– Ainakin 15. helmikuuta 2024 lähtien Venäjän federaatio oli ollut tietoinen juonesta. Kerron lisää. Tämä tieto kulki heidän Syyrian tiedusteluasemansa kautta. Sieltä se välitettiin Moskovaan. Joten heidän ei pitäisi kertoa tarinoita, että tämä kaikki toteutui oudolla tavalla tyhjästä, Ukrainan puolustusministeriön tiedusteluosaston päällikkö, kenraalimajuri Kyrylo Budanov sanoi Ukrinforminmukaan.
Budanovin mukaan Venäjä tiesi, mistä taisteluryhmät tulevat, ja minkä kahden maan kautta ne siirtyisivät Venäjälle.
– Miksi he antoivat tämän tapahtua? Vaihtoehtoja on useita. Ensimmäinen on, kuten heidän keskuudessaan on tapana, sisäinen taistelu ”Kremlin tornien” välillä useiden korkea-arvoisten virkamiesten siirtämiseksi syrjään. Toinen vaihtoehto on se, että he itse asiassa aliarvioivat laajuuden, mitä tapahtuisi. He luulivat, että tapaus olisi enemmän paikallinen, ja halusivat syyttää Ukrainaa kaikesta, kenraalimajuri arvioi.
Hän huomautti, että Kreml oli jo esittänyt kolme versiota siitä, mitä tapahtui Crocus City Hallissa, yrittäen ainakin jollain tavalla luoda niin sanotun ”ukrainalaisen kädenjäljen” terrori-iskuun.
– (Tiedustelupalvelu FSB:n ex-päällikön Nikolai) Patruševin ja (FSB:n nykyisen päällikön Aleksandr) Bortnikovin selitykset tulivat esiin, ja molemmat syyttivät minua henkilökohtaisesti ja Ukrainaa yleensä tästä kaikesta. Tämä on hölynpölyä. Muuten, vaikka kyseessä on vihollinen, en hyväksy terrori-iskuja siviilejä vastaan periaatteesta, Budanov sanoi.
Budanov toteaa, että Venäjä itse kylvi kaaosta ja uskoi itsevarmasti pystyvänsä hallitsemaan sitä.
– On olemassa sellainen vakaa ilmaisu kuin totuus. Se kiertää aina tiedustelupiireissä: jokainen yrittää luoda hallittua kaaosta. Ehdottomasti kaikki enemmän tai vähemmän vakavat organisaatiot ovat yrittäneet tehdä tätä eri aikoina. Ja aksiooma on, että kukaan niistä ei pystynyt hallitsemaan sitä. Sama tapahtui tässä.
Venäjän presidentti Vladimir Putinin lähipiiri tietää, ettei Ukraina liity Moskovan lähellä perjantaina tehtyyn terrori-iskuun, kertovat Istories ja Kyiv Independent.
Lähteiden mukaan Venäjällä ei ole mitään todisteita siitä, että Ukrainalla olisi yhteyttä tapaukseen, jossa asemiehet hyökkäsivät Crocus-keskukseen ja ampuivat summittaisesti perjantai-iltaa viettäneitä ihmisiä. Keskiviikkona iskun uhriluku nousi 140 ihmiseen yhden uhrin kuoltua venäläisten medioiden mukaan sairaalassa.
Terroristijärjestö Isisin Afganistanin-haara Isis-K (Vilayat Khorasan) on ilmoittautunut iskun tekijäksi. Yhdysvallat varoitti terrori-iskun vaarasta Moskovassa maaliskuun alussa ja kehotti kansalaisiaan välttämään suuria väkijoukkoja. Presidentti Putin vähätteli varoitusta ja syytti Yhdysvaltoja kiristyksestä.
Putin on ollut läsnä keskustelussa, jossa viranomaiset olivat yksimielisiä siitä, ettei Ukrainan hallinto liity terrori-iskuun. Tämä ei ole kuitenkaan estänyt Putinia käyttämästä iskua hyväkseen retoriikassa, jolla varmistelee kansansa tuen jatkumista hyökkäykselle Ukrainassa.
Kremlissä on oltu järkyttyneitä FSB:n kyvyttömyydestä estää terrori-iskua tapahtumasta.
Venäjän sisäisen turvallisuuspalvelun FSB:n johtaja Aleksandr Bortnikov sanoi tiistaina tiedotustilaisuudessa, että tapahtumien kulkuisi viitaisi Yhdysvaltojen, Britannian ja Ukrainan osallisuuteen terrori-iskussa.
– Iskun valmistelivat sekä radikaalit islamistit itse että läntiset tiedustelupalvelut ja Ukrainan tiedustelupalvelut liittyvät tähän suoraan, Bortnikov sanoi venäläisen uutistoimisto Interfaxin mukaan.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on erottanut turvallisuusneuvoston pääsihteerin Oleksiy Danilovin. Danilovin tilalle Zelenskyi nimitti ulkomaantiedustelun päällikön Oleksandr Lytvynenkon.
Lytvynenko paikalle presidentti nimitti puolestaan aiemmin Ukrainan asevoimien tiedustelun johtotehtävissä toimineen Oleh Ivashchenkon.
Määräykset ja nimitykset julkaistiin Ukrainan presidentinhallinnon verkkosivuilla, mutta syitä johtajavaihdoksille ei ole kerrottu.
Johtavien henkilöiden vaihdokset Ukrainan puolustus- ja turvallisuusorganisaatioissa ovat olleet melko yleisiä sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi maahan vuonna 2022. Helmikuussa tehtävänsä jätti asevoimien komentaja Valeri Zalužnyi. Zelenskyi ja Zalužnyi jättivät vaikutelman, että ero oli tapahtunut varsin sopuisissa merkeissä, ja että kyse oli melko arkisesta, asevoimien uudistamiseen liittyvästä rotaatiosta. Uusi komentaja nimitettiin pian, ja hän on aiemmin Ukrainan maavoimien komentajana toiminut Oleksandr Syrskyi.
Tehtävänsä jättänyt Oleksiy Danilov julkaisi tiistaina alkuillasta Suomen aikaa tunteikkaan jäähyväisviestin, jossa hän kiitti kaikkia ja kuluneista yli neljästä vuodesta ja valoi isänmaalisuutta ja taistelutahtoa.
