Verkkouutiset

Turkki

Turkin mikrosirujen ja elektroniikan vienti Venäjälle on romahtanut

Viime vuoden lopulla Turkin puolijohteiden, elektroniikan, tulostettujen piirilevyjen sekä viestintä- ja optisten laitteiden vienti laski  40 prosenttia. Forbesin Turkin tullitilastoista poimimien tietojen mukaan marraskuussa kaksikäyttötuotteiden Venäjän viennin arvo oli 8,4 miljoonaa dollaria, kun se vielä syyskuussa oli lähes 13,9 miljoonaa ja maaliskuussa yli 15 miljoonaa dollaria.

Turkin Venäjän viennin kokonaisarvo kuukaudessa pysyi noin miljardissa dollarissa, mikä on kaksinkertainen sotaa edeltäneeseen aikaan. Supistuminen kohdistui pelkästään Yhdysvaltain ja EU:n pakotelistalla oleviin tuotteisiin.

Turkin pakotteiden vastaisen keskittymän ongelmat alkoivat jo keväällä sen jälkeen, kun Yhdysvaltain varavaltionvarainministeri Brian Nelson viranomaisryhmineen oli vieraillut Ankarassa. Marraskuussa ministeriö asetti mustalle  listalle yli 20 yritystä Turkissa, Arabiemiraateissa ja Kiinassa pakotteiden alaisten tuotteiden toimittamisesta Venäjälle. Turkista listalle joutui seitsemän yritystä.

Joulukuun alussa Nelson vieraili Turkissa uudelleen tuoden ”viimeisen varoituksen” pakoterintamasta lipsumisesta. Turkkilaisyhtiöitä uhattiin muun muassa sulkemisella läntisen pankkijärjestelmän ulkopuolelle.

Joulukuun lopussa Yhdysvaltain valtionvarainministeriö ilmoitti vielä kovemmista toimista pakotteiden rikkojia vastaan: pakotteiden alaisiksi joutuvat myös Venäjän sotaponnistuksia tukevat pankit. Tuloksena oli Turkin Venäjän viennin maksuliikenteen lähes täydellinen halvaantuminen, koska tammikuun alussa lähes kaikki Turkin suurimmat pankit lopettivat maksujen vastaanottamisen Venäjältä valuutasta riippumatta.

Turkki äänesti Ruotsin Nato-jäsenyyden puolesta – ”liittoumasta voimakkaampi kuin koskaan”

Turkissa parlamentti äänesti tiistai-iltana Ruotsin Nato-jäsenyyden puolesta. Äänestystulos oli 287-55.

Asiassa tarvitaan vielä presidentti Recep Tayyip Erdoğanin allekirjoitus. Ruotsin jäsenyydeltä puuttuu lisäksi vielä Unkarin ratifiointi.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kommentoi olevansa hyvin iloinen, että Turkki on äänestänyt ratifioinnin puolesta.

– Ruotsin Nato-jäsenyys tulee parantamaan turvallisuutta Itämeren alueella ja tekee koko liittoumasta voimakkaamman, presidentti toteaa ruotsinkielisessä some-päivityksessään.

– Kun Ruotsi on jäsen, on myös Suomen jäsenyys saatettu loppuun (fullbordat, valmis).

Presidenttiehdokas Alexander Stubb sanoo kommentissaan olevansa iloinen nähdessään, että Turkki ratifioi jäsenyyden.

– Unkarin ratifioinnin jälkeen liittoumastamme tulee voimakkaampi kuin koskaan, Alexander Stubb toteaa.

Turkki syyttää Israelia vakoilusta – yli 30 pidätetty

Turkki on syyttänyt Israelia alueensa vakoilusta ja hyökkäysten suunnittelusta siellä asuvia ulkomaalaisia ​​vastaan, uutisoivat kansainväliset mediat.

Maiden väliset suhteet ovat heikentyneet Gazan konfliktin vuoksi.

Financial Timesin mukaan Turkin sisäministeri Ali Yerlikaya sanoi tiistaina, että maan turvallisuusviranomaiset ovat pidättäneet 33 ihmistä ”kansainvälisistä vakoilutoimista” Israelin tiedustelupalvelun Mossadin puolesta. Hän ei yksilöinyt, ketkä olivat pidätettyjen oletetut vakoilukohteet.

