Verkkouutiset

Meriraja

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Sotilasprofessorin mukaan raja-asialle voi olla sotilaallinen syy – ”Sen näkee merikorttia katsomalla”

Sotilasprofessori emeritus Mika Hyytiäisen mukaan Venäjän merirajaepisodissa oli luultavimmin kyse koepallosta ja jos asiaa ajatellaan pidemmälle, niin karttasota on Venäjälle tyypillistä.

– Se on koepallo, jossa voitaisiin mennä paljon pidemmälle.

– En työni puolesta usko vahinkoihin, tarkentaa Hyytiäinen, jonka mukaan dokumentin vuotaminen Venäjän hallinnon verkkoon näyttää enemmän vaikuttamisyrityksestä.

Hän epäilee myös selitystä, että kyse olisi ollut Venäjän omien sisäaluevesien koordinaattien tarkistamisesta.

– En usko siihen. Ei ole sisäisiä aluevesiä, jos ollaan rajalla. Rajat ovat yhteisiä sopimuksia ja Suomen ja Venäjän merirajat on sovittu 1980-luvulla.

Hyytiäinen muistuttaa, että rajojen koskemattomuus on valtioille pyhä asia, ja kartat ovat tärkeitä maiden sisälläkin, kuten lukemattomat tonttiriidat kertovat. Kartoilla voidaan käydä tehokasta informaatiosotaa. Kun jokin valtio alkaa väittää omistavansa osan toisen valtion alueesta, maapalasta voi nopeasti tulla kiistanalainen kohde, kartoissa harmaalla rastiviivalla väritetty alue. Tällaisia kiistoja on käynnissä joka puolella maailmaa.

– Karttasotaa käydään esimerkiksi Etelä-Kiinan merellä, jossa useita eri valtioita vetoaa erilaisiin karttoihin ja historiallisiin faktoihin kenelle mikäkin saari kuuluu. Samaan aikaan Kiina rakentaa niille saarille lentokenttiä ja de facto ne saaret varmaan kuuluvat Kiinalle, vaikka kansainvälisen merioikeuden mukaan ne eivät sille kuulu, sanoo paikkatiedosta väitellyt Hyytiäinen.

– Kartoilla on sodittu aina, niitä on piirrelty ja niillä vaadittu alueita.

Venäjä on siirrellyt Georgian rajaa systemaattisesti sodan jälkeen sadoilla metreillä ja väittänyt myös muun muassa Pohjoisnapaa omakseen. Tuoreimmassa esimerkissä Venäjä poisti toissayönä Viron puolen Narvajoelta parikymmentä vesiväylää merkitsevää poijua.

– Tämä on se, mitä näkisin, että voisi tapahtua, jos asia laajenee. Kuvitellaan, että Venäjä julkaisisi uudet aluevesirajansa Itämerellä, jotka sen mukaan ovat oikein, ja Suomi vastaavasti julkaisisi missä meidän aluevesirajamme kulkevat. Jotkut ulkopuoliset, ja en puhu tässä suomalaisista tai venäläisistä, voisivat todeta, että tämä on kiistanalaista harmaata aluetta.

Hyytiäisen mukaan merialueen jälkeen kiista voisi laajentua koskemaan vaikka Ahvenanmaan tai Hankoniemen kärkeä sillä ajatuksella, että ne ”kuuluisivat historiallisesti” Neuvostoliitolle ja sitä kautta Venäjälle.

– Jos mietit turistia ja kauppalaivan kuljettajaa: näet merikortissa rastiviivoja ja yhtäkkiä kiistanalaisia alueita, niin menetkö sinne.

– Kartta on se, jossa valtion itsenäisyys ja suvereniteetti voi törmätä virtuaalimaailmassa informaatiovaikuttamiseen. Jos tulevaisuudessa mentäisiin Googleen, ja sieltä tulisi hakuosumina Suomen kartta, jossa on rasteroituja epäselviä alueita, niin siitähän tulee totta. Ja jos mennään vielä pahempaan, niin tekoäly ei ainakaan tällä hetkellä ymmärrä karttoja, Hyytiäinen sanoo.

– Maat ovat äärimmäisen mustasukkaisia, kun puhutaan rajoista. Joten mikäs se on informaatiosoturille, ei kun pannaan lisää löylyä.

Hyytiäinen toteaa, että maan noustessa erilaisia luotoja nousee ylös merestä ja sitä kautta rajat eivät ole pysyviä, mutta rajankäyntejä tehdään diplomaattisina prosesseina.

Hyytiäisen mukaan venäläisasiakirjassa mainittujen Suomenlahden saarten kohdalla, jossa kulkee Suomen ja Venäjän välinen raja ja alkaa kansainvälinen merialue, on Venäjälle tärkeä kohta, mikä ehkä usein unohtuu.

– Alue on Venäjän näkökulmasta tosi kapea, siellä on paljon karikkoja ja esimerkiksi sukellusveneellä on vaikea päästä kansainväliselle merialueelle. Mitä isompi se oma vesialue on, sitä helpompaa.

