Verkkouutiset

Ukraina

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Ukrainalaisen professorin murhasta vangittu suunnitteli lisää murhia

Ukrainan kielen professorin Iryna Farionin viikko sitten Lvivissa murhannut mies jäi kiinni Dnipron kaupungissa ja on nyt vangittu. Uutissivusto Strana.ua:n mukaan 18-vuotiaan murhaepäillyn oli tarkoitus tappaa seuraavaksi Ukrainan parlamentin jäsen Maksim Bužanski. Miksi juuri presidentti Volodymyr Zelenskyin puoluetoveri Bužanski, ei ole selvinnyt. Kuulusteluissa epäilty ei ole kommentoinut myöskään Farionin murhan motiivia.

Myös Ukrainan sisäministeriö kertoi perjantaina tiedotustilaisuudessa, että nuorimies suunnitteli lisää väkivaltatekoja. Hänen laitteidensa sisältöä tutkitaan parhaillaan.

Farionin murhaa nuorukainen oli suunnitellut poliisin mukaan jo noin pari kuukautta. Hän saapui Lviviin kymmenen päivää ennen murhaa. Hän vuokrasi yhteensä kolme eri asuntoa, joista jokaisessa oli parveke. Hän oli tilannut itselleen Lviviin naamioitumisvälineitä kotikaupungistaan Dniprosta – esimerkiksi ison panamahatun, laukun, repun, isot aurinkolasit ja jopa tekoparran. Mies käytti varusteita ja vaihteli niitä ahkerasti Iryna Farionin kotia tarkkaillessaan. Tekoparta jäi kuitenkin käyttämättä.

Farionia ammuttuaan mies vietti vielä kaksi päivää Lvivissa ennen kuin palasi Dniproon. Murha-asetta poliisi ei ole onnistunut löytämään, mutta epäilty on antanut ymmärtää piilottaneensa sen. Hänet tunnistettin valvontakameran kuvista kasvojentunnistusohjelman avulla.

Kun epäillyn nimi, Vjatseslav Zintšenko, julkaistiin, nettietsivät jäljittivät hänen sosiaalisen median tilinsä. Kävi ilmi, että hän tilasi Telegramissa useita sekä Venäjän että Ukrainan natsistisia ja juutalaisvihamielisiä viestikanavia. Poliisi vahvisti, että miehellä oli ”tietyissä piireissä” elämää verkossa, mutta ei kommentoinut natsiyhteyksiä sillä ne kuuluvat tiedustelupalvelu SBU:n toimialaan. Yhteyttä Venäjään selvitellään.

Kuka tappoi ukrainalaisen professorin? Palkkamurha, sanoo poliisi

Iryna Farion murhattiin perjantaina Länsi-Ukrainan Lvivissa. Nyt Ukrainan poliisi on paljastanut, että murhaa oli todennäköisesti suunniteltu huolellisesti. Poliisin mukaan mies pyöri tarkkailemassa tekopaikkaa useina arkipäivinä. Viikko ennen tekoa hän tallentui ensimmäistä kertaa kuviin, joita poliisi on nyt julkaissut. Parikymppinen mies on selkeästi naamioitunut: silmiä peittävät suuret aurinkolasit ja päässä on hattu.

Toisinaan miehellä oli mukanaan laukku, ja poliisi uskoo, että murha-asetta on kannettu siinä. Poliisi arvioi, että teko on ollut palkkamurha, ja pitää todennäköisenä, että mies ei ole toiminut yksin. Murhaa on saatettu suunnitella jopa kuukauden päivät. Murha-asetta ei ole löydetty, pelkkä hylsy vain. Sen perusteella poliisi tosin pystyy tekemään johtopäätöksiä myös aseesta.

Venäjän valtiollisten toimijoiden osuutta ei ole suljettu pois, mutta ei myöskään vahvistettu. Presidentti Volodymyr Zelenskyi kommentoi lauantaina surunvalitteluidensa ohessa, että kaikki vaihtoehtoja tutkitaan – myös Venäjän osuutta tapahtumiin.

Farionia ammuttiin perjantaina illalla. Yksi laukaus riitti, mikä poliisin mukaan indikoi teon huolellista suunnittelua. Farion vietiin sairaalaan, jossa hän hätäleikkauksesta huolimatta kuoli myöhemmin perjantaina. Hänet haudattiin Lvivissa maanantaina.

Farion oli ristiriitainen persoona, mutta ukrainalaiset surevat hänen kuolemaansa. Svoboda-puolueen entinen parlamenttiedustaja ja kielitieteilijä Farion tunnettiin venäjän kielen tiukkasanaisena vastustajana ja hän on luonnehtinut sitä vihollisen kieleksi. Hän sanoi viime vuonna, ettei todellisten patrioottien pitäisi puhua venäjää missään tilanteessa, etenkään etulinjassa, sillä se on hyökkääjämaan kieli. Kuolemansa aikaan Farion toimi Lvivin yliopistossa ukrainan kielen professorina.

