Verkkouutiset

Turkki

Tutkijan mukaan Turkki jää Natossa pysyvästi oppositioon

Turkki on käyttänyt Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksia välineenä tuodakseen esiin viimeisen kymmenen vuoden aikana keskeisiksi kokemiaan epäkohtia, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta arvioi tuoreessa instituution julkaisussa.

Lisäksi Turkki on hyödyntänyt asemaansa varmistaakseen itselleen pelivaraa voimannäytölle Lähi-idässä ja painostaakseen Yhdysvaltoja.

Kesäkuussa 2022 Turkki kääntyi kannattamaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä maiden allekirjoitettua yhteisymmärrysasiakirjan. Pian kävi kuitenkin ilmi, että mailla oli eri näkemyksiä siitä, mistä asiakirjassa oli tosiasiassa sovittu. Nyt Turkki uhkaa uudelleen viivyttää kahden Pohjoismaan Nato-jäsenyyshakemuksia.

– Turkin varauksellinen suhtautuminen tulee nähdä osana sen määrätietoista pyrkimystä kohti strategista autonomiaa, entistä suurempaa liikkumavaraa ja ideologista irtautumista lännestä, Alaranta toteaa instituutin tiedotteessa.

Koska Turkin strategiset intressit ovat yhä enemmän eriytyneet muun liittouman intresseistä, Turkki tulee Alarannan mukaan todennäköisesti olemaan entistä pysyvämmin oppositioasemassa Nato-liittouman sisällä.

Arvio Turkin presidentistä: Jatkuvaa päänsärkyä USA:lle

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin roolin sotilaallisena liittolaisena joka on usein länsimaiden kanssa eri linjoilla poliittisissa kysymyksissä, kerrotaan aiheuttavan runsaasti ärsytystä Yhdysvaltain viranomaisissa.

Asiasta kertoo amerikkalaislehti New York Times.

Päänsärkyä ei poista edes Erdoganin rooli Ukrainan viljanviennin mahdollistavan sopimuksen syntymisessä. Närää herättää esimerkiksi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosessin jarruttaminen sekä Erdoganin tapaaminen Venäjän presidentti Vladimir Putinin ja Iranin presidentti Ebrahim Raisin kanssa.

Myös Turkin suunnitelma uudesta hyökkäyksestä Pohjois-Syyrian kurditaistelijoita vastaan on Yhdysvaltain linjan vastainen.

– Erdogan on meidän joukkueessamme, mutta sitten hän tekee asioita jotka eivät ole joukkueelle hyväksi. Enkä usko asian muuttuvan, Yhdysvaltain entinen ulkopoliittinen virkamies Elizabeth Shackelford kuvailee.

Yhdysvaltain viranomaisten mukaan Erdoganin sivuuttaminen ei kuitenkaan olisi hyvä ratkaisu. Turkin geopoliittinen sijainti idän ja lännen välissä on strategisesti tärkeä ja mahdollistaa hänelle neuvottelijan roolin vielä sitäkin hankalampien maiden kanssa.

Joe Bidenin hallinnossa Erdoganin ulkopoliittisen toiminnan uskotaan johtuvan Turkin poliittisesta tilanteesta. Inflaatio on noussut 80 prosenttiin ja presidentin uskotaan toimillaan siirtävän huomiota muualle.

– Liikaa on liikaa. Turkki on pelannut Ukrainassa molemmissa joukkueissa. Se ei ole ollut sellainen liittolainen, johon voimme luottaa. Mielestäni Bidenin hallinnon tulisi koventaa asennettaan, senaattori Chris Pappas sanoo.

Jukka Tarkka: Näin Turkin vastustus voitaisiin ohittaa

Valtiotieteen tohtori ja kirjailija Jukka Tarkka kirjoittaa Facebook-julkaisussaan, että Turkin presidentti on ottanut asiakseen keskeyttää Naton kehittämistyön.

– Hän yrittää estää lännen puolustusliiton rakennetta vahvistavien ja puolustuskykyä lisäävien Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyden väitteillä, jotka eivät kuulu Naton perustamissopimuksessa liitolle määriteltyjen tehtävien piiriin, kirjoittaa Tarkka ja jatkaa:

– On mielenkiintoista nähdä, miten Naton johto päivän päätteeksi suhtautuu jäseneensä, joka esittää liittokunnan keskeisimpiä tehtäviä haittaavia vaatimuksia liittokunnan perustehtävän ulkopuolisilla perusteilla.

Tarkka huomauttaa, että itsestäänselvyyksiä ei yleensä kannata kirjata sopimustekstiin, joten ”tätä umpisolmua ei voi avata muuten kuin tulkitsemalla Naton peruskirjaa yli sen, mitä sen artikloihin on kirjoitettu.”

– Tällainen tulkinta voisi määrittää, että jos jäseneksi pyrkivän on todettu täyttävän Pohjois-Atlantin sopimuksessa todetut jäsenyysehdot, sen jäseneksi hyväkymistä ei voi torjua Naton toimivaltaan kuulumattomilla perusteilla.

