Verkkouutiset

Ukraina

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

”Loistava uutinen” – Euroopan tuki Ukrainalle on Elina Valtosen mukaan vauhdittumassa

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) on parhaillaan EU:n ulkoasiainneuvostossa Luxemburgissa. Kokouksen asialistalla on muun muassa Ukrainan tukeminen.

Valtonen sanoi kokouksen alla olevansa tyytyväinen Yhdysvalloissa vihdoin eteenpäin menneestä 60 miljardin dollarin tukipaketista Ukrainalle, jonka toivottavasti myös senaatti pian hyväksyy, ja saadaan toimitettua Ukrainalle mahdollisimman pian.

Euroopan tuki Ukrainalle on Valtosen mukaan ollut agendalla koko kevään.

– Tahti on nyt toden teolla kiihtymässä, mikä on loistava uutinen, Valtonen totesi.

Hän nosti esiin Saksan roolin Ukrainan ilmatorjunnan vahvistamisessa ja kiitteli Saksan päätöstä toimittaa puolustukselle kolmas Patriot-järjestelmä. Valtonen mainitsi myös Suomen vastikään päättäneen 23. apupaketista sekä tehneen turvallisuussopimuksen Ukrainan kanssa.

Ulkoministerit keskustelevat Luxemburgissa myös Lähi-idän tilanteesta sekä Sudanista.

”Kiitämme koko sydämestämme” – näin tavalliset ukrainalaiset kommentoivat tukipakettia

Yhdysvaltojen edustajainhuone hyväksyi kuukausien kestäneen poliittisen väännön jälkeen laajan Ukraina-tukipaketin lauantaina. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ehti heti lauantain äänestykseen jälkeen kiittää edustajainhuonetta ja sen puhemiestä päätöksestä pitää ”historia oikeilla raiteilla”. Tukipaketti tulee pelastamaan tuhansia ihmishenkiä, Zelenskyi kirjoitti viestipalvelu X:ssä.

Myös tavalliset ukrainalaiset iloitsevat maalle tärkeän tukipaketin etenemisestä, kertoo SVT. Ruotsin yleisradion kirjeenvaihtaja haastatteli kadunmiehiä Länsi-Ukrainan suurimmassa kaupungissa Lvivissä.

– Olemme niin kiitollisia. Ukraina kiittää koko sydämestään, Ivan kommentoi tuntojaan.

Kysymykseen, mitä lähes 61 miljardin dollarin tuki maalle tarkoittaa, Ivanilla on selkeä vastaus.

– Käsittääkseni se tarkoittaa sitä, että me Ukrainassa ymmärrämme, että maailmaa tukee meitä oikeasti, ei pelkästään puheiden tasolla. Jos he tukevat meitä, he tukevat meitä oikeasti, hän sanoo.

Tuki on puolustustaistelua käyvälle Ukrainalle nykytilanteessa erittäin merkittävää, sanoo taas SVT:n haastattelema Olena.

– Me todellakin tarvitsemme tätä apua, erityisesti poikamme, Olena sanoo Ukrainan armeijaan viitaten.

– Veljeni on siellä, ja se on todellakin kauheaa, hän lisää.

Vain tunteja edustajainhuoneen äänestyksen jälkeen Ukrainan Washington-suurlähetystö uudelleenjulkaisi Kristina Berdynskykhin viestin X:ssä, jossa tämä kuvaili ukrainalaisten tuntoja lauantai-iltana.

– Ukrainalaisten sosiaalinen media on nyt yhtä kiitospäivää.

Pankinjohtaja vetoaa HBL:ssä: Ukraina kaipaa investointeja

Ukraina kaipaa aseiden lisäksi myös tukea maan jälleenrakentamiseen, sanoo Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin varapääjohtaja Mark Bowman Hufvudstadsbladetin haastattelussa. Suomessa äskettäin vieraillut Bowman näkee myös suomalaisyrityksille roolin Ukrainan yhteiskunnan tukemisessa. Sodan päättymistä on turha odottaa, sillä Ukraina tarvitsee sijoituksia ja tukea jo nyt, hän sanoo.

Sotaa käyvä maa tarvitsee jatkuvaa tukea pitääkseen yllä yhteiskunnan kannalta kriittisiä toimintoja, Bowman toteaa. Ukrainan budjettialijäämän ennustetaan tänä vuonna kasvavan noin 42 miljardiin, ja tällä hetkellä apua tarvitaan etenkin energiahuollon takaamiseksi. Venäjä on ottanut etenkin Ukrainan energiainfrastruktuurin iskujensa kohteeksi.

Kun Ukrainan jälleenrakentaminen kunnolla alkaa, Bowman kertoo, ovat mahdollisuudet yrityksille suuret. Kilpailu eri hankkeista tulee olemaan kovaa.

– Kilpailu on kuitenkin myönteistä, ja suomalaisissa yrityksissä on hyvää osaamista esimerkiksi digitaalisuuden ja vihreän siirtymän saroilla, Bowman sanoo.

Monet suomalaisyritykset ovat jo osoittaneet kiinnostusta Ukrainaa kohtaan. Idänkaupan asiantuntijaorganisaatio East Office on avannut Kiovaan toimiston, ja EastCham-kauppakamarin mukaan Kiovassa toimii tällä hetkellä parikymmentä suomalaisyritystä. Maaliskuun alussa Ukrainassa vieraili suuri suomalainen yritysvaltuuskunta.

Jälleenrakentamisen ensimmäisessä vaiheessa keskiössä tulee kuitenkin olemaan Ukrainan perusinfrastruktuurin, kuten teiden ja rautateiden, uudelleenrakentaminen.

Alexander Stubb kongressin päätöksestä: Hyviä uutisia

Yhdysvaltain edustajainhuone hyväksyi lauantaina 60 miljardin Ukraina-tukipaketin. Sisäpoliittisista syistä kongressissa kuukausia jumissa ollut paketti hyväksyttiin lopulta äänin 311–112.

Tieto tukipaketista otettiin ilolla vastaan Ukrainan tukijoiden keskuudessa.

– Hyviä uutisia Yhdysvalloista. Kiitos puhemies Johnsonille ja edustajainhuoneelle kahden puolueen tuesta. Ukraina tarvitsee kaiken tukemme, tasavallan presidentti Alexander Stubb kirjoittaa X-viestipalvelussa.

Myös pääministeri Petteri Orpo (kok.) on tyytyväinen päätökseen.

– Tärkeä päätös Yhdysvaltain edustajainhuoneelta. Ukraina tarvitsee kaiken tuen. Myös meidän EU:ssa tulee jatkaa määrätietoisesti Ukrainan tukemista, hän kommentoi X:ssa.

Ukrainan presidentti Volodomyr Zelenskyi kertoo X:ssa olevansa ”kiitollinen” kongressille sen Ukrainalle osoittamasta tuesta. Zelenskyi kuvailee päätöksen pitävän ”historian oikeilla raiteilla”. Tukipaketti tulee vielä pelastamaan tuhansia ihmishenkiä, presidentti ennustaa.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel puolestaan korostaa julkaisussaan, että päätös lähettää selvän viestin Venäjän hallinnolle.

