Verkkouutiset

Koronavirus

Suomessa kehitetty nenäsumute suojaa koronatartunnalta

24.03.2023 | 12:35

Helsingin yliopiston tutkijoiden kehittämä TriSb92-molekyyli on koe-eläintutkimuksissa vahvistunut toimivaksi suojaksi koronavirustartuntaa vastaan.

Molekyyli tunnistaa koronaviruksen piikkiproteiinin kohdan, joka on yhteinen viruksen kaikille nykyisille muunnoksille, ja estää sen toiminnan.

– Nenään annosteltuna TriSb92-molekyyli estää erittäin tehokkaasti infektion, ja soluviljelmissä tehdyt kokeet osoittavat sen kattavan myös aivan viimeisimmät virusmuunnokset kuten XBB, BF.7 ja BQ.1.1, tutkijatohtori Anna Mäkelä kertoo yliopiston tiedotteessa.

Eläinkokeet ovat osoittaneet, että molekyyli voi nenään sumutettuna estää tartunnan muutaman tunnin altistumisen jälkeen. Tutkijoiden mukaan molekyyli säilyy täysin toimintakykyisenä huoneenlämmössä vähintään puolitoista vuotta, joten se soveltuu käytettäväksi nenäsumutteena.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu Nature Communications -tiedejulkaisussa.

Vaikka koronapandemian pahin vaihe on ainakin toistaiseksi ohitettu, nenään annosteltava suoja voi olla tulevaisuudessa ratkaiseva apu estämään koronaviruksen leviämistä.

– Uusimmat virusmuunnokset väistävät tehokkaasti sekä rokotteiden että sairastetun taudin aikaansaamaa vastustuskykyä, ja tällä hetkellä rokotteet eivät enää juurikaan estä tartuntoja, Mäkelä perustelee.

Lisäksi nenäsumute voi suojata vakavalta taudilta niitä ihmisiä, jotka eivät saa rokotteista riittävää immuniteettia, kuten immuunipuutteista kärsiviä henkilöitä ja ikääntyneitä.

Lääkäriyritykset vaativat koronakriisin hoidosta perusteellista selvitystä

24.03.2023 | 08:36

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta esitti MTV:n Uutisextrassa riippumattoman ja perusteellisen jälkiselvityksen tekemistä koronakriisin hoidosta. Lääkäripalveluyritykset ry kannattaa tehtyä ehdotusta ja esittää, että selvityksessä arvioidaan myös yksityisen terveydenhuollon rooli kriisin hoidossa.

THL teki noin vuosi sitten selvityksen COVID-19-pandemian hallinta ja johtaminen Suomessa. Siinä väitettiin, että tarkastelun kohteena oli koko suomalainen terveysjärjestelmä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

− Näin ei kuitenkaan ollut. Yksityinen terveydenhuolto jätettiin selvityksen ulkopuolelle. Yksikään tuohon raporttiin haastatelluista ei edustanut yksityistä sektoria eikä yksityisiä palveluita mainita raportissa lainkaan, LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen sanoo.

− Jälkiselvityksessä on kuvattava tehdyt toimenpiteet ja arvioitava monipuolisesti niiden tarpeellisuutta, vaikuttavuutta ja oikeasuhtaisuutta, esittää Partanen.

LPY:n mielestä uudessa, riippumattomassa selvityksessä täytyy arvioida, millainen kapasiteetti yksityisellä sektorilla olisi ollut auttaa kriisin hoidossa ja kuinka sitä hyödynnettiin. Olisiko hoitoonpääsyä voitu nopeuttaa ja terveyshaittoja pienentää, jos olisi käytetty enemmän yksityisellä sektorilla tarjolla olevia resursseja ja palveluita?

Partanen huomauttaa, että korona ei todennäköisesti jää viimeiseksi pandemiaksi, joka rantautuu Suomeen.

– Siksi olisi tärkeää, että jälkiselvityksessä tehdään esityksiä toimenpiteistä, jotta tuleviin kriiseihin pystytään varautumaan paremmin ja niiden aikana toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä selvitys tukisi ensi vaalikaudella tehtävää valmiuslain uudistamistyötä, hän sanoo.

LPY:n näkemyksen mukaan koronatestaukset, jäljittäminen ja rokotukset olisi voitu toteuttaa tehokkaammin ja nopeammin hyödyntämällä yksityisen terveydenhuollon osaamista ja kapasiteettia.

– Julkisen terveydenhuollon hoitovelan kasvua koronan seurauksena olisi myös voitu hillitä merkittävästi ohjaamalla kiireetöntä hoitoa tarvitsevia potilaita yksityiseltä sektorilta hankittavien palveluiden piiriin.

− Toivottavasti THL:n pääjohtajan esitys toteutuu ja käynnistetään pikaisesti selvitystyö, jossa otetaan tarkastelun kohteeksi koko suomalainen terveysjärjestelmä, myös yksityisen sektorin toiminta, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla, Partanen esittää.

