Verkkouutiset

Koronavirus

Ylilääkäri IL:lle: Tartuntamäärät kääntyvät pian nousuun

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Husin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen sanoo Iltalehdelle sen olevan ennustettavissa, että koronavirustartuntojen määrä kääntyy nousuun.

Hänen mukaansa omikronin BA.5-variantin leviämismahdollisuudet kasvavat lomien päättyessä ja ihmisten pakkautuessa jälleen enemmän yhteen esimerkiksi joukkoliikenteessä.

– Syyskuussa nähdään, mihin suuntaan tilanne kehittyy, Ruotsalainen sanoo.

Tartunnat alkoivat lisääntyä Husin henkilökunnan keskuudessa jo heinäkuun puolella.

– Hus-alueella väestö ja myös terveydenhuollon henkilöstöä sairastuu koronaan, mikä heijastuu terveydenhuollon toimintaan, apulaisylilääkäri kertoo.

– Nyt on menossa jo koronan kolmas omikronaalto tänä vuonna.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n edustajat arvioivat heinäkuun lopussa, että pandemiasta on siirrytty koronaendemiaan. Ruotsalainen on tästä eri mieltä.

– Olemme edelleen maailmanlaajuisessa pandemiassa, emme endeemisessä tilanteessa. Olen siitä WHO:n ja sen Euroopan yksikön kanssa samaa mieltä, hän toteaa.

Onko Kentauri-muunnos koronan seuraava valtavirus?

Tutkijat ovat yrittäneet ennakoida koronaviruksen seuraavien epidemia-aaltojen ajoitusta ja uusia variantteja, jotka voivat yleistyä niihin sisältyvien mutaatioiden seurauksena.

Omikronin BA.4- ja BA.5-alalinjat ohittivat Suomessa aiemman BA.2-valtaviruksen juhannuksen tienoilla. Muutos oli suhteellisen nopea, sillä THL:n mukaan kyseisiä alamuunnoksia havaittiin jätevesissä ensimmäistä kertaa 8.–9. toukokuuta.

Kentauri-variantiksi nimetty BA.2.75-alamuunnos on yleistynyt viime viikkoina nopeaan tahtiin Intiassa, minkä on varoitettu ennakoivan tilanteen muutosta myös muualla maailmassa. Sairaalahoidon tai kuolemantapausten määrä ei ole kasvanut merkittävästi, joten aiempien infektioiden ja rokotteiden luoman suojan uskotaan edelleen ehkäisevän vakavaa taudinkuvaa.

Nature-lehden mukaan BA.2.75-muunnosta on havaittu jo yli 20 eri valtion alueella. Tutkijat selvittävät parhaillaan, voiko se aiheuttaa uuden epidemia-aallon myös alueilla, joissa BA.5 on tartuttanut suuren määrän ihmisiä. Alustavien tietojen perusteella näyttää mahdolliselta, että Kentauri tulee rajoittumaan pääasiassa Intian alueelle.

Pekingin yliopiston immunologi Yunlong Richard Cao pitää Intian tapahtumia erikoisina, sillä BA.5 ja BA.2.75 pystyvät väistämään aiempia vasta-aineita suunnilleen samalla tavoin. Taustalla voi olla Intian viimevuotinen deltamuunnoksen räjähdysmäinen infektioaalto, joka olisi luonut alueelle suojaa vain BA.5:ssä esiintyvälle mutaatiolle.

Suomen ja muun Euroopan arvellaan olevan kohtuullisen turvassa Kentaurilta.

– Olemme tulossa tilanteeseen, jossa melko samanlaiset variantit kilpailevat keskenään. Koronan BA.5-muunnoksen sairastaneet ihmiset eivät todennäköisesti tule saamaan läpäisyinfektiota BA.2.7.5:stä tai päinvastoin, Oxfordin yliopiston virustutkija Shahid Jameel sanoo.

Yllättävä tutkimustulos: Tällä ryhmällä suurin riski sairastua koronaan

Pienituloisilla maahanmuuttajataustaisilla on suurin riski sairastua koronavirukseen, ilmenee tuoreesta Helsingin yliopiston tutkimuksesta.