– Ne jotka uskovat vapauteen ja YK:n peruskirjaan, jatkavat tukeaan Ukrainalle ja sen kansalle.

Yhdysvaltain tukipakettia on kuvailtu historiallisen suureksi ja merkittäväksi sodankulun kannalta. Yhdysvaltojen tukea Ukrainalle on luonnehdittu ratkaisevaksi, ja tukipakettia on pidetty jopa mahdollisena sodanratkaisijana.

– Loppujen lopuksi oli aika selvää, että Yhdysvaltojen kongressi lopulta edistää Ukrainan apupakettia. Ukrainan voitto olisi vaikeaa ilman Yhdysvaltojen tukea maan vapaudelle. Yhdysvallat on vieläkin korvaamaton liittolainen Euroopalle, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola arvioi.

The Washington Post on aiemmin arvioinut, että Ukraina saa ensimmäisen aselähetyksen Yhdysvalloista alle viikossa. Presidentti Joe Biden on pyytänyt senaattia kiirehtimään, jotta tukipaketti saataisiin vahvistettua mahdollisimman nopeasti.

”Venäjän hallinto on luonteeltaan fasistinen”

Sosiaalisessa mediassa leviää video Yhdysvaltojen edustajainhuoneessa keskiviikkona pidetystä kuulemisesta, jossa tunnettu historioitsija Timothy Snyder tyrmää kiistellyn kongressiedustajan Ukraina-väitteet.

Yalen yliopiston professorina vaikuttava Snyder oli antamassa edustajainhuoneen valvontakomitealle lausuntoa Kiinan ja Venäjän levittämästä disinformaatiosta, kun hän ajautui sanaharkkaan georgialaisen kongressiedustaja Marjorie Taylor Greenen kanssa.

Republikaanipuolueen laitaoikeistoa edustava Greene on tullut tunnetuksi salaliittoteorioiden tukijana ja Ukraina-avun kiivaana vastustajana. Greenen Venäjä-mieliset ja Natoa arvostelevat lausunnot ovat herättäneet närää myös hänen omassa puolueessaan.

Keskiviikon kuulemisessa Greene arvosteli Ukrainaa korruptiosta ja äärioikeistolaisuudesta. Greene viittasi Ukrainan äärioikeistoryhmiä ja uusnatseja käsitteleviin uutisartikkeleihin, ja valitti asiaan jääneen liian vähälle huomiolle.

Itä-Euroopan ja holokaustin historiasta useita kirjoja kirjoittanut Snyder vastasi välittömästi kongressiedustajan väitteisiin. Snyder totesi Greenen lausunnon todistavan, että poliittisesta sodankäynnistä puhuttaessa on pakko käsitellä Yhdysvaltoja, Venäjää ja Ukrainaa. Valiokunnan kuulemisen aiheena oli Kiinan kommunistisen puolueen harjoittama poliittinen sodankäynti.

– Mitä tulee natseihin, olen historioitsijana kirjoittanut kaksi kirjaa natseista ja holokaustista. Mitä tulee ukrainalaiseen nationalismiin, olen sen johtava asiantuntija Pohjois-Amerikassa, olen kirjoittanut siitä 20 vuotta, professori kertoi.

– Jos tämä kamari on kiinnostunut äärioikeiston vaikutuksesta ukrainalaiseen politiikkaan, voin vakuuttaa teille ettei yksikään äärioikeistolainen puolue ole koskaan saanut kolmea prosenttia enempää kannatusta Ukrainan vaaleissa.

Jokaisessa maassa on ”pahoja ihmisiä”, Snyder totesi, mutta Ukrainan äärioikeisto on kansainvälisessäkin vertailussa vähäinen ilmiö.

– Venäjällä armeijaan kuuluu avoimesti natsimielisiä ryhmittymiä, maan hallinto on luonteeltaan fasistinen ja se käy nyt sotaa, johon kuuluu kymmenientuhansien lasten pakkosiirtäminen, avoin pyrkimys tuhota toinen valtio sekä joukkokidutus.

– Jos me etsimme fasismia ja olemme aidosti huolissamme fasismin ja rasismin pysäyttämisestä, niin Venäjä on maa jonka haluat pysäyttää, Snyder sanoi.

Jäädytettyjä varoja voidaan pian hyödyntää Ukrainan tukemiseksi

Venäjän hyökättyä Ukrainaan länsimaat jäädyttivät nopeasti 260 miljardin euron arvosta venäläisvaroja. Pian näistä varoista saatavia korkoja voidaan hyödyntää Ukrainan puolustustaistelussa, uutisoi The Economist.

Viimeisen kahden vuoden aikana on esitetty, että jäädytetyt varat voitaisiin siirtää suoraan Ukrainalle. Toiset ovat ehdottaneet, että varat voitaisiin sijoittaa pakolla Ukrainan velkakirjoihin. Tähän asti länsimaat ovat olleet kuitenkin haluttomia toimimaan.

Tämä näkökanta saattaa kuitenkin olla muuttumassa. Huhtikuun alussa Yhdysvaltain kansainvälisen talouden neuvonantajan Daleep Singhin mukaan presidentti Joe Bidenin hallinto etsii parhaillaan keinoja, joilla jäädytetyistä varoista maksettavaa korkoa voitaisiin hyödyntää Ukrainan tukemisessa.

Samaa mieltä oli myös Iso-Britannian ulkoministeri David Cameron.

– On rakentumassa yhteisymmärrys, jonka mukaan varoista maksettua korkoa voitaisiin käyttää [Ukrainan tukemiseksi], Cameron kommentoi.

Menetelmä, jolla korkorahat saataisiin Ukrainalle on kekseliäs. Moni jäädytetty velkakirja olisi jo lunastettavissa, mutta kerää varojen jäädyttämisen vuoksi korkoa sen säilyttäjällä. Ehtojen mukaan maksettava korko kerääntyy tällöin kokonaisuudessaan säilyttäjälle siihen asti, että velkakirja lunastetaan.

Mikään ei kuitenkaan estäisi näiden korkotulojen verottamista lähes 100 prosentin veroprosentilla, jolloin jäädytettyjen korkovarat saataisiin siirrettyä valtion haltuun – ja siten Ukrainalle.

Euroopan unioni on jo päättänyt, että se aikoo toimia näin. Nykyisten suunnitelmien mukaan suurimmalla osalla varoista ostettaisiin ammuksia Ukrainalle, ja pieni osa säästettäisiin mahdollisia Venäjän aloittamia oikeustoimia tai säilyttäjiä vastaan kohdistettuja vastatoimia varten.

Seuraava askel voisi olla, että tämä tulovirta sijoitettaisiin eteenpäin. Jos varat käytettäisiin esimerkiksi Saksan valtion velkakirjoihin, olisi Ukrainalla uusi vuosittainen 3,3 miljardin euron tulonlähde.

Eurooppa on silti haluton vapauttamaan varsinaisia jäädytettyjä varoja Ukrainan hyväksi. Keskiviikkona Euroopan keskuspankin johtaja Christine Lagarde totesi, että tällaiset ehdotukset voisivat kohdata ”erittäin vakavia oikeudellisia esteitä”.