Markku Tervahauta MTV:lle: Koronatoimista on tehtävä jälkiselvitys

18.03.2023 | 17:26

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta vaatii MTV:n Uutisextrassa kokonaisvaltaista selvitystä koronapandemian aikaisista toimista.

Tervahaudan mukaan muun muassa koronarajoitusten oikeasuhtaisuutta käsittelevä selvitys olisi hyvä laatia julkishallinnon ulkopuolisin voimin.

– Koota toimenpiteet, ja arvioida jälkikäteen niiden oikeasuhtaisuutta, Tervahauta tiivistää selvityksen tarkoitukseksi.

Tervahauta nostaa selvityksessä käsiteltäviksi asiaksi esiin erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuneet koronarajoitukset. Hän kyseenalaistaa sen, purettiinko rajoituksia riittävän oikea-aikaisesti ja pyrittiinkö normaalia elämää vapauttamaan riittävästi.

Pääjohtaja kertoo myös miettivänsä sitä, oltiinko rajoituksissa ylivarovaisia ja pidettiinkö niitä yllä liian pitkään.

– Erityisesti lapset ja nuoret opiskelijat olivat aika pitkiä aikoja eristyksissä, eikä syntynyt normaalia kanssakäymistä opiskelutovereiden kanssa, Tervahauta harmittelee.

Nuoriin kohdistuvien rajoituksen lisäksi Tervahauta sisällyttäisi selvitykseen myös eri viranomaisten välisen yhteistyön ja sen toimivuuden. Tervahaudan mukaan pandemian aikana monet viranomaiset ja muut julkishallinnon toimijat ”eivät pysyneet lestissään”.

– Yhteistyötähän vaikeuttaa se, jos joku toimija laiminlyö omia velvoitteitaan tai astuu toisten tehtäväkentälle, Tervahauta kommentoi.

Tervahauta ei suoraan viittaa mihinkään tiettyyn toimijaan puhuessaan viranomaisyhteistyön puutteista. Pandemian aikana sosiaali- ja terveysministeriö kuitenkin kannatti usein tiukempia rajoituksia kuin THL.

– Uskoisin että sieltäkin (STM:stä) löytyy [puutteita]. Voi olla, että myös meidän organisaatiomme (THL) jossain kohtaa ei ole pysynyt lestissään, Tervahauta myöntää.

Pandemian alkuperä voi jäädä arvoitukseksi

03.03.2023 | 23:57

Yhdysvaltain energiaviraston kerrotaan päätyneen liittovaltion poliisi FBI:n kanssa samaan arvioon, jonka mukaan koronaviruspandemia lähti todennäköisesti liikkeelle vahingossa kiinalaisesta laboratoriosta.

Wall Street Journal -lehti kertoi päätelmän pohjautuneen uusiin tiedustelutietoihin. Viruksen uskotaan kiertäneen Wuhanin kaupungissa viimeistään marraskuussa 2019 ja lähteneen mahdollisesti liikkeelle Wuhanin virustutkimuskeskuksesta, jossa oli tehty vuosien ajan lepakkojen koronaviruskantoja koskevaa tutkimusta.

Valkoisen talon kansallisen turvallisuuden tiedottaja John Kirby painotti, ettei presidentti Joe Bidenin hallinnossa ole tehty lopullista päätelmää pandemian alkuperästä. Hänen mukaansa asiaan liittyy vielä suurta epävarmuutta.

Monet tutkijat uskovat viruksen siirtyneen luonnollisesti eläimistä ihmiseen ja alkaneen levitä Wuhanin eläintorin alueella. Georgetownin yliopiston professori Lawrence Gostin pitää hyvin epätodennäköisenä, että pandemian alkuperästä saataisiin koskaan pitävää näyttöä.

– Uskon historioitsijoiden toteavan myöhemmin, että tämä oli yksi pandemian suurimpia epäonnistumisia, Gostin sanoo CBC:lle.

Pohdintaa laboratoriovuodosta pidettiin aiemmin lähinnä salaliittoteoriana, mutta sen mahdollisuutta on pohdittu yhä laajemmin. Monien tutkijoiden mukaan väitteitä olisi vielä selvitettävä ennen niiden tyrmäämistä. Kiina on vaikeuttanut pääsyä moniin tärkeinä pidettyihin tietoihin ensimmäisistä virustapauksista ja Wuhanin viruslaboratorion toiminnasta.

FBI:n johtaja Christopher Wray vahvisti liittovaltion poliisin kannan, jonka mukaan virus pääsi todennäköisesti karkuun Wuhanissa sijaitsevasta laboratoriosta.

Venäläisen koronarokotteen kehittäjä on tapettu

03.03.2023 | 19:11

Venäläisen Sputnik V -koronarokotteen kehittämisessä mukana ollut tutkija Andrei Botikov on tapettu kotonaan Moskovassa. Asiasta kertoo muun muassa venäläinen uutissivusto RBK.