4 years 5 months 24 days as Secretary of the National Security and Defense Council of Ukraine. A job that was dedicated to the last. Days for which I am not ashamed. Hours that flew by like lightning. I am grateful to fate for giving me the opportunity to serve my country and my…
Yhdysvaltojen vaatimus Ukrainalle lopettaa iskut Venäjän öljynjalostamoihin on otettu vastaan tyrmistyksellä.
Viranomaislähteet kertoivat aiemminFinancial Times -lehdelle, että Yhdysvaltojen johtoa huolettaa öljyn maailmanmarkkinahinnan nousu, minkä vuoksi Ukrainaa on kehotettu pidättäytymään iskuista.
– Esitetyissä syissä ei ole järkeä, kirjoittaa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija ja entinen Nato-virkamies Edward Hunter Christie X-viestialustalla.
Hunter Christien mukaan väitettä, että raakaöljyn maailmanmarkkinahinta voisi kohota Ukrainan tekemien iskujen seurauksena ei perustella juuri mitenkään. Sitä ajatusta, että Venäjä voisi iskujen vuoksi kohdistaa vastatoimia Kazakstanista Venäjän kautta kulkevaan CPC-öljyputkeen, mikä nostaisi öljyn hintaa, hän pitää hölmönä.
– [Yhdysvaltojen] liittolaisten asiantuntijoiden ja hallitusten pitäisi saada Valkoinen talo tulemaan järkiinsä, Hunter Christie napauttaa.
Jotta maailmanmarkkinahinnat nousisivat selvästi, iskujen pitäisi kohdistua merkittävään vienti-infrastruktuuriin tai öljykentille.
– Se ei ole sitä, mitä Ukraina tekee.
Öljynjalosteiden viennin volyymin pieneneminen voi Hunter Christien mukaan aiheuttaa jonkinlaisen pienen vaikutuksen öljyn maailmanmarkkinahintaan.
– Mutta sodan laajuus ja vaarallisuus edellyttää, että Ukrainan kumppanit pitävät mölyt mahassaan, hän tiivistää.
Öljynjalostamoiden iskujen merkittävin vaikutus kuitenkin on se, että Venäjän asevoimilla ja liikenteessä on vähemmän polttoainetta käytettävissään ja juuri siksi se on fiksua sodankäyntiä, Hunter Christie painottaa.
Presidentti Joe Bidenin hallinto saa usealta tutkijalta kovaa arvostelua. Saksassa asuva tutkija ja Itä-Euroopan asiantuntija Sergej Sumlenny kuvailee Bideniä ”heikoksi”.
Todellisen syyn USA:n Ukrainalle esittämän vaatimuksen taustalla on epäilty liittyvän Yhdysvaltojen syksyn presidentinvaaleihin. Polttoaineiden hinta on noussut maassa tämän vuoden aikana noin 15 prosenttia.
– Mikäli FT:n artikkeli pitää paikkansa, Bidenin hallinto vaatii Ukrainaa käymään sotaa olemassaolostaan tavalla, joka sopisi paremmin Bidenin uudelleenvalinnan mahdollisuuksiin, tulkitsee Kiovassa työskentelevä Venäjän hyökkäyssotaan erikoistunut analyytikko Jimmy Rushton, jonka mukaan samaan aikaan Yhdysvallat ei kuitenkaan tarjoa sotilaallista tukea mahdollistaakseen Ukrainalle minkäänlaista muuta taistelua.
Edward Hunter Christien mukaan Bidenin hallinto panikoi vähäpätöisestä globaalista häiriöstä, joka voi seurata siitä, että Venäjän sotatoimiin kohdistuu huomattavasti suurempaa häiriötä.
– Valkoisen talon täytyy ymmärtää, että se menettää uskottavuuttaan epäonnistuessaan Ukrainan tukemisessa, ja että jatkuva pelkojen, varoitusten ja rajojen esilletuonti ei ole johtajuutta, Hunter Christie jatkaa.
Myös Cambridgen yliopiston professori Alexander Etkind kuvaa harhaanjohtavaksi väitettä, että öljynjalostamoiden vahingoittaminen vaikuttaisi globaalisti öljymarkkinaan, kun öljynjalostamot tuottavat Venäjän omaan käyttöön polttoaineita.
Saksalaistutkija Fabian Hoffmann tylyttää, että jossain kohti saavutamme varmaankin pohjan vai ”vieläkö alamäki jatkuu”.
– On huvittavaa, että aina kun ajattelen, että läntiset päätöksentekijät eivät enää voi olla enemmän väärässä, naiiveja, valmistautumattomia ja avuttomia Venäjän uhan suhteen, tulee joka kerta todistettua, että näin ei ole, hän kirjoittaa X:ssä.
Sergei Sumlennyn mukaan Joe Bidenin heikkous rohkaisee Venäjän presidentti Vladimir Putinia selvästi. Hän viittaa siihen, että Venäjä on viime päivät moukaroinut Ukrainaa valtavilla ohjus- ja drone-hyökkäyksillä ja yrittänyt muun muassa tuhota padon Dnepr-joella.
– USA ei anna Ukrainalle aseita ja vaatii nyt, että Ukraina ei käytä omia aseitaan Venäjään, Sumlenny toteaa.
– Kaksi peräkkäistä iskua osoittavat sen, että Putin kokee saaneensa rohkaisua lännestä, Sumlenny sanoo viitaten myös Saksan liittokansleriin Olaf Scholziin, joka ei pyörrä Taurus-linjaansa, sekä Saksan liittopäiväedustajaan Rolf Mützenichiin, joka hiljattain väläytti konfliktin ”jäädyttämistä”.
Sumlennyn mukaan Ukrainan ilmapuolustusta tulee nyt kiireellisesti vahvistaa, koska ammukset ovat loppumassa, kun samalla hyökkääjä eskaloi ilmaiskujaan. Lisäksi Ukrainan täytyy iskeä Venäjällä useisiin kohteisiin, kuten ilmatukikohtiin, sotateollisuuden tehtaisiin ja öljylaitoksiin.
