Verkkouutiset

Ukraina

Kolme päivää venyi kahdeksi viikoksi Bahmutissa – näin ukrainalaissotilas selvisi motista

Suomessa vuosikymmenen ajan asunut ukrainalaissotilas Serhii kohtasi melkein loppunsa, kun kolmen päivän tehtävä etulinjassa venyi kahdeksi viikoksi venäläisten saartaessa hänet. Asiasta uutisoi CNN.

Serhii oli työskennellyt Suomessa lähes 10 vuotta remonttimiehenä, kunnes hän sodan alkaessa suuntasi takaisin Ukrainaan. Serhi päätyi 80. galitsialaiseen ilmarynnäkköprikaatiin, jossa hän sai Suomi-taustansa ansiosta kutsunimen ”Fin”.

Lokakuun 27. päivä Serhiin yksikkö oli määrätty Bahmutin lähelle Itä-Ukrainaan. Siellä heille annettin tehtäväksi puolustaa etulinjan juoksuhautoja seuraavan kolmen päivän ajan. Monille siitä tulisi heidän viimeinen tehtävänsä.

Etulinjassa sotilaat joutuivat jatkuvien tykistöiskujen kohteeksi. Juuri kun he olivat siirtymässä, iskeytyi venäläisten kranaatti korsuun, jossa oli Serhiin lisäksi kaksi muuta sotilasta. He haavoittuivat ja päätyivät erilleen muusta ryhmästä.

Serhii sai haavoja jalkoihin, kaksi muuta sotilasta myös leukoihinsa. Toinen heistä oli niin shokissa, että halusi tappaa itsensä. Häneltä otettiin ase pois.

Kun evakuointiryhmä saapui, Serhii vaati, että he veisivät kaksi vaikeammin haavoittunutta sotilasta ensin. Hän lupasi jäädä siksi aikaa etulinjaan ja yrittäisi päästä pois heti, kun se olisi mahdollista. Tällaista mahdollisuutta ei kuitenkaan tullut.

Aina, kun evakuointiryhmä lähestyi Serhiin asemaa, venäläiset aloittivat armottoman tykistökeskityksen. Heidän täytyi kääntyä aina takaisin ja jättää haavoittunut Serhii yksin etulinjaan.

Ukrainalaiset olivat kuitenkin ovelia. Yksikön komentaja pudotti Serhiille droonilla vettä, kipulääkkeitä, suklaata ja jopa savukkeita. Usein vesipullot menivät kuitenkin pudotuksessa rikki.

– Arvostin silti jokaista hörppyä, Serhii kertoo.

Serhiin epäonneksi myös venäläiset käyttivät drooneja. Kerran yksi niistä pudotti Serhiin viereen kranaatin, joka räjähti vain puolen metrin päässä hänestä. Hän kuitenkin selvisi tästäkin.

Seuraavat kolme päivää Serhii oli venäläisten saartamassa korsussa. Venäläiset tulivat myös koko ajan lähemmäksi ja lähemmäksi, ja Serhii kuuli heidän äänensä yhä selvemmin.

Koska Serhii uskoi kuolevansa, päätyi hän karuun ratkaisuun: Hän kuiskasi radioon venäläissotilaiden koordinaatteja ukrainalaistykistölle, odottaen kuolevansa tykistökeskityksessä itsekin. Serhiyn ansiosta venäläisiin osui lukuisia tarkkoja iskuja, mutta kuin ihmeen kaupalla hän selvisi taas hengissä.

Lopulta korsuun hyppäsi venäläissotilas, joka kysyi Serhiiltä, mistä hän oli kotoisin. Serhii vastasi venäjäksi kärsivänsä aivotärähdyksestä ja pyysi vettä. Venäläissotilaalta ei vettä herunut, mutta myöhemmin tämä ryömi pois.

– En vieläkään ymmärrä, miten hän ei tajunnut, että olen Ukrainan asevoimista. Minulla oli ukrainalainen univormu, housuni oli pikselikuvioitu ja oli ilmiselvää, että saappaani olivat ukrainalaiset, Serhii kummastelee.

Lopulta Serhiin komentaja totesi, että ainoa mahdollisuus on yrittää ryömiä pois ja rukoilla. Serhii onnistui ryömimään venäläisten käyttämän korsun läpi, kuunnellen radiosta komentajansa ohjeita.

– Paristot olivat melkein lopussa. Komentaja huusi, että minun pitäisi liikkua. Lopulta pääsin ukrainalaisten asemiin. ”Fin, liiku”, minulle sanottiin, Serhii toteaa.

Serhii on viettänyt nyt joitakin viikkoja ukrainalaisessa sotasairaalassa. Hän ei edelleenkään pysty uskomaan selvinneensä koettelemuksesta.

Itseään Serhii ei kuitenkaan pidä sankarina.

– Näkisittepä, mitä jätkämme tekevät etulinjassa: Kuinka he taistelevat, evakuoivat ja pelastavat kavereitamme. He maksavat tästä korkean hinnan, he maksavat tästä verellään, Serhii harmittelee.

Ukraina yrittää edetä joen yli – asiantuntija listaa operaation haasteet

Venäjän asevoimiin erikoistuneen Rochan Consulting-analyysiyhtiön johtaja Konrad Muzyka toteaa Ukrainan sotatilannekatsauksessaan, että ukrainalaiset ovat säilyttäneet asemansa Dneprin vasemmalla rannalla.

