Norjan sotilastiedustelu kertoo maanantaina julkaistussa vuosikatsauksessaan, että Venäjä ennakoi sotilasmenojensa kasvavan vuonna 2024 noin 61 prosenttia vuoden 2023 menoihin verrattuna. Tämä tarkoittaisi noin 6,1 prosentin osuutta bruttokansantuotteessa.
Sota Ukrainassa on heikentänyt Venäjän luoteisosaan sijoitettujen maavoimien vahvuuksia, mutta Pohjoinen laivasto ei ole kärsinyt Ukrainan sodasta juuri ollenkaan. Se saa uutta kalustoa, aluksia ja sukellusveneitä, kuten ennenkin. Nämä ovat Norjan turvallisuudelle kaikkein suurin uhka, kertoo Norjan sotilastiedustelu.
Norjan mukaan Venäjän on tarkoitus kasvattaa asevoimiensa kokoa miljoonasta sotilaasta 1,5 miljoonaan vuoteen 2026 mennessä. Tämä prosessi on jo käynnissä: keskeinen toimi oli asepalvelusikärajojen nostaminen kesällä.
Sotilaiden riittävyys on huolen aihe, sillä Venäjän syntyvyys laskee eikä varusmiespalvelukseen astu niin paljoa nuoria, että sotilaiden määrä kasvaisi luontaisesti. Lisäksi Ukrainan sodassa tapahtuvat kuolemat vähentävät sotilaiden kokonaismäärää.
Norjan sotilastiedustelu kiinnitti raportissaan erikseen huomiota Karjalaan. Raportti kertoo, että Moskovan ja Leningradin sotilaspiirit palautetaan. Vuodesta 2021 sotilaspiirit piirit ovat olleet Läntinen (sen esikunta on Pietarissa), Pohjoinen laivasto (esikunta Severomorskissa), Eteläinen (Donin Rostovissa), Keskinen (Jekaterinburgissa) ja Itäinen (Habarovskissa). Ennen Pietari ja Moskova olivat omat sotilaspiirinsä, ja Norjan sotilastiedustelun mukaan järjestelyyn ollaan ennen pitkää palaamassa.
Järjestelyyn kannusti puolustusministeri Sergei Šoigu loppuvuodesta 2022. Toimen perusteluna oli, että Venäjän on pystyttävä vastaamaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen, kertoi Tass.
Uusien joukkojen muodostaminen on jo käynnissä. Leningradin sotilaspiiriin perustetaan oma armeijakunta, kertoi Karjalan tasavallan päämies Artur Parfentšikov Delovoi Peterburg -lehden mukaan tammikuussa. Tammikuun lopussa Izvestia-lehti kertoi, että Leningradin sotilaspiiriin on tulossa kaksi moottoroitua jalkaväkidivisioonaa ja yksi panssaridivisioona. Yhden divisioonan vahvuus vaihtelee Venäjällä 12000 ja 24000 sotilaan välillä.
Lehden haastattelema sotilasasiantuntija Viktor Murakovski arvioi, että myös tykistön, tiedustelun ja elektronisen sodankäynnin kyvykkyyksiä tullaan täydentämään.
Viime syksynä Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Pentti Forsström arvioi Verkkouutisille, että Venäjä ei saa kovin nopeasti korvattua Ukrainan sodassa menettämiään kykyjä. Maavoimien panssarikaluston uusiminen voisi viedä noin kymmenen vuotta.
Arvio ei vastaa siihen, miten joukkoja Suomen lähialueilla kehitetään. Se voi myös antaa optimistisen kuvan, sillä paljon riippuu alueellisista painotuksista: mikään ei estä Venäjään vaikkapa siirtämästä joukkoja toisista sotilaspiireistä Karjalaan ja Pohjoisen laivaston sotilaspiirin alueille, jos niin presidentti Vladimir Putin ja hänen esikunnassaan puolustusministeri Šoigu niin valitsevat menetellä.
– On valitettavaa, etteivät suomalaiset vastanneet suuntaan, jossa Karjalan demilitarisointi on ollut lähes täydellinen, Karjalan tasavallan päämies Artur Parfentšikov kirjoitti tammikuussa Telegram-kanavalleen viitaten yhdysvaltalaisiin joukkoihin, jotka hyötyvät Suomen Nato-jäsenyydestä.
Samassa päivityksessä Parfentšikov kertoi, että puolustusministeri Sergei Šoigu oli ilmoittanut Karjalan armeijakunnan perustamisesta.
– Lisäksi: Kuudennen armeijan naftaliiniin laitettu infrastruktuuri on pitkälti tallessa.
Tämä Neuvostoliiton puna-armeijan armeijakunta hajotettiin vuonna 1998 ja sen toiminnot siroteltiin ympäri Leningradin sotilaspiiriä. Vuonna 2010 6. armeija perustettiin uudelleen. Sen esikunta sijaitsee Pietarissa.
