Verkkouutiset

Ukraina

Hbl: Ukraina myönsi suomalaiselle harvinaisen ansiomerkin

Ukrainan asevoimien komentaja Valerii Zaluzhnyi on myöntänyt harvinaisen ansiomerkin Puolustusvoimien logistiikkalaitoksella työskentelevälle upseerille, uutisoi Hufvudstadsbladet. Kyseessä on todellakin harvinaisesta kunnianosoituksesta, sillä lehden mukaan kyseistä ansiomerkkiä ei ole aikaisemmin myönnetty kenellekään suomalaiselle.

Hbl on haastattelut Ukrainan palkitsemaa suomalaisupseeria, joka esiintyy turvallisuussyistä nimettömänä. Upseeri kertoo olevansa ansiomerkistä otettu, mutta toteaa samalla sen olevan tunnustus kaikille Ukraina-avun kanssa työskenteleville logistiikkalaitoksen työntekijöille.

– Ukrainan tukeminen on suuri työ, ja se koskettaa monia, aina valtonjohdosta ruohonjuuritasolle. Logistiikka on kokonaisuus jossa kaikkien tasojen on toimittava hyvin, hän sanoo haastattelussa.

Upseeri kertoo yhteistyön ukrainalaisten kanssa sujuneen ongelmitta. Hän on vaikuttunut ukrainalaisten ”äärimmäisen hyvästä ongelmanratkaisukyvystä”.

Haastattelussa upseeri kommentoi tuntemuksiaan, kun Ukraina käyttää onnistuneesti myös Suomen toimittamia asejärjestelmiä rintamalla.

– Olen ylpeä siitä, että me kansakuntana olemme voineet tukea Ukrainaa sen eloonjäämiskamppailussa. Osan Ukrainaan toimitetuista asejärjestelmistä tunnistan mediasta.

– En voi kaiken inhimillisen kärsimyksen takia sanoa olevani iloinen, mutta olen kiitollinen siitä että voin tehdä tarkoituksenmukaista työtä, hän sanoo.

Ukraina laajentaa merijalkaväkensä puolustushaaraksi

Ukrainan merivoimien komentaja, vara-amiraali Oleksi Neizhpapa kertoi 31. toukokuuta Ukrainan tv:ssä yksityiskohtia merijalkaväen perustamisesta puolustushaaraksi. Ukrainan merivoimilla on omia jalkaväkiyksiköitä jo ennestään, mutta 23. toukokuuta presidentti Volodymyr Zelenskyi julkisti päätöksen uuden, itsenäisen puolustushaaran perustamisesta maa-, ilma- ja merivoimien rinnalle.

Merijalkaväestä halutaan tehokas työkalu erikoistehtäviin, joista tärkeimpinä amiraali mainitsi rannikkopuolustuksen ja maihinnousuoperaatiot yhteistyössä muiden puolustushaarojen kanssa.

– Olemme merenrantavaltio, jolla on hyvin pitkä rannikko – yli 2 700 km, josta 1 700 km on merirajaa. Koko rannikkomme jokineen, jokisuistoineen, lahtineen ja satamineen tarvitsee suojelua. Näiden alueiden turvaamisen varmistaminen ja vapauttaminen nojautuu merijalkaväkeen, vara-amiraali Neizhpapa sanoi.

Rannikkopuolustusta vastakkaiselta suunnalta lähestyvä tehtäväkenttä on sillanpääasemien valtaaminen, joka edellyttää maihinnousua ja merivoimien toimintaa. Tämäntyyppisiä operaatioita pidetään yleisesti yhtenä kaikkein vaativimmista. Ne edellyttävät kaikkien puolustushaarojen yhteistoimintaa, vaikka päärooli onkin yhä merijalkaväellä. Maihin nousevilla joukoilla täytyy olla oma, riippumaton johtaminen ja päätöksenteko, minkä vuoksi puolustushaara Neizhpapan mukaan perustettiin.

Merijalkaväen perustaminen tarkoittaa myös uusien prikaatien ja muiden yksiköiden perustamista. Kyse ei ole pelkistä jalkaväkijoukoista, vaan myös niitä tukevista yksiköistä kuten tykistöstä ja huollosta. Puolustushaara tarvitsee myös erikoisjärjestelmiä, varsinkin panssaroituja maihinnousuajoneuvoja, mutta Neizhpapa huomautti, että merivoimat hoitaa niiden kuljettamisen. Ukraina jatkaa siis käytännönläheistä lähestymistapaansa, joka muistuttaa enemmän Etelä-Koreaa kuin Yhdysvaltoja, jonka merijalkaväellä on muun muassa omia pinta-aluksia ja hävittäjiä.

Merijalkaväen perustamisohjelma on joka tapauksessa laajamittainen ohjelma, koska se edellyttää uusien prikaatien aseistamista ja kouluttamista. Maihinnousukyvyn varmistamiseksi tarvitaan laivojen ja erikoisajoneuvojen lisäksi muun muassa helikoptereita, joilla joukkoja voidaan laskea vihollisen rannikkopuolustuksen selustaan. Näitä tarpeita ratkaistaan Neizhpapan mukaan parhaillaan.

– Kaikkia näitä suunnitelmia toteutetaan nyt. Meillä ei ole aikaa odottaa sodan päättymistä, Neizhpapa korosti.

Helsinki lahjoittamassa ambulansseja Ukrainaan

Helsingin kaupunki aikoo lahjoittaa Ukrainan pelastustoimelle Helsingin kaupungin pelastuslaitokselle tarpeettomiksi jääneet neljä ensihoitoyksikköä.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta käsittelee esitystä ensi viikolla. Käsittelyn jälkeen kaupunginhallituksen on määrä tehdä lopullinen päätös lahjoituksesta.

