Verkkouutiset

Koronavirus

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Koronaviruksen uusi muunnos leviää – IS: Ei vielä havaittu Suomessa

Maailmalla leviää uusi koronaviruksen muunnos, kertoo New York Times.

Kyseessä on viruksen KP.2-niminen muunnos. NYT:n mukaan se aiheuttaa tällä hetkellä jopa neljänneksen kaikista todetuista koronavirustartunnoista Yhdysvalloissa. Kasvu on ollut nopeaa, sillä vielä maaliskuussa KP.2 aiheutti vain yhden prosentin tartunnoista.

Uuden virusmuunnoksen kerrotaan olevan helpommin tarttuva kuin aiemmin levinneet virusmuunnokset. KP.2-muunnos voi tarttua myös koronarokotteen saaneisiin.

Asiantuntijat eivät tällä hetkellä kuitenkaan usko, että helposta tarttuvuudestaan huolimatta uusi muunnos lisäisi merkittävästi koronatartuntojen määriä. Uuden muunnoksen ei myöskään uskota aiheuttavan vakavampaa tautimuotoa kuin aiemmat muunnokset.

Ilta-Sanomien haastatteleman HUS-yhtymän diagnostiikkajohtajan Lasse Lehtosen mukaan KP.2-muunnosta ei ole tiettävästi havaittu Suomessa.

– Tiedot ovat tosin kolme viikkoa vanhoja, mutta lähtökohtaisesti tätä varianttia ei ole Suomessa tavattu, Lehtonen toteaa.

Suomen koronatilannetta hän kuvailee tällä hetkellä kokonaisuudessaan rauhalliseksi. Lehtosen mukaan siitä ei ole mitään merkkiä, että uusia epidemioita olisi liikkeellä. Hän uskoo tilanteen jatkuvan rauhallisena myös kesällä.

Koronaviruksen lisääntymisen estämiseen löydettiin keino

Oulun yliopiston tutkijat ovat yhteistyössä Kansasin yliopiston ja Marylandin McDaniel Collegessa toimivien tutkijoiden kanssa kehittäneet yhdisteen koodinimeltä ”MDOLL-0229”, joka estää tehokkaasti COVID-19-tautia aiheuttavan koronaviruksen (SARS-CoV-2) lisääntymisen. Oulun yliopisto kertoo asiasta tiedotteessa.

Yhdisteen kohteena on koronaviruksen tietty proteiinin osa, jonka avulla virus välttelee solun puolustusmekanismeja ja monistuu ihmissoluissa. Vastaavaa proteiinia esiintyy myös muissa koronaviruksissa.

Kyseessä on täysin uusi tapa vaikuttaa koronavirusinfektioon ja estää viruksen lisääntyminen. Tämä on tavoite, johon monet kansainväliset tutkimusryhmät ovat yhdessä pyrkineet.

Yhdisteen kehittämistyöhön osallistui tutkijoita Oulun yliopiston biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnassa toimivasta proteiini- ja rakennebiologian tutkimusyksiköstä sekä teknillisen tiedekunnan kestävän kemian tutkimusyksiköstä.

Tutkimusartikkelin pääkirjoittaja, rakennebiologian professori ja Biocenter Oulun ryhmänjohtajana toimiva Lari Lehtiö on kollegoineen tehnyt uraauurtavaa työtä proteiinitutkimuksen parissa Oulussa jo 13 vuoden ajan.

Koronaviruspandemian alkuvaiheessa Lehtiön johtama tutkijatiimi ryhtyi etsimään ja kehittämään koronaviruksen toimintaa estäviä yhdisteitä. Neljän vuoden aktiivisen tutkimustyön tuloksena kehitetty uusi yhdiste on nyt julkaistujen tutkimustulosten perusteella erittäin lupaava aihio koronaviruslääkkeiden kehitykseen.

Varsinaisen lääkkeen kehittäminen voi kuitenkin viedä vielä vuosia, sillä jatkokehittäminen ja kliiniset tutkimukset ovat aikaa vieviä.

– Vaikka COVID-19 pandemia on nyt ohi, tai tilanne on pikemminkin normalisoitunut, virukset muuttuvat jatkuvasti. Tutkimuksemme avulla voimme varautua tuleviin koronavirusinfektioihin, Lehtiö huomauttaa.

USA:n tiedustelun raportti: Koronavirus lähti ”suurella todennäköisyydellä” laboratoriosta

Brittilehti Telegraphin saamien tietojen mukaan entinen Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo jakoi tammikuussa 2021 Five Eyes-liittolaistensa kanssa Yhdysvaltain tiedustelupalveluiden koostaman raportin COVID-19 pandemian alkuajoista. Raportin kerrotaan sisältäneen todistusaineistoa, jonka mukaan virus olisi ollut ”suurella todennäköisyydellä” peräisin laboratoriosta.

Five Eyes on termi Yhdysvaltojen, Britannian, Australian, Kanadan, ja Uuden-Seelannin muodostamalle tiedusteluliittoumalle, joka perustuu niin sanottuun UKUSA-sopimukseen. Liittouman maat tekevät läheistä yhteistyötä signaalitiedustelun ja tiedustelutiedon jakamisessa.