– Ne eivät ole kuitenkaan yrityksistään huolimatta päässeet etenemään etelämmäksi Krynkyn alueella. Sekä venäläis- että ukrainalaislähteet ovat väittäneet viimeisen seitsemän päivän aikana, että heidän asemiaan vastaan on isketty toistuvasti tykistöllä ja ilmavoimilla.

Muzykan mukaan huolimatta siitä, että ukrainalaiset kykenevät huoltamaan ja täydentämään vasemmalla rannalla olevia joukkojaan, on edelleen suurena vaarana, että venäläiset työntävät ukrainalaiset takaisin joen yli.

– Itseasiassa venäläislähteet ovat kertoneet Moskovan keräämän hyökkäysjoukkoja juuri tätä tavoitetta varten. On edelleen epäselvää, mikä tarkalleen ottaen Ukrainan operaation tavoite on.

Muzykan mukaan Ukrainan sillanpääoperaatiossa käyttämät merijalkaväen prikaatit ovat jo uupuneita Velyka Novosilkan akselilla kuukausien ajan käytyjen taisteluiden jälkeen.

– Sellaisenaan näiden joukkojen taistelukyky heikkeni ukrainalaisten ylitettyä joen. Sillanpään pitäminen itseisarvona on myös haitallista. Ukrainalaiset ovat suojattomia, logistiikka on ongelmallista ja haavoittuneiden evakuointi on aikaavievää, mikä todennäköisesti johtaa lisääntyviin tappioihin kaatuneina.

Muzykan mukaan ukrainalaiset myös käyttävät ”tämän operaation tukemiseen enemmän tykistöammuksia kuin heillä olisi varaa”.

– Erityisesti, kun he tarvitsisivat niitä muilla alueilla (Bahmutissa, Avdijivkassa). Näin ollen näyttää siltä, että tämän operaation tukeminen on enemmän poliittinen kuin sotilaallinen päätös. Se antaa vaikutelman ukrainalaisjoukkojen jatkuvasta vastahyökkäyksestä ja venäläisjoukkoihin kohdistamasta paineesta, erityisesti sellaisella tärkeällä alueella kuin Hersonin alue.

Kuluneen viikon puolivälissä venäläisten kerrottiin tehneen suuria joukkojenkeskityksiä Poima-Krynky-linjalle, mikä viittaa Muzykan mukaan siihen, että venäläiset valmistelevat suurempaa hyökkäystä ukrainalaisen sillanpääaseman hävittämiseksi.

– Eräs ukrainalaissotilas kertoi, että venäläiset eivät kaivaneet taisteluhautoja Krynkyn eteläpuolella, vaan keskittyvät ennen kaikkea kaivamaan poteroita kaatuneiden puiden alle. Lähteen mukaan tästä syystä venäläisten asemien havaitseminen on mahdotonta, mikä tekee liikkeistä ja iskuista vaikeaa.

Tästä huolimatta ukrainalaisten onnistui saavuttaa osittaista menestystä Krynkyn kylän lounaispuolella sijaitsevalla metsäalueella tiistaina 28. marraskuuta.

– Kuitenkin lähteen mukaan ukrainalaisilla oli minimaalisia resursseja tällä alueella samaan aikaan, kun venäläiset ovat keränneet mahdollista iskujoukkoa. Tiistaina Hersonin miehityshallinnon johtaja Vladimir Saldo sanoi, että hän oli puhunut perjantaina (24.11.) Vladimir Putinin ja armeijan kanssa. Saldon mukaan kaikki olivat päättäväisiä Hersonin kaupunkin palauttamiseksi Venäjälle.

Jättitappioita Venäjälle, yli tuhannen sotilaan väitetään kaatuneen tai haavoittuneen päivässä

Ukrainan puolustusvoimien mukaan Venäjä on kärsinyt hyökkäyssodassa jättimäiset tappiot.

Hyökkääjä on menettänyt ukrainalaisarvioiden mukaan sitten sodan alkamisen 331 110 sotilasta ja muun muassa 5571 panssarivaunua, 7941 tykkijärjestelmää ja 913 raketinheitinjärjestelmää.

Ukrainan asevoimat ilmoitti eilen Venäjän tappioiksi 1280 sotilasta ja 32 panssariajoneuvoa, pääosin Avdijivkan taisteluiden vuoksi.

Institute for the Study of War (ISW) mukaan venäläisjoukot ovat jatkaneet hyökkäystä Kupinsk-Svatove-Kreminna -linjalla lähellä Bahmutia ja Avdijivkaa sekä edistyneet joillain alueilla.

Sodan pitkittyminen alkaa näkyä sen suosiossa. ISW:n mukaan niiden venäläisten määrä, jotka tukevat hyökkäyssotaa täysin, on puolittunut sitten viime helmikuun. Sen viittaaman mielipidetutkimuksen mukaan myös useampi venäläinen kannattaa vetäytymistä Ukrainasta kuin sodan jatkamista.

Tällä aineella tiedustelujohtajan vaimo myrkytettiin – ”Vladimir Putinin kosto”

Ukrainan sotilastiedustelun päällikön Kyrylo Budanovin vaimon Marianna Budanovan kerrottiin alkuviikosta olevan sairaalahoidossa myrkytyksen vuoksi. Tuolloin kerrottiin, että Budanova on myrkytetty raskasmetallilla.