– Helsinki on tukenut Ukrainaa monilla tavoin Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta lähtien, ja tätä tukea myös jatkamme. Ukraina ja ukrainalaiset tarvitsevat edelleen kaiken mahdollisen avun ja me Helsingissä olemme sitoutuneet heidän auttamiseensa niin kauan kuin tarvitsee, pormestari Juhana Vartiainen (kok.) toteaa.

Pelastuslaitos on aiemmin lahjoittanut kaupunginhallituksen päätöksellä viisi ensihoitoyksikköä, jotka on sisäministeriön koordinoimana toimitettu Ukrainan pelastustoimelle. Pelastuksen ja ensihoidon ajoneuvoille sekä pelastustoiminnan ja ensihoidon kalustolle ja varusteille on Ukrainassa edelleen suuri tarve.

Nyt lahjoitettavat ensihoitoyksiköt ovat vuosimallia 2013 ja ne ovat tähän saakka toimineet pelastuslaitoksen ensihoidon varayksikköinä. Pelastuslaitos on kilpailuttanut 15 uuden ensihoitoyksikön hankinnan, ja ajoneuvojen toimitukset olivat kesällä 2022.

Ensihoitoyksiköiden elinkaari pelastuslaitoksella on noin kolme vuotta ensilähdöstä, minkä jälkeen ne toimivat varayksikköinä 3–5 vuotta.

Pelastuslaitos on huoltanut, kunnostanut ja varustanut kyseiset ensihoitoyksiköt lahjoitettavaksi Ukrainan pelastustoimen käyttöön.

USA:lta jälleen apupaketti Ukrainalle – Venäjä hiiltyi

Yhdysvaltain puolustusministeriö kertoi keskiviikkona, että apupaketti on Joe Bidenin hallinnon 39:s elokuun 2021 jälkeen, Ukrinform raportoi.

Apu sisältää muun muassa ohjuksia Patriot-järjestelmiin, AIM-7-ohjuksia, Stingereitä, Avenger-ilmapuolustusjärjestelmiä, Zuni-raketteja lentokoneisiin sekä raketteja HIMARS-järjestelmiin. Avun arvo on noin 300 miljoonaa dollaria.

Venäjän Yhdysvaltain-suurlähettiläs Anatoli Antonov syytti Washingtonia yrityksestä aiheuttaa strateginen tappio Venäjälle paketin julkaisemisen jälkeen, uutisoi CNN.

– (Yhdysvallat) on muuttunut zombiksi sen pyrkimyksissä aiheuttaa strateginen tappio Venäjälle kuluttamalla talouttamme. Samalla he jatkavat järjettömien toimien rohkaisua toimittamalla heille yhä enemmän tappavia aseita.

Antonov syytti myös Yhdysvaltoja välinpitämättömyydestä Venäjän pääkaupunkiin tiistaina tehtyyn drooni-sikuun, josta Moskova on syyttänyt Kiovaa. Ukraina on kiistänyt suoran osallisuutensa.

– Washington osoittaa selvästi välinpitämättömyytensä rikoksiin. He eivät oletettavasti tue Ukrainan asevoimien tunkeutumista isänmaamme sydämeen, mutta väite ei ole penninkään arvoinen, Antonov tykitti.

Valkoinen talo toisti jälleen keskiviikkona Yhdysvaltain viranomaisten kertoneen Ukrainalle, ettei Yhdysvallat tue hyökkäyksiä Venäjän alueelle, etenkään Yhdysvaltojen toimittamilla kalustolla.

Kaksi yhdysvaltalaista virkamiestä sanoi, ettei tällä hetkellä ole todisteita siitä, että Moskovassa käytetyt lennokit olisivat Yhdysvaltojen toimittamia.

Enemmistö ukrainalaisista haluaa vuoden 1991 rajat

Ukrainalaisen ZN.UA-uutissivuston Razumkov Centeriltä tilaamasta ja 27. toukokuuta julkistetusta kyselytutkimuksesta selviää, että lähes 66,8 prosenttia ukrainalaisista vastustaa palaamista 24. helmikuuta 2022 edeltäneeseen vuoden 2014 demarkaatiolinjaan sen sijaan, että palautettaisiin maan lailliset ja kansainvälisesti tunnustetut rajat vuodelta 1991.

Kysely toteutettiin aikavälillä 28. huhtikuuta-3. toukokuuta haastattelututkimuksena 22 Ukrainan alueella ja Kiovassa. Vastanneina oli 2020 yli 18-vuotiasta Ukrainan kansalaista. Virhemarginaali on korkeintaan 2,3 prosenttia.

Ukrainan nuori väestönosa ei usko sovintoon

Kielteisesti suoriin rauhanneuvotteluihin Venäjän federaation kanssa suhtautuu 63,9 prosenttia vastaajista, kun taas 13 prosenttia ei osannut sanoa.

Ukrainalaisista 68,5 prosenttia pitää mahdottomana sovintoa venäläisten kanssa ainakaan tämän sukupolven aikana. Yli joka kolmas ukrainalainen eli 36,3 prosenttia katsoo, että välirikko venäläisten kanssa on peruuttamaton ja sovintoa ei tule ikinä.

Kategorisempia olivat nuoret ikäluokat eli 18-39-vuotiaat, joista hieman yli 40 prosenttia katsoi sovinnon olevan mahdoton.

Noin 12 prosenttia katsoi sovinnon olevan mahdollinen korvausten maksamisen ja sotarikollisten tuomitsemisen jälkeen. Vastaajista 5,6 prosenttia katsoi venäläisten katumisen riittävän ja vain 4 prosenttia oli valmis sovintoon heti sodan päätyttyä.