Telegraphin lähteiden mukaan vuoden 2021 puhelu käytiin salaamattomia yhteytyksiä pitkin, ja sen tavoitteena oli tiedustelutiedon jakamisen lisäksi antaa kiinalaisten tiedustelupalveluiden ymmärtää, että Yhdysvallat on tietoinen Wuhanin laboratorion kytköksistä Kiinan Kansan vapautusarmeijaan.

Vaikka suurin osa aiheeseen liittyvästä tiedosta on edelleen salaista, Yhdysvaltojen ulkoministeriön julkaisemien asiakirjojen mukaan Wuhanin virologisen tutkimuslaitoksessa työskenteli vuosina ennen pandemiaa sotilashenkilöstöä, ja laitoksessa tehtiin viruksien muunteluun liittyvää Gain-of-function -tutkimusta.

Jotkut laitoksen työntekijät sairastuivat Yhdysvaltojen tietojen mukaan juuri ennen ensimmäisiä havaittuja tapauksia Wuhanin kalatorilla.

Yhdysvallat on syyttänyt Kiinaa salailusta ja väittää viruksen karkaamisen perimmäisen syyn olleen korruptio ja tutkimusinstituutin henkilökunnan taitamattomuus.

Huolimatta Yhdysvaltojen jakamasta tiedosta koronaviruksen alkuperä on kuitenkin herättänyt merkittävästi erimielisyyttä tiedeyhteisössä. Pandemian syistä ei olla yhtä mieltä edes Yhdysvaltojen hallinnossa.

Esimerkiksi FBI ja kansallisista tutkimuslaboratorioista vastaava Yhdysvaltain energiaministeriö ovat tulkinneet pandemian alkaneen laboratoriovuodosta, mutta muut viranomaiset kuten terveysministeriö tai CIA ovat eri mieltä tai eivät ole suostuneet ottamaan kantaa pandemian alkuperään.

Koronaviruksen alkuperästä on tullut Yhdysvalloissa poliittinen kysymys, joka jakaa ihmiset puoluelinjojen mukaan, entisen presidentin Donald Trumpin ja hänen tukijoidensa ollessa kaikista äänekkäimpiä laboratorioteorian kannattajia.

Johtuen tästä liittymäpinnasta Yhdysvaltojen tulikivenkatkuiseen sisäpolitiikkaan moni tiedon saanut liittolainen olikin haluton tarttumaan aiheeseen, ja esimerkiksi Britannia ja Australia kieltäytyivät osallistumasta Yhdysvaltojen johtamaan poliittiseksi miellettyyn COVID-tutkintaan.

Britannia korostaa itsenäisten tutkintojen sijaan maailman terveysjärjestö WHO:n roolia koronaviruksen alkuperän tutkimisessa, ja pyytää Kiinaa tekemään yhteistyötä tutkinnan kanssa. Kiinaa on syytetty salalusta ja pandemian alkuaikoja koskevan tiedon vääristelystä.

Edit 6.5 klo 09.35: Otsikkoa täsmennetty ja juttuun lisätty tarkennus raportin sisällöstä.

”Häikäilemättömyys tulee esiin” – Krista Kiurun väitetään jyränneen THL:n arviot

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo tuoreessa kirjassa uusia tietoja pandemia-ajan päätöksenteosta Suomessa.

Hänen mukaansa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) jyräsi toistuvasti lievempiä rajoituksia suositelleet tahot. Esimerkiksi koulut suljettiin, vaikka THL:n asiantuntijat eivät pitäneet sitä kovin tehokkaana toimena.

Iltalehden mukaan Nohynek arvioi jo kesällä 2021, että laajat rajoitukset eivät ole enää perusteltuja. Rajoituksia oli ylilääkärin mukaan punnittava suhteessa niiden aiheuttamiin haittoihin.

THL:n väitetään joutuneen muuttamaan omia lausuntojaan poliittisen paineen vuoksi.

– Poliittinen käsi ei voi mennä liian syvälle THL:ään. THL on itsenäinen tutkimuslaitos, Hanna Nohynek toteaa kirjassa.

Valtio-opin professori Kimmo Grönlund pitää myönteisenä, että korona-ajan tapahtumia käsitellään avoimesti.

– Hienoa, että Kiurun häikäilemättömyys tulee esiin. Jälkiviisautta heikentää tämä: miksi Nohynek ei esittänyt ahdinkoaan julkisesti heti kesällä 2021, Grönlund kysyy viestipalvelu X:ssä.

– Myös [silloinen oikeusministeri] Anna-Maja Henriksson (r.) väittää puolustaneensa vapauksia. Missä hänen toimintansa näkyi [Sanna] Marinin (sd.) hallituksen koronapolitiikassa?

THL:n mukaan koronarokotteiden syystalven tehosteet vähensivät ikääntyneiden kuolemia

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n selvityksen mukaan koronarokotteiden viime syystalven tehosteannokset vähensivät kohtuullisen hyvin koronaan liittyviä sairaalahoitojaksoja ja kuolemia ikääntyneillä Suomessa.

Koronarokotteiden tehosteannoksia suositeltiin syystalvella 2023–2024 kaikille 65 vuotta täyttäneille sekä 18 vuotta täyttäneille lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville ja 12 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuutteisille.