Ukrainan eurooppalaisen ja euroatlanttisen yhdentymisen varapääministeri Olga Stefanishyna sanoi tänään Kiovassa Ukrainska Pravdan mukaan, että Venäjän öljylaitokset ovat Ukrainan näkökulmasta laillisia sotilaallisten iskujen kohteita, ja Ukraina taistelee niillä keinoilla ja resursseilla, mitkä sille ovat mahdollisia.
2-9
The fears the FT reports:
– Global crude oil prices may rise because Russia may "retaliate" by destroying the CPC oil pipeline that takes oil from Kazakhstan to the Black Sea through Russia – Global crude oil prices may rise no stated reason
This is silly.
— Edward Hunter Christie (@EHunterChristie) March 22, 2024
4-9
Russia exports mostly crude, but also refined products. Attacks on Russia that would take large volumes off the global market — which would drive up global prices significantly — would need to be on major export infrastructure or on oil fields. Not what Ukraine is doing.
— Edward Hunter Christie (@EHunterChristie) March 22, 2024
6-9
Striking refineries is smart economic warfare: – Russia has to continue to export as much crude and products it can to stay afloat economically – Its armed forces have huge need of refined products
— Edward Hunter Christie (@EHunterChristie) March 22, 2024
Addendum 2 on political credibility:
The White House needs to understand it is losing credibility as it is failing to supply Ukraine and that its permanent broadcasting of fears and caveats and limits is not leadership.https://t.co/r6Abn0EKDE
— Edward Hunter Christie (@EHunterChristie) March 22, 2024
It's funny how I continuously believe Western decision-makers couldn't be more wrong, naive, unprepared, or helpless when it comes to dealing with the 🇷🇺 threat, only to be proven wrong yet again.
At some point we must hit rock bottom, right? Or is it just downhill from here?
3) But this is not all. Joe Biden's administration led by a weak @POTUS encourages Putin a lot. The yesterday's visit to Kyiv by @JakeSullivan46 was a blackmailing of Ukraine. The US does not give Ukraine arms, and demands now that Ukraine won't use its own arms on Russia. /4 pic.twitter.com/DSLCJV7wcA
If the story in the FT is accurate, the Biden Administration is demanding Ukraine fights an existential war of survival in a way that better suits Biden's re-election chances whilst simultaneously not providing military aid to enable it to fight any other way. https://t.co/3bpYL2HWGT
Yhdysvallat on vaatinut Ukrainaa lopettamaan iskut venäläisiin öljylaitoksiin, amerikkalaisiin viranomaislähteisiin viittaava Financial Times kertoo.
Ukraina on tehnyt viime aikoina runsaasti tuhoisia lennokkihyökkäyksiä Venäjän öljyteollisuutta vastaan. Iskuja on tehty syvälle Venäjälle ja Moskovalla on ollut selvästi vaikeuksia torjua niitä. Iskujen laajuutta voi tarkastella tämän linkin takaa löytyvästä kartasta.
FT:n mukaan Valkoisesta talosta on annettu ”toistuvia varoituksia” iskuista Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU:lle ja sotilastiedustelu GUR:lle. Yhdysvaltain johdon kerrotaan huolivan öljyn maailmanmarkkinahinnan noususta ja Venäjän mahdollisista vastatoimista. Jutussa mainitaan esimerkkinä Kazakstanista Venäjän kautta kulkeva CPC-öljyputki. Sitä käyttävät esimerkiksi amerikkalaiset ExxonMobil ja Chevron. Venäjä sulki putken hetkellisesti vuonna 2022.
Eräs lähde kuvailee Valkoisen talon olevan yhä turhautuneempi Ukrainan toimintaan.
– Emme mahdollista iskuja Venäjän alueelle emmekä kannusta niihin, Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden neuvoston tiedottaja kommentoi.
Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA ja Ukrainan hallinto ja tiedustelupalvelut eivät kommentoineet asiaa.
Huoli öljyn hinnan noususta voi liittyä myös Yhdysvaltain tuleviin presidentinvaaleihin. Polttoaineen hinta on noussut Yhdysvalloissa tämän vuoden aikana noin 15 prosenttia.
– Mikään ei kauhistuta istuvaa Yhdysvaltain presidenttiä niin paljon kuin pumppuhintojen nousu vaalivuonna, energia-alan konsulttiyhtiö Rapidan Energyn johtaja ja entinen Valkoisen talon energianeuvonantaja BobMcNally kommentoi FT:lle.
Yhdysvaltojen on kerrottu ripittäneen Ukrainan sotilastiedustelua aiemminkin sen uskaliaista iskuista Venäjän alueelle. GUR:n on jopa uutisoitu peruneen viime vuonna suuren iskun Venäjälle USA:n pyynnöstä.
Sisäministeriön tilaaman selvityksen mukaan Ukrainasta Suomeen paenneet ovat pääsääntöisesti hyvin tyytyväisiä olosuhteisiinsa ja elämäänsä. 1302 Ukrainasta Suomeen saapunutta vastasi Sisäministeriön verkkokyselyyn, jonka toteuttivat kaksi Suomessa jo pitkään asunutta ukrainalaista tutkijaa.
Vastaajista 75 prosenttia oli naisia. Kun kysely tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 2022, naisvastaajien osuus oli vielä korkeampi – 85 prosenttia. Kaikista Suomessa tilapäistä suojelua saavista ukrainalaisista noin 60 prosenttia on naisia.
Vastanneista ukrainalaisista 98 prosenttia kertoi osaavansa riittävän hyvin ukrainaa työskennelläkseen kyseisellä kielellä. 90 prosenttia kertoi osaavansa venäjää. 35 prosenttia kertoi osaavansa englantia riittävän hyvin ja 12 prosenttia suomea. Seitsemän prosenttia kertoi osaavansa jotain muuta kieltä: mainintoja saivat puola, saksa ja ruotsi.
Vastaajat ovat melko hyvin koulutettuja: 34 prosentilla on ylempi korkeakoulututkinto ja 29 prosentilla alempi korkeakoulututkinto tai keskeneräiset alemman korkeakoulututkinnon opinnot.