CNN:n mukaan Budanova kärsii elohopeamyrkytyksestä ja syyksi epäillään Kremliä.

– Totta kai tiedustelujohtajamme on heille vihollinen, sanoo ukrainalaislähde CNN:lle, jonka mukaan myrkytyksen taustalla on Venäjä.

– Kyseessä on Vladimir Putinin henkilökohtainen kosto, virkamies sanoo.

Putinin uskotaan aiemmin määränneen useiden oppositiopoliitikoiden ja muiden vastustajiensa salamurhat.

Venäjällä syytökset on sivuutettu ja Budanovan sairastumisesta ilakoitu vitsaillen, että ”ehkä hän rikkoi kuumemittarin osallistuessaan miehensä järjestämiin juhliin”.

Elohopeamyrkytyksen oireita ovat muun muassa metallin maku suussa, voimakkaat oksennukset ja vatsakivut sekä pitkäaikaisissa myrkytyksissä ientulehdus ja verinen ripuli. Elohopeayhdisteet kasautuvat elimistöön ja voivat aiheuttaa aivosolujen tuhoutumista, vapinaa, halvauksia, silmien näkökentän supistumista, kuuroutta ja sikiövaurioita.

Rikollisessa tarkoituksessa myrkytyksiä on tehty muun muassa syöttämällä elohopeaa ruoan mukana.

Epäselvää on toistaiseksi, miten Budanovan myrkytys on toteutettu. Hänen kerrotaan olevan toipumassa.

LUE MYÖS:
Neuvonantaja Marianna Budanovan myrkyttämisestä: Tämä on ominaista Venäjälle

Miksi ukrainalaiset eivät aiheuttaneet pakolaiskriisiä?

Venäjän sotaa Ukrainassa on paennut noin kuusi miljoonaa ihmistä, joista 4,6 miljoonaa on Euroopassa (pois lukien Venäjä ja Valko-Venäjä). Kyseessä on merkittävin Euroopan kokema pakolaisvirta sitten toisen maailmansodan. Lisäksi Ukrainan Razumkov-keskuksen mukaan vielä viisi prosenttia ukrainalaisista eli enintään 1,5 miljoonaa ihmistä aikoo lähteä Ukrainasta muualle Eurooppaan toisen sotatalven tieltä.

Edellinen pakolaisryntäys Eurooppaan koettiin vuosina 2015–2016, kun noin 1,3 miljoonaa ihmistä Syyriasta, Irakista, Afrikasta, Kosovosta, Serbiasta ja Albaniasta tuli hakemaan turvapaikkaa. Silloin maahanmuuttokriisistä tuli suuri poliittinen haaste Euroopalle, millä on usein selitetty radikaalina pidetyn oikeiston nousua Euroopan politiikassa viime vuosina sekä Britannian eroa EU:sta.

Merkittävästi suurempi pakolaismäärä Ukrainasta ei Moskovan odotusten vastaisesti johtanut mihinkään vastaavaan. Päinvastoin sotapakolaisten tulo synnytti yleiseurooppalaisen solidaarisuuden aallon. Kolmen London School of Economics and Political Sciencen sosiologin tekemä tutkimus selittää reaktion eroa alueiden läheisyydellä maantieteellisesti, uskonnollisesti ja jopa rodullisesti. Ukrainalaispakolaisten demografisella rakenteella on myös merkitystä: sieltä pakeni pääasiassa naisia lapsineen ja vanhuksia, kun taas Aasiasta ja Afrikasta pääosin nuoria miehiä.

Ukrainan talousstrategian tutkimuskeskuksen mukaan noin puolet Eurooppaan tulleista pakolaisista on lapsia ja 63 prosentilla aikuisista on vähintään korkeakouluopintoja. Lähes 30 prosentilla on jo kokemusta ulkomailla asumisesta ja ainakin jonkinlainen isäntämaan kielitaito ja toisella 30 prosentilla on kyky löytää itsenäisesti työtä isäntämaasta omalta erikoisalaltaan. Vain 25 prosenttia on perinteisiä pakolaisia, pääasiassa matalan koulutustason matalapalkka-aloilta tulevia keski-ikäisiä naisia lapsineen. Heillä ei ole kielitaitoa eikä kokemusta ulkomailla asumisesta. Sosiologien tekemän haastattelututkimuksen mukaan eurooppalaisten asennetta ukrainalaispakolaisia kohtaan määritti paljolti heidän asenteensa Venäjän hyökkäystä kohtaan. Eurooppalaiset tuntevat olevansa paljon enemmän mukana tässä sodassa kuin muiden alueiden konflikteissa. Mitä paremmin vastaajat tunsivat Ukrainassa käynnissä olevaa sotaa, sitä enemmän he ilmaisivat tukea Ukrainan pakolaisille.

Tutkijoiden mukaan vasemmistolaiset suhtautuvat Lähi-idän ja Afrikan pakolaisiin suopeammin kuin ukrainalaisiin, kun oikeistolaiset ilmaisevat tukea ukrainalaisille, mutta pelkäävät esimerkiksi somaleja ja afgaaneja. Kuitenkin ne vastaajat, jotka ilmaisivat tukeaan Venäjälle, vastustivat yleisesti kaikkia pakolaisia. Samaan aikaan ukrainalaispakolaisten tulo on keskimäärin pehmentänyt eurooppalaisten asenteita kulttuurisesti etäisistä maista saapuvia pakolaisia kohtaan.