– Israelin tiedustelupalvelut aikoivat toteuttaa toimia, kuten sieppauksen, maassamme asuvia ulkomaalaisia ​​vastaan, Yerlikaya sanoi Financial Timesin mukaan.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan varoitti viime kuussa, että Israel ”maksaisi erittäin raskaan hinnan”, jos se yrittäisi murhata äärijärjestö Hamasin jäseniä Turkissa.

Erdogan on esittänyt ankaraa kritiikkiä Israelin hallitusta kohtaan sen jälkeen, kun se aloitti Gazan pommitukset vastauksena Hamasin hyökkäykseen 7. lokakuuta. Erdogan on verrannut pääministeri Benjamin Netanjahua Adolf Hitleriin ja sanonut, että Netanjahu pitäisi tuomita sotarikollisena. Erdogan on myös puolustanut Hamasia ”vapautusjärjestönä”.

Netanjahu on puolestaan syyttänyt Turkin johtajaa muun muassa ”kansanmurhan suorittamisesta kurdeja vastaan”.

Yli vuosikymmenen jännitteiden jälkeen Israel ja Turkki solmivat uudelleen diplomaattiset suhteet ja nimittivät suurlähettiläät vuonna 2022, mutta molemmat ovat kutsuneet diplomaattinsa takaisin Gazan konfliktin alkamisen jälkeen.

Benjamin Netanjahu vastaa Turkin presidentin rajuun vertaukseen – ”Viimeinen, joka voi saarnata meille”

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan sanoi tänään, että pääministeri Benjamin Netanjahun toimet Gazassa ”eivät poikkea” Adolf Hitlerin teoista. Asiasta kertoo Times of Israel turkkilaiseen uutistoimistoon viitaten.

Netanjahu on hetki sitten vastannut Erdoğanille X-alustalla.

– Erdoğan, joka toteuttaa kansanmurhaa kurdeja vastaan ​​ja jolla on maailmanennätys hallintoaan vastustavien toimittajien vangitsemisessa, on viimeinen, joka voi saarnata meille moraalista, Netanjahu sanoo päivityksessään.

Hän jatkaa, että Israelin puolustusvoimat taistelee maailman vastenmielisintä ja julminta terroristijärjestöä vastaan, ”jota Erdoğan ylistää ja jonka virkamiehiä isännöi”.

Israel kutsui diplomaattinsa pois Turkista lokakuussa, kun Erdoğan oli syyttänyt Israelia sotarikoksista. Turkki kutsui myöhemmin pois suurlähettiläänsä Israelista.

Ruotsin Nato-jäsenyys Turkin parlamentin valiokunnan käsittelyyn

Turkin parlamentin ulkoasiainvaliokunnan on tänään määrä käsitellä Ruotsin Nato-jäsenyyttä, uutisoi Ruotsin yleisradioyhtiö SVT.

Turkin parlamentin verkkosivujen mukaan valiokunnan kokouksen on määrä alkaa kello 15.

Viimeksi valiokunta käsitteli asiaa marraskuun puolivälissä. Tuolloin aiheesta käytiin valiokunnassa laajaa keskustelua, ja päätöstä asiasta päätettiin lykätä tulevaisuuteen.

– Meillä ei tietenkään ole kiire, meillä on omat prioriteettimme, totesi valiokunnan puheenjohtaja Fuat Oktay marraskuussa. Aktay edustaa presidentti Recep Tayyip Erdoganin AKP-puoluetta.

Ruotsin Nato-jäsenyys on valiokunnan asialistalla viimeisenä. Etusijalla on yhdeksän muuta käsiteltävää asiaa, muun muassa Panaman ja Turkin välinen merenkulkusopimus, Pakistanin ja Turkin välinen vankeinsiirtosopimus sekä Malin ja Turkin välinen turvallisuusyhteistyösopimus.

Mikäli valiokunta ehtii käsitellä tänään asiaa, kertovat mietinnön sanavalinnat paljon Ruotsin Nato-jäsenyyden tulevaisuudesta. Valiokunta voi suositella parlamentille kolmea eri tapaa käsitellä liittymissopimusta: Kiireellisesti, priorisoidusti tai ei-kiireellisesti.