Farionin jyrkät lausunnot ovat herättäneet kritiikkiä ja hänen on syytetty lietsovan vihaa kieliryhmien välille, mutta nyt hänen kohtalonsa vaikuttaa yhdistävän ukrainalaisia. Monet vaikuttavat syyttävän murhasta Venäjää, vaikka poliisi ei ole tätä vahvistanut. Farionin murhaa pidetään nyt tavoitteena on horjuttaa ukrainalaisten yhtenäisyyttä.

Mikäli Venäjän osuus tekoon selviäisi, set tarkoittaisi, että Venäjän turvallisuuspalvelu tai sen värväämät tahot pystyvät yhä toimimaan melko rauhallisessa Länsi-Ukrainassa häikäilemättömän tehokkaasti.

 

 

 

Ukraina sulki öljyhanan, Unkari saamassa energiakriisin

Unkarilla saattaa olla edessä viikkojen mittainen polttoaine- ja sähköpula, koska Ukraina sulki 18. heinäkuuta sen läpi kulkevan Lukoilin Družba-öljynsiirtoputken (družba = ystävyys). Jos Budapest ei löydä nopeasti ratkaisua ongelmaan, unkarilaisten energialasku saattaa nousta tuntuvasti jo lähitulevaisuudessa.

Unkarin ulkoministeri Peter Szijjarton mukaan Kiovan päätös sulkea siirtoputki oli laiton. Hänen mukaansa se voi uhata Unkarin energiaturvallisuutta.

Analyysiyhtiö Kplerin raakaöljyanalyytikko Viktor Katonan mukaan pitkä katkos pakottaa jalostamot tyhjentämään varastojaan. Budapestin on löydettävä diplomaattinen ratkaisu ennen kuin ne tyhjenevät.

Centre for Eastern Studies -ajatushautomon Unkari-asiantuntija Ilona Gizinskan mukaan Unkari voisi sopia öljyn tuonnin lisäämisestä Kroatian Adria-siirtoputken kautta tai käyttää strategisia raaka-aineiden hätävarastojaan, jotka riittäisivät kolme kuukautta.

Družba-siirtoputken kautta öljy on kulkenut myös Slovakiaan ja Tšekkiin. Yhteensä sen kautta on välitetty öljyä noin 250 000 barrelia vuorokaudessa. Unkarin ja Slovakian osuus on ollut noin 450 000 tonnia, Tšekin noin 200 000 tonnia kuukaudessa.

Lukoil on vastannut yli kolmanneksesta siirtoputken kautta pumpatusta öljystä. Yhtiöllä on vuoden 2025 loppuun asti ulottuva sopimus neljän miljoonan öljytonnin pumppaamisesta vuodessa Unkariin tämän 60-luvulla rakennetun siirtoputken kautta.

Kiovan ja Unkarin pääministeri Viktor Orbanin viileät välit kiristyivät entisestään, kun Orban tapasi Venäjän johtaja Vladimir Putinin itse itsensä nimittäneenä rauhanlähettiläänä heinäkuun alkupuolella. Budapest on myös jatkuvasti viivyttänyt EU:n aseapua Ukrainalle.

Asetettuaan Venäjän hyökkäyssodan alettua tuontikiellon venäläiselle öljylle EU antoi Unkarille, Slovakialle ja Tšekille lisäaikaa löytää vaihtoehtoiset toimittajat mahdollisimman nopeasti. Ukraina päätti nyt nopeuttaa prosessia.

– Olemme nyt odottaneet yli kaksi vuotta EU:ta ja G7:ää asettamaan todellisia pakotteita Venäjän öljylle, totesi ukrainalainen kansanedustaja ja parlamentin energiakomitean jäsen Inna Sovsun Politicolle.

Kansanedustajan huoli Ukrainassa: Olemassaolomme on kiinni USA:n vaaleista

Ukrainassa seurataan Yhdysvaltain marraskuisia presidentinvaaleja pelonsekaisin tuntein, sillä tuen jatkumisen katsotaan riippuvan pitkälti siitä, kuka astelee Valkoiseen taloon tammikuussa 2025.

Ukrainalainen kansanedustaja, Golos-puolueen puheenjohtaja Kira Rudik sanoo Ukrainan fyysisen olemassaolon riippuvan Yhdysvaltain presidentinvaalien tuloksesta etenkin Ukrainan tukemiseen kriittisesti suhtautuvan J.D. Vancen tultua valituksi republikaanien presidenttiehdokas Donald Trumpin varapresidenttiehdokkaaksi, kertoo The Telegraph.

Vance on muun muassa todennut, ettei häntä kiinnosta, mitä Ukrainalle tapahtuu. Vancen mukaan Ukrainalla ole toivoakaan saada takaisin Venäjän miehittämiä alueita.

Rudikin mielestä Kiovan on syytä pyrkiä keskusteluyhteyteen Vancen kanssa ja saada hänet vakuuttuneeksi siitä, miksi Ukrainan tukeminen on niin tärkeää paitsi Yhdysvalloille myös globaalisti.

Rudikin mukaan Vancen valinta kertoo siitä, että Ukrainan olisi pitänyt lähestyä ahkerammin molempien puolueiden kongressiedustajia ja varmistaa, että Ukrainan viesti välittyy kunnolla.