Kyse on Venäjälle käytännöllisestä asiasta.

– Jopa vain puolentoista kilometrin siirto johonkin suuntaan voisi tehdä sukellusveneen käytöstä venäläisille huomattavasti helpompaa ja sen näkee ihan merikorttia katsomalla. Luodot ovat iso haaste sukellusvenekipparille, joten kyllähän tähän on helppo keksiä sotilaallinen syy.

– Kysyn vain, että olemmeko valmiita puolustamaan Suomen karttaa, että rajoja ei kaapata ja saada ihmisiä uskomaan, että rajat ovat jossain muualla kuin on sovittu.

Meriraja-asiasta on Hyytiäisen mielestä fiksua käydä keskustelua – mitä enemmän analyyttistä keskustelua, sen parempi. Hyssyttely olisi huonoin vaihtoehto ja liiallisesti reagointi taas ei kuulu länsimaiseen demokratiaan.

– Olen presidentin kanssa samaa mieltä siinä, että ei pidä provosoitua, hän toteaa.

LUE MYÖS:
Onko tässä syy rajakohuun? Tutkijan mukaan lisää voi olla tulossa

Onko tässä syy rajakohuun? Tutkijan mukaan lisää voi olla tulossa

Suomen ja Venäjän välinen merirajakohu leimahti nopeasti ja vaimeni lähes yhtä nopeasti.

Mitä tästä pitäisi nyt ajatella, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila?

– Ehkä rajakysymystä ei kannata miettiä yksittäisenä tapauksena, kun on hämärän peitossa, mistä on ollut kyse. Tämä kannattaa suhteuttaa yleisempään viestintään, mitä Venäjältä on tullut Suomen ja lännen, erityisesti Naton suuntaan, Lassila määrittelee Verkkouutisille.

Lassilan mukaan vastaaviin aloitteisiin tulee varautua jatkossakin, vaikka alueiden rajoihin tai maanrajoihin liittyviä kysymyksiä ei meillä olekaan nähty Venäjän aiemmin nostavan esiin.

Venäjän puolustusministeriön sivustolta löytyneen ehdotuksen mukaan Venäjä määrittelisi aluevesirajansa uusiksi Suomen ja Liettuan vastaisilla rajoillaan. Suomenlahden saarista listalla olivat Suomelle kuuluva Jähi sekä nykyisin Venäjälle kuuluvat Someri, Suursaari, Ruuskeri ja Pien-Tytärsaari, joiden edustalla laskettaisiin uudet merikoordinaatit.

Ehdotus, jota tulkittiin siten, että Venäjä aikoisi siirtää merirajaa omalla ilmoituksellaan yksipuolisesti, aiheutti reaktioita niin Suomessa, Virossa kuin Liettuassakin, kunnes dokumentti katosi Venäjän valtion sivuilta eilen iltapäivästä. Mahdollista on asiantuntijoiden mukaan sekin, että kyse olisi Venäjän omien sisävesien rajojen tarkistuksesta.

Oliko Suomen reaktio tilanteeseen oikea?

– Oli se sillä tavalla oikea, että on Venäjän toiminta sitten kuinka spontaania tai suunnitelmallista, niin tässä maailmantilanteessa ja näissä olosuhteissa on ihan perusteltua antaa signaali, että tämä on tärkeä asia, ja sellainen, jota ei vain yksipuolisesti ilmoiteta, kun se suoraan osuu kansainväliseen sääntöpohjaiseen järjestelmään, Lassila arvioi.

Hänen mukaansa ei pidä antaa tilaa tulkinnoille, että Suomi olisi valmis taipumaan yksipuolisiin julistuksiin, jos kohta puolustusvoimien ”voiman demonstrointiinkaan” ei ole perusteita ryhtyä.

Venäjän hallitukselle suunnattu ehdotusluonnos on voinut päätyä verkkoon myös vahingossa tai siksi, että joku teki virheen tai ei ollut valtuuksia. Epämääräisiä ulostuloja on nähty itänaapurissa ennenkin, Lassila toteaa.

– On rakenteellinen piirre Venäjän hallinnossa, että presidentin alapuolella ministeriöt ja eri toimijat kilpailevat asemastaan Kremlin silmissä, ja tehdään ulostuloja asioissa, jotka eivät ole heidän päätäntävallassaan.

Lassilaan mukaan profiloituminen ”päättömien hankkeiden” ja provosoivien lausuntojen kautta on keino yrittää säilyttää oma elintila järjestelmässä, jota sävyttää jatkuva pelko oman aseman menettämisestä.

– Osaltaan kyse on myös Kremlin hajota ja hallitse -tekniikasta hallintonsa sisällä, joka luo epävarmoja signaaleja, joista ei tiedetä haetaanko niillä oikeasti jotakin vai testataanko länttä. Epätietoisuutta ja sekoilua voidaan käyttää jopa strategisena resurssinakin.