Vastaajista 68 prosenttia oli työelämässä palkansaajina ja 11 prosenttia yrittäjinä. Kahdeksan prosenttia oli kotona lasten kanssa, kuusi prosenttia opiskelijoita ja vain kaksi prosenttia kertoi olevansa työttömänä. ”Jotain muuta” -kategoriaan sijoitti itsensä viisi prosenttia vastanneista: joukossa oli esimerkiksi eläkeläisiä ja ihmisiä, jotka kertoivat hoitavansa sukulaisiaan.
Vastaajista lähes viidennes oli saapunut Suomeen Harkovan alueelta. Kuudesosa oli saapunut Kiovan alueelta ja melkein yhtä moni Donetskin seudulta. Lähes puolet vastaajista oli vastaamishetkellä oleskellut Suomessa 12-18 kuukautta ja runsas neljännes yli puolitoista vuotta. 32 prosenttia vastaajista asui nyt Uudellamaalla, kymmenen prosenttia Keski-Suomessa ja neljä prosenttia Pohjois-Suomessa. Lähes puolet vastaajista (47 prosenttia) oli rekisteröitynyt kotikuntaan ja asui vuokra-asunnossa. 43 prosenttia oli rekisteröityneenä vastaanottokeskuksiin. Niistä vastaajista, jotka olivat oleskelleet Suomessa yli 18 kuukautta, oli kotikuntaan rekisteröitynyt jo 74 prosenttia.
Syissä Suomeen saapumiselle korostui tietenkin Venäjän sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan. Sen kertoi syyksi 63 prosenttia. 28 prosenttia kertoi, että heillä oli sukulaisia tai ystäviä Suomessa jo ennen tänne saapumistaan. 32 prosenttia kertoi syyksi Suomen maineen turvallisena, vakaana ja hyvinvoivana maana. Vain kolme prosenttia kuvasi syyksi saatavilla olevan taloudellisen tuen. Yhtä moni, kolme prosenttia, kertoi että oli jo aiemmin työskennellyt Suomessa.
94 prosenttia vastaajista ei ollut hakenut tilapäistä suojelua mistään muusta EU-maasta. Niistä kuudesta prosentista, jotka olivat suojelua muualta hakeneet, oli yli kolmannes hakenut sitä Puolasta.
36 prosenttia vastaajista kertoi opiskelevansa joko suomea tai ruotsia. Tulevaisuuden suunnitelmia koskien 70 prosenttia kertoi haluavansa työskennellä. 15 prosenttia halusi opiskella ja kymmenen prosenttia aloittaa oman liiketoiminnan.
Vastaajista, joilla oli lapsia, 87 prosentin lapset opiskelivat tai kävivät koulua Suomessa. Kun näiltä vastaajilta tiedusteltiin suunnitelmista palata Ukrainaan, 53 prosenttia vastasi, ettei aio palata. 11 prosenttia vastasi, että palaa, kun sota on ohi.
Kyselyyn vastanneet ukrainalaiset ovat erittäin tyytyväisiä. 92 prosenttia vastasi olevansa erittäin tai melko tyytyväisiä elämäänsä Suomessa. Melko tyytyväisiä oli 57 prosenttia ja erittäin tyytyväisiä 35 prosenttia. Kolme prosenttia sanoi olevansa melko tyytymätön ja vain yksi prosentti eli noin seitsemän vastaajaa 1300:sta sanoi olevansa erittäin tyytymätön.
Erittäin tyytyväisten osuus oli korkeimmillaan opiskelevien joukossa: niistä, jotka kertoivat opiskelevansa, 48 prosenttia kertoi olevansa erittäin tyytyväinen. Työelämässä olevista erittäin tyytyväisiä oli 38 prosenttia. Osuus oli sama myös eläkkeellä olevien joukossa. Yrittäjistä melko tyytyväisiä ilmoitti olevansa sata prosenttia.
Kotikuntaa hakeneista tai sen jo saaneista 87 prosenttia ilmoitti aikovansa jäädä sinne missä on. 13 prosenttia suunnitteli muuttavansa. Muuttoa suunnittelevien keskuudessa vetovoimaisin alue oli Helsinki. Sinne suunnitteli muuttavansa 15 prosenttia muuttoa suunnittelevista. Yleisesti ottaen Uusimaa oli muutenkin muuttohalujen kärjessä.
EU-maiden johtajat eivät todennäköisesti pääse sopimukseen venäläisten varojen voittojen takavarikoinnista tänään torstaina alkavassa huippukokouksessa. Asiasta kertoo saksalainen Deutsche Welle lähteisiinsä vedoten.
Syynä on se, että lähteiden mukaan Unkari vastustaa varojen käyttämistä Ukrainan sotilaallisten valmiuksien vahvistamiseen.
Euroopan komissio on ehdottanut, että 90 prosenttia voitoista käytettäisiin aseiden ostamiseen Ukrainalle ja loput kymmenen prosenttia osoitettaisiin EU:n budjettiin Ukrainan puolustusteollisuuden tukemiseen. Ehdotetulla toimenpiteellä kohdennettaisiin Ukrainalle noin kolme miljardia euroa (3,3 miljardia dollaria) vuodessa.
Ukrainan läntiset kumppanit ja muut liittolaiset jäädyttivät noin 300 miljardin dollarin arvosta venäläisiä varoja täysimittaisen hyökkäyksen alkaessa vuonna 2022.
Päätös on hyväksyttävä yksimielisesti EU-johtajien kesken, jotka kokoontuvat kaksipäiväiseen huippukokoukseen Brysseliin 21.–22. maaliskuuta.
– Kun EU:n ulkoministerit tekivät päätöksen perustaa Ukrainan avustusrahaston Euroopan rauhanrahaston puitteissa, EU:n ja sen jäsenvaltioiden sotilaallisen avun kokonaismäärä nousi 33 miljardiin euroon, ja jäsenvaltiot sitoutuivat myöntämään toisen euron 20 miljardia ennen vuoden loppua kahdenväliseen sotilaalliseen tukeen Ukrainalle, totesi EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell Brysselissä raportoi Ukrinform.
