Verkkouutiset

Koronavirus

Koronan saaneita kuoli 183 viikossa

Suomessa on viikon aikana raportoitu 183 koronavirukseen liittyvää kuolemaa, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisemista tilastoista.

Määrä on kasvanut edellisestä viikosta, jolloin raportoituja kuolemia oli 92. Sitä edeltävällä viikolla raportoitiin 260 koronaan liittyvää kuolemaa.

Suurin osa menehtyneistä on yli 80-vuotiaita.

THL tilastoi koronavirukseen liittyviksi kaikki sellaiset kuolemat, jotka ovat tapahtuneet 30 vuorokauden kuluessa positiivisesta koronavirustestistä.

Tämän vuoksi tilastoista ei voida eritellä, kuinka monessa tapauksessa koronavirus on ollut varsinainen kuolinsyy tai kuolemaa edistävä tekijä.

Koronaviruksen takia on sairaalassa tällä hetkellä 930 potilasta, joista 17 on tehohoidossa.

Viikon aikana on todettu noin 11 000 varmistettua tartuntaa. Noin 30 prosenttia testeistä on ollut positiivisia. Tartuntojen määrä on todennäköisesti paljon suurempi, koska kaikkia altistuneita tai oireisia ei enää testata.

THL:n lausunnot – ”sekoilua vai harhaanjohtamista?”

Huippututkija Tuuli Lappalainen arvostelee Twitterissä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) lausuntoja koronakuolleisuudesta.

Hän viittaa Ilta-Sanomien uutiseen, jonka mukaan Suomen koronakuolleisuus näyttää olleen kesällä ja varsinkin syksyllä selvästi EU:n keskitason yläpuolella. THL:n hyvinvointivaikuttajat-osaston johtaja Mika Salminen sanoo kuitenkin IS:lle, että tilastot antavat väärän kuvan koronakuolleisuudesta.

– Se on kaikki harhaa. Siellä on puolet ihan muuta kuolemaa, systeemi ei vain pysty tuottamaan todellisia koronakuolleisuuslukuja, Salminen sanoo IS:ssä.

Salmisen mukaan Suomen koronakuolleisuus on EU:n keskitasolla.

Geenitutkija Tuuli Lappalainen ihmettelee THL:n lausuntojen ristiriitaisuuksia.

– Onko koronakuolleisuus korkea vai ei? THL:n Salminen antaa ymmärtää, että ei huolta. THL:n (Mika) Gissler, (Sirkka) Goebeler ja jopa (Markku) Peltonen kuitenkin puhuvat tuhansien ylikuolleisuudesta, josta suurin osa johtuu koronasta. Onko tämä sekoilua vai harhaanjohtamista? En oikeasti tiedä, Lappalainen tviittaa.

Salminen sanoo IS:ssä myös, että ”perusterveistä ihmisistä yli 99 prosenttia selviää koronasta ihan hyvin ja paranee”. Lappalainen hämmästelee myös tätä lausuntoa.

– Entä ne miljoonat suomalaiset, joilla on perussairaus!? Yksi prosentti on sitäpaitsi korkea luku; puhutaan kymmenistä tuhansista ihmisistä koko väestöä koskevassa pandemiassa. Tätä on viestitty pieleen ennenkin, hän sanoo tviitissään.

– Tästä tulee lähinnä surullinen olo. Logiikka sekä rehellinen ja vastuullinen viestintä on Suomen terveysturvaajien johdolta hukassa. Vai yritetäänkö musta selittää valkoiseksi aiempien virhearvioiden peittelemiseksi? Suomalaiset ansaitsisivat parempia asiantuntijoita.

HUS:n Lasse Lehtonen IS:lle koronakuolemista: Kerrotut luvut voivat olla liian pienet

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen mukaan tämän vuoden koronakuolemat vaikuttavat suomalaisten elinajanodotteeseen.

– Muistutan Ilta-Sanomien haastattelussa, että koronakuolemia oli 2020–2021 Suomessa vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa, mutta vuonna 2022 koronakuolemia on meillä selvästi enemmän. Tuloksena on suomalaisten elinikäennusteen lasku, Lehtonen toteaa Twitterissä.

– Viime vuoden loppupuolella alkanut ylikuolleisuus näkyy yli 75-vuotiaissa, muttei nuoremmissa ikäluokissa joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. Korona on THL:n asiantuntijan mukaan todennäköisin syy ylikuolleisuuteen.

Suomessa oli 27.11. mennessä raportoitu yhteensä 7 265 koronakuolemaa. Koronakuolemiksi tilastoidaan kaikki sellaiset kuolemat, joissa vainaja oli antanut positiivisen koronanäytteen 30 vuorokauden sisällä kuolemasta.

Lehtosen mukaan koronakuolemia voi jäädä raportoimatta puutteellisen testauksen takia.

– Luvut voivat yhtä lailla olla alaspäin, koska testausmäärät ovat tippuneet Suomessa aika pieniksi. Koronakuolemia voi siksi jäädä myös raportoimatta, Lehtonen sanoo Ilta-Sanomille.

Suomalaisten kuolleisuus on ollut tänä vuonna aiempaa korkeammalla. Tammi–lokakuussa kuolleita on ennakkotietojen mukaan 4 439 enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler kertoo Turun Sanomissa, että ylikuolleisuus näkyy yli 75-vuotiaiden ikäluokissa. Alle 20-vuotiaiden naisten kuolemat ovat jopa vähentyneet.

– Muuta suurta muutosta ei ole ollut kuin se, että koronaa on sairastettu paljon. Se on ollut joko suoraan kuoleman syynä tai myötävaikuttavana tekijänä, Gissler sanoo TS:lle.

Korona on tehnyt suomalaisista varovaisempia

Koronapandemian lisäämä tietoisuus tautien tartuntatavoista näyttää tehneen suomalaisista aiempaa varovaisempia. LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn mukaan moni aikoo jatkossakin jäädä flunssaoireissa herkemmin kotiin tai vaalii turvavälejä tai maskin käyttöä.

Vielä kolme vuotta sitten kättelimme uusia tuttavuuksia sen kummempia miettimättä, eikä ystävän halaamista tarvinnut harkita kahdesti. Töihin lähdettiin usein, vaikka nenä hieman niiskutti. Koronapandemia on kuitenkin lisännyt tietoisuuttamme infektiotautien tarttumisesta ja muuttanut käytöstämme.

Kyselyn mukaan moni aikoo jatkossakin pitää kiinni korona-ajan opeista ehkäistäkseen pöpöjen leviämistä.

Arjen katsaus -kyselytulosten mukaan joka toinen suomalaisista (50 %) jää nyt herkemmin kotiin, jos saa flunssan tai jonkin muun taudin oireita. Vastaajista 15 prosenttia kertoo myös jäävänsä herkemmin kotiin, jos lapsella tai jollain muulla samassa taloudessa asuvalla on taudin oireita.

Lisääntynyt varovaisuus näkyy edelleen myös fyysisten kontaktien välttelyssä. Kyselyn mukaan useampi kuin kaksi viidestä (43 %) on vähentänyt kättelyä, halaamista tai muuta toisten koskettelua ehkäistäkseen tautien tarttumista.

Joka neljäs taas kertoo jatkossakin pyrkivänsä välttämään julkisissa tiloissa liikkumista ja pitämään turvavälejä ehkäistäkseen tartuntoja. Lähes yhtä moni (23 %) aikoo myös edelleen käyttää maskia töissä tai muissa julkisissa tiloissa, jos oirehtii flunssan tai jonkin muun taudin takia.

Vain noin joka viides ei koe käytöksensä muuttuneen millään tavalla aiemmasta.

Lisääntynyt tietoisuus infektiotaudeista ja yleensä sairastumisen riskistä näkyy myös yhteydenotoissa vakuutusyhtiöön. LähiTapiolassa pandemia-aika on lisännyt etähoitopalveluiden käyttöä, ja esimerkiksi matkalle lähtiessä asiakkaat vaikuttavat nyt aiempaa harkitsevammilta.

Tämä muutos voisi ehkäistä viruksen leviämistä sisätiloissa

Pandemian aikana tehtyjen tutkimusten perusteella koronaviruksen ja muiden patogeenien leviämistä sisätiloissa voi ehkäistä muun muassa lisäämällä tuuletusta tai koneellista ilmanvaihtoa ja käyttämällä ilmanpuhdistimia.

Tuoreen tutkimuksen mukaan myös suhteellisella kosteudella on yllättävän suuri merkitys, Weather Channel kertoo. Ilmassa olevan vesihöyryn määrä vaihtelee lämpötilan mukaan, sillä kylmä ilmamassa pystyy pidättämään vain vähän vesihöyryä.

Koronatartunnan todennäköisyyden havaittiin lisääntyvän hyvin kuivassa tai hyvin kosteassa sisäilmassa. Infektioiden ehkäisemisen kannalta suositeltava suhteellinen kosteus on 40–60 prosenttia.

Oman kotinsa ilmankosteutta voi mitata edullisilla laitteilla. Jo aiemmin suosituksena on ollut 30–50 prosenttia mukavuuden ja terveydellisten tekijöiden vuoksi.

Ilmiön uskotaan olevan yhteydessä ihmisen limakalvojen kosteuteen ja viruksen selviämiseen huoneilmassa.

LUE MYÖS:
Näin hirveältä näyttäisi, jos korona olisi kuin savua (VU 15.11.2021)

Koronavirus aiheuttaa muutoksia aivoissa

Tuoreen tutkimuksen mukaan koronavirusinfektio voi aiheuttaa magneettikuvauksessa näkyviä muutoksia aivoissa.

Time-lehden mukaan Radiological Society of North America -konferenssissa esitelty tutkimus pohjautui 46 henkilön aivojen kuvantamiseen. Heidän oli vahvistettu sairastuneen koronaan viimeisten kuuden kuukauden aikana.

Tuloksia verrattiin 30 terveen henkilön verrokkiryhmään. Tutkijat havaitsivat, että suurimmalla osalla koronasta toipuneista löytyi muutoksia pienissä verisuonissa, jotka sijaitsevat aivojen otsalohkossa ja aivorungossa. Ne liittyvät kielelliseen ilmaisun ja liikkeiden kaltaisiin kognitiivisiin toimintoihin.

Mikroverisuonten verenkierto oli vähäisempää verrokkiryhmään verrattuna.

Professori Bharat Biswalin mukaan jatkotutkimuksilla pyritään selvittämään muutosten mahdollisia vaikutuksia henkilöiden kognitiivisiin toimintoihin. Osalla koehenkilöistä oli vakavalle koronalle altistavia perussairauksia, kuten korkea verenpaine.

Biswal havaitsi tutkimusryhmänsä kanssa jo aiemmin, että sairaalahoitoon joutuneiden koronapotilaiden hippokampuksesta ja limbisestä järjestelmästä oli löydettävissä muutoksia. Alueet vaikuttavat tunteiden säätelyyn ja muistiin.

Havaintojen uskotaan auttavan koronaviruksen aiheuttamien pitkäaikaisoireiden ymmärtämisessä nykyistä paremmin. Professori kehottaa tekemään aiheesta lisätutkimuksia ja kertoo olevansa huolissaan siitä, kuinka uudet koronainfektiot voivat vaikuttaa aivoihin ja muihin elimiin.

“Mitä hallitus aikoo tehdä koronakuolemien hillitsemiseksi?”

Kokoomuksen kansanedustaja Terhi Koulumies on tehnyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen koronakuolemista. Hän kertoo asiasta Facebookissa.

– Mitä hallitus aikoo tehdä koronakuolleisuuden ja koronatartuntojen hillitsemiseksi, Koulumies kysyy hallitukselta.

Kansanedustajan mukaan suomalaisten ylikuolleisuus on kasvussa ja koronaan kuollaan nyt “ennätyksellisen paljon samaan aikaan kun rokotuskattavuus heikkenee”. Lisäksi sairaalaan joutuvien koronapotilaiden määrä on kasvanut ja tartuntojen määrä on ollut pitkään korkea.

– Hyvät käytännöt pandemian hillitsemiseksi, kuten FFP2-maskien käyttö, sisätilojen tuulettaminen sekä riittävä karanteeniaika sairastuneena ja oireisena tuntuvat jo unohtuneen.

– Suomessa ei myöskään anneta halukkaille koronan tehosterokotteita yhtä laajalti kuten muissa maissa, Koulumies toteaa päivityksessä.

Suomen koronakuolleisuus on nyt moninkertainen EU:n keskiarvoon verrattuna. Suomessa kuolee joka päivä lähes 40 koronan saanutta ihmistä.

– Kehitykselle on löydettävissä myös todennäköinen syy. Samaan aikaan, kun Suomen koronakuolleisuus kääntyi nousuun, Suomessa luovuttiin koronatartuntojen torjunnasta.

THL suosittelee rokotusta riskiryhmiin kuuluville alle viisivuotiaille

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on päivittänyt alle 12-vuotiaiden rokotesuosituksia. THL ei suosittele koronarokotteita kaikille lapsille, mutta yksilöllisen arvion perusteella osa lapsista voi hyötyä rokotteesta.

THL suosittelee, että kunnat tarjoavat yli kuuden kuukauden ja alle neljän vuoden ikäisille lapsille rokotusta yksilölliseen harkintaan perustuen. THL:n mukaan pienten lasten laajamittaiset rokotukset eivät ole nykyisessä epidemiatilanteessa kuitenkaan tarpeellisia.

– Kunnat ja ensi vuoden alusta hyvinvointialueet vastaavat koronarokotusten järjestämisestä ja kertovat, mistä ja milloin rokotteen voi saada. Oman lapsen rokottamisesta voi keskustella lasta hoitavan lääkärin kanssa tai esimerkiksi neuvolassa, THL:n asiantuntijalääkäri Anniina Virkku kertoo tiedotteessa.

Vakavalle koronataudille mahdollisesti altistavia perussairauksia ovat esimerkiksi vakavat sydän- ja keuhkosairaudet sekä tietyt neurologiset sairaudet. Korkeassa riskissä ovat myös voimakkaasti immuunipuutteiset.

THL on aiemmin suositellut 5–11-vuotiaille riskiryhmiin kuuluville lapsille ja lapsille, joiden lähipiiriin kuuluu voimakkaasti immuunipuutteinen henkilö, kahta koronarokoteannosta. Myös muille 5–11-vuotiaille on suositeltu tarjottavan mahdollisuutta ottaa kaksi rokoteannosta.

Uuden suosituksen mukaan ne 5–11-vuotiaat, joilla on jokin vakavalle koronataudille mahdollisesti altistava perussairaus, voivat hyötyä rokotusten perussarjasta yksilölliseen harkintaan perustuen. Muille 5–11-vuotiaille THL ei enää lääketieteellisin perustein suosittele koronarokotuksia tarjottavaksi.

Ryhmille, joille rokotteita ei suositella, rokotteella ei ole hyötyjä ja haittoja vertaillessa lääketieteellistä perustetta tai rokotteesta saatava hyöty jää vähäiseksi tai epävarmaksi.

– Terveille 5–11-vuotiaille lapsille ei enää jatkossa suositella tarjoamaan rokotuksia, koska heillä vakavan koronataudin riski on hyvin pieni. Tähän vaikuttavat tällä hetkellä kiertävät varianttivirukset sekä aiempien koronavirustartuntojen sekä jo saatujen rokoteannosten tuoma suoja, toteaa THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

12–17-vuotiaiden koronasuositukset säilyvät ennallaan. THL suosittaa 12–17-vuotiaille riskiryhmiin kuuluville lapsille ja nuorille kolmea koronarokoteannosta. Muille 12–17-vuotiaille suositellaan kahta koronarokoteannosta.

Talviepidemia kiihtyy – koronavirus voi heikentää vastustuskykyä

Monissa maissa on varoitettu RS-viruksen, influenssan ja koronaviruksen aiheuttamasta poikkeuksellisen voimakkaasta talviepidemiasta.

Yhdysvalloissa monissa sairaaloissa on jo jouduttu ottamaan käyttöön telttoja ja muita varatiloja. Ilmiötä on selitetty niin sanotulla immuunivelalla, jonka taustalla olisi yleisten infektiosairauksien väheneminen pandemia-aikana käytettyjen epidemiatoimien seurauksena.

Global News -kanavan haastattelemat infektiosairauksien asiantuntijat pitävät termiä harhaanjohtavana ja jopa vaarallisena, sillä se voi edistää koronavirukseen liittyviä perättömiä väitteitä.

Erään teorian mukaan ihmisten immuunijärjestelmät olisivat heikommassa kunnossa, sillä ne eivät ole altistuneet tavalliseen tapaan patogeeneille viimeisten kahden ja puolen vuoden aikana. Toronton yliopiston apulaisprofessori Colin Furness tyrmää väitteen.

– Kuka tahansa immunologi voi kertoa, että tämä on pötypuhetta. Siihen sisältyy mielikuva immuunijärjestelmästä lihaksena, joka surkastuu vähäisestä käytöstä, Furness sanoo.

Hänen mukaansa kehon immuunipuolustus toimii pikemminkin kuin kuva-albumi. Tallessa olevat kuvat eivät katoa minnekään, vaikka niitä ei katso jatkuvasti. Iän myötä immuunijärjestelmän keho tosin heikkenee samoin kuin näkökykykin.

Taustalla ei ole vähäinen altistuminen patogeeneille. Lasten, nuorten ja perusterveiden osalta ei ole mitään mekanismia, jonka kautta immuunijärjestelmä heikkenisi itsestään.

– Toisin sanoen sinun ei tarvitse sairastaa pysyäksesi terveenä. Tässä ei ole mitään järkeä. Kun kohtaamme patogeenin ja muodostamme immuunivasteen, niin muistijälki on elinikäinen, Colin Furness jatkaa.

Infektion saamista tulisi pikemminkin välttää. Esimerkiksi RS-virukseen toistuvasti sairastuneiden lasten astmariski on korkeampi myöhemmällä iällä.

Voimakkaan talviepidemian taustalla voi olla koronaviruksen leviäminen. Kuten monet muutkin virukset, uskotaan sen vahingoittavan kehon immuunijärjestelmää.

– Emme tiedä, kuinka vahvasti ja kuinka pitkäksi aikaa. Mutta meidän on syytä olla huolissamme siitä, mihin tutkimustiedot tällä hetkellä viittaavat, Colin Furness sanoo.

”Tämä on kriisi” – talviepidemia kiihtyy USA:ssa

Koronaviruksen, RS-viruksen ja influenssan nopea leviäminen on aiheuttanut huomattavaa kuormitusta monissa sairaaloissa Yhdysvalloissa.

Päivystysten jonotusajat ovat venyneet myös henkilöstövajeen ja hoivakotien sulkemisten seurauksena. Washington Post -lehden haastattelemat asiantuntijat uskovat ongelmien vain pahenevan lähikuukausien aikana.

Bostonissa sijaitsevan sairaalan johtaja Anne Klibanskin mukaan potilaita on jouduttu hoitamaan ensiapuosastojen käytävillä.

– Tämä ei ole vain ongelma, tämä on kriisi, Klibanski sanoo.

Hänen mukaansa vakavan kapasiteettivajeen vuoksi laadukkaan hoidon tarjoaminen on yhä vaikeampaa. Yhdysvaltain terveydenhuolto on kärsinyt viime vuosina työvoimapulasta osaltaan siksi, että monet akuuttihoidon tehtävät koetaan erityisen kuormittaviksi. Pandemia-aika rasitti lisäksi henkilökuntaa poikkeuksellisella tavalla.

Noin puoli miljoonaa sote-alan työntekijää irtisanoutui Yhdysvalloissa tehtävistään syyskuun aikana. Kyselyiden perusteella joka viides lääkäri aikoo poistua alalta kahden vuoden sisällä.

Osa sairaaloista on vastannut talviepidemian aiheuttamaan kuormitukseen siirtämällä osan potilaista telttoihin tai muihin tiloihin. Kiireettömiä leikkauksia on lisäksi jouduttu siirtämään.

Baltimoressa sijaitseva Johns Hopkinsin yliopistosairaala joutui ottamaan jo lokakuussa käyttöön pandemia-aikana käytettyjä varatelttoja potilasvyöryn vuoksi.

– Influenssa, koronavirus ja RS-virus ovat aiheuttaneet haasteita sairaaloiden kantokyvylle erityisesti ikääntyneen väestön osalta, Coloradon osavaltion sairaalajärjestö tiedotti marraskuussa.

”Vallitsevassa koronatilanteessa pidämme ratkaisua erikoisena ja kohtuuttomana”

– Vallitsevassa koronatilanteessa pidämme ratkaisua erikoisena ja kohtuuttomana, Suomen Yrittäjät ry:n työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén sanoo tiedotteessa.

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen sairausvakuutuslain väliaikaisten säännösten jatkamisesta vuoden 2023 kesäkuun loppuun asti. Esityksessä ei kuitenkaan ehdoteta jatkoa tartuntatautipäivärahan väliaikaiselle säännökselle.

Tämä muutos siirtäisi vastuun koronaviruksen hillitsemisestä ja kustannuksista työpaikoille. Suomen Yrittäjät vaatiikin, että tartuntatautipäivärahan myöntämistä koskevaa väliaikaista säännöstä jatketaan edelleen kesäkuun 2023 loppuun saakka.

– Päätös olla jatkamatta väliaikaista säännöstä palauttaa työpaikat vuoden 2022 alun tilanteeseen, jossa vallitsi epätietoisuus siitä, kenellä on velvollisuus turvata työntekijän toimeentulo erilaisissa koronatartuntoihin liittyvissä tilanteissa, Hellstén toteaa.

– Epäselvästä tilanteesta seuraa konflikteja työpaikoilla ja useimmiten todennäköisesti työnantajan velvollisuus maksaa työntekijän poissaolon palkkakustannukset ilman, että sitä mitenkään työnantajalle kompensoidaan. Tämä on kohtuutonta jo muutenkin haastavassa taloustilanteessa, hän jatkaa.

Hallituksen esityksen mukaan kesä-syyskuussa 2022 laboratoriotutkimuksissa koronatestejä on tehty Suomessa keskimäärin noin 26 000 kappaletta kuukaudessa. Toisaalta esimerkiksi viikoilla 42–43 koronatestejä tehtiin yli 68 000 ja niistä positiivisia oli 35 prosenttia eli jopa 24 000 kappaletta. Virus leviää siis edelleen suomalaisten keskuudessa.

Väliaikainen säännös toi helpotusta työpaikoille

Väliaikaisen säännöksen mukaan vakuutetulla on ollut nyt oikeus tartuntatautipäivärahaan silloin, kun hänellä on ollut luotettavasti todettu koronatartunta ja ansiotyöhön osallistuminen ei ole ollut suositeltavaa tartunnan leviämisen riskin takia.

Oikeus on ollut myös alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla, jos lapsella on ollut luotettavasti todettu covid-19-tartunta ja lapsen varhaiskasvatukseen tai oppilaitokseen meneminen ei ole ollut suositeltavaa tartunnan leviämisen riskin takia ja huoltaja on ollut tämän vuoksi estynyt tekemästä ansiotyötään.

Väliaikaisen säännöksen soveltaminen ei ole siten edellyttänyt tartuntatautilain nojalla tehtyä päätöstä työstä, varhaiskasvatuksesta ja oppilaitoksesta poissaolosta taikka karanteeni- tai eristämismääräystä.

Suomessa kuolee lähes 40 koronan saanutta ihmistä joka päivä

Suomessa on eiliseen sunnuntaihin mennessä raportoitu yhteensä 7 173 koronavirukseen liittyvää kuolemaa. Viimeisen viikon aikana uusia kuolintapauksia on todettu 260 eli keskimäärin joka päivä kuolee lähes 40 koronan saanutta ihmistä.

Asian nostaa esille Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen Twitterissä.

– Koronakuolleisuus asukasta kohden viikolla 14. marraskuuta – 20. marraskuuta oli Suomessa noin kuusi kertaa suurempi kuin EU:n keskiarvo, Lehtonen tviittaa.

Tilanteen havainnoimiseksi hän on jakanut graafin koronavirukseen liittyvien kuolemien määrästä Suomessa ja Euroopan unionissa keskimäärin. Graafista on havaittavissa, että Suomessa koronavirukseen liittyvät kuolintapaukset ovat lähteneet rajuun kasvuun tämän syksyn aikana. Samaan aikaan koko EU-alueella kuolemien määrässä ei ole havaittu merkittäviä muutoksia.

Suomessa THL tilastoi koronavirukseen liittyviksi kaikki sellaiset kuolemat, jotka ovat tapahtuneet 30 vuorokauden kuluessa positiivisesta koronavirustestistä. Tämän vuoksi tilastoista ei voida eritellä, kuinka monessa tapauksessa koronavirus on ollut varsinainen kuolinsyy tai kuolemaa edistävä tekijä.

Kuolintapausten nousu syksyn aikana ei kuitenkaan selity tilastointitavalla, sillä siihen ei ole tehty muutoksia.

LUE MYÖS:
Koronakuolemat räjähtivät – professori vaatii toimia
Viikossa 260 koronaan liittyvää kuolemaa

Omikronia luultiin lieväksi – ”maksanut tuhansien suomalaisten elämän”

Tutkimusprofessori emeritus Matti Jantunen toteaa koronaviruksen omikronmuunnoksen aiheuttaneen yli 5 000 yhteensä 7 200 varmistetusta koronakuolemasta Suomessa.

– Toiveet ovat kerta toisensa jälkeen ohjanneet suomalaisia[kin] koronatoimia datan ja tiedon asemasta. Omikronin tervetulleeksi toivottaminen on ollut näistä kerroista tuhoisin, Matti Jantunen kirjoittaa Twitterissä.

Hän viittaa loppusyksystä 2021 esitettyihin arvioihin, joiden mukaan Etelä-Afrikassa levinnyt uusi virusmuunnos voisi olla aiempaa lievempi.

Länsimaisissa medioissa siteerattiin laajasti koronapotilaita hoitanutta paikallista lääkäriä Angelique Coetzeeta. Hän kuvaili tuolloin tartuntojen oireita lieviksi. Monet uskoivat, että virus olisi muuttumassa harmittomaksi kausiflunssaksi.

– Coetzeen sanat vastasivat useimpien toiveisiin, ja optimistiset spekulaatiot lähtivät laukalle. Omikron tartunta olisi suhteellisen turvallinen tapa saada pitkäaikainen, kahden rokotuksen kanssa jopa pysyvä immuniteetti koronavirusta vastaan, ”evoluution lahja ihmiskunnalle”, Matti Jantunen toteaa.

Emeritusprofessorin mukaan tilanteesta sai erilaisen kuvan, jos omikronia koskevia tietoja seurasi Etelä-Afrikan terveysviranomaisten verkkosivuilta.

– Koska Etelä-Afrikan kansallinen terveyden- ja sairaanhoito, seuranta- ja tiedotus ovat korkealla tasolla, lähdin kuitenkin etsimään siitä tietoja alkuperäislähteistä. Niistä avautui aivan toisenlainen ja pelottava todellisuus, Matti Jantunen toteaa.

– Useimmat johtavat asiantuntijat ja media ilmeisesti kokivat toiveitaan uhkaavan tiedon hakemisen liian vastenmieliseksi. Tämä on maksanut tuhansien suomalaisten elämän ja terveyden, Jantunen jatkaa.

THL:n mukaan koronarokote ei lisännyt kuolleisuutta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemän seurantatutkimuksen mukaan koronarokotteen saaneiden kuolleisuus ei ole Suomessa ollut rokottamattomia korkeampaa yhdeksän viikon sisällä rokotuksesta.

Seurantaa tehtiin aikavälillä 1. lokakuuta 2020–19. syyskuuta 2022. THL tutkii kuolleisuutta rokotuksen jälkeen osana koronarokotusten turvallisuusseurantaa.

Seurantatutkimuksessa 16 vuotta täyttäneiden rokotettujen kuolleisuutta tarkasteltiin 0–3, 4–6, sekä 7–9 viikkoa rokotteiden saamisen jälkeen. Tutkimuksessa seurattiin kuolleisuutta yhteensä yli 12 miljoonan rokoteannoksen jälkeen.

– Kuolleisuuteen liittyvän turvallisuusseurannan tavoitteena on tutkia, onko kokonaiskuolleisuus noussut rokottamisen jälkeen. Tulosten ja menetelmien julkaisu tarjoaa tilaisuuden kertoa siitä, miten koronarokotuksiin liittyviä haittaepäilyjä tutkitaan Suomessa, kertoo THL:n tilastotutkija Tuomo Nieminen tiedotteessa.

Kuolleisuus tarkoittaa tietyllä aikavälillä kuolleiden ihmisten osuutta seuratusta joukosta. Suomessa kuolee vuosittain yli 50 000 ihmistä, joista noin 7500 on 15–64-vuotiaita ja noin 45 000 yli 65-vuotiaita. Kun valtaosa väestöstä rokotetaan, mukaan lukien vanhempi väestö, ilmaantuu vääjäämättä kuolemia, jotka ovat ajallisesti lähellä rokottamista. Seurantatutkimuksessa analysoitiin kaikki kuolemat kuolinsyystä ja mahdollisesta haittaepäilyistä riippumatta.

Kun koronarokotteen saaneita verrattiin rokottamattomaan väestöön, kuolleisuus oli rokotusten jälkeen selvästi vertailuryhmää matalampaa niin toisen kuin kolmannen ja neljännen rokoteannoksen jälkeen. Tulos oli sama kaikkien rokotevalmisteiden kohdalla.

– Matala kuolleisuus rokottamisen jälkeen johtuu todennäköisesti suurelta osin muista syistä kuin koronarokotteen suojaavasta vaikutuksesta. Rokottamattomien joukossa on myös hyvin sairaita ihmisiä, joilla kuoleman riski on korkea. Koronarokotteen antamista on voitu heillä lykätä sairauden vuoksi. Rokotuksia ei myöskään yleensä anneta saattohoidossa oleville, jotka elävät elämänsä viimeisiä viikkoja tai kuukausia. Nämä seikat voivat nostaa kuolleisuutta rokottamattomien joukossa, kertoo THL:n erikoistutkija Petteri Hovi.

Tutkimuksessa vakioitiin sukupuoli, ikä, taustasairaudet ja laitoshoito, jotta kuolleisuudet rokotettujen ja rokottamattomien välillä olisivat vertailukelpoista.

Kiinassa varoitetaan vakavasta korona-aallosta

Financial Timesin mukaan Kiinan terveydenhuolto uhkaa kriisiytyä, mikäli maan hallinto purkaa tiukat koronarajoituksensa liian nopeasti.

Lääkärien, hoitajien ja terveydenhuollon hallinnon asiantuntijoiden varoitukset presidentti Xi Jinpingin hallinnolle saavat myös kansainvälisten asiantuntijoiden tuen.

Kiinaa ja sen hallintoa arvostelevien mukaan tiukat koronarajoitukset heijastelevat sitä, ettei maan terveydenhuollon kantokyvyn puutteita ole otettu tarpeeksi vakavasti. Terveydenhuoltoon panostamisen sijaan hallinto on keskittänyt voimavaransa viruksen leviämisen estämiseen.

– Rajoitusten nopeaa purkamisen ongelma on siitä seuraava tartuntojen aalto, jossa tartuntoja on lyhyessä ajassa suuri määrä, Hongkongin yliopiston epidemiologian professori Ben Cowling sanoo.

– En myöskään osaa kuvitella tilannetta, jossa tällainen äkillinen aalto ei aiheuttaisi ongelmia Kiinan terveydenhuollolle, Cowling jatkaa.

Kiinan tähänastinen koronastrategia on sisältänyt muun muassa kokonaisia kaupunkeja käsittäviä sulkuja, karanteeneja sekä massatestauksia. Taudin leviämisen estämisessä keinot ovat toki olleet toimivia, mutta henkilöstöä on siirretty esimerkiksi massatestauksiin muualta terveydenhuollosta. Tämä on kuormittanut järjestelmää entisestään.

– Aiemmin terveydenhuollon henkilöstöä on pystytty siirtelemään provinssien välillä tarpeen mukaan. Mutta mikäli suuri, rajoitusten purkutoimista aiheutuva aalto iskee koko maahan kerralla, tämä ei tule olemaan mahdollista, Hongkongin yliopiston apulaisprofessori Karen Grépin toteaa.

Terveydenhuollon kantokyvyllä on olennainen rooli koronakuolleisuuden vähentämisessä. Tämän lisäksi yli 80-vuotiaista kiinalaisista ainoastaan 40 prosenttia on rokotettu kolmesti.

Erityisesti ikääntyneen väestön pelätään kuormittavan terveydenhuoltoa yli äyräiden, mikäli rajoitusten liian nopea purku saa maan tautitilanteen karkaamaan hallinnon käsistä.