Lassilan mukaan määrätietoisuus tai suunnitelmallisuus eivät ole sanoja, jotka Venäjän hallintoa kuvaavat.

– Kokonaisuus on usein melko kaoottista, joka on seurausta presidenttivetoisesta systeemistä, jonka alaisuudessa toimii lukuisia vastuiltaan päällekkäisiä toimijoita. Nämä eivät puolestaan koordinoi toimiaan, koska sellaiseen ei ole valtuuksia. Kaikki toimii suhteessa presidenttiin vertikaalisesti.

Lassilan mukaan kannattaa muistaa, millaista keskustelua Venäjän hallinnon sisällä käydään, joka lähinnä on sisäpoliittisesti suuntautunutta. Meriraja-asiankin voi nähdä osana kokonaisuutta, jossa imperialistinen uho ja länsivastaisuus on uusi normaali.

– Se määrittää poliittisia ulostuloja Venäjän sisällä, jossa puhetapa on, että me teemme mitä haluamme ja meitä ei kiinnosta teidän mielipiteenne, Lassila toteaa.

Hän muistuttaa, että vastaavaa on nähty ennenkin, esimerkiksi kun Kreml kertoi tammikuussa rahoittavansa hanketta, joka kartoittaa Venäjän omistuksia ja kiinteistöjä ”Venäjän imperiumin historiallisilla alueilla”.

– Nämä ovat tällaisia yksipuolisia julistuksia ja uhoa, ja riippumatta siitä, mikä niiden pohjimmainen motiivi, ne palvelevat vääjäämättä myös informaatiovaikuttamista. Ne eivät aina ole suunnitelmallisia, mutta osa voi olla sitäkin.

Suomella on aina harkinnan paikka siinä, miten mihinkin Suomeen kohdistuvaan ulostuloon reagoidaan. Lassila muistuttaa, että nykyisessä tilanteessa Venäjä hakee mahdollisuuksia poliittiseen eskalaatioon suhteessa länteen, jota voisi käyttää omassa propagandassaan.

– Sitten jossain vaiheessa voidaan kaivaa naftaliinista jokin tällainen vanha aloite, ja alkaa vääntää siitä yrityksenä saada siitä itselle esimerkiksi neuvotteluvaltti.

Voisiko kyse sitten olla Venäjän Suomen suuntaan vierittämästä ”koepallosta”. Lassila toteaa, että jos kyse olisi testailusta, näyttäisi hieman liian improvisoidulta, että asiakirja yhtäkkiä katosi venäläisministeriön sivuilta.

– Ei sitäkään voida silti täysin poissulkea. Mutta jos olisi koepallo, niin uskon, että tämä olisi tehty eri tavalla, jonkun keskitason virkamiehen julkisena ulostulona. Kun dokumentti häviää, niin sehän näyttää meidän suuntaan perääntymiseltä, vaikka kyse olisi sisäisestä huonosta koordinoinnista, Lassila sanoo.

Venäjän oikeaan aikeeseen siirrellä kansainvälisiä merirajojaan ei Lassila myöskään usko, koska silloin oltaisi nopeasti sotilaallisen yhteenoton äärellä, eikä Venäjällä ole resursseja tai aitoa pyrkimystä siihen tällä hetkellä.

– Isossa kuvassa vastaavanlaisiin yrityksiin saadaan kuitenkin varautua, ja pidän hyvinkin todennäköisenä, että vastaavia tulee ja ne voivat olla radikaalimpiakin, jopa maarajoihin liittyviä, hän arvioi.

Eilen hallintoa lähellä oleva nimetön lähde vakuutti maan valtiollisille uutistoimistoille, että Venäjä ei ole siirtämässä mitään rajojaan. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov muotoili puolestaan, että ”hanke ei ole poliittinen, vaikka poliittinen tilanne onkin huomattavasti muuttunut merirajojen hyväksymisen jälkeen”.

– Peskov on ammattivalehtelija ja Venäjän hallinnosta lahjakkain selittämään kaikkea, hyvinkin luovasti. Käsitykseni mukaan hänellä on laajat valtuudet kommentoida asioita parhain päin, kun aina ei ole mahdollisuuksia varmistaa [Vladimir] Putinilta, mitä saa sanoa. Jos Putin itse kommentoisi merirajaa, niin silloin voitaisiin olla varmoja asian merkityksellisyydestä, Jussi Lassila kuittaa.

Lassilan mukaan Peskoviin pätee sääntö, että jos Peskov sanoo, että ”tässä ei ole mitään”, niin yleensä on ja toisin päin.

Lassila huomauttaa myös, että jos kyse olisi puhtaasti Venäjän omiin sisäaluevesiin liittyvistä teknisistä tarkastuksista, ja tylsästä byrokratiadokumentista, josta meillä nousi suuri älämölö, niin ainakin Venäjä osoitti, ettei sillä ole mikään kiire korjata väärintulkintoja. ”Hutilaukaus” ei ole myöskään peruste Suomelle olla reagoimatta.

