Ruotsidemokraattien puheenjohtajan Jimmie Åkessonin tuore ulostulo on herättänyt laajaa keskustelua Ruotsissa, uutisoi Dagens Nyheter. Ruotsidemokraattien puoluekokouksessa lauantaina puhunut Åkesson esitti ääriliikkeiden käyttämien ja disinformaatiota levittävien moskeijoiden purkamista. Puheessaan Åkesson ehdotti myös uusien moskeijoiden rakennuskieltoa sekä poliisille valtuuksia salakuunnella uskonnollisia seurakuntia.
Ruotsidemokraatit on Ruotsin valtiopäivien toiseksi suurin puolue ja maata johtavan porvarihallituksen tukipuolue. Pääministeri Ulf Kristersson ei Åkessonin esitykselle kuitenkaan lämpene. Kristerssonin mukaan Ruotsi torjuu väkivaltaisia ääriliikkeitä ”demokraattisen oikeusvaltion raameissa”, ei pyhäkköjä purkamalla . Polarisaation sijasta Ruotsi kaipaa nyt yhtenäisyyttä, pääministeri kirjoittaa DN:lle.
Jotkut asiantuntijat uskovat Åkessonin puheiden voivan vaikuttaa kielteisesti Ruotsi-kuvaan islaminuskoisessa maailmassa. Ruotsin maailmanlaajuisen uutiskynnyksen ylittäneet Koraanin polttamiset ovat kuluneen vuoden aikana jo johtaneet laajoihin mielenosoituksiin islamilaisissa maissa, ja asiantuntijat huomauttavat Ruotsin Nato-jäsenhakemuksen käsittelyn olevan vielä kesken Turkin parlamentissa. Åkessonin linjauksesta on jo uutisoitu Turkissa, kertoo puolustustutkimuslaitos FOI:n analyytikko Aras Lindh.
Vaikka Ruotsin Nato-prosessin käsittely on nyt herkässä vaiheessa Turkin parlamentin ulkoasiainvaliokunnassa, ei Lindh kuitenkaan usko Åkessonin kommenttien vaikuttavan jäsenhakemuksen kohtaloon.
– Tämä tulee herättämään aitoja tunteita, mutta ei ehkä kuitenkaan ratkaisemaan prosessin päättymistä. Turkki on aikaisemminkin järkyttynyt Ruotsin tapahtumista Nato-prosessin aikana, mutta presidentti (Recep Tayyip) Erdogan päätti kuitenkin lähettää hakemuksen parlamentin käsiteltäväksi.
Kansainvälisesti arvostettu terrorismitutkija Magnus Ranstorp Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta tyrmää Åkessonin esitykset. Puoluejohtajan resepteillä tuskin torjuttaisiin islamismia onnistuneesti, pikemminkin ruokittaisiin radikalisoitumista ja polarisaatiota, hän sanoo.
– Tämä voi osaltaan kasvattaa Ruotsiin kohdistuvaa turvallisuusuhkaa ja vahvistaa kuvaa Ruotsista islaminvastaisena maana. Emme ole vielä Naton jäsen, joten ehkä Erdogan tulee käyttämään tätä, Ranstorp arvioi.