Rudik arvioi, että yksi tehokkaimmista tavoista tukea Ukrainaa on 500 miljardin dollarin suuruiset jäädytetyt venäläisvarat. Tällä hetkellä tarkoitus on pitää varat jäädytettynä ja antaa Ukrainalle 50 miljardin dollarin suuruinen laina, mutta Rudikin mukaan kyse on vain puolesta askeleesta ja on tehtävä enemmän.

Trump on väittänyt, että tullessaan valituksi presidentiksi, hän ratkaisee Ukrainan sodan. Rudik on kuitenkin epäileväinen, mitä mahdollinen ”diili” Ukrainan kannalta tarkoittaisi tai miten varmistettaisiin Venäjän pitäytyminen sopimuksessa.

– En näe kenenkään ilmoittautuvan Putinin takuumieheksi ja varmistamaan, että hän pitää sovitusta kiinni – en YK:n, Naton tai kenenkään vallanpitäjän tai sellaiseksi aikovan.

– Tämä on kriittistä, koska se, mikä voi nyt näyttää hyvältä idealta, voi olla kahden vuoden päästä katastrofi, jos Venäjä uudelleenvarustautuu ja hyökkää kimppuumme taas, Rudik sanoo.

 

Entinen kansanedustaja ammuttiin kadulle Ukrainassa

Entinen ukrainalaiskansanedustaja Iryna Farion on menehtynyt tultuaan perjantaina ammutuksi kadulla Lvivin kaupungissa läntisessä Ukrainassa, uutisoi muun muassa BBC.

Lvivin alueen kuvernööri Maksym Kozytskyin mukaan Farion menehtyi sairaalassa.

Ukrainan poliisin tietojen mukaan 60-vuotias entinen kansanedustaja ja kielitieteen professori oli suunnitellun hyökkäyksen uhri. Ampujaa ei ole toistaiseksi tunnistetttu.

Myös Ukrainan sisäministeri Ihor Klymenko toteaa Telegram-viestissä, ettei kyse ole spontaanista iskusta.

– Kaikenlainen väkivalta pitää tuomita ja kuka tahansa onkaan syyllinen tähän hyökkäykseen, hänen pitää ottaa täysi vastuu, Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoo Telegramissa.

Farionin nationalistinen Svoboda (vapaus) -puolue syyttää Venäjää murhasta. Puolueen lausunnon mukaan Moskova ampuu ukrainan kielen temppelissä.

Kielitieteilijä Farion tunnettiin venäjän kielen tiukkasanaisena vastustajana ja hän on luonnehtinut sitä vihollisen kieleksi. Hän sanoi viime vuonna, ettei todellisten patrioottien pitäisi puhua venäjää missään tilanteessa, etenkään etulinjassa, sillä se on hyökkääjämaan kieli.

Farionin jyrkät lausunnot ovat herättäneet kritiikkiä ja hänen on syytetty lietsovan vihaa kieliryhmien välille.

 

 

 

Ukrainan drone lensi palatsin yllä – ”Vladimir Putin tajuaa haavoittuvuutensa”

Lännessä on yleistynyt narratiivi, jonka mukaan Venäjällä on nyt sodassa kaikki kortit kädessään ja rintamalla on ajauduttu pattitilanteeseen. Tämä ei pidä paikkaansa, kirjoittaa eversti (evp.) Hamis de Bretton-Gordon The Telegraph-lehdessä.

Hän nostaa esiin presidentti Vladimir Putinin Valdain-palatsin, jonne juuri tuotiin lisää ilmatorjuntaa. Satelliittikuvista ilmenee, että Moskovasta 70 kilometriä pohjoiseen sijaitsevaa huvilaa suojaa ainakin seitsemän keskimatkan ilmapuolustusjärjestelmää.

Vaikuttaako tämä maalta, joka juuri on saavuttamassa ratkaisevan voiton, de Bretton-Gordon kysyy.

– Siitä lähtien kun Ukrainan dronet ja ohjukset ovat voineet iskeä kohteisiin syvällä Venäjällä, se on tuhonnut lentotukikohtia, öljyvarastoja, komentokeskuksia ja kaikkein näkyvimmin [Venäjän] Mustanmeren-laivastoa.

Venäjä priorisoi rajallisen ilmatorjuntakalustonsa käyttöä tärkeinä pitämiinsä kohteisiin.

– Kertoo paljon, että luksushuvilat satojen mailien päässä rintamalta ovat ”arvokohteita”, sekä Venäjän silmissä että siinä, mihin Ukraina pystyy nyt tehokkaasti iskemään.

Ukraina lennätti dronen suoraan Putinin palatsin yli iskiessään Pietarissa öljyterminaaliin tammikuussa, ukrainalaiset turvallisuusviranomaiset ovat paljastaneet.

Juuri dronet sekä se, että länsimaat ovat löysänneet Ukrainan ”käsirautoja”, ovat menestyksen avain, kirjoittaa de Bretton-Gordon tarkoittaen sitä, että Ukraina on saanut sekä lisää aseita että valtuuksia myös käyttää niitä. Hän muistuttaa, että Venäjän Harkovaa tavoitellut suurhyökkäys kyettiin torppaamaan.

