Verkkouutiset

Rajaturvallisuus

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

”Rajaa ei tule avata turismille eikä pakotteiden kiertämiselle”

Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinosen mukaan itärajaa ei ole syytä avata normaalille liikenteelle rajaturvallisuuslain hyväksymisestä huolimatta. Heinonen kertoo asiasta X-viestissään.

Rajaturvallisuuslaki hyväksyttiin eduskunnassa perjantaina äänin 167-31. Viiden kuudesosan enemmistön vaatinut poikkeuslaki mahdollistaa turvapaikkaprosessin tilapäisen keskeyttämisen tilanteessa, jossa Venäjä työntäisi kolmansien maiden kansalaisia rajalle.

Viime aikoina julkisessa keskustelussa on esiintynyt äänenpainoja, jonka mukaan joulukuusta lähtien suljettu itäraja voitaisiin avata uudelleen rajaturvallisuuslain hyväksymisen jälkeen. Heinonen on tästä eri mieltä.

Kokoomusedustaja muistuttaa, että Venäjä käy edelleen hyökkäyssotaa Ukrainassa ja on jatkanut hybridihyökkäyksiä ja GPS-häirintää länsimaita vastaan.

– Itärajan avaamisen aika ei todellakaan ole vielä, Heinonen linjaa.

Heinosen mukaan rajan avaaminen voisi mahdollistaa Venäjälle asettujen pakotteiden välttelyn sekä matkailun. Tämä ei olisi nykytilanteessa hyväksyttävää.

– Venäjä olkoon yksin. Rajaa ei tule avata turismille eikä pakotteiden kiertämiselle, Heinonen linjaa.

Ben Zyskowicz: Mitä takeita meillä voi Venäjän kanssa olla yhtään mistään?

Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz kummastelee Verkkouutisten BenTV:ssä rajaturvallisuuslakiin kohdistunutta kritiikkiä, jonka mukaan ei ole olemassa takeita, että laki toimisi tositilanteessa.

Rajaturvallisuuslaki säädettiin poikkeuslakina, ja se sai perjantaina eduskunnassa taakseen tarvittavan viiden kuudesosan enemmistön.

Zyskowiczin mukaan rajaturvallisuuslaissa on kyse pohjimmiltaan siitä, onko Suomen kaltaisella demokraattisella oikeusvaltiolla mahdollisuus yrittää torjua sellaista Venäjän vaikuttamista, jossa käytettäisiin kolmansien maiden kansalaisia eräänlaisena ”ihmisaseena”.

Lain vastustajien mukaan ei ole lainkaan takeita, että laki toimisi. Zyskowiczin mukaan he ovat oikeassa.

– Mitä takeita meillä voi Venäjän kanssa olla yhtään mistään? Zyskowicz kysyy.

Se, ettei takeita ole, ei kokoomuskonkarin mukaan kuitenkaan tarkoita, etteikö uhkaan tulisi valmistua. Hän muistuttaa Suomen ylläpitävän myös puolustusvoimia ennaltaehkäistäkseen Venäjän aggressiota, vaikka senkään toimivuudesta ei ole takeita.

– Mitä takeita meillä siitä on ollut, etteikö Venäjä silti rynnäköisi aseellisesti Suomen kimppuun? Ei mitään takeita. Silti me on vuosikymmeniä ylläpidetty armeijaa, Zyskowicz linjaa.

Rajalaki keskustelussa on nähty rajuja äänenpainoja suuntaan ja toiseen. Zyskowicz muistuttaakin lopuksi asiallisen keskustelun merkityksestä.

Kokoomusedustaja ei pidä perusteltuna, että lain vastustajia on ”netin törkypalstoilla” nimitelty ”isänmaanpettureiksi” ja ”Putinin asiamiehiksi”.

– Siitä ei ole kyse, heillä on ollut omat argumenttinsa, Zyskowicz muistuttaa.

”Torjumme kaikki yritykset horjuttaa Suomea”

Eduskunta hyväksyi perjantaina rajaturvallisuuslain. Lain kiireellisyyden puolesta äänesti 167 kansanedustajaa. Vastaan äänesti 31 edustajaa ja yksi oli poissa.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kiittää viestipalvelu X:ssä lain puolesta äänestäneitä kansanedustajia.

– Suomi lähetti vahvan ja päättäväisen viestin. Torjumme kaikki yritykset horjuttaa Suomea, Häkkänen kirjoittaa.

Eduskunnan hyväksymä poikkeuslaki mahdollistaa sen, että Suomi voi tarvittaessa torjua välineellistettyä maahantuloa Venäjältä keskeyttämällä turvapaikanhaun itärajalla väliaikaisesti ja käännyttämällä tulijat.

Laki sai lopulta laajan tuen oppositiossa olevilta SDP:ltä ja keskustalta.

– Turvallisuus on yhteinen asiamme – yli puoluerajojen. Pidetään tästä perinteestä kiinni jatkossakin, Häkkänen toteaa.

LUE MYÖS:
Nämä 31 kansanedustajaa äänestivät rajalakia vastaan
Petteri Orpo: Suomi on tämänkin jälkeen vahva oikeusvaltio

Petteri Orpo: Suomi on tämänkin jälkeen vahva oikeusvaltio

Poikkeuslaki välineellistettyä maahantuloa vastaan sai vaaditun enemmistön taakseen eduskunnassa. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) tapasi äänestyksen jälkeen mediaa eduskunnassa.

Pääministeri sanoi, että oikeusvaltiolla on oikeus ja velvollisuus puolustaa itseään, turvallisuuttaan ja rajaturvallisuuttaan.

– Meidän päättäjien vastuulla on löytää ratkaisut, millä tämä turvallisuus taataan.

Eduskunta hyväksyi lain äänin 167-31.

– Haluan kiittää eduskuntaa erinomaisesta yhteistyöstä ja eduskuntaryhmiä asiallisesta keskustelusta. Näytimme jälleen kerran sen, että turvallisuusasiat, kansallinen turvallisuus ja rajaturvallisuus ovat asioita, jotka yhdistävät meitä suomalaisia ja joissa pystymme löytämään ratkaisuja, Orpo sanoi.

Rajalaki mahdollistaa sen, että Suomi voi torjua välineellistettyä maahantuloa Venäjältä keskeyttämällä turvapaikanhaun itärajalla väliaikaisesti ja käännyttämällä tulijat.

– Laki on varautumista siihen tilanteeseen, että Suomi joutuisi tulevaisuudessa jälleen hybridivaikuttamisen kohteeksi välineellistetyn turvapaikanhaun ja siirtolaisuuden myötä. Toivon, että tätä lakia ei koskaan tarvitse käyttää. Olemme kuitenkin varautuneet ja teimme sen tänään täällä yhdessä. Vahva viesti Venäjälle ja liittolaisillemme on se, että Suomi huolehtii omasta turvallisuudestaan ja me huolehdimme EU-rajan turvallisuudesta, Orpo sanoi.

Lain arvostelijat ovat olleet huolissaan sen vaikutuksesta oikeusvaltioon.

– Suomi on tämänkin äänestyksen jälkeen vahva oikeusvaltio. Tämä laki ei ole perustuslain vastainen. Se on poikkeuslaki, joka on läpäissyt kahteen otteeseen perustuslakivaliokunnan arvion. Haluan myöskin kiinnittää huomion siihen, että perustuslaissa on mahdollisuus poikkeuksellisissa tilanteissa käyttää poikkeuslakimenettelyä, pääministeri sanoi.

– Kenenkään ei tarvitse olla huolissaan, Orpo totesi.

Eduskunta hyväksyi rajalain äänin 167-31

Käännytyslakina tunnettu rajaturvallisuuslaki hyväksyttiin kiireellisenä eduskunnan täysistunnossa äänin 167-31. Tyhjiä oli nolla, poissa yksi.

Rajaturvallisuuslakia kannattivat kokoomus, perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja RKP lukuun ottamatta kansanedustaja Eva Biaudetia.

Oppositiosta lain puolella olivat keskusta, LN ja Timo Vornanen.

SDP tuki lakia, mutta 43-henkisestä ryhmästä kuudella kansanedustajalla oli lupa äänestää vastoin ryhmän kantaa.

Vihreät ja vasemmistoliitto kertoivat etukäteen vastustavansa rajalakia.

Poikkeuslaki tarvitsi viiden kuudesosan enemmistön, jotta se voitiin säätää kiireellisenä ja saada voimaan tällä vaalikaudella.

Poikkeuslain voimassaollessa Suomi voi torjua välineellistettyä maahantuloa Venäjältä keskeyttämällä turvapaikanhaun itärajalla väliaikaisesti ja käännyttämällä tulijat.

Lain käyttökynnys tulee olemaan korkea, kansanedustaja ja hallintovaliokunnan jäsen Ben Zyskowicz (kok.) totesi aiemmin Ilta-Sanomille.

SDP:n Mika Kari: Korjattu rajaturvalaki täyttää vaatimukset

SDP:n kansanedustaja, puolustus- ja tiedusteluvaliokunnan pitkäaikainen jäsen Mika Kari nostaa esiin entisen tasavallan presidentin tarkkanäköiset sanat muuttuvasta maailmasta ja sen tuomista haasteista.

”Kansainväliset säännökset ovat syntyneet ja niiden tulkinta on kehittynyt aivan toisenlaisissa olosuhteissa. Olen varma, että jos kansainvälisiä ja niihin perustuvia kansallisia säädöksiä tehtäisiin vasta nyt, niiden sisältö olisi olennaisesti tiukempi, mutta ne silti pitäisivät kiinni ihmisoikeuksista ja auttaisivat hädässä olevia.”

Näin totesi 2016 silloinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhuessaan Suomen valtiopäiville, eduskunnalle.

Mika Karin mielestä presidentti Niinistön kahdeksan vuotta sitten tekemä havainto on tänään kenties ajankohtaisempi kuin koskaan aikaisemmin.

– Niinistö muistutti, että kansainväliset säännökset syntyivät toisenlaisessa ajassa, toisenlaiseen maailmaan. Nämä huomiot ovat tänään kovin totta, kun katsomme itärajan tilannetta, Kari toteaa tiedotteessa.

Kari muistuttaa, että politiikassa ratkaisut tehdään lopulta aina nyt, mutta huomista varten.

– Juuri nyt meidän on löydettävä vaikeaan tilanteeseen paras mahdollinen ratkaisu. Olemme kartoittamattomassa maastossa, jossa parhaana suuntimena pidän Niinistön jo 2016 kuvaamaa linjaa, jossa ihmisoikeuksia kunnioitetaan ja Suomen rajat turvataan. Näen että nyt korjattu rajaturvallisuuslaki täyttää nämä vaatimukset.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

”Todisteita roppakaupalla” – vihreiden sinisilmäisyys rajan suhteen ihmetyttää kansanedustajaa

Kansanedustaja Ville Valkonen (kok.) ottaa kantaa rajaturvallisuuden poikkeuslakiin, jota vihreät vastustaa.

– Eniten ihmetyttää vihreiden sinisilmäisyys rajaturvallisuudessa, Valkonen sanoo X-alustalla.

– Kuka rationaalinen toimija voi enää kieltää Venäjän hybridisodan, jatkaa Valkonen, jonka mukaan ”todisteita asiasta on roppakaupalla”.

Valkonen pohtii, mikä olisi vihreiden oma ratkaisu itärajan tilanteeseen.

– Jos taas tarkoitus on ratkoa raja jollain muulla keinolla kuin käännytyslailla, mikä tuo keino olisi? Ei ole kuulunut, hän toteaa.

Välineellistetyn maahantulon torjumiseen tähtäävän poikkeuslain ensimmäinen käsittely on eduskunnan täysistunnossa tänään kello 12 alkaen. Vihreät on ilmoittanut vastustavansa lakia, mutta ryhmäkuria sen suhteen ei puolueessa aiota noudattaa.

LUE MYÖS:
SDP:n Eveliina Heinäluoma: Vihreät ja vasemmistoliitto unohtivat kantansa itärajasta

Kansanedustaja politikoinnista rajaturvalla: Jos SDP kaataa lain, vastuu on massiivinen

SDP:n politikointi turvallisuuspolitiikassa kostautuu nyt kovalla kädellä, arvioi kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen blogissaan.

Hän viittaa Ylen viimeviikkoiseen gallupiin, jossa kokoomus syrjäytti demarit ykköspaikalta ja SDP:n kannatus sukelsi -2,9 prosenttia kuukaudessa.

– Se on raju pudotus ja muiden puolueiden kohdalla se olisi jo otsikoitu Ylellä ”romahdukseksi”, Heinonen toteaa sanavalinnoista.

Heinosen mukaan kansa ei vaikuta katsovan hyvällä SDP:n politikointia itärajan tilanteelta ja maamme turvallisuudella.

– Ymmärrän tämän hyvin, sillä historiallisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ei ole otettu poliittisten irtopisteiden keräilyn pelikentäksi. Tässäkin toki voi olla enemmän kyse SDP:n sisäisestä valtapolitiikasta?

– SDP:n Timo Harakka on haaveillut pitkään puolueen puheenjohtajuudesta ja nyt Antti Lindtman (sd.) on tiellä ja pitäisi saada kammettua mahdollisimman pian syöksykierteeseen ja sitä kautta vaihtoon. Myös Krista Kiuru haaveilee edelleen demarien puheenjohtajuudesta ja hänen tapansa tunnetaan hyvin eduskunnassa ja myös demarien sisällä. Ja siihen sitten rinnalle muutamia ministeripestin haaveilijoita, niin demaripakka onkin iloisesti sekaisin. Ja mikä surullisinta ulko- ja turvallisuuspolitiikalla, Heinonen tiivistää.

Hän muistuttaa, että poikkeuslain hyväksymiseen kiireellisenä ja etenemiseen tarvitaan eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistö.

– Itse uskon, että fiksut SDP:n edustajat asettuvat tällä viikolla tukemaan rajaturvallisuuslain voimaan saattamista. Mutta riittääkö sekään lopulta isossa salissa 5/6 enemmistöön? Voi mennä tiukaksi ja jos SDP nyt rajaturvallisuuslain kaataa, niin vastuu on massiivinen. Siinä voi tapahtua maassamme mitä vaan ja myös demareissa sen jälkeen sisäisesti. Katsotaan, Heinonen pohtii.

– Tällä viikolla eduskunta jatkaa työtä ja teemme kaikkemme, että maamme koskemattomuus ja turvallisuus saadaan taattua myös Venäjän aggressioiden edessä.

Uusi ministeri: RKP ei kaada rajalakia

Uusi Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand (r.) uskoo, että maahantulon ehtoja säännöstelevä poikkeuslaki saadaan hyväksyttyä ja voimaan. Yhteisymmärrys siitä, että Suomen pitää jotenkin pystyä vastaamaan Venäjän toimintaan, on hänen mukaansa laaja.

Strand uumoilee MTV:lle, että RKP ei tule estämään rajalain syntymistä.

– Ei tässä ole tämän hallituskauden aikana vielä yksikään hallituksen esitys RKP:hen kaatunut, Joakim Strand sanoo MTV:lle.

Strand kannattaa rajalakia itsekin.

– Ei tämä allekirjoittaneeseen ole kaatumassa.

Vaasalainen Strand aloitti Eurooppa- ja omistajaohjausministerinä perjantaina, kun edellinen Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz siirtyi opetusministeriksi. Edellinen opetusministeri Anna-Maja Henriksson siirtyy europarlamenttiin.

Eduskunnan hallintovaliokunta saattaa tänään saada niin sanottua käännytyslakia koskevan mietintönsä valmiiksi. Lain tarkoituksena on pyrkiä torjumaan välineellistetty maahantulo itärajalla. Toteutuessaan laki mahdollistaisi sen, ettei turvapaikkahakemuksia otettaisi vastaan osalla itärajaa.

Ben Zyskowicz: Lakia sovelletaan itärajalla jo nyt

Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz muistuttaa, että Suomen itärajalla sovelletaan jo nyt maahantuloa rajoittavaa lakia. Zyskowicz kommentoi asiaa BenTV:n tuoreessa jaksossa.

Zyskowicz viittaa kommentissaan kritiikkiin, jota parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva rajaturvallisuuslaki on saanut osakseen poliitikoilta ja asiantuntijoilta. Lain on sanottu olevan muun muassa perustuslain vastainen.

Zyskowiczin mukaan kritiikki on hyvin samanlaista, mitä rajavartiolain pykälän säätäminen sai osakseen.

– Kun pari vuotta sitten säädettiin rajavartiolain 16 pykälä, niin silloin nämä samat proffat olivat sitä mieltä, että se on EU-oikeuden vastainen, sitä ei voi soveltaa, Zyskowicz toteaa.

Rajavartiolain pykälässä 16 säädetään rajanylityspaikkojen väliaikaisesta sulkemisesta, rajanylitysliikenteen rajoittamisesta ja kansainvälisen suojelun hakemisen keskittämisestä.

Valtioneuvosto päätti pykälän nojalla viime vuoden marraskuun jälkeen useaan otteeseen rajanylityspaikkojen väliaikaisesta sulkemisesta itärajalla. Päätöstä perusteltiin itärajalla esiintyneellä ”sääntöjenvastaisen maahantulon ilmiöllä”, johon liittyi vieraan valtion viranomaisten vaikuttamista.

– Kaikki Venäjänvastaiset rajanylityspaikat laitettiin kiinni. Edes yhtä ei jätetty auki, Zyskowicz sanoo.

– Juuri tällä hetkellä sovelletaan tätä lakia, jota näiden samojen proffien mukaan ei voi soveltaa, koska se on ristiriidassa muun muassa EU-oikeuden kanssa. Näin vaan sovelletaan. Ja montako keissiä on Suomea vastaan ajettu EU-oikeudessa tai ihmisoikeustuomioistuimessa? Nolla keissiä.

Rajaturvallisuuslain tavoitteena on varautua välineellistetyn maahantulon vakavimpiin tilanteisiin. Lain myötä valtioneuvosto voisi päättää vaikuttamisen välineenä olevan maahantulijan maahanpääsyn estämisestä tietyillä alueilla.

– Miksi hallitus ajaa juuri tätä rajaturvallisuuslakia? Onko näitä muita keinoja? Zyskowicz kysyy.

Zyskowicz katsoo, että muut tarjotut keinot eivät estä kansainvälisen suojelun hakemista, vaan ne ovat vain jo Suomeen saapuneen joukon hallintaa.

– Lain tarkoituksena on ennaltaehkäistä Venäjää puskemasta. Miten se, että me ottaisimme kaikki vastaan meidän prosesseihin, miten se lähettää esimerkiksi lähtömaihin viestin, että ei kannata tulla?

Rajalailla huolehditaan suomalaisten turvallisuudesta

Venäjä riisui naamionsa ja aloitti täysimittaisen valloitussodan Ukrainassa helmikuussa 2022. Sota oli alkanut jo vuonna 2014 ja merkkejä Venäjän aggressiivisesta toiminnasta oli jo aiemminkin. Venäjän toimet ovat kohdistuneet myös muihin maihin. Mekään emme ole välttyneet muun muassa gps-häirinnältä ja hybridihyökkäyksiltäkään.

Maamme itäraja on ollut nyt pitkään jo täysin kiinni. Meidän on pitänyt puolustautua, ja oikeusvaltiolla on myös velvollisuus puolustaa itseään. Nyt meillä eduskunnassa käsittelyssä oleva rajaturvallisuuslaki, josta myös provosoivasti käännytyslakinimeä käytetään, on osa tätä varautumista. Viranomaisillamme pitää olla mahdollisuus torjua myös vaikeat ja vakavat muun muassa välineellistetyn maahantulon tilanteet. Tavoitteenamme on myös saada myöhemmin yhteisiä EU-tason ratkaisuja, sillä kansainväliset sopimukset ja EU-säännökset eivät tunnista tilannetta, jossa ihmisiä käytetään vaikuttamisen välineenä.

Rajaturvallisuuslain tarkoituksena on vain ja ainoastaan torjua siis Venäjän maahamme kohdistama hybridihyökkäys, joka tapahtuu maahantulijoita hyväksikäyttäen. Meidän on nimittäin varauduttava myös siihen, että välineellistetty maahantulo saa vielä nykyistäkin vakavampia ja vaikeampia muotoja esimerkiksi maastorajalla. Rajaviranomaisillamme on toki hyvät työvälineet vastata erilaisiin tilanteisiin, mutta viime syksyn tapahtumat osoittivat, että niitä on syytä vahvistaa edelleen. Hallituksen vastuulla on huolehtia Suomen rajojen, Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen lähtökohta onkin ollut, että kansallinen turvallisuus asetetaan etusijalle.

Isoissa kansallisen ja maamme turvallisuuden kysymyksissä yhtenäisyyden merkitys korostuu. Perustuslakivaliokunta arvioi, että nyt valmisteltu rajaturvallisuuslaki voidaan säätää poikkeuslakina, eli rajattuna poikkeuksena perustuslaista. Rajaturvallisuuslaki ei ole siis perustuslain vastainen. Perustuslakivaliokunta asetti säätämisen edellytykseksi, että lakiin lisätään säännös jälkikäteisistä oikeusturvakeinoista. Tämän hallintovaliokunta on nyt tehnyt. Perustuslakivaliokunta katsoi myös, että oikeusvaltiollakin täytyy olla oikeus ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka ovat vaaran torjumiseksi välttämättömiä, vaikka välttämättömät torjuntatoimenpiteet näyttäisivätkin olevan ristiriidassa ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa, jos niitä laadittaessa ja niihin sitouduttaessa kyseisen kaltaista vakavaa varaa aiheuttavaa toimintaa ei ole osattu ottaa huomioon.

Varaudumme tällä lainsäädännöllä siis aivan poikkeukselliseen ja erittäin vakavaan tilanteeseen, jota EU-säännökset ja kansainväliset sopimukset eivät toistaiseksi tunne. Myös EU:ssa on tunnustettu, että nykyiset säännökset eivät mahdollista riittävää reagointia tällaisiin tilanteisiin, mutta myönnetty myös se, että säännösten muuttaminen on hidas prosessi. Meidän tavoitteenamme on kuitenkin, että asiassa saadaan myös yhteisiä, EU-tason ratkaisuja.

Rajaturvallisuuslakia käytettäisiin siis vain äärimmäisissä tilanteissa, kun muut keinot eivät riittäisi ja lisäksi tarkkaan rajatusti. Myös haavoittuvimmassa asemassa olevien tulijoiden tilanne on laissa huomioitu eikä lain käyttöönotto myöskään estäisi turvapaikanhakua muualta Suomesta.

Rajaturvallisuuslaki mahdollistaisi myös yhden tai useamman itärajan rajanylityspaikan avaamisen liikenteelle. Se, miten samaan aikaan voidaan ajatella rajanylityspaikan avaamista, jos meihin kohdistuu tällainen uhka, selittyy sillä, että rajaturvallisuuslailla pyritään puuttumaan nimenomaan Venäjän Suomeen kohdistamaan hybridioperaatioon, jossa Venäjä tarkkaan vaikuttaa siihen, miten se työntää Suomen rajalle turvapaikanhakijoita.

Eduskunta äänestää pian tästä laista. Sen voimaantulo edellyttää eduskunnassa 5/6-enemmistöä. Itse ennen muuta toivon, mutta myös uskon, että tämä enemmistö löytyy maamme koskemattomuuden ja turvallisuuden valmistamiseksi. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on maassamme totuttu hoitamaan yhdessä yli hallitus-oppositiorajan. Tärkein tehtävämme päättäjinä on nimittäin varmistaa, että maamme koskemattomuus ja turvallisuus voidaan taata kaikkien uhkien edessä. Viranomaisilla tulee olla riittävät ja toimivat työkalut, keinot ja oikeudet toimia tässä.

Rajalaki etenee: Fatim Diarra ja Anna Kontula vastustavat edelleen

Perustuslakivaliokunnan mukaan hallintovaliokunnan mietintöluonnos täyttää perustuslakivaliokunnan aiemmin asettamat vaatimukset. Täydennykset koskevat ainakin turvapaikkaa hakevan jälkikäteistä oikeusturvaa, eli mahdollisuutta valittaa päätöksestä, sanoi perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) kokouksen jälkeen pitämässään tiedotustilaisuudessa.

– Lakiesitys voidaan tällä hallintovaliokunnan muutoksella käsitellä perustuslain 73 pykälän mukaisessa järjestyksessä rajattuna poikkeuksena perustuslaista, Vestman sanoi Ylen mukaan.

Lausuntoon sisältyy eriävä mielipide. Vihreiden Fatim Diarra ja vasemmistoliiton Anna Kontula jättivät lausuntoon yhteisen eriävän mielipiteen. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän tiedotteen mukaan Diarran ja Kontulan tukena on perustuslakivaliokunnan varajäsen Elisa Gebhard (sd.). Varajäsen ei saanut äänestää, sillä valiokunta kokoontui täysilukuisena.

Perustuslakivaliokunta äänesti ja päätti äänin 15–2, että hallintovaliokunnan muutokset olivat sen mielestä riittäviä täyttämään edellisessä lausunnossa esitetyt vaatimukset.

Hallintovaliokunta kokoontuu seuraavan kerran maanantaina.

Rajavartiolaitos kiistää: Ei väkeä Puolaan

Uutistoimisto Reuters kertoi torstaina illalla nimettömään puolalaiseen virkamieslähteeseen vedoten, että Puola toivoo saavansa Suomesta, Saksasta ja Kreikasta rajavartijoita ja poliiseja tuekseen Valko-Venäjän vastaista rajaansa vartioimaan.

Rajavartiolaitos kiistää uutistoimiston tiedot.

– Puolan viranomaiset eivät ole pyytäneet, eivätkä tietojemme mukaan suunnittele pyytävänsä apua [Euroopan raja- ja merivartiosto] Frontexilta tai yksittäisiltä jäsenmailta, Rajavartiolaitos tiedotti perjantaina.

Uutistoimiston mukaan Puola olisi ollut aikeissa nostaa asian esiin ensi viikolla Naton huippukokouksessa Yhdysvaltojen Washingtonissa.

Masinoidut siirtolaisten virrat Valko-Venäjältä Puolaan alkoivat vuonna 2021. Tilanne on välillä rauhoittunutkin, mutta toukokuusta lähtien siirtolaisia on taas alkanut saapua paljon. Ylen mukaan Puola kirjasi toukokuun aikana yli 7000 laitonta rajanylitystä. Koko alkuvuoden aikana laittomia rajanylitysyrityksiä on ollut noin 18 000.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)