Verkkouutiset

Douglas Hickey. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

USA:n suurlähettiläs VU:n haastattelussa: Näin ajattelemme Suomen puolustuksesta ja tiedustelusta

Douglas Hickeyn mukaan Suomessa ymmärretään, kuka meillä on vastassamme.
Kasperi Summanen
Kasperi Summanen
Kasperi Summanen on Verkkouutisten ja Nykypäivän päätoimittaja.
Extra
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Suomen ja Yhdysvaltain puolustusyhteistyötä on rakennettu suurlähettiläs Douglas Hickeyn mukaan jo 30 vuotta. Hän kuvaa Verkkouutisten haastattelussa Suomen Nato-jäsenyyttä tämän suhteen kulminaatioksi.

– Sen toteutuminen oli suoraan sanottuna mieletöntä nähdä. Se oli suuri päivä – ja sitten kun sai vielä nähdä Ruotsin liittyvän Natoon ja tulevan 32 maan järjestön jäseneksi, Hickey jatkaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)

Hän ei säästele sanojaan kehuessaan Suomen tapaa hoitaa maanpuolustusta ja rakentaa suhteita Yhdysvaltoihin. Suurlähettiläs muistaa kuitenkin korostaa joka välissä, että Nato-jäsenyyden jälkeen entisestään syventyvää suhdetta rakennetaan Suomen ehdoilla ja sen omien päätösten perusteella.

Amerikkalaiset ovat olleet aina tarkkoja siitä, että Natoon hakeminen on  valtion oma päätös. Joskus on arveltu, että Suomi on ollut geopoliittisen asemansa ja vahvan maanpuolustuksensa ansiosta Yhdysvalloille jopa joustavampi ja ulkopoliittisesti helpompi kumppani Naton ulkopuolella kuin sen jäsenenä.

Douglas Hickey sanoo Yhdysvaltojen olleen aina avoin Suomen jäsenyydelle. Suomessa Natoon liittymiselle ei kuitenkaan ollut kansan enemmistön tukea. Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 pyöräytti asetelman uusiksi.

Yhdysvaltain suurlähettilään mielestä tätä edeltäneet Nato-gallupit eivät sinänsä edes kuvastaneet todellista kielteistä suhtautumista Natoon. Puolustusliiton jäsenyyttä ei vain nähty tarpeellisena.

– Annan presidentti Sauli Niinistölle paljon tunnustusta tavasta, jolla hän edisti prosessia pakottamatta ihmisiä ja valistamalla kansaa siitä, mitä tämä [Naton jäsenyys] todella tarkoittaa, Hickey sanoo.

DCA avaa mahdollisuuksia

Suomi ja Yhdysvallat allekirjoittivat joulukuussa DCA-puolustusyhteistyösopimuksen. Käytännössä kyse on amerikkalaisten joukkojen toimintaa sujuvoittavasta asiakirjasta. Sopimuksessa käsitellään muun muassa joukkojen mahdolliseen maahantuloon ja puolustusmateriaalin ennakkovarastointiin liittyviä asioita ja avataan 15 sotilasaluetta Yhdysvaltain joukkojen mahdolliseen käyttöön. Sopimus on tulossa vielä eduskunnan hyväksyttäväksi.

Yhteistyön konkreettinen syventäminen on jatkunut koko ajan. Esimerkiksi toukokuun alussa puolustusvoimat allekirjoitti yhteisymmärryspöytäkirjan Virginian kansalliskaartin kanssa.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra kertoi Verkkouutisten haastattelussa, että kyse on jatkumosta DCA-sopimukselle. Alkuvaiheessa kyse on etupäässä harjoitusyhteistyöstä.

Suurlähettiläs Douglas Hickey kuvailee tällaisten sopimusten tuovan myös kansalaisyhteiskuntaa yhteen.

Suomalaisten ja amerikkalaisten sotilaiden hän kertoo oppivan valtavasti toisiltaan.

– En tiedä voisivatko asevoimiemme väliset suhteet enää olla tätä paremmat, lähettiläs suitsuttaa.