– Yleensä yhteisesti käydään ne keskustelut, eikä niin, että yhtäkkiä ilmestyy jokin dokumentti jonnekin.

Moskovan merirajaesityksen paljastavat yksityiskohdat: Laatijana sotilasyksikkö

Venäjän hallituksen sivuilla julkaistu luonnos esityksestä merirajojen yksipuolisesta muuttamisesta on sen sisältämien tietojen perusteella peräisin Venäjän Itämeren laivaston yksiköstä 25106. Se vastaa kartoituksesta. Luonnokseen oli kirjattu yksikön sähköpostiosoite.

Asiaan on kiinnittänyt huomiota  avointen lähteiden tutkimukseen erikoistunut Radio Free Europen toimittaja Mark Krutov. Hänen mukaansa tämä kielisi siitä, että sittemmin Venäjän hallituksen sivuilta selittämättömästi poistunut asiakirja on joka tapauksessa ollut aito.

Krutov on jakanut X-palvelussa alta näkyviä kuvia asiakirjan taustoja valottavista tiedoista. Itse luonnoksen kuvaus löytyy yhä arkistoituna tämän linkin takaa. Koko asiakirja löytyy alta kuvakaappauksena.

Venäläisasiakirjasta löytyy myös toinen mielenkiintoinen sähköpostiosoite (alla). Se kuuluu Venäjän puolustusministeriön navigoinnista ja merentutkimuksesta vastaavan osaston Pietarin toimistolle.

Petteri Orpo rauhoittelee keskustelua merirajoista: Selvitämme, mistä on kyse

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) rauhoittelee keskustelua ja spekulointeja liittyen mediatietoihin Venäjän aikeista siirtää yksipuolisesti merirajoja Suomen ja Liettuan kanssa.

– Viimeiset viestit, mitä Venäjän suunnalta on tullut, viittavat siihen, että kyseessä on rutiininomainen tarkastus, Orpo kommentoi asiaa medialle eduskunnassa.

– Kaikesta huolimatta selvitämme suomalaiseen tapaan hyvin tarkasti, mistä tässä on kysymys ja teemme sitten sen perusteella vasta johtopäätöksiä. Tällä hetkellä en näe syytä mihinkään suurempaan huoleen.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.) kuvasi jo aiemmin, että normaalin käytännön mukaisiin rajatarkastuspyyntöihin ei liity dramatiikkaa. Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) kehotti taas muistamaan, että myös hämmennyksen aiheuttaminen on hybridivaikuttamista.

Orpolta kysyttiin tiedotustilaisuudessa, voiko olla sattumaa, että Venäjän puolustusministeriön dokumentti merirajoihin liittyen on päivätty samalle päivälle kun hallituksen eduskunnalle antama esitys välineellistetyn maahantulon torjumiseksi Suomen itärajalla.

Orpo muistutti, että rajalakia on valmisteltu jo kuukausia eikä tähän voi vetää siinä mielessä yhtäläisyyksiä:

– Samaan aikaan täytyy todeta, että olemme tottuneet jo siihen, että Venään suunnalta voi tulla kaikenlaista haitantekoa tai hybridivaikuttamista. Ei ole mitään näyttöä siitä, että nämä olisivat tekemisissä keskenään, mutta kieltämättä sama päivä.

 

Näin Kreml kommentoi meriraja-asiaa

Kreml on kommentoinut maan puolustusministeriön ehdotuksia Itämeren valtionrajan selkeyttämiseksi.

– Tässä ei ole mitään poliittista, vaikka poliittinen tilanne onkin muuttunut merkittävästi sen jälkeen, jolloin nykyiset merirajat on hyväksytty, sanoi Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov tänään mediatilaisuudessa.

Helsingin Sanomien mukaan kysymyksen merirajoista esitti lehden Venäjän-kirjeenvaihtaja.

Aiemmin tänään sotilaallis-diplomaattiseksi kuvailtu lähde sanoi valtiollisille uutistoimistoille Tass:ille ja Ria Novostille, ettei Venäjällä ole mitään aikeita tehdä muutoksia aluevesirajoihinsa Itämerellä.

Riippumattoman The Moscow Times -lehden toimittaja Mack Tubridy kommentoi X-alustalla, että Peskovin vastaus kysymykseen on ”epävastaus”.

Peskov väitti jännitteiden olevan kiristymässä.

– Näet, kuinka jännitteet kasvavat ja mikä vastakkainasettelun taso on, etenkin Baltian alueella. Tämä edellyttää, että virastomme tekevät tarvittavat asianmukaiset toimet turvallisuuden takaamiseksi, Peskov sanoi toimittajille tilaisuudessa.

Elina Valtonen Venäjän raja-aikeista: Ei huolestuta, pelaisi vain itänaapurin pussiin

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) kommentoi Vaalimaan raja-asemalla Venäjän mahdollisia raja-aikeita Itämerellä.