Sisäministeriön lähteen mukaan hänet tapettiin kuristamalla. RBK:n lähteiden mukaan Botikovilla oli ennen henkirikosta ollut asunnossaan vieraana mies, jonka kanssa hänellä oli tullut riitaa.

Viranomaiset epäilevät tapausta murhaksi. Murha tapahtui Botikovin asunnossa Rogov-kadulla Moskovan luoteisosassa.

Botikov työskenteli vanhempana tutkijana Gamalejan epidemiologian ja mikrobiologian tutkimuskeskuksessa. Kyseinen laitos kehitti Sputnik V -koronarokotteen.

THL:n mukaan koronarokotusten tehosteelle ei ole tarvetta

01.03.2023 | 07:28

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ei suosittele väestöpohjaista koronarokotusten tehosteannoskierrosta tälle keväälle. Voimakkaasti immuunipuutteisille suositellaan kuitenkin tehosteannoksia lääkärin tekemän yksilöllisen harkinnan perusteella.

THL:n mukaan epidemiatilanne on Suomessa tällä hetkellä rauhallinen, eikä keväällä ole toistaiseksi odotettavissa viime vuoden kaltaisia epidemia-aaltoja. Potilasmäärät ovat laskeneet huomattavasti sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa. Myös koronasta johtuvia kuolemia todetaan aiempaa vähemmän.

– Seuraamme epidemiatilannetta, eri ikä- ja riskiryhmien sairaalahoidon tarvetta ja kuolemia kuitenkin jatkuvasti, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

THL suositteli syyskuussa kaikille 65 vuotta täyttäneille ja 18 vuotta täyttäneille riskiryhmiin kuuluville syystalven tehosteannosta.

– Tehosteannoksen ottaneilla on tuore immuunisuoja, joten kevään uusi tehosteannos ei antaisi heille merkittävää lisähyötyä vakavan koronataudin ehkäisyssä, Nohynek sanoo.

Varianttiräätälöityjä syystalven tehosteannoksia oli annettu Suomessa 23.2.2023 mennessä yli 860 000. Suositus koskee kaikkiaan noin kahta miljoonaa ihmistä. Varianttitehosteannoksen voi yhä hakea omalta hyvinvointialueelta.

Terveillä alle 65-vuotiailla suositellut kolme rokoteannosta tai kaksi annosta ja sairastettu koronatauti antavat erittäin hyvän ja pitkäaikaisen suojan vakavaa tautia vastaan. Suoja ei ole 14 kuukauden seuranta-aikana juuri laskenut, eikä ole odotettavissa, että suoja oleellisesti laskisi tässä ikäryhmässä.

– Koronarokotteiden tuoma suoja omikrontartuntoja vastaan on sen sijaan vähäinen ja lyhytaikainen, Nohynek toteaa.

Jos omia suositeltuja koronarokoteannoksia ei ole vielä ottanut, ne voi edelleen ottaa. Hyvinvointialueet vastaavat rokotusten järjestämisestä ja kertovat, mistä ja milloin rokotuksia voi saada.

Voimakkaasti immuunipuutteisille tehosteannoksia yksilöllisen riskinarvion perusteella

THL suosittelee, että maaliskuun alusta alkaen koronarokotusten tehosteannoksia annetaan hoitavan lääkärin yksilöllisen riskinarvion perusteella voimakkaasti immuunipuutteisille 12 vuotta täyttäneille. Samalla on hyvä tehdä arvio koronalääkityksen tarpeesta tartuntatilanteessa, koska voimakkaasti immuunipuutteisilla ei aina muodostu vastetta rokotteelle tai vaste jää heikoksi.

Voimakkaasti immuunipuutteiset eivät saa rokotteista yhtä hyvää suojaa koronatautia vastaan kuin terveet. Voimakkaasti immuunipuutteisia ovat esimerkiksi henkilöt, joille on tehty elinsiirto, jotka saavat dialyysihoitoa tai jotka ovat saaneet solunsalpaajahoitoa vuoden sisällä.

– Oma hoitava lääkäri voi arvioida potilaan rokotussuojan tehostamisen tarpeen, immuunivasteen, sairastumisriskin, muut suojautumiskeinot ja aikataulutuksen suhteessa muuhun hoitoon, kertoo THL:n asiantuntijalääkäri Mika Muhonen.

THL ei anna erillistä ohjetta tehosteannosten määrästä ja aikataulusta voimakkaasti immuunipuutteisille. Rokotevalmisteiden myyntiluvissa tehosteannosten vähimmäisaikaväli on kolme kuukautta.

Kohdennettu tehosteannoskierros mahdollisesti syksyllä

THL seuraa koronaepidemian kehittymistä ja muuttaa tarvittaessa rokotussuosituksiaan.

– Harkitsemme muun muassa, olisiko koronan seuraava tehosteannoskierros iäkkäille ja riskiryhmiin kuuluville ensi syksynä. Rokote voitaisiin antaa mahdollisesti jälleen yhdessä influenssarokotusten kanssa, Nohynek toteaa.