Hän huomautti, että nämä resurssit mobilisoitiin, koska Ukrainan voitto on tärkeä Euroopan turvallisuudelle.
– Jos (Vladimir) Putin onnistuu voittamaan Ukrainassa, jos Ukrainalle tarjotaan valkoisen lipun nostamista ja antautumista, Kiovaan perustetaan nukkehallinto, Ukrainan kansakunta tuhotaan ja Venäjän armeija etenee Euroopan unionin rajoille.
Hän muistutti, että pitämässään voitonpuheessa niin sanotuissa ”vaaleissa” Vladimir Putin uhkasi Natoa mahdollisella kolmannella maailmansodalla.
Borrellin mukaan tämä on selvä signaali siitä, että Putin on jo maalittanut koko lännen.
– Näissä olosuhteissa on selvää, että Putin jatkaa sotilaallista operaatiotaan Ukrainaa vastaan, ja siksi EU:n on kehitettävä vaihtoehtoja vastatakseen olemassa olevan uhan leviämiseen edelleen.
– Seuraavat kuusi kuukautta ovat ehdottoman tärkeitä, joten on tehtävä kaikki mahdollinen, jotta Ukraina saa ammuksia ja valmistautuu Euroopan puolustamiseen, Puolan pääministeri Donald Tusk sanoi Varsovassa Ukrinforminmukaan.
Tusk korosti, että kaikki hänen kansainväliset keskustelunsa eri johtajien kanssa – Brysselin, Weimarin koalition (Ranska, Saksa, Puola), Visegrad-ryhmän (Puola, Tshekki, Slovakia, Unkari) ja Skandinavian maiden tasolla – keskittyvät nyt yksinomaan siihen, miten Eurooppaa valmistetaan hyökkäyksen varalta.
– Emme tiedä kuinka suuri prosenttiosuus tästä uhasta on todellista, mutta se on ehdottomasti todellinen. Puhumme kymmenestä prosentista tai 80 prosentista, mutta se on todellinen, eikä millään maalla ole varaa sivuuttaa tätä uhkaa, varsinkin kun kaikki liittolaiset ovat puhuneet siitä, Tusk painotti.
Hänen mukaansa hallituksen tehtävänä on valmistaa Puola kaikkiin mahdollisiin skenaarioihin.
– Tämä sisältää myös pommisuojat ja univormut sekä tuen aluepuolustusvoimille, väestönsuojelulle ja kriittiselle infrastruktuurille, Tusk sanoi.
Hän totesi, että hallitus kerää nyt varastoja ja ohjaa varoja erilaisiin Venäjän hyökkäykseen liittyviin ratkaisuihin.
Tusk korosti myös, että seuraavat kuusi kuukautta ovat ehdottoman tärkeitä, joten Ukrainaan on toimitettava mahdollisimman paljon ammuksia ja niiden tuotantoa on lisättävä.
Hänen mukaansa Puola on erittäin aktiivinen tässä yhteydessä.
Puola ja Saksa käynnistävät myös 26. maaliskuuta ”panssaroitujen ajoneuvojen koalition” Ukrainan asevoimien tarpeisiin.
Jos länsimaat ovat tosissaan suurvaltakonfliktien mahdollisuudesta, tulisi niiden harkita vakavasti, miten ne ovat valmistautuneet kulutussotaan, arvioi amerikkalainen sotilasasiantuntija Alex Vershinin.
Everstiluutnantti (evp.) Vershinin on palvellut muun muassa Koreassa, Irakissa, Afganistanissa ja Nato-tehtävissä sekä toiminut tutkijana ja päällikkönä Yhdysvaltain armeijan tulevaisuuden sodankäyntiä ja uusien teknologioiden käyttöä mallintavalla osastolla.
Hän viittaa arvostetun Royal United Services Instituten (RUSI) julkaisemassa analyysissään Ukrainan rintaman kokemuksiin.
Kulutussodat vaativat asiantuntijan mukaan omaa sodankäynnin taitoaan. Siinä keskiössä ovat joukot. Liikkuvassa sodankäynnissä keskitytään taas alueeseen. Vershinin muistuttaa kulutussodan pohjautuvan massiiviseen teolliseen kapasiteettiin ja maantieteelliseen syvyyteen, joilla tappioita voidaan kattaa ja ottaa vastaan sekä teknologisiin olosuhteisiin, jotka estävät maajoukkojen suuret ja nopeat liikkeet.
Lista on tuttu Ukrainan sodan seuraajille. Lennokkien ja tykistön laajamittainen yhteiskäyttö ja vain vähän luonnon esteitä sisältävät taistelutantereet ovat pakottaneet niin ukrainalaiset kuin venäläisetkin paikoin joukkoja jauhavaan asemasotaan ja verrattain pienillä jalkaväen yksiköillä tehtäviin iskuihin. Suuret moottoroidut hyökkäykset ovat kilpistyneet puolin ja toisin isoihin menetyksiin vihollisen pitkän kantaman aseiden ja lennokkien hampaissa. Sota on myös jatkunut jo nyt pidempään kuin moni asiantuntija osasi alkuun arvella. Mies- ja kalustotappiot ovat niin ikään olleet järisyttäviä.
– Kulutussodissa sotilasoperaatioita määrittävät taktisten ja operatiivisten liikkeiden sijasta valtion kyky korvata tappioita ja muodostaa uusia joukkoja. Todennäköisemmin voittaa se osapuoli, joka hyväksyy sodan kuluttavan luonteen ja keskittyy vihollisjoukkojen tuhoamiseen alueiden valtaamisen sijasta, Alex Vershinin toteaa.
Hän sanoo suoraan, ettei länsi ole valmis tällaiseen sotaan. Asiantuntijan mukaan kulutusstrategiaa ei istu länsimaiseen sotilaalliseen ajatteluun. Historiallisesti lännen ajattelussa on suosittu lyhyitä ammattiarmeijoiden välisiä konflikteja.
Tämä näkyy sotapeleissäkin.
