kuvailee lausuntoa tärkeäksi ja huomauttaa, ettei se ole aivan linjassa Johnsonin aiemman toiminnan kanssa.

– Minä näen tämän seuraavasti: emme voi olla varmoja, että Puola tai Baltia ovat seuraavana vuorossa tai että Putin ”marssii läpi Euroopan”. Tämä on kuitenkin ainoa turvallinen oletus, Radtshenko sanoo X-palvelussa.

Professori vertaa tilannetta kylmän sodan alkuvuosiin. Radtshenkon mukaan Neuvostoliiton hirmuhallitsija Josif Stalinin ajattelusta voidaan kyllä väitellä tänä päivänä. Hän huomauttaa joidenkin historioitsijoiden olevan jopa sitä mieltä, että Stalinin tavoitteet olivat maltillisia ja että hän haki lähinnä rinnakkaiseloa lännen kanssa. Tuolloin tähän ei kuitenkaan Radtshenkon mukaan ollut varaa.

– Stalinin väärin arvioinnin hinta olisi ollut koko Eurooppa neuvostovallan alla. Hinta, jonka lopulta maksoimme oli ”vain” kylmä sota.

Vladimir Putin ei ole Sergei Radtshenkon mukaan lähelläkään Stalinia. Hänen mukaansa sama logiikka pätee kuitenkin nytkin.

– Varmin tapa saada Putin päätymään neuvotteluratkaisuun Ukrainasta on osoittaa voimaa, yhtenäisyyttä ja päättäväisyyttä ja säilyttää samalla hyvät viestiyhteydet Kremliin.

– Eristäminen toimii.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)