– Siinä missä pessimistisyys on lisääntynyt lännessä, Moskova selkeästi ajattelee, että Kiova on edelleen uhka ja siksi resursseja venytetään kauas etulinjasta, arvioi de Bretton-Gordon, joka on Britannian kuninkaallisen panssarirykmentin entinen komentaja.

Hänen mukaansa jos lännessä riittäisi rohkeutta vapauttaa ”Kiova kokonaan kahleistaan” ja Ukraina voisi iskeä kriittisiin kohteisiin kaukana Venäjällä myös ohjuksilla, se voisi myös herätellä Venäjän kansan siihen sodan todellisuuteen, joka on maksanut heille jo yli 350000 henkeä.

Hamish de Bretton-Gordon muistuttaa, että Britannian tiedustelu on arvioinut Venäjän joukoista kaatuvan tai haavoittuvan yli tuhat henkilöä päivässä seuraavien kahden kuukauden ajan.

– Minä en piittaa siitä, mitä ihmiset puhuvat Venäjän armeijan oletetusta ”resilienssistä”, tällaiset tappiomäärät eivät ole loputtomiin ylläpidettävissä. Moskova sietää moukarointia vain siksi, että Putin uskoo, että pitää kestää vain marraskuuhun, jolloin [Donald] Trump antaa hänelle mitä hän haluaa, ainakin 18 prosenttia Ukrainan alueesta.

De Bretton-Gordonin mukaan Euroopan tulisi jatkaa Kiovan tukemista riippumatta Yhdysvaltojen kannasta, mikä tosin vaatisi huomattavasti proaktiivisempaa otetta. Se saattaisi johtaa siihen, että Venäjä jo varsin piankin joutuisi harkitsemaan miesten mobilisointia Pietarista ja Moskovasta, mitä on epäsuosittuna toimena haluttu välttää.

– Pohjimmiltaan kyse on siitä, että Venäjä on paljon haavoittuvampi kuin miltä ensisilmäyksellä näyttää, upseeri painottaa.

Ukraina on kyennyt mukauttamaan strategiaansa menestyksekkäästi rajatuillakin resursseilla.

– Mutta se mitä teemme seuraavan neljän kuukauden aikana voi määrittää Euroopan turvallisuutta sukupolvia eteen päin. Läntisten johtajien, jotka tapasivat toissapäivänä Britanniassa, pitäisi poistaa Ukrainan kahleet, jotta se saa ratkaisevan aseman. Koska tämä sota ei ole ohi.

”Aika monta punaista linjaa ylitetty” – lännen eskalaatiopelko näyttää naurettavalta

Tällä viikolla kerrottiin, että Venäjä on vetänyt Krimiltä viimeisenkin Mustanmeren-laivastoon kuuluneen aluksen.

– Venäjä on hiljaisesti hyväksynyt häviönsä merisodankäynnissä Ukrainalle, kirjoittaa Kiovan kauppakorkeakoulun johtaja, Pittsburghin yliopiston apulaisprofessori ja Ukrainan entinen elinkeinoministeri Tymofiy Mylovanov X-ketjussaan.

Mylovanov näkee vetäytymisellä kaksi seurausta. Ukraina voi ensinnäkin käyttää Krimiä onnistuneesti vipuvoimana sodan päättämiseksi. Venäjä ymmärtää voimaa, eikä kosta, vaikka sen ”punaiset linjat” ylitettäisiin, mutta tämän myöntäminen julkisesti olisi presidentti Vladimir Putinille nöyryytys.

Mylovanov viittaa Atlantic Council -ajatushautomon artikkeliin, jossa todetaan, että Venäjän sotalaivojen vetäytyminen Krimiltä tekee naurunalaiseksi länsimaiden eskalaatiopelon, jolla on perusteltu Ukrainalle annettujen aseiden sekä syvälle Venäjälle tehtävien iskujen rajoittamista.

– Ukrainan pitäisi ylittää punaisia linjoja ilman suurempaa numeroa, niin että jos Venäjä myöntää sen, tämä saa Putinin näyttämään huonolta, sanoo Mylovanov.

Atlantic Councilin artikkelin mukaan lännen eskalaatiopelosta muun muassa Venäjän ydinaseuhitteluun liittyen on itse asiassa tullut Putinin tehokkain ase, joka voi määritellä jopa Venäjän voiton.

Myös kenraalimajuri (evp) ja europarlamentaarikko Pekka Toveri (kok.) on kommentoinut samaa kirjoitusta.

– Aika monta Putinin ”punaista linjaa” on ylitetty. Ja mitään ei ole tapahtunut.

Mylovanov toteaa, että ”eskalaation hillintä” voi paradoksaalisesti jopa lisätä laajemman sodan vaaraa, kun Putinia ei päättäväisesti pysäytetä nyt.

Tutkija muistuttaa, että Ukraina on tehnyt lukuisia muitakin onnistuneita iskuja Krimille kuin vain Venäjän Mustanmeren-laivastoa vastaan, josta on tuhottu tai vaurioitettu ainakin joka kolmatta alusta.

Iskut myös hänen mukaansa tehoavat.