Alex Vershinin nostaa esimerkiksi CSIS-ajatushautomon julkaiseman laajan simulaation Kiinan kuvitteellisesta hyökkäyksestä Taiwaniin. Verkkouutiset kertoi siitä aiemmin tässä jutussa. Skenaarioissa taistelut kestivät vain kuukauden. Sodan pitkittymisen vaihtoehtoa ei käsitelty lainkaan. Tämän Vershinin sanoo heijastelevan yleistä läntistä ajattelua.
– Kulutussotia pidetään poikkeuksina, jonain sellaisena, mitä pitää välttää kaikin keinoin ja yleensä johtajien kyvyttömyyden seurauksina.
Asiantuntijan mukaan lähes tasaväkisten valtioiden välisistä sodista tulee kuitenkin todennäköisesti aina luonteeltaan kuluttavia, koska molemmilla sodan osapuolilla on riittävästi resursseja alkuvaiheen tappioiden kattamiseen.
– Sota voitetaan konfliktin pitkittyessä taloudella eikä joukoilla. Todennäköisemmin voittavat valtiot, jotka tajuavat tämän ja taistelevat tällaista sotaa kulutusstrategialla, jonka tavoitteena on saada vihollisen resurssit loppumaan ja säästää samalla omansa.
Alex Vershinin mukaan nopein tapa hävitä kulutussota on keskittyä joukkojen liikkeisiin ja kuluttaa tärkeitä resursseja lyhyen tähtäimen alueellisiin tavoitteisiin.
Riskinä on seuraavan sodan häviö
Alex Vershininin mukaan lännessä olisi ymmärrettävä, ettei tulevaisuuden mahdollista kulutussotaa voiteta pelkillä korkean teknologian asejärjestelmillä. Niiden valmistus on kallista ja hidasta. Tällaisten aseiden käyttö vaatii myös runsaasti koulutusta. Kaikki tämä nielee aikaa ja resursseja, jotka molemmat ovat kortilla kulutussodassa.
Massan luominen on asiantuntijan mukaan vaikeaa korkean teknologian länsitalouksille. Niissä on pyritty tehokkuuteen ja matalan tuottavuuden teollisuutta on siirretty ulkomaille. Globaalit logistiikkaketjut myös tuppaavat hajoamaan suuressa sodassa ja komponenttien saantia ei enää voida taata.
Alex Vershininin mielestä länsimaiden olisikin harkittava vakavasti suoranaisen liikakapasiteetin varmistamista sotateollisuudessa jo rauhan aikana. Riskinä on asiantuntijan mukaan jopa tulevaisuuden sodan häviö.
Vershinin katsoo toisen länsimaiden vaaranpaikan piilevän niiden sotilasdoktriinissa. Useimpien Nato-maiden puolustus rakentuu ammattiarmeijoille, joiden selkärangan muodostavat kokeneet ja kattavasti koulutetut aliupseerit. Kulutussodassa tyypillisen läntisen taistelutavan vaatimia osaavia aliupseereita ei asiantuntijan mukaan yksinkertaisesti ehditä kouluttaa lisää tarpeeksi nopeasti.
– Ajatus siitä, että siviilille voidaan antaa kolmen kuukauden kurssitus ja kersantin natsat ja odottaa hänen sitten suoriutuvan samaan tapaan kuin seitsemän vuotta palvellut veteraani, vie katastrofiin.
Alex Vershininin mukaan niin sanotun Nato-doktriinin mukaiseen sodankäyntiin kykenevien johtajien kouluttaminen vaatii väkisin aikaa, jota kulutussodassa ei ole.
Esimerkiksi Venäjän yhä käytännössä soveltamassa Neuvostoliiton peruja olevassa doktriinissa ei pystytä tuottamaan samaan tapaan itsenäiseen päätöksentekoon ja luovaan johtamiseen kykeneviä johtajia kuin lännessä. Neuvosto-oppi takaa kuitenkin valtavan massan edes jonkinlaisen peruskoulutuksen saaneita reservejä, joita voidaan kutsua sodassa aseisiin.
Asiantuntija huomauttaa historian osoittavan, että etulinjan taistelukokemus parantaa lopulta myös vähemmän koulutettujen joukkojen laatua. Näin kävi esimerkiksi Puna-armeijan aliupseeristolle toisessa maailmansodassa.
– Mallien tärkein ero on, että Nato-doktriini ei toimi ilman kovan osaamisen omaavia aliupseereita. Neuvostodoktriini taas hyötyy kokeneista aliupseereista, mutta ei edellytä heitä.
Kaikkein tehokkaimpana Alex Vershinin pitää mallien yhdistelmää. Siinä valtiolla olisi keskikokoinen ammattiarmeija ja suuri massa reserviläisiä, joita voitaisiin kutsua palvelukseen tarpeen vaatiessa.
”Toiveajattelua”
Sotilasasiantuntija arvostelee länsimaita liian kevyestä suhtautumisesta tulevaisuuden mahdollisiin sotiin. Alex Vershininin mukaan konflikteja tupataan ajattelemaan lyhyinä ja selkeinä. Todellisuudessa jopa keskikastin valtioilla on hänen mukaansa maantieteelliset, väestölliset ja teolliset kyvyt käydä todellista kulutussotaa.
Kuvitelma siitä, että mikään maailman suurista valtioista olisi valmis perääntymään heti kärsittyään sodan alussa tappioita, on hänen mukaansa silkkaa toiveajattelua.
– Mikä tahansa suurvaltojen välinen konflikti nähtäisiin eliittien parissa eksistentiaalisena ja sitä käytäisiin kaikilla valtion resursseilla. Sodasta tulisi luonteeltaan kuluttava ja se suosisi sitä valtiota, jonka talous, sotilasdoktriini ja asevoimien rakenne sopisivat paremmin konfliktin luonteeseen.
Alex Vershininin mukaan länsimaissa olisi unohdettava kuukauden mittaisia taisteluita mallintavat sotapelit ja arvioitava toden teolla uudelleen koko yhteiskunnan kykyä käydä pitkittynyttä sotaa.
