Verkkouutiset

Ukraina

Hyökkääjä iski kahteen suureen viljavarastoon

Venäjä iski ainakin kahteen pohjoisamerikkalaisomistuksessa olevaan viljavarastoon ukrainalaisessa Nikolajevin satamakaupungissa, kertoo Wall Street Journal.

Tarkoituksena vaikuttaa olleen kostaa keskiviikkoaamun, Verkkouutistenkin tässä uutisoima, ukrainalaisten lennokki-isku Rostovin öljynjalostamoon ja kiihdyttää maailman ruokakriisiä entisestään.

Kanadan suurin viljankäsittelijä Viterra ja yhdysvaltalainen viljakauppaliike Bunge Ltd. kertoivat keskiviikkona, että heidän viljavarastoihinsa on isketty. Viterran varasto oli tulessa. Kuolonuhreja ei ole, mutta yhtä työntekijää hoidettiin palovammojen takia.

Venäjä on iskenyt toistuvasti Nikolajevista länteen vievää siltaa vastaan. Ukrainalaisviljelijät ja viljakauppiaat vievät viljan siltaa pitkin Romanian rajalle ja sieltä Constantan satamaan.

Venäjä on iskenyt myös auringonkukkaöljyn käsittelylaitokseen ja muihin viljavarastoihin myös. Keskiviikon isku oli Bungelle toinen.

Venäjän suurhyökkäyksen myötä Ukrainaan on jäänyt jumiin 18 miljoonaa tonnia viljaa. Ukrainalaiset valittavat, että elonkorjuu on käynnistymässä ja varastointitilat vähissä. Kohteina ovat myös ukrainalaisviljelijöiden tuotantovälineitä ja peltoja vastaan.

Massiivinen räjähdys videolla – Ukraina iski ammusvarastoon

Ukrainalaiset räjäyttivät neuvostoaikaisella lyhyen matkan ballistisella Totška-U-ohjuksella Venäjän asevaraston Itä-Ukrainassa Hrustalnyissa (vuoteen 2016 asti Krasni Lutš).

Kaupunki sijaitsee niin sanotun ”Luhanskin kansantasavallan” eli väliaikaisesti venäläisten miehittämällä alueella, joten paikkakunnasta käytetään vielä sen neuvostoaikaista nimeä.

Ukrainalaisten ohjus osui ammusvarastoon venäläistietojen mukaan noin kello 19 aikaan 16. kesäkuuta 2022. Isku oli venäläissotilaille täysi yllätys eivätkä he päässeet pois alueelta, kun varaston valtavat tunteja kestäneet räjähdykset alkoivat.

Ihme kyllä venäläissotilaat selvisivät tilanteesta piiloutumalle lähitalojen kellareihin. Myöhemmin Venäjän valtiollinen uutistoimisto Tass kyllä väitti, että ammusvaraston raunioista löytyi kolmen hiiltyneen lapsen ruumiit.

Donbasissa sotineen venäläisen palkkasotilaan Andrei Morozovin, sotilasnimeltään ”Murz”, mukaan kyseessä oli Venäjältä eri paikoista tuotujen ammusten keskusvarastopaikka. Varaston mukana tykistöammusten lisäksi raketteja ja myös ilmatorjuntaohjuksia.

Morozovin mukaan aivan massiivinen ja valta räjähdys selittyy sillä, että ammukset oli varastoitu väärin kokoamalla ne yhteen kasaan.

Alustavien tietojen mukaan venäläismiehittäjällä oli varastossaan tuhat erilaista ammusta.

Räjähdyksen jälkeen kuvatuissa videoissa näkyy tuhon laajuus ja kuuluu yksittäisten ammusten räjähtelyä.

 

 

Ukrainalle vaaditaan lisää tukea: Suomi on bkt:lla mitattuna kaukana muiden EU-maiden tasosta

Ulkoasianvaliokunnassa vaikuttavat kokoomuksen kansanedustajat Jaana Pelkonen, Elina Valtonen, Anne-Mari Virolainen, Arto Satonen ja Pauli Kiuru antavat täyden tukensa virallisen EU-jäsenehdokkaan aseman myöntämiseksi Ukrainalle.

Jäsenehdokkuudet ovat käsiteltävänä Eurooppa-neuvoston kokouksessa 23.-24.6.

– Ukraina on osa eurooppalaista perhettä ja meidän on annettava täysi tukemme maan EU-polun rakentamiseksi. Tämä tarkoittaa virallisen jäsenehdokkaan asemaa, toteaa Jaana Pelkonen.

Jäsenehdokkuus on alku pitkälle prosessille, joka saattaa kestää jopa vuosikymmenen ajan. Ukrainan eurooppalainen integraatio on kuitenkin välttämätöntä myös maanosan rauhan kannalta.

– EU-jäsenyyden saavuttaminen on Ukrainalle pitkä tie, mutta jo integroituminen sitä kohti auttaa luomaan maahan länsimaiset instituutiot. Ne turvaavat oikeusvaltion ja tuovat turvaa. Jäsenyysperspektiivi antaa ukrainalaisille toivoa, sanoo Elina Valtonen.

Kokoomuksen ulkoasiainvaliokunnan kansanedustajat muistuttavat myös Ukrainan tukemisen tarpeesta ja siitä, että Suomi jää siinä kansainvälisesti jälkeen.