– [Presidentti Volodymyr] Zelenskyi on sanonut, että Krimin eristäminen on tie saada etulyöntiasema ja voittaa sota, Mylovanov toteaa.

Hän muistuttaa, että vuosi sitten Venäjä vetäytyi Mustanmeren viljasopimuksesta ja uhkasi hyökätä ukrainalaista viljaa kuljettavia laivoja vastaan. Tällä haavaa venäläiset sotalaivat piilottelevat Ukrainalta ja kauppareitit Mustallamerellä toimivat liki normaalisti.

– Ukraina on suunnitelmallisesti, jatkuvasti ja systemaattisesti laittanut painetta koko niemimaan alueelle lähes sodan alusta saakka, Mylovanov jatkaa.

Hänen mukaansa on myös tärkeä muistaa, että jos Venäjä saa pitää Krimin, se voi käydä sotia myös tulevaisuudessa niemimaata puolustaakseen.

– Todistetusti Venäjä voidaan työntää pois ja se kunnioittaa lopputulosta. Pitää vain välttää asian julkiseksi tekemistä liian pian. Antakaa Venäjän hävitä yksityisesti, Mylovanov näkee.

Maailmanlopun maisemat videolla, hyökkääjä tuhosi jälleen yhden kaupungin

Ukrainan Vovtšansk Harkovan alueen koillisosassa jäi venäläisjoukkojen valtaamaksi keväällä. Kaupungista, tai sen rippeistä, on nyt tullut julkisuuteen rajuksi kuvailtu drone-video.

Vajaan kymmenen kilometrin päässä Venäjän rajasta sijaitseva Vovtšansk oli ennen 17000 asukkaan pikkukaupunki, nyt videolla näkyy luurangoiksi pommitettuja asuinkerrostaloja ja laaja alue, joka tuhottu maan tasalle. Vastaavanlaista kuvamateriaalia on aiemmin hyökkäyssodan kuluessa nähty Donetskin alueen kaupungeista.

Venäjän joukot vyöryivät Vovtšanskiin toukokuussa tavoitteenaan päästä Ukrainan toiseksi suurimpaan kaupunkiin Harkovaan noin 70 kilometrin päässä. Ukraina siirsi alueelle kokeneita joukkoja muualta rintamalta, minkä jälkeen taistelu jumiutui kuluttavaksi kaupunkisodaksi.

Vovtšansk on noin 50-prosenttisesti Venäjän hallussa, kertoi Radio Free Europe perjantaina. Sotaa seuraavan ajatuspajan The Institute for the Study of War ISW:n mukaan ukrainalaisjoukot ovat hiljattain pystyneet valtaamaan takaisin asemia Vovtšanskin lähistöllä.

Venäjä veti viimeisenkin sotalaivansa pois Krimiltä

Venäjän Mustanmeren-laivaston viimeinen partioalus on poistunut Krimiltä, kertoi Ukrainan merivoimien tiedottaja Dmytro Pletenchuk tänään Facebookissa.

Mustallamerellä ei ole Ukrainan laivaston mukaan venäläisiä aluksia taistelutehtävissä, mutta Asovanmerellä on kolme vihollisalusta, joissa ei ole Kalibr-risteilyohjuksia, Ukrainan kansallinen uutistoimisto kertoo.

Hyökkäyssodan alussa Venäjän Mustanmeren-laivastoon kuului 74 sotalaivaa. Kahden ja puolen vuoden aikana Ukraina on onnistunut tuhoamaan tai vaurioittamaan niistä ainakin joka kolmatta.

Useita laivoja on vahingoitettu tai upotettu Ukrainan kauko-ohjattavilla pinta-droneilla kuten ”meribeibillä” ja muilla samankaltaisilla menetelmillä, joita Ukrainan asevoimissa on kehitetty.

Salaisessa keskuksessa koulutetaan uusia droonilentäjiä

Sosiaalisessa mediassa on levinnyt runsaasti videoita drooneista, joilla isketään taitavasti niin vihollisen panssarivaunuihin kuin sotilaisiin. Ukrainan menestys droonisodassa on kuitenkin koulutuksen ansiota, kertoo Kyiv Post.

Mitä enemmän drooneja Ukraina saa, sitä enemmän lentäjiä niille tarvitaan. Ukrainan salainen droonilentäjiä kouluttava koulutuskeskus pyrkii vastaamaan tähän tarpeeseen.

Koulutuksen tarkoituksena on opettaa miten droonilla lennetään esteiden yli, ympäri ja läpi, kuinka elektronista häirintää torjuntaan ja miten liikkuvaa kohdetta tarkkaillaan ja miten se löydetään.

Lisäksi tulevat lentäjät oppivat huoltamaan ja korjaamaan drooneja sekä asentamaan niihin räjähteitä.

– Meillä on jatkuva tarve kouluttaa lentäjiä. Miehittämättömien järjestelmien maailma muuttuu jatkuvasti, ja vihollinen kehittää uusia toimintatapoja yrittäessään estää meitä suorittamasta tehtäviämme, kommentoi Teenagerina tunnettu kouluttaja.