Korkovaroista saatava tasainen tulovirta auttaisi varmasti Ukrainaa, mutta Yhdysvaltojen kannattama laajempi jäädytettyjen varojen takavarikointi miellyttäisi Ukrainaa varmasti enemmän. Jää nähtäväksi, siirtyykö Eurooppa asiassa Yhdysvaltojen kelkkaan ennen kuin valta mahdollisesti vaihtuu Valkoisessa talossa ensi vuoden alussa.

Venäjän hävittäjät moukaroivat videolla vapaasti ukrainalaisia, ammuksia ei ole

Venäjän ilmavoimien toiminta rajujen taistelujen näyttämönä olevassa Tshasiv Jarissa on on sotilasasiantuntijan mukaan selvä osoitus siitä, että puolustajalta puuttuu ilmatorjunnan amupmatarvikkeita.

Ukrainan sodan kommentaattorina tunnetuksi tullut FPRI-ajatushautomon vanhempi tutkija Rob Lee on jakanut X-palvelussa alla näkyviä videoita taisteluista. Videot antavat kipeän muistutuksen ammuspulan todellisuudesta. Ne on poimittu Venäjän laskuvarjojoukkojen 106. divisioonaan liitetyltä Telegram-kanavalta.

Videoilla näkyy Venäjän Su-25-rynnäkkökoneita tulitukitehtävissä. Venäläiskoneet lentävät matalalla ja moukaroivat varsin vapaasti kohteitaan. Vastaavaa on tavattu rintamalla aiemmin suhteellisen harvoin.

Ukrainan ilmapuolustusten pelko on pitänyt Venäjän ilmavoimia pitkään kurissa ja etenkään vanhempaa konekalustoa ei ole nähty pitkiin aikoihin lähellä etulinjaa. Viime aikoina suuria tuhoja on saatu aikaan myös Venäjän konekaluston edistyneintä päätä edustavien Su-34-hävittäjäpommittajien pudottamilla liitopommeilla. Ne kuitenkin laukaistaan tavallisesti suhteellisen kaukana etulinjasta.

Kiovasta Financial Timesille raportoiva toimittaja ja sotakirjailija Christopher Miller sanoo X:n päivityksessään Venäjän Su-25-koneiden operoivan nyt aktiivisesti Bahmutissa, Ivanivskessa, Hromovessa ja näiden ja Tshasiv Jarin välisille peltoaukeilla.

Vuosikausia Ukrainan rintamilta raportoineen Millerin mukaan koneet olisivat helposti Ukrainan ilmapuolustusten ulottuvilla etenkin Tshasiv Jarista, jos puolustajilla vain olisi ammuttavaa.

Venäjän tärkeällä asevarastolla tapahtuu: Pohjois-Koreasta on tullut jopa 3,5 miljoonaa ammusta

Satelliittikuvien perusteella aseiden ja ampumatarvikkeiden virta Pohjois-Koreasta Venäjälle ei ole laantunut.

Arvostetun CSIS-ajatushautomon Korea Chairin pyörittämä Beyond Parallel -sivusto on seurannut aseliikennettä viime vuoden syksystä lähtien.

Tästä löytyvässä artikkelissa kerrotaan huhtikuussa Venäjän Tihoretskin asevarikolta otetuista kuvista (alla). Niiden perusteella hieman yli puolet varastoalueista on edelleen käytössä. Tilanne oli sama myös helmikuussa. Ammusvarikolla näkyy nyt 50 junanvaunua, kun helmikuussa niitä oli 60. Konttien ja trailerien määrän laitoksen sisäänkäynneillä kerrotaan puolestaan vähentyneen. Tämän kerrotaan viittaavan siihen, että asevaraston toiminta on tehostunut entisestään.

Satelliittikuvista paljastuvan aktiivisuuden sanotaan puolestaan vahvistavan asevaraston keskeisen roolin Venäjän ammuskuljetusketjussa. Tämän arvioidaan myös jatkuvan.

Venäjän on kerrottu hankkineen Ukrainan rintamalle Pohjois-Koreasta valtavia määriä tykistönammuksia ja muun muassa ohjuksia. Moskovan uskotaan järjestäneen erakkovaltiolle vastineeksi muun muassa edistynyttä ohjusteknologiaa.

CSIS:n raportissa huomautetaan Valkoisen talon arvioivan, että Pohjois-Koreasta on toimitettu Venäjälle ainakin 10 000 konttia ammuksia ja ohjuksia. Etelä-Korean puolustusministeriön mukaan Tihoretskin kaltaisille varastoille on toimitettu Pohjois-Koreasta jo yhteensä 3,5 miljoonaa ammusta.

Vaikka pohjoiskorealaisia ammuksia käsitteleviä strategisia laitoksia onkin mitä todennäköisimmin useita, on Donin Rostovin eteläpuolella sijaitsevaa Tihoretskia ja Etelä-Venäjällä lähellä Vladikavkazia sijaitsevaa Mozdokia pidetty erityisen tärkeinä operaatioille. Valkoinen talo on nimennyt molemmat laitokset nimenomaisesti Pohjois-Korean ammuskuljetusten käsittelijöinä viime vuoden lokakuussa.

CSIS:n ylläpitämää satelliittikuviin perustuvaa interaktiivista karttaa Venäjän ja Pohjois-Korean välisestä aseliikenteestä pääsee tutkimaan tämän linkin takaa.

”Vladimir Putinille annetaan historiallinen voitto”

Länsimaiden pelko sodan ”eskaloitumisesta” tulee antamaan Vladimir Putinille historiallisen voiton Ukrainassa, ukrainalainen asiantuntija Mykola Bieliskov varoittaa.

Ukrainan presidentinhallinnon alaisessa strategian tutkimuksen laitos NISS:ssä tutkijana työskentelevä Bieliskov toteaa Atlantic Council -ajatushautomon kirjoituksessaan Ukrainan länsimaisten kumppanien pyrkineen koko sodan ajan tasapainottelemaan Ukrainan tukemisen ja ”laajempaan sotaan Euroopassa” mahdollisesti johtavien ratkaisujen välillä.

– Tämä kaikenkattava pelko eskalaatiosta on muokannut lännen vastausta Venäjän hyökkäykseen, ja tätä Putin on hyväksikäyttänyt mestarillisesti rajoittaessaan läntistä tukea Ukrainalle, Mykola Bieliskov syyttää.

Hän käyttää esimerkkinä sitä, miten länsimaat avittivat kalustollaan Israelia Iranin taannoisen ohjus- ja lennokkihyökkäyksen torjumisessa. Muun muassa Yhdysvallat ja Britannia ovat korostaneet iskujen jälkeen, että Ukrainan kohdalla kyse on täysin eri asiasta. Esimerkiksi Britannian ulkoministeri, entinen pääministeri David Cameron ilmoitti, että vastaavat toimet Ukrainassa johtaisivat ”vaaralliseen eskalaatioon” sodassa.

Mykola Bieliskovin mukaan tällaiset puheet ovat tuttuja ukrainalaisille.

Hän muistuttaa, kuinka eskalaatiopelko vaikutti länsimaiden asetoimituksiin Ukrainalle jo Venäjän helmikuun 2022 suurhyökkäyksen alla.