Syystalven tehosteannoksena tarjottiin XBB.1.5-varianttia vastaan kehitettyä rokotetta. Rokotuksen oli 13.3. mennessä saanut yhteensä noin 913 000 täysi-ikäistä, eli noin 20 prosenttia Suomen aikuisväestöstä.

THL seuraa koronarokotteiden suojatehoa kansallisten rekistereiden tietoja yhdistämällä. Rokotteen suojatehon mittareina käytettiin rokotteen kykyä estää sairaalaan joutumista koronan vuoksi sekä kykyä estää kuolemia, jossa korona oli joko pääasiallinen syy tai myötävaikuttava tekijä.

– Tulosten perusteella voidaan sanoa, että XBB-tehosteannokset vähensivät kohtuullisen hyvin koronaan liittyviä sairaalajaksoja ja kuolemia erityisesti ikääntyneiden keskuudessa lyhyen seurannan aikana. Tulokset ovat hyvin samansuuntaisia kuin mitä on raportoitu muista korkean tulotason maista, joissa XBB-tehosteita on annettu, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek tiedotteessa.

Selvityksessä oli mukana lähes 1,7 miljoonaa ihmistä

Selvityksessä XBB-tehosterokotettuja 65 vuotta täyttäneitä verrattiin samanikäisiin, jotka eivät olleet saaneet XBB-tehostetta, mutta jotka olivat saaneet aiemmin ainakin kaksi koronarokoteannosta.

Näin laskettiin rokotteen ns. suhteellinen suojateho yli 1,2 miljoonalla ikäihmisellä. Rokotettujen sairaalahoitoja ja kuolemantapauksia seurattiin lokakuun 2023 alusta tammikuun 2024 lopulle.

Seurantajakson aikana syystalven tehosterokotteen saaneista ikääntyneistä 2 103 joutui koronan vuoksi sairaalahoitoon. Lisäksi tilastoitiin 863 koronakuolemaa sekä 632 kuolemaa, jossa korona oli myötävaikuttavana tekijänä.

Ikääntyneillä rokotteen suojateho oli 14–60 päivän aikana sen saamisesta 44 prosenttia koronan vuoksi sairaalahoitoon joutumista vastaan (95 %:n luottamusväli 17–48 %), 62 prosenttia (44–74 %) koronakuolemaa vastaan ja 66 prosenttia (49–77 %) sellaista kuolemaa vastaan, jossa korona oli myötävaikuttavana tekijänä.

Näiden tulosten perusteella koronarokotteen tarjoama suoja ikääntyneiden sairaalahoitoa ja kuolemia vastaan oli THL:n mukaan kohtuullisen hyvä.

Samana seuranta-aikana lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvien 18–64-vuotiaiden noin 460 000 henkilön keskuudessa havaittiin yhteensä 293 koronan vuoksi sairaalahoitoon joutunutta, seitsemän koronakuolemaa sekä 13 kuolemaa, jossa korona oli myötävaikuttavana tekijänä.

– Rokotteen suojatehon laskeminen oli pienten tapausmäärien vuoksi haastavaa, eikä luotettavia suojatehon arvioita ole käytettävissä, THL sanoo.

THL suosittelee edelleen tehosteannoksia niille rokotusten kohderyhmiin kuuluville, jotka eivät ole saaneet rokotusta tai sairastaneet koronavirustautia syksyn tai talven aikana. Sen sijaan uusia rokotuskierroksia ei kevään aikana aloiteta.

Koronavirus voi säilyä veressä yli vuoden

Kalifornian yliopiston uuden tutkimuksen mukaan koronavirus voi säilyä kehossa aiemmin luultua pidempään, kertoo Neuroscience News.

Tutkijat löysivät viruksen proteiineja eli antigeenejä verinäytteistä jopa 14 kuukautta tartunnan akuutin vaiheen jälkeen. Kudoksissa antigeenit näyttävät säilyvän yli kahden vuoden ajan.

Tutkijoiden mukaan koronaviruksen säilyvyys kehossa haastaa käsityksen siitä, että koronatartunta olisi ohimenevä sairaus. Näin ajateltiin varsinkin pandemian alkuvaiheessa.

Löydös saattaa tarjota selityksen sille, miksi jotkut ihmiset kärsivät niin sanotusta pitkittyneestä koronataudista. Sen oireita ovat muun muassa aivosumu ja keskittymisvaikeudet, ruoansulatusongelmat ja verisuonisairaudet.

Tutkijoiden mukaan lisätutkimuksia kuitenkin tarvitaan, jotta antigeenien säilyvyys kehossa voidaan yhdistää pitkittyneeseen koronatautiin.

Koronainfektio ei tuhonnut sairastuneiden immuunipuolustusta

Tutkijoiden mukaan tämä on rauhoittava tulos, sillä monella on ollut huoli siitä, että koronainfektio vaurioittaisi immuunipuolustusta pysyvästi. Helsingin yliopiston tutkijat ovat julkaisseet aiheesta kaksi artikkelia vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa Pathogens and Immunity ja Virus Research.

Jo vanhastaan tiedetään, että tuhkarokkovirus kykenee infektoimaan ja tappamaan valkosoluja suoraan. Siitä seuraa tilanne, jossa aikaisemmin kertynyt immunologinen muisti esimerkiksi lapsuudessa saatuja rokotteita kohtaan heikkenee tuhkarokon jälkeen.