Solidaarisuus ukrainalaispakolaisia kohtaan on EU:n Robert Schuman -keskuksen tutkimuksen mukaan säilynyt korkeana, kun taas suvaitsevaisuus Syyrian pakolaisia kohtaan laski huomattavasti keväästä kesään 2022. Ukrainalaispakolaiset ovat aiheuttaneet eniten jännitteitä Puolassa, Tšekissä ja Slovakiassa, joihin heitä saapui eniten ja joissa heidän aiheuttamansa rasitus maiden taloudelle on ollut suurinta.

Ukrainan erikoisprikaatin komentaja ylistää Suomi-juuriaan ja talvisodan sisua

Ukrainan Azov-prikaatin komentaja everstiluutnantti Denys Prokopenko muistelee pitkässä X-alustan kirjoituksessaan suomalaisia juuriaan. Prokopenko julkaisi päivityksensä eilen talvisodan alkamisen vuosipäivänä.

– Tarkallaan tänä päivänä, 84 vuotta sitten, neuvostojoukot hyökkäsivät Suomeen.

Prokopenko kirjoittaa kuinka suomalaiset kestivät puna-armeijan ensimmäisen massiivisen hyökkäyksen kyvykkäiden hiihtojoukkojensa ja Mannerheim-linjan ansiosta.

Hän myös kertoo, että ”molotovin cocktailien” nykyinen nimi on perua Suomesta.

– Ne saivat neuvostopanssarit roihuamaan yhtä kirkkaasti kuin Venäjän panssarivaunut tekevät Ukrainassa vuosikymmeniä myöhemmin.

Prokopenko jatkaa, että puna-armeijan tappiot kaatuneet ja haavoittuneet mukaan lukien oli yli 300 000 miestä.

– Merkittävämmän kansainvälisen tuen puuttuessa Suomen oli lopulta pakko tehdä myönnytyksiä. Siitä huolimatta taistelukentillä taitavat suomalaiset sotilaat osoittivat kovaa pohjoista sitkeyttä, rohkeutta ja täydellistä omistautumista maalleen.

Prokopenko paljastaa, että talvisodalla on hänelle myös sotahistoriaa henkilökohtaisempi merkitys.

– Se on myös sukuni tarina. Karjalalainen isoisoisäni, joka asui Suomessa, taisteli bolševikkeja vastaan puolustaen Suomen itsenäisyyttä tuossa sodassa. Hän katosi taisteluissa keskelle loputonta suomalaista lumierämaata, hän kuvailee.

– Nykyään, aivan kuten suomalaiset 1939-1940, me torjumme laumoja Moskovasta, joita on paljon enemmän kuin meitä. Kuten Suomessa, myös meidän mobilisoitavat resurssimme ovat pienemmät, mutta meitä motivoi kun tiedämme, minkä puolesta taistelemme. Juuri kuten silloin, vihollinen on mahtavampi kalustolla ja aseilla mitattuna, mutta me olemme todistaneet Ukrainan hengen useita kertoja ja pystymme muuttamaan vihollisen teräksen tomuksi.

– Silloin Suomi pystyi säilyttämään itsenäisyytensä vastoin todennäköisyyksiä. Me aiomme tehdä saman, Prokopenko päättää tekstinsä.

Azov-erikoisoperaatiorykmentistä tehtiin erillinen hyökkäysprikaati osaksi Ukrainan asevoimia tämän vuoden alussa. Azovin sotilaat muistetaan muun muassa Mariupolin puolustamisesta.

Näidenkään vuoksi Ukraina ei usko Venäjään – 400 rikkomusta

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi selvitti 15. marraskuuta 2023 afrikkalaisten medioiden edustajille, miksi Ukrainalla ei ole varaa aselepoon Venäjän kanssa Venäjän ehdoilla. Jos Ukraina ei saa vapautettua kaikkia Venäjän miehittämiä alueitaan, tuloksena voi olla vain jäätynyt konflikti, jonka Venäjä sytyttää uudelleen tulevaisuudessa.

Sota voi Zelenskyin mukaan loppua vain, jos Venäjä luopuu kaikista aluevaatimuksistaan Ukrainassa. Pysyvää rauhaa Venäjän kanssa on kuitenkin senkin jälkeen vaikea saavuttaa, koska Venäjä ei noudata sopimuksia. Zelenskyin laskelmien mukaan sodan alusta lähtien vuonna 2014 Venäjä on rikkonut noin 400:aa kansainvälistä sopimusta.

Ukraina ei ole ainoa osapuoli, joka on kärsinyt Moskovan epäluotettavuudesta. Viimeisen 100 vuoden ajalta voidaan mainita viisi esimerkkiä, joissa Kreml on avoimesti ja selvästi rikkonut rauhansopimuksiaan. Niissä on lisäperusteita sille, miksi Kiova epäilee Venäjän aloitteita rauhanneuvotteluille.

Tammikuussa 1932 Neuvostoliitto allekirjoitti hyökkäämättömyyssopimuksen Suomen kanssa. Sen oli määrä lopettaa sotilaallisten konfliktien sarja maiden välillä ja vahvistaa Tarton rauhan rajan loukkaamattomuus. Vuonna 1934 sopimusta jatkettiin vuoden 1945 loppuun asti. Marraskuun 30. päivänä 1939 Venäjä hyökkäsi Suomeen ilman sodanjulistusta, mistä seurasi talvisota.