– Jos me itse aiheutamme suurta huolta, mitä emme välttämättä edes tarvitse, niin en näe, että se on se, mitä tässä ensisijaisesti tarvitaan.

Venäjän on kerrottu suunnittelevan merirajojen määrittelyä uudelleen muun muassa Suomenlahdella.

Ministeri Valtosen mukaan ulkoministeriö selvittää venäläissuunnitelmien yksityiskohtia.

– Me selvitämme ensin diplomaattiteitse, mistä on kyse. Sitten katsotaan, mihin on aihetta.

– Suomalaiset voivat olla vakuuttuneita siitä, että ylin valtionjohto ja erinomaiset viranomaiset, kuten rajavartiosto, ovat tehtäviensä tasalla. Tällä hetkellä ei ole mitään syytä huoleen.

Valtosen mukaan Suomen poliittisella johdolla ja viranomaisilla ei ole tällä hetkellä virallisia tietoja asiasta.

– Sen takia tästä ei kannata tehdä yhtään suurempaa numeroa. Se, että me teemme suuren numeron jostain, mikä ei välttämättä sellaista lainkaan edellytä, saattaa juuri pelata itänaapurin pussiin.

Hän toteaa, että tässä vaiheessa ei ole syytä nähdä provokaatiota.

– On myös meidän kansallisessa lainsäädännössämme säädetty, että aika ajoin, ehkä 30 vuoden välein, merialuiden rajoja tutkitaan ja tarvittaessa sädetään.

Valtonen muistuttaa X-palvelun päivityksessään, että YK:n merioikeussopimus sisältää määräykset rantavaltion merivyöhykkeiden määrittelystä ja myös niiden tarkistamisesta.

– Lähdemme siitä, että Venäjä yleissopimuksen osapuolena toimii sen mukaisesti, Valtonen sanoo.

– On syytä muistaa, että myös hämmennyksen aiheuttaminen on hybridivaikuttamista. Suomi ei hämmenny, hän jatkaa.

Venäjän hallituksen päätösluonnoksen perusteella Venäjän kerrotaan aikovan julistaa osan Suomenlahden itäosassa olevasta vesialueesta sekä Kaliningradin alueen Baltijskin ja Zelenogradskin kaupunkien läheisyydestä sisäisiksi merialueiksi.

Everstiluutnantti: Ahvenanmaan demilitarisointia pitää nyt arvioida uudelleen

Everstiluutnantti Joakim Paasikivi sanoo ruotsalaisen Aftonbladetin haastattelussa, että Ahvenanmaan sopimusta ja Ahvenanmaan demilitarisointia pitäisi tarkastella uudelleen.

Lausunto liittyy Venäjän viranomaisten ilmoitukseen, jossa se haluaa yksipuolisesti laajentaa aluevesiään Itämerellä. Venäjän puolustusministeriön laatiman asiakirjan mukaan Venäjä aikoo julistaa osan Suomenlahden itäosassa olevasta vesialueesta sekä Kaliningradin alueen Baltiyskin ja Zelenogradskin kaupunkien läheisyydestä sisäisiksi merivesiksi.

Venäjän suunnitelmat koskettaisivat myös Suomea.

Everstiluutnantti ja Ruotsin puolustuskorkeakoulun opettajana toimiva Joakim Paasikivi luonnehtii Venäjän toimintaa ”eskalaation eskalaatioksi”.

– Se seuraa Venäjältä tullutta mallia, jossa meille [Suomelle] kuuluville alueille yritetään luoda ”uutta normaalia”, jossa Venäjä yrittää jatkuvasti edistää asemiaan.

– Katsotaan, mitä tästä [Venäjän yksipuolisesta päätöksestä] seuraa, mutta sen tarkoituksena on noudattaa Venäjän mallia edetä asemissa. Se on selvää, Paasikivi jatkaa.

Suomen tulisi Paasikiven mukaan tehdä selväksi, ettei se hyväksy yksipuolista muutosta Venäjän puolelta.

– Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että Ahvenanmaan sopimusta ja Ahvenanmaan demilitarisointia pitäisi tarkastella uudelleen. Eikä vähiten Venäjän Maarianhaminan-konsulaatin asemaa, hän sanoo Aftonbladetille.

Käytännössä tämä tarkoittaisi siis Ahvenanmaan militarisointia eli Suomen puolustusvoimien joukkojen ja kaluston siirtämistä alueelle.

Paasikiven mukaan tilanne, jossa Suomi jatkuvasti pyrkii tekemään päätöksiä varovaisesti miettien, mitä Venäjä asioista ajattelee, on valitettava. Hänen mukaansa tähän ajattelumalliin liittyy myös se, että samalla Suomessa ollaan jatkuttavasti yllättyneitä Venäjältä tulevista kannanotoista, joissa se pyrkii laajentamaan vaikutuspiiriään.

LUE MYÖS:
Jukka Kopra: Venäjä ei ole kertonut merirajoihin liittyvistä aikeista
Liettuasta vastataan Venäjän rajasuunnitelmiin: Pahimpaan pitää varautua
Venäjä aikoo muuttaa merirajaa Suomen lähellä – tutkija esittää kovaa vastaliikettä

Viron ulkoministeri rajan siirtämisestä: Selvitämme asiaa liittolaisten kanssa

Viron ulkoministeri Margus Tsahkna on kommentoinut Venäjän aikeita siirtää yksipuolisesti merirajaa Suomen ja Liettuan kanssa.

– Pyrimme selvittämään olosuhteita tarkemmin, olemme myös tiiviissä yhteydessä Suomeen ja Liettuaan tässä asiassa. Ensisilmäyksellä se on absurdia. Venäjä on YK:n merioikeussopimuksen osapuoli, ja odotamme heidän toimivan sopimuksen mukaisesti, Tshakna sanoo Postimees -lehdelle.

Viron ulkoministerin mukaan Venäjä saattaa yrittää luoda hämmennystä, joka on osa hybriditoimintaa. Venäjän puheita hänen mukaansa selvitetään yhdessä liittolaisten kanssa.

– Emme anna itsemme hämmentyä, vaan analysoimme perusteellisesti kaikki mahdolliset ja todelliset askeleet ja tätä alaa hallitsevat kansainväliset lait, ja koordinoimme toimintaamme liittolaistemme ja kumppaneidemme kanssa.

LUE MYÖS:
Pekka Toveri: Tätä Venäjä nyt hakee
Ilmoitus merirajasta tuli juuri ennen merivoimien suurta harjoitusta
Liettuasta vastataan Venäjän rajasuunnitelmiin: Pahimpaan pitää varautua

 

Jukka Kopra: Venäjä ei ole kertonut merirajoihin liittyvistä aikeista

Venäjä ei ole ilmoittanut aikeista tarkastella merirajaa Suomenlahdella, kertoo puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.) tiedotustilaisuudessa.

Hänen mukaansa asiasta tarvitaan nyt lisätietoa.

– Tarvitsemme tietysti tarkemman tiedon, haluaako Venäjä käynnistää rajatarkastusprosessin ja mitkä ovat sen yksityiskohdat. Tässä vaiheessa tiedämme vain yleisellä tasolla, mitä mahdollisesti kaavaillaan, hän sanoo.

–  Jos Venäjä tähän prosessiin lähtee, niin he ovat sitten varmasti Suomeen yhteydessä. Siihen on olemassa valtioiden välinen prosessi, jolla tällaisia asioita hoidetaan. Katsotaan sitten, mikä on tilanne.

Yksipuolisesti merirajoja ei voi Kopran mukaan muuttaa. Rajojen tarkasteluun liittyvät prosessit ovat hänen mukaansa toimineet Venäjä kanssa aiemmin hyvin.

– Korostan, että tästä on vain venäläismedian uutisointia olemassa, eikä Venäjän valtio ole asiaan minkäänlaista kantaa ottanut.

Kopra kertoo, että rajojen tarkastaminen on normaalia maiden välistä kanssakäyntiä. Edellisen kerran Suomen ja Venäjän välistä rajaa muutettiin vuonna 2017. Hän painottaa, että normaalin käytännön mukaisiin rajatarkastuspyyntöihin ei liity dramatiikkaa.

Pekka Toveri: Tätä Venäjä nyt hakee

Kansanedustaja (kok.) ja kenraalimajuri evp. Pekka Toveri analysoi X-ketjussa, mistä Venäjän hämmentämisyrityksessä tällä kertaa on kyse. Maan puolustusministeriö julkaisi suunnitelman, jonka mukaan Venäjä siirtäisi Suomen ja Liettuan vastaisia merirajojaan.

– Ensinnäkin kyseessä on vakava asia. Sotia on ennenkin alkanut rajojen siirtämisestä. Ja Venäjä on tätä tehnyt aiemminkin, mm. Georgian rajaa on siirtänyt vahvemman oikeudella. Nyt kohteena on kaksi Nato-maata, joka nostaa asian merkitystä.

– Mitä Venäjä sitten hakee? Se haluaa herättää pelkoa ja epävarmuutta lännessä, horjuttaa kansainvälistä sopimusjärjestelmää ja testata Naton yhtenäisyyttä, Toveri kuvaa.

– Mahdollisesti se myös haluaa ennakoida keskustelussa olevaa varjotankkerien liikkumisen rajoittamista Itämerellä hankkimalla neuvotteluvaltteja.

Toveri toteaa, että kyseessä on vasta Venäjän puolustusministeriön lausunto.

– Voi olla myös koepallo, johon ei kannata reagoida liian vahvasti.

– Eli kannattaa odottaa jatkoa eikä huolestua liikaa. Jos Venäjä todella aloittaa prosessin rajojen yksipuoliseksi muuttamiseksi, siihen on puututtava. Aluksi YK:n kautta.

– Periksi ei ole syytä antaa, se vain rohkaisee Venäjää, Toveri sanoo.

Myös Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen korostaa, että vielä ollaan puheiden tasolla ja rajoja ei noin vain muuteta. Hän arvioi, että kyse voi olla myös Venäjän reaktiosta Suomen rajalakiin välineellistetystä maahantulosta, joka on edennyt eduskunnan käsittelyyn.

– Venäjän aikomus koskien Itämeren merirajaa on provokaatio. Voi olla, että se mukautuu näin Naton laajentumiseen tai reagoi Suomen rajalakiin. Asiaan on syytä suhtautua vakavasti ja varautua Naton kanssa, onhan kyseessä liittokunnankin rajat. Harmaita alueita ei saa syntyä, Vanhanen toteaa.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja ja kokoomuksen eurovaaliehdokas Mika Aaltola ehdottaa, että Suomen ja Viron kannattaisi neuvotella keskenään aluevesiensä jakamisesta kokonaisuudessaan ja kattavasti Suomenlahdella.

– Tämä ei tarkoittaisi Suomenlahden ”sulkua”, koska [merioikeusyleissopimus] UNCLOS antaa oikeuden nopeaan ja yhtäjaksoiseen läpikulkuun. Mutta aluevesien ulottaminen 12 merimailiin on luonnollista ja standardi maailmalla. Näin saataisiin enemmän oikeuksia hallita Suomenlahtea (myös ilmatilaa). EU:n ja kansallinen lainsäädäntö ulottuisi paremmin aluevesillä kulkeviin aluksiin, varsikin, jos ne rikkovat merenkulun turvallisuutta ja ovat vakuuttamattomia.

– 1990-luvalla Suomi ja Viro sopivat, että Suomenlahtea koskevien poikkeusmääräysten tarkoituksena oli turvata kansainväliselle meri- ja ilmaliikenteelle rajoituksista vapaa väylä Pietariin ja Kronstadtiin. Maiden väliseen sopimukseen voidaan tehdä muutoksia, joilla turvataan alueen parempi hallinta, Aaltola jatkaa.

Aaltolan mukaan yhteistyö NATO:n kanssa mahdollistaisi paremmat resurssit toteuttaa valvontaa käytännössä ja EU:lta tuleva resurssointi tähän valvontaan olisi suotavaa.

Ilmoitus merirajasta tuli juuri ennen merivoimien suurta harjoitusta

Moskovan luonnostelema esitys yksipuolisista muutoksista merirajoihin Suomenlahdella ja Itämerellä Kaliningradin lähellä annettiin julki juuri ennen merivoimien kevään pääharjoitusta.

Huomenna alkava Helka 24 -harjoitus jatkuu toukokuun loppuun. Siinä harjoitellaan merioperaatioiden toimeenpanoa kuten joukkojen siirtoja ja taistelutehtäviä saaristossa ja rannikolla.

Merivoimat kertoo X-palvelussa, että joukot harjoittelevat myös esimerkiksi merimiinoittamista.

Merivoimien tiedotteen mukaan harjoituksen painopistealueet ovat läntisellä Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Saaristomerellä. Joukkojen liikkeet näkyvät rannikkoalueilla Kirkkonummelta aina Turun seudulle asti.

Harjoitukseen osallistuu merivoimien laivasto- ja rannikkojoukkojen lisäksi osia maavoimista, ilmavoimista, rajavartiolaitoksesta ja puolustusvoimien logistiikkalaitoksesta. Harjoitus sovitetaan yhteen maavoimien Sapeli 1/24 -harjoitukseen.

Meritaisteluharjoituksessa arvioidaan kesäkuussa kotiutuvien varusmiesten osaaminen joukkokokoonpanoissa. Osallistuvien varusmiesten, reserviläisten ja palkatun henkilöstön kokonaisvahvuus on yli 2 000 henkilöä.

Liettuasta vastataan Venäjän rajasuunnitelmiin: Pahimpaan pitää varautua

Liettuan turvallisuus- ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Arvydas Pociuksen mukaan Venäjän aikeet siirtää merirajaa Suomen ja Liettuan kanssa on pelottelua.

– Mielestäni tämä on uusi yritys pelotella ja uhkailla. Venäjä haluaa saada lännen lopettamaan avun antamisen Ukrainalle, eikä tässä retoriikassa ole mitään uutta, Pocius on kommentoinut Liettuan yleisradio LRT:n mukaan Venäjän rajasuunnitelmia.

– Mutta tätä on arvioitava sen periaatteen perusteella, että on parempi varautua pahimpaan, joten valppaana pitää olla.

Liettuan ulkoministeriön mukaan Venäjä yrittää provosoida.

– Tämä on jälleen yksi todiste siitä, että Venäjän aggressiivinen ja revisionistinen politiikka uhkaa naapurivaltioiden ja koko Euroopan turvallisuutta, ministeriöstä kommentoidaan.

Liettua kehottaa Venäjää kunnioittamaan ja noudattamaan yleisesti tunnustettuja kansainvälisen oikeuden periaatteita, normeja ja kansainvälisiä ja kahdenvälisiä rajojen loukkaamattomuutta koskevia sopimuksia.

LUE MYÖS:
Alexander Stubb merirajasta: Suomi toimii kuten aina, rauhallisesti ja faktoihin perustuen
Elina Valtonen Venäjän uudesta suunnitelmasta: Suomi ei hämmenny
Venäjä aikoo muuttaa merirajaa Suomen lähellä – tutkija esittää kovaa vastaliikettä

 

 

Alexander Stubb merirajasta: Suomi toimii kuten aina, rauhallisesti ja faktoihin perustuen

Presidentti Alexander Stubb on kommentoinut uutista Venäjän aikeesta siirtää merirajaa Suomenlahdella. Stubbin mukaan Suomen viranomaiset selvittävät tietoja.

– Suomen viranomaiset selvittävät Venäjän mediassa olleita tietoja Suomenlahden merivyöhykkeiden määrittelystä. Valtiojohto seuraa tilannetta tiiviisti. Venäjä ei ole ollut asiassa Suomeen yhteydessä. Suomi toimii kuten aina: rauhallisesti ja faktoihin perustuen, Stubb kommentoi X-viestipalvelussa.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on jakanut X-alustalla saman päivityksen.

Myös ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) kommentoi aiemmin tänään asiaa. Valtosen mukaan Venäjän hämmentämisyritykset ovat osa hybridivaikuttamista, mutta Suomi ei hämmenny.

Venäjän puolustusministeriön laatiman asiakirjan mukaan Venäjä aikoo julistaa osan Suomenlahden itäosassa olevasta vesialueesta sekä Kaliningradin alueen Baltiyskin ja Zelenogradskin kaupunkien läheisyydestä sisäisiksi merivesiksi.

Elina Valtonen Venäjän uudesta suunnitelmasta: Suomi ei hämmenny

Venäjän on kerrotttu suunnittelevan merirajojen määrittelyä uudelleen muun muassa Suomenlahdella. Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan ministeriö selvittää venäläissuunnitelmien yksityiskohtia.

Valtonen muistuttaa X-palvelun päivityksessään, että YK:n merioikeussopimus sisältää määräykset rantavaltion merivyöhykkeiden määrittelystä ja myös niiden tarkistamisesta.

– Lähdemme siitä, että Venäjä yleissopimuksen osapuolena toimii sen mukaisesti, Valtonen sanoo.

– On syytä muistaa, että myös hämmennyksen aiheuttaminen on hybridivaikuttamista. Suomi ei hämmenny, hän jatkaa.

Venäjän hallituksen päätösluonnoksen perusteella Venäjä aikoo julistaa osan Suomenlahden itäosassa olevasta vesialueesta sekä Kaliningradin alueen Baltijskin ja Zelenogradskin kaupunkien läheisyydestä sisäisiksi merialueiksi.

LUE MYÖS:
Venäjä aikoo muuttaa merirajaa Suomen lähellä – tutkija esittää kovaa vastaliikettä

Venäjä aikoo muuttaa merirajaa Suomen lähellä – tutkija esittää kovaa vastaliikettä

Venäjän viranomaiset ovat päättäneet laajentaa maan aluevesiä Itämerellä lähellä Liettuan ja Suomen rajaa, kertoo lakiportaalissa julkaistu hallituksen päätösluonnos, kertoo The Moscow Times.

Puolustusministeriön laatiman asiakirjan mukaan Venäjä aikoo julistaa osan Suomenlahden itäosassa olevasta vesialueesta sekä Kaliningradin alueen Baltiyskin ja Zelenogradskin kaupunkien läheisyydestä sisäisiksi merivesiksi.

Neuvostoliiton ministerineuvoston vuonna 1985 vahvistamat nykyiset maantieteelliset koordinaatit ”eivät täysin vastaa nykyistä maantieteellistä tilannetta” päätösluonnoksessa sanotaan.

Koordinaatit on kirjattu ”pienimuotoisilla merenkulkukartoilla”, jotka puolestaan perustuivat 1900-luvun puolivälin työhön, ja tämä ”ei anna meille mahdollisuutta määrittää Venäjän federaation sisämerivesien ulkorajaa”, asiakirja sanotaan.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak esittää viestipalvelu X:ssä kovaa vastaliikettä.

– Suomen turvallisuuspoliittisen johdon pitää antaa Merivoimille suunnittelu tehtävä, niin kutsuttu vapaan merenkulun operaatio, mieluiten Nato-liittolaisten kanssa, niin että Venäjälle osoitetaan, ettei sen unilateraali ilmoitus rajojen muuttamisesta Suomenlahdella hyväksytä, hän kirjoittaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)