Tällä hetkellä Venäjän kansalaisiiin suhtautuu negatiivisesti vähinään jollain tapaa 84 prosenttia ukrainalaisista. Yli kolmannes eli 34,6 prosenttia katsoo jokaisen venäläisen olevan vastuussa sodasta riippumatta heidän poliittisesta kannastaan.

Reilu neljännes eli 26,1 prosenttia suhtautui kaikkiin venäläisiin negatiivisesti paitsi niihin, jotka vastustavat aktiivisesti sotaa ja Kremliä. Hieman pienempi osuus eli 23,3 prosenttia suhtautui negatiivisesti niihin venäläisiin, jotka kannattavat Ukrainan-vastaista sotaa.

ZN.UA huomauttaa, että vain 9,2 prosenttia ukrainalaisista jakaa Saksan liittokanslerin Olaf Scholzin ja venäläisliberaalien näkemyksen, jonka mukaan vastuun sodasta kantavat ainoastaan Vladimir Putin ja muu Venäjän valtiojohto.

Vain 1,9 prosenttia ukrainalaisista suhtautui kaikkiin Venäjän kansalaisiin myönteisesti ilman poikkeusta.

Reilu prosentti Ukrainan kansalaisista tukee hyökkääjää

Vanhastaan ukrainalaisilla ja venäläisillä on ollut keskenään limittyvät perhesuhteet. Ukrainalaisista 53,4 prosenttia vastasi, ettei heillä ole sukulaisia Venäjällä tai Valko-Venäjällä.

Tuosta vajaan 47 prosentin ukrainalaisvastaajien osuudesta 42,2 prosenttia kertoi riidelleensä Venäjällä ja Valko-Venäjällä elävien sukulaistensa kanssa eikä olevan enää heidän kanssaan tekemisissä.

Sen sijaan 29,5 prosenttia pitää yhteyttä näihin sukulaisiin, mutta ei keskustele näiden kanssa sodasta tai politiikasta.

Vastaajista 15,3 prosenttia kertoi hyökkääjävaltioissa asuvien sukulaistensa olevan Ukrainan puolella. Sukulaistensa kanssa ei ollut ongelmia Ukrainan kansalaisista 2,5 prosentilla, koska he tukivat sukulaistensa tapaan myös hyökkääjävaltioita.

Koko Ukrainan väestössä hyökkääjän toimia tukevan väestön osuus on 1,2 prosenttia. Tämä täsmää myös siihen osuuteen, joka suhtautuu kategorisen myönteisesti kaikkiin venäläisiin.

 

 

 

 

 

Suuria suunnitelmia – tästä syystä Saksan Rheinmetall kiirehtii Ukrainaan

Saksalainen Rheinmetall ja ukrainalainen valtionyhtiö Ukroboronprom sopivat 13. toukokuuta 2023 strategisesta yhteistyöstä, jonka tarkoitus on vahvistaa Ukrainan puolustusteollisuutta ja sen myötä asteittain kansallista turvallisuutta. Sopimus hyödyttää Ukrainaa teknologian siirtoina, puolustusteknologian kykyjen lisääntymisenä ja lyhyemmällä tähtäimellä asekaluston toimituksina Saksasta. Aluksi Ukrainaan perustetaan – viranomaishyväksynnän jälkeen – yhteisyritys, jonka on määrä olla operatiivinen heinäkuun puolivälistä alkaen. Yrityksen rahoittaa Ukrainan valtio.

Erityisesti Rheinmetallin panssarivaunuprojekti KF51 Panther on hyvin tunnettu Ukrainassa, koska niiden valmistusta suunnitellaan aloitettavan siellä. Tällä hetkellä se on teknologian demonstraatio, jossa Leopard 2:n runkoon on asennettu uusi torni.

Valmistuslinjan, joka voisi tuottaa 400 vaunua vuodessa, rakennuskuluiksi on arveltu 200 miljoonaa euroa, mutta vaunun lopullinen muoto on vielä arvoitus. Koska ainoa Rheinmetallin oma runko kuuluu Lynx -panssaroidulle taisteluajoneuvolle, yhtiö saattaa odottaa saavansa tornilleen rungon Ukrainalta. Rheinmetallin suunnitelmat eivät pääty Pantheriin, vaan sillä on myös ilmatorjuntajärjestelmä Skynex, joka on jo Ukrainan käytössä. Järjestelmä on tehokas ja varsin taloudellinen keino muun muassa lennokkien ja risteilyohjusten lähitorjuntaan.

Ennen kaikkea Rheinmetallilla on vahva ammustuotantosegmentti, joka tuottaa tykistökranaatteja 105:stä 155 mm:iin, kranaatinheitinten ja panssarivaunujen ampumatarvikkeita sekä Gepard-ilmatorjuntapanssarivaunun 35 mm:n ammuksia. Ukraina tarvitsee niitä kaikkia ja Rheinmetall lisää tuotantotiloja, koska ampumatarvikkeiden kysyntä on maailmanlaajuisesti valtava. Yhtiö osti marraskuussa espanjalaisen ammusvalmistaja Expal Systems SA:n 1,2 miljardilla eurolla, investoi ammustuotantoon Romaniassa ja rakentaa ammustehdasta Unkariin.

Vuosi 2022 nosti Rheinmetallin myynnin 6,4 miljardiin euroon, joka on 740 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna. Yhtiössä ymmärretään, mitä on edessä, koska aseet ovat alkaneet maksaa rahan lisäksi aikaa. Nopeasta tuotannosta on tulossa merkittävä kilpailuetu, mutta siihen tarvitaan tuotantokapasiteettia. Kuluvasta vuodesta on hyvin todennäköisesti tulossa Rheinmetallin historian paras tilausten määrällä mitattuna. Yhtiöllä on niin kova kiire Ukrainaan, koska muutkin puolustusalan yhtiöt ymmärtävät markkinatilanteen ja etsivät samoja mahdollisuuksia.