Vaikka koulutuksessa lentäjille opetetaan myös teoriaa, suurin osa koulutuksesta koostuu käytännön harjoituksista. Tätä varten keskuksessa on kaikki, mitä tuleva lentäjä tarvitsee harjoitellakseen drooneilla lentämistä.

Keskuksesta löytyykin muun muassa esterata tunneleineen, esteineen ja vanteineen. Yhdellä esteradalla on verkkoja, toisella keppejä, joiden välistä drooni pitää ohjata. Toisella puolella rataa on rakennuksen julkisivu, jonka aukoista lentäjien on ohjattava drooninsa.

Apuna käytetään myös liikkuvia ajoneuvoja, joiden ympärille on rakennettu eräänlainen häkki. Ne toimivat maalitauluina lentäjien harjoitellessa liikkuvaan kohteeseen osumista.

– On harjoitusratoja liikkumisen harjoittelemiseen, on maalitauluja joihin voi osua, on erilaisia työkaluja, joiden avulla lentäjät voivat harjoitella ja oppia toimimaan […] mahdollisimman läheisesti taistelua muistuttavissa olosuhteissa, Teenager jatkaa.

Lentäjiä tarvitaan, sillä viimeviikkoisessa Nato-huippukokouksessa lukuisat maat sitoutuivat hankkimaan Ukrainalle drooneja 45 miljoonan euron edestä. Se riittää jopa miljoonaan drooniin.

Ukrainalainen ex-diplomaatti: Washingtonin kokous ei jää historiaan

Ukrainalaisten päättäjien keskuudessa esiintyy pettymystä Naton perjantaina päättyneen huippukokoukseen antiin. Asiasta uutisoi The New York Times. Vaikka puolustusliiton jäsenet vahvistivat tukensa Ukrainan tulevalle Nato-jäsenyydelle, lupauksesta puuttuu ukrainalaisten mukaan yhä konkretia.

– Naton Washingtonin kokous tulee herättämään monenlaista näkemystä, arviota ja kommenttia. Lyhyesti sanottuna: kokous olisi voinut olla todella historiallinen, mutta sitä se ei tule olemaan, Ukrainan entinen Yhdysvaltojen-lähettiläs Valeriy Chaly arvioi Facebookissa.

NYT:n haastattelemat ukrainalaiset virkamiehet korostavat olevansa kiitollisia Naton tuesta puolustustaistelua käyvälle maalleen. Lähteet ovat kuitenkin pettyneitä Naton päätöksen olla kutsumatta Ukrainaa muodollisesti liittouman jäseneksi, pitäen sitä osoituksena lännen laajemasta avuttomuudesta Vladimir Putinin hyökkäyssodan edessä.

Kuilu etenkin Yhdysvaltojen ja eurooppalaisten Nato-maiden välillä näyttäisi kasvavan, arvioi Ukrainan entinen talousministeri Tymofi Mylovanov. Hänen mukaansa Euroopassa varaudutaan tosissaan Venäjän uhkaan, kun taas Yhdysvallat näyttäisi olevan enemmän huolissaan Venäjän reaktiosta. Analyytikko Petro Oleshchukin mukaan osa lännen johtajista pyrkii vieläkin ”rationalisoimaan hullun käytöstä”, viitaten Venäjän johtoon.

Yhdysvallat on esimerkiksi asettanut rajoituksia Ukrainaan toimittamiensa aseiden käytölle Venäjän alueella. Kokouksessa annetut lupaukset Ukraina-avun jatkumisesta antavat maalle kuitenkin toivoa, sanoo Ukrainan parlamentin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Oleksandr Merezhko.

Huolta Ukrainassa herättävät kuitenkin myös Yhdysvaltojen marraskuiset presidentinvaalit. Republikaanien ehdokas Donald Trump on aika ajoin arvostellut niin Natoa kuin Ukraina-apuakin. Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa tapahtuvan täyskäännöksen varalta Ukraina on solminut useiden liittolaismaiden kanssa kahdenvälisiä sopimuksia puolustusyhteistyön jatkumisen turvaamiseksi.

– Kaikki odottavat marraskuuta, mukaanlukien herra Putin, Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky totesi Washingtonissa, kehottaen länttä toimimaan tässä ja nyt.

Tämän takia iskut Venäjän ”pyhäkköön” pitäisi vihdoin sallia – Pekka Toverilta tyhjentävä kiteytys

Kauan odotettujen ensimmäisten F-16-hävittäjien kerrottiin eilen olevan matkalla Ukrainaan.

Yhdysvaltalaisen ISW-ajatuspajan ohjelmajohtaja George Barros sanoo, että F-16:den käytettävyys on rajattua niin kauan, kun Venäjä voi pitää S-400-ilmatorjuntajärjestelmiään ”pyhäkössään”, jonne amerikkalaislinjan mukaan Ukraina ei saa iskeä Atacms-ohjuksilla.

– Vaihtoehtoisesti voimme eliminoida Venäjän turvapaikan ja antaa Ukrainan F-16-lentäjille paljon suotavamman operointiympäristön, Barros kirjoittaa X-alustalla.

Kenraalimajuri (evp.) ja kokoomuksen kansanedustaja Pekka Toveri sanoo Barrosin jakamaan karttaan viitaten, että S-400:n kantamakaaret ovat siinä liioiteltuja, mutta periaate on oikea.