– Kun hyökkäys oli alkanut, kului kalliita kuukausia ennen kuin [Joe] Bidenin hallinto lähetti tykistöä ja HIMARS-ohjusjärjestelmiä. Meni melkein vuosi, että länsimaat lopulta suostuivat toimittamaan verrattain pienen määrän moderneja tankkeja, Bieliskov jatkaa.

Sama näyttää ukrainalaistutkijan mukaan jatkuvan.

– Venäjän hyökkäys käy jo kolmatta vuotta ja Ukraina odottaa yhä ensimmäistä erää F-16-hävittäjiä. Samalla Kiovassa vaaditaan epätoivoisesti kumppaneita toimittamaan pitkän kantaman ohjuksia ja ilmapuolustusjärjestelmiä.

Mykola Bieliskov sanoo lännen keskittymisen eskalaation välttämiseen kaikin keinoin sotivan sotataidon oppeja vastaan ja estäneen Ukrainan menestyksen taistelukentällä.

– Kun Putinin hyökkäysjoukot olivat heikoimmillaan vuonna 2022, ei Ukrainalle annettu tukea, jota se olisi tarvinnut murtautuakseen läpi [Venäjän] heikoista puolustuslinjoista etelässä. Kun Kiovan kumppanit olivat saaneet sovittua riittävän hyökkäysjoukon luomisesta, oli jo liian myöhäistä. Moskova oli mobilisoinut 300 000 miestä lisää ja linnoittanut puolustuslinjansa.

Kreml pelaa länttä

Mykola Bieliskovin mukaan Venäjä on ruokkinut lännen pelkoja läpi sodan kovalla retoriikalla, kulisseissa välitetyillä viesteillä ja ovelilla vaikuttamisoperaatioilla.

Tehokkaimpana kikkana asiantuntija pitää ydinaseilla kiristämistä. Sen hän sanoo myös toimineen.

Bieliskov ryöpyttää myös lännen ehtoja Ukrainalle annettujen aseiden käytölle. Ukrainalaisia on kielletty iskemästä Venäjän alueelle länsimaisilla pitkän kantaman aseilla. Yhdysvallat on lisäksi vaatinut useaan otteeseen Ukrainaa lopettamaan lennokki-iskunsa Venäjän öljylaitoksia vastaan.

– Nämä keinotekoiset rajoitukset ovat luoneet ennennäkemättömän tilanteen, joka pahentaa entisestään Venäjän ja Ukrainan joukkojen välistä epäsuhtaa.

– Samalla kun Venäjä voi pommittaa vapaasti Ukrainan infrastruktuuria, on Ukrainan komentajien kykyä iskeä iskuissa käytettyihin lentotukikohtiin, tuotantolaitoksiin ja logistiikan solmukohtiin Venäjällä rajoitettu merkittävästi.

Mykola Bieliskov sanoo lännen keskittymisen eskalaation hallintaan pitkittäneen sotaa ja auttaneen Moskovaa kaappaamaan aloitteen takaisin. Taistelukentällä on hänen mukaansa siirrytty alkuvaiheen liikkuvasta sodankäynnistä Venäjää raskaasti suosivaan kulutussotaan.

Bieliskov jatkaa länsimaiden antaneen Vladimir Putinille käytännössä veto-oikeuden siihen, minkälaisia aseita Ukrainalle saa toimittaa. Tämän hän sanoo rohkaisseen Venäjän diktaattoria.

– Euroopan ja Yhdysvaltain päättäjien on nyt päätettävä haluavatko he jatkaa tällä tappiollisella strategialla vai sitoutua vihdoin Ukrainan voittoon. Vielä ei ole liian myöhäistä omaksua nykyistä järkevämpää sotilaallista strategiaa. Kello kuitenkin tikittää.

Jos Ukrainalle ei anneta työkaluja, joilla se voi päihittää Venäjän taistelukentällä, saa Vladimir Putin ukrainalaistutkijan mukaan historiallisen voiton, joka tulee muuttamaan koko kansainvälisen turvallisuusympäristön

– Jos näin käy, tullaan nykyinen eskalaation välttämisen painottaminen näkemään tulevaisuudessa suurimpana geopoliittisena möhläyksenä sitten 1930-luvun myönnytyspolitiikan, Mykola Bieliskov toteaa.

Näin lähellä Ukrainan rauha oli neuvotteluissa 2022 – mitä todella tapahtui?

Mitä todella tapahtui Venäjän ja Ukrainan välisissä rauhanneuvotteluissa keväällä 2022? Helmikuun viimeisenä päivänä alkaneissa neuvotteluissa osapuolten valtuuskunnat luonnostelivat sopimusta rauhan ehdoista, mutta toukokuussa keskusteluyhteys katkesi ja sota on jatkunut tuhoisana.

Foreign Affairs -lehden artikkelissaan arvostetut Venäjä-tutkijat Sergei Radtshenko ja Samuel Charap arvioivat osin ennen julkaisemattoman tiedon pohjalta, kuinka lähellä sodan päättyminen oli ja miksi sopimukseen ei lopulta päästy. Tulokset voivat heidän mukaansa olla merkittäviä, kun sotaa tulevaisuudessa yritetään päättää diplomatian keinoin.

Tutkijoiden mukaan kyseessä oli sodan kannalta kriittinen ajanjakso, joka kuitenkin on usein sivuutettu. Radtshenko ja Charap kirjoittavat, että osapuolet tosiasiassa olivat lähellä neuvotteluratkaisua, vaikka se poikkeukselliselta vaikuttaakin Venäjän juuri aloitettua täysimittaisen hyökkäyksensä. Ukraina olisi saanut monenväliset turvatakuut, pysynyt neutraalina ja sota olisi päättynyt.

Se, miksi lopullinen yksimielisyys osoittautui vaikeaksi saavuttaa, johtui kuitenkin monesta tekijästä. Ukrainan länsikumppanit eivät halunneet tulla vedetyksi neuvotteluihin Venäjän kanssa, etenkään sellaisiin, jotka olisivat asettaneet heille uusia velvoitteita Ukrainan turvallisuudesta. Ukrainassa kansan mielipide synkkeni venäläisten Butshassa ja Irpinissä tekemien raakuuksien seurauksena.

Kiovan valtauksen epäonnistuttua presidentti Volodymyr Zelenskyi puolestaan sai luottoa siihen, että sota olisi voitettavissa riittävällä läntisellä tuella.

– Tavoite oli liian korkealla, liian aikaisin. Aikaan yritettiin saada kaiken kattava ratkaisu, vaikka tulitauko oli saavuttamatta, analysoivat Radtshenko ja Charap, joiden mukaan neuvotteluissa pyrittiin ratkaisemaan vuosikymmeniä kestäneitä ja perustavanlaatuisia geopoliittisia kiistoja.

Delegaatiot tapasivat aluksi Valko-Venäjällä ja sen jälkeen keskustelut jatkuivat Zoomissa, mutta todellinen läpimurto oli tutkijoiden mukaan kuitenkin lähellä maaliskuun loppupuolella Turkin Istanbulissa käydyissä neuvotteluissa, kun Venäjä oli epäonnistunut näyttävästi sotapyrkimyksissään.