Tutkimuksessa tarkasteltiin kotitalouden tulojen yhteyttä riskiin saada koronatartunta sekä vakava koronatauti tartunnan jälkeen. Rekisteripohjainen tutkimus kattoi kaikki Suomen asuntokunnat, joihin kuului alle 65-vuotiaita henkilöitä.

Matalien tulojen yhteys koronatartunnan riskiin havaittiin ainoastaan maahanmuuttajataustaisella väestöllä, ja yhteys oli sitä vahvempi mitä suuremmasta asuntokunnasta oli kyse.

– Tulosta voi pitää yllättävänä siinä mielessä, että aikaisemman tutkimuksen perusteella matala sosioekonominen asema on yleinen riskitekijä koronatartunnalle. Nyt yhteyttä ei havaittu lainkaan kantaväestössä, Helsingin yliopiston tutkija Sanni Saarinen kertoo tiedotteessa.

Matalat tulot ja maahanmuuttotausta vaikuttavat muodostavan erityisen haavoittuvan yhdistelmän koronatartuntojen kannalta. Tässä tutkimuksessa ei pystytty selvittämään, mistä tämä johtuu. Aikaisemmissa ulkomaisissa tutkimuksissa esiin on nostettu esimerkiksi maahanmuuttajataustaisen väestön haavoittuva työmarkkina-asema sekä työskentely ammateissa, joissa kontaktien välttäminen on vaikeaa.

– Myös suuria perheitä on arveltu yhdeksi taustatekijäksi, mutta meidän tulostemme perusteella ne eivät juuri selitä pienituloisten maahanmuuttajataustaisten suurempaa tartuntariskiä, kommentoi Helsingin yliopiston tutkija Heta Moustgaard.

Verrattain korkea koronatestikattavuus loppuvuonna 2020 mahdollisti myös vakavan taudin riskitekijöiden tutkimisen tartunnan saaneilla. Matalatuloisilla havaittiin suurempi riski vakavaan tautiin, mikä selittyi pitkälti matalatuloisten taustasairauksilla, heikommalla ammatti- ja työmarkkina-asemalla sekä maahanmuuttotaustalla.

Tiedot koronatartunnoista saatiin tartuntatautirekisteristä ja vakavaksi taudinkuvaksi katsottiin vähintään kolmen päivän sairaalajakso koronadiagnoosilla. Tutkimusjakso kattoi pandemian toisen aallon, heinäkuusta 2020 helmikuuhun 2021.

Lupaava havainto koronasta: Muut viruskannat voivat luoda suojaa vakavalle taudille

Tutkijoiden mukaan aiemmin syntynyt immuniteetti lievää flunssaa aiheuttavia koronavirustyyppejä vastaan voi luoda merkittävää suojaa myös uutta koronavirusta vastaan.

Kalifornialaisen La Jolla -keskuksen tutkija Ricardo da Silva Antunes analysoi tutkijaryhmänsä kanssa vuosina 2016–2019 kerättyjä verinäytteitä 32 eri ihmiseltä. Henkilöiltä oli kerätty useita näytteitä 6–36 kuukauden aikajaksolla.

Laboratoriokokeissa seurattiin, kuinka hyvin näytteissä olleet immuunisolut vastasivat neljään eri koronavirustyyppiin, jotka aiheuttavat yleensä flunssan kaltaisia lieviä oireita. Niitä kokeiltiin myös Wuhanin SARS-CoV-2-viruskantaa vastaan.

New Scientist -julkaisun mukaan koronaviruskannoista seitsemän tiedetään aiheuttavan infektioita ihmisillä. Vakavimpia ovat SARS, MERS ja pandemian aiheuttanut SARS-CoV-2. Antunes painottaa, että tulosten kannalta oli olennaista käyttää ennen pandemiaa otettuja näytteitä.

– Näin tiedämme, että tulokset kertovat aiemmasta immuunimuistosta, eikä suojavaikutus SARS-CoV-2-virusta vastaan vaikuta asiaan, tutkija sanoo.

Tutkijat havaitsivat immuunijärjestelmän T-solujen ja vasta-aineiden toimivan samalla tavoin kaikkia lievää flussaa aiheuttavia viruskantoja vastaan. Immuunivaste arvioitiin pitkäkestoiseksi sen sijaan, että se olisi seurausta toistuvista infektioista.

Näytteiden perusteella vahva T-soluvaste muita virustyyppejä vastaan oli yhteydessä hyvään suojaan pandemian aiheuttanutta viruskantaa vastaan. Havainto ei pätenyt vasta-aineiden suhteen.

Ricardo da Silva Antunes sanoo aiheen vaativan edelleen lisätutkimusta, sillä osa lievillä viruskannoille altistuneista ihmisistä on silti saanut vakavia infektioita SARS-CoV-2:sta. T-solujen arvellaan joka tapauksessa suojaavan ainakin osittain myös uusimmilta omikronmuunnoksilta.

Tutkimuksen katsotaan vahvistavan toivoa siitä, että lähitulevaisuudessa voidaan luoda rokotteita, jotka suojaisivat kaikkia koronavirustyyppejä vastaan. Immuunijärjestelmä olisi tällöin paremmin varautunut myös uusien virusmuunnosten varalta.

Muun muassa University College London -yliopiston tutkijaryhmä työstää parhaillaan uuden sukupolven koronavirusrokotteita.

”Tämä ei kertakaikkiaan käy” – Tällä perusteella hallitus aikoo palauttaa koronarajoitukset lakiin

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa päivittelee terveydenhoidon ja muiden sote-palveluiden tilannetta ja hallituksen varautumista koronarajoitusten palauttamiseen.

– Hallitus palauttamassa koronarajoituksia lakiin perusteena terveydenhuollon toimintakyky ja samaan aikaan heikentää eri tavoin sote-palveluiden toimintaa, Sarkomaa toteaa Twitterissä.

Hän listaa hallituksen laiminlyövän toimet hoitajapulan helpottamiseksi ja ”romuttavan” kela-korvaukset.

– Tämä ei kerta kaikkiaan käy, Sarkomaa jatkaa.

Kansanedustaja viittaa tästä löytyvään Iltalehden juttuun, jossa kerrotaan pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen varautuvan taas laittamaan ravintolat ja tapahtumat kiinni koronaviruksen takia. Jutussa ruoditaan hallituksen esitysluonnosta tartuntalain väliaikaisesta muuttamisesta. Siinä esimerkiksi ehdotetaan, että lakiin palautettaisiin osa siinä aiemmin olleista pykälistä koronatilanteen pahenemisen varalta. Kyse olisi muun muassa ravintoloihin ja tapahtumiin sallituista henkilömääristä, hygieniavelvoitteista yleisötiloista sekä esimerkiksi urheilutilojen, ravintoloiden ja baarien toiminnan väliaikaisista rajoituksista.

Esitysluonnoksen mukaan perusteena rajoituspykälille olisi terveydenhuollon ylikuormituksen välttäminen.

Iltalehden haastattelema perusoikeusasiantuntija Pauli Rautiainen näkee esityksen ongelmallisena. Hän summaa hallituksen käytännössä esittävän, että perusoikeuksia voitaisiin rajoittaa voimakkaasti kausittaisen tartuntataudin normaalitilanteessa, mikäli terveydenhoito on aliresursoitu.

Kokoomuksen lääkärikansanedustaja Mia Laiho on samoilla linjoilla Rautiaisen kanssa. Hän huomauttaa Twitterissä, että sote ja päivystys ovat jo nyt kriisissä.

Erikoissairaanhoidon päivystyksissä on kärsitty viime aikoina kovista ruuhkista. Niiden on uutisoitu johtuvan jatkohoitopaikkojen pulasta. Tämä jättää potilaat päivystyksiin. Oppositio on arvostellut samalla hallituksen päätöksiä niin sanotusta hoitajamitoituksesta sekä yksityisen hoidon kela-korvausten purkamisesta. Niiden on sanottu pahentavan tilannetta entisestään.

– Hoitojonot ja hoitovelka ovat kasvaneet ennätyksellisen suuriksi. Marinin hallituksen aikana lakiin kirjatut muutokset ovat vaikuttaneet organisaatioihin, palveluihin, potilaspaikkoihin, henkilöstöön ja asiakkaisiin hyvin negatiivisesti, kokoomuksen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo toteaa.

Wallinheimon mukaan nyt voisi olla aikalisän paikka.

– Kela-korvauksien lopullinen alasajo on lopetettava. Myös henkilöstömitoituslain vaatimuskriteerit on arvioitava uudelleen tai vähintäänkin lisätä reilusti siirtymäaikaa 0,7 mitoituksen vaatimuksen osalta.

LUE MYÖS:
Huoli päivystyksen ruuhkista: Jopa ambulanssit joutuvat nyt odottamaan

 

Ravintola-ala Ylelle: Rajoituksia mahdollistavaa lakia ei tule tehdä

Tapahtuma- ja ravintola-ala kritisoi hallituksen esitysluonnosta koronarajoitusten palauttamisen mahdollistavien väliaikaisten pykälien lisäämisestä tartuntatautilakiin, kertoo Yle.

Hallituksen esitysluonnoksessa kunta tai aluehallintovirasto voisi päättää esimerkiksi ravintolatoiminnan rajoittamisesta, jos terveydenhuollon ylikuormittuminen näyttäisi koronatilanteen vuoksi todennäköiseltä. Tähän asti hallitus on päättänyt ravintolarajoituksista.

Matkailu- ja ravintolapalvelut Mara ry vastustaa rajoitukset mahdollistavien pykälien jatkamista. Etujärjestö korostaa, että pelkästään pykälien luoma rajoitusten uhka lisää yrittäjien epävarmuutta.

– Ihmettelen sitä, että kun muissa Pohjoismaissa poikkeusajan säännöksistä on luovuttu jo kokonaan, että miksi Suomessa halutaan vieläkin asettaa tällainen uhka ravintola-alan ja joidenkin muiden toimialojen päälle, sanoo Maran toimitusjohtaja Timo Lappi Ylelle.

Jos mahdollisuus määrätä uusia rajoituksia jatkuu, uhkaa erityisesti ravintola-alaa piinaava työvoimapula pahentua entisestään, kun lisää työntekijöitä siirtyy pois alalta epävarmuuden takia, Lappi sanoo.

Koronan sairastaneilla lapsilla jopa kaksinkertainen riski sydänsairauksiin

Koronaan sairastuneilla lapsilla ja teineillä on suurempi riski veritulppiin, sydänongelmiin, munuaisten vajaatoimintaan ja tyypin yksi diabetekseen, Fortune kertoo.

Tieto perustuu Yhdysvaltain terveysviranomaisten torstaina julkaisemaan raporttiin.

Yhdysvaltain tautien torjunta- ja ehkäisykeskusten tutkijat tutkivat lähes 800 000 yhdysvaltalaisen 0–17-vuotiaan lapsen sähköisiä terveystietoja, joilla oli koronavirustartunta vuosina 2020–2022, ja vertasivat niitä lähes 2,5 miljoonan lapsen terveystietoihin, joilla ei ollut diagnosoitu koronavirustartuntaa samana ajanjaksona.

He havaitsivat, että nuoret, joilla oli diagnosoitu koronatartunta, kokivat noin kaksi kertaa todennäköisemmin veritulpan keuhkoissa  ja lähes kaksi kertaa todennäköisemmin sydänlihastulehduksen.

Heillä oli myös noin 1,3 kertaa todennäköisemmin munuaisten vajaatoiminta sekä tyypin 1 diabetes, autoimmuunisairaus, joka tuhoaa haiman kyvyn tuottaa insuliinia tutkimuksen mukaan.

Helsingissä neljäs koronarokote 60–69-vuotiaille

Ajan varaa nopeimmin osoitteessa koronarokotusaika.fi. Ajan voi myös varata soittamalla p. 09 310 46300 (arkisin klo 8-16). Jätkäsaaren ja Malmin rokotuspisteiden tarkat sijainnit ja aukioloajat löytyvät osoitteesta hel.fi/rokotukseen.

– Suosittelemme, että mahdollisimman moni 60-täyttäneistä ottaisi myös neljännen rokotteen. Rokotukset ovat paras tapa suojautua koronan vakavilta tautimuodoilta, terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen sanoo tiedotteessa.

– Välttääksemme jonoja rokotuspaikoilla, toivomme, että rokotukseen ei saavuttaisi runsaasti ennen omaa aikaa, Lukkarinen jatkaa.

Rokotuksen saa todistamalla henkilöllisyytensä esimerkiksi henkilö- tai Kela-kortilla. Neljäntenä rokoteannoksena annetaan Pfizerin mRNA-rokote. Lisätietoa rokotteesta on THL:n verkkosivuilla. Rokotteen ottaminen on vapaaehtoista ja maksutonta.

Koronataudin sairastaneelle ja kolme rokoteannosta saaneelle ei anneta neljättä rokoteannosta, sillä sairastettu tauti vastaa yhtä rokoteannosta.

Viime viikolla ajanvaraus neljänsiin rokotuksiin aukesi 18–69-vuotiaille riskiryhmiin kuuluville. Nämä rokotukset jatkuvat edelleen.

HUS:n Lasse Lehtonen: Koronarokotteet pelastaneet miljoonia ihmisiä

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) diagnostiikkajohtajan Lasse Lehtosen mukaan koronaepidemian torjunnassa ei pidä luovuttaa.

– Itse en antaudu koronafatalismiin, hän sanoo tviitissään.

Hän viittaa fatalismilla ajatteluun, että virus pyörii väestössä ja asialle ei voisi tehdä mitään.

Lehtonen muistuttaa rokotteiden tehosta. Hän on jakanut The Lancet -tiedelehdessä julkaistun artikkelin, jonka mukaan koronarokotteet ovat pelastaneet 19,8 miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti.

Uusia rokotteita virusta vastaan hänen mukaansa tarvitaan.

– Koronarokotteiden tähänastinenkin kehitys on ollut suuri lääketieteen edistysaskel, joka on pelastanut miljoonien ihmisten hengen, hän tviittaa.

 

 

 

Tartunta sai huippututkijan muuttamaan mieltään: Nämä ovat kolme suurta koronamyyttiä

Australialainen immunologian huippututkija, Garvanin lääketieteellisen tutkimuskeskuksen professori Chris Goodnow kertoo ABC:lle koronatartunnan muuttaneen hänen omaa asennettaan virukseen. Goodnow kuvailee ylimielisyytensä kääntyneen nöyryydeksi.

Goodnow kertoo, että koronavirustartunnan sivuvaikutuksena hän oli saanut myös vakavia sydänoireita, jotka koskettavat keskimäärin kahta prosenttia tartunnan saaneista.

– Se oli pelottava kokemus ja virkistävä muistutus siitä, että virus ei ole poistunut keskuudestamme – vaikka olemmekin niin epätoivoisesti valmiita siihen, tutkija kertoo.

Tutkija haluaakin nyt kumota kolme mielestään keskeistä koronavirukseen liittyvää myyttiä.

Moni ajattelee koronan olevan vain flunssa, jonka vuoksi se kannattaa vain sairastaa pois. Tutkijan mukaan tämä ensimmäinen myytti on seurausta ihmisten kyllästymisestä koronasta puhumiseen.

Myös Goodnow itse tunnustaa sortuneensa ajatteluun: sairastettu takaisi immuniteetin tulevia altistumisia varten. Uusi tutkimus kuitenkin kumoaa nämä väitteet.

Yhdysvaltalaistutkijat löysivät yhteyden sairastetun koronan ja muiden terveysvaikutusten välillä, mukaan lukien esimerkiksi sydänsairaudet, diabetes, mielenterveys ja neurologiset sairaudet. Korona vaikutti negatiivisesti kaikkiin kategorioihin ja useasti sairastettu korona pahensi vaikutusta.

– Aineiston viesti on selvä: Covid-19 ei ole vain flunssa, eikä sen sairastaminen auta ”pääsemään siitä yli”, Goodnow toteaa.

Toiseksi myytiksi tutkija nimeää tartunnan pysäyttämisen immuniteetin avulla. Vaikuttaa siltä, että viimeisimmät rokotteet eivät enää tehoa uusin koronavirusvariantteihin. Tämän osoittaa esimerkiksi Iso-Britanniassa tehty tutkimus.

Tutkija painottaa kuitenkin, että tehosterokotus tulisi silti ottaa, mutta huolehtia samalla muista keinoista hillitä taudin leviämistä.

Kolmas myytti liittyykin rokotteisiin: variantteihin kohdistetut rokotteet eivät ole tutkijan mukaan ratkaisu viruksen päihittämiseen.

Vaikka uusi rokoteteknologia onkin nopeasti kehittyvää, on viruksen kehitys nopeampaa, toteaa tutkija perustaen väitteensä lääkeyhtiö Modernan tekemään kokeeseen.

Goodnow kertoo suunnitelmastaan tartuntansa ja sydänongelmiensa jälkeen: hän kertoo palaavansa maskin käyttöön ja unohtavansa ylimielisyyden.

Ylilääkäri AL:lle: Heille neljäs koronarokote on aiheellinen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n 18. heinäkuuta antaman suosituksen mukaan 70–79-vuotiaille, riskiryhmiin kuuluville 18–69-vuotiaille sekä 60–69-vuotiaille tarjottaisiin neljänsiä annoksia portaittain viimeistään 1. elokuuta.

THL:n ylilääkäri, kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) sihteeri Hanna Nohynek kertoo Aamulehden haastattelussa, että viimeisen puolen vuoden sisällä koronan sairastaneilla ei ole kiire hankkimaan neljättä rokoteannosta.

– Jos siitä rupeaa olemaan pitkältikin aikaa, todennäköisesti seuraava askel on saada yksi lisäannos. Silloin kysymys kuuluu, olisiko sen hyvä olla niitä omikronräätälöityjä rokotteita, joita me toivottavasti saamme syyskuussa, Nohynek sanoo.

Alle 60-vuotiailla, jotka ovat saaneet kolmannen rokotteen noin puoli vuotta sitten eivätkä ole sairastaneet koronaviruksen aiheuttamaa tautia, on Nohynekin mukaan vielä erittäin hyvä suoja vakavaa tautia vastaan. Sitä vanhemmilla lieviä perussairauksia omaavilla puolestaan on suhteessa suurempi vakavan taudin riski ja siksi lisäannos on aiheellinen.

Nohynek toteaa, että lisäannoksien riittävää määrää on liian aikaista sanoa. Pitkäkestoisen rokotteen saaminen laajaan käyttöön on hänen mukaansa vielä kaukana.

– Emme tiedä, miten virus muuntuu ja kuinka hyvin saavutettu immuniteetti siltä suojaa. Tuleeko taas uusia variantteja, ja miten rokotteemme purevat niihin? Nämä ovat juuri niitä kysymyksiä, joita meidän täytyy miettiä tarkkaan, ylilääkäri kertoo.

Jari Litmanen IL:lle: Puolentoista vuoden korona pani koko elämäni päälaelleen

Entinen ammattilaisjalkapalloilija Jari Litmanen, 51,  kertoo Iltalehdelle, että vuoden 2020 maaliskuussa sairastetusta koronasta toipuminen on vienyt kauan.

– Koronavaihe jäi minulla päälle 1,5 vuodeksi ja se pani koko elämäni päälaelleen. Elämäni oli pitkään selviytymistaistelua ja kykenin ajattelemaan vain sitä, miten pääsen päivät läpi. Minulla ei ollut yhtään voimia ja pahimmillani nukuin joka päivä kahdet päiväunet, jalkapallokuningas kertoo IL:lle.

Virossa asuva Litmanen kertoo saaneensa long covidiin hoitoa usealta lääkäriltä. Lisäksi hän oli Tallinnassa sairaalassa lähes viikon tutkittavana.

– En tiedä, mistä sain tartuntani, sillä keväällä 2020 koronavirus oli uusi asia ja siitä puhuttiin lähinnä vain Kiinaan sijoittuvana vitsauksena. Täällä Virossa korona lähti leviämään Saarenmaalla järjestetystä lentopallomaaottelusta. Saatoin olla onnekas siinä mielessä, että yleiskuntoni oli ennen sairautta hyvä. Miten minun olisi käynyt, jos en olisi ollut kunnossa?

Litmanen kertoo, että nyt pitkä korona on hellittänyt ja hän tuntee olevansa kunnossa.

USU: Tartuntapäivärahaa myönnetty ennätysmäärä

Tartuntatautipäivärahaa koronan vuoksi on myönnetty tänä vuonna ennätysmäärälle suomalaisia, Uutissuomalainen kertoo.

Päivärahaa oli saanut kesäkuun loppuun mennessä 226 474 ihmistä. Tämä on liki kaksi kertaa niin paljon kuin koko viime vuonna yhteensä. Asia selviää Kelan USU:lle toimittamista tilastoista. Viime vuonna tartuntatautipäivärahaa sai vajaat 127 000 ja vuonna 2020 noin 27 000 suomalaista.

Kelan Keskisen vakuutuspiirin johtaja Liisa Ojala arvioi, että syynä kasvuun on koronatapausten suuri määrä. Lisäksi lakiuudistus helpotti tartuntapäivärahan saamista.

– Päivärahahakemusten määrä kasvoi voimakkaasti helmi–maaliskuussa. Tuolloin koronatapaukset lisääntyivät ja tartuntapäivärahaan vaadittavan todistuksen kirjoittajajoukkoa laajennettiin, Kelassa työ- ja toimintakykyetuuksista vastaava Ojala kommentoi USU:lle.

Eduskunta hyväksyi helmikuussa sairausvakuutuslain väliaikaisen muutoksen, jonka myötä koronan leviämisriskin vuoksi pois töistä jäävät saivat oikeuden tartuntatautipäivärahaan ilman vastaavan tartuntatautilääkärin eristämismääräystä. Edellytyksenä on, että työntekijällä on laboratoriossa todennettu koronatartunta ja lääkärin tai hoitajan lausunto töistä poissaolon tarpeellisuudesta koronan leviämisen estämiseksi. Kelan mukaan muutoksen vaikutus on ollut selvä.

– Alkuvuodesta terveydenhuolto oli kuormittunut ja eristyspäätöksiä saattoi jäädä ruuhkan vuoksi kirjoittamatta. Kun käytäntöä muutettiin, tartuntatautipäivärahahakemusten määrä lähti selvään kasvuun, Ojala kertoo.

Lisäksi lakimuutoksen myötä alle 16-vuotiaan huoltaja voi saada päivärahaa, jos on estynyt tekemään ansiotyötään lapsen koronatartunnan vuoksi.

– Tammi–kesäkuussa 9 300 henkilöä sai päivärahaa lapsen sairastumisen tai altistumisen vuoksi, Ojala kommentoi.

Tartuntatautipäiväraha korvaa täysimääräisesti työstä poissaolon aiheuttaman ansionmenetyksen.

THL:n Mika Salminen: Talvella edessä kunnon epidemia

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvaajat-osaston johtajan Mika Salmisen mukaan Suomessa on varauduttava koronavirustilanteen pahenemiseen syksyn ja talven aikana.

– Väestössä on yhä varsin iso alttius tartunnan saamiselle. Rokotteet eivät valitettavasti estä tartunnan saamista, vaikka ne suojaavat hyvin vakavalta taudilta.

– Kyllä täytyy varautua siihen, että talvella on taas enemmän tartuntoja. Määriä on vaikea arvioida, mutta kunnon epidemia saattaa olla talvella edessä, hän sanoo Verkkouutisille.

THL:n mukaan koronavirus on siirtymässä pandemiasta endemiaan. Tämä tarkoittaa, että virusta esiintyy kaikkialla maailmassa jatkuvasti vaihtelevalla ilmaantuvuudella ja epidemiat toistuvat kausivaihtelun mukaisesti.

Mika Salmisen mukaan kyse ei enää ole varautumisesta vaan jo sopeutumisesta siihen, että virus kuormittaa terveydenhuoltoa erityisesti talvikaudella.

– Olen vakuuttunut siitä, että terveydenhuolto, kun tämä ei ole enää mikään uusi asia, on asiaan sopeutunut ja pohtii etukäteen, millä pärjätään, että on tarpeeksi henkilöstöä ja sairaalapaikkoja.

THL:n johtajan mukaan ei ole “täysin poissuljettua”, että Suomessa joudutaan ottamaan uusia rajoituksia käyttöön viruksen leviämisen estämiseksi. Salminen kuitenkin lisää, että virusta ei voida kokonaan poistaa rajoitusten avulla.

– Silloin kun rajoituksista päätetään, pitää pohtia, mitä niillä saadaan aikaan. Ei ole täysin poissuljettua, että meillä olisi niin vakava tilanne, että terveydenhuoltomme ei enää pärjää, jotainhan silloin täytyy tehdä.

– Tämän vuoden alusta asti muunnokset ovat olleet niin tarttuvia, että käytännössä siinä tarvitaan aika totaalinen yhteiskunnan sulku, jotta ylipäätään voidaan hillitä tartuntojen leviämistä, Salminen toteaa.

Epidemia-aalto käynnissä, testeissä käy vain kymmenesosa aiemmasta

Satakuntalainen kunnanlääkäri Kirsi Markula kirjoittaa Twitterissä, että vastoin julkista keskustelua, tuorein korona-aalto on jo Suomessa. Hän vastaa twiissään ihmettelyyn siitä, kuinka aallon Suomeen saapumisen kerrotaan tapahtuvan vasta kuukauden päästä.

– Aalto on alkanut jo viikkoja sitten. Virallisissa testeissä käy 1/10 helmi-maaliskuun määristä. Joillakin on nyt vaan vaikeaa päästää irti ajatuksesta, että aalto iskee syksyllä, Markula sanoo.

Helsingin yliopiston keuhkosairauksien professori, ylilääkäri Marjukka Myllärniemi toteaa saman vastauksessaan Markulalle. Hän kertoo potilasmäärän olevan jo sama kuin viime keväänä.

Kirsi taas spot on. Helsingissäkin potilaita yhtä paljon kun keväällä. Itse katson Ilkka Rauvolan kuvaajista koska aalto alkaa. Ei ole niin housut kintuissa kun muu viranomaisjohto ja saa ainakin henkisesti aikaa varautua asiaan, Myllärniemi toteaa.

Seuraavaan viestiinsä Myllärniemi on jakanut twitterissä koronaviruspandemiaa analysoivan Rauvolan kuvaajan joka osoittaa, että HUSin alueella sairaalahoidossa olevien määrä kasvaa tällä hetkellä voimakkaasti.

Rauvolan mukaan kasvuvauhti on yli kaksi kertaa nopeampi kuin omikron-muunnoksen saapuessa Suomeen joulukuussa 2021.

– Ja tässähän siitäkin on graafi, jos joku epäilee mitä sanoin. Oma tietoni perustuu sairaalan sisäisiin tietoihin joita ei voi jakaa ulos, nämä Jukan tiedot julkisiin tietoihin, Myllärniemi kirjoittaa.

LUE MYÖS:
Professori ihmettelee: Tartuntoja ei edes ehkäistä, jos sairaaloissa on tilaa (VU 24.7.2022)