Heinäkuussa 1932 Neuvostoliitto allekirjoitti Puolan kanssa hyökkäämättömyyssopimuksen, jolla vahvistettiin vuoden 1921 Riian rauhan raja ja ehdot. Syyskuun 17. päivänä 1939, kun Puola taisteli maahan hyökännyttä Saksaa vastaan, Neuvostoliitto hyökkäsi myös Puolaan ja silloinkin ilman sodanjulistusta.

Vain kaksi kuukautta ennen Saksan hyökkäystä maahan Neuvostoliitto allekirjoitti huhtikuussa 1941 tärkeän hyökkäämättömyyssopimuksen Japanin kanssa. Pienehköjen rajaselkkausten sarjan jälkeen maat olivat käyneet neljän kuukauden sodan vuonna 1939. Viisivuotisen sopimuksen oli määrä turvata kummankin maan selusta kasvavia jännitteitä vastaan Euroopassa ja Tyynellämerellä. Samana päivänä, kun USA pudotti atomipommin Nagasakiin elokuussa 1945, Neuvostoliitto hyökkäsi Japania vastaan, joka antautui jo muutaman päivän päästä.

Elokuussa 1996 Neuvostoliiton perillinen Venäjä solmi Itškerian tšetšeenitasavallan kanssa Hasavjurtin välirauhansopimuksen, joka päätti ensimmäisen Tšetšenian sodan. Varsinainen rauhansopimus allekirjoitettiin toukokuussa 1997. Siinä julistettiin hallintojen väliset tasavertaiset suhteet ja luvattiin ikuisiksi ajoiksi luopua voimankäytöstä kiistanalaisten asioiden ratkaisemiseksi.

Käytettyään tekosyynä Venäjällä syyskuussa 1999 tapahtuneita kerrostaloräjähdyksiä Venäjä hyökkäsi Tšetšeniaan. Hyökkäyssuunnitelmia oli kuitenkin tehty jo puoli vuotta ennen miehityksen alkua. Sota kesti vuosikymmenen ja varmisti Venäjän hallinnon alueelle.

Georgian kahdeksanpäiväinen sota elokuussa 2008 päättyi Ranskan presidentin välityksellä neuvoteltuun tulitaukoon Venäjän ja Georgian välillä. Venäjä alkoi kuitenkin lähes välittömästi rikkoa tulitaukosopimuksen ehtoja viivyttämällä vetäytymistään Georgian Gorista, tunnustamalla Georgialle kuuluvien Abhasian ja Etelä-Ossetian itsenäisyydet ja ilmoittamalla päättävänsä itse sotilaallisesta läsnäolostaan niiden alueilla.

Näin USA:n Abramsit pärjäävät rintamalla Venäjän panssareita vastaan – tämä ratkaisee

Ukrainan Yhdysvalloilta saamat Abrams-taistelupanssarivaunut ovat viimein tositoimissa rintamalla. Nyt voidaan arvioida, miten ne pärjäävät, kirjoittaa eversti evp. Hamish de Bretton-Gordon The Telegraph-lehdessä.

Britannian kuninkaallisen panssarirykmentin entinen komentaja kuvailee panssarivaunua Ukrainan armeijalle ”täydelliseksi”, koska se on saksalaisten Leopardien tapaan erittäin hyvin suojattu ja iskukykyinen.

Abramsin 120 millin tykki voi tuhota hyökkääjän panssarivaunun noin kolmen kilometrin säteeltä, kun Venäjän oma aseistus riittää noin 1,5 kilometrin päähän. Lisäksi Abramseissa on 50 kaliiperin raskas konekivääri, joka on tehokas lennokkeja ja jalkaväkeä vastaan.

Ratkaisevin tekijä de Bretton-Gordonin mukaan on kuitenkin helppokäyttöisyys.

– En ole ollut Abramsissa noin 15 vuoteen, mutta olen aika varma siitä, että voisin hypätä sellaiseen huomenna ja taistella tehokkaasti.

– Sillä, että sotilas saa kaiken hyödyn irti uudesta kalustosta heti alusta saakka, on valtava merkitys, de Bretton-Gordon jatkaa.

Vaikka Abramseja on kritisoitu ”logistiikan painajaiseksi”, jotka tarvitsevat paljon huoltoa, ei kukaan asioista oikeasti tietävä de Bretton-Gordonin mukaan tätä näkemystä allekirjoita.

– Se on pirun vaikea venäläisten pysäyttää ja helposti korjattavissa, mikäli osuma tulisikin. Lisäksi miehistön selviytymisen todennäköisyys on selvästi parempi kuin venäläisissä vastinpareissa.

De Bretton-Gordon arvelee, että Bradley-rynnäkköpanssarivaunut tullaan Ukrainassa yhdistämään käyttöön Abramsien kanssa, kuten Yhdysvaltain armeijassakin tehdään.

– Vielä jos Kiova saisi hävittäjiä tarjoamaan ilmatukea, voisi viimeiset 20 kuukautta odotettu kunnon rykäisy vihdoin tapahtua, hän jatkaa.

Yhdysvalloilla ja Nato-mailla on de Bretton-Gordonin mukaan tuhansia Abramseja varastossa pölyttymässä, joten lisääkin voisi Ukrainalle antaa aikaisemmin luvattujen 31:n lisäksi.