Tuolloin osapuolet ilmoittivat päättäneensä yhteisestä tiedonannosta.

– Haastattelemiemme osallistujien mukaan ukrainalaiset olivat laatineet tiedonannon suurelta osin ja venäläiset hyväksyivät alustavasti, että sitä voidaan käyttää rauhansopimuksen kehyksenä, tutkijat kertovat.

Ukraina olisi julistautunut pysyvästi neutraaliksi ydinaseettomaksi valtioksi ja sen turvallisuuden olisivat taanneet YK:n turvallisuusneuvoston jäsenmaat, mukaan lukien Venäjä, joiden vastuut mahdollisessa hyökkäystilanteessa Ukrainaan olisi kirjattu jopa tarkemmin kuin Naton viidennessä artiklassa.

Huomionarvoista tutkijoiden mukaan on, että tiedonannon mukaan Venäjä ja Ukraina olisivat seuraavan 15 vuoden aikana hakeneet rauhanomaisen ratkaisun Krimin tilanteeseen, vaikka sitä ennen Moskova ei ollut suostunut keskustelemaan niemimaasta lainkaan.

Hämmästyttävää on heidän mukaansa myös se, että tiedonannossa viitataan siihen, että Ukraina voisi edetä kohti EU:n jäsenyyttä ja Venäjä hyväksyä tämän – samoin kuin Yhdysvallat yhtenä Ukrainan turvallisuuden takaajana.

– Syitä voidaan vain arvailla. [Vladimir] Putinin salamasota oli tyssännyt, se oli selvää maaliskuun alussa. Ehkä hän oli halukas kuittaamaan tappionsa, jos saisi läpi pitkäaikaisimman vaatimuksensa, eli sen, että Ukraina luopuu Nato-haaveistaan. Vaikka hän ei pystyisikään hallitsemaan koko maata, ainakin hän voisi turvata perustavanlaatuisimmat etunsa [Ukrainassa], pysäyttää Venäjän talouden verenvuodon ja palauttaa maan kansainvälisen maineen, Radtshenko ja Charap arvioivat.

Tiedonannon jälkeen rauhansopimuksesta laadittiin useita luonnoksia, ja lopullinen sopimus oli tarkoitus sinetöidä myöhemmin pidettävässä Putinin ja Zelenskyin huippukokouksessa.

Yllättävän kovaa vastarintaa kohdannut Venäjä joutui vetäytymään useilta miehittämiltään alueilta, minkä se yritti naamioida diplomaattiseksi eleeksi rauhanneuvotteluiden edistämiseksi.

Vetäytyminen paljasti venäläisjoukkojen tekemät järkyttävät sotarikokset Butshassa ja Irpinissä huhtikuun alussa. Se raivostutti tutkijoiden mukaan Zelenskyitä, mutta ei katkaissut neuvotteluita. Osapuolet jatkoivat sopimuksen työstämistä liki kellon ympäri huhtikuussa 2022.

Radtshenko ja Charap kertovat perehtyneensä kahteen rauhansopimusluonnokseen. Ne on päivätty 12. sekä 15. huhtikuuta, joka oli viimeisin, minkä osapuolet vaihtoivat.

Viimeisimpään sopimusluonnokseen Venäjä oli tehnyt oman lisäyksensä. Sen mukaan Ukrainan joutuessa hyökkäyksen kohteeksi turvallisuuden takaajamaiden täytyisi tehdä väliintulosta yhteinen päätös – mikä olisi jättänyt Venäjälle, todennäköisimmälle hyökkääjälle, veto-oikeuden. Ukrainalaiset eivät tällaista muokkausta kelpuuttaneet.

Sopimusluonnoksiin oli lisäilty myös muita Venäjän haluamia kohtia, muun muassa siitä, että Ukrainan pitäisi jatkossa suhtautua neuvostoajan historiaansa Venäjän määrittelemällä tavalla.

Tutkijoiden mukaan kyse voi olla siitä, että venäläiset halusivat tehdä sopimuksen hyväksymisen ukrainalaisille vaikeammaksi tai siitä, että täydennyksillä haluttiin suojella Putinia kasvojen menetykseltä niin, että Kreml voisi väittää saavuttaneensa Ukrainan ”de-natsifikaation”, vaikka termin alkuperäinen tavoite lieneekin ollut Zelenskyin hallinnon syrjäyttäminen.

– Ei ole selvää, olisivatko nämä lisäykset olleet lopulta ylitsepääsemätön este, artikkelissa todetaan.

Ukrainan valtuuskuntaa johtanut kansanedustaja David Arakhamia vähätteli myöhemmin niiden merkitystä. Hänen mukaansa Venäjälle tärkein asia oli saada Ukraina antamaan vakuutus puoluettomuudestaan.

– He olivat valmiita lopettamaan sodan, jos me olisimme kuin Suomi, hyväksyisimme puolueettomuuden ja sitoutuisimme olematta liittymään Natoon, Arakhamia vertasi viime marraskuussa.

Ukrainan asevoimien koosta käytiin myös tiukkaa vääntöä. Huhtikuun 15. päivänä osapuolet olivat edelleen varsin kaukana toisistaan niin asevoimien henkilöstön kuin aseistuksenkin osalta. Esimerkiksi venäläisten mielestä Ukrainan rauhan ajan armeija olisi voinut koostua maksimissaan 85000 sotilaasta, kun ukrainalaisten mielestä oikea koko olisi ollut 250000.

Neuvotteluissa ei puhuttu Ukrainan rajoista ja alueista, vaan niistä sopiminen mitä ilmeisimmin oli tarkoitus jättää Putinin ja Zelenskyin väliseen huippukokoukseen. Putin olisi luultavasti halunnut pitää kiinni miehitetyistä alueista ja epävarmaa on, olisiko Zelenskyi ollut puhuttavissa myöntymään alueluovutuksiin, tutkijat toteavat.

Merkittävistä erimielisyyksistä huolimatta 15. huhtikuuta päivätty luonnos viittaa siihen, että sopimus olisi voitu allekirjoittaa nopeimmillaan jopa parin viikon päästä.

– Huhtikuun puolessa välissä olimme hyvin lähellä sodan loppumista rauhansopimuksella, Ukrainan neuvottelijoihin kuulunut Oleksandr Tshalyi totesi joulukuussa 2023.

Miksi keskustelut sitten kaatuivat? Putin on väittänyt, että länsi vesitti sopimuksen, koska halusi heikentää Venäjää. Tutkijoiden mukaan Putinin kärjistys on kaukana totuudesta, mutta lännen suhtautuminen prosessiin kuitenkin oli varsin haaleaa. Neuvotteluiden ei uskottu tuottavan tulosta, koska ratkaisevissa kysymyksissä osapuolet olivat eri linjoilla.

Sen sijaan länsi tehosti sotilaallista tukeaan Ukrainalle ja lisäsi painetta Venäjälle muun muassa kiristämällä pakotteita. Kiovassa huhtikuussa 2022 vieraillut Britannian silloinen pääministeri Boris Johnson tiettävästi sanoi Zelenskyille, että mikä hyvänsä sopimus Putinin kanssa tulee olemaan surkea, eikä sellaiseen kannata suostua.