Ukrainan pääministeri on vaihtumassa

Ukrainan kansallinen uutistoimisto UNN kertoo ”Kansan palvelija”-hallituspuolueen kansanedustajiin viitaten, että digitalisaatiosta ja siihen liittyvistä uudistuksista vastaava 32-vuotias apulaispääministeri Myhailo Fedorov on nousemassa Ukrainan uudeksi pääministeriksi.

– Yhdysvallat on hyväksynyt uuden nuoren pääministerin. Vaihdon on tarkoitus tapahtua lähiaikoina. Tietojemme mukaan hänellä on jo oma kabinettinsa, johon rekrytoidaan asiantuntijoita, sanovat lähteet uutistoimistolle.

Ukrainan 450-paikkainen parlamentti Verhovna Rada laajensi hallituksen esityksestä Fedorovin vastuualueita 21. maaaliskuuta 2023. Jo tuolloin hallitus perusteli esitystään ”loogisena askeleena” uudistuspolitiikan tiellä. Esitys sai tuolloin 311 kansanedustajan tuen, joten UNN:n mukaan tuleva valinta pääministeriksi vaikuttaa varsin varmalta.

Nykyinen pääministeri Denys Šmyhal on ollut virassaan maaliskuusta 2020 lähtien ja siten koko tähänastisen sodan ajan. Fedorov on kuitenkin ollut pitkäaikaisin ministeri, joka on ollut hallituksessa yhtäjaksoisesti jo elokuun lopulta 2019 lähtien. Šmyhalin jatkosuunnitelmista tai pääministerin vaihdon syistä ei ole vielä tietoa.

 

Saksan liittokansleri: Vladimir Putin ei saavuta tavoitettaan jatkamalla sotaa

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin tekemä päätös kouluttaa ukrainalaisia lentäjiä F-16-hävittäjälentokoneilla on signaali Venäjän presidentti Vladimir Putinille, ettei hän saavuta tavoitettaan jatkamalla sotaa, sanoi Saksan liittokansleri Olaf Scholz Ukrinformin mukaan.

– Ensinnäkin tämä on signaali Venäjän presidentille, ettei hän odota saavuttavansa päämääräänsä yksinkertaisesti käymällä sotaa, joka kestää mahdollisimman pitkään. Liittolaiset ovat valmiita antamaan Ukrainalle pitkäaikaista tukea.

Hän lisäsi, että Saksalla ei ole F-16-hävittäjiä ja se keskittyy pääasiassa tarjoamaan Ukrainalle ilmapuolustusta, panssaroituja ajoneuvoja ja raskasta tykistöä.

Moskovan uhkauksista Ukrainalle suunnatuista hävittäjälentokoneista Scholz huomautti, että vastaavia uhkauksia on esitetty aiemminkin.

– On tärkeää, että toimimme vain yhteisymmärryksessä, ei ole ”kansallisia” aloitteita ja varmistamme, että ei tapahdu eskalaatiota, joka johtaa sotaan Venäjän ja Naton välillä, Scholz sanoi.

Hän vaati jälleen Venäjää lopettamaan sodan ja vetämään joukkonsa Ukrainasta. Scholzin mukaan ovat valmiita antamaan Ukrainalle pitkäaikaista tukea kehotti kaikkia muita olemaan unohtamatta, että Venäjä yrittää sulauttaa suuren osan Ukrainasta asevoimalla.

– Kremlin ei pitäisi onnistua tällaisissa suunnitelmissa, koska se rikkoo kansainvälistä rauhanjärjestystä sekä vaarantaa rauhan ja turvallisuuden maailmassa.

Kysyttäessä Ukrainan tulevasta Nato-jäsenyydestä Scholz muisteli vuoden 2008 Bukarestin huippukokousta, jossa muotoiltiin Ukrainan pitkän aikavälin tavoite.

– Kaikille on selvää, että tämä (Ukrainan Nato-jäsenyys) ei tapahdu lähitulevaisuudessa. Se johtuu myös siitä, että Naton kriteerit sisältävät suuren määrän vaatimuksia, joita Ukraina ei tällä hetkellä voi täyttää, liittokansleri sanoi.

Hän totesi, että jatkossa olisi tarpeen puhua turvallisuustakuista. Näihin takuisiin kuuluu kysymys siitä, kuinka voimakkaasti kumppanit aseistavat Ukrainaa tulevaisuudessa.

– Sodan jälkeen Ukraina varustetaan länsimaissa valmistetuilla aseilla, Scholz lisäsi.

Varoitus USA:sta: Tukemme Ukrainalle ei saa horjua

Siitä lähtien, kun Vladimir Putin aloitti hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan ja presidentti Joe Bidenin hallinto käynnisti laajamittaisen aseavun puolustustaistelua käyvälle maalle, Yhdysvaltojen politiikassa on professori Andrew Michtan mukaan vallinnut syvenevä erimielisyys strategisista prioriteeteista.

Toisella puolella ovat ne, joiden mielestä Ukrainan tukeminen on ehdottomasti Yhdysvaltain etujen mukaista. Vastakkaista näkemystä edustavat puolestaan ne, jotka katsovat, että Eurooppa on vain sivunäyttämö, joka varastaa huomion Kiinan pahoista aikeista Taiwania kohtaan, Michta sanoo 1945-verkkolehdessä.

Ukrainan tukemista vastustavat poliitikot väittävät, että auttamalla Ukrainaa Yhdysvallat on ajanut Venäjän Kiinan syliin, vaikka tavoitteena pitäisi olla Venäjän etäännyttäminen Kiinasta. Heidän toinen pääväitteensä on Michtan mukaan se, että resurssien rajallisuus pakottaisi USA:n keskittymään kahden päänäyttämön asemesta yksinomaan Taiwanin suojelemiseen Kiinan uhalta.