– Kiireellisyys tarkoittaisi, että liittymissopimus voitaisiin hyväksyä (täysistunnossa) jo perjantaina, arvioi turkkilainen toimittaja Guldener Sonumut.

Jos valiokunta tyytyy vain priorisoimaan liittymissopimuksin ratifioinnin, voitaisiin päätös tehdä täysistunnossa joko tämän vuoden lopussa tai ensi vuoden alkupuolella. Jos valiokunta ei priorisoi ratifiointia, jää käsittelyaika kuitenkin epäselväksi.

Sonumut arvioi, että jälkimmäinen vaihtoehto on todennäköisin. Tällöin parlamentti voisi jäädä odottamaan Yhdysvaltain kongressin päätöstä myydä Turkille maan havittelemia F-16 -hävittäjiä, jonka jälkeen Ruotsin jäsenyys voitaisiin ratifioida.

Turkilla ei olisi amerikkalaisarviossa enää sijaa Natossa

Hakeutuminen vuonna 1952 Naton jäseneksi oli paras ulkopoliittinen hanke, jonka Turkki on koskaan tasavallan olemassaolon aikana toteuttanut, tohtori Sinan Ciddi arvioi. Kylmän sodan aikana Turkin jäsenyys auttoi hänen mukaansa patoamaan Neuvostoliiton ylivaltaa ja loi samalla edellytyksiä Turkin taloudelliselle kehitykselle osana läntistä leiriä.

– Miksi liittokuntaa joutuu silti jatkuvasti painimaan yhteistyöhaluttoman ja toisinaan jopa riidanhaluisen Turkin johtajan, presidentti Recep Tayyip Erdoganin kanssa? Näyttää kaikin tavoin siltä, että Erdogan on omistautunut heikentämään transatlanttista liittoumaa. Onko Naton aika ottaa Turkin jäsenyys uuteen harkintaan, Yhdysvaltain merijalkaväen sotakorkeakoulussa ja Foundation for Defense of Democracies -ajatushautomossa työskentelevä Ciddi pohtii Foreign Policy -lehdessä.

Turkkilaiset diplomaatit muistuttavat Ciddin mukaan mielellään ulkomaisille kollegoilleen, että Turkki elää vaikeassa naapurustossa ja että sen suvereniteetin säilyminen todistaa maan ulkopolitiikan menestyksellisyydestä. Vuosikymmenten ajan Turkki myös täytti Nato-jäsenyyteen liittyvät velvoitteensa jopa kiitettävästi.

– Nämä olivat vanhoja hyviä aikoja. Maaliskuussa 2022 jo enemmistö turkkilaisista piti Yhdysvaltoja suurimpana uhkana Turkille, kun vain 19 prosenttia näki Venäjän samassa valossa. Ja Erdoganin johdolla Ankara on tehnyt väsymättä töitä heikentääkseen Naton turvallisuutta, Ciddi toteaa.

Esimerkkeinä hän mainitsee muun muassa S-400-ilmapuolustusjärjestelmän hankkimisen Venäjältä, Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden jarruttamisen, liiketoimintaympäristön tarjoamisen pakotteiden alaisille venäläisoligarkeille sekä Erdoganin terroristijärjestö Hamasille ilmaiseman tuen.

Jos Turkki olisi pyrkimässä Naton jäseneksi nyt, sitä ei Ciddin mukaan edes harkittaisi, saati hyväksyttäisi.

– Ainoa syy, miksi sitä joudutaan sietämään, on se, ettei ole olemassa mekanismia, jolla jäsenvaltio voitaisiin erottaa, kun se on kerran liittynyt, hän sanoo.

Kun läntinen puolustusliitto toisen maailmansodan jälkimainingeissa perustettiin, se tapahtui vastauksena Neuvostoliiton muodostamaan uhkaan. Naton arkkitehdit eivät Ciddin mukaan ilmeisesti tulleet silloisissa oloissa ajatelleeksi, että jonain päivänä Naton pitäisikin torjua uhkaa, joka tulee liittokunnan sisältä.

