Verkkouutiset

Nato

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Venäjän kerrotaan tuovan Iskander-ohjuksia Suomen rajalle

Venäläislehti Izvestija kertoo, että Karjalaan on muodostettu uusi itsenäinen ballistisilla Iskander-M-ohjusjärjestelmillä varustettu prikaati.

– Ohjusprikaatin luominen on aiheellinen ratkaisu. Tämä on riittävä vastaus Suomen Nato-jäsenyyteen, Venäjän Itämeren laivaston entinen komentaja, amiraali Vladimir Valujev kommentoi jutussa.

Valujevin mukaan ohjuksilla iskettäisiin tosipaikassa Naton joukkoja vastaan. Nyt hän kuvailee niiden ”vahvistavan sivustaa”.

Toinen sotilasasiantuntija Dmitri Boltenkov uhoaa Iskander-ohjusten toimineen erittäin hyvin ”erikoissotilasoperaatiossa”. Näin virallinen Venäjä nimittää hyökkäyssotaa Ukrainassa.

Boltenkov toistaa artikkelissa Kremlin totuttua sotapropagandaa Suomesta.

– Sota heidän kanssaan loppui 80 vuotta sitten ja he elivät rauhassa ja ystävällismielisesti. Emme miehittäneet heitä, emme pahemmin piinanneet heitä.

Tämän jälkeen suomalaiset päättivät hänen mukaansa ”yllättäen” rikkoa kaikki hyvät naapurussuhteet Venäjään ja liittyä Natoon. Boltenkov toteaa, että nyt suomalaisia on pidettävä silmällä.

Venäläisartikkelissa kehutaan Suomen puolustusvoimien kykyjä ja jatketaan, että maahan saattaisi tulla myös amerikkalaisia ja brittiläisiä joukkoja. Tällä perustellaan Venäjän asevoimien vahvistamista Suomen suunnalla.

Moskova on ilmoittanut jo aiemmin asevoimien rakennemuutoksista, joissa muun muassa muodostetaan uusia joukkoja Suomen rajalle. Verkkouutiset kertoo asiasta alla.

LUE MYÖS:
Tiedustelun raportti varoittaa: Venäjä vahvistaa joukkojaan Suomen lähellä

Ex-varapresidentti: Voittoisa Venäjä iskisi seuraavaksi Natoon

Yhdysvaltojen varapresidenttinä vuosina 2017-2021 toiminut Mike Pence kehottaa Yhdysvaltoja jatkamaan Ukrainan määrätietoista tukemista. Jos Venäjä voittaa Ukrainassa, iskee Vladimir Putin seuraavaksi Natoon, Pence varoittaa. Ex-varapresidentin kommenteista uutisoi Politico.

Donald Trumpin varapresidenttinä toiminut Pence on profiloitunut voimakkaana Ukrainan ja puolustusliitto Naton tukijana. Republikaanien presidenttiehdokkuutta lyhyen aikaa tavoitellut Pence ilmoitti aikaisemmin tänä vuonna, ettei hän aio tukea Trumpia marraskuun presidentinvaaleissa.

German Marshall Fund-ajatushautomon tilaisuudessa Brysselissä torstaina puhunut Pence puolusti kuitenkin Trumpin eurooppalaisiin liittolaisiin kohdistuneita puheita. Trump vaati presidenttinä useaan otteeseen Euroopan maita lisäämään puolustusmenojaan. Pencen mukaan Eurooppa on puolustusmenoja nostamalla kyennyt tukemaan Ukrainaa sen puolustustaistelussa.

Pence vetosi Yhdysvaltojen kongressiin Ukraina-tukipaketin hyväksymiseksi. Eristäytymispolitiikka ei ole vallitsevassa maailmantilanteessa vaihtoehto, Pence linjasi. Mikäli Ukraina kaatuu, ei Vladimir Putinin laajentumispolitiikka Pencen mukaan jäisi siihen.

– Minulla ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Putin vielä ylittäisi rajan Eurooppaan, ja etteivätkö meidän univormuissa palvelevat miehemme ja naisemme joutuisi taistelemaan, Pence sanoi, viitaten Naton kuuluisaan viidenteen artiklaan.

Venäjän voitto Ukrainassa ruokkisi myös Kiinan aggressiivista politiikkaa Taiwanissa ja Etelä-Kiinan merellä, Pence arvioi.

Liittolaisten helikopterit tukeutuvat Suomeen maavoimien harjoituksissa

Ilmavoimat tukee maavoimien kevään harjoitustoimintaa mahdollistamalla liittolaisten helikopterien tukeutumisen Suomeen.

– Pirkkalaan tukeutuu Britannian AH-64E Apache -taisteluhelikoptereita ja Rovaniemelle Yhdysvaltain UH-60 Blackhawk-, HH-60- ja CH-47 Chinook -helikoptereita, ilmavoimat kertoo viestipalvelu X:ssä.

Maavoimien harjoitustoiminta huhtikuun lopulta kesäkuun alkuun kattaa koko Suomen alueen. Maavoimat harjoittelee isoissa joukkokokonaisuuksissa ja kehittää kykyään kahden- ja monenvälisiin yhteisoperaatioihin liittolaisten kanssa.

– Kevään harjoituksiin osallistuu harjoituskohtaisesti varusmiehiä, reserviläisiä ja henkilökuntaa Maavoimien joukko-osastoista sekä muista puolustushaaroista ja Rajavartiolaitoksesta. Suomen puolustuksen harjoitteluun ottaa osaa myös huomattava määrä liittolaismaiden sotilaita. Kansainvälisten osallistujien ja kaluston määrä Suomessa vaihtelee harjoitusten teemojen mukaan, tiedotteessa todetaan.

Kansainvälinen harjoitustoiminta

Kansainvälisen harjoitustoiminnan käynnistää Panssariprikaatin johtama mekanisoitu Arrow 24 -harjoitus Pohjankankaan ampuma- ja harjoitusalueella Niinisalossa 26.4.–14.5. Harjoituksen noin 2600 osallistujasta suurin osa on varusmiehiä.

Panssariprikaatin lisäksi harjoitukseen osallistuu joukkoja Karjalan prikaatista, Utin Jääkärirykmentistä, Jääkäriprikaatista, Porin prikaatista, Maasotakoululta, Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksesta ja 2. Logistiikkarykmentistä. Osallistujista noin 300 on liittolaisia Iso-Britanniasta, Latviasta ja Virosta. Harjoitus kehittää liittouman mekanisoitujen joukkojen toiminnan lisäksi yhteistoimintaa ilmatuen kanssa brittien AH-64E-taisteluhelikoptereiden tuodessa Pohjankankaalla vuosittain järjestettävälle harjoitukselle uudenlaisen ilmaelementin.

Ilmatorjunnan tarkastajan johtama ilmatorjunnan taisteluharjoitus Adex 1/24 järjestetään Lohtajalla 14.–23.5. Harjoitukseen osallistuu noin 1700 sotilasta Ilmasotakoululta, Karjalan prikaatista, Panssariprikaatista, Jääkäriprikaatista, Utin jääkärirykmentistä, Maasotakoululta, Pääesikunnan alaisista laitoksista ja Rajavartiolaitoksesta. Noin puolet osallistujista on varusmiehiä. Liittolaismaista Saksa osallistuu harjoitukseen noin 250 sotilaan voimalla.

Kaartin jääkärirykmentin johtama Sapeli 1/24 (Scimitar 24) järjestetään Uudellamaalla 27.–31.5. Noin 4800 henkilön harjoitukseen osallistuu joukkoja lisäksi Panssariprikaatista, Porin prikaatista ja Utin jääkärirykmentistä. Harjoituksen aikana Uudellamaalla on helikopteritoimintaa.

Karjalan prikaatin johtama Repo 24 -harjoitus järjestetään Kymenlaaksossa 27.5.-31.5.2024. Harjoitukseen osallistuu noin 2100 henkilöä, joista osa tulee Maasotakoululta ja Rajavartiolaitoksesta.

Alueellinen tykistön ampumaharjoitus ALTAH Pohjoinen 24 (Lightning Strike 24, LIST) järjestetään Rovajärvellä 13.–25.5. Kainuun prikaatin johtamaan noin 1500 henkilön harjoitukseen osallistuu joukkoja myös Jääkäriprikaatista, Porin prikaatista, Panssariprikaatista ja Merivoimista sekä Yhdysvaltojen asevoimista. Yhdysvaltalaiset johtavat tykistötulta harjoituksessa.

Kevään harjoitustoiminta huipentuu kansainväliseen Northern Forest 24 -taisteluharjoitukseen Rovajärven alueella 26.–31.5. Puolustusvoimien alkukesän suurimpaan kotimaiseen harjoitukseen osallistuu noin 4500 suomalaista, 2000 yhdysvaltalaista ja 400 norjalaista.

Yhdysvaltalaiset joukot osallistuvat harjoitukseen osana Immediate Response 24 -harjoitusta, joka on osa USAREUR-AF:n DEFENDER- ja Naton Steadfast Defender -kokonaisuutta. Puolustusvoimista harjoitukseen osallistuu harjoituksen johtava Kainuun prikaati sekä Jääkäriprikaati, Utin jääkärirykmentti, Pääesikunnan alaisia laitoksia ja Rajavartiolaitos.

Kevään aikana Maavoimat osallistuu ulkomailla pienimuotoisesti Brave Beduin -harjoitukseen Tanskassa 21.- 25.4.2024.

Kansainvälinen helikopteritoiminta

Iso-Britannian ja Yhdysvaltojen asevoimien helikoptereita osallistuu Maavoimien harjoitustoimintaan 24. huhtikuuta – 7. kesäkuuta 2024. Helikoptereiden lentotoimintaa on eteläisessä ja pohjoisessa Suomessa. Toiminta painottuu Puolustusvoimien harjoitusalueille.

Helikoptereiden lentotoiminta liitetään osaksi Maavoimien kokonaisharjoittelua Kainuun prikaatin, Karjalan prikaatin, Panssariprikaatin, Kaartin jääkärirykmentin ja Utin jääkärirykmentin johtamissa harjoituksissa.

Iso-Britannian harjoitusosastoon Suomessa kuuluu kaksi AH-64E-taisteluhelikopterilentuetta. Helikopterit tukeutuvat Suomessa olonsa aikana Utin jääkärirykmenttiin Kouvolan Utissa sekä Satakunnan lennostoon Pirkkalassa. Maavoimien harjoitustoimintaan osallistuu lisäksi Virossa tukeutuvia Iso-Britannian CH-47 Chinook- ja AW159 Wildcat-helikoptereita.

Yhdysvaltojen harjoitusosastoon kuuluu viisi UH-60 Blackhawk-, kolme CH-47 Chinook- ja kolme HH-60-helikopteria. Ne tukeutuvat Rovaniemen tukikohtaan.

Suomalaiset operoivat harjoituksissa NH90- ja MD500-helikopterikalustoilla.

– Maapuolustuskyky kotimaassa ja liittouman yhteisiin tarpeisiin rakentuu yhteisellä suunnittelulla ja harjoittelulla sekä säännönmukaisella yhteistoiminnalla. Suomen puolustusjärjestelmä perustuu osaavaan ja sitoutuneeseen asevelvollisuuteen. Liittoutumisen myötä hyvin koulutetun reservin osaamista kehitetään ja syvennetään kansainvälisissä harjoituksissa, kertoo Maavoimien valmiuspäällikkö eversti Kari Kaakinen.

Tätä Kreml nyt koettelee – ”tarkka paikka Nato-Suomelle”

Venäjän viestit Suomen suuntaan Nato-jäsenyyden jälkeen noudattavat pitkälti ennakoitua kaavaa, toteaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen.

– Pelottelua ja uhkailua, jotta rajoittaisimme liittokunnan läsnäoloa maaperällämme/lähialueillamme. Turvallisuustilanteen heikentyminen vastuutetaan muille, hän toteaa viestipalvelu X:ssä.

Vanhanen on jakanut tilillään Ilta-Sanomien uutisen, joka kertoo Venäjän ulkoministeriön aseidenriisunnasta ja asekontrollista vastaavan osaston johtajan puhuneen uutistoimisto Tassille Natosta, Suomesta ja ydinaseista. Suomen sanotaan joutuvan Venäjän täysimittaisten poliittisten ja sotilaallisten vastatoimien kohteeksi, jos Suomi sallii ydinaseiden kauttakulun.

Vanhasen mukaan tämä on tarkka paikka Nato-linjaa ja -profiilia luovalle Suomelle.

– Ei kannata ajautua sen osalta refleksiivisen kontrollin alaisuuteen, tätä Venäjä nyt koettelee. Tavoite on, että heikennämme itse omaa puolustustamme Venäjälle edullisempaan asetelemaan.

– Toki terve järki kohdallaan: ei Naton läsnäoloa tai puolustusta kannata tehdä vain signalointi mielessä Venäjän suuntaan. Kun Suomi vahvistaa Pohjois-Euroopan puolustusta itse ja Naton puitteissa, se osataan kyllä naapurissa myös lukea – josta Venäjän viestintä kertookin.

Vanhasen mielestä kannattaa varautua siihen, että ennen kuin Venäjä palauttaa sotilaallisen kykynsä Pohjois-Euroopassa, se pyrkii harmaan alueen taktiikoilla ja uhkailulla puuttumaan Naton läsnäoloon alueella.

– Itäraja hyvä esimerkki siitä, miten horjuttaminen ulotetaan yleiseen mielipiteeseen.

Sodassa Nato-Suomea vahvistettaisiin Ruotsista – Näin sitä valmistellaan

Ruotsissa on viimeistään Venäjän Ukrainaan kohdistaman laajamittaisen hyökkäyksen jälkeen korostettu voimakkaasti parempien itä-länsisuuntaisten liikenneyhteyksien tarvetta. Tämä trendi korostui entisestään, kun Ruotsista tuli Naton jäsen tänä keväänä.

– Ruotsin infrastruktuurissa on aikaisemmin keskitytty pohjois-eteläsuuntaisiin kuljetusyhteyksiin, ja huomio oli pelkästään Ruotsin puolustamisessa, sanoo Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitos FOI:n puolustuslogistiikan johtava asiantuntija Marcus Tynnhammar Verkkouutisille.

– Nyt huomio on vaihtunut itä-länsisuuntaan – eli miten Norjasta ja Ruotsista toimitetaan sinne saapuneita liittolaisvahvistuksia Suomeen sekä Baltian maihin osana Naton kollektiivista puolustusta.

Naton huippukokouksessa Vilnassa hyväksyttiin viime kesänä salassa pidettävät operatiiviset suunnitelmat kolmelle alueelle – pohjoiseen (Euroopan arktinen alue ja Pohjois-Atlantti), keskustaan (Itämeren alue ja Keski-Eurooppa) ja etelään (Välimeren ja Mustanmeren alue).

Kyse on operatiivisesta suunnittelusta, joka liittyy joukkojen ja suorituskykyjen käyttöön operaatioissa, jos Venäjä tekee hyökkäyksen Naton alueelle.

Nato-Ruotsia voidaan pitää Pohjois-Euroopassa ensisijaisesti solmukohtana, jonka kautta puolustusliitto voi kriisi- tai sotatilanteessa koota Nato-maiden joukkoja ja kalustoa ja siirtää niitä eteenpäin etulinjan valtioihin, kuten Suomeen.

Ruotsin roolina olisi siis tukialueena toimiminen.

– Ruotsissa katsotaan, että Naton operatiivisissa aluesuunnitelmissa sen vastuualueena tulisi olla Euroopan arktinen alue ja Itämeren alue, kertoo FOI:n tutkimusjohtaja Eva Hagström Frisell.

– Ruotsilla on kyvykkäät ilma- ja merivoimat, joita voidaan hyödyntää Suomen puolustamisessa.

Prikaati Suomeen

FOI:n analyytikko Robert Dalsjö arvioi Verkkouutisille jo vuoden vaihteessa, että Nato on kaavaillut Ruotsille velvoitteita operatiivisissa suunnitelmissaan ja joukkorakenteessaan. Hänen kuulemansa mukaan Nato edellyttäisi Ruotsilta kahden maavoimien prikaatin asettamista liittokunnan kollektiivisen puolustuksen käyttöön kriisi- tai sotatilanteessa.

Eva Hagström Frisell vahvistaa arvion.

– Yksi prikaati sijoitettaisiin todennäköisesti (sotatilanteessa) Pohjois-Suomeen ja toinen Baltian maihin, hän sanoo.

Hagström Frisellin mukaan Ruotsilla ei kuitenkaan tällä hetkellä ole tarvittavia joukko-osastoja. Ruotsi varustaa maavoimiaan parhaillaan, ja neljän prikaatin on määrä valmistua vuoteen 2030 mennessä.

Ruotsin roolia ja osallistumista puolustusliiton toimintaan koordinoidaan Naton operatiivisten suunnitelmien puitteissa.

– Tämän kautta selviää lopulta, millä tavalla resursseja allokoidaan. Sitten voidaan suunnitella logistiikka- ja huoltoyhteydet sekä toteuttaa joukkojen harjoitukset, Hagström Frisell kertoo.

Marcus Tynnhammar huomauttaa, että varsinkin Pohjois-Ruotsissa järjestetään paljon harjoituksia, joiden tavoitteena on nimenomaan tehostaa keinoja materiaalin toimittamiseksi Suomeen.

Nordic Response 24 -harjoitus järjestettiin Suomen, Norjan ja Ruotsin pohjoisosissa maaliskuussa.

– Nämä erilaiset harjoitukset antavat hieman osviittaa siitä, millaisia (salaiset) operatiiviset suunnitelmat ovat, Hagström Frisell arvioi.

Itä-länsisuunnan esteettömyys

Marcus Tynnhammar ja Eva Hagström Frisell korostavat itä-länsisuuntaisten liikennekäytävien esteettömyyden olevan erittäin tärkeää Ruotsille, jotta liittolaisvahvistuksia voidaan lähettää itään Naton etulinjan valtioihin.

Ruotsin kaikkien puolueiden valtiopäiväedustajista koostuva puolustuskomissio julkaisi viime kesänä väliraportin, jossa arvioidaan turvallisuuspoliittista ympäristöä ja Nato-jäsenyyden prioriteetteja.

Raportin mukaan Ruotsin ja Naton kannalta on ratkaisevan tärkeää säilyttää yhteydet Pohjois-Amerikkaan. Tässä yhteydessä muun muassa Göteborgin satama on tärkeä. Lisäksi yhteydet keskisen Ruotsin Sveanmaalta Norjan Osloon sekä pohjoisen Ruotsin Jämtlandista ja Norrbottenista Norjan Trondheimin ja Narvikin satamiin ovat tärkeitä.

Siten Göteborgista ja Norjasta Ruotsin läpi kulkevien kuljetusreittien kautta voidaan toimittaa muun muassa Suomeen joukkoja ja kalustoa rauta-, meri- ja maanteitse.

Tosin Suomessa ja Ruotsissa on käytössä erilaiset raideleveydet. Tynnhammar ja Hagström Frisell kuitenkin uskovat, että ongelman kiertämiseksi on varmasti olemassa erilaisia käytäntöjä

– Aiemmin myös päätettiin perustaa uusia varuskuntia näiden reittien varrelle. Tätä kokonaisuutta on kartoitettu sotilaallisen liikkuvuuden, majoituksen ja huollon suhteen. On tärkeää olla varasuunnitelmia ja -vaihtoehtoja, jos jokin yhteys on jostain syystä tukossa, Hagström Frisell sanoo.

– Lisäksi on tärkeää, että tositilannetta varten tarkoitetut liittolaisvahvistukset harjoittelevat tukeutuen näihin reitteihin, jotta maasto tulee tutuksi.

Tynnhammar avaa vielä tarkemmin eri keinoja, joilla joukkoja ja kalustoa voitaisiin kuljettaa Suomeen. Liittolaisvahvistukset liikkuisivat kuorma-autoilla tai junilla Suomen pohjoisosiin.

– Toinen keino on käyttää vesiväyliä ja toimittaa laivoilla materiaalia Ruotsista Etelä-Suomeen. Tähän liittyy kuitenkin enemmän turvallisuushuolia Venäjän Itämeren laivaston vuoksi, hän kertoo.

– Kolmas pääasiallinen keino on kuljettaa vahvistuksia Suomeen ilmateitse, jos ilmatila saadaan turvattua kunnolla.

Infraa ja logistiikkaa vahvistetaan

Ruotsi on vahvistanut infrastruktuuriaan ja rakentanut lisää logistiikkayhteyksiä jo jonkin aikaa, jotta materiaalia voitaisiin toimittaa mahdollisimman tehokkaasti kriisitilanteessa Suomeen.

– Olemme tehneet näin siitä lähtien, kun joukkoja alettiin vetää pois kansainvälisistä operaatioista, kuten Afganistanista ja Malista, Marcus Tynnhammar sanoo.

– Olemme muuttaneet tapaamme ajatella logistiikkaa. Jo ennen Venäjän laajamittaista hyökkäystä Ukrainassa aloimme työstää ja parantaa kansallista logistiikkajärjestelmää Ruotsissa.

Jo nyt on rakennettu muun muassa varastoja ja selvitetty maantie- ja rautatieyhteyksien parantamista ja uusien rakentamista.

– Ruotsin liityttyä Natoon tilanne muuttuu vain siten, että kyse on suuremmista määristä joukkoja ja kalustoa. Mutta varsinainen infra- ja logistiikkaverkosto on jo suunniteltu ja sitä kehitetään jatkuvasti. Se ei ole vielä täysin valmis, mutta olemme hyvin lähellä Naton operatiivisia vaatimuksia, Tynnhammar kertoo.

– Periaatteessa Ruotsin pitää enää sovittaa infra- ja logistiikkakapasiteettinsa yhteensopivaksi Naton kanssa sotilaallisen liikkuvuuden optimoimiseksi liikenteen solmukohdissa.

Tämä on osa salassa pidettäviä operatiivisia suunnitelmia, joten tarkoista joukko- ja kalustomääristä tai reiteistä ei ole tietoa.

Suomen ja Ruotsin jo aikaisemmin alkaneessa puolustusyhteistyössä maat valmistautuivat yhdessä tukemaan Suomen puolustautumista Venäjän hyökkäystä vastaan.

– Nyt koko Nato puolustaisi Suomea mahdollisessa hyökkäyksessä. Liittolaisvahvistusten myötä Suomeen virtaisi paljon enemmän joukkoja ja kalustoa. Apu saapuisi paljon nopeammin kuin esimerkiksi tällä hetkellä Ukrainaan, joka ei ole Nato-maa. Tilanne olisi aivan erilainen, vaikka Suomellakin on pitkä rajaviiva Venäjän kanssa, Tynnhammar toteaa.

”Ruotsi lähettää kaiken mahdollisen avun”

Vaikka Norjasta ja Ruotsista voidaan lähettää tarvittaessa suuri määrä vahvistuksia Suomeen, niin sotilaallinen liikkuvuus ja logistiikka asettavat rajat toiminnalle.

– Ruotsi lähettää tosipaikassa kaiken mahdollisen avun. Mutta yleisesti voidaan todeta, että tällä hetkellä on olemassa tarpeeksi vaihtoehtoja tämän toteuttamiseksi, Marcus Tynnhammar sanoo.

Mutta toimintaa voidaan tietenkin aina tehostaa. Hän mainitsee esimerkkinä malmiradan, joka alkaa Perämeren rannikolta Luulajan kaupungista Ruotsissa ja päättyy Norjanmeren rantaan Narvikissa.

– Se on hyvä rautatie, ja sitä käytetään koko ajan malmijunaliikenteessä. Ongelmaksi muodostuu radan käytön priorisointi sotatilanteessa – käytetäänkö sitä malmi- vai sotilaskuljetuksiin?

– Joidenkin reittien kohdalla voidaan pohtia, voitaisiinko materiaalia kuljettaa osittain sekä rauta- että maanteitse ja niin edelleen.

Kuka maksaa?

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) katsoo, että hallitusohjelmassa sovittua lähes kolmen miljardin euron liikenneinvestointiohjelmaa olisi tarkasteltava uudelleen turvallisuusympäristön muutos huomioiden.

– Meidän on välttämätöntä tarkastella sitä kokonaisuutta uudestaan. Siihen tarvitaan tietenkin koko hallituksen näkemys ja yhteinen päätös, jotta tiettyjä painopisteitä saadaan muutettua. Korjausvelka on kriittisin ja hallitus on sitoutunut taittamaan sen kasvua, mutta sotilaallisen liikkuvuuden ja huoltovarmuuden tarpeet tukevat korostumaan myös, Ranne painotti aikaisemmin Verkkouutisille.

Ministeri korostaa, että kyse on lähes kolmen miljardin euron investointipaketin sisäisistä priorisoinneista. Lisärahaa ei ole tulossa.

– Kun tilanne muuttuu koko ajan, meidänkin on peilattava turvallisuustilannetta siihen, mihin me panemme liikenneinfrassa rahaa.

Hänen mukaansa liikenneinvestointien tarvetta ja priorisointeja tullaan tarkastelemaan jatkossa erityisesti sotilaallisen liikkuvuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta.

Liikenneministeri myöntää, että ”kaikki ei ole ihan siinä kunnossa kuin pitäisi”, mutta ei lähde avaamaan tarkemmin monia yksityiskohtia, koska ne kytkeytyvät turvallisuuspolitiikkaan.

–  Väitän kuitenkin, että meillä on vakaa tilanne, kun puhutaan sotilaallisen liikkuvuuden edellytyksistä.

Marcus Tynnhammar korostaa, että Ruotsin hallitus päättää siitä, miten logistiikka- ja kuljetusyhteyksiä käytetään ja millä tavalla infrastruktuuria vahvistetaan.

Seuraavana askeleena pitää selvittää, kuka maksaa tämän kaiken.

– Nato ja Ruotsin asevoimat eivät päätä näistä asioista. Nato-maat kuitenkin sopivat keskenään, mitä yhteyksiä kannattaa käyttää ja miten niiden vahvistaminen maksetaan.

Eva Hagström Frisell katsoo, että sotilaallisen liikkuvuuden ja huoltovarmuuden vahvistaminen Ruotsissa pitää sitoa valtion budjetin laadintaan ja priorisointiin. Varsinaiset puolustusmenot, jotka ovat virallisesti Naton minimivaatimuksen mukaiset kaksi prosenttia kansallisesta bruttokansantuotteesta, on eri asia.

Hän mainitsee myös mahdollisuuden hakea rahoitusta Euroopan unionin eri välineiltä.

Suomi sai hiljattain EU:n rahoitusta seitsemälle sotilaallisen liikkuvuuden hankkeelle yhteensä 39,45 miljoonaa euroa.

Rahoitusta saatiin maanteiden parantamiseen ja lastausramppien rakentamiseen satamissa. Mukana on sekä valtion että muiden toimijoiden hankkeita. Hankkeet tukevat huoltovarmuutta ja turvallisuutta.

USA:n kenraalilta yllättävä arvio Venäjän asevoimien kehityksestä: Nosti esiin Suomen lähelle tulevat joukot

Naton Euroopan joukkojen komentaja, Yhdysvaltain armeijan kenraali Christopher Cavoli varoittaa Venäjän kestävästä uhasta Euroopassa. Hän pitää kenties huolestuttavimpana ilmiönä Venäjän asevoimien nykyistä kykyä ottaa oppia Ukrainan sodasta.

Cavoli tarjoili Yhdysvaltain edustajainhuoneen puolustusvaliokunnan kuulemistilaisuudessa tiukan arvion Moskovan asevoimien tilasta. Hänen mukaansa on tarpeen tarkastella, mitä ”Venäjän asevoimille on tapahtunut ja ei ole tapahtunut Ukrainassa”.

Cavolin selvitys löytyy kokonaisuudessaan tämän linkin takaa.

Kenraali muistutti, etteivät Venäjän strategiset joukot, pitkän kantaman ilmavoimien yksiköt, kyberkyvyt, avaruuskyvyt ja elektronisen sodankäynnin kyvyt ole kärsineet lainkaan rintamalla. Ilmavoimien ja merivoimien menetyksiä hän piti otsikoissa olevista tappioista huolimatta silti verrattain vähäisinä.

– Venäjän pitkän kantaman täsmäaseiden tuotanto on kasvanut ja Venäjä on alkanut myös ostaa ballistisia ohjuksia, risteilyohjuksia ja pitkän kantaman lennokkeja aiemmin tämän sodan ulkopuolella olleilta kolmansilta mailta, Christopher Cavoli listasi.

Christopher G. Cavoli. YOUTUBE

Hänen mukaansa Venäjän maavoimat on oikeastaan ainoa kovasti sodassa kärsinyt osa Venäjän asevoimia.

Cavolin listaamien amerikkalaislukujen mukaan Venäjä on menettänyt yli 2000 taistelupanssarivaunua ja 315 000 sotilasta kaatuneina ja haavoittuneina.

Hirveistä tappioista huolimatta Venäjä on kuitenkin kenraalin mukaan pystynyt täydentämään joukkojaan odotettua nopeammin. Cavoli kertoi Venäjän armeijan olevan nyt noin 15 prosenttia suurempi kuin helmikuussa 2022.

Nato-komentaja nosti selvityksessään esiin myös Venäjän uudet joukot. Tässä yhteydessä huomioitiin Suomikin.

– Venäjä on ilmoittanut ryhtyvänsä kunnianhimoiseen maavoimien uudistukseen, jossa joukkojen lukumäärää kasvatetaan 1,5 miljoonaan mieheen ja läsnäoloa laajennetaan.

– Tämä uudelleen järjestely sisältää suunnitelman seitsemän moottoroidun prikaatin muuttamisen divisiooniksi ja uuden armeijakunnan. Venäjä aikoo sijoittaa joitakin näistä uusista joukko-osastoista miehitetyille alueille Ukrainaan sekä Karjalaan pohjoisessa – Suomea vastaan.

Christopher Cavoli nosti esityksessään esiin myös julkisuudessa vähälle huomiolle jääneen seikan, jota hän kuvaili kenties kaikkein huolestuttavimmaksi ilmiöksi Venäjän asevoimien kehityksessä.

– Venäjän asevoimat on osoittanut viimeisen vuoden aikana kiihtyvän kyvyn oppia ja sopeutua haasteisiin taistelukentällä niin taktisesti kuin teknologisestikin. Siitä on tullut oppiva organisaatio, joka on kaukana siitä kaoottisesta joukosta, joka hyökkäsi Ukrainaan kaksi vuotta sitten.

LUE MYÖS:
Amerikkalaislehti: Vladimir Putinin yritys pelotella Suomea meni täysin pieleen

Amerikkalaislehti: Vladimir Putinin yritys pelotella Suomea meni täysin pieleen

Venäjän diktaattori Vladimir Putinin yritys pelotella Suomea meni pieleen, Atlantic Council -ajatushautomon vanhempi tutkija Elizabeth Braw arvioi Politicon kolumnissaan.

Kirjoituksessa kerrataan Moskovan uhkauksia uusien joukkojen sijoittamisesta Suomen rajalle.

– Tämä on kovaa sapelinkalistelua, kun otetaan huomioon, että raja on 1 300 kilometriä pitkä. Suomi luonnollisesti nauttii Nato-liittolaistensa suojelusta, mikä merkitsee sitä, että Putinin uhkaukset tuskin aiheuttavat mitään eksistentiaalisia huolia, Braw sanoo.

– Tämä pelotteluyritys tulee myös epäonnistumaan toisen tärkeän syyn takia: Venäjällä ei ole tarpeeksi sotilaita, hän jatkaa.

Venäjä on perustanut uudelleen Leningradin sotilaspiirin Suomen rajalle. Se yhdistettiin vuonna 2010 Moskovan sotilaspiiriin ja niistä muodostettiin Venäjän Läntinen sotilaspiiri.

Nyt Komin tasavallan, Arkangelin ja Murmanskin alueet ja Nenetsien autonominen piirikunta siirtyvät Venäjän Pohjoisen laivaston alta uuteen Leningradin sotilaspiiriin. Myös Pohjoinen laivasto siirtyy uuteen sotilaspiiriin. Läntinen sotilaspiiri jakautuu samalla takaisin vanhoihin Moskovan ja Leningradin sotilaspiireihin. Kreml on viestinyt muutosten olevan vastaus muun muassa Suomen Nato-jäsenyyteen.

Vladimir Putin toisti maaliskuussa Venäjän valtion median haastattelussa tuttua sotapropagandaa Suomi-suhteista. Hänen mukaansa maiden suhteet olivat ennen erinomaiset ja Venäjä oli jopa poistanut joukkonsa maiden rajalta. Nato-jäsenyyden myötä joukot tuodaan hänen mukaansa takaisin.

Asiantuntija rinnastaa Vladimir Putinin käytöksen kumppaniaan pahoinpitelevään puolisoon.

– Kaikki oli kunnossa, kunnes toinen puhui poliisille tai lähti kävelemään.

– Tulee mieleen, ovatko Kremlin johtajat koskaan ajatelleet, millaisia vaikutuksia heidän sanoillaan ja teoillaan on toisiin maihin. Se oli nimittäin tietysti Venäjän sotaisuus, joka sai Suomen hakemaan Naton jäsenyyttä.

Elizabeth Braw jatkaa Moskovan ongelman olevan, että toisten jatkuva pelottelu vaatii huomattavia resursseja. Venäjän asevoimat on sidottu nyt Ukrainaan ja esimerkiksi Suomen raja on käytännössä tyhjänä maavoimien joukoista ja kalustosta.

Venäjä on virallisten puheiden mukaan kasvattamassa asevoimien kokoa 1,5 miljoonaan mieheen vuoteen 2026 mennessä. Asiantuntijan mukaan suunnitelma herättää väkisin kysymyksen siitä, mistä nämä kaikki sotilaat haalitaan. Venäjä on tunnetusti joutunut värväämään Ukrainaan niin palkkasotilaita kuin vankejakin. Maassa on myös ollut vuoden 2022 syksyn osittaisen liikekannallepanon jälkeen käynnissä jatkuva niin sanottu hiljainen mobilisaatio.

Suomella on Elizabeth Brawn mukaan toistaiseksi varaa olla huolestumatta Putinin uhkailuista.

– Venäjän aggression uhka tulee kuitenkin säilymän, koska Venäjä ei todennäköisesti tule muuttumaan lähitulevaisuudessa. Vastustajan asevoimien henkilöstöongelmat ovat yksinkertaisesti hyvää tuuria ja tuurimme ei tule jatkumaan ikuisesti. Siksi Suomen ja Ruotsin olikin viisasta liittyä Natoon.

Puolustusvoimien komentaja Ylelle: Pysyviä Nato-joukkoja Suomeen pohditaan

Puolustusvoimien komentaja Janne Jaakkola sanoo Ylelle, että pysyvien Nato-joukkojen sijoittaminen Suomeen ei ole poissuljettua.

Suomi on Naton itäreunan valtioista ainoa, jolla ei ole muiden Nato-maiden joukkoja pysyvästi. Toistaiseksi muiden maiden joukkojen pysyvää läsnäoloa ei ole myöskään pyydetty.

Puolustusvoimien komentajan mukaan tällä hetkellä tehdään suunnitelmia, miten Nato järjestää komentorakenteensa ja miten liittolaisjoukot mahdollisesti toimisivat Suomessa.

– Tästä meillä ei ole päätöksiä, vaan pohdimme eri vaihtoehtoja: onko se pidennettyä harjoitustoimintaa, rotaatiomallilla, vai muun tyyppistä toimintaa, Jaakkola toteaa Ylelle.

Hän muistuttaa, että Suomella on suhteellisen vahvat omat puolustusvoimat, eikä välitöntä tarvetta joukoille toistaiseksi ole. Pysyvien Nato-joukkojen sijoittamista ei silti ole suljettu pois.

– Mahdollisessa kriisitilanteessa vahvennuksia tarvitaan ja halutaan meidän avuksemme, ovat ne sitten joukkoja tai suorituskykyjä.

Jaakkola toteaa myös Ylelle, ettei Suomeen kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Hänen mukaansa tilanteen kehitys riippuu pitkälti Ukrainassa käytävästä sodasta.

Kremliä lähellä olevat poliitikot hankkivat mökkejä Norjan tärkeän tukikohdan vierestä

Venäjän diktaattori Vladimir Putinia lähellä olevilla venäläisvaikuttajilla on ollut vuosikausia kiinteistöjä tärkeiden norjalaistukikohtien läheltä Pohjois-Norjassa, Norjan TV2:n selvitys paljastaa.

Norjan turvallisuuspalvelu PST on varoitellut pitkään venäläisten omistamista kiinteistöistä sotilastukikohtien liepeillä. Kuten Suomessakin, huolena on ollut, että tällaisia kohteita voitaisiin käyttää vakoiluun tai sotilasoperaatioiden tukena kriisitilanteessa.

Yhdessä venäläisen oppositiomedia Dossier Centerin kanssa tehdyn selvityksen perusteella Målselv Fjellandsbyhyn vuonna 2010 rakennetut kaksi suurta hirsitaloa kuuluvat ”Putinin puolueeksikin” kutsutun valtapuolue Yhtenäisen Venäjän merkittäville poliitikoille.

He ovat Murmanskin pormestari Igor Morar ja Murmanskin vaikutusvaltainen aluepäättäjä Viktor Saigin. Omistustietoja ei ole aiemmin avattu yksityiskohtaisesti Norjassa. Morar omistaa huvilansa puoliksi venäläisen liikekumppaninsa kanssa. Hän oli vielä hankinnan tehdessään liikemies. Sittemmin miehestä on tullut näkyvä poliitikko ja Putinin puolueen jäsen.

Viktor Saiginin talo on TV2:n tietojen mukaan hänen tyttärensä nimissä. Saiginin kerrotaan kuitenkin ostaneen tontin, jolle se on rakennettu. TV2:n lähde kertoo Saiginin maksaneen myös kahden muun venäläisen tontit alueella. Saiginia luonnehditaan erääksi Murmanskin rikkaimmista poliitikoista.

Yhteyksiä asevoimiin

Viktor Saigin on norjalaisselvitysten perusteella mielenkiintoinen hahmo. Hän edustaa Murmanskin alueduumassa Severomorskin suljetun sotilaskaupungin sisältävää vaalipiiriä ja toimii paikallishallinnon turvallisuudesta ja sotateollisuudesta vastaavan valiokunnan varapuheenjohtaja.

Saigin kuuluu myös Venäjän rauhansäätiön johtoon. Sillä ei nimestään huolimatta ole juuri todellista tekemistä rauhan edistämisessä.

Järjestöä johtaa Venäjän niin sanottuun systeemiseen oppositioon kuuluvan Liberaalidemokraattisen puolueen puheenjohtaja Leonid Slutski. Slutksi oli yksi Kremlin hyväksymistä Vladimir Putinin vastaehdokkaista kevään presidentinvaalissa. Hän johtaa myös Venäjän duuman ulkoasiainvaliokuntaa. Slutski oli näkyvässä roolissa, kun Venäjä liitti Ukrainalta valtaamansa Krimin laittomasti alueeseensa alkuvuodesta 2014.

Mediatietojen mukaan Venäjän rauhansäätiö pitää yhteyttä Venäjän sotilastiedustelu GRU:n kanssa. Järjestön on muun muassa kerrottu välittäneen Venäjän tiedustelulle ulkomaalaisista hankkimiaan tietoja. Säätiö myös levittää Venäjä-mielistä propagandaa lännessä.

TV2 kertoo toisessa tästä löytyvässä jutussaan Viktor Saiginin johtavan nykyisin myös Murmanskiin hiljattain perustettua lasten ja nuorten ”patrioottiseen koulutukseen” keskittyvää keskusta. Siellä nuoriin iskostetaan Venäjän sotapropagandaa ja opetetaan sotilastaitoja kuten aseiden käyttöä. Jutun perusteella kyse ei ole pienimuotoisesta toiminnasta. Tähän tullessa koulutusta on saanut jo liki 1700 lasta ja nuorta. Keskusta ollaan myös laajentamassa.

Sosiaalisessa mediassa Saigin suitsuttaa Vladimir Putinia ja tukee avoimesti Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa. Hän tosin kutsuu sitä ”humanitaariseksi tehtäväksi”.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg puhui Cold Response -harjoituksessa Bardufossin tukikohdassa huhtikuussa 2022. NATO/Flickr
Lähellä tärkeitä sotilaskohteita

Venäläisvaikuttajien kiinteistöt ovat lähellä norjalaisia sotilaskohteita.

Korkealla sijaitsevilta huviloilta voi tarkkailla esteettä Bardufossin lentotukikohdasta operoivia hävittäjiä. Vähän matkan päässä on myös Norjan maavoimien tukikohtia ja muita Natolle tärkeitä kohteita. Alueella on järjestetty vuosien varrella suuria puolustusliiton harjoituksia ja siellä on vieraillut liittolaismaiden joukkoja kylmän kelin harjoituksissa.

Suomen rajalle mökkialueelta on matkaa noin 80 kilometriä.

Norjan maanpuolustuskorkeakoulun tiedustelun apulaisprofessori Tom Røseth sanoo suoraan, että kyse on Kremlille uskollisista toimijoista, ”jotka tekevät tietysti, mitä Kreml tahtoo”.

Hän korostaa, ettei kiinteistöhankintojen tarkoituksesta voi vetää mitään suoria johtopäätöksiä.

– Olemme tilanteessa, jossa Moskovan päättäjät haluavat lisää tietoa. Tämä taas kasvattaa tiedustelupalveluihin kohdistuvaa painetta, asiantuntija arvioi TV2:lle.

Røsethin mukaan Venäjän viranomaiset voivat esimerkiksi painostaa tällaisessa paikassa kiinteistöjä omistavia.

– Jos Venäjän tiedustelu haluaisi, että näitä tontteja käytettäisiin sotilaallisiin tarkoituksiin, eivät omistajat voisi sitä estää.

Alexander Stubb: Päätöstä Nato-esikunnan sijoittamisesta Suomeen ei ole tehty

Päätöstä Naton maavoimien alaesikunnan sijoittamisesta Suomeen ei ole toistaiseksi tehty, totesi tasavallan presidentti Alexander Stubb keskiviikkona tiedotustilaisuudessa Brysselissä, jonka hän piti yhdessä Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin kanssa.

Iltalehti uutisoi tiistaina, että Mikkeliin oltaisiin sijoittamassa Naton maavoimien alaesikunta, joka toimisi Yhdysvaltain itärannikolla sijaitsevan Norfolkin päämajan alaisuudessa.

Myös Stoltenberg vahvisti tiedotustilaisuudessa, että päätöstä asiassa ei ole tehty.

– Päätös tehdään seuraavien viikkojen tai kuukausien sisällä, Stoltenberg totesi.

Stubb avasi tiedotustilaisuudessa keskustelujaan Stoltenbergin kanssa.

– Painotin tapaamisessa, että Nato on kaksinkertaistanut rajansa Venäjän kanssa. Suomi on lojaali, rakentava ja vastuullinen jäsen Natossa. Saatamme olla maantieteellisesti koilliskulmassa mutta haluamme olla instituution ytimessä. Voitte luottaa meihin, on viestini liittolaisille tänään. Tuemme pääsihteerin tekemää työtä, kun Nato on matkalla kohti Washingtonin huippukokousta, Stubb totesi tiedotustilaisuudessa.

Stubbin mukaan Washingtonin huippukokouksen asialistan ytimessä tulevat olemaan Naton puolustus sekä Ukrainan tukeminen.

Stubb ja Stoltenberg keskustelivat muun muassa Ukrainasta ja Ukrainan tuen kiireellisyydestä.

– Ukraina tarvitsee ammuksia, aseita ja ajoneuvoja ja se tarvitsee niitä heti, Stubb sanoi ja muistutti myös Yhdysvaltain jumissa olevan apupaketin toteutumisen tärkeydestä.

Suomen Ukrainalle antaman puolustusmateriaalituen arvo on noin kaksi miljardia euroa.

Stoltenberg kiitteli tiedotustilaisuudessa Suomen merkittävää tukea Ukrainalle ja vakuutti Suomen jäsenyyden edelleen vahvistaneen Natoa.

Brysselin-vierailun aikana presidentti Stubb on tavannut myös EU:n korkeimpia edustajia, esimerkiksi Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsolan sekä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michelin.

Vierailu on presidentti Stubbin ensimmäinen työvierailu Belgiaan.

Jussi Halla-aho: Millaisen tulevaisuuden haluamme?

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) isännöi keskiviikkona Naton avoimien ovien politiikan seminaaria. Tapahtumalla juhlistettiin Slovenian, Bulgarian, Romanian, Slovakian, Viron, Latvian ja Liettuan Natoon liittymisen 20-vuotispäivää. Tilaisuuteen osallistui suurlähettiläitä useista Naton jäsenmaista.

Tapahtuman aluksi puhemies piti avauspuheenvuoron.

– Pohjois-Atlantin sopimusjärjestö perustettiin kylmän sodan alussa estämään Neuvostoliiton sotilaallisen hyökkäyksen hyvin todellinen ja konkreettinen uhka Länsi -Eurooppaa vastaan. Useimmat niistä demokraattisista Euroopan maista, joilla oli todellinen vapaus tehdä omat valintansa tässä suhteessa, päättivät liittyä liittouman jäseniksi, Halla-aho sanoi.

Halla-aho jatkaa, että Neuvostoliiton romahtamisen (1991) jälkeen maailma muuttui.

– Perinteisen laajamittaisen sotilaallisen konfliktin katsottiin kuuluvan menneisyyteen, Naton painopiste siirtyi perinteisestä aluepuolustuksesta globaaliin kriisinhallintaan, ja suurin osa liittouman jäsenistä muutti valmiuttaan ja menojaan uutta tilannetta vastaaviksi.

Hänen mukaansa kaksi vuotta sitten kaikki kuitenkin muuttui.

– On olemassa vahva tunne sulkeutuvasta ympyrästä, kun kohtaamme jälleen kerran ekspansiivisen, aggressiivisen ja imperialistisen Venäjän imperiumin, joka kyseenalaistaa tai kieltää pienempien naapureidensa suvereniteetin ja sylkee sopimusten, kansainvälisen oikeuden ja omien velvoitteidensa päälle.

Halla-aho sanoi avauspuheenvuorossaan tavanneensa useita Nato-maiden suurlähettiläitä jo Britannian suurlähetystön vastaanotolla Naton 75-vuotisjuhlan kunniaksi.

– Suurlähettiläs sanoi, että Naton ehkä suurin saavutus kylmän sodan aikana ei ollut se, mitä tapahtui, vaan pikemminkin se, mitä EI tapahtunut. Tämä on luultavasti totta, ja se pätee todennäköisesti myös tänään. En usko, että on sattumaa, että Venäjä päätti hyökätä Ukrainaan eikä – esimerkiksi – johonkin tai kaikkiin Baltian maihin, joissa venäläisillä on samanlaiset tavoitteet, Halla-aho sanoi.

Puhemies korosti, että Nato on tällä hetkellä ainoa pelotteen luoja, jonka Venäjä ottaa vakavasti.

– Siksi on mielestäni hyvin todennäköistä, että Naton avoimien ovien politiikka ja vuosien 1999 ja 2004 laajentumiset estivät suuren eurooppalaisen ja maailmanlaajuisen katastrofin.

Tätä avoimien ovien politiikkaa testattiin Halla-ahon mukaan uudelleen kaksi vuotta sitten.

– Perinteinen suomalainen käsitys ”Nato-optiosta” perustui oletukseen, että ovet olisivat auki, jos tai kun päätämme hakea jäsenyyttä.

– Jotkut, minä mukaan lukien, olivat huolissaan siitä, kuinka realistinen tämä oletus oli. Olin iloinen nähdessäni, ettei pessimismi ollut oikeutettua, ja olemme hyvin kiitollisia tuesta, jota saimme teiltä kaikilta tiellä jäsenyyteen.

Halla-aho palasi puheessaan myös tapaamiseen Britannian suurlähettilään kanssa maanantaina. Puhemiehen mukaan suurlähettiläs totesi myös, kuinka vaikeaa on ennustaa, mitä tulevaisuudessa tapahtuu.

– Olen samaa mieltä ja haluaisin lisätä, että se, mitä tulee tapahtumaan, on väärä kysymys. Tulevaisuus on seurausta tämänpäiväisistä toimistamme.

– Oikea kysymys on: millaisen tulevaisuuden haluamme ja teemmekö oikeita asioita sen toteuttamiseksi? Jos emme halua uusia sotia ja hyökkäyksiä huomenna, meidän on autettava ukrainalaisia voittamaan Venäjä tänään, Halla-aho painotti.

Sen vuoksi meidän on puhemiehen mukaan yhdessä ylläpidettävä riittävän uskottavaa pelotetta.

– Emme ole siellä, missä meidän pitäisi olla, ja jopa lisärahoituksella on vaikea korjata ongelmia, jotka ovat syntyneet vuosikymmeniä jatkuneesta laiminlyönnistä ja ali-investoinneista.

– Ja meidän on pidettävä ovi Natoon auki eikä annettava yhdellekään ulkopuoliselle toimijalle – etenkään vihamieliselle toimijalle – veto-oikeutta siihen, kuka voi liittyä ja kuka ei, Halla-aho jatkoi.

Tiedustelupäällikkö paljastaa Ukrainan sodan rajun laskelman: Tätä Moskova vähintään tavoittelee

– Lännellä ei ole lainkaan strategiaa edes kahden vuoden sodan jälkeen. Tämä on suuri ongelma. Emme saa sovittua, mitä me oikeasti haluamme saavuttaa, Viron ulkomaantiedustelun päällikkö Kaupo Rosin sanoo saksalaisen t-onlinen haastattelussa.

Hän jatkaa, että Ukraina voisi voittaa sodan, mikäli tähän löytyisi lännestä poliittinen tahto.

– Tämän täytyy olla selvää meille kaikille: jos lopetamme avun tai annamme sen tyrehtyä, ei Ukrainan sotilaallista tappiota voida enää estää. Kyseessä on raju, mutta yksinkertainen yhtälö, Viron sotilastiedustelua aiemmin johtanut Rosin toteaa.

Venäjällä sitä vastoin on Ukrainassa selkeät tavoitteet.

Tiedustelujohtajan mukaan Kreml tavoittelee vähintään neljän laittomasti paperilla Venäjään vuonna 2022 liitetyn Ukrainan alueen kaappaamista itselleen.

– Se aloittaako Venäjä uuden suurhyökkäyksen Harkovaan tai Odessaan, riippuu rintamatilanteesta. Yksi asia on kuitenkin varma. Venäjä tulee tarvitsemaan lisää sotilaita jokaiseen merkittävään hyökkäysoperaatioon, Kaupo Rosin arvioi.

Viron tiedustelun mukaan Venäjä pystyy nyt värväämään noin 30 000 sopimussotilasta kuukaudessa. Rosin laskee tahdin riittävän kevyesti kattamaan tappiot taistelukentällä. Eteneminen nykyistä syvemmälle Ukrainaan vaatisi kuitenkin hänen mukaansa merkittävästi lisää joukkoja ja suuren liikekannallepanon kerralla. Sellaista on tuskin tulossa.

Venäjän diktaattori Vladimir Putinin vuoden 2022 syksyllä antama määräys osittaisesta liikekannallepanosta on yhä voimassa. Liike herätti runsaasti närää kansan parissa ja sen poliittisia kustannuksia on pidetty korkeina.

– Venäjälläkin on kasvavaa sotaväsymystä. Se ei ole yhtä näkyvää kuin lännessä, mutta riittävän merkittävää, että Venäjän johto seuraa sitä huolella ja tekee toimia.

– Kremlillä on toistaiseksi tilanne hallinnassa. Surijoiden kanssa järjestetään tapaamisia tai heidät ostetaan hiljaiseksi. Toinen mobilisaation aalto voisi horjuttaa hallintoa.

Hyökkäys Nato-maahan?

Kaupo Rosin muistuttaa, ettei Venäjän asevoimien aggressiivisen värväyksen tarkoituksena ole pelkästään joukkojen syöttäminen Ukrainaan. Osa uusista joukoista jyvitetään hänen mukaansa valmiuteen mahdolliseen konfliktiin muita naapurimaita vastaan.

Kreml on ilmaissut useaan otteeseen jo ennen suurhyökkäystä Ukrainaan haluavansa määritellä Euroopan turvallisuusjärjestyksen uudelleen. Tämä strateginen tavoite ei Kaupo Rosinin mukaan ole kadonnut minnekään.

– Se, miten tähän tavoitteeseen pyritään, voi vaihdella. Sotilaallisen voiman käyttö on kuitenkin aina yksi vaihtoehto. Ukrainan sotaretki on tällä hetkellä yhtälön suurin muuttuja. Jos Venäjä häviää sodan, on sen johdon arvioitava asioita uudelleen. Heidän huomionsa ja resurssinsa keskittyisivät todennäköisesti yhä enemmän Ukrainaan. Eurooppa häviäisi tutkalta.

Venäjän voiton seuraukset olisivat puolestaan tiedustelupäällikön mukaan synkät.

– Meillä olisi voitokas ja itsevarma Venäjä, joka kohdistaisi aggressionsa missä tahansa muodossa muita Itä-Euroopan valtioita vastaan.

LUE MYÖS:
Viron tiedustelu varoittaa muutoksesta Moskovan vaikuttamisessa: Ajan kysymys, että ihmisiä aletaan tappaa

Alexander Stubb Ylellä: Suomi on jo Naton ytimessä

Tasavallan presidentti Alexander Stubbin mukaan Suomi on nyt jo Naton päätöksenteon ytimessä.

– Suomella on yksi Euroopan vahvimmista puolustusvoimista, ja olimme enemmän valmis kuin moni muu Nato-maa ennen liittymistä. Tämän aistii keskusteluissa jonka käy muiden Nato-maiden kanssa. Olemme strategisesti hyvin tärkeä maa Natolle, ja meidän on pidettävä huoli, että pysymme sellaisena jatkossa Stubb sanoi Ylen Ykkösaamussa.

Hän kuvailee, että Suomi on Natossa ”luottopakki”.

Stubbin mukaan on mahdollista että Suomi sekä muut pohjoismaat tulee asettumaan Norfolkin esikunnan alaisuuteen.

Hän on jo aiemmin arvioinut, että Suomi tulee todennäköisesti päätymään Norfolkin alaisuuteen.

Stubbin mukaan on myös mahdollista, että esimerkiksi Yhdysvaltain asemateriaalia varastoidaan pohjoismaihin. Pohjoismaista Norfolkin alaisuudessa on jo Norja, jossa on varastoituna myös Yhdysvaltain merijalkaväen kalustoa.

Komentorakenteeseen liittyvät päätökset tehdään kuitenkin hänen mukaansa Naton puolustusstrategian näkökulmasta. Viime kädessä päätöksen tekee Naton ylin operatiivinen sotilasjohtaja SACEUR (Supreme Allied Commander Europe).

Ennen salatut 1990-luvun asiakirjat Naton ja Venäjän yllättävästä lähentymisestä: Maailma olisi voinut olla toisenlainen

Yhdysvallat ja Nato lähentyivät Venäjän kanssa 1990-luvun puolivälissä tavalla, jota asiantuntijat kuvaavat suoranaiseksi ”kuherruskuukaudeksi”. Yhdysvaltain George Washington Universityn National Security Archive on julkaissut tämän linkin takaa löytyviä aiemmin salattuja asiakirjoja, joiden kerrotaan sisältävän uusia todisteita siitä, miten valtavia odotuksia lännessä ja Venäjällä tuolloin oli yhteistyön ja sotilaallisten jännitteiden vähentämisen suhteen.

– Kun uutta todistusaineistoa arvioidaan Venäjän Ukrainaa vastaa käymän sodan kontekstissa, korostuu, millainen tragedia valitsematta jääneisiin polkuihin ja täyttymättä jääneisiin toiveisiin sisältyy, yliopiston julkaisussa todetaan.

Naton 75-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistut asiakirjat sisältävät esimerkiksi tietoja Yhdysvaltain ja Venäjän välisestä yhteisestä rauhanturvaharjoituksesta Kansasin Fort Rileyn tukikohdassa, läpimurroista turvallisuussopimusneuvotteluissa ja lämpimistä henkilökohtaisista kohtaamisista amerikkalaisten ja venäläisten huippuviranomaisten ja päättäjien välillä.

”Se oli läpimurto”

Eräs mielenkiintoinen asiakirja liittyy Venäjän silloisen puolustusministeri, kenraali Pavel Gratshovin vierailuun Yhdysvalloissa lokakuussa 1995. National Security Archive kutsuu Yhdysvaltain puolustusministerinä tuolloin olleen William Perryn salaista muistiota presidentti Bill Clintonille suorastaan ”dramaattiseksi”.

Perryn mukaan kohtaamisen ensimmäiset seitsemän tuntia Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagonissa olivat tunnelmaltaan ”melkoisen kireät”. Vierailu päättyi kuitenkin innokkaasti tapaamista kuvailleen Perryn mukaan täydelliseen ”läpimurtoon”.

Gratshov ja Perry seurasivat yhdessä venäläisten ja amerikkalaisten joukkojen rauhanturvaharjoituksia Kansasin Fort Rileyssä. Tätä Perry luonnehti ”järisyttäväksi menestykseksi”. Puolustusministerit jopa käänsivät Perryn mukaan yhdessä ydinaseen laukaisua jäljitellen kahta avainta, joilla räjäytettiin käytöstä poistettu mannertenvälisen ydinohjuksen siilo Whitemanin lentotukikohdassa Missourissa.

Puolustusministeri William Perry suitsutti salaisessa muistiossa läpimurtoaan venäläisten kanssa presidentti Bill Clintonille. GWU/National Security Archive

– Hän ymmärsi täysin symboliikan, mikä sisältyi siihen, että Venäjän puolustusministeri teki näin Yhdysvaltain maaperällä. Hän puhui tunteikkaasti siitä, miten hän aikoi varmistaa lastensa ja lastenlapsiensa ymmärtävän ja muistavan tämän päivän merkityksen, Perry suitsutti.

Muistion mukaan ministerin pääsivät myös tärkeään sopuun sekä Venäjän osallistumisesta Naton rauhanturvaoperaatioon Bosniassa että ”sivustojen joukkoihin” liittyvästä kiistasta koskien monikansallista Tavanomaiset aseet Euroopassa -sopimusta.

”Rauhanomaista ulkopolitiikkaa”

Asiakirjojen joukossa on myös ensi kertaa julkaistu venäläismuistio Naton pääsihteeri Manfred Wörnerin keskustelusta Venäjän parlamentin puhemiehenä vuosina 1991-1993 toimineen Ruslan Hasbulatovin ja venäläiskenraalien kanssa Moskovassa helmikuussa 1992. Kyseessä oli Wörnerin ensimmäinen vierailu juuri itsenäistyneessä maassa.

Muistion mukaan Wörner oli esittänyt Venäjälle Naton visioivan Euroopalle ”uutta turvallisuusympäristöä, joka ulottuisi Uralilta Atlantille”. Se rakentuisi kolmelle pilarille. Ne olisivat niin kutsuttu Helsinki-prosessi, Euroopan talousyhteisö [myöhemmin EU] ja Nato. Tämä heijasteli venäläistenkin silloista näkökulmaa.

Hasbulatov esimerkiksi myönsi Wörnerille, että Venäjällä on runsaasti ongelmia. Niihin ja mahdollisiin Neuvostoliiton hajoamisesta juontuviin ydinasevaaroihin Venäjä aikoi hänen mukaansa kuitenkin vastata.

– Perimme  siis paljon ongelmia – sisäisiä ongelmia ja ongelmia entisten neuvostotasavaltojen kanssa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö Venäjä pyrkisi nuoren demokratiansa kanssa ajamaan rauhanomaista ulkopolitiikkaa. Olemme muun muassa varsin valmiita yhteistyöhön, Ruslan Hasbulatov sanoi Naton pääsihteerille.

Ruslan Hasbulatov kuului alkuun itsenäisen Venäjän ensimmäisen presidentti Boris Jeltsinin läheisiin tukijoihin. Heidän välinsä kuitenkin tulehtuivat ja poliittinen kamppailu päättyi tunnetusti vuoden 1993 kriisiin ja kapinaan, jonka Jeltsin kukisti lähettämällä asevoimat hyökkäämään parlamenttitalolle. Hasbulatov vangittiin, mutta armahdettiin vuonna 1994.

LUE MYÖS:
Boris Jeltsin teki Suomessa salaisen Nato-esityksen 1997, näin USA vastasi

Antony Blinken: Liittoutuneiden on kaksinkertaistettava puolustusapunsa Ukrainalle

Ukrainan kansainvälisten kumppanien, mukaan lukien Yhdysvallat, on kaksinkertaistettava ponnistelunsa Kiovalle tarvittavien resurssien löytämiseksi ja tarjoamiseksi Kiovalle Venäjän rakentaessa puolustusteollista tukikohtaansa, Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken sanoi Brysselissä pidetyn Nato-Ukraina-neuvoston jälkeen, uutisoi The Kyiv Independent.

Ulkoministerit, mukaan lukien Ukrainan Dmytro Kuleba, kokoontuivat kaksipäiväiseen huippukokoukseen Brysselissä keskustelemaan strategioista Ukrainan turvallisuusavun lisäämiseksi Naton 75-vuotispäivänä.

– Sen perusteella, mitä kuulin tänään kaikki, mukaan lukien Yhdysvallat, aikovat tarvittaessa tuplata resurssit, joita Ukraina tarvitsee, Blinken sanoi.

Hän kertoi myös, että Yhdysvallat työstää omaa kahdenvälistä turvallisuussopimustaan Ukrainan kanssa.

Kiova on allekirjoittanut turvallisuussopimukset seitsemän maan kanssa tänä vuonna ja neuvottelee parhaillaan kymmenestä muusta sopimuksesta.

Huippukokouksen asialistalla oli myös vaihtoehtoja Kiovalle annettavan avun suojelemiseksi mahdolliselta toiselta Donald Trumpin presidenttikaudelta. Yhdysvaltain johtaman Ukrainan puolustuskontaktiryhmän (UDCG), joka tunnetaan myös nimellä Ramstein-formaatti, aiotaan siirtää Naton hallintaan.

Kuleba tapasi myös Blinkenin keskustellakseen Ukrainan energiasektorista, Venäjän viimeaikaisista ohjusiskuista ja taistelukentän tarpeista.

Blinken kertoi, että Naton tuki Ukrainalle on edelleen vahva.

– Ukrainasta tulee Naton jäsen, hän sanoi.

Nato pitää Washingtonissa heinäkuussa huippukokouksen, jossa puolustusliitto ”auttaa rakentamaan sillan Ukrainan jäsenyyteen”, Blinken sanoi.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)