– Akuutin COVID-19 -taudin aikana on havaittu, että varsinkin vaikeassa tautimuodossa veren tietyt valkosolut ovat vähentyneet, ja siitä syntyi huoli, että aiheuttaako COVID-19-infektio samanlaisia vaurioita kuin tuhkarokko, Eliisa Kekäläinen toteaa Helsingin yliopiston tiedotteessa.

Nämä vähentyneet solut ovat viruspuolustukselle tärkeitä T-soluja, ja erityisesti tietty limakalvopuolustukseen osallistuva T-solujen alatyyppi nimeltä MAIT-solut (Mucosal associated invariant T solut) oli selkeästi vähentynyt vaikeaa COVID-19-infektiota sairastavilla.

– Halusimme selvittää, voiko SARS-CoV-2-virus suoraan infektoida valkosoluja ja mahdollisesti suoraan tuhota soluja eli aiheuttaa samankaltaisia immunologisia vaurioita kuin tuhkarokko, Kekäläinen kertoo.

– Solut olivat kyllä vähentyneet verenkierrossa, mutta niitä löytyi runsaasti keuhkoista, eli solujen kertyminen varsinaiselle tautipaikalle selittänee niiden määrän hetkellisen vähenemisen verenkierrossa. Koeputkessa SARS-CoV-2-virus ei soluille tehnyt mitään, ne eivät kuolleet, hän jatkaa.

Eri tautien rokotteiden vasta-ainetasoja mitattiin Covid-pandemian aikana

Kekäläisen mukaan tuhkarokosta myös tiedetään, että akuutin infektion jälkeen immuunipuolustus voi vaurioitua vakavasti myös lievemmässä taudissa, koska tuhkarokkovirus tappaa suoraan tiettyjä muistisoluja, jotka tuottavat suojaavia vasta-aineita.

– Siispä tutkimme seuraavaksi vasta-ainetasoja.

Tutkijat mittasivat tetanus-, hinkuyskä- ja kurkkumätärokotteiden aikaansaamia vasta-aineita COVID-19-infektion aikana, pari kuukautta sen jälkeen ja kuukausia akuutin taudin jälkeen.

– Jos vasta-aineet olisivat laskeneet, meidän olisi pitänyt pitkän seurannan myötä havaita se, Kekäläinen kertoo.

Vasta-ainetasot eivät muuttuneet, eivät myöskään silloin, kun analysoitiin vain sairaalahoidossa olevia potilaita. Heillä kokonaisvasta-ainetaso oli akuutin taudin aikana keskimäärin matalampi, mutta se saattoi johtua esimerkiksi sairaalassa tapahtuvasta nesteytyksestä ja korjautui nopeasti.

Potilailla, jotka raportoivat pitkittyneestä hajuaistin muutoksesta, oli akuutissa vaiheessa tetanus- ja kurkkumätävasta-aineet matalammalla kuin muilla. Tämä ei Kekäläisen mukaan todennäköisesti johdu COVID-infektiosta, koska hinkuyskävasta-aineissa tai kokonaisvasta-ainetasossa samaa eroa ei ollut.

Potilaat, joilla oli pitkittyneitä hajuoireita, olivat nuorempia ja todennäköisesti eivät vielä olleet saaneet tetanus-kurkkumätä-tehosterokotetta kuten vanhemmat potilaat.

Tulokset tukevat epidemiologisia havaintoja

Akuutti koronavirusinfektio ei siis näytä suoraan vaurioittavan solu- tai vasta-ainevälitteistä immuunipuolustusta.

–Toki lisätutkimuksia tarvitaan, mutta tuloksemme tukevat epidemiologisia havaintoja siitä, että infektioherkkyys ei ole lisääntynyt suoraan covidin takia, Kekäläinen toteaa.

Mikäli COVID-19 -virus olisi aiheuttanut tuhkarokon kaltaisia vaurioita immuunijärjestelmään, olisi mahdollista, että esimerkiksi rokotetehosteita pitäisi antaa enemmän.

– Tuloksemme viittaavat siihen, että tähän ei ole tarvetta, mikä on huojentavaa. On myös epäilty, että pandemiarajoitusten myötä runsaina palanneet kiertävät infektiot voisivat liittyä COVID-19 – taudin aiheuttamiin immunologisiin vaurioihin, mutta tulostemme perusteella näin ei vaikuttaisi olevan. Yleensä ihmisen immuunijärjestelmä toipuu varsin nopeasti COVID-19-infektion aiheuttamista muutoksista, Kekäläinen sanoo.

Rokotevasteita akuutin COVID-19-taudin jälkeen ei ole aikaisemmin tutkittu näin pitkän seuranta-ajan suhteen ja aineistossamme on runsaasti potilaita, jotka eivät joutuneet sairaalaan, eli siten tulokset heijastavat COVID-19-taudin koko kirjoa. Aikaisemmat tutkimukset ovat keskittyneet sairaalahoitoa vaatineisiin COVID-19-potilaisiin.

Tässä tutkimuksessa ei tutkittu potilaita, joilla COVID-19-infektion jälkeen on pitkittyneitä oireita, joten Kekäläisen tutkimusryhmä keskittyy jatkotutkimuksissaan tähän potilasryhmään.