– Jos USA sallisi iskut Venäjän ilmapuolustusta vastaan, vähäisten F-16-hävittäjien teho kasvaisi merkittävästi. Ukraina pakotetaan tässäkin taistelemaan toinen käsi selän takana, Toveri toteaa X-päivityksessään.

Ukrainalle viisi ilmapuolustusjärjestelmää – ”historiallinen lahjoitus”

Ukraina saa viisi ilmapuolustusjärjestelmää puolustautuakseen Venäjän hyökkäyksiä vastaan, presidentti Joe Biden ilmoitti Naton 75-vuotishuippukokouksen avajaisissa tiistaina.

”Historialliseksi” luonnehdittu lahjoitus sisältää Patriot-ohjuspuolustusjärjestelmiä Yhdysvalloista, Saksasta, Alankomaista ja Romaniasta sekä erillisen järjestelmän Italiasta, kertoo muun muassa The Times -lehti.

Biden lainasi avajaispuheessaan aikaisempaa republikaanien presidenttiä Ronald Reagania Naton tärkeästä panoksesta rauhan säilyttämisessä Euroopassa sekä yhdysvaltalaisten ihmishenkien ja länsimaiden talouden turvaamisessa.

– Tiedämme, että (Vladimir) Putin ei pysähdy Ukrainaan, mutta älkää erehtykö, Ukraina voi ja tulee pysäyttämään Putinin täydellä kollektiivisella tuellamme, ja Ukrainalla on täysi tukemme, Biden sanoi puheessaan Washingtonissa.

– Yhdysvallat ja kumppanimme aikovat toimittaa Ukrainalle tulevina kuukausina kymmeniä uusia taktisia ilmapuolustusjärjestelmiä, Biden sanoi.

The Timesin mukaan Biden puhui tällä kertaa voimakkaasti ja selkeästi kaksi viikkoa epäonnistuneen vaalikeskustelunsa jälkeen.

– Kaiken kaikkiaan Ukraina saa satoja torjuntaohjuksia seuraavan vuoden aikana. Venäjä epäonnistuu tässä sodassa… [Putinin] tappiot ovat huikeita, yli 350000 venäläissotilasta on kuollut ja haavoittunut.

Biden lisäsi:

– Ennen tätä sotaa Putin luuli Naton hajoavan, nyt se on vahvempi kuin koskaan… Venäjä ei voita, Ukraina voittaa.

Biden yllätti puheessaan myös antamalla vapaudenmitalin Naton väistyvälle pääsihteerille Jens Stoltenbergille.

Biden toivotti aiemmin kansalliset johtajat tervetulleeksi huippukokoukseen ja julisti, että 32 maan liitto on ”resursseiltaan parempi kuin koskaan”.

– Vuonna 2020, jolloin minut valittiin presidentiksi, vain yhdeksän Naton liittolaista käytti kaksi prosenttia bkt:sta puolustukseen; tänä vuonna 23 käyttää vähintään kaksi prosenttia, Biden sanoi.

– Tämä on merkittävä edistysaskel, todiste siitä, että sitoumuksemme on laaja ja syvä, ja että olemme valmiita, halukkaita ja kykeneviä estämään aggressiota ja valmiita puolustamaan jokaista Naton aluetta kaikkialla, hän sanoi.

Yhdysvaltain presidentin puhetta odotettiin huippukokouksessa kiinnostunein mielin, sillä viime aikoina julkisuudessa on ollut huolta Bidenin voinnista.

Nyt puhetta luonnehdittiin keskittyneeksi ja selkeäksi, joskin Bidenin apuna oli kaksi teleprompteria eli tekstiä heijastavaa näyttöä.

Miten Ranskan vasemmiston vaalivoitto vaikuttaa Ukraina-tukeen?

Ranskan vasemmistokoalition voitto sunnuntain parlamenttivaalien toisella kierroksella vei maan poliittiseen umpikujaan ja hallituksen muodostamisesta povataan vaikeaa ja pitkää prosessia.

Vasemmistokoalitio kukisti parlamenttivaalien ensimmäisen kierroksen jälkeen johdossa olleen laitaoikeiston Kansallisen liittouman sekä presidentti Emmanuel Macronin keskustakoalition.

Vaalitulos tarkoittaa sitä, että millään koalitiolla ei ole ehdotonta enemmistöä parlamentin eli kansalliskokouksen paikoista, vaan enemmistöhallituksen muodostamiseksi koalitioiden täytyy tehdä jossain määrin yhteistyötä yli rajojen.

– Tämä heikentää Ranskan poliittisen päätöksentekoprosessin tehokkuutta. Lisäksi Macronilla on vähemmän vaikutusvaltaa kansainvälisen politiikan näyttämöllä, koska hänen mandaattinsa on rajoitetumpi omassa maassaan vaalituloksen vuoksi, hollantilainen politiikan kommentaattori Michiel Hilgeman arvioi Kyiv Post -lehdelle.