Tarkka aikataulu ja kohderyhmät riippuvat syksyllä käytettävissä olevista rokotevalmisteista, epidemiatilanteesta, kertyneestä tutkimustiedosta, influenssarokotusten aikataulutuksesta ja muiden maiden käytännöistä. Näistä tiedotetaan tarkemmin viimeistään kesällä.

– Tarvittaessa teemme myös tarkistuksia lääketieteellisten riskiryhmien luetteloon, kertoo Muhonen.

Suomen nykyisen koronarokotusstrategian mukaisesti koronarokotuksia tarjotaan lääketieteellisin ja epidemiologisin perustein. Tärkeimpänä tavoitteena on vakavan taudin ja koronakuolemien estäminen.

Yli puolella suomalaisista on koronaviruksen vasta-aineita

27.02.2023 | 09:15

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n mukaan rokottamisen ja koronatartunnan yhteisvaikutuksena muodostuva hybridi-immuniteetti tuottaa pitkäaikaista, korkeaa suojaa vakavaa tautia vastaan.

Tutkimuksen mukaan yli puolella suomalaisista oli hybridi-immuniteettia koronavirusta vastaan vuoden 2022 loppuun mennessä.

Laitos on seurannut koronavirustartunnan seurauksena muodostuvien vasta-aineiden esiintymistä väestössä huhtikuusta 2020 alkaen. Tutkimukseen kutsuttiin satunnaisesti valittuja 18–85-vuotiaita aikuisia kautta Suomen. Tutkimusta varten on kerätty verinäytteitä lähes 9 800 henkilöltä.

Lisäksi lapsilla ja nuorilla koronavirustartuntojen seurauksena muodostuneita vasta-aineita on tutkittu HUS Diagnostiikkakeskuksen anonymisoiduista ylijäämäseeruminäytteistä.

Tutkimusten avulla on ollut mahdollista arvioida koronavirustartuntojen esiintymistä väestössä riippumatta siitä, kuinka suuri osuus tartunnoista oli todettu tartuntatautirekisteriin ilmoitetuilla koronavirustesteillä. Koronarokotusten alkamisen jälkeen tutkimuksessa on seurattu myös rokotteiden tuottamien vasta-aineiden esiintymistä.

Vasta-aineiden esiintyvyys nousi voimakkaasti viime vuonna

Tutkimuksen mukaan koronatartunnasta kertovien vasta-aineiden esiintyvyys oli keskimäärin alle seitsemän prosenttia vuoden 2021 loppuun asti, mutta nousi 31 prosenttiin vuoden 2022 tammi–maaliskuun aikana ja 54 prosenttiin vuoden 2022 loka–joulukuun aikana.

Rokotusrekisterin ja vasta-ainetutkimuksen tietojen perusteella arvio on, että 51 prosentilla 18–85-vuotiaista oli rokotusten ja infektioiden yhdistelmän tuottamaa hybridi-immuniteettia vuoden 2022 loppuun mennessä.

– Suomessa koronatartunnat lähtivät nousuun vasta siinä vaiheessa, kun nuorten ja aikuisten rokotuskattavuus oli jo korkea. Vaikka rokotteilla ei ole juurikaan pystytty ehkäisemään uusien varianttien aiheuttamia tartuntoja, niillä on saatu suurelle osalle väestöstä aikaiseksi suojaa vakavaa tautia vastaan. Tartunnat vahvistavat suojaa vakavaa tautia vastaan entisestään, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin.

Tartunnasta kertovia vasta-aineita oli eniten nuorimpien aikuisten ikäryhmissä vuoden 2022 huhti–kesäkuusta eteenpäin.

Esimerkiksi loka-joulukuussa 2022 tutkimukseen osallistuneista 18–29-vuotiaista 71 prosentilla oli koronatartunnasta kertovia vasta-aineita ja 65 vuotta täyttäneistä 40 prosentilla.

Lasten osalta viimeisin arvio on elokuulta 2022, jolloin koronatartunnasta kertovia vasta-aineita löytyi 77 prosentilta alle 12-vuotiaista ja 81 prosentilta 12–17-vuotiaista.

USU: Yksityisellä puolella annettu yli 4000 tehosterokotetta

25.02.2023 | 11:31

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan yksityisille terveydenhuollon toimijoille on luovutettu noin 20 000 koronarokoteannosta. He ovat antaneet koronan tehosterokotuksia ainakin 4 500 annosta viimeisen kahden viikon aikana. Asiasta kertoo Uutissuomalainen.

– Yksityisiltä toimijoilta on tullut rekisteriin tiedot noin 4 500 annoksesta. Joillekin toimijoille on luovutettu rokotteita, mutta heillä ei ole tiedonsiirtoa rokotusrekisteriin, THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio kertoo.

