Helsingin yliopiston johtama kansainvälinen long Covid -geenitutkimus yli miljoonan henkilön aineistossa tunnisti perinnöllisiä tekijöitä, jotka altistavat koronavirusinfektion jälkeisille pitkäkestoisille oireille. Näitä ovat lamaannuttava väsymys, pitkittynyt yskä, aivosumu ja verenpaineen heittely.
Tutkimuksessa löytynyt geneettinen riskitekijä sijaitsee kromosomissa 6, FOXP4-geenin alueella. Tämän geenin koodaama proteiini osallistuu erityisesti keuhkojen toiminnan ja immuunipuolustuksen säätelyyn. Tunnistettu riskitekijä lisää long Covidin riskiä noin 60 prosentilla.
Tutkimusryhmän mukaan long Covid on kuitenkin monimutkainen sairaus, ja tämä geneettinen riskitekijä on vain yksi osa laajempaa kokonaisuutta. Geenitutkimukset voivat jatkossa löytää myös useampia ja tarkempia riskitekijöitä, kun aineiston koko ja tarkkuus kasvavat.
Long Covidiin liittyy monimuotoinen oirekirjo, joka vaihtelee uupumuksesta aivosumuksikin kutsuttuihin kognitiivisiin häiriöihin ja hengitysvaikeuksiin. Yksi tutkimuksen keskeisimmistä löydöksistä oli havainto siitä, että geneettinen alttius long Covidille on yhteydessä keuhkojen toiminnan säätelyyn.
– Uupumuksella ja mielen toimintaan, kuten muistiin, liittyvillä oireilla voi usein olla fysiologinen perusta, sanoo kansainvälistä tutkimusyhteistyötä vetänyt tutkijatohtori Vilma Lammi Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM).
Tulokset korostavat suomalaisen FinnGen-geenitutkimuksen ja muiden väestöpohjaisten tutkimusten merkitystä, kun pyritään ymmärtämään infektion jälkeisiä kroonisia sairauksia.
– Yhdistämällä geenitutkimusta ja solumalleja pääsemme lähemmäs sitä, miksi osa ihmisistä ei palaudu normaalisti virusinfektiosta. Geneettisillä työkaluilla voi löytää myös uusia aikaisemmin tunnistamattomia tautimekanismeja, sanoo ryhmänjohtaja Hanna Ollila Helsingin yliopistolta.
Tutkimukseen osallistui tutkijoita Helsingin yliopistosta, Harvardin yliopistosta, Karoliinisesta Instituutista, Viron biopankista sekä laajoista kansainvälisistä tutkimushankkeista.
Tutkimus on julkaistu arvostetussa Nature Genetics -tiedelehdessä.