– Jäsenyyssääntöjen muuttaminen saattaa olla vaikeaa, mutta nyt on sopiva aika käynnistää keskustelu siitä ottaen huomioon läntiseen pallonpuoliskoon kohdistuvat lukuisat haasteet. Naton jäsenten olisi vähintään pysyttävä yhtenäisinä ja sovittava, etteivät ne myy Ankaralle mitään puolustustarvikkeita, kuten hävittäjiä, niin kauan kuin se ylläpitää venäläisiä suorituskykyjä, jotka voivat heikentää kollektiivista puolustusta, hän toteaa.

Yhdysvaltain hallinnon olisi hänen mielestään tehtävä Erdoganille selväksi, että joko Turkki on Naton jäsen, joka sitoutuu liittokunnan yhteisiin arvoihin, tai muussa tapauksessa maan paikka ei ole Natossa.

Kremlin sotateollisuuteen virtaa tuotteita Turkista

Kremlin sotatoimien kannalta tärkeiden tuotteiden tuonti on lisääntynyt huomattavasti Turkista kuluneen vuoden aikana. Asiantuntijat ovat huolissaan siitä, että länsimaisia komponentteja virtaa Venäjälle pakotteista huolimatta.

Financial Times -lehden mukaan Turkissa toimivat yhtiöt ovat hankkineet yhä suurempia määriä kymmeniä siviilialan tuotteita, joita Venäjän asevoimat tarvitsee. Havainto on lisännyt jännitteitä Turkin ja muiden Nato-maiden välillä.

Yhdysvallat passitti kuluvalla viikolla valtiovarainministeriön terrorismista ja talousalan tiedustelusta vastaavan Brian Nelsonin Istanbuliin ja Ankaraan. Hänen tehtäväkseen kerrotaan sellaisen kaupankäynnin tutkiminen ja estäminen, joka voisi hyödyttää Venäjää sodassaan Ukrainaa vastaan.

Joidenkin kaksoiskäyttötuotteiden väitetään menneen suoraan Venäjälle, vaikka niiden päämääräksi oli ilmoitettu jokin toinen valtio.

Turkista on viety tämän vuoden aikana yli 144 miljoonalla eurolla Kremlin haluamia tuotteita Venäjälle ja viiteen entiseen neuvostotasavaltaan, joiden epäillään toimivan väliasemina kuljetuksissa. Summa on kolme kertaa suurempi kuin vuosi sitten ja noin viisi kertaa suurempi kuin vuosien 2015–2021 keskiarvo.

Listalla on mikrosiruja, viestintälaitteita ja optisia tuotteita.

– On ilmiselvää, että tämä materiaali on menossa Venäjälle, PIIE-ajatushautomon vanhempi tutkija Elina Ribakova sanoo.

Puoluejohtajan puheesta kohu Ruotsissa – tutkijat odottavat Turkin reaktiota

Ruotsidemokraattien puheenjohtajan Jimmie Åkessonin tuore ulostulo on herättänyt laajaa keskustelua Ruotsissa, uutisoi Dagens Nyheter. Ruotsidemokraattien puoluekokouksessa lauantaina puhunut Åkesson esitti ääriliikkeiden käyttämien ja disinformaatiota levittävien moskeijoiden purkamista. Puheessaan Åkesson ehdotti myös uusien moskeijoiden rakennuskieltoa sekä poliisille valtuuksia salakuunnella uskonnollisia seurakuntia.

Ruotsidemokraatit on Ruotsin valtiopäivien toiseksi suurin puolue ja maata johtavan porvarihallituksen tukipuolue. Pääministeri Ulf Kristersson ei Åkessonin esitykselle kuitenkaan lämpene. Kristerssonin mukaan Ruotsi torjuu väkivaltaisia ääriliikkeitä ”demokraattisen oikeusvaltion raameissa”, ei pyhäkköjä purkamalla . Polarisaation sijasta Ruotsi kaipaa nyt yhtenäisyyttä, pääministeri kirjoittaa DN:lle.

Jotkut asiantuntijat uskovat Åkessonin puheiden voivan vaikuttaa kielteisesti Ruotsi-kuvaan islaminuskoisessa maailmassa. Ruotsin maailmanlaajuisen uutiskynnyksen ylittäneet Koraanin polttamiset ovat kuluneen vuoden aikana jo johtaneet laajoihin mielenosoituksiin islamilaisissa maissa, ja asiantuntijat huomauttavat Ruotsin Nato-jäsenhakemuksen käsittelyn olevan vielä kesken Turkin parlamentissa. Åkessonin linjauksesta on jo uutisoitu Turkissa, kertoo puolustustutkimuslaitos FOI:n analyytikko Aras Lindh.