Todellinen ongelma tutkijoiden mukaan oli se, että Yhdysvallat ja sen liittolaiset olisivat sopimuskehikon mukaan joutuneet aidosti vastaamaan Ukrainan turvallisuudesta ja tekemään diplomaattista yhteistyötä Venäjän kanssa, mitä kumpaakaan ei haluttu priorisoida – lisäksi Washingtonille oli yllätys, että sille oli merkitty sellainen rooli annettuun tiedonantoon, sillä Ukraina ei ollut konsultoinut Yhdysvaltoja asiassa ennakkoon.

Läntinen tuki ja Venäjän vetäytyminen joiltain valtaamiltaan alueilta antoi puolestaan Zelenskyille lisää päättäväisyyttä ja työnsi diplomaattista tietä taka-alalle.

Venäjän puolta tarinasta on tutkijoiden mukaan vaikea arvioida: olivatko neuvottelut heille vain orkestroitua näytelmää vai kiinnostiko Moskovaa oikeasti sopiminen.

Lopullinen syy neuvotteluiden kariutumiseen oli kuitenkin se, että kumpikin osapuoli jätti suunnitelmassaan väliin tärkeimmät toimet konfliktin liennyttämiseen, kuten humanitaaristen käytävien luomisen pois sota-alueelta, tulitauon sekä joukkojen poisvetämisen, ja sen sijaan yritti saada aikaan pitkän ajan rauhansopimusta.

– Tavoite oli ihailtavan kunnianhimoinen – liiaksikin, tutkijat arvioivat, vaikka toisaalta heidän mukaansa on syytä muistaa, ettei yksityiskohtaisempi Minskin sopimuskaan toiminut ja siitä taas puuttui laajempi kehys.

Historian esimerkkien pohjalta tulevaisuuden neuvotteluiden tulisikin edetä samaan aikaan kaksilla raiteilla, sekä käytännön osalta sodan lopettamiseksi että laajempien turvallisuuskysymysten osalta.

Vaikka Venäjä ja Ukraina eivät koskaan saaneet lopullista sopimusta paperille, Radtshenko ja Charap sanovat, että neuvotteluissa edettiin pidemmälle kuin tähän asti on ymmärretty.

– Voi ajatella, että kahden vuoden verilöylyn jälkeen tämä on ollutta ja mennyttä, tutkijat kommentoivat selvitystään.

He päättävät artikkelinsa kuitenkin toiveikkaalla vireellä:

– Mutta tämä on samalla muistutus siitä, että Putin ja Zelenskyi olivat valmiita harkitsemaan poikkeuksellisia kompromisseja lopettaakseen sodan. Joten jos ja kun Kiova ja Moskova palaavat neuvottelupöytään, siellä on jo valmiiksi olemassa lukuisia ideoita, joista voisi olla hyötyä kestävän rauhan rakentamisessa.

Lähetetään Hornetit Ukrainaan ampumaan alas Venäjän ohjuksia

– Eri konfliktit, eri ilmatila, eri uhkaympäristö.

Näin Valkoisen talon turvallisuusneuvoston tiedottaja John Kirby perusteli lehdistötilaisuudessa sitä, miksei Yhdysvallat liittolaisineen voisi puolustaa Ukrainaa samalla tavalla kuin Israelia.

Iran iski sunnuntaina sadoilla ballistisilla ohjuksilla, risteilyohjuksilla ja lennokeilla Israeliin. Isku noudatteli samaa kaavaa kuin Venäjän toistuvat hyökkäykset Ukrainan kaupunkeihin. Ilmapuolustusta pyrittiin ylikuormittamaan lennokeilla, että ohjukset pääsisivät läpi. Koko isku pystyttiin käytännössä torjumaan eikä puolustuksen läpäisseistä ohjuksista aiheutunut juuri mitään vahinkoa. Hyökkäys jäi vaikutuksiltaan niin vähäiseksi, että jotkut kiirehtivätkin arvioimaan, ettei Iranin tarkoituksena edes ollut tehdä todellista iskua.

Monien sotilasasiantuntijoiden mukaan tämä tulkinta on kuitenkin erheellinen. Suuri syy iskun epäonnistumiseen on Israelin pienen pinta-alan, vahvan ilmapuolustuksen ja hyvän ennakkovaroituksen lisäksi Yhdysvaltain ja muiden Israelin liittolaisten vahva tuki.

Muun muassa amerikkalaiset, brittiläiset ja jordanialaiset hävittäjät ja torjuntaohjukset pudottivat kymmeniä hyökkäyslennokkeja ja ainakin kolme ballistista ohjusta jo ennen niiden pääsyä Israelin ilmatilaan ja tilannekuvan jakaminen avitti Israelin puolustusta.

Tämä herätti heti kiivaita kysymyksiä siitä, mikseivät länsimaat voisi toimia samoin Ukrainassa.

Washingtonista ja Lontoosta perusteluksi on tarjoiltu tuttua virttä ”eskalaation välttämisestä”.

Esimerkiksi Britannian ulkoministeri, entinen pääministeri David Cameron kuvaili maanantaina, miten vastaavat toimet Ukrainassa veisivät länsimaat ja Venäjän suoraan konfliktiin. Valkoisesta talosta linjattiin presidentti Joe Bidenin tehneen jo Ukrainan sodan alusta lähtien selväksi, ettei Yhdysvalloista tule ”sodan osapuolta”.

Puheet saavat hymyn Kremlin herrojen huulille, länsi käyttäytyy toivotusti.

Diktaattori Vladimir Putinin Venäjä on toiminut jo vuosikausia kuin se olisi sodassa useimpia länsimaita vastaan. Tämä on todistettu niin retoriikassa kuin teoissakin. Moskovan silmissä Suomikin ylitti rajan jo viimeistään silloin, kun ensimmäiset patruunalaatikot lähtivät Ukrainaan kaksi vuotta sitten.

Pelottaa eskalaatio Moskovassakin

Venäjän Ukrainaan kohdistamien lennokki- ja ohjusiskujen saldot ovat surullista luettavaa. Etenkin Yhdysvaltain asetuen jumittuminen näkyy rintaman ahdingon lisäksi vakavana ammuspulana ilmatorjunnassa. Yhä useampi venäläinen ohjus pääsee läpi ja iskeytyy muun muassa voimalaitoksiin ukrainalaisissa kaupungeissa. Kärsijöinä ovat suoraan ja välillisesti siviilit.

Entinen Viron puolustusvoimien komentaja ja nykyinen europarlamentaarikko Riho Terras totesi hiljattain Verkkouutisten haastattelussa, että Ukrainan liittolaisten pitäisi ottaa Ukrainan ilmatilaa hallintaansa. Terras maalasi kuvaa ”halukkaiden maiden koalitiosta”. Virallisesta Naton operaatioista ei siis olisi kyse.

– Tässä on kyse puolustuksellisesta toiminnasta. Tämä ei olisi aggressiota Venäjää vastaan. Puolustaisimme Ukrainan väestöä, Terras kuvasi.