Uudenmaan prikaatin ja Yhdysvaltain merijalkaväen osaston yhteinen koulutus Syndalenin harjoitusalueella Hangossa marraskuussa 2023. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Turvallisuusanalyytikko, prikaatikenraali (evp.) Juha Pyykönen arvioi alkuvuodesta Verkkouutisten haastattelussa, että Yhdysvallat voisi lähettää tosipaikassa DCA:n kehyksessä kahdenvälisellä sopimuksella taistelujoukon Suomeen, jos Naton jäsenmaat eivät heti pääsisi yksimielisyyteen viidennen artiklan puolustuksen aktivoinnista.

Tällaisia arvioita suurlähettiläs ei lähde suoraan kommentoimaan. Hän korostaa jälleen Suomen omaa päätöksentekoa.

– DCA on yhä eduskunnan käsittelyssä ja kunnioitamme tätä prosessia. Sopimus on julkaistu ja ihmiset voivat katsoa, mitä se sisältää, Douglas Hickey vastaa.

DCA:sta puhutaan lähettilään mukaan toisinaan jossain määrin harhaanjohtavasti.

– Todellisuudessa kyse on mekanismista, jolla voidaan luoda nykyistä syvempää kahdenvälistä suhdetta. DCA ei ole jotain sellaista, jonka nojalla reagoisimme nopeammin tai hitaammin.

– Sen myötä voimme järjestää enemmän harjoituksia Suomessa. On myös tilaisuus mahdollisesti sijoittaa varusteita Suomen alueelle. Oikeasti kyse on hallinnollisesti asiakirjasta. Meistä tämä on yksinkertaisesti looginen askel Nato-jäsenyyden ohella ja vahvistaa tätä [Yhdysvaltain ja Suomen] suhdetta. Ihmiset tekevät tästä joskus vähän liian pitkälle vietyjä oletuksia.

Julkisuudessa liikkuvien tietojen ja Verkkouutisten käymien taustakeskustelujen perusteella Yhdysvaltain puolustustarvikkeiden varastointi Suomeen ja myös Ruotsiin on hyvinkin todennäköistä tulevaisuudessa.

Esimerkiksi Iltalehti kertoi huhtikuussa Yhdysvaltojen suunnittelevan suuren materiaalivaraston perustamista joko Suomen, Ruotsin tai Norjan Lappiin. Käytännössä kyse on varautumisesta suuren luokan konfliktiin. Douglas Hickey ei avaa, missä vaiheessa tällaiset varastointisuunnitelmat Suomen kohdalla mahdollisesti ovat.

– Tämä avaa sen mahdollisuuden. Nämä ovat jälleen kaikki yhdessä tehtäviä päätöksiä. Se, salliiko Suomi tämän, on suvereeni päätös. Siksi tämä etenee teidän prosessinne kautta, jota kunnioitamme syvästi, hän muotoilee.

Suomi tekee oikeita asioita

Eurooppalaiset tiedusteluviranomaiset ovat varoitelleet kevään aikana huolestuttavasta kehityksestä Venäjän tiedustelun toiminnassa. Informaatiovaikuttamisesta on siirrytty kohti ”kineettisiä operaatioita”, eli suoraa toimintaa. Eri puolilla Eurooppaa on paljastettu vakavia sabotaasihankkeita ja jopa salamurhasuunnitelmia sekä koettu voimakasta elektronista häirintää. Esimerkiksi Viron ulkomaantiedustelu on varoittanut olevan vain ajan kysymys, että Moskovan operaatioissa aletaan tappaa ihmisiä.

USA:n suurlähettiläs Douglas Hickey sanoo vaikuttamisen jatkuneen jo pitkään. Hän kehuu Suomen toimintaa.

– Suomalaiset ovat olleet hyvin ajattelevaisia siinä, miten asioihin on vastattu. He ovat myös olleet läpinäkyviä yhteiskunnan suuntaan siitä, mitä on ollut tekeillä, lähettiläs kiittelee.