Vaikka Ruotsin Nato-prosessin käsittely on nyt herkässä vaiheessa Turkin parlamentin ulkoasiainvaliokunnassa, ei Lindh kuitenkaan usko Åkessonin kommenttien vaikuttavan jäsenhakemuksen kohtaloon.

– Tämä tulee herättämään aitoja tunteita, mutta ei ehkä kuitenkaan ratkaisemaan prosessin päättymistä. Turkki on aikaisemminkin järkyttynyt Ruotsin tapahtumista Nato-prosessin aikana, mutta presidentti (Recep Tayyip) Erdogan päätti kuitenkin lähettää hakemuksen parlamentin käsiteltäväksi.

Kansainvälisesti arvostettu terrorismitutkija Magnus Ranstorp Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta tyrmää Åkessonin esitykset. Puoluejohtajan resepteillä tuskin torjuttaisiin islamismia onnistuneesti, pikemminkin ruokittaisiin radikalisoitumista ja polarisaatiota, hän sanoo.

– Tämä voi osaltaan kasvattaa Ruotsiin kohdistuvaa turvallisuusuhkaa ja vahvistaa kuvaa Ruotsista islaminvastaisena maana. Emme ole vielä Naton jäsen, joten ehkä Erdogan tulee käyttämään tätä, Ranstorp arvioi.

Turkki aloittaa Ruotsin Nato-hakemuksen käsittelyn

Turkin parlamentti aloittaa Ruotsin Nato-hakemuksen käsittelyn torstaina. Asiasta kertoo Turkin yleisradio TRT.

Käsittely alkaa parlamentin alahuoneen ulkoasiainvaliokunnassa. Samassa kokouksessa on asialistalla myös muita kansainvälisiä sopimuksia.

Ruotsi haki Nato-jäsenyyttä Suomen kanssa samaan aikaan. Suomesta tuli Naton jäsen viime huhtikuussa.

Ruotsin Nato-jäsenyysprosessi on venynyt, sillä Nato-maista Unkari ja Turkki eivät vielä ole ratifioineet maan hakemusta.

Senaattori väistyy – aukeaako siitä Ruotsille tie Natoon?

Yhdysvaltojen demokraattisenaattorin Robert Menendezin väistyminen ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajan paikalta voi aukaista Ruotsille tien Natoon ja samalla tarjota Turkille F-16-hävittäjät, joita se on halunnut ostaa.

Lahjussyytteet saanut Menendez on kertonut astuvansa sivuun väliaikaisesti.

Atlantic Council -ajatushautomon mukaan Menendezin ilmoitus on jo saanut liikettä Yhdysvaltojen ja Turkin suhteeseen, sillä Menendez oli puheenjohtajan roolissaan hyvin Turkki-kriittinen. Menendezillä on ollut veto-oikeus valiokunnan tekemiin päätöksiin myydä aseistusta ulkomaille ja hän on vastustanut selvin sanoin F-16-hävittäjien myyntiä Turkille.

Vastaavasti amerikkalaishävittäjien hankinnan on uskottu olevan Turkille ratkaiseva tekijä, jotta se ratifioi Ruotsin Nato-jäsenyyden.

Ajatushautomo toteaa analyysissaan, että Menendezin lähtö ei takaa mitään, mutta se avaa mahdollisuuksia tarkastella pöydällä olevaa sopimusta uudella tavalla. Turkin presidentti totesi viime viikolla, että mikäli ”Yhdysvallat pitää lupauksensa, myös Turkin hallitus pitää omansa”.

Sen sijaan jos Turkki joutuu katselemaan hävittäjäkalustoa muualta, se rapauttaa Yhdysvaltojen ja Turkin puolustusyhteistyötä pitkälle tulevaisuuteen.