Lennokkeja ja risteilyohjuksia pudottavia länsimaisia hävittäjiä ei sijoitettaisi Ukrainaan. Ne voisivat toimia syvältä Euroopasta ilmatankkauksen tuella tai Ukrainan lähivaltioista kuten esimerkiksi Puolasta tai Romaniasta. Sinne on kesällä lähdössä Naton ilmavalvontatehtävään osasto Suomen Hornet-hävittäjiä.

Monelle tuntuu olevan yhä hämärän peitossa, kuinka vahvasti osallistumme jo sotaan Ukrainassa. Hyvä esimerkki löytyy Norjasta. Maa ei ole juuri esillä Ukrainan tuessa. Sen rooli ohjusiskujen torjunnassa on kuitenkin jo nyt yllättävän suuri.

Venäjä on sijoittanut ohjusiskuissa käyttämiään Tu-95-pommittajia pohjoiseen Olenjan lentotukikohtaan Suomen ja Norjan rajojen lähelle. Norjan yleisradion tästä löytyvässä jutussa kerrottiin äskettäin, kuinka Pohjois-Norjan tutka-asemat havaitsevat koneet ja norjalaiset välittävät niistä tiedot Ukrainaan. Sitten venäläispommittajien Venäjän ilmatilasta ampumia pitkän kantaman ohjuksia torjutaan Ukrainassa muun muassa norjalaisilla NASAMS-ilmatorjuntajärjestelmillä.

Onko tosiaan mahdoton ajatus, että torjuntaohjuksen laukaisisikin tässä tilanteessa Kiovan lähellä kaukana Venäjän ilmatorjunnasta lentävä norjalainen F-16-hävittäjä?

Pinta-alaltaan valtavan ja osaksi Venäjän miehittämän Ukrainan koko ilmatilan sulkeminen on poliittiset realiteetit ja rintaman todellisuus huomioiden ainakin toistaiseksi askel, johon länsimaat eivät ole valmiita. Operointi lähellä Venäjän rajaa tai rintamalinjaa altistaisi länsimaisen kaluston Venäjän ilmatorjunnalle ja hävittäjäkoneiden kohtaamiselle. On myönnettävä, että tässä vaiheessa puhuttaisiin korkeista ennakoimattomien seurausten riskeistä. Niiden hallinta vaatisi tahtotilaa ja pitkän tähtäimen strategiaa, joita länneltä ei juuri nyt löydy.

Vuosia ajatteluamme mädättänyt Moskovan propaganda ja hyödyllisten idioottiemme harjoittama infovaikuttaminen ovat kuitenkin saaneet meidät uskomaan, ettei nykyistä enempää ole tehtävissä ilman jonkinlaista tarkemmin määrittelemätöntä eskalaatiota. Ajattelutapa on hämmentävä. Sama pelko on toistunut ja osoittautunut turhaksi jokaisen uuden Ukraina-avun askeleen kohdalla. Vai muistuuko mieleen, kuinka tavaton ajatus länsimaisten risteilyohjusten antamisesta puolustajalle ja niiden käytöstä iskuihin Krimille ja venäläisiin sotalaivoihin oli vielä hetki sitten.

Totuus on, että sodan eskalaatiota pelätään kuollakseen Moskovassakin. Vladimir Putinille sopii vallan hyvin kertoa tarinaa Venäjästä, joka pärjää Ukrainassa koko lännen sotilaallisille resursseille. Kremlin kauhuskenaariossa tästä tulee kuitenkin todellisuutta.

Venäjä ei ole uskaltanut iskeä esimerkiksi Puolan kautta läntiseen Ukrainaan kulkeviin läntisiin ammus- tai asekuljetuksiin kertaakaan, vaikka reitit ja sijainnit ovat sen asevoimien tiedossa. Uskooko joku todella, että Venäjä yrittäisi ampua ohjuksia pelkästään ohjustorjuntaa osassa Ukrainaa suorittavien hävittäjien tukikohtiin syvällä Nato-Euroopassa?

Viesti myös USA:lle

Keskustelua Euroopan maiden nykyistä suuremmasta osallistumisesta Ukrainan ilmapuolustukseen käydään parhaillaan. Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba on väläyttänyt esimerkiksi Puolan Patriot-ilmatorjuntajärjestelmien käyttöä läntisen Ukrainan suojaamiseen.

– Useita vaihtoehtoja pohditaan. Tämä suojaisi Nato-maidenkin alueita Venäjän ohjuksilta ja lennokeilta, Kuleba muun muassa totesi.

Tarkoin valittujen ukrainalaiskohteiden puolustaminen Venäjän ohjushyökkäyksiltä länsimaisella lentokalustolla olisi vahva viesti Ukrainalle. Se olisi sitä myös Yhdysvalloille, joka on vaatinut toistuvasti Eurooppaa kantamaan vielä nykyistäkin enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan ja Ukrainan tukemisesta.

Sotaa kääntävää vaikutusta toimella ei olisi, mutta se osoittaisi meidän todella tarkoittavan mitä me sanomme, kun puhumme Ukrainan tukemisesta kaikin keinoin. Ei ole mahdoton ajatus, että tämä kirittäisi ja ehkä myös säikyttäisi Yhdysvaltoja tekemään oikeita ratkaisuja Ukraina-tuen suhteen.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb kehotti viime viikolla Financial Timesin haastattelussa Eurooppaa puhumaan vähemmän ja tekemään enemmän Venäjän uhkaan varautumiseksi. Stubb arvosteli kierroksille lähtenyttä keskustelua siitä, miten Venäjä saattaisi testata Naton 5. artiklaa hyökkäämällä seuraavaksi Nato-maahan ja kehotti Euroopan maita keskittymään siihen, mikä nyt on tärkeintä: Ukrainan tukemiseen.

Tässä olisi Suomelle paikka.

Entä jos sanoisimme ensimmäisenä olevamme valmiita osallistumaan pienellä Hornet-osastolla tällaiseen ”halukkaiden koalitioon”.

Ukrainan ”meribeibi” kasvoi isommaksi: kyytiin nyt jopa 850 kiloa räjähteitä

Ukrainan puolustustaistelu merellä on osoittautumassa menestykseksi sen kehittämien meridronejen ansiosta. Ukrainalaiset käyttävät tehokkaasta laitteesta lempinimeä ”sea baby” eli meribeibi ja sotilastekninen nimitys USV, unmanned surface vehicle eli miehittämätön pinta-alus. Virallinen nimi on Magura V5.

Nyt meribeibi on kasvanut isommaksi. Se pystyy kantamaan 850 kilon räjähdelastin aiemmin kerrotun runsaan 200 kilon sijaan, käy ilmi Ukrainan tiedustelun sunnuntaina antamasta tv-haastattelusta, jota The New Voice of Ukraine lainaa. Myös meribeibin toimintasäde on kasvanut: aiemman 800 kilometrin sijaan se pääsee toimimaan tuhannenkin kilometrin päässä.

– Käytännössä Ukraina ulottuu mihin tahansa kohteeseen Mustallamerellä, sanoi SBU:n viestintävastaava Artem Dektiarenko tv-kanavalle.

Meribeibin virallinen nimi on Magura V5. Magura kulkee 40 kilometrin tuntinopeudella, ja yhden aluksen tuotantokustannus on noin 200 000–250 000 euroa.