-Suomi on myöntänyt Ukrainalle tukea eri muodoista, mutta olemme bruttokansantuotteessa mitattuna taloudellisessa avussa kaukana monien muiden EU-maiden tasosta. Ukrainalaiset käyvät raskasta taistelua olemassaolostaan ja tarvitsevat nyt kaiken tuen. On muistettava, että Ukraina taistelee demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta. Ukraina puolustaa Suomelle tärkeitä arvoja, huomauttaa Pauli Kiuru.

Lisäksi tulisi enemmän kiinnittää huomiota Ukrainan jälleenrakennussuunnitelmiin.

-Ukrainassa on sotien kauhujen myötä tuhoutunut valtava määrä infrastruktuuria, kokonaisia kaupunkeja ja ihmisten koteja. Kun sota joskus päättyy, meillä on oltava heti valmiit keinot käynnistää jälleenrakennus, jotta ihmisillä olisi inhimilliset elinolot ja demokratialla mahdollisuus kukoistaa, korostaa Arto Satonen.

Kyseeseen tulevat sekä Suomen omat tukikeinot että myös EU:n puitteissa tapahtuva suunnittelu.

-Oletettavaa on, että jälleenrakentamista rahoittavat IMF:n, EBRD:n ja Maailmanpankin kaltaiset toimijat, mutta yksittäisiltä mailta, kuten suomalaisilta yrityksiltä ja koulutussektorillamme on osaamista. Jo tässä vaiheessa olisi siis kyettävä nostamaan voimakkaammin esille jälleenrakennuskysymys ja sen suunnittelu muun muassa EU:n piirissä. On moraalinen velvollisuutemme auttaa Ukrainaa tässäkin asiassa, painottaa Anne-Mari Virolainen.

Puolustaja iski Käärmesaarelle -”merkittävä voitto”

Ukrainan eteläinen sotilaspiiri ilmoittaa tehneensä ”eri joukkojen ja aselajien keskitetyn iskun” Käärmesaarelle (острів Зміїний). Operaatio on vielä kesken, joten se ylläpitää asian suhteen hiljaisuutta.

Ukrainan armeija kuitenkin sanoo saavuttaneensa saarella merkittävän voiton ja aiheuttaneen hyökkääjälle merkittäviä tappioita, kertoo Euronews.

Ukrainan asevoimien mukaan mukaan se iski saarelle 150 kertaa ja surmasi 50 venäläissotilasta.

Maxar Technologies-satelliittiyrityksen tiistaina 21. kesäkuuta ottamat satelliittikuvat osoittavat Käärmesaaren venäläisen varuskunnan kärsineen tuhoja.

Ukrainalaisen Ukrinform-uutistoimisto mukaan saarella tuhoituivat ainakin venäläinen ilmatorjuntaohjusjärjestelmä ”Pantsir C1”, tutka-asema ja ajoneuvoja. Puolustaja on iskenyt saarelle viimeisen parin kuukauden aikana useasti.

Viime viikolla Ukraina upotti venäläisen tukialuksen ”Vasili Beh”, joka kuljetti joukkoja aseistusta Käärmesaarelle.

Kyseessä oli Britannian puolustusministeriön mukaan ensimmäinen kerta, kun Ukraina käytti briteiltä saamiaan Harpoon-laivantorjuntaohjuksia.

Käärmesaari sijaitsee strategisesti tärkeällä paikalla 45 kilometrin päässä rannikolta Romanian ja Ukrainan edustalla.

Venäjä valtasi saaren heti suurhyökkäyksensä alkuvaiheessa. Saaresta tuli ukrainalaisten vastarinnan symboli, kun sen pieni ukrainalaislinnake haistatti sittemmin upotetulle ”Moskva”-alukselle pitkät eikä suostunut antautumaan.

Professori IS:lle: Ukrainan EU-jäsenyydessä voi kestää vuosikymmen

Euroopan komissio totesi perjantaina suosittelevansa sekä Ukrainaa että Moldovaa EU:n jäsenehdokkaiksi. Tampereen yliopiston valtio-opin professori Tapio Raunion mukaan Ukrainan matka unionin jäseneksi tulee olemaan pitkä.

Raunio kommentoi asiaa Ilta-Sanomille. Hänen mukaansa hidasteita on kaksi: EU:n lisääntynyt varovaisuus laajenemisen suhteen sekä Ukrainan yhteiskunnalliset ongelmat.

EU ei ole laajentunut vuoden 2013 jälkeen. Tämän jälkeen asenteet laajenemista kohtaan ovat olleet varovaisempia.

– On katsottu, että tiettyjä maita on päästetty liian helpolla jäseneksi. Romaniaa ja Bulgariaa on käytetty tästä esimerkkinä. Nyt Puola ja varsinkin Unkari herättävät huolta, Raunio sanoo.

Yhteiskunnallisia ongelmia on sodan lisäksi muitakin.

– Miten toimii hallinto? Miten toimii oikeusjärjestys? Miten toteutuvat ihmisoikeudet? Mukaan lukien etniset vähemmistöt, Raunio kertoo.

– Aikalailla samanlaisia ongelmia, mitä muutkin entisen Itä-Euroopan maat ovat kohdanneet jäsenyysprosessin aikana.

Hidasteista huolimatta jäsenyys on Raunion mukaan todennäköinen.

– Täytyy muistaa, että Euroopan unioni on sitoutunut laajentumaan eurooppalaisiin maihin, jotka vain täyttävät nämä jäsenyyden ehdot. Kun ajatellaan, mitä Ukrainassa nyt tapahtuu, niin kyllä se tietysti myötävaikuttaa Ukrainan todennäköisyyteen päästä jäseneksi.