Yhdysvaltain presidentinvaalien lähestyessä näkemyserot Ukrainan tukemisen kannattajien ja vastustajien välillä kärjistyvät hänen mukaansa todennäköisesti entisestään.

Andrew Michta on George C. Marshall European Center -instituutin kansainvälisten suhteiden laitoksen dekaani ja entinen Yhdysvaltain laivastoakatemian professori.

Suurstrategian ydin

Polarisoituneessa keskustelussa unohtuu Michtan mukaan helposti, että Yhdysvallat on pohjimmiltaan merellinen suurvalta – eräänlainen mannermainen Britannia – jonka turvallisuus ja hyvinvointi edellyttävät ankkuroitumista valtamerten molemmille puolille.

Yhdysvaltain presidentit ovat ymmärtäneet tämän Yhdysvaltojen geopolitiikan ja vallan perustavanlaatuisen todellisuuden, ja siitä lähtien, kun USA nousi maailmanvallaksi 1900-luvun alussa, se on ohjannut suurstrategiaamme, Michta sanoo.

Yhdysvallat taisteli kahdessa maailmansodassa ja osallistui sen jälkeen kylmään sotaan varmistaakseen, ettei mikään valta hallitsisi Euroopan ja Euraasian resursseja. Tällainen kehitys olisi lopettanut maamme esteettömän pääsyn maailman resursseihin, sysännyt meidät takaisin omalle pallonpuoliskollemme ja lopulta muuttanut Yhdysvallat alueelliseksi toimijaksi, mikä olisi heikentänyt maan vaurautta ja turvallisuutta.

– Amerikkalaisessa poliittisessa keskustelussa esiintyvä Aasian painottaminen Euroopan kustannuksella jättää huomiotta sen tosiseikan, että Yhdysvallat on edelleen Euroopan suurin kauppakumppani sekä teollisuustuotteiden että palvelujen osalta, ja 75 prosenttia Euroopan kanssa käymästämme kaupasta kulkee Pohjois-Atlantin kautta. On äärimmäisen lyhytnäköistä väittää, että voisimme jättää Euroopan oman onnensa nojaan voidaksemme vastata Kiinan Taiwaniin kohdistuvaan uhkaan ilman, että kärsisimme tappion molemmilla näyttämöillä, hän toteaa.

Näyttämöt yhteydessä toisiinsa

Lännessä on Michtan mukaan nyt korkea aika alkaa keskustella vakavasti turvallisuudesta suurstrategisella tasolla.

– Yhdysvallat ja sen demokraattiset liittolaiset elävät nyt kiistatta haastavimman aikakauden kynnyksellä sitten kylmän sodan päättymisen. Ukrainan sota on järjestelmää muuttava konflikti, joka on jo muokannut Euroopan turvallisuusympäristöä ja jatkaa voimasuhteiden uutta jakoa maailmanlaajuisesti, hän sanoo.

Kiina ja Venäjä pyrkivät hänen mukaansa hyötymään tilanteesta samaan aikaan, kun Yhdysvalloissa on juututtu väittelemään siitä, onko Eurooppa vai Aasia tärkeämpi.

– Nyt Natoon kuulumattoman maan joukot jauhavat venäläisiä maajoukkoja Natoon kuulumattomalla alueella. Ukraina tarvitsee vain aseita ja rahaa, jotta me saisimme lisää aikaa uudelleen varustautumiseen, hän toteaa.

Suurvaltakilpailun aikakaudella suurstrategian lähtökohdaksi pitäisi hänen mukaansa ottaa sen tunnustaminen, että Euroopan ja Aasian näyttämöt ovat yhteydessä toisiinsa ja että Ukraina ja Taiwan eivät ole toistensa vaihtoehtoja.

– Yksinapaisuuden ja terrorismin vastaisen sodan aikakausi on totuttanut Washingtonin ajattelemaan tavoitteiden saavuttamista suhteellisen pienin kustannuksin. Sellaiset ajat ovat nyt ohi.

Ukrainan turvallisuuspalvelu kertoo paljastaneensa joukon Venäjä-mielisiä agitaattoreita

Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU on paljastanut 12 Venäjä-mielistä agitaattoria eri puolilta Ukrainaa. Paljastettujen uskotaan levittäneen Ukraina-vastaista sisältöä sosiaalisessa mediassa. Asiasta kertoo Ukrinform-uutissivusto.

Poltavassa toimi kaksi propagandistia. Toinen heistä työskentelee paikallisessa kriittisen infrastruktuurin laitoksessa ja on ylistänyt täysimittaista Venäjän hyökkäystä, SBU kertoo. Toinen syyllinen edisti sosiaalisessa mediassa ajatusta monumenttien pystyttämisestä Tšetšenian johtajan ja Vladimir Putinin liittolaisen Ramzan Kadyrovin kunniaksi Ukrainan eri kaupungeissa.

Dnipropetrovskin alueella entinen liikemies paljastui henkilöksi, joka ylisti pahamaineista Wagner-ryhmää ja oikeutti heidän osallistumisensa kaupunkien valtaamiseen Ukrainan itäosissa. Hän levitti tuhoisia iskulauseita sosiaalisessa mediassa.

Kokonainen solu Venäjä-mielisiä agitaattoreita ”neutralisoitiin” Donetskin alueella. Se koostui neljästä paikallisesta, jotka ylistivät terroristijärjestöjen taistelijoita. Kirovohradin alueella asukas pidätettiin, koska hän julkisesti leimasi Khersonin alueen vapauttamisen ”laittomaksi” toiminnaksi.