Valtioneuvosto päätti ennen joulua, että koronarokotteita luovutetaan yksityiselle sektorille. Tällä pyritään siihen, että koronarokotteita voisivat saada myös muut kuin riskiryhmään kuuluvat.

Koronarokotteita saaneiden yritysten mukaan kysyntä vaihtelee hyvästä maltilliseen. Yritysten etuna on kyky reagoida nopeasti mikäli kysyntä yllättäen kasvaa.

– Koronatehosterokotusten kysyntä on ollut rauhallista, ja oletamme, että kysyntä säilyy samankaltaisena, ellei taudin esiintyvyyteen tule muutoksia, Pihlajalinnan lääkärikeskus- ja sairaalapalvelujen liiketoimintajohtaja Timo Harju kertoo.

Yritys aloitti rokotukset 8. helmikuuta ja tarjoaa palvelua tällä hetkellä 27 paikkakunnalla.

– Rokotekysynnän ja asiakkaidemme palautteen perusteella näyttää siltä, että koronaepidemian rooli kuluttajien jokapäiväisessä arjessa on muuttunut.

Yrityksen perivät maksun rokottamisesta, mutta itse rokotusaine on asiakkaalle maksuton. Hinta vaihtelee yrityksestä riippuen 36 eurosta 45,70 euroon. Kela korvaa osan hinnasta.

THL suosittelee tehosterokotusta varianttirokotteella 65-vuotta täyttäneille, täysi-ikäisille lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville, vakavan koronavirustaudin riskiryhmille ja alle 12-vuotiaille immuunipuutteisille henkilöille. Perusterveille työikäisille suositus on kolme rokoteannosta ja perusterveille 60-64-vuotiaille neljä rokoteannosta. Sairastettu tauti on yksi rokoteannos.

Uusi lääke voi torjua sekä koronaa että infuenssaa

12.02.2023 | 08:30

Uusien koronavirusmuunnosten ilmaantuminen on vähentänyt tautia vastaan saatavilla olevien hoitokeinojen määrää.

Tällä hetkellä käytännössä ainoa vaihtoehto monille potilaille on Paxlovid-viruslääke, joka vähentää tehokkaasti vakavan taudinkuvan riskiä. Sillä voi kuitenkin olla vaarallisia haittavaikutuksia yhdessä muiden lääkkeiden kanssa.

New England Journal of Medicine -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen perusteella virusta vastaan voi pian olla uusi hoitokeino. Koronaan sairastuneille annettiin viikon sisällä oireiden ilmaantumisesta yksi injektio interferonilääkettä. Verrokkiryhmään nähden lääkettä saaneiden riski joutua sairaalahoitoon oli huomattavasti pienempi.

Uuden lääkkeen etuna on, että se vahvistaa kehon immuunipuolustusta virusinfektion torjumiseksi. Se voi mahdollisesti auttaa koronan lisäksi influenssaa ja muita viruksia vastaan. New York Timesin mukaan osa tutkijoista toivoo siitä uutta asetta tulevia pandemioita vastaan.

– Ei ole väliä, aiheuttaako seuraavan pandemian koronavirus, infleunssavirus tai jokin muu hengitystieinfektioita aiheuttava virus. Interferonista on hyötyä kaikkia nyt kierrossa olevia viruksia vastaan, Toronton yliopiston immunologi Eleanor Fish toteaa.

Lääkkeen saaminen markkinoille voi vielä kestää. Yhdyvaltain lääkevirasto FDA ilmoitti sitä valmistavalle Eiger Biopharmaceuticals -yhtiölle viime vuoden lopulla, ettei hoidolle voida vielä antaa hätäkäyttölupaa. Viivästys liittyi ilmeisesti Brasiliassa ja Kanadassa toteutetun lääketutkimuksen käytännön järjestelyihin.

Stanfordin yliopiston virustutkija Jeffrey Glenn painottaa, että koronaviruksen hoitoon tarvittaisiin nopeasti uusia vaihtoehtoja.

– Mielestäni on hullua, että kolme vuotta pandemian alun jälkeen minulla on vain yksi lääke, jota voin määrätä potilaille luottavaisin mielin, Glenn sanoo.

Ylilääkäri HBL:lle: Pandemian loppukiri on nyt ohi

28.01.2023 | 10:08

Koronaviruksen osalta pahin on nyt takanapäin, sanoo HUSin ylilääkäri Asko Järvinen Hufvudstadsbladetille. Viruksen uudet variantit eivät ole johtaneet sairaalahoidon tarpeen lisääntymiseen, vaan trendi on sairaaloissa päinvastoin ollut laskeva.

Vuosi 2022 oli koronakuolemien osalta pandemian synkin Suomessa. Virus jylläsi etenkin loppuvuoden aikana. Järvisen mukaan tämä on tyypillistä pandemioiden viimeisille vaiheille.

– Näkemykseni on, että pandemian loppukiri on ohi. Useimmat kuolemantapaukset sattuvat pandemian lopussa, hän sanoo.