Hän muistuttaa, että Ukrainassa soditaan nyt ankarissa talviolosuhteissa ja heikosti johdettujen venäläisjoukkojen moraali lienee aallonpohjassa Avdijivkan suurten tappioiden jälkeen. Heille voi olla kova työ ylipäätään selviytyä rintamalla, taistelemisesta puhumattakaan.

– Nyt on aika antaa Ukrainalle kaikki mitä se tarvitsee, jotta se voi hyödyntää etulyöntiasemansa ja saada Venäjän armeijan polvilleen, de Bretton-Gordon kiteyttää.

Neuvonantaja Marianna Budanovan myrkyttämisestä: Tämä on ominaista Venäjälle

Tämän totesi presidentin kansliapäällikön neuvonantaja Mykhailo Podolyak kommentoidessaan Ukrainan puolustusministeriön tiedustelupalvelun päällikön vaimon myrkyttämistä, Ukrinform kertoo.

– Venäjä etsii aktiivisesti teknisiä välineitä vaikuttaakseen Ukrainan sisäiseen tilanteeseen tänään. Mitä Venäjä tarvitsee tänään? Hyvin yksinkertaista. Venäjän on saatava aikaan maksimaalinen paniikki, työntää meidät maksimaaliseen masennukseen ja epäilemättä luoda kaaosta missä tahansa muodossa. Mitä tähän tarvitaan? Informaatioprovokaatioita, spekulaatioita, myrkytyksiä. Tämä on muuten ominaista Venäjän erikoispalveluille, Podolyak sanoi.

Podoljak huomautti, että tietty ryhmä Ukrainan virkamiehiä ”herättää vahvoja tunteita Venäjän federaation poliittisessa eliitissä”.

– Epäilemättä he etsivät vaikutusvälineitä. Ja siksi he epäilemättä työskentelevät näiden virkamiesten parissa. Meidän on kohdattava tämä vastuullisesti ja valvottava sitä, sanoi Podolyak.

Hän lisäsi, että Venäjän erikoispalvelujen verkko on ollut aina toiminnassa ja on edelleen olemassa Ukrainassa.

Ukrainan sotilastiedustelun päällikkö Kyrylo Budanovin vaimo Marianna Budanova ja useita puolustusministeriön työntekijöitä myrkytettiin raskasmetalleilla.

Nato tukee Ukrainan liittymistä puolustusliittoon

Naton julkilausuman mukaan liittolaiset ovat edelleen lujasti sitoutuneet lisäämään poliittista ja käytännön tukea Ukrainalle sen puolustaessa itsenäisyyttään, suvereniteettiaan ja alueellista koskemattomuuttaan kansainvälisesti tunnustettujen rajojensa sisällä, ja jatkavat tukeaan niin kauan kuin se tarvitsee.

– Vahva, itsenäinen Ukraina on elintärkeä euroatlanttisen alueen vakaudelle, lausumassa todetaan.

Nato-ulkoministerit arvioivat Vilnan huippukokouksessa Ukrainalle sovitun laajennetun poliittisen ja käytännön tukipaketin täytäntöönpanoa.

Ministerit hyväksyivät NUC:n rakenteen ja työohjelman vuodelle 2024. Tässä yhteydessä Nato ja Ukraina työskentelevät jo ja tekevät päätöksiä yhdessä tasavertaisina useissa eri kysymyksissä, mukaan lukien yhteen toimivuus, energiavarmuus, innovaatiot, kyberpuolustus ja joustavuus.

– Kehitämme näitä työskentelyalueita edelleen. NUC on myös osoittautunut luotettavaksi kriisineuvottelumekanismiksi. Nato jatkaa Ukrainalle kiireellisesti tarvittavan ei-tappavan avun antamista.

– Yhdessä muutamme kattavan avustuspaketin monivuotiseksi ohjelmaksi, joka auttaa rakentamaan uudelleen Ukrainan turvallisuus- ja puolustussektoria ja tukemaan Ukrainan pelotteita ja puolustusta pitkällä aikavälillä. Osana näitä pyrkimyksiä kehitämme etenemissuunnitelmaa Ukrainan siirtymiselle täydelliseen yhteen toimivuuteen Naton kanssa, julkilausumassa todetaan.

Naton mukaan puolustusliitto ja Ukraina kehittävät myös uusia miinanraivauksen, haavoittuneiden ukrainalaisten sotilaiden lääketieteellisen kuntoutuksen ja Ukrainan puolustusteollisuuden kapasiteetin hankkeita strategisen puolustushankintakatsauksen pohjalta.

Ukraina puolestaan vahvisti sitoutuneensa jatkamaan demokraattisia ja turvallisuusalan uudistuksia.

Nato-maat ovat antaneet Ukrainalle suosituksia ensisijaisista uudistuksista.

– Nato-Ukraina-neuvosto suhtautuu myönteisesti Ukrainan mukautetun vuotuisen kansallisen ohjelmansa 2024 esittelyyn ja odottaa sen täytäntöönpanoa. Naton ulkoministerit arvioivat säännöllisesti edistymistä vuosittaisen kansallisen ohjelman kautta. Puolustusliitto tukee Ukrainaa näiden uudistusten toteuttamisessa sen tiellä kohti tulevaa Nato-jäsenyyttä, julkilausumassa todetaan.