Chernihivin alueella kaksi  agitaattoria on asetettu syytteeseen venäläisillä alustoilla levinneistä propagandaväitteistä. Toisen syyllisen naisen poika oli liittynyt Venäjän armeijaan, jonka kanssa hän oli jatkuvassa yhteydessä.

Rivnen alueella havaittiin kahden Venäjän kansalaisen vallankumouksellisia pyrkimyksiä. He mustamaalasivat kielletyissä sosiaalisissa verkostoissa ukrainalaisia puolustajia ja hyväksyivät venäläisten tekemät rikokset siviiliväestöä kohtaan.

Joe Biden tapasi Volodymyr Zelenskyin – USA tukee “oikeudenmukaista rauhaa”

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tapasivat kasvotusten tänään, kertoo CNN. Presidentit tapasivat viimeksi kasvotusten helmikuussa, kun Biden vieraili Ukrainassa.

Tapaaminen järjestettiin osana Japanissa parhaillaan järjestettävää G7-kokousta, johon osallistuvat G7-maiden johtajat. Zelenskyi oli myös paikalla kutsuvieraana.

Biden julkisti tapaamisen yhteydessä uuden tukipaketin Ukrainalle. Uusi tukipaketti sisältää muun muassa ammuksia, tykistöä ja ajoneuvoja ja sen arvo on 375 miljoonaa dollaria.

Yhdysvallat ilmoitti myös aiemmin antavansa tukensa sen valmistamien F-16-hävittäjien lahjoittamiseen Ukrainalle.

– Yhdysvallat tekee edelleen kaikkensa vahvistaakseen Ukrainan kykyä puolustaa itseään, Biden sanoi.

Bidenin mukaan Yhdysvallat tukee “oikeudenmukaista rauhaa” Ukrainassa ja alueellinen koskemattomuus ja suvereniteetti eivät ole neuvoteltavissa.

Samalla uudet Venäjälle asetetut pakotteet Bidenin mukaan “varmistavat, että painostamme Putinia saamaan tukijansa vastuuseen”.

Jarmo Lindbergin vertailu: Milloin Ukraina voisi saada hävittäjiä?

Euroopassa valmistellaan koalitiota F-16-hävittäjälentokoneiden lahjoittamiseksi Ukrainaan. Koalitioon on ilmoittaunut Iso-Britannia, Tanska, Belgia ja Alankomaat.

Yhdysvallat näytti tällä viikolla vihreää valoa sen valmistamien hävittäjien toimittamisesta Ukrainaan. Yhdysvallat antoi tukensa myös ukrainalaisten lentäjien koulutukselle, joka on myös tietojen mukaan tarkoitus järjestää Euroopassa.

Milloin Ukrainan ilmavoimilla voisi siis olla F-16-hävittäjiä käyttövalmiudessa? Mahdollinen aikataulu on tässä vaiheessa epäselvä, sillä myös lentäjien koulutuksiin tulee menemään aikaa.

Kansanedustaja Jarmo Lindberg arvioi tänään Twitterissä prosessin mahdollista kestoa perustuen Suomen Hornet-hankintoihin 1990-luvulla. Uusilla hävittäjillä korvattiin tuolloin neuvostovalmisteiset MiG-hävittäjät.

Suomen yhdysvaltalaisvalmisteisten F-18-Hornetien hankintapäätös tehtiin toukokuussa 1992, jonka jälkeen Suomen ilmavoimissa käynnistyivät valmistelut koulutusta varten.

– Yhdysvaltoihin koulutukseen lähetettäväksi valittiin ohjaajia, mekaanikkoja ja hankintahenkilöstöä. Kaikille annettiin englannin kielen koulutusta. Ohjaajat ja mekaanikot testattiin Defense Language Instituten testeillä ennen lähettämistä Yhdysvaltoihin, Lindberg kuvailee.

Lindberg kertoo, että ohjaajia lähetettiin Teksasin osavaltioon Yhdysvaltoihin San Antonioon 2,5 kuukautta kestävälle Specialized Aviation English -kurssille. Kokeneemmat lähetettiin Kaliforniaan NAS Lemooren tukikohtaan seitsemän kuukauden kurssille.

Koulutus sisälsi teoria- ja simulaatiovaiheen sekä tyyppilentokoulutuksen varsinaisella hävittäjälentokoneella. Suomalaisten koulutus sisälsi myös pommituslentoleirin sekä ilmataistelukoulutuksen.

– Ilmataisteluleiri kesti kaksi viikkoa ja oli erityisen vaativa. Lensimme VFA-127 aggressorilaivueen Top Gun -koulutettuja lennonopettajia vastaan. Kaikki tämä oli tarpeellista, jotta hävittäjällä voi lentää turvallisesti ja voittaa ilmataistelussa.

Lopulta Suomeen saatiin Hornet-hävittäjiä marraskuussa 1995. Hankintapäätöksestä kului siis yli 3 vuotta.

– Sinä aikana oli koulutettu riittävä määrä ohjaajia ja mekaanikkoja. Lisäksi oli hankittu huoltojärjestelmät tukikohtiin ja varaosat maahan.

Hävittäjälentäjien kouluttaminen ei siis ole tavallisesti nopea prosessi.

Joidenkin arvioiden mukaan ukrainalaisia lentäjiä voisi kouluttaa F-16-lentäjiksi alle kuudessa kuukaudessa.

Kenraali: Näin Ukraina voittaa sekä sodan että rauhan

Ukrainan on voitettava sekä sota että rauha, kirjoittaa Australian asevoimien kenraalimajuri (evp.) ja modernin sodankäynnin asiantuntija Mick Ryan. Hän ruotii aihetta Twitterissä, missä hän muistuttaa ”voiton” merkitsevän muutakin kuin pelkkää sotilaallista menestystä.