– Ukrainasta ei ole todennäköisesti tulossa EU:n jäsenmaata tai eurooppalaista demokratiaa, ellei EU:ssa tehdä radikaaleja toimia aseavun kasvattamiseksi, esittää tutkija Tyyne Karjalainen uusimmassa FIIA Briefing Paper-julkaisussa. Julkaisu perustuu tutkijan Kiovassa ja seitsemän eri EU-maan pääkaupungissa viime vuonna tekemiin haastatteluihin.
– Ukrainan uuden aseapurahaston kutistuminen vain neljäsosaan suunnitellusta 20 miljardin euron summasta osoittaa, ettei EU:ssa olla käytännössä sitoutuneita Ukrainan voittoon sodassa tai EU-jäsenyyteen, Karjalainen sanoo.
Hänen mukaansa riskinä on, että Ukraina jää pysyvästi epävarmuuden tilaan Venäjän ja lännen välille, jolloin Venäjä pystyy tiukentamaan otettaan Ukrainasta.
– Jotta Ukrainan tukijat voisivat edistää maan demokraattista kehitystä ja lähentymistä EU:n kanssa, heidän tulisi myös paneutua Ukrainan historiaan sekä ottaa opiksi menneistä virheistään kansainvälisissä valtionrakennusoperaatioissa, Karjalainen huomauttaa.
Hän toteaa, että Ukraina ei ollut EU:n ulkopolitiikassa etusijalla ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä.
– Vaikeasti ennakoitava politiikka ja korruptio tekivät Ukrainasta epäluotettavan kumppanin, ja monet EU-maat priorisoivat suhteitaan Moskovaan.
Karjalainen katsoo, että EU-jäsenyysprosessin avaaminen Ukrainan kanssa on unionille keino tukea maan demokratiaa.
– Paine vauhdittaa jäsenyysneuvotteluita voi kuitenkin johtaa siihen, että EU:ssa vähätellään Ukrainan sisäisiä ongelmia esimerkiksi lainsäädännön ja oikeusvaltioperiaatteen osalta.
– Mikäli Ukrainan EU-jäsenyys on unionille aito päämäärä, sen täytyy haastaa Kremlin ulkopoliittisia tavoitteita ainakin seuraavan vuosikymmenen ajan. Ukraina tuskin täyttää jäsenyyskriteereitä tätä ennen, Karjalainen toteaa.
Hän arvioi, että sodan pitkittyessä riskinä on esimerkiksi vallan keskittyminen ja ukrainalaisten korruption vahtikoirien ryhtyminen itsesensuuriin, jotta maa ei menetä kansainvälistä tukea.
– Kuten eräs haastateltavista Kiovassa totesi, ponnistelut maan puolustamiseksi ovat merkityksettömiä, mikäli Ukrainasta jää jäljelle tyhjä sotaleiri ilman ihmisoikeuksia, demokratiaa ja taloudellisia mahdollisuuksia, Karjalainen sanoo.
Naton mukaan tällä viikolla Luxemburgissa järjestettävä konferenssi, merkitsee Naton kumppanuuden uutta vaihetta Ukrainan kanssa. Naton ja Ukrainan edustajat keskustelevat Ukrainan puolustushankintaprosessien modernisoinnista, jotta niistä tulee nopeampia, kestävämpiä ja läpinäkyvämpiä.
– Puolustushankintojen parantaminen on edelleen Ukrainan tärkein prioriteetti, ja Nato on sitoutunut auttamaan tässä prosessissa varmistaakseen, että se on sopusoinnussa liittoutuneiden parhaiden käytäntöjen kanssa. Nato jatkaa Ukrainan tukemista mahdollisimman suuressa määrin kaikissa vaiheissa, Naton tiedotteessa todetaan.
NATO-Ukraine Strategic Defense Procurement Review on osa puolustusliiton kokonaisvaltaista avustuspakettia eli vuonna 2016 käynnistettyä aloitetta, jolla tuetaan Ukrainan kykyä vahvistaa omaa turvallisuuttaan ja toteuttaa laaja-alaisia uudistuksia.
Katsauksen tarkoituksena on auttaa Ukrainaa uudistamaan puolustushankintajärjestelmäänsä ja mukauttamaan se Naton parhaiden käytäntöjen ja standardien kanssa.
– Sen suositukset edistävät suurempaa vastuullisuutta, avoimuutta ja yhteensopivuutta, mikä auttaa tasoittamaan tietä Ukrainan tulevalle liittouman jäsenyydelle, Nato sanoo.
Suomi ja keskeinen joukko Euroopan unionin valtiojohtajia esittää Euroopan investointipankin (EIP) roolin vahvistamista EU:n puolustuksen tukemiseksi.
Maat katsovat, että EIP:n rahoitusta voitaisiin käyttää paljon nykyistä laajemmin puolustusteollisuuden hankkeisiin. Suomen aloitteesta laaditussa valtiojohtajien yhteiskirjeessä ovat mukana muiden muassa Ranska ja Saksa. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) johdolla tehty aloite on uutisoitu myös talouslehti Financial Timesissa.
Kirjeessä on mukana yhteensä 14 EU-maata eli yli puolet unionin valtioista. Suomen lisäksi allekirjoittajina ovat Bulgaria, Hollanti, Italia, Latvia, Liettua, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Tanska, Tsekki ja Viro.
Pääministeri Orpon mukaan Euroopan investointipankilla (European Investment Bank) voisi olla nykyistä selvästi suurempi rooli eurooppalaisen puolustusteollisuuden rahoituspohjan kasvattamisessa.
– EIP pystyy jo nykysääntöjensä puitteissa lainoittamaan enemmän ns. kaksoiskäyttöisten sotilastuotteiden hankkeita. EU:n puolustusteollisuuden tukeminen on tärkeää myös Euroopan kilpailukyvylle, ja se vahvistaa samalla sisämarkkinoita, Orpo sanoo tiedotteessa.
Valtiojohtajien kirjeessä korostetaan nopeaa tarvetta saada lisäinvestointeja EU:n puolustus- ja turvallisuuskyvyn vahvistamiseksi, kun samaan aikaan Venäjä jatkaa aggressiotaan Ukrainassa. Asia on erityisen tärkeä juuri nyt kun unioni linjaa lähivuosien strategisia painopisteitään.