Vieläkin suomalaisista noin 400 000 on rokottamattomia. Tästä rokotettujen ei kuitenkaan pidä olla huolissaan, Järvinen sanoo, sillä vaikka virus voikin olla vaaraksi rokottamattomalle, ei ryhmä kuitenkaan vaaranna muita.

– Rokottamattomat eivät ole uhka muulle väestölle. Siitä huolimatta moni voi niin kokea. Tämä liittyy siihen, että poliittiselta taholta annettiin pandemian aikaisemmassa vaiheessa ymmärtää, että pandemia saada rokotteilla pysäytettyä.

Pääkaupunkiseudulla monet rokottamattomat ovat lisäksi jo sairastaneet viruksen, jolloin heillä on suoja uudelta tartunnalta, Järvinen kertoo.

Rokotettujen ja rokottamattomien välinen vastakkainasettelu ei hyödynnä ketään, Järvinen sanoo.

Ylilääkäri korostaa, että etenkin riskiryhmäläisten on syytä noudattaa THL:n rokotesuosituksia.

Lääkärien arvio: Tämä pitää tietää epidemian nykytilasta

27.01.2023 | 16:08

Kuluvan talven ”kolmoisepidemia” vaikuttaa hiipuneen huomattavasti synkimpiä ennusteita nopeammin.

RS-viruksen, influenssan ja koronaviruksen aiheuttamat tautitapaukset nousivat syksyn aikana, mutta eivät ole koetelleet terveydenhuollon kantokykyä Euroopassa tai Yhdysvalloissa.

Koronatilanne on helpottamassa myös Yhdysvaltain koillisosissa, jossa omikronin uusi XBB.1.5-alavariantti on yleistynyt nopeaan tahtiin. Bostonin alueen terveysjohtaja Bisola Ojikutu sanoo tilastojen osoittavan tällä hetkellä oikeaan suuntaan, mutta kehottaa silti ottamaan suositukset ja tartuntojen ehkäisytoimet vakavasti.

– Koko maan tasolla sadat ihmiset kuolevat silti koronaan päivittäin. Kehotan kaikkia ottamaan tehosterokotteen, hakeutumaan virustestiin ja tarvittaessa hoitoon, käyttämään maskeja sisätiloissa ja pysymään sairaana kotona, Ojikutu toteaa tiedotteessa.

Suomen linja päivitettyjen tehosterokotteiden suhteen poikkeaa edelleen monista länsimaista, jossa niitä suositellaan kaikille täysi-ikäisille. Uutta tehosteannosta on annettu Suomessa vain ikääntyneille ja muille riskiryhmille. Yksityisen puolen rokotukset ovat lykkääntyneet helmikuulle.

Professori ja infektiotautien lääkäri David Hamer uskoo epidemiatilanteen pysyvän lähiaikoina hallinnassa, koska suurella osalla väestöstä on suojaa tautia vastaan aiempien infektioiden ja rokotusten vuoksi. Uudet virusmuunnokset voivat aiheuttaa tartuntoja, mutta vakavan taudinkuvan riski on silti vähäisempi.

– Myös hoitoja on saatavilla paljon enemmän kuin aiemmin. Suun kautta otettava Paxlovid-lääke lyhentää oireiden kestoa ja vauhdittaa viruksen poistumista kehosta, mistä on hyötyä erityisesti riskiryhmien sairaalahoidon tarpeen vähentämisessä, professori sanoo Boston.com-sivustolle.

Viime vuoden tammikuuhun verrattuna tehohoidon tarve on ollut huomattavasti vähäisempi.

Lääkäri ja epidemiologi Cassandra Pierre kehottaa silti noudattamaan varotoimia, sillä myös perusterveille voi ilmaantua pitkäaikaisia ja voimakkaita jälkioireita koronainfektion jälkeen.

– Pitkän Covidin uhka jatkuu, eikä se ole mitäton asia, Pierre toteaa.

Koska koronavirus jatkaa muuntumistaan, ei edes neljä kuukautta sitten sairastettu BA.5-alavariantin aiheuttama infektio välttämättä suojaa uudelta tartunnalta. Epidemiologi toivoo ihmisten seuraavan ”pandemiaväsymyksestä” huolimatta epidemian kehitystä ja terveysviranomaisten ohjeistusta.

– En tiedä, kuinka pitkään ihminen pystyy jatkamaan käytöstä, joka vaikuttaa luonnottomalta tai epänormaalilta. Monista tuntuu, että tämä raja on tullut vastaan kauan sitten, Cassandra Pierre pohtii.

LUE MYÖS:
Uudesta koronarokotteesta olisi lisähyötyä myös työikäisille (VU 26.1.2023)

Koronarokotteen voi kohta ottaa juomalla

27.01.2023 | 07:20

Tutkijat ovat kehittämässä koronavirusrokotteita, joita ei enää tarvitsisi pistää käsivarteen. Uudet rokotteet voisi sen sijaan suihkauttaa nenään, hengittää tai juoda.