Tarkan mukaan ”tällainen arkijärjen mukainen itsestäänselvyys” saattaa kuulostaa ”oudolta”.

– Mutta ei ole sen oudompi kuin ne perusteet, joilla Turkki yrittää torjua Ruotsin ja Suomen liittymisen puolustusliittoon. Päätöksen uusien jäsenten hyväksymisestä tekee Nato, ei Turkki.

Turkin väitetään ottaneen vastaan Ukrainalta varastettua viljaa

Radio Vapaan Ukrainan Shemi-ohjelma on tutkinut Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlun toistuvasti esittämää väitettä siitä, ettei Turkkiin tuoda Ukrainalta varastettua viljaa ja että jokainen voi itse tarkistaa lastin alkuperän Marine Traffic-sivustolta. Verkkouutiset on aiemmin kertonut Turkin osallisuudesta Venäjän varastaman ukrainalaisviljan vastaanottamiseen tässä ja tässä.

Turkkiin päätyy viljaa Avlitasta, Sevastopolista Venäjän miehittämältä Krimiltä. Ukrainan maatalousministeri Taras Vysotškyi sanoo, että Avlitaan taas voi päätyä ainoastaan viljaa Zaporižžjasta ja Hersonista muistuttaen, ettei Ukraina ole toimittanut Krimin kastelujärjestelmille vettä, joka mahdollistaisi kunnon sadon.

– Pelkkä vietävän viljan määrä osoittaa, että sitä ei ole voitu saada Krimiltä viime vuosina.

Myös Krimin miehityshallinnon päämies Sergei Aksjonov on itse suoraan sanonut venäläiselle Krim 24-kanavalle , että ”vapautetuilta” eli miehitetyiltä varastettu vilja tuodaan Sevastopoliin myytäväksi. Venäläisten Hersonin miehityshallinnon johtoon nimeämä Kirilo Strjomousov sanoi samalle kanavalle, että ”Hersonista on pitkiä viljarekkajonoja menossa Krimille” ja kertoi, että sadonkorjuun alkaessa 20. kesäkuuta kasvaa rekkamäärä entisestään.

Venäläisen rahtilaivan ”Mihail Nenašov” esimerkki osoittaa, että Turkkiin tuoda ukrainalaisilta varastettua viljaa. Alus oli 15. huhtikuuta redillä Avlitan edustalla.  Tämä ei kuitenkaan näy Marine Traffic-sivustolla, koska alus oli kytkenyt transponderinsa pois päältä. Transponderi kytkettiin päälle vasta 18. huhtikuuta lähellä Bosporin salmea. Alus ilmoitti virallisesti lähteneensä Venäjän puolelta Port Kavkazista Sevastopolin sijaan. Marine Traffic-kertoo, että aluksen lastiruuma oli tyhjä ennen Krimille menoa 11. huhtikuuta ja se oli lastattu.

Rahtialus saapui turkkilaiseen Deringen satamaan lähellä Izmitiä 22. huhtikuuta. Neljä päivää myöhemmin viljalasti oli purettu. Deringen sataman omistaa turkkilainen Safin suku, jolla on läheinen liikesuhde venäläisiin kanssa.

Toukokuun 20. päivänä venäläisalus lähti Turkista ja sammutti transponderinsa Mustallamerellä Bosporin salmen ohitettuaan. Aluksen oli ilmoitettu olevan tyhjä ja 25. toukokuuta se näkyi jälleen satelliittikuvissa  Avlitan satamassa. Sen matkalla Turkkiin toistui kaikki samoin kuin huhtikuussa erona vain, että tällä kertaa viljalasti päätyy Etelä-Turkkiin İskenderuniin eli entiseen Aleksandrettaan.

Kesäkuussa satelliittikuvista näkyy, että alus on tyhjänä Avlitan satamassa viljaterminaalin kohdalla. Seuraavana päivänä se on lastattu, mutta tällä kertaa se ilmestyy Kertšin salmeen, jossa se kytkee transponderin päälle. Alus ei pysähdy missään satamassa, vaan tekee vain kunniakierroksen Kertšin salmessa transponderi päällä. Se purki lastinsa İskenderunissa, mutta tällä kertaa MMK Metallurjin yksityissatamassa. Se on Venäjän Magnitogorskin metallurgisen tehtaan Turkin-satama. Tehtaan omistaa Vladimir Putinin lähipiiriin kuuluva oligarkki Viktor Rašnikov.

Tutkimuksessa selvisi, että Venäjä on myös käyttänyt Syyrian merenkuljetusviranomaisen omistamaa alusta ”Finikia” varastetun ukrainalaisviljan kuljettamiseksi  Krimiltä Turkiin. Alus on Yhdysvaltojen pakotelistalla. Se käytti samoja eksyttämis- ja välttelymenetelmiä kuin venäläinen rahtialus.

Kaiken lisäksi Turkissa täytetyt viralliset paperit kertovat, että vilja on peräisin paikasta nimeltä ”Krim, Venäjä”. Turkki ei tunnusta Krimiä Venäjän osana, joten tämäkin jättää ilmoille kysymyksen, kenen puolella Turkki oikeasti on.

Näin Suomi, Ruotsi ja Turkki sopivat Nato-asiakirjassaan

Suomen, Ruotsin ja Turkin ulkoministerit Pekka Haavisto, Ann Linde ja Mevlüt Çavuşoğlu allekirjoittivat yhteisymmärrysasiakirjan. Sen lopussa Turkki vakuuttaa sitoutumistaan Naton avoimien ovien politiikkaan sekä ilmaisee tukevansa Suomen ja Ruotsin kutsumista puolustusliiton jäseniksi Madridin huippukokouksessa.

Yhteistyöasiakirja jakautuu 10 kohtaan, joista kuusi ensimmäistä vakuuttavat yleisluonteisesti Suomen ja Ruotsin ymmärtävän Turkin kärsineen terrorismista sekä tuomitsevat kaikin tavoin terroristisen toiminnan.

Suomi ja Ruotsi sitoutuvat olemaan tarjoamatta tukea kurdijärjestö YPG/PYD:lle tai gülenisteille, joita Turkissa kutsutaan nimityksellä FETÖ (”fethullahilainen terroristijärjestö”).

Gülenistit ovat islamilainen liike, joka oli aiemmin Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin liittolainen, mutta on poliittisen välirikon päätynyt yhdeksi Turkin päävihollisista. Turkin hallinto syyttää Gülen-liikettä vuoden 2016 vallankaappausyrityksestä.

Suomi ja Ruotsi vahvistavat PKK:n olevan terroristiorganisaatio ja sitoutuvat estämään PKK:n ja muiden terroristijärjestöjen sekä niiden jatkeiden toiminnan. Maat myös tuomitsevat näiden terroristijärjestöjen tavoitteet.

Lisäksi osapuolet vahvistavat, että niiden kesken ei ole asevientikieltoja. Jatkossa Ruotsi muokkaa asevientilainsäädäntöään yhteensopivammaksi Nato-jäsenyyden kanssa.

Konkreettiset toimet

Sopimuskohdassa kahdeksan on alakohtana ”konkreettisia askeleita”. Niissä osapuolet muun muassa sitoutuvat perustamaan kaikki hallinnon tasot kattavan yhteisen keskustelu- ja yhteistyömekanismin sekä vahvistamaan terrorismin ja rikollisuuden vastaista yhteistyötä.

Suomi ja Ruotsi myös sitoutuvat tiukentamaan terrorismilainsäädäntöään. Suomi huomauttaa, että sen lainsäädäntöä on kiristetty jo vuoden 2022 alusta lähtien ja Ruotsi tulee kiristämään 1. heinäkuuta 2022 lähtien.

Maat myös käsittelevät nopean tehokkaasti ja perusteellisesti Turkin terroristiepäilyistään jättämät karkotus- ja luovutuspyynnöt sekä ottaa huomioon Turkin toimittamat todisteet ja tiedustelutiedot. Tarvittaessa laaditaan kahdenväliset juridiset puitteet näiden asioiden järjestämiseksi Turkin kanssa. Kaikki tämä tulee tapahtumaan Euroopan neuvoston luovuttamista koskevan yleissopimuksen mukaisesti.

Sopimusosapuolet sitoutuvat kamppailemaan valetietojen levittämistä vastaan ja estämään kotimaisten lainsäädäntöjensä käyttämisen terroristiorganisaatioiden hyödyksi, mukaan lukien toimet, jotka lietsovat väkivaltaa Turkkia vastaan.

Suomi ja Ruotsi ilmoittavat tukevansa Turkin ja muiden EU:in kuulumattomien Nato-jäsenten suurinta mahdollista osallistumista nykyisiin ja tuleviin EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön hankkeisiin, mukaan lukien Turkin osallistumisen Pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY eli PESCO) sotilaallisen liikkuvuuden projektiin.

PRY tunnetaan myös ”sotilas-Schengeninä”, jonka tarkoitus on sallia sotilasyksiköiden ja -kaluston liikuttaminen osallistujamaidensa läpi ilman byrokratiaa. Tällä hetkellä sen EU:n ulkopuolella olevia jäseniä ovat Yhdysvallat, Kanada ja Norja.

Yhteisymmärrysasiakirjan toteuttamisen seuraamiseksi muodostetaan pysyvä yhteismekanismi, johon osallistuvat asiantuntijoita ulko-, sisä- ja oikeusministeriöistä sekä turvallisuuspalveluista ja -virastoista. Myös muita osapuolia voidaan kutsua pysyvän yhteismekanismin jäseniksi.