Se ei ole kovin suuri hinta verrattuna siihen, että vaikka yhden venäläisen partiointialuksen tuhoamiseen tarvittaisiin viisikin dronea. Vaikka kustannukset nousisivat 1,5 miljoonaan, niin esimerkiksi niiden avulla maaliskuussa tärvellyn Venäjän Mustameren laivaston Sergei Kotov -merikorvetin rakennuskustannuksiksi arvioidaan noin 65 miljoonaa euroa.

Ukraina rahoittaa meribeibien valmistusta kansainvälisellä keräyksellä. United24-hankkeen sivujen mukaan sillä on kerätty useisiin erilaisiin tarkoituksiin noin 620 miljoonaa dollaria. United24-hankkeen suojelijoina toimivat sivujen mukaan muun muassa näyttelijä Mark Hamill ja historioitsija Timothy Snyder, jotka tukevat erityisesti varainkeräystä puolustukseen. Muita varainhankintakohteita ovat esimerkiksi tiede, jälleenrakennustyö ja lääkintäapu. Niissä toimivat suojelijoina esimerkiksi miljardööri Richard Branson, laulaja-näyttelijä Barbra Streisand, historioitsija Francis Fukuyama ja astronautti Scott Kelly.

 

 

 

Volodymyr Zelenskyi suuttui: USA pyysi lopettamaan tuhoisat iskut Venäjälle

Yhdysvaltain varapresidentti Kamala Harris vaati helmikuussa henkilökohtaisesti Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyitä lopettamaan Venäjän öljylaitoksiin kohdistuvat iskut, Washington Post paljastaa.

Financial Times uutisoi aiemmin, että Valkoisesta talosta on annettu ”toistuvia varoituksia” asiasta Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU:lle ja sotilastiedustelu GUR:lle. Washington Postin nyt kertoman perusteella vetoomuksia on kuitenkin esitetty myös korkeimmalla tasolla.

Kamala Harrisin sanotaan esittäneen vaatimuksensa Zelenskyille Münchenin turvallisuuskonferenssissa järjestetyssä tapaamisessa. Viranomaislähteet kuvailevat amerikkalaisten pyynnön ärsyttäneen Zelenskyitä ja hänen lähimpiä neuvonantajiaan.

Ukrainalaisten kerrotaan näkevän öljylaitoksiin syvällä Venäjällä kohdistuneiden iskujen harvinaisena valonpilkahduksena raskaaksi käyvässä kulutussodassa.

Amerikkalaiset ovat jutun mukaan toistaneet vaatimusta helmikuun jälkeen useissa Kiovan kanssa käydyissä keskusteluissa. Asia on ollut esillä esimerkiksi Valkoisen talon kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivanin Ukrainan matkalla maaliskuussa.

Tilannetta kuvaillaan jutussa suoranaiseksi kiistaksi. Ukrainalaispäättäjien kerrotaan suorastaan suuttuneen amerikkalaisille.

Ukraina ei ole asiassa yksin. Puolustajia löytyy niin Yhdysvalloista kuin eri Euroopan maistakin. Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin linjan arvostelijoiden mukaan Valkoisen talon vaatimusten takana on huoli polttoaineen hinnan noususta vaalivuonna.

Linjaa puolustavat amerikkalaislähteet perustelevat vaatimuksia iskujen lopettamisesta myös eurooppalaisten asenteilla.

Energian hintojen nousu vaarantaisi Euroopan tukea Ukrainan avulle, eräs nimettömänä pysyttelevä amerikkalaisviranomainen sanoo.

Yhdysvaltain asevoimien johdossa arvioidaan taas, että iskuilla on vain vähäinen vaikutus Venäjän kykyyn käydä sotaa. Moskovan ”vastaiskut” Ukrainan energiasektoria vastaan aiheuttavat puolestaan arvioiden mukaan enemmän vahinkoa Ukrainalle kuin jalostamohyökkäykset Venäjälle.

Ukrainassa katsotaan, että iskut Venäjälle kasvattavat sodan kustannuksia Kremlille ja valavat venäläisiin turvattomuuden tunnetta.

”Lännen tuella Ukraina voittaisi sodan nopeasti”

Jos länsi tukisi Ukrainaa sen tarvitsemalla tavalla, sota olisi jo pian ohi. Näin uskoo tunnettu ranskalainen filosofi ja elokuvantekijä Bernard-Henri Lévy ukrainalaisen Anton Gerashchenkon viestipalvelu X:ssa julkaisemassa haastattelussa.
Lévy on jo vuosikymmenien ajan ollut Ranskan kansainvälisesti tunnetuimpia filosofeja sekä ahkera yhteiskunnallinen keskustelija, ja hän on viimeisen kahden vuoden aikana ottanut voimakkaasti kantaa Ukrainan puolustustaistelun puolesta. Hän on julkaissut kolme Ukrainan sotaa käsittelevä dokumenttielokuvaa sekä vieraillut maassa useita kertoja.

Pidemmällä aikavälillä Ukrainan suurin haaste on Venäjän miehittämien alueiden takaisin valloittaminen, Lévy linjaa. Lyhyemmän aikavälin haaste on vaikeammin määriteltävissä.

En ole varma. Tämä on asia jota olen toistanut aina ensimmäisestä elokuvasta alkaen. Jos me lännessä päätämme tukea Ukrainaa, emme kasvattamalla tukea vähitellen vaan antamalla kaiken sen mitä tarvitaan, tämä sota saataisiin päätökseen varsin pian.

Lévyn mukaan venäläisten sotilaiden taistelutahto on romahtanut.

– Olen todistanut Ukrainan sotilaiden rohkeutta ja Venäjän armeijan säälittävyyden. Olen kuvannut venäläisiä sotavankeja. Kuulustelin heitä. Minulla on kuva siitä demoralisaatiosta ja henkisestä romahduksesta, joka on vallallaan Venäjän armeijassa, ja todennäköisesti myös venäläisessä yhteiskunnassa laajemmin.

Ukrainalaisten moraali on ranskalaisen mukaan pysynyt korkealla. Sotaväsymystä esiintyy pikemminkin Ranskassa ja Saksassa kuin Ukrainassa, hän sanoo. Jos Ukraina saisi voittoon tarvitsemaansa tukea, sota olisi ohi ”odotettua nopeammin”, Lévy uskoo.

Haastattelussa Lévy kehuu Ranskan presidentti Emmanuel Macronia, joka ei ole suostunut sulkemaan pois länsijoukkojen lähettämistä Ukrainaan.

– Presidentti Macron on niitä, jotka ovat ymmärtäneet että (Vladimir) Putinin ei kuulu saada mitään. Jos annat pedolle sormen, hän haluaa kuitenkin haukata koko kätesi.

Tehokkain keino puolustautua Venäjän uhalta on seistä yhdessä rintamassa, ranskalainen sanoo.

– Historia todistaa, että diktatuurien kanssa asia on aina näin: Venäjä on vahva silloin kun me olemme heikkoja. Ja jos me pysymme lujina ja osoitamme kestokykyä, silloin diktaattorit eivät ole niin varmoja itsestään.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)