Modernissa sodankäynnissä voiton on tarkoitettava sodan voittamisen lisäksi myös rauhan voittamista, Ryan kirjoittaa, ja jakaa oman analyysinsä siitä, miten Ukraina voi yltää voittoon todennäköisesti vielä pitkään jatkuvassa konfliktissa.

Ukrainan on lyötävä Venäjä, ja Venäjän on tiedettävä tulleensa lyödyksi, Ryan toteaa. Venäjän uhka häviää kuitenkin lopullisesti vasta kun maa itse luopuu imperialistista tavoitteistaan, joten sitä ennen Ukrainan ja sen liittolaisten on Ryanin mukaan keskityttävä etenkin kuuteen muuhun asiaan voiton saavuttamiseksi.

Ensimmäinen on Ukrainan voitto taistelukentällä.

– Lyökää Venäjän joukot Ukrainassa. Pidempiaikaiselle vakaudelle ei ole edellytyksiä jos Venäjä saa pitää laittomasti miehittämänsä alueet, joten voiton saavuttamiseksi ukrainalaisten on ajettava kaikki venäläiset joukot pois alueeltaan. Tämä edellyttää jatkuvaa tukea.

Toiseksi, Ryan jatkaa, on lännen annettava Ukrainalle turvatakuut. Tämä tarkoittaa kenraalin mukaan niin Ukrainan puolustusvoimien tukemista kuin Nato-jäsenyyttä. Turvallisuuspoliittisen tuen ohella Ukraina kaipaa myös taloudellista tukea, ja tämän tuen jatkuminen on kolmas voiton edellytyksistä.

– Neljäs tekijä on jälleenrakentaminen. Ukrainan fyysinen jälleenrakentaminen tulee olemaan valtava hanke. Maaliskuussa 2023 Maailmanpankki arvioi Ukrainan jälleenrakentamisen hinnaksi 411 miljardia dollaria.

Ukrainalaisen yhteiskunnan ja infrastruktuurin jälleenrakentamisen lisäksi myös sosiaaliseen ja psyykkiseen palautumiseen on panostettava rauhan voittamiseksi, Ryan muistuttaa. Sadattuhannet sotilaat tulevat palaamaan normaaliin arkeen sodan päätyttyä, ja lukuisat veteraanit ja siviilit tulevat kärsimään henkisistä vammoista pitkään, kenraali kirjoittaa.

– Kotiin palaavat pakolaiset on myös integroitava takaisin yhteiskuntaan joka on heidän poissaolonsa aikana muuttunut valtavasti sodan myötä. Ukrainan hallituksen ja yhteiskunnan on myös päätettävä mitä tehdä Venäjän kanssa yhteistyötä tehneille.

Kuudes voiton saavuttamiseksi tarvittava tekijä onkin oikeus, Ryan jatkaa. Venäjän sotarikoksiin syyllistyneet on saatettava vastuuseen.

– Niin tärkeitä kuin tulevat Ukrainan hyökkäykset ovatkin, emme saa unohtaa sitä kontekstia jota vasten toimet suoritetaan. Sotilasoperaatiot palvelevat laajempaa poliittista tarkoitusta. Ukrainalle korkein poliittinen tarkoitus voi ainoastaan olla oikeudenmukainen ja pysyvä rauha, Ryan päättää.

Ukrainassa dokumentoidaan miehittäjien graffiteja – tällaisia viestejä he jättivät

Kun venäläisjoukot vyöryivät viime talvena Ukrainan rajan yli, asettuivat monet venäläissotilaat asumaan ukrainalaisten koteihin. Nyt heidän seiniin maalaamiaan viestejä dokumentoidaan tulevaisuuden sotarikosoikeudenkäyntejä varten.

Mizhvukhamy -kulttuuri-instituutin käynnistämä Wall Evidence -projekti tehdään yhteistyössä britannialaisen Imperial War Museumin kanssa. Tarkoituksena on, että venäläisten jättämistä graffiteista voidaan koota tietokanta, jota tutkijat voivat tulevaisuudessa hyödyntää.

Tähän mennessä graffiteja on kerätty noin 400 kappaletta. Niiden viestit ovat olleet vaihtelevia.

– Osa teksteistä on puhtaan teknisiä, osa on propagandaa, ja jotkut ovat absurdeja ja barbaareja, kommentoi projektijohtaja Anastasiia Olexii IWM:lle.

Yksinkertaisimmat viestit ovat nimikirjoituksia tai viestejä sotilaiden yksiköstä tai kotipaikasta. Talojen seiniin on kirjoitettu muun muassa ”Tšetšenia”, ”Dagestan” ja ”93. prikaati”.

– 72. mekanisoidun prikaatin talo. Älkää *** hiippailko, todetaan yhdessä buchalaisen pommitetun talon aitaan maalatussa graffitissa.

Moniin seiniin oli maalattu teknisiä piirustuksia ja karttoja yksiköiden sijainneista. Joillakin graffiteilla taas annettiin ohjeita venäläisille sotilasyksiköille, toisilla taas varoitettiin miinoista tai ulkonaliikkumiskielloista.

– Kupianskin kaupungin läpi kulkeminen on kielletty Venäjän federaation asevoimien topografiselta palvelulta ja muilta sotilasyksiköiltä. Käyttäkää kiertotietä, todetaan eräässä Kupianskin kaupungin laitamilla sijaitsevassa graffitissa.

Kymmenet graffitit koostuivat vain yksittäisistä Z- ja V-kirjaimista, joita Venäjä on hyödyntänyt ahkerasti propagandassaan. Yleisiä olivat myös graffitit, joissa viitattiin toiseen maailmansotaan ja vuosiin 1941-1945.

