Verkkouutiset

Terveys

Korvaushoidossa olevien määrä on jatkanut kasvuaan

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvitys osoittaa, että opioidikorvaushoidossa olevien määrä on lisääntynyt. Terveydenhuollon rekisterien mukaan opioidiriippuvuuden lääkkeellisessä, pitkäaikaisessa korvaushoidossa olevia oli vuonna 2021 hieman yli 7 000.

Määrä on noussut merkittävästi vuodesta 2019. THL:n mukaan pitkäaikaisessa korvaushoidossa olevien määrä on lisääntynyt 56 prosenttia. Etenkin terveydenhuollon palveluissa perustasolla hoidossa olevien määrä lisääntyi. Osa noususta selittyy helpotetulla hoitoonpääsyllä.

– Opioidikorvaushoitoon pääsyä on viime vuosina helpotettu, mikä näkyy kasvuna hoidossa olevien määrissä. Osittain terveydenhuollon rekistereissä näkyvä kasvu johtuu myös siitä, että terveydenhuollon rekisterit ovat tarkentuneet. Etenkin perusterveydenhuollon avohoidon rekisteri on entistä kattavampi, kertoo THL:n erityisasiantuntija Marke Jääskeläinen.

Pääosin opioidikorvaushoitoa annetaan terveydenhuollon palveluissa perustasolla, mutta joillain alueilla hoito on keskistetty erikoissairaanhoitoon.

Opioidikorvaushoitonsa vuosittain aloittaneiden osuus oli noin viidennes kaikista hoidossa olleista vuosina 2019–2021. Hoidon aloittaneiden huomattava osuus ilmentää sekä hoidon tarvetta että selittää opioidikorvaushoidossa olevien määrän kasvua.

– Opioidikorvaushoitoon pääsyä tulisi edelleen helpottaa ja myös lisätä resursseja laadukkaan hoidon takaamiseksi hoidossa oleville. Opioidiriippuvuus on pitkäaikainen, jopa elinikäinen sairaus, jonka hoidon tarve näyttää edelleen olleen kasvussa, kertoo THL:n vieraileva tutkija Airi Partanen.

Sosiaali- ja terveysministeriön uusi asetus opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidosta tuli voimaan toukokuun alusta. Asetuksella pyritään yksinkertaistamaan vaikeasti opioidiriippuvaisten hoitoon pääsyä ja hoidon tavoitteena painotetaan kuntoutumisen rinnalla kuntoutumisen edellytysten parantamista.

Haluja julkisen palvelutuotannon kustannusten selvittämiselle on

Tämä selviää Hyvinvointiala HALI ry:n Aula Researchilta tilaamasta kyselystä hyvinvointialueiden poliittisille päättäjille ja viranhaltijoille. Kyselyyn vastanneista 69 prosenttia ei näe esteitä kustannusten selvittämiselle.

– Tämä on hyvä lähtökohta. Myös keskusteluissa on noussut esiin, että alueet tunnistavat tämän tarpeen hyvin. Yksikkökohtainen kustannusten selvittäminen on tärkeää, jotta julkisten sote-palvelujen kasvavia kustannuksia voidaan hillitä. Kustannustieto on tärkeä myös siksi, että palvelutuotantoa voidaan kilpailuttaa kestävästi, sanoo HALIn sote-palvelujen kehittämisen johtaja Eveliina Vigelius.

Vastanneista vain 23 prosenttia näki esteitä hyvinvointialueen oman palvelutuotannon kustannusten selvittämiselle. Suurimmaksi esteeksi koettiin se, että järjestämiskustannuksia on vaikea erottaa tuotannon kustannuksista.

– Hyvä uutinen on, että järjestämistehtävän, eli esimerkiksi hyvinvointialueen hallinnon kustannukset on mahdollista erottaa palvelun tuottamisen kustannuksista. Ne myös pitää erottaa toisistaan, jotta itse palvelun tuottamisen tehokkuus voidaan tunnistaa. Palveluiden järjestämisvastuu on aina hyvinvointialueilla, mutta palveluja voivat tuottaa hyvinvointialueet itse, yritykset tai järjestöt, Vigelius sanoo.