Ulkoministeri sanoo Ruotsin taistelevan terrorismia vastaan Turkin rinnalla

Ruotsin ulkoministeri Tobias Billström tuomitsee jyrkästi Turkin pääkaupunki Ankarassa sunnuntaiaamuna tapahtuneen itsemurhaiskun. Aseistautuneet miehet yrittivät viranomaisten mukaan iskeä Turkin sisäministeriöön, jolloin yksi miehistä räjäytti itsensä. Ruotsi seisoo Turkin rinnalla terrorismin vastaisessa kamppailussa, Billström kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

– Ankaran tämänaamuinen itsemurhaisku on järkyttävä. Ruotsi seisoo lujana Turkin rinnalla pitkäaikaisessa sitoumuksessaan ja kumppanuudessaan taistella kaikkea terrorismia vastaan. Toivon haavoittuneille pikaista paranemista, Billström kirjoittaa.

Ruotsin ja Turkin välit ovat olleet viime aikoina aika ajoin kireät. Turkki ei toistaiseksi ole ratifioinut Ruotsin Nato-jäsenhakemusta, vaikka maan presidentti Recep Tayyip Erdoğan näytti jäsenyydelle vihreää valoa kesällä. Turkin varapresidentti Cevdet Yılmaz antoi sunnuntaina julkaistussa haastattelussa ymmärtää, ettei Turkki vielä ole tyytyväinen Ruotsin terrorisminvastaisiin toimiin. Kysymys on parlamentille tärkeä, Yılmaz sanoi, ja peräänkuulutti Ruotsilta ”konkreettisia” toimia terrorismia vastaan.

Myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on tuominnut Ankaran pommi-iskun. Stoltenberg on viimeksi perjantaina keskustellut Naton laajenemisesta Turkin ulkoministerin kanssa.

Turkki esitti Ruotsille uusia Nato-vaatimuksia

Turkin varapresidentti vaatii puolustusliitto Naton jäseneksi pyrkivältä Ruotsilta lisää ”konkreettisia keinoja” terrorismia vastaan, uutisoi Financial Times. Vaikka Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan antoi siunauksensa Ruotsin Nato-pyrkimykselle kesällä, ei maan parlamentti toistaiseksi ole hyväksynyt Ruotsin jäsenhakemusta. Turkki on myös aikaisemmin vaatinut Ruotsilta toimia terrorismia, ja etenkin kurdien itsehallintoa ajavaa PKK-järjestöä vastaan.

Varapresidentti Cevdet Yılmaz kuvailee Ruotsin tähänastisia toimia riittämättömiksi. Parlamentti haluaa varapresidentin mukaan nähdä ”konkreettisia” toimia terrorismia vastaan. Varapresidentti puhuu FT:n haastattelussa nimenomaan ”avoimesti Turkkia vastaan toimivista terroristiryhmistä ja yksilöistä”.

– Parlamenttimme suhtautuu näihin asioihin hyvin herkästi, Turkin yleisen mielipiteen takia. Jos emme näe käytännön edistystä, parlamentti tulee olemaan suuren paineen alla, Yılmaz sanoo.

Ruotsin ulkoministeriö ei halunnut kommentoida Turkin varapresidentin lausuntoa, mutta FT:n mukaan pohjoismaiset diplomaattilähteet suhtautuvat luottavaisesti Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointiin. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja presidentti Erdoğan keskustelivat puolustusliiton laajentumisesta viimeksi perjantaina.

Turkin rahtialukseen tunkeuduttiin ”tarkastukselle” – ”Venäjä nostaa panoksia”

Venäjän armeijan Vasily Bykov -partioalus pysäytti kuivatarvikkeita kuljettavan turkkilaisen rahtilaivan Mustallamerellä viikonloppuna. Sukru Okan -laivan kotisatama on Istanbul, mutta se on rekisteröity Palaun lipun alle.

Tapahtumasta on levinnyt videoita venäläisiin sosiaalisen median kanaviin, jossa asemiehet laskeutuvat helikopterista laivan kannelle ja tunkeutuvat ohjaamoon puhuttelemaan miehistöä, joka on polvillaan kädet pään päällä.

Ukrainan sisäministerin neuvonantaja Anton Herastshenko toteaa X-viestialustalla, ettei videoiden aitoutta ole voitu varmistaa. Tapahtumasta kerrotaan muun muassa venäläisellä viestialusta VK:lla jaetulla videolla, jonka mukaan ”alus ei vastannut venäläisten pyyntöihin”.

Herastshenkon mukaan alus oli matkalla Ukrainaan.