– Kuin vuonna 1941 lähdemme taistelemaan fasismia vastaan! […] Jahdataan fasistit pois, kehotetaan Donetskin alueella sijaitsevan Sosnoven kylän laitamilla sijaitsevassa graffitissa.

– Kuolema natseille! Voitto Venäjälle, todetaan toisessa Hersonin kaupungista löytyneestä graffitista.

Monissa tietokannan graffiteissa pyydetään anteeksi sekä sotaa että paikkojen rikkomista. Yksi pisimmistä graffiteista olikin Kiovan lähellä sijaitsevan Katjuzhankan koulun seinään kirjoitettu viesti, jossa pahoiteltiin vuolaasti Venäjän hyökkäystä ja kehotettiin oppilaita opiskelemaan ahkerasti.

– Onnea opintoihin! Sota tulee loppumaan ja te rakennatte kotimaanne uudelleen. Olkaa reiluja ja rehellisiä toisillenne ja auttakaa apua tarvitsevia. Toivottavasti voimme olla ystäviä! […] Eläkää rauhassa, huolehtikaa itsestänne ja älkää tehkö vanhempienne virheitä. Ukraina ja Venäjä ovat yhtä! Rauhaa teille veljet ja siskot, graffitissa lukee.

Projektin sivuilla huomautetaan, että venäläiset tuhosivat koulun täysin ja varastivat vetäytyessään lamppuja myöten kaiken koulun irtaimiston.

Kaikista vastenmielisimmät viestit ovat Olexiin mukaan osoitus siitä, että venäläisten tekemät sotarikokset on tehty tietoisesti, ei vahingossa. Hänen mukaan viesteistä voidaankin saada arvokasta tietoa sotarikoksiin syyllistyneiden motivaatioista.

– Sotarikosta ei pidetä sotarikoksena, jos sinulla oli hauskaa sitä tehdessä. Poltan ulkomaalaisia kyliä hymy suussa, todetaan Iziumin kaupungissa sijaitsevan hirsitalon seinään maalatussa graffitissa. Iziumin kaupungista löytyi sen vapauttamisen jälkeen 440 ihmisen joukkohauta.

Novy Bykivin kaupungissa sijaitsevan koulun rappukäytävään venäläiset taas kirjoittivat, että he tulevat ruokkimaan lapsia [ukrainalaisten] luilla.

Järkyttävyydestään huolimatta graffitien arkistoimisella on tärkeä merkitys. Projektin mukaan iso osa graffiteista on jo hävitetty, mutta arkistoituna ne säilyvät vielä pitkään.

– Jokaista venäläisten Ukrainan seinille kirjoittamaa viestiä tullaan käyttämään heitä vastaan kansainvälisessä tuomioistuimessa, projektin sivustolla muistutetaan.

 

Ukrainalaissotilaita hoitaneesta sairaanhoitajasta paljastui synkkä salaisuus

Ukrainan tiedustelupalvelu SBU epäilee hersonilaisessa sairaalassa sairaanhoitajana työskennellyttä naista syyllisyydestä sotatilan aikana tehtyyn maanpetokseen, kertoo SBU tiedotteessaan.

SBU:n mukaan Venäjän miehittäessä Hersonin viime vuoden keväällä, värväsi Venäjän tiedustelupalvelu FSB naisen palvelukseensa. Kun miehittäjä vetäytyi alueelta viime marraskuussa, naista ohjeistettiin jäämään kaupunkiin ja jatkamaan tiedusteluoperaatioita töidensä ohessa.

– Sairaalassa työskennellessään nainen keräsi sairaalassa hoidettavien ukrainalaissotilaiden henkilötietoja, tiedotteessa todetaan.

Tämän lisäksi hän raportoi Ukrainan asevoimien tukikohtien sijainnista sekä Venäjän ohjus- ja tykistöiskujen seurauksista FSB:lle pikaviestisovelluksen kautta. Naisen luovuttamia tietoja käytettiin iskujen tarkentamisessa.

Ukrainan tiedustelupalvelu pääsi naisen jäljille havaittuaan hänen Venäjän hyökkäyssotaa puolustavia viestinsä ukrainalaisvastaisella Telegram-kanavalla. Viestien perusteella suoritettiin kotietsintä, jossa löytyi muun muassa kännykkä, jota nainen käytti viestintään FSB:n kanssa.

Kännykästä löytyneiden viesteissä näkyy, miten naisen venäläiskontakti pyytää naista kertomaan Hersonin kaupungissa sijaitsevien Ukrainan asevoimien yksiköistä.

– Tarvitsemme jälleen apuasi. Kuten tavallista, tarvitsemme tiedot natsien sijainneista kaupungeissa. Mikäli mahdollista, sisältäen kuvat heidän saapumisreiteistään, naiselle lähetetyssä viestissä pyydetään.

Nainen kommentoi toistuvasti viesteissään kaipaavansa venäläisjoukkoja takaisin kaupunkiin.

– Tasan vuosi sitten kävelin töihin ja näin autoissa kauniita Z- ja V-merkkejä, enkä pelännyt. Nyt vain juoksen töihin ja rukoilen, että pääsen sinne, minne haluan mennä, nainen valittelee eräässä viestissään.

– Kunpa he [ukrainalaiset] pelkäisivät ja lähtisivät kaupungista ja alueelta. Se olisi unelma, hän jatkoi.

SBU kertoo naisen olevan tällä hetkellä vangittu, ja tapausta tutkitaan yhdessä alueen syyttäjänlaitoksen ja SBU:n kanssa. Mikäli nainen tuomitaan maanpetoksesta, voi häntä odottaa jopa 15 vuoden vankeusrangaistus.