Vasemmistokoalitio perustettiin kesäkuun alussa vastavoimaksi Marine Le Penin laitaoikeiston EU-vaaleissa saamalle menestykselle ja sen orastaneelle suurvoitolle parlamenttivaaleissa.

Koalitioon kuuluu useita puolueita: muun muassa Jean-Luc Mélenchonin johtama laitavasemmisto, Raphael Glucksmannin johtama keskustavasemmisto sekä Olivier Fauren johtama maltillinen sosialistipuolue.

Vaalivoiton uskotaan tuovan koalitiolle pääministerin paikan eli pelipaikan maan johdossa presidentti Macronin rinnalla, jonka toimikausi päättyy vuonna 2027.

Tämä voi merkitä Macronin vallan vähenemistä, koska Ranskan perustuslain mukaan pääministeri ”ohjaa hallituksen toimintaa, varmistaa lakien täytäntöönpanon ja on vastuussa kansallisesta puolustuksesta”.

Toisin sanoen vaalituloksella voi olla vaikutus maan tähänastiseen Ukraina-mieliseen politiikkaan.

Le Penin aiemmat Kreml-yhteydet ovat tunnetut, ja Kansallisen liittouman tiedetään avoimesti vaatineen Ukraina-tuen hillitsemistä. Nyt se ei kuitenkaan ole pääsemässä valtaan.

Mahdollinen pääministeriehdokas Mélenchon on tässä suhteessa myös kirjoittamaton kortti, joten Ukraina-tuen jatkuminen herättää kysymyksiä.

Mélenchon tunnetaan myös Kremlin-myönteisestä asenteestaan. Vuonna 2016 Mélenchon nimettiin Atlantic Councilin raportissa yhdeksi ”Ranskan tärkeimmistä Venäjä-myönteisistä toimijoista” Le Penin rinnalla. Mélenchonia kutsuttiin ”Kremlin Troijan hevoseksi” hänen venäjämielisten mielipiteidensä vuoksi.

Vaikka Mélenchon tuomitsi Venäjän vuonna 2022 aloittaman täysimittaisen hyökkäyksen, hän puolusti Krimin liittämistä Venäjään vuonna 2014 ja kutsui Ukrainan hallitusta ”uusnatseiksi” Venäjän narratiivia toistaen.

Helmikuussa Mélenchon kritisoi presidentti Macronin avausta Ukrainan tukemisesta lähettämällä tarvittaessa ranskalaisia joukkoja Ukrainaan.

– On korkea aika neuvotella rauhasta Ukrainassa molemminpuolisten turvallisuusehtojen kautta, Mélenchon sanoi tuolloin.

Vasemmistokoalition muiden puolueiden johtajat sen sijaan suhtautuvat Ukrainan tukemiseen myönteisemmin.

Keskustavasemmistolainen Glucksmann on asettanut Ukraina-tuen ensisijaiseksi tavoitteeksi kampanjassaan. Myös sosialistipuolueen johtaja Faure on ilmaissut tukensa Ukrainalle.

– Jos annamme Venäjän voittaa, meidän kaikkien riski on joutua tilanteeseen, jossa Venäjä ei pysähdy, Faure sanoi maaliskuussa.

Ranskan hallitusneuvotteluista odotetaan kivisiä, ja uuden pääministerin nimi voi ratketa vasta viikkojen päästä.

Elina Valtonen: Suomi tuomitsee jyrkästi Venäjän ohjusiskun

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) sanoo Suomen tuomitsevan jyrkästi Venäjän laajan ohjushyökkäyksen, joka on kohdistunut Ukrainan siviileihin sekä siviili-infrastruktuuriin.

– Viattomat ihmiset, mukaan lukien lapset, kärsivät Venäjän laittomasta hyökkäyssodasta. Venäjä yksin kantaa tästä täyden vastuun.

– Suomi seisoo Ukrainan rinnalla niin kauan kuin on tarpeen, Valtonen kirjoittaa X-alustalla.

Myös usea kokoomuskansanedustaja on kommentoinut iskuja, joissa on kuollut kymmeniä ihmisiä eri puolilla Ukrainaa. Kiovassa lastensairaala osittain romahti.

– Kerta toisensa jälkeen, hyvin julmaa ja epäinhimillistä. Nyt isku muun muassa lastensairaalaan. Venäjän toimilla ei ole pidäkkeitä. Kaikki hyvä pyritään tuhoamaan seurauksista välittämättä. Ukraina ja ukrainalaiset tarvitsevat kaiken tukemme, kansanedustaja Jarno Limnéll kirjoittaa.

Myös kansanedustajat Saara-Sofia Sirén, Pia Kauma ja Karoliina Partanen toteavat, että Ukrainan tukemista on jatkettava. Sirén sanoo, että vaikka minkään ei pitäisi enää järkyttää, lastensairaalaisku ottaa silti sydämestä. Pia Kauman mukaan isku on osoitus siitä, että millään ei ole Venäjälle mitään arvoa.

– Venäjän loputon pahuus ja julmuus järkyttää. Edes lapset sairaalassa eivät ole suojassa. Ukrainaa on tuettava tänään ja jokainen päivä, kunnes Ukraina voittaa, Karoliina Partanen kirjoittaa X:ssä.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)