Tavoitteena ei ole vain tehdä rokottamisesta helpompaa tai mukavampaa, vaan suoraan limakalvoille kohdistettavan rokoteannoksen uskotaan tuottavan vahvemman suojan monia infektioita vastaan. Koronavirusrokotteet suojaavat tehokkaasti vakavalta taudinkuvalta, mutta tartunnan ehkäisemisen on arvioitu vaativan suurempaa vasta-ainemäärää ainakin nenän limakalvoilla.

CNET-sivuston mukaan amerikkalainen QYNDR-rokote on käynyt läpi ensimmäisen vaiheen kliiniset kokeet ja odottaa parhaillaan lisärahoitusta jatkotutkimuksiin. Uudessa-Seelannissa tehtyjen tutkimusten uskotaan osoittavan, että uusi rokote voisi tarjota vahvaa suojaa myös uusilta virusmuunnoksilta. Tutkimustuloksia ei ole vielä vertaisarvioitu.

Rokotetta kehittävän US Specialty Formulations -yhtiön perustaja Kyle Flanigan huomauttaa, että on haastavaa suunnitella juotava rokote, joka selviäisi ruoansulatusjärjestelmästä.

– Ymmärsimme, kuinka rokotteen saa vatsan läpi suolistoon, jolloin se on tehokas ja aiheuttaa halutun reaktion, Flanigan sanoo.

Johns Hopkinsin yliopiston tutkija Amesh Adalja sanoo limakalvorokotteiden tuottavan erilaisen immuunivasteen verrattuna lihasrokotteisiin. Hänen mukaansa on perusteltua selvittää, voiko niiden avulla tuottaa vahvemman tai kestävämmän suojan koronavirusta vastaan.

Uudesta koronarokotteesta olisi lisähyötyä myös työikäisille

26.01.2023 | 13:35

Tuoreiden tutkimusten perusteella päivitetty koronavirusrokotteen tehosteannos suojaa aiempaa tehokkaammin vakavalta taudinkuvalta.

Modernan ja Pfizerin bivalentit mRNA-rokotteet on kohdistettu alkuperäisen viruskannan lisäksi omikronin BA.4- ja BA.5-alamuunnosten piikkiproteiinia vastaan. Ne on tarkoitus antaa vähintään kaksi kuukautta alkuperäisen rokotussarjan tai aiemman tehosteen jälkeen.

Taustalla on havainto siitä, että koronaviruksen uudet viruskannat pystyvät väistämään yhä tehokkaammin aiemman infektion tai rokotteen luomia vasta-aineita.

New England Journal of Medicine -tiedelehdessä julkaistussa kohorttitutkimuksessa selvitettiin niiden tehokkuutta omikronin BA.4.6-, BA.5-, BQ.1- ja BQ.1.1.viruskantoja vastaan.

Aiempaan monovalenttiin tehosteeseen verrattuna uuden rokotteen luoma suojavaikutus sairaalahoitoa ja kuolemaa vastaan nousi 24,9 prosentista 61,8 prosenttiin. Teho oli parempi kaikissa ikäryhmissä.

Professori Tuuli Lappalainen arvioi suojavaikutuksen pysyvän vahvana ainakin muutaman kuukauden ajan. Hän huomauttaa, että työikäistenkin tehosteista olisi näin ollen apua.

Suomessa on toistaiseksi suhtauduttu monia muita länsimaita nihkeämmin uusien tehosteannosten tarjoamiseen perusterveille. Yksityisen sektorin rokotusten oli määrä alkaa kuluvalla viikolla, mutta byrokraattiset ongelmat ovat lykänneet aikataulua helmikuun puolelle.

– Mutta! Terveillä aikuisilla sairaalahoidon ja kuoleman riski on valmiiksi pieni, joten yhden sairaalajakson tai hengen säästämiseksi pitäisi rokottaa monta. Tätä on THL korostanut. Mutta tämä on resurssi- ja priorisointikysymys eikä lääketieteellinen peruste, Tuuli Lappalainen toteaa.

Professori nostaa esiin tuoreet tilastot sairastamisen kustannuksista. Viime vuonna tartuntatautipäivärahaa sai 385 000 henkilöä, ja kustannus kelalle oli 270 miljoonaa euroa.

– Tänään saatiin surullisia uutisia myös järkyttävän suuresta kuolleisuudesta vuonna 2022. Edelleen on epäselvää, aiotaanko tälle asialle tehdä yhtään mitään, Lappalainen ihmettelee.

Puoli miljoonaa suomalaista on saanut päivärahaa koronan takia

26.01.2023 | 07:40

Tartuntatautipäivärahaa sai viime vuonna noin 385 000 henkilöä, kertoo Kela. Edellisvuoteen verrattuna saajien määrä kolminkertaistui ja maksettu euromäärä kaksinkertaistui. Kasvua selittää koronaviruksen omikron-variantin voimakkaampi tartunta-aalto ja se, että etuuden myöntämistä helpotettiin.