Elina Valtonen: Suomi jatkaa tukeaan Ukrainalle

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) osallistuu Naton ulkoministerikokoukseen Naton päämajassa Brysselissä 28.–29. marraskuuta.

Kokouksen keskeisiä aiheita ovat Naton vuonna 2024 järjestettävän Washingtonin-huippukokouksen valmistelut, Ukrainan tukeminen ja Naton ja EU:n yhteistyö erityisesti Länsi-Balkanilla.

Kokouksen yhteydessä järjestetään Nato–Ukraina-neuvoston ensimmäinen istunto ulkoministeritasolla.

– Venäjän laiton hyökkäyssota Ukrainassa on euroatlanttisen turvallisuuden suurin haaste, Valtonen sanoo ulkoministeriön tiedotteessa.

– Nato–Ukraina-neuvoston istunto vahvistaa Vilnan huippukokouksen päätöksiä Ukrainan tukemisen jatkamisesta sekä Ukrainan ja Naton poliittisen suhteen tiivistämisestä. Suomi jatkaa tukeaan Ukrainalle. Päätimme juuri 20. puolustustarvikeapupaketin toimittamisesta Ukrainaan, hän kertoo.

Ulkoministerikokous on tärkeä etappi tulevan Washingtonin-huippukokouksen valmisteluissa. Kokouksen puheenjohtajana toimii Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg.

Hirmumyrsky pyyhki miehittäjän juoksuhaudat pois Krimillä

Venäjän valtaamansa Krimin rannoille rakentamat puolustuslinjat ovat tuhoutuneet, kun sykloni pyyhkäisi yli sunnuntaina.

Tuulen nopeus oli 115-130 kilometriä tunnissa ja aallot nousivat 8-9 metriä korkeiksi. Hirmumyrsky muun muassa katkoi puita ja aiheutti tulvia, sähköt katkesivat mediatietojen mukaan puolelta miljoonalta niemimaan asukkaalta.

– Myrsky pesi pois rannoille rakennetut juoksuhaudat, kertoo Ukrainan sisäministerin neuvonantaja Anton Herastshenko.

Krimin median mukaan Jevpatoriassa tuhoutui myrskyssä rakennuksia ja ampumapaikkoja.

Sykloni toi Ukrainaan sankat lumipyryt, joka on aiheuttanut lukuisia onnettomuuksia teillä sekä sähkökatkoja. Valtatie Kiovan ja Odessan välillä käytännössä katkesi olosuhteiden vuoksi, Euronews kertoo.

Video näyttää etulinjan karut olosuhteet. Kuvakaappaus / X

Herastshenkon jakamalla videolla etulinjassa kahlataan polvia myöten lumessa. Tänään Kiovaan on kielletty raskailla ajoneuvoilla ajaminen ja kouluissa pidetään etäkoulupäivä.

Tällaisia sotilaita Ukraina kaipaa nyt – ”Tämä on Daavidin ja Goljatin taistelu”

Ukrainassa on taisteltu kohta kaksi vuotta, ja puolustustaistelua käyvä maa joutuu nyt etsimään ratkaisuja sotamenestyksensä kannalta ratkaisevaan kysymykseen: alle 40 miljoonan asukkaan Ukrainan on jatkossakin ylläpidettävä taistelukykyistä armeijaa yli kolme kertaa väkirikkaampaa Venäjää vastaan. Ukrainan kannattaakin nyt panostaa armeijassaan määrän sijasta laatuun, arvioivat useat Financial Timesin haastattelemat asiantuntijat.

Sodan alkuvaiheessa keväällä 2022 tuhannet vapaaehtoiset liittyivät Ukrainan puolustusvoimiin, mutta kiinnostus on sittemmin laantunut, FT kertoo. Ukrainassa on sodan aikana toteutettu useita valikoivia liikekannallepanoja, mutta erään arvion mukaan lähes 20 000 ukrainalaista miestä on paennut ulkomaille rintamakutsun saatuaan. Monet ovat myös lahjomalla onnistuneet hankkimaan itselleen vapautuksen asepalveluksesta.

Tiedot Ukrainan mobilisaation täydestä laajuudesta ovat salaisia, mutta asiantuntijoiden arvion mukaan noin miljoona ihmistä oli viime vuonna kutsuttu aseisiin, rajavartiosto ja tiedustelu mukaan lukien. Yhdysvallat on arvioinut noin 70 000 ukrainalaisen kaatuneen ja 120 000 haavoittuneen sodan aikana.

Ukrainan haasteena on sotilaiden riittävän mobilisaation lisäksi myös taistelijoiden laatu, asiantuntijat sanovat. Rintamalla taistelevien ukrainalaisten keski-ikä on 30-40, ja vaikka Ukraina viime vuonna tarvitsi sotilaallisesti kokeneempia miehiä, kaipaa maa nyt nuorempia ja kestävämpiä taistelijoita. Esimerkiksi tykistössä palvelevilta odotetaan nykyisessä asemasodassa yhä kovempaa fyysistä kuntoa, huomauttaa ajatushautomo IISS:n Franz-Stefan Gady.