Euroopan investointipankin todetaan lainoittavan tällä hetkellä ns. kaksoiskäyttötuotteiden hankkeita, mutta niitäkin hyvin rajoitetusti. Siksi olisi selvitettävä mitä mahdollisuuksia on lisätä EIP:n investointeja laajemmin puolustusteollisuudessa. Kirjeessä todetaan, että EIP:n roolista on keskusteltava huomioiden sen perussopimuksissa määritelty asema ja turvata samalla EIP:n rahoituksen perusta.
Kirjeessä mukana olevat maat katsovat, että EIP:n roolin vahvistaminen houkuttelisi myös lisää yksityisiä investointeja turvallisuus- ja puolustussektoreille. Tämä edellyttää yksityissektorin aiempaa helpompaa markkinoillepääsyä puolustusteollisuudessa.
In our joint letter with 14 Member States we propose to strenghten the role of the European Investment Bank in funding the European defence sector. This is crucial for 🇪🇺 defence capabilities and supporting 🇺🇦.
– Ukrainan tuleva liittyminen unioniin tuo enemmän hyötyä kuin kustannuksia, ja EU:n jäsenvaltioiden pitäisi hyväksyä seuraavat muodolliset askeleet myöhemmin tällä viikolla, maan pääministeri Denys Shmyhal sanoi Euractiville.
– Odotamme ja haluamme saada hyväksynnän Eurooppa-neuvostolta lähimmässä kokouksessaan (tällä viikolla) ja uskomme, että voimme aloittaa liittymisneuvottelut tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla, hän jatkoi.
Euroopan komissio lähetti jäsenmaille viime viikolla ehdotuksensa neuvottelukehyksestä Ukrainan ja Moldovan liittymisneuvotteluille EU-johtajien joulukuussa tekemän päätöksen jälkeen.
– Toivomme, että eurooppalaiset kumppanimme hyväksyvät sen ilman lisämuutoksia, kuten Euroopan komissio ehdottaa, Shmyhal totesi.
– (Eurooppa-neuvoston) puheenjohtaja Charles Michel nimesi vuoden 2030 EU:n lisälaajentumisen mahdolliseksi tavoitevuodeksi, mutta teemme parhaamme Ukrainan hyväksi, jotta se voisi tapahtua aikaisemmin, heti voittomme jälkeen, hän sanoi.
Hän lisäsi, että ”suoritamme läksymme erittäin nopeasti. Uskon, että se vie meiltä enintään kaksi vuotta.”
Jotkut EU-maat ovat sanoneet, että unionin on ensin uudistettava itseään, ennen kuin se harkitsee uusien jäsenten lisäämistä. Tämä on herättänyt pelkoa siitä, että tätä voitaisiin käyttää viivästyttämään edistystä Ukrainan ja muiden lähentymisessä.
Bruegel-ajatushautomon tuore raportti sekä Euractivin näkemät EU:n sisäiset asiakirjat arvioivat Ukrainan liittymisen rahoituskustannusten olevan 110–136 miljardia euroa EU:n seitsemän vuoden talousarviossa. Tämä on vain noin 0,10–0,13 prosenttia koko unionin bruttokansantuotteesta.
– Olemme nähneet raportit, mutta Ukrainan markkinat, puolustusvoimat, raaka-aineet, kriittiset materiaalit ja muut sektorit voivat tuoda paljon enemmän turvallisuuden ja taloudellisen hyödyn kannalta (kuin mitä liittyminen maksaa), Shmyhal sanoi.
Ukraina on kärsinyt jo pitempään ammuspulasta ja samaan aikaan EU on myöntänyt, ettei se pysty pitämään kiinni lupaamastaan miljoonasta tykistöammuksesta Ukrainalle, kirjoittaa kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) blogissaan.
Virallisia EU:n tuotantolukuja ei ole julkistettu, mutta arviot koko EU:n nykyisestä maksimikapasiteetistä ovat vaihdelleet noin 230 000–300 0000 ammuksen vuosituotannossa.
– Pikku hiljaa tilanne on tästä paranemassa, mutta liian hitaasti, Heinonen toteaa.
Tšekki kerää nyt noin 800 000 tykistöammuksen kokonaisuutta, kun EU ei sitä omalta tuotannoltaan ole pystynyt toimittamaan luvatussa aikataulussa eli tähän kevääseen mennessä, Heinonen jatkaa.
”Kolehti” Tšekin hankintaan pitää kerätä yksittäisiltä jäsenmailta erillisinä päätöksinä, koska EU ei päässyt sopuun rahoituksesta. Suomi maksaa oman osansa ammusten hankinnasta 30 miljoonalla eurolla.
– EU:n omatuotanto on siis laahannut pahasti perässä ja vasta tämän vuoden aikana EU:n vuotuinen tykistöammusten tuotanto ollaan saamassa nostettua 1,4 miljoonaan ammukseen, Heinon sanoo.
Hän toteaa, että tuotannon kasvattamisessa myös Suomella on tärkeä rooli, ja Nammo-yhtiöt saivat juuri investointitukea EU:n ASAP (Act in Support of Ammunition Production)-ohjelmasta.
Heinonen huomauttaa, että tehtävää riittää ja vanha sanonta ”parempi myöhään kuin ei milloinkaan” ei välttämättä päde.
– Samaan aikaan Venäjän on arvioitu kykenevän valmistamaan noin 2,5 miljoonaa tykistöammusta vuodessa ja sen hullut kumppanit tekevät vielä määrää massiivisesti lisää. Kysyä pitääkin, että…
– Emmehän me nyt kai sentään Pohjois-Koreaa huonompia ole?
Lisäksi Heinosen mukaan Saksan liittokansleri Olaf Scholzilta pitäisi kysyä, miksi hän istuu Taurus-risteilyohjustensa päällä.
– Ukraina tarvitsisi niitä tänään.
Scholz on toistuvasti kieltäytynyt toimittamasta Tauruksia Ukrainalle ja hiljattain tyrmäsi myös ehdotetun asevaihdon Britannian kanssa, jonka avulla Britannia olisi antanut lisäaseistusta Ukrainalle.
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS
Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat
100 000 suomalaista päivässä
Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.
Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.