Hickeyn mukaan vaikuttamisoperaatiot ovat taktiikka jota venäläiset ovat käyttäneet ennen, käyttävät nyt ja tulevat käyttämään jatkossakin.

– Suomalaiset ovat olleet mielestäni hyvin järkeviä siinä, miten he toimivat, reagoivat ja vastaavat. Tämä on suoraan sanottuna kunniaksi suomalaiselle yhteiskunnalle ja myös Suomen hallitukselle.

Douglas Hickeyn toinen vuosi Helsingissä tuli juuri täyteen. Silloinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö vastaanotti suurlähettilään valtuuskirjeen Mäntyniemessä 11. toukokuutta 2022. LEHTIKUVA / HANDOUT / MATTI PORRE/TASAVALLAN PRESIDENTTI

Suomessa on käyty viimeisen parin vuoden ajan kovaa keskustelua aiemmista Venäjä-virheistä ja vaikenemisen kulttuurista. Joidenkin mukaan kärsimme eräänlaisesta uussuomettumisesta aina Venäjän helmikuun 2022 suurhyökkäykseen asti – ja ehkä sen jälkeenkin. Toiset taas katsovat tällaisen puheen menevän jo itseruoskinnan puolelle.

USA:n suurlähettiläs sanoo, ettei voi allekirjoittaa arvostelua ainakaan omien kokemustensa pohjalta.

– Minun kokemukseni täällä on ollut, että suomalaiset reagoivat oikealla tavalla, tekevät oikeita asioita, ovat hyvin harkitsevia ja läpinäkyviä, suurlähettiläs muotoilee.

Hän nostaa esimerkiksi viileän suomalaiskommentoinnin Venäjän ilmoitettua hiljattain näkyvästi uuden Iskander-ohjusprikaatin perustamisesta Karjalaan. Kenraalimajuri (evp.) ja pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö Harri Ohra-aho totesi pitävänsä tällaista liikettä toteutuessaan järjettömänä.

– Asiahan ei tietysti minulle kuulu, mutta operatiivisesti tuntuu järjettömältä tuoda noin pitkän kantaman omaavia ohjusjärjestelmiä lähemmäs raja-aluettamme maalitauluksi, Ohra-aho sanoi.

Evp-kenraali muistutti, että Iskandereilta olisi puolustauduttava joka tapauksessa, koska aikaisempi lähin tukikohta ennen sotaa Ukrainassa on ollut Pietarin eteläpuolella Ylä-Laukaassa. Ohra-ahon kommentit nousivat kansainvälisiinkin uutisiin. Niistä kertoi esimerkiksi Newsweek.

Venäjän viime aikojen vaikuttamisoperaatiot ovat kirvoittaneet vaatimuksia entistä kovemmista vastauksista Suomesta ja muualta lännestä. Pitäisikö meidän olla amerikkalaisten mielestä nykyistä aggressiivisempia?

– En näe tätä näin. Minusta meillä on ollut [Suomen kanssa] erinomaista tiedustelutiedon jakamista molempiin suuntiin, ja tämä kertoo paljon siitä kahdenvälisestä suhteesta, jonka olemme rakentaneet ja jota edelleen rakennamme. Minä näen tämän vähän toisin. Hallitustemme välit ovat todella avoimet, Hickey kuvailee.

Ymmärrätte vastustajan

Suomea on pidetty Yhdysvalloissa jo pitkään turvallisuuden ”kuluttajan” sijasta sen tuottajana. Douglas Hickeyn mukaan Nato-jäsenyys ei missään tapauksessa muuta asetelmaa ainakaan huonompaan suuntaan Yhdysvaltain kannalta.

– Suomalaiset ovat olleet jo pitkään erinomainen osallistuja turvallisuuspuolella – on kyse sitten turvallisuudesta tai tiedustelusta, ovat suomalaiset mielestäni tehneet loistavaa työtä.