Venäjällä tulee aina olemaan miesylivoima, joten Ukrainan on panostettava sotilaidensa koulutukseen, sanoo taas puolalaisen Rochan Consulting-analyysipalvelun johtaja Konrad Muzyka. Ukrainan puolustusvoimat onkin ryhtynyt uusiin toimiin nuorempien ja koulutetumpien vapaaehtoisten houkuttelemiseksi. Näille vapaaehtoisille yritetään löytää heidän taidoilleen ja koulutukselleen paremmin sopivia tehtäviä, mahdollisesti rintamalinjojen takaa. IT-alalta tulleita vapaaehtoisia halutaan esimerkiksi hyödyntää elektronisessa sodankäynnissä.

Vaikka Ukraina ei ole luopumassa liikekannallepanosta, löytyy uudelle rekrytointistrategialle tukea myös rintamakomentajien joukosta. Neuvostoliitolta perityssä nykyjärjestelmässä sotilaat eivät pysty hyödyntämään potentiaaliaan, sanoo upseeri Vitaly Markiv.

– Meidän pitäisi panostaa vähemmän määrään, ja enemmän laatuun ja älyyn tässä tilanteessa, joka muistuttaa Daavidin ja Goljatin taistelua.

Mies ilmiantoi isänsä venäläisille – Ukrainan tiedustelu käräytti

Ukrainan tiedustelupalvelu SBU kertoo tiedotteessaan pidättäneensä ukrainalaismiehen, joka ilmiantoi oman isänsä päästäkseen töihin Venäjän miehityshallintoon.

Ennen sotaa mies oli toiminut entisen presidentin Viktor Janukovytšin Kreml-mielisessä Alueiden puolueessa, joka syrjäytettiin vallasta vuoden 2014 vallankumouksessa.

Mies ryhtyi auttamaan venäläisiä välittömästi, kun nämä saapuivat hänen kotikyläänsä Hersonin alueella sodan alussa. Hän muun muassa ilmiantoi miehityshallinnolle Venäjää vastustavia paikallisia sekä heidän perheenjäseniään.

Edes miehen oma Venäjän hyökkäystä vastustanut isä ei ollut turvassa. Mies ilmiantoi isänsä miehityshallinnolle, ja tämä vietiin myöhemmin venäläisten ylläpitämään kidutuskammioon. Siellä venäläiset kiduttivat isää lukuisia kertoja ja yrittivät saada tämän tekemään yhteistyötä miehittäjien kanssa.

Mies osallistui myös itse Ukrainaa tukevien paikallisten kidnappauksiin ja kotien ryöstelyyn. Hän oli niin innokas tekemään yhteistyötä venäläisten kanssa, että ilmoittautui vapaaehtoiseksi työskentelemään venäläisten tarkastuspisteellä.

Palkintona teoistaan miehelle osoitettiin työpaikka miehityshallinnosta. Hänen vastuualueenaan oli ”humanitäärisen avun” jakaminen miehityshallinnon tukijoille.

Kun Ukraina vapautti Hersonin viime vuoden lopulla, mies jäi alueelle ja pyrki elämään hiljaiselämää. SBU onnistui kuitenkin jäljittämään miehen ja pidätti hänet onnistuneesti. Häntä syytetään nyt maanpetoksesta ja yhteistyöstä vihollisen kanssa.

Mikäli hänet tuomitaan, edessä on elinkautinen vankeusrangaistus.

– Monimutkainen operaatio vihollisen kanssa yhteistyötä tehneen henkilön paljastamiseksi toteutettiin yhteistyössä Zhytomyrin ja Hersonin alueiden tiedustelupalveluiden sekä Zhytomyrin alueen syyttäjänviraston kanssa, tiedotteessa todetaan.

Ukraina saa sota-aluksia saattamaan viljalaivoja

Ukrainaan suuntaavat ja sieltä palaavat viljalaivat saavat pian sotilassaattueen, uutisoi Ukrainska Pravda.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi asiasta lauantaina Grain for Ukraine -konferenssissa. Zelenskyin mukaan Ukraina on päässyt kumppanimaiden kanssa yhteisymmärrykseen Mustanmeren viljakäytävää käyttävien rahtialusten suojelemisesta.

– Olemme sopineet kumppanimaiden kanssa, että saatamme aluksia merellä niiden turvallisuuden varmistamiseksi, Zelenskyi kommentoi.

Zelenskyi totesi myös, että saattamiseen tarkoitettujen alusten luovuttamisesta Ukrainalle on myös jo sovittu. Ukraina saattaa siis lähiaikoina saada tarkoitukseen sopivia aluksia.

Mustanmeren viljakäytävän avaaminen ilman Venäjän osallistumista on Zelenskyin mukaan ollut Ukrainalle yksi kuluvan vuoden merkittävimpiä saavutuksia. Viljakäytävää käyttävien alusten turvallisuuden varmistaminen on myös Ukrainalle tärkeää.

Alusten lisäksi Zelenskyi kertoi, että Ukraina on sopinut uusien ilmatorjuntajärjestelmien toimittamisesta Odesan alueelle. Odesan satama on Ukrainan suurin, ja sen kautta kulkee merkittävä osa Ukrainan vientiviljasta.

Järjestelmien tarkoitus tarkoitus on suojella alueen asukkaiden lisäksi Odesaan kulkevia aluksia.

– Teimme spesifin pyynnön tietystä järjestelmästä kumppaneillemme, ja voin paljastaa, että pyyntöön suostuttiin. Pian aluetta turvaa erittäin voimakas ilmatorjuntajärjestelmä, Zelenskyi kommentoi.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)