Koronavirus arkistot

Koronarokotteen syystalven tehosteannokset uudella varianttivalmisteella

19.09.2023 | 09:29

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL suosittelee, että syystalven tehosterokotteet annetaan pääasiassa samaan aikaan kuin influenssarokotteet. Hyvinvointialueet voivat oman harkintansa mukaan aikaistaa kaikkein hauraimpien riskiryhmiin kuuluvien rokotuksia.

XBB.1.5-rokotteita on jo alettu toimittamaan hyvinvointialueille. Hyvinvointialueet vastaavat rokotusten järjestämisestä ja kertovat, mistä ja milloin rokotteen voi saada. Toistaiseksi Suomella ei ole suunnitelmia käyttää varastossa olevia BA.4/5-koronarokotteita syystalven tehosteannoksina.

Muutamissa Euroopan maissa on jo päätetty tai harkitaan koronarokotusten aikaistamista suurimmassa vakavan taudin riskissä oleville jo ennen influenssarokotuksia.

– Koronatilanne on tällä hetkellä Suomessa rauhallinen. Terveysviranomaisten on kuitenkin hyvä varautua siihen, että Suomessakin korkean ikänsä tai perussairautensa vuoksi kaikkein hauraimpien riskiryhmiin kuuluvien tehosterokotuksia voidaan ryhtyä aikaistamaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi ikääntyneiden pitkäaikaishoitolaitoksissa asuvia ja voimakkaasti immuunipuutteisia, kertoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

Korkea ikä on merkittävin vakavan koronavirustaudin riskitekijä. Yli 80-vuotiailla on suurempi riski sairastua vakavaan koronatautiin kuin 65 vuotta täyttäneillä, joille tehosteannosta myös suositellaan.

Tehosteannosten kohderyhmät ennallaan

Ensimmäinen XBB.1.5-varianttiräätälöity rokote sai myyntiluvan syyskuun alussa. Voimassa olevan yhteishankintasopimuksen mukaan sitä tulee Suomeen syyskuussa hieman yli miljoona annosta. Tarkkaan annosmäärään vaikuttaa, kuinka hyvin kuuden annoksen pulloista saadaan hyödynnettyä ylimääräisiä annoksia.

THL suosittelee, että koronarokotteen syystalven 2023 tehosteannos annetaan 65 vuotta täyttäneille, 18 vuotta täyttäneille lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville sekä 12 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuutteisille. Näille ryhmille suositellaan tehosteannosta, koska koronatautia esiintyy todennäköisesti jälleen enemmän syksyllä ja talvella.

Laajaan koko väestön rokottamiseen ei ole lääketieteellistä perustetta. Alle 65-vuotiailla, joilla ei ole vakavalle koronataudille altistavia sairauksia, aiemmin suositellut kolme rokoteannosta sairastetut koronataudit mukaan lukien antavat yhä hyvän suojan vakavaa koronatautia vastaan.

THL:n mukaan ei ole odotettavissa, että XBB.1.5-rokotteet antaisivat merkittävää suojaa lievää koronatautia ja tartuntoja vastaan.

Näiltä muunnoksilta uusi koronarokote suojaa

13.09.2023 | 23:57

Koronavirustartuntojen määrän on todettu lisääntyneen viime viikkojen aikana eri puolilla Eurooppaa ja Yhdysvaltoja.

Taustalla voi olla uuden virusmuunnoksen leviäminen, mutta epidemiatilannetta on vaikea arvioida vähäisen virustestauksen vuoksi. Koulujen alkaminen ja lisääntynyt matkailu ovat odotetusti vauhdittaneet syksyn tautiaaltoa.

Suurin osa koronan aiheuttamista tautitapauksista on asiantuntijoiden mukaan lieviä, vaikka riskiryhmille tauti voi olla vaarallinen. Yhdysvaltain tautikeskus CDC kertoo sairaalahoidon tarpeen ja kuolleisuuden nousseen elokuun alusta lähtien.

Pian saataville tulevien tehosterokotteiden uskotaan pitävän talven korona-aallon kurissa. Lääkeyhtiöt Pfizer, Moderna ja Novavax ovat muokanneet päivitetyn rokotteen omikronin XBB.1.5-alavarianttia vastaan. Rokote on bivalenttinen, eli se suojaa myös alkuperäiseltä Wuhanin viruskannalta.

Tilanne muuttuu suhteellisen nopeasti, sillä XBB.1.5 ei ole enää vallitseva viruskanta Yhdysvalloissa. Esimerkiksi EG.5-alamuunnos on ollut nopeassa nousussa. Intelligencer-lehden mukaan asiantuntijat uskovat tehosteen suojaavan silti myös näiltä, koska muunnokset ovat lähellä toisiaan.

Alustavien tutkimusten perusteella rokotteet suojaavat lisäksi mutaatioidens avuoksi huomiota herättäneeltä BA.2.86-muunnokselta. Uusi viruskanta tuskin aiheuttaa uutta epidemia-aaltoa, koska aiemmin kertynyt immuniteetti vaikuttaa antavan suojaa sitä vastaan.

Korona-aalto kiihtyy nyt myös Euroopassa

08.09.2023 | 15:30

Koronaviruksen uuden Pirola- eli BA.2.86-muunnoksen arvioidaan levinneen nopeaan tahtiin viime viikkoina muun muassa Yhdysvalloissa.

Epidemiatilanteen kehitystä on asiantuntijoiden mukaan vaikea arvioida vähäisen virustestauksen vuoksi. Tautitapaukset vaikuttavat olevan joka tapauksessa nousussa nyt myös Euroopassa.

Euroopan tautikeskus ECDC toteaa tartuntojen lisääntyneen tuoreimman 14 vuorokauden seurantajakson aikana. Tilanne on edelleen rauhallisempi kuin aiempien epidemia-aaltojen aikana. Vain kolmasosa Euroopan maista ilmoitti ECDC:lle tietoja sairaaloiden teho-osastoon tai vuodeosastoille joutuneiden koronapotilaiden määrästä.

Tautikeskus huomauttaa BA.2.86:n poikkeavan mutaatioidensa vuoksi huomattavasti aiemmista viruskannoista. Infektioiden määrä kasvaa, jos muunnos syrjäyttää vähitellen muut Euroopan alueella kiertävät variantit.

Maailman terveysjärjestö WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus varoitti jo aiemmin tehohoidon tarpeen nousseen Euroopan seuranta-alueella.

Valmisteilla olevien tehosterokotteiden uskotaan tuovan suojaa myös BA.2.86-muunnokselta. Lääkeyhtiö Modernan uusi rokote tuotti 8,7 kertaa enemmän neutraloivia vasta-aineita B.2.86:ta vastaan, kertoo Politico. Pfizer ilmoitti vastaavista havainnoista jo aiemmin oman tehosterokotteensa kohdalla.

Talvikaudella influenssan ja RS-viruksen aiheuttamat tartunnat tulevat lisääntymään koronan ohella. Asiantuntijat uskovat kuluvan talven epidemiapiikin olevan viimevuotista lievempi.

LUE MYÖS:
Tämä tekee uudesta koronaviruksesta erilaisen (VU 1.9.2023)

Korona-aallon sanotaan kiihtyvän, kuolemantapaukset nousussa

04.09.2023 | 19:07

Koronaviruksen uuden Pirola-muunnoksen arvioidaan levinneen loppukesän aikana nopeaan tahtiin muun muassa Yhdysvalloissa.

Maan tautikeskus CDC ilmoitti sairaalahoitoon joutuneiden määrän kohonneen lähes 20 prosenttia elokuun puolivälissä. Kuolemantapauksia kirjattiin 17,6 prosenttia aiempaa enemmän aikavälillä 20.–26. elokuuta.

Epidemiatilanne on silti edelleen kohtuullisen rauhallinen aiempiin vuosiin verrattuna.

Houston Methodist -sairaalan lääkäri Wesley Long sanoo USA Today -lehdelle muutoksen johtuvan todennäköisesti väestön hiipuvasta immuniteetista. Koulujen alku ja lisääntynyt matkailu ovat luultavasti myös lisänneet tartuntamääriä.

Uusien virusmuunnosten ei uskota aiheuttavan aiempaa vakavampia oireita, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa pitkäaikaisia oireita erityisesti riskiryhmiin kuuluville.

Yhdysvalloissa seurataan parhaillaan Pirola- eli BA.2.86-muunnoksen leviämistä. Sitä havaittiin ensimmäistä kertaa Texasin osavaltiossa. Vähäisen virustestaamisen vuoksi sen leviämistä on vielä vaikea arvioida.

Ruotsissa ja Kiinassa julkaistujen alustavien tutkimusten perusteella Pirola ei olisi mutaatioistaan huolimatta yhtä tarttuva kuin aiemmin uskottiin, kertoo CNN.

LUE MYÖS:
Tämä tekee uudesta koronaviruksesta erilaisen (VU 1.9.2023)

Tämä tekee uudesta koronaviruksesta erilaisen

01.09.2023 | 15:38

Uuden Pirola-nimellä tunnetun koronavirusmuunnoksen on todettu yleistyneen monissa maissa.

Omikronin alavariantti BA.2.86 havaittiin ensimmäistä kertaa Tanskassa heinäkuun lopulla ja Yhdysvalloissa elokuussa. Tapaukset eivät ole yhteydessä, joten viruskannan uskotaan levinneen jo laajasti väestössä.

BA.2.86 sisältää uusia mutaatioita verrattuna aiempiin omikronin kantoihin. Kansainvälisessä mediassa esiintynyt epävirallinen Pirola-nimitys tulee kreikkalaisten akkosten pii- ja rhoo-kirjaimista.

– Näin suurta määrää mutaatiota voi pitää merkittävänä, Yalen yliopiston infektiotautien asiantuntija Scott Roberts toteaa yliopistosairaalan verkkosivuilla.

Wall Street Journalin mukaan kesän aikana huomio keskittyi XBB-variantteihin, jotka ovat aiheuttaneet paikallisia epidemiapiikkejä muun muassa Yhdysvalloissa. Pirolaa pidetään erilaisena, koska sen piikkiproteiinissa on yli 30 mutaatiota. Se voi tämän vuoksi kiertää aiempien infektioiden ja rokotteiden luomaa suojaa.

On mahdollista, ettei syksylle suunniteltu tehosterokote suojaa kovin hyvin BA.2.86:lta. Yhdysvaltain tautikeskus CDC:n tieteellinen asiantuntija Katelyn Jetelina kuvailee uutta kantaa ”rajusti erilaiseksi”. Vielä ei ole tiedossa, aiheuttaako se mahdollisesti aiemmista muunnoksista poikkeavia oireita.

Viime viikkoina BA.2.86:ta on havaittu lisäksi Israelissa, Etelä-Afrikassa ja Britanniassa. Monet sairastuneista eivät ole matkustaneet lähiaikoina, mikä viittaa laajaan paikalliseen leviämiseen. Tutkijoiden mukaan Paxlovidin kaltaisten viruslääkkeiden teho todennäköisesti säilyy, sillä ne eivät tähtää viruksen piikkiproteiinin. Myös nykyisten pikatestien pitäisi havaita tautitapaukset.

Tutkijat uskovat uuden viruskannan keränneen vähitellen suuren määrän mutaatioita.

– Se on luultavasti kehittynyt jo jonkin aikaa, Guelphin yliopiston evoluutiobiologi Ryan Gregory toteaa WSJ:lle.

Uusi havainto: Koronan vähäiseltä altistukselta voi suojautua

29.08.2023 | 13:41

Tuoreen tutkimuksen mukaan koronavirusrokotteet ja aiemmat infektiot suojaavat myös uusilta tartunnoilta, jos henkilön altistus virukselle jää vähäiseksi.

Havainto viittaa siihen, että rokotusten yhdistäminen esimerkiksi maskinkäyttöön ruuhkaisissa tiloissa olisi hyödyllistä epidemia-aaltojen ehkäisemiseksi.

Tutkijat huomauttavat Nature-tiedelehdessä, että syntyvän immuniteetin luonteesta ei ole ollut täyttä varmuutta. Suojavaikutus heikentyy ajan ja uusien virusmuunnosten myötä. Monet tutkijat ovat epäilleet infektion todennäköisyyden olevan kiinni myös altistuksen määrästä ja kestosta.

Tutkimus tehtiin Yhdysvaltain Connecticutin osavaltiossa sijaitsevassa vankilassa, jonka ”kontrolloitu sosiaalinen rakenne” tarjosi mahdollisuuden selvittää erilaisia altistustasoja. Vangit saivat suuremman altistuksen, jos samaan selliin sijoitettu henkilö sairastui koronavirukseen. Viruspartikkelien määrä oli vähäisempi, jos henkilö oleskeli sairastuneen kanssa vain samalla osastolla.

Laitos koostuu 13 rakennuksesta, jossa on yleensä noin 9 300 vankia. Kesäkuun 2021 ja toukokuun 2022 välillä yhteensä 15 444 henkilöä vietti ainakin yhden yön kyseisessä vankilassa. Tutkimuksen alkupuolella deltamuunnos aiheutti suurimman osan tartunnoista, mutta joulukuun 2021 jälkeen omikron vaihtui valtavirukseksi.

Professori Akiko Iwasaki huomauttaa viestipalvelu X:ssä, että rokotusten ja aiempien tartuntojen luoma suoja oli merkittävä, jos altistus pysyi kohtuullisena. Suojavaikutus jäi heikommaksi vangeilla, jotka altistuivat sairastuneelle saman sellin sisällä.

Nyt on erittäin erittäin hyviä uutisia. Jos altistuksen määrä on vähäinen, niin rokotukset tai aiempi tartunta SUOJAAVAT seuraavalta tartunnalta.
Eli WHO:n suositukset:
– maskit
– ilmanvaihto
– etäisyydet
37/xhttps://t.co/pWfHRqmODZ pic.twitter.com/VIKSySLxfW

— Ilkka Rauvola (@jukka235) August 29, 2023

THL suosittelee uutta koronan tehosterokotetta iäkkäille ja riskiryhmille

18.08.2023 | 08:33

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee, että toukokuussa annetun ennakkoarvion mukaisesti koronarokotteen syystalven 2023 tehosteannos annetaan 65 vuotta täyttäneille, 18 vuotta täyttäneille lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville sekä 12 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuutteisille.

Rokotteena käytetään uutta XBB.1.5-varianttivalmistetta sitten kun se saa myyntiluvan.

Suurimmassa vakavan koronataudin riskissä oleville ryhmille suositellaan tehosteannosta, koska koronatautia esiintyy mahdollisesti jälleen enemmän syksyllä ja talvella. Uuden tehosteannoksen on tarkoitus vähentää vakavia sairastumisia, sairaalahoidon tarvetta ja koronaan liittyviä kuolemia.

– Laajaan koko väestön rokottamiseen ei ole lääketieteellistä perustetta. Alle 65-vuotiailla, joilla ei ole vakavalle koronataudille altistavia sairauksia, aiemmin suositellut kolme rokoteannosta sairastetut koronataudit mukaan lukien antavat yhä hyvän suojan vakavaa koronatautia vastaan, sanoo THL:n asiantuntijalääkäri Mika Muhonen tiedotteessa.

THL:n mukaan ei ole odotettavissa, että XBB.1.5-rokotteet antaisivat merkittävää suojaa lievää koronatautia ja tartuntoja vastaan. Tämän vuoksi sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille syystalven tehosteannosta suositellaan vain silloin, jos työntekijä kuuluu ikänsä tai perussairauksiensa vuoksi tehosteannoksen kohderyhmään. Kaikkien sote-ammattilaisten tehosteannoksille ei ole lääketieteellisiä perusteita.

Syystalven tehosteannoksena käytetään todennäköisesti Pfizerin uutta XBB.1.5-varianttiräätälöityä Comirnaty-rokotetta.

Ennakkotiedon mukaan Euroopan lääkevirasto EMA käsittelee rokotteen myyntilupahakemuksen elokuun lopussa. Kun rokote saa myyntiluvan, voimassa olevan yhteishankintasopimuksen mukaan sitä tulee Suomeen syyskuun lopusta alkaen runsas miljoona annosta.

– Jos uusi XBB.1.5-rokote saa myyntiluvan elokuun lopussa tai viimeistään syys-lokakuussa, rokotteet saadaan Suomeen ennen marraskuun alkua, jolloin riskiryhmiin kuuluvien influenssarokotukset alkavat. Korona- ja influenssarokotteet voidaan antaa tällöin samalla kertaa, Muhonen sanoo.

Hyvinvointialueet vastaavat rokotusten järjestämisestä ja kertovat, mistä ja milloin rokotteen voi saada.

THL on julkaissut syystalven koronarokotuksista työpaperin, jossa käsitellään keväällä ja kesällä kertynyttä tietoa rokotteista ja varianteista.

Epidemiatilanne on ollut kesällä Suomessa rauhallinen.

Suomessa ja maailmalla havaituista koronavirusmuunnoksista noin 90 prosenttia on ollut XBB-alalinjoja. Tällä hetkellä leviää nopeasti omikronvariantin alalinja EG.5, joka havaittiin ensimmäisen kerran helmikuussa 2023. Maailman terveysjärjestö WHO on listannut sen tehostetun seurannan alle nopean leviämisen vuoksi. Elokuuhun mennessä muunnosta on havaittu 51 maasta. Sen osuus kaikista havainnoista on kasvanut etenkin Kiinassa, Yhdysvalloissa ja Etelä-Koreassa.

Suomessa EG.5-variantti havaittiin ensimmäisen kerran kesäkuun alussa ja sen osuus kaikista havainnoista oli heinäkuussa noin 5 prosenttia.

Uudesta variantista on toistaiseksi vähän tutkimustietoa. XBB.1.5-varianttiin verrattuna EG.5-variantilla on piikkiproteiinissa uusi mutaatio, joka voi vähentää vasta-aineiden toimintaa virusta vastaan. Tutkimustietoa mutaation vaikutuksesta on vielä rajallisesti, mutta tähän asti raportoitujen havaintojen perusteella on odotettavissa, että EG.5-variantti pystyy kiertämään immuunivastetta hieman verrattuna XBB.1.5-varianttiin. Viruksen muuntumisen seurauksena uudet variantit ovat pystyneet aiheuttamaan tartuntoja.

XBB-räätälöidyillä rokotteilla saadaan todennäköisesti parempaa suojaa uusien XBB-varianttien aiheuttamia tartuntoja vastaan kuin aiempiin omikronvariantteihin perustuvilla rokotteilla. Väestön ja yksilön immuunisuojaan vaikuttavat olennaisesti paitsi aiemmat rokotteet, myös aiempien varianttien aiheuttamat tartunnat.

– On mahdollista, että uuden variantin osuus tartunnoista nousee syksyn ja talven aikana huomattavasti. Ei ole kuitenkaan viitteitä, että se olisi muita variantteja vaarallisempi ja aiheuttaisi suurempaa terveydellistä haittaa kuin muut samanaikaisesti kiertävät muunnokset, kertoo THL:n erikoistutkija Erika Lindh.

– Arviointi on hankalaa, sillä tapausmäärien on oltava melko suuria ennen kuin voidaan tehdä päätelmiä yksittäisen muunnoksen epidemiologisesta merkityksestä tai sen aiheuttaman taudin vakavuudesta, Lindh jatkaa.

THL seuraa jatkuvasti koronan epidemiatilannetta, rokotusten suojatehoa ja turvallisuutta, sairaalahoidon ilmaantuvuutta ja kertynyttä tutkimustietoa. THL muuttaa rokotussuosituksia tarvittaessa lääketieteellisin perustein.

Uusi koronamuunnos leviää, havaittu myös Suomessa

11.08.2023 | 14:54

Uusi koronamuunnos EG.5 eli ”Eris” leviää maailmalla. CNN:n mukaan uusi koronamuunnos EG.5 aiheuttaa jo 17 prosenttia kaikista Yhdysvalloissa todetuista tartunnoista. Myös sairaalahoidon tarve koronaviruksen takia on Yhdysvalloissa kasvanut.

Yhdysvaltojen lisäksi EG.5 leviää nopeasti Irlannissa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa, Japanissa ja Kiinassa. Yhdysvalloissa se on ehtinyt nousta jo yleisimmäksi koronamuunnokseksi.

Maailman terveysjärjestö WHO on listannut EG.5-muunnoksen silmällä pidettäväksi. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan syytä olettaa, että se poikkeaisi merkittävästi muista nyt kiertävistä muunnoksista.

Ylen mukaan koronaviruksen uusin muunnos on levinnyt myös Suomeen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) juuri valmistuneet koronaviruksen genomiseurannan tilastot kertovat, että heinäkuussa EG.5 aiheutti noin viisi prosenttia Suomessa tutkituista koronainfektioista. Ensimmäisen kerran muunnosta tavattiin maaperällämme kesäkuun alussa.

Ylen haastattelema THL:n erikoistutkija Erika Lindh kuitenkin muistuttaa, että alueilla, joissa sairaalahoidettavat tapaukset ovat lisääntyneet, ei tiettävästi ole havaittu sairaaloissa suhteessa korkeampaa EG.5-esiintyvyyttä.

Professori: Koronapandemiasta tarvitaan laajamittainen selvitys

16.07.2023 | 09:23

Koronapandemiaa ja sen toimenpiteitä tulisi jälkiarvioida, sanoo Turun yliopiston julkisoikeuden professori Janne Salminen.

– Kriisitoimet tarkoittivat perusoikeuspoikkeuksia ja uudenlaisia rajoituksia sekä valtioelinten ja hallinnon toimia vaikeassa tilanteessa. Kriisin jälkeenkin toimilla voi olla vaikutuksia, Salminen kirjoittaa Turun Sanomien mielipidekirjoituksessa.

Salmisen mukaan ennaltaehkäisytyö ja varautuminen jäävät usein huomioimatta. Hän myös muistuttaa, että kriisinhoito on valtionhallinnolle hyvinkin epäkiitollinen tehtävä.

– Kriisitoimien välttämättömyyttä ja oikeasuhtaisuutta on hankala arvioida. Lisäksi kriisissä päätöksenteolta edellytetään usein ripeyttä, Salminen sanoo.

Kriisin aikana arviointi liittyy usein ajankohtaisiin vaihtuviin tilanteisiin ja saattaa olla jopa päiväkohtaista. Salmisen mukaan covid-19-pandemiasta tulisikin suorittaa jälkikäiteinen laajempi arviointi.

– Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa on pandemiasta tehty laajat viralliset selvitykset, Salminen toteaa.

Kriisin jälkiarvioinnilla on Salmisen mukaan merkitystä muun muassa julkisen vallankäytön näkökulmasta, sekä jälkikäteisen kontrollin ja vastuun kannalta. Arviointi myös tarjoaa mahdollisuuden yhteiskunnan kriisinkestävyyden parantamiseen.

– Erityisesti pitkäkestoisen kriisin erilaiset vaiheet sekä eri toimet niissä ja toimiin vaikuttaneet tekijät on dokumentoitava huolellisesti, Salminen kirjoittaa.

– Kriisin syitä, kriisitoimia ja kriisin seurauksia on tarkasteltava osana jälkiarviota. Niin syyt ja niiden monitahoisuus, kriisitoimet yksityisten suojelemiseksi, vahinkojen rajoittamiseksi ja kompensoimiseksi kuin kriisin seuraukset on otettava tarkasteluun, hän jatkaa.

Koronakriisin opetuksia käsittelevän tutkimushankkeen toteuttaminen on kirjattu myös Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmaan.

– Onkin tärkeää, että osana yhteiskunnan kriisinkestävyyttä vahvistavia toimia pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaan Suomessa toteutetaan koronakriisistä tutkimushanke, jossa käsitellään ainakin kriisin johtamista, varautumista ja perusoikeusrajoituksia, Salminen korostaa.

THL:n mukaan koronapandemia osoitti yhtenäisen tilannekuvan tarpeen

28.06.2023 | 14:14

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan koronaviruspandemia osoitti yhtenäisen ja kattavan tilannekuvan tarpeen.

Koronaepidemian hoito edellytti kansallisen tietopohjan jatkuvaa hyödyntämistä sekä tietotuotannon nopeuttamista ja laajentamista. Pandemian alkaessa kattavaa ja ajantasaista kansallista tilannekuvaa koko terveydenhuollosta ei kuitenkaan ollut.

Pandemian alettua Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän toimijat alkoivat nopeasti rakentaa järjestelmiä paremman kansallisen tilannekuvan muodostamiseksi.

Kansallinen tilannekuva koostettiin THL:n rekistereistä ja kyselyistä, tehohoidon laaturekisteristä, materiaalisen valmiuden tilannekuvasta sekä Fimean muodostamasta lääkehoidon tilannekuvasta.

– Tilannekuvakokonaisuus rakennettiin eri tietolähteistä pitkälti koronapandemiaa varten, kertoo THL:n kehittämisjohtaja Jukka Jokinen tiedotteessa.

THL:n mukaan koronavirusepidemia nosti esiin useita tilannekuvaa koskevia haasteita. Valtakunnallista päätöksentekoa varten nousi uusia tietotarpeita esimerkiksi käytössä olevista tiloista, laitteista ja varusteista, joita ei ennen ollut koettu merkityksellisiksi yhteiskunnallisen päätöksenteon kannalta. Tilannekuva ja siitä johdetut päätökset tuli myös saada aikaan aikaisempaa paljon nopeammassa tahdissa.

Uusia tiedonkeruita oli pandemian aikana kehitettävä nopeasti. Osa tiedonkeruista oli työvoimavaltaisia, vaati muistuttelua ja tuotti maantieteellisesti vaihtelevia tuloksia.

Laadukas ja oikea-aikainen tieto on edellytys laadukkaalle päätöksenteolle ja terveysturvallisuuden ylläpitämiselle. Kriisitilanteessa päätöksenteon tueksi saatavan tiedon ajantasaisuus, kattavuus ja laatu saattavat kuitenkin poiketa normaalitilanteesta. Päätöksiä voidaan joutua tekemään puuttuvan ja muuttuvan tiedon varassa.

– Pandemia-ajan työtä ja tietopohjaa arvioimalla voimme varmistaa, että seuraaviin häiriötilanteisiin olemme varautuneet laadukkaalla tiedolla. Varautuminen ja tilannekuva edellyttävät hyvää yhteistyötä hyvinvointialueiden, niiden valmiuskeskusten, THL:n ja muiden poikkihallinnollisesti toimijoiden kesken, sanoo THL:n Terveysturvaajat-osaston johtaja Otto Helve.

Koronaviruspandemian aikana pystyttiin ensimmäistä kertaa seuraamaan sairaalahoitoon joutuvien henkilöiden ominaisuuksia, hoitojaksojen kestoja ja palvelujärjestelmälle aiheutuvaa kuormitusta viikoittain.

Kansallisella ja alueellisella tasolla pystyttiin tuottamaan tietoa esimerkiksi koronasairaalahoidon ilmaantuvuudesta pandemian kannalta tärkeiden taustatekijöiden, kuten riskiä lisäävien sairauksien, iän sekä saatujen rokoteannosten mukaan. Lisäksi pystyttiin seuraamaan rokotusten kykyä estää sairaalahoitoa vaativia taudinkuvia tai kuolemia.

Tilannekuvan rakentaminen muuttuvassa tilanteessa edellytti tietojen yhdistämistä useista eri rekistereistä ja tietolähteistä.

– Myös jatkossa on keskityttävä kansallisten sosiaali- ja terveysrekisterien kehittämiseen yhdessä hyvinvointialueiden kanssa, jotta ei kuormiteta terveydenhuollon ammattilaisia erilliskyselyillä, Jukka Jokinen painottaa.

Uniongelmien haitoista on saatu uutta tietoa

08.06.2023 | 11:28

Yli 600 000 osallistujaa kattava suomalaistutkimus vahvistaa unettomuuden suurentavan alttiutta sairastua influenssaan ja muihin hengitystieinfektioihin. Lisäksi huonounisuuden todettiin suurentavan sairaalahoitoa vaativan koronainfektion riskiä.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että aiempi unettomuusdiagnoosi suurentaa riskiä sairastua erityyppisiin hengitystieinfektioihin. Suomalaisilla osallistujilla unettomuudesta kärsivien riski sairastua tarkemmin määrittelemättömään hengitystieinfektioon oli lähes kuusinkertainen ja influenssaan yli nelinkertainen keskimääräiseen verrattuna.

Helsingin yliopiston tutkijoiden johtamassa tutkimuksessa hyödynnettiin suomalaista FinnGen-tutkimusaineistoa ja Britannian biopankkiaineistoa. Tutkimus kattoi yhteensä yli 600 000 henkilöä, joista lähes kaksi kolmasosaa oli suomalaisia.

Britannian biopankin aineistoon pohjautuvat analyysit vahvistivat suomalaisessa aineistossa saadut tulokset unettomuusdiagnoosin ja infektioriskin yhteydestä, vaikka havaittu vaikutus ei ollutkaan yhtä selkeä.

Geneettinen tutkimus vahvisti syy-yhteyden

Aiemmissa tutkimuksissa on saatu viitteitä lyhytkestoisen unettomuuden ja elimistön puolustusjärjestelmän välisestä yhteydestä. Myös pitkäaikaisen unettomuuden ja infektioherkkyyden välistä yhteyttä on tutkittu, mutta syy-seuraussuhdetta ei ole aiemmin voitu todistaa.

Nyt toteutetussa tutkimuksessa hyödynnettiin geneettisen epidemiologian menetelmiä syy-yhteyden selvittämiseen ja vahvistettiin unettomuuden lisäävän hengitystieinfektioiden riskiä. Lisäksi havaittiin yhteys unettomuuden ja koronainfektion oireidenvakavuuden ja sairaalahoitoa vaatineen koronainfektion välillä.

– Tällaisen tutkimusasetelman etuna on sekä pitkittäisaineistojen hyödyntäminen että syy-seuraussuhteiden kartoittaminen satunnaistamiseen perustuvilla perimän analyysityökaluilla, kertoo tutkimuksesta vastannut ryhmänjohtaja Hanna Ollila Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista FIMMistä.

Lisäksi tutkimuksessa selvisi, ettei tuloksia selitä esimerkiksi ylipaino tai tupakointi, joiden molempien tiedetään altistavan sekä unettomuudelle että hengitystieinfektioille.

Pitkäaikaisesta unettomuudesta kärsii lähes kymmenen prosenttia suomalaisista. Havainnoilla on siis merkitystä myös kansanterveyden kannalta.

– Tulokset osoittavat, että riittävällä unella on merkitystä tehokkaan immuunipuolustuksen ylläpitämiseksi, Ollila sanoo.

Tutkimuksen toteuttivat Helsingin yliopisto ja Harvardin yliopisto yhteistyössä Yalen ja Stanfordin yliopistojen kanssa.

Kiinan entinen koronajohtaja: Laboratoriovuoto on yksi mahdollisuus

02.06.2023 | 23:56

Kiinan hallituksen korkea-arvoisimpiin tutkijoihin lukeutunut professori George Gao sanoo pitävänsä mahdollisena, että pandemian aiheuttanut koronavirus olisi päässyt vahingossa pakoon laboratoriosta.

George Gao johti aiemmin Kiinan tautikeskus CCDC:tä ja oli aktiivisesti mukana koronatoimien suunnitellussa ja pandemian alkuperän selvittämisessä.

– Kaikkea voi aina epäillä, se on tiedettä. En itse sulje pois mitään vaihtoehtoja, George Gao sanoi BBC Radio 4:n haastattelussa.

Kiinan hallitus on kiistänyt jyrkästi väitteet taudin keinotekoisesta alkuperästä. Vallitsevan teorian mukaan virus olisi levinnyt mahdollisesti lepakoista muihin eläimiin ja lopulta ihmisiin Wuhanin eläintorilla.

Wuhanin virustutkimuslaitoksen ”lepakkonaiseksi” kutsuttu tutkija, professori Shi Zhengli on toistuvasti vakuuttanut, ettei patogeenejä ole päässyt laboratoriosta pakoon. Kiinan hallitus väittää teorioiden olevan Yhdysvaltain tiedustelupalvelun keksintöä.

Taudin alkuperää tuoreessa haastattelussa pohtinut George Gao on maailmankuulu virustutkija ja immunologi. Hän lopetti aiemmassa tehtävässään viime vuonna ja toimii nyt Kiinan kansallisen luonnontiedesäätiön varajohtajana.

Professorin mukaan Wuhanin virustutkimuslaitoksen toimintaa olisi selvitetty erillisessä tutkimuksessa, jossa tautikeskus ei ollut mukana. Kiina ei ole virallisesti kertonut vastaavanlaisesta selvityksestä.

– Hallitus järjesti jotain, Gao sanoi.

Professori huomautti, ettei ole itse nähnyt selvityksen tuloksia. Hän kertoi kuulleensa laitoksen saaneen puhtaat paperit.

– Luulen johtopäätöksen olleen, että he seurasivat kaikkia asianmukaisia toimia. Väärinkäytöksiä ei löytynyt, George Gao totesi.

Aiemmin salaiseksi luokiteltujen Yhdysvaltain tiedusteluraporttien mukaan useat Wuhanin laboratorion tutkijat olisivat sairastuneet syksyllä 2019 tautiin, jonka oireet ”sopivat sekä Covid-19:ään että yleisiin kausiflunssiin”.

Monet pandemian alkuperää selvittäneet länsimaiset tutkijat ovat kertoneet vakuuttuneensa siitä, että tiedot täsmäävät koronaviruksen luonnolliseen leviämiseen eläintorin kautta.

LUE MYÖS:
Laboratoriovuoto kiistetään: Tämä oli pandemian alkupiste (VU 16.8.2022)

Huippututkija: Korona on kaikkea muuta kuin ohi

28.05.2023 | 11:34

Vaikka Maailman terveysjärjestö WHO on julistanut koronaviruksen aiheuttaman maailmanlaajuisen hätätilan päättyneen, ei virus ole häviämässä minnekään. Näin sanoo arvostettu immunologi, Yalen yliopiston professori Akiko Iwasaki The Guardianin haastattelussa. Iwasaki on tutkinut etenkin niin sanottua pitkää koronaa, eli taudin pitkäkestoisia jälkioireita.

Koronaviruksen variantit leviävät yhä maailmalla, professori toteaa.

– Ymmärrän miksi hätätila piti päättää, taloudelliset ynnä muut seikat vaikuttivat siihen. Mutta Covid ei ole ohi, kaikkea muuta. Virus on tullut jäädäkseen, ja sen takia meidän on nyt mietittävä tällä hetkellä leviäviin variantteihin tepsiviä buusterirokotteita, sekä mahdollisia tulevia immuniteetin kiertäviä variantteja.

– Ihmiset haluavat jättää pandemian taakseen, ymmärrän sen, mutta virus on yhä keskuudessamme, ihmisiä sairastuu, ja pitkän koronan riski on olemassa. Minä käytän yhä maskia ja noudatan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä niin pitkälti kuin mahdollista, Iwasaki sanoo.

Pitkään koronaan liittyy yhä useita kysymysmerkkejä, Iwasaki kertoo. Viruksen pitkäaikaisia jälkioireita on löydetty yli 200, ja ne vaikuttavat lähes kaikkiin ihmisen elimiin. Iwasakin mukaan tutkijat ovat havainneet, että jopa lievä koronatartunta voi aiheuttaa muutoksia aivoissa.

Uusia hoitokeinoja ollaan kuitenkin kehittämässä, professori Iwasaki sanoo.

– Olemme aloittamassa kliinisen tutkimuksen, jossa 50 potilaalle annetaan Paxlovidia ja 50 potilaalle taas lumelääkettä. Yritämme selvittää, aiheuttaako jatkuva virusinfektio pitkää koronaa joissakin ihmisissä. Emme anna heille tavanomaista viiden päivän hoitoa, vaan 15 päivän hoidon, nähdäksemme jos ongelman lähde eli replikoituvan viruksen jäänteet saadaan eliminoitua.

Tulevissa koronarokotteissa voi olla suuri ero aiempaan

28.05.2023 | 08:30

Koronarokotteisiin saattaa lähitulevaisuudessa olla luvassa merkittävä muutos, uutisoi The Atlantic. Siinä missä nykyinen rokote suojaa kahdelta variantilta, joista yksi on pandemian vuonna 2020 aloittanut alkuperäinen virus, eivät tulevat rokotteet ehkä sisällä ollenkaan tätä Wuhanin viruskantaa. Sen sijaan uudet rokotteet saattavat sisältää vain yhtä varianttia, eli maailmalla tällä hetkellä jylläävää XBB.1.-alalinjaa.

Lopullista päätöstä asiasta ei ole Yhdysvalloissa vielä tehty, mutta Maailman terveysjärjestö WHO:n asiantuntijapaneeli suositteli jo aikaisemmin toukokuussa ottamaan uusien rokotteiden koostumuksissa huomioon nyt leviävät muunnokset.

WHO kehotti huhtikuussa pitämään silmällä XBB.1-alalinjan uusia variantteja. WHO:n Maria Van Kerkhoven mukaan koronavirukseen sisältyy useita epävarmuustekijöitä, sillä virus on jatkanut muuntumistaan ennalta-arvaamattomalla tavalla, CNN uutisoi tuolloin.

The Atlantic haastattelemat asiantuntijat pitävät rokotteiden fokuksen siirtämistä kahdesta variantista yhteen, alkuperäisestä viruskannasta ja omikronista ainoastaan XBB.1-alalinjaan kannatettavana.

– Se on järkevää, sanoo Gladstone Institute of Virology-tutkimuslaitoksen johtaja Melanie Ott.

”Kiina vastuuseen pandemiasta” – jäljet johtavat laboratorioon

19.05.2023 | 16:40

Amerikkalaissenaattori Marco Rubion johtaman työryhmän raportti toteaa, että vuoden 2019 jälkimmäisellä puoliskolla sattunut vakava bioturvallisuuteen liittyvä vahinko johti mahdollisesti koronaviruspandemiaan. Asiasta kertoo Real Clear Politics, joka sai raportin haltuunsa ennen sen julkaisua.

Kaksi vuotta valmistellun raportin mukaan Kiinan Wuhanissa sijaitsevan virologian instituutin työntekijä varoitti vakavista turvallisuusriskeistä jo heinäkuussa 2019. Varoituksia ei kuitenkaan huomioitu, eikä turvallisuusaukkoja paikattu.

Raportti kiinnittää huomiota siihen, että Kiinan viranomaisten mukaan laboratorioteorialle ei ole mitään perusteita. Silti pian viruksen leviämisen julkistamisen jälkeen bioturvatoimia nostettiin merkittävästi niin Wuhanin instituutissa kuin muuallakin Kiinassa.

Se myös tunnetusti vähätteli viruksen vaarallisuutta ja pyrki jopa piilottelemaan sen olemassaoloa ja alkuperää maailmalta samalla, kun itse varautui suojelemaan kansaansa.

– Samalla, kun Peking kielsi mahdollisuuden sille, että COVID-19 olisi lähtöisin laboratoriosta, se varoitti omia viranomaisistaan samasta riskistä ja asetti uusia määräyksiä estämään vastaavat tapaukset, raportissa todetaan.

Rokotetutkimusta jo marraskuussa 2019

Rubion johtaman työryhmän mukaan Kiinan asevoimien yhteydessä työskentelevät tieteilijät hakivat patenttia COVID-19 -rokotteelle helmikuussa 2020. Patenttiin liittyvän tutkimusaineiston mukaan työ aloitettiin jo marraskuussa 2019.

Maan viranomaiset kertoivat viruksen leviämisestä maailman terveysjärjestö WHO:lle uudenvuodenaattona 2019.

– Tämän vaikutuksia on mahdoton sivuuttaa. Peking salasi totuutta. Tämä raportti vahvistaa tarvetta asettaa Kiinan kommunistinen puolue vastuuseen pandemiasta, Rubio sanoo.

Raportissa spekuloidaan, että Kiinan täysi läpinäkyvyyden puute viruksen alkuperän suhteen johtuu asian noloudesta.

– Kun otetaan huomioon, että tämä valtion laboratorio rakennettiin esittelemään Kiinan kasvavaa tieteellistä kyvykkyyttä ja että ainakin osa sen tutkimuksesta sisälsi valtiosalaisuuksia, ei ole vaikea kuvitella, miten äärimmäisen nolona ja herkkänä kommunistipuolueen johtajat asiaa pitäisivät, vaikka onnettomuus ei olisikaan aiheuttanut pandemiaa, raportissa todetaan.