Ennen koronapandemiaa tartuntatautipäivärahaa sai vuosittain reilu sata henkilöä. Kun koronapandemia alkoi ja koronaviruksen aiheuttama infektio lisättiin asetukseen yleisvaarallisista taudeista, etuuden saajien määrä kasvoi eri suuruusluokkaan: tartuntatautipäivärahan vuosittainen saajamäärä on jopa yli 3 000-kertaistunut.

Tartuntatautipäivärahan saajia oli vuonna 2020 noin 27 000, vuonna 2021 noin 127 000 ja viime vuonna peräti 385 000. Yhteensä noin 501 000 eri henkilölle on maksettu tartuntatautipäivärahaa vähintään yhdeltä päivältä vuosien 2020–2022 aikana.

– Karkeasti laskettuna joka seitsemäs työikäinen on jo saanut tartuntatautipäivärahaa koronatartunnan tai altistumisen vuoksi. On hyvin poikkeuksellista, että etuusjärjestelmässä jo olevan sosiaaliturvaetuuden merkitys kasvaa lyhyessä ajassa näin rajusti, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren.

Tartuntatautipäivärahasta maksettu euromäärä on kasvanut korona-aikana vuosi vuodelta saajamäärän mukana. Kela on maksanut koronavuosina tartuntatautipäivärahaa jo yhteensä 415 miljoonaa euroa.

Vain osa varmennetun koronatartunnan saaneista on hakenut tartuntatautipäivärahaa.

– Moni tartunnan saanut tai altistunut ei ole työelämässä eikä ole voinut saada tartuntatautipäivärahaa. Toisaalta moni on voinut tehdä etätöitä karanteenin aikana tai toipua taudista sinä aikana, kun on voinut olla pois töistä omalla ilmoituksella, kertoo Blomgren.

Saajamäärät ovat seuranneet koronapandemian aaltoilua viiveellä. Tämä johtuu siitä, että tartuntatautipäivärahalla on voitu korvata myös aikaisempiin kuukausiin sijoittuneita poissaolokausia.

Tartuntatautipäiväraha on poikkeustilanteita varten luotu etuus. Se korvaa ansiotulon menetystä enemmän kuin sairauspäiväraha ja on saajalleen houkutteleva, jotta sillä pystyttäisiin ehkäisemään tartuntojen leviämistä fyysisillä työpaikoilla vahvan rahallisen kannustimen avulla.

– Onneksi tartuntatautipäiväraha oli jo valmiiksi säädetty ja olemassa etuusvalikoimassa. Se mahdollisti etuuden käyttöönoton heti, kun korona lisättiin yleisvaarallisten tautien listaan, sanoo Kelan johtava ylilääkäri Janne Leinonen.

Kela voi korvata tartuntatautipäivärahalla tulonmenetyksiä, kun henkilö tai hänen alle 16-vuotias lapsensa on asetettu karanteeniin tai eristykseen yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi eikä henkilö voi siksi tehdä ansiotyötään.

Yksityisen puolen koronarokotukset eivät vieläkään selvillä

25.01.2023 | 13:56

Suurimpien yksityisten terveysyhtiöiden oli määrä aloittaa koronan tehosterokotukset yli 18-vuotiaille tammikuun lopulla.

Terveystalon mukaan suunnitelmissa oli aloittaa rokottaminen 25. tammikuuta. Ajankohta on kuitenkin siirtymässä, sillä yhtiö ei ole saanut vielä rokotteita.

– Koronarokotteen tehosterokotukset alkavat suunniteltua myöhemmin, sillä rokotteiden tilaaminen ei ole vielä mahdollista. Kerromme lisää, kun ajanvarauksemme aukeaa ja voimme vahvistaa aikataulua, Terveystalo tiedottaa.

Suomessa terve aikuinen ei voi edelleenkään saada neljättä rokotusta millään tavalla julkisesta terveydenhuollosta. Hyvinvointialueiden kerrottiin aiemmin luovuttavan rokotteita yksityiselle puolelle.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL määräsi lahjoituksen kohteeksi ensisijaisesti HUS:n ja hyvinvointialueiden varastoissa tällä hetkellä olevia Comirnaty BA.1 -rokotteita, joilla on rajallinen säilytysaika. Tuoreemmat BA4/5 -varianttirokotteet on varattu riskiryhmille.

Hyvinvointiala Hali ry:n terveyspalvelujen johtaja Hanna-Maija Kausen mukaan viivästyksen taustalla on byrokratia. Valtion hankkimia rokotteita luovutetaan nyt ensimmäistä kertaa yksityiselle sektorille. Mediuutisten mukaan yksityisen puolen rokotukset voisivat alkaa helmikuun alkupuolella.

Verkkouutiset
© Verkkouutiset | ISSN 1458-4441