Yhdysvalloista on kuultu vuosien varrella runsaasti kritiikkiä Euroopan valtioille liian pienistä puolustusmenoista. Suomen kohdalla asiat ovat suurlähettilään puheiden perusteella olleet amerikkalaisvinkkelistä hyvällä tolalla.

– Syy tähän on se, että te ymmärrätte vastustajan. Tämä on mielestäni tärkeää. Joskus kun menee kauemmas, ei ehkä ymmärrä tätä niin hyvin.

– Me pidämme Suomea loistavana kumppanina käytännössä kaikilla tasoilla. Odotamme täysin tämän myös jatkuvan, enkä näe mitään syytä sille, miksi näin ei olisi.

Nähdäänkö asia näin laajemminkin Washingtonissa?

– Näin on ollut jo pitkään, lähettiläs sanoo.

Hickey muistuttaa, että Suomen ja myös Ruotsin Nato-jäsenyydet hyväksyttiin Senaatissa äänin 95-1.

– Tällaista ei tapahdu käytännössä koskaan. Tämä kertoo paljon kunnioituksestamme Suomea ja prosessianne kohtaan sekä tuestamme sille. Ja tämä tuki tuli molemmilta puolilta poliittista kenttää.

Suomen lippu nousi Naton päämajan edustalle viime vuoden huhtikuussa. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

”Tuolta vaalien pitäisi näyttää”

Yhdysvaltain tuleva presidentinvaali on herättänyt huolia maan ulkopoliittisen linjan pitävyydestä vallan mahdollisesti vaihtuessa. Jyrkkää poliittista keskustelua ja esimerkiksi suuren Ukraina-tukipaketin pitkää jämähdystä on pidetty Euroopassa esimakuna tulevista huolista.

Douglas Hickey myöntää Yhdysvaltain sisäpolitiikan saattavan näyttää ainakin Suomesta katsottuna hieman kaoottiselta.

– Katsotaan vaikka teidän presidentinvaalianne. Minun on pakko sanoa, että ihailin koko prosessia. Toisella kierroksella oli kaksi äärimmäisen pätevää ehdokasta, jotka käyttivät aikaa toistensa kehumiseen. Sitä katsoessa tuli mieleen, että tuolta vaalien pitäisi näyttää.

Hickey katsoo, että Yhdysvaltojen poliittisesta järjestelmästä maalataan kuitenkin usein julkisuudessa todellisuutta sekasortoisempaa kuvaa.

Lähettilään mukaan suurista ulkopolitiikan linjauksista kuten esimerkiksi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä ja Ukraina-tukipaketista on saatu päätökset aikaan senaatissa ja edustajainhuoneessa molempien puolueiden vahvalla tuella.

– En ole poliitikko. Katson tuloksia. Ja ne kertovat superenemmistöstä Ukrainan tueksi ja myös muiden etujen puolesta ympäri maailmaa.

Amerikkalaispäättäjien erimielisyyksiin keskitytään Hickeyn mukaan toisinaan ehkä liikaa.

– Olemme nähneet uudelleen ja uudelleen, että Yhdysvaltain kongressi ja hallinto saavat rivinsä suoriksi ja tekevät oikeita päätöksiä, kun kyse on tärkeistä asioista.

Eurooppalaisessa keskustelussa suurimmat huolet Yhdysvaltojen poliittisesta linjasta keskittyvät lähes poikkeuksetta Donald Trumpiin. Trumpin mahdollisen uudelleenvalinnan Yhdysvaltain presidentiksi on varoitettu toistuvasti jopa vaarantavan amerikkalaisen demokratian.

Tästä puhutaan jatkuvasti – menemmekö me liian pitkälle, pitääkö tästä oikeasti olla huolissaan?

– Se, että jostain puhutaan paljon ei tarkoita, että se olisi totta. Minä seuraan edelleenkin tuloksia. Ja ulkopolitiikan avainkysymysten ratkaisujen puolesta ovat äänestäneet meidän järjestelmässämme uudelleen ja uudelleen sekä demokraatit että republikaanit superenemmistönä. Minulla ei ole mitään syytä uskoa, että tämä muuttuisi jatkossa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)