Hyvinvointiala on ehdottanut, että tuleva hallitus auttaisi hyvinvointialueita kustannusten selvittämisessä. Olisi tärkeää rakentaa kansallisesti kustannusten selvittämisen malli, jota jokainen hyvinvointialue voisi käyttää. Näin jokaisen alueen ei tarvitsisi itse miettiä, miten palvelujen yksikkökohtaiset kustannukset selvitetään.

– Kun tiedot selvitetään samalla tavalla, ne ovat myös vertailukelpoisia eri alueiden kesken. Tästä on hyötyä esimerkiksi alueiden kansallisessa ohjauksessa ja talouden seurannassa, Vigelius sanoo.

Hyvinvointiala on selvittänyt muutaman vuoden ajan useiden kuntien ikääntyneiden ympärivuorokautisen palveluasumisen tuottamisen kustannuksia. Tuloksia on vertailtu yksityisille palveluntuottajille maksettuihin ostopalvelukorvauksiin kyseisissä kunnissa.

Ostopalvelujen hinta on ollut keskimäärin yli 30 prosenttia matalampi kuin julkisen itse tuottaman ympärivuorokautisen palveluasumisen kustannukset. Alueiden on tärkeää tietää, miksi näin on ja selvittää, onko ero perusteltu. Keskeistä kustannusten selvittämisessä ylipäätään on, että alueilla on käytössään tärkeimmät tiedot, joiden perusteella tehdä päätöksiä.

Aula Research toteutti Hyvinvointiala HALI ry:n toimeksiannosta selvityksen, jonka tavoitteena oli selvittää hyvinvointialueiden poliittisten päättäjien ja viranhaltijoiden suhtautumista yksityiseen sosiaali- ja terveyspalvelualaan. Selvitys toteutettiin 17.4-5.5.2023. Vastaajia oli yhteensä 111, joista poliittisia päättäjiä 61 ja viranhaltijoita 50. Vastauksia saatiin kaikilta hyvinvointialueilta.

Tikittääkö suomalaisten peiton alla aikapommi?

Coronaria Uniklinikan toteuttama suuri suomalainen unikysely selvitti kevään aikana suomalaisten nukkumistottumuksia. Mitä voisimme tehdä parantaaksemme untamme?

Vastauksia kyselyyn tuli lähes 5 000 ympäri Suomea. Enemmistö vastaajista oli naisia ja työikäisiä, mutta myös muiden ryhmien vastaajat olivat hyvin edustettuina.

Väsyneimmäksi joukoksi kyselyyn vastanneista osoittautuivat 41–55-vuotiaat naiset, joista 11 prosenttia myönsi olevansa niin väsyneitä, että voisivat nukkua kaiket päivät. Tämä vastaajajoukko nukkuu selkeästi huonommin ja vähemmän kuin muut.

Kaikista vastaajista noin viidesosa kertoi, että ei kiinnitä huomiota nukkumiseen tai ei tiedä, mitä parempien unien eteen voi tehdä.

Ne vastaajat, jotka eivät liiku säännöllisesti tai ollenkaan heräävät keskimäärin väsyneempinä, nukkuvat pidempiä päiväunia ja kokevat olonsa muutoinkin muita vastaajia väsyneemmäksi.

Kyselystä selvisi myös positiivisia asioita. Vain 1,5 prosenttia vastanneista myöntää ottavansa ennen nukkumaanmenoa yömyssyn. Valtaosa vastaajista eli 81,4 prosenttia kiinnittää nukkumiseensa vaikuttaviin arkisiin asioihin huomiota lähes aina tai ainakin silloin tällöin.

Uni on tärkein palautumisen työkalu

Coronarian unilääkäri Janne Kanervisto sanoo olevansa iloisesti yllättynyt siitä, että iso osa ihmisistä kiinnittää huomiota nukkumiseen. Myös yömyssyjen harrastajien vähäinen määrä ilahduttaa.

Huolestuttavaa hänen mukaansa kyselyssä on se, että 11 prosenttia keski-ikäisistä naisista on niin äärettömän väsyneitä, että voisivat vain nukkua kaiket päivät.

– Vaaditaanko meiltä nykyään liikaa? Monella on jatkuvasti niin kova kiire, että palautuminen kärsii, väsymys hiljalleen lisääntyy ja lopulta ollaan aivan totaalisen loppuun palaneita, Kanervisto sanoo tiedotteessa.

– Palautumisessa on tärkeä huomioida ihmisen koko elämäntilanne, pohtia niitä tekijöitä, jotka pitävät kiirettