Venäjän diktaattori Vladimir Putinin yritys pelotella Suomea meni pieleen, Atlantic Council -ajatushautomon vanhempi tutkija Elizabeth Braw arvioi Politicon kolumnissaan.
Kirjoituksessa kerrataan Moskovan uhkauksia uusien joukkojen sijoittamisesta Suomen rajalle.
– Tämä on kovaa sapelinkalistelua, kun otetaan huomioon, että raja on 1 300 kilometriä pitkä. Suomi luonnollisesti nauttii Nato-liittolaistensa suojelusta, mikä merkitsee sitä, että Putinin uhkaukset tuskin aiheuttavat mitään eksistentiaalisia huolia, Braw sanoo.
– Tämä pelotteluyritys tulee myös epäonnistumaan toisen tärkeän syyn takia: Venäjällä ei ole tarpeeksi sotilaita, hän jatkaa.
Venäjä on perustanut uudelleen Leningradin sotilaspiirin Suomen rajalle. Se yhdistettiin vuonna 2010 Moskovan sotilaspiiriin ja niistä muodostettiin Venäjän Läntinen sotilaspiiri.
Nyt Komin tasavallan, Arkangelin ja Murmanskin alueet ja Nenetsien autonominen piirikunta siirtyvät Venäjän Pohjoisen laivaston alta uuteen Leningradin sotilaspiiriin. Myös Pohjoinen laivasto siirtyy uuteen sotilaspiiriin. Läntinen sotilaspiiri jakautuu samalla takaisin vanhoihin Moskovan ja Leningradin sotilaspiireihin. Kreml on viestinyt muutosten olevan vastaus muun muassa Suomen Nato-jäsenyyteen.
Vladimir Putin toisti maaliskuussa Venäjän valtion median haastattelussa tuttua sotapropagandaa Suomi-suhteista. Hänen mukaansa maiden suhteet olivat ennen erinomaiset ja Venäjä oli jopa poistanut joukkonsa maiden rajalta. Nato-jäsenyyden myötä joukot tuodaan hänen mukaansa takaisin.
Asiantuntija rinnastaa Vladimir Putinin käytöksen kumppaniaan pahoinpitelevään puolisoon.
– Kaikki oli kunnossa, kunnes toinen puhui poliisille tai lähti kävelemään.
– Tulee mieleen, ovatko Kremlin johtajat koskaan ajatelleet, millaisia vaikutuksia heidän sanoillaan ja teoillaan on toisiin maihin. Se oli nimittäin tietysti Venäjän sotaisuus, joka sai Suomen hakemaan Naton jäsenyyttä.
Elizabeth Braw jatkaa Moskovan ongelman olevan, että toisten jatkuva pelottelu vaatii huomattavia resursseja. Venäjän asevoimat on sidottu nyt Ukrainaan ja esimerkiksi Suomen raja on käytännössä tyhjänä maavoimien joukoista ja kalustosta.
Venäjä on virallisten puheiden mukaan kasvattamassa asevoimien kokoa 1,5 miljoonaan mieheen vuoteen 2026 mennessä. Asiantuntijan mukaan suunnitelma herättää väkisin kysymyksen siitä, mistä nämä kaikki sotilaat haalitaan. Venäjä on tunnetusti joutunut värväämään Ukrainaan niin palkkasotilaita kuin vankejakin. Maassa on myös ollut vuoden 2022 syksyn osittaisen liikekannallepanon jälkeen käynnissä jatkuva niin sanottu hiljainen mobilisaatio.
Suomella on Elizabeth Brawn mukaan toistaiseksi varaa olla huolestumatta Putinin uhkailuista.
– Venäjän aggression uhka tulee kuitenkin säilymän, koska Venäjä ei todennäköisesti tule muuttumaan lähitulevaisuudessa. Vastustajan asevoimien henkilöstöongelmat ovat yksinkertaisesti hyvää tuuria ja tuurimme ei tule jatkumaan ikuisesti. Siksi Suomen ja Ruotsin olikin viisasta liittyä Natoon.