– Kyse on voimannäytöstä. Venäjä nostaa panoksiaan ennen [Vladimir] Putinin oletettua vierailua Turkkiin, Herastshenko arvioi.

Putinin on määrä vierailla Turkissa elokuun loppupuolella. Politico-lehden mukaan Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan kertoi Putinin tulevasta vierailusta viime kuussa ja sanoi sen koskevan Mustanmeren viljasopimuksen mahdollista jatkamista. Mustanmeren tilanne on ollut jännitteinen Venäjän vetäydyttyä viljasopimuksesta.

LUE MYÖS:
Turkin presidentti hehkuttaa erityistä Vladimir Putin-suhdettaan

Tutkija: Turkki sai neuvotteluissa haluamansa

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ja Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson saivat viimein sovun aikaan sopassa, jossa on ollut monenlaisia mausteita. Viimeisenä pikanttina mausteena Erdoğan ilmoitti, että Ruotsin Nato-jäsenyys vaatisi, että Turkki saisi EU-jäsenyyden.

Pitkäksi venyneiden keskustelujen jälkeen Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ilmoitti medialle, että Turkki tulee ratifioimaan Ruotsin Nato-jäsenyyden niin nopeasti kuin mahdollista.

Turkki ei saanut EU-jäsenyyttä eikä hävittäjiä Yhdysvalloilta. Mutta Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Iro Särkän mukaan Turkki ei poistunut neuvottelupöydästä huonoin kortein.

– Turkki sai tuotua omaa asemaansa ja omia turvallisuusintressejään näkyvämmin esille. Toiminnallaan se myös pönkitti omaa imagoaan maana, jonka turvallisuushuolia muiden liittolaisten on kuunneltava. Hävittäjiä ei tullut, mutta ilmeisesti viime päivinä Yhdysvalloissa on käyty asiaan liittyviä myötämielisempiä keskusteluja, Särkkä sanoo Verkkouutisille.

Viimeisin käänne yllätti Iro Särkänkin, vaikka hän oli jo pohtinut asiaan aiemmin, mutta sen esiin nostaminen vasta neuvottelujen loppuvaiheessa tuli yllätyksenä.

– Turkki on EU:n yksi merkittävimmistä kauppakumppaneista, joten EU:n sisämarkkinoista olisi sille suuri hyöty. EU-jäsenyys on kuitenkin monimutkainen ja Nato-jäsenyyttä huomattavasti mittavampi prosessi. Täyttääkseen EU:n jäsenyyskriteerit kandidaattimaan tulee täyttää EU:n mittavat oikeudelliset vaatimukset ja oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kriteerit, sillä EU on myös poliittinen unioni. Turkin EU-jäsenyys on kaukana horisontissa, mutta ehkä juuri tähän pyrittiin, että jonkinlainen horisontti olisi taas olemassa.

Turkin aika oli loppumassa kesken

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg vaikutti silminnähden helpottuneelta eilisen lehdistötilaisuuden jälkeen. Toisaalta Iro Särkkä uskoo, että Turkiltakin olivat aika ja muiden Nato-maiden kärsivällisyys loppumassa kesken.

– Ajattelin itse näin, että jos Turkki ei olisi hyväksynyt vieläkään Ruotsia, olisi se siinä tilanteessa ajanut itsensä nurkkaan ja Nato-maiden luottamus liittolaisiinsa olisi kärsinyt entisestään, Särkkä sanoo.

Turkin lisäksi Ruotsin Nato-jäsenyyden tiellä on vielä Unkarin ratifiointi. Mutta pääsihteeri Stoltenberg sanoi lehdistötilaisuudessa, että Unkari on sanonut, ettei se ole viimeinen maa, joka ratifioi Ruotsin Nato-jäsenyyden. Tästä syystä hän ei nähnyt Unkarin aiheuttavan enää enempää ongelmia Ruotsin Nato-polun tiellä.

Iro Särkkä sanoi jo maanantaina ennen kuin Turkki oli puoltanut Ruotsin Nato-jäsenyyttä, että hän näkee ilmassa olevan positiivisia merkkejä.

– Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on viitannut viime viikkojen aikana tiivistyneeseen dialogiin Ruotsin ja Turkin välillä, ja hän on tuonut aktiivisesti esille ratkaisun mahdollisuutta. Erityisesti viime päivien ulostulot antoivat ymmärtää, että ratkaisun merkit ovat käsillä. Lisäksi Ruotsin lukuisat erittäin korkean tason kahden- ja monenkeskiset tapaamiset Yhdysvaltojen presidentin, Suomen, Ruotsin ja Turkin välillä ja Ruotsin ja Turkin välillä kertovat, että ratkaisua on yritetty. Eilen Ruotsin pääministerin kasvoilta paistoi myös vieno hymy, josta tulkitsin, että neuvottelut edistyivät, Särkkä sanoo.

Särkän mukaan Suomenkin on syytä huomioida Turkki uutena liittolaisena ja pitää silmällä sen toimintaa.

– Natossa on kolme isoa maata, jotka menevät omia latujaan ja haluaisivat näyttää suuntaa muille. Ne ovat Yhdysvallat, Ranska ja Turkki. Turkki on tempuillaan onnistunut kiinnittämään huomiota omiin intresseihinsä viimeisen vuoden ajan varsin hyvin.

Suomi, Ruotsi ja Norja turvaavat Pohjois-Euroopan turvallisuutta

Ruotsin liittyminen Natoon on tervetullut asia Suomelle ja koko Itämeren turvallisuudelle. Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä Itämerestä tulee Naton sisämeri.

– Ruotsi ja Suomi on erittäin kehittyneet ja kyvykkäät Naton liittolaismaat, jotka ovat sitoutuneita Naton yhteiseen puolustukseen. Ruotsin ja Suomen jäsenyydet vahvistavat merkittävällä tavalla Naton yhteistä puolustusta etenkin Pohjolassa ja Itämeren alueella. Se muuttaa koko euroatlanttisen alueen geostrategista tasapainoa, Iro Särkkä sanoo.

Vilnassa käytyjen keskustelujen pohjalta Särkkä uskoo, että Suomi, Ruotsi ja Norja huolehtivat yhdessä Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa Pohjois-Euroopan ja arktisen alueen turvallisuudesta.

–Nyt kun Ruotsi ja Suomi ovat liittyneet Natoon, niin Nato pystyy suunnittelemaan Pohjois-Euroopan ja arktisen alueen yhtenä operaatioalueena.

”Turkin vaatimus voidaan tulkita kahdella tapaa”

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan sanoi puolilta päivin 10. heinäkuuta pidetyssä televisioidussa lehdistötilaisuudessaan Istanbulissa ennen lähtöään Naton Vilnan-huippukokukseen, että hän voi tukea Ruotsin Nato-jäsenyyttä, jos Turkille avataan tie Euroopan unioniin.

Samassa yhteydessä Erdoğan myös huomautti, että Pohjois-Makedonian piti odottaa Nato-jäsenyyttään 16 vuotta ”vain nimensä takia”.

Makedoniaa historiallisena maakuntanaan korostava Kreikka ei hyväksynyt entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa Naton jäseneksi ennen kuin maa muutti nimensä Pohjois-Makedoniaksi vuonna 2019.

Erdoğan sanoi Turkin odottaneen ”EU:n porteilla jo yli 50 vuotta”. Tosin Turkin radio- ja televisioyhtiö TRT huomauttaa, että Turkki haki EU:n edeltäjän EEC:n jäsenyyttä ensi kerran vuonna 1987.

Washingtonin Lähi-idän-instituutin Turkin tutkimusohjelman johtaja, tohtori Soner Cagaptay katsoo Erdoğanin ehdotusta Ruotsin Nato-jäsenyyden koplaamisesta Turkin EU-jäsenyyteen voivan tulkittavan kahdella tapaa.

– Erdogan aikoo viivyttää Ruotsin jäsenyyttä ad infinitum [loputtomiin], on Cagaptayn mukaan ensimmäiseksi vaihtoehto.

Toinen optimistinen vaihtoehto taas on, että Erdoğan on hyväksymässä Ruotsin Nato-jäsenyyden

– Erdoğan valmistelee selitystä turkkilaisyleisölle, miksi hän lopettaa Ruotsin Nato-jäsenyyden estämisen. (Koska Tukholma toki sanoo tukevansa Ankaran EU-jäsenyyttä.)

 

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)