Vain aniharva yritys nousi koronatuilla voitolliseksi

Koronapandemia aiheutti negatiivisen shokin myös taloudelliseen toimintaan. Joidenkin ammattien harjoittaminen osoittautui käytännössä jopa mahdottomaksi kuluttajien vältellessä kontakteja ja viranomaisten rajoittaessa toimintaa.

Yrityksille tarjotuilla koronatuilla pyrittiin estämään tuotannollisen pääoman tuhoutuminen, yritysten konkurssiaalto sekä laajamittainen työttömyys.

Tänään julkaistusta Etla-tutkimuksesta Yrityksille suunnattujen koronatukien vaikutukset Suomessa – Väliraportti: Kirjallisuuden tuloksia ja tukien kohdentuminen suomalaisille yrityksille käy ilmi, että koronatuet kohdistuivat useimmiten (noin 70 %) yrityksiin, jotka olisivat olleet voitollisia ilman tukeakin.

Voitolliseksi tuet tekivät vain harvan yrityksen eli vain noin yhden prosentin yrityksistä.

– Voitollisuuteen liittyvät tulokset ovat hyvin kiinnostavia, koska ne liittyvät vahvasti konkurssiriskiin, sanoo tutkimuksesta vastannut Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropponen.

Huomionarvoista on myös, että tuet kohdentuivat systemaattisesti useammin vähemmän tuottaviin yrityksiin sekä sellaisille yrityksille, jotka eivät vaikuta normaaliaikanakaan elinkelpoisilta. Tuottamattoman toiminnan keinotekoinen säilyttäminen puolestaan vaikuttaa haitallisesti tulevaan tuottavuuskehitykseen.

– Huolestuttavaa on, että tuet kohdistuivat muita useammin mediaanituottavuuden alapuolella oleviin yrityksiin. Tämä vaikuttaa tulevaan tuottavuuteen negatiivisesti, koska työvoima ja pääoma jäävät herkemmin matalamman tuottavuuden yrityksiin sen sijaan, että ne siirtyisivät tuottavampaan toimintaan. Samaan hengenvetoon täytyy todeta, että tuet toki pyrkivät valtaosin säilyttämään toimintaa, toteaa Ropponen.

– Tukien kohdentumiseen liittyvät tulokset ovatkin vain osa tukien vaikutusten arviointia, jota hankkeen tulevat kausaalivaikutusarviot tulevat täydentämään. Tuottavuuskehityksen ja tulevan talouskasvun näkökulmasta havaitut tukien kohdentumiset ovat kuitenkin valitettavia, hän lisää.

Kansainvälisen taloustieteellisen kirjallisuuden perusteella yritystuet ovat onnistuneet lisäämään työllisyyttä ja pienentämään yritystoiminnan sulkemisen todennäköisyyttä. Tukien vaikutukset ovat kuitenkin olleet usein suuremmat pienille yrityksille kuin suurille yrityksille.

– Myös koronapandemian alussa myönnetyt tuet ovat olleet vaikuttavampia kuin myöhemmin myönnetyt, mikä laittaa pohtimaan sitä, olisiko tukien myöntäminen pitänyt lopettaa jo aiemmin, sanoo Ropponen.

Nyt julkaistu tutkimus on osa työ- ja elinkeinoministeriön laajaa koronatukien arviointisarjaa vuosina 2020–2024. Kyseessä on väliraportti sarjan viimeisestä osasta, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa rahoitusinstrumenttien yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.

Väliraportti on ensimmäinen osa hankkeesta Yrityksille suunnattujen koronatukien vaikutukset Suomessa (KORSU) ja se tarkastelee koronapandemian seurauksena yrityksille suunnattujen tukien vaikutuksia taloustieteellisen kirjallisuuden perusteella sekä Suomessa käyttöönotettujen yritystukien kohdentumista yrityksille.

HUS-alueen korona- ja influenssaepidemiat rauhoittumassa

Epidemiatilanne koronaviruksen, influenssan ja rs-viruksen osalta on rauhoittumassa Uudellamaalla. Norovirusepidemia ovat edelleen käynnissä, mutta sekin on voimakkuudeltaan lievä, kertoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri.

Koronavirustartunnan saaneiden potilaiden määrä on HUSin sairaaloissa enää viidennes viime marraskuun huipputasosta. HUSin osastoilla oli perjantaina vain 23 koronaviruspotilasta, joista vain yksittäiset potilaat olivat hoidettavina koronavirusinfektion vuoksi ilman muuta syytä.

Vaikea koronavirustauti on kadonnut lähes kokonaan rokotusten antaman suojan myötä.

HUS-alueella BA.2.86 koronavirusmuunnos on noussut jo joulukuussa valtavirukseksi ja syksyn epidemian aiheuttaneen EG.5.-viruskannan (Eris) osuus tartunnoista on laskenut. BA.2.86-viruskanta ei ole ennakkoarvioista poiketen aiheuttanut uutta epidemia-aaltoa.

Koronavirustartuntoja esiintyy edelleen, mutta ne johtavat harvoin sairaalahoitoon. Myös terveyskeskussairaaloissa koronavirus- ja influenssaviruspotilaiden määrä on laskenut voimakkaasti.

RSV-epidemia jäämässä laimeaksi

Influenssaepidemia käynnistyi tavallista aikaisemmin, jo joulukuun alussa. Epidemian huippuviikot olivat vuoden vaihteessa ja epidemia on kääntynyt hiljalleen laskuun. Valtaviruksena on ollut influenssan A-alatyyppi.

Influenssatapauksia todetaan kaikissa ikäryhmissä, eniten yli 65-vuotiailla. Influenssapotilaiden määrä on puolittunut HUSin sairaaloissa edellisestä viikosta.

RS-virusepidemia on kääntynyt HUS-alueella laskuun ja jäämässä laimeaksi. Epidemia alkoi marraskuussa ja huippuviikot olivat vuodenvaihteessa.

RSV aiheuttaa vakavaa tautia alle 4-vuotiaille ja yli 65-vuotiaille, mikä on näkynyt myös näiden ikäryhmien sairaalahoitoon joutuneiden potilaiden määrissä. RS-viruksen vuoksi sairaalahoidossa olevien potilaiden määrä on yhä hieman noussut. Potilaista kaksi kolmasosaa on pikkulapsia.

Myös ripuli- ja oksennustautia aiheuttava norovirusepidemia on alkanut ja sen odotetaan jatkuvan keväällä hengitystieinfektioepidemioita pidempään. Norovirus on aiheuttanut osastoepidemioita sairaaloissa ja hoivalaitoksissa.

Koronarokotteiden hävikki pian viisi miljoonaa annosta – Husin Lasse Lehtonen moittii THL:n suositusta

Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen arvostelee THL:n linjausta koronarokotteen tehosteannoksista. Tällä hetkellä sitä suositellaan vain 65 vuotta täyttäneille, 18 vuotta täyttäneille riskiryhmiin kuuluville ja 12 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuutteisille. Muille tehosteannosta ei anneta.

Lehtosen mielestä tehosterokotteen pitäisi Suomessakin olla saatavilla kaikille viisi vuotta täyttäneille Euroopan läkevirasto EMA:n hyväksymän indikaation mukaisesti.

– Kansallisessa rokotusohjelmassa kannattaisi seurata ECDC:n suosittelemaa linjaa. Yhdysvalloissa CDC:n suositus tehosterokotuksista on vielä laajempi – siellä tehosterokotusta suositellaan kaikille viisi vuotta täyttäneille, Lasse Lehtonen sanoo Verkkouutisille.

ECDC:n rokotussivuilla tällaista suoraa mainintaa yli 5-vuotiaiden rokottamisesta ei ole. Rokotteen suosittelemisesta ”sitä tarvitseville” yli 5-vuotiaille puhutaan Euroopan lääkevirasto EMA:n myyntilupasuosituksissa.

ECDC:n rokotussuositusten kohdalla kerrotaan, että koronarokotuksissa tulisi tulevina kuukausina keskittyä yli 60-vuotiaiden ja muiden riskiryhmien suojaamiseen iästä riippumatta. Viranomaisen mukaan myös terveydenhoidon henkilöstön suojaamista tulisi harkita. Näin useimmissa maissa menetellään.

ECDC huomauttaa lähes kaikkien EU-maiden antaneen suosituksensa koronarokotuksista. Maakohtaisten ikärajojen ja suositusten sanotaan vaihtelevan 50-65 vuoden välillä, seuraten vuotuisia influenssarokotussuosituksia.

Miljoonia rokotteita vanhenee

Samaan aikaan kun THL panttaa koronarokotuksia, lähes kaksi miljoonaa koronarokoteannosta on Uutissuomalaisen mukaan menossa Suomessa vanhaksi tammikuun lopussa. Koronarokotteiden hävikki on kasvamassa jo viiteen miljoonaan annokseen, kun aiemmin hävitetyt rokotteet lasketaan mukaan.

Suuren hävikin yhtenä syynä on Lehtosen mukaan se, että Suomi on mukana EU:n yhteisessä koronarokotehankinnassa, mutta THL ei hänen mukaansa siitä huolimatta noudata EU:n yleistä koronarokotuspolitiikkaa.

– Euroopan tartuntatautivirastolla ja Euroopan lääkevirastolla on rokotuksista omat suositukset, jotka perustuvat niiden arvioihin rokotusten vaikuttavuudesta, tehosta ja turvallisuudesta. Näyttää nyt vähän siltä, että Suomessa THL tekee eri arvioita kuin toimivaltaiset eurooppalaiset viranomaiset, Lehtonen toteaa.

Hänen mielestään Suomen linja johtaa siihen, että kuranttia tavaraa päätyy ongelmajätelaitokselle.

Lehtosen mukaan koronarokotteiden osalta pitäisi noudattaa samaa suositusta kuin influenssarokotteen kanssa. Jälkimmäisen voi tahtoessaan hakea esimerkiksi yksityisestä työterveyshuollosta.

– En näe kauheasti eroa koronarokotuksen ja influenssarokotuksen välillä. Jos ihmiset haluavat suojan hakea, niin miksi sitä ei voisi heille antaa, hän toteaa.

Edit 9.1.2024 klo 18.15 Juttua täsmennetty ja korjattu: Jutun alkuperäisestä versiosta sai erheellisesti käsityksen, että ECDC suosittelisi tehosterokotuksia kaikille yli 5-vuotiaille taustasta ja rokotushistoriasta riippumatta. Juttuun on myös lisätty selvitys ECDC:n suosituksista ja EMA:n linjauksesta tehosterokotteesta.

IS: Miljoonat koronarokotteet päätymässä hävitykseen

Suomessa saattaa tämän vuoden aikana päätyä miljoonia koronarokotteita hävitykseen, Ilta-Sanomat kertoo.

Syynä on se, että rokotteet ovat menossa vanhaksi. Koska rokotteita ei voida enää vanhenemisen jälkeen hyödyntää, ne hävitetään.

– Rokotteita on tullut valmistajalta välillä ihan kuukausittain, tai joitakin kertoja kuukaudessa, eli eri rokote-erien vanhenemispäivät ovat erilaisia. Ymmärtääkseni on rokotteita, jotka näinä päivinä vanhenevat, eikä niitä voida hyödyntää, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön Turvallisuus ja terveys -osaston päällikkö Taneli Puumalainen IS:lle.

THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio sanoo IS:lle, että alkuperäistä koronarokotetta, Biontech-Pfizerin Comirnaty-rokotetta, vanhenee tammikuun ja helmikuun aikana 572 000 annosta.

Tällä hetkellä THL:llä on varastossa 585 000 annosta BA1-koronarokotetta, joka vanhenee lokakuussa. BA45-koronarokotetta on varastossa 2,2 miljoonaa annosta.

Osa rokotteista vanhenee tämän vuoden lopussa ja osa ensi vuoden alussa. Jos kaikki annokset vanhenisivat käyttämättöminä, olisi yhteenlaskettu annosmäärä 3,3 miljoonaa.

– Valmistajalta on kuitenkin aiemmin tullut rokotteiden säilyvyyteen jatkoa tutkimuksiin perustuen, eikä vielä tiedetä, tuleeko myös näiden rokotteiden säilyvyydelle jatkoaikaa, Kontio huomauttaa.

Näillä vinkeillä voit välttyä tartunnalta joulun alla

Hengitystieinfektioita aiheuttavia viruksia on tällä hetkellä runsaasti liikkeellä Suomessa. Influenssaepidemia on alkanut ja RSV-epidemia käynnistymässä. Myös koronaa on edelleen liikkeellä, vaikka syysaallon huippu on jo ohitettu.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) muistuttaa tiedotteessa, että influenssaa, RSV:tä ja koronaa sekä muita hengitystieinfektioita voidaan estää muun muassa seuraavin keinoin:

– Ota suositellut rokotukset – ne ovat paras keino suojautua vakavalta taudilta.

– Sairasta kotona – myös joulun aikaan.

– Pese kädet, yski ja aivasta hihaan – hengitystieinfektioita vältetään parhaiten huolehtimalla hygieniasta.

– Arvioi oma riskisi, käytä tarvittaessa maskia ja pidä etäisyyttä.

– Huolehdi ilmanvaihdosta.

– Näillä keinoilla voidaan torjua virusten aiheuttamia hengitystieinfektioita. Tärkeää tartuntojen ehkäisyssä on, ettei lähde sairaana esimerkiksi kyläilemään jouluna. Itse kukin voi näin suojata etenkin riskiryhmiin kuuluvia, kuten vanhuksia, sanoo THL:n johtava asiantuntija Anna Katz.

Hengitystieinfektion aiheuttajaa voi harvoin tietää oireiden perusteella. Useimmissa tapauksissa hoidoksi riittää oireenmukainen hoito ja lepo. Jos yleisvointi laskee tai oireet ovat vakavia tai pahenevat, on syytä olla yhteydessä terveydenhuoltoon kuten muidenkin sairastumisien kohdalla.

Influenssan ja koronavirusinfektion hoidossa voidaan käyttää myös viruslääkkeitä lääkärin arvion mukaan. Niiden käytössä oleellista on, että hoito voidaan aloittaa riittävän aikaisin.

Hengitystieinfektion jälkeen töihin, kouluun ja päiväkotiin voi palata, kun oireet ovat selvästi vähentyneet ja mahdollinen kuume on poissa. Lapsen kohdalla on hyvä odottaa, että lapsi jaksaa osallistua opetukseen tai varhaiskasvatuksen toimintaan.

Virusinfektioissa tartuttavuus alkaa vähentyä oireiden alkamisen jälkeen. Jälkinuha tai -yskä voi jatkua pitkäänkin, eikä se estä paluuta esimerkiksi töihin, kouluun ja päiväkotiin.

– Nautitaan kaikki joulunajasta, mutta juhlitaan porukalla vain terveenä, Katz sanoo.

Yritysten koronatuet heikensivät työn tuottavuutta

Koronapandemia aiheutti ennennäkemättömän suuren negatiivisen shokin myös taloudelliseen toimintaan.

Suomessa Business Finland ensimmäisenä tarjosi yrityksille taloudellista tukea pandemian alkuvaiheessa, kun pysyvää mekanismia tuen jakamiselle ei vielä ollut olemassa. Tukien avulla pyrittiin estämään tuotannollisen pääoman tuhoutuminen, yritysten konkurssiaalto sekä laajamittainen työttömyys.

Tuoreesta Etla-tutkimuksesta Business Finlandin koronahäiriörahoitus – Mitä sillä saatiin aikaan ja millä hinnalla? käy ilmi, että koronatukien avulla onnistuttiin säilyttämään työpaikkoja.

Työttömyys pieneni tukien ansiosta keskimäärin 3,8 kuukautta vuosina 2020–2022, ja työpaikan säilyttämisen kustannukset vuodeksi olivat noin 38 000 euroa.

Tuet eivät vaikuttaneet yritysten liikevaihtoon, mutta työn tuottavuus laski tukea saaneissa yrityksissä.

– Huomionarvoista on, että koronatukien vaikutus työn tuottavuuteen oli negatiivinen myös tukiohjelman päätyttyä, sanoo tutkimuksesta vastannut Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropponen.

Hänen mukaansa huolestuttavaa on, että työn tuottavuus vaikuttaa jääneen pysyvästi alemmalle tasolle tukea saaneissa yrityksissä.

– Tämä näkyy vielä puolitoista vuotta tukiohjelman päättymisen jälkeenkin. Koronatuki vaikuttaa siis olleen varsin onnistunut kriisitukena, mutta samalla epäonnistunut yritysten kehittämisen tukena. Jatkossa mahdolliset kriisituet pitäisikin kohdistaa tarkemmin erityisesti kriisistä kärsineille yrityksille, toteaa Ropponen.

Tutkimuksen mukaan tukea saaneissa yrityksissä työskennelleiden työntekijöiden vuosipalkat nousivat ja työttömyysriski väheni. Työntekijät jäivät myös useammin tukea saaneisiin yrityksiin töihin sen sijaan, että he olisivat siirtyneet tuottavampiin tehtäviin toisissa yrityksissä.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa on hyödynnetty Business Finlandin tukien hakemisessa käytettyjä tietoja yhdessä yritysten tilinpäätöstietojen ja tulorekisterin tietojen kanssa. Tutkimus on osa laajempaa Business Finlandin rahoittamaa Yritysten resilienssi globalisaation aikakaudella (CRIEG) -hanketta.

Yllättivätkö rajut koronaoireet?

Moni sairastaa koronatautia jo useampaa kertaa olettaen, että tauti on nyt lievempi. Koronaoireet ovat kuitenkin olleet yllättävänkin rajuja.

Immunologian professori Eleanor Riley Edinburghin yliopistosta toteaa BBC:n artikkelissa, että taudinkuvaan vaikuttavat ennen kaikkea viruksen muuntuminen ajan saatossa ja ihmisten omaama immuunisuoja tietyllä hetkellä.

Hänen mukaansa ihmisten immuniteettitaso on nyt samaa luokkaa kuin koronan alkuaikoina, jolloin rokottaminen aloitettiin.

– Vasta-ainetasot ovat nyt monen kohdalla melko matalalla tasolla. Tästä seuraa sairastavalle rajummat oireet, hän sanoo.

Soluvälitteisen immuniteetin uskotaan olevan tärkeä taudin sairastamisen ja siitä paranemisen osalta, sillä se tuhoaa virusinfektoituja soluja ja suojaa sairastunutta koronavirusinfektion vakavalta tautimuodolta.

Toisaalta jo taudin varhaisessa vaiheessa huomattiin, että taudinkuva on hyvin erilainen yksilöstä riippuen. Toiset sairastavat taudin rajummilla oireilla kuin toiset, artikkelissa kerrotaan.

Sairastetun taudin kautta saatu immuniteetti ja rokotesuoja eivät kestä ikuisesti. Samaan aikaan virus muuntautuu ripeästi ja on tällä hetkellä hyvin erilainen suhteessa siihen, millainen se oli taudin alkuaikana. Tämäkin selittää rajumpaa tautikokemusta.

T-solut ovat oleellinen osa ihmisen immuunijärjestelmää. Professorin mukaan T-soluilla on kyky reagoida useisiin viruksen eri osiin ja nujertaa ne, mutta paranemisprosessiin kuuluu epätoivotut oireet.

Monia tauteja on sairastettu lapsesta asti uudelleen ja uudelleen, ja vastustuskykyä kehitetty. Professori uskoo, että koronan osalta ei olla vielä lähellä tavanomaisen taudinkuvan saavuttamista.

Kuolleita ennätysmäärä – IS: Asiantuntijan mukaan syy on korona

Viime viikkoina Suomessa on tilastoitu merkittävä nousu kuolemantapausten määrässä.

HUS-yhtymän diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen arvioi Ilta-Sanomille, että yksi kuolemantapausten määrän kasvun taustalla olevista syistä on koronavirus.

– Jos nyt katsottiin vuoden 2022 kuolleisuuslukuja, niin kaikista kuolleistahan koronan aiheuttamia kuolemia oli noin 7 prosenttia.

– Kun tänä syksynä sitten virusta on ollut liikkeellä ja tartuntoja on ollut paljon, niin luultavasti se koronan osuus on vähintään samaa luokkaa mitä viime vuonna. Todennäköisesti hiukan enemmän, Lehtonen arvioi.

Syynä tilanteen huononemiselle on Lehtosen mukaan pitkälti se, että riskiryhmien rokotukset tapahtuivat liian myöhään. Epidemia-aalto ehti hänen mukaansa lähteä liikkeelle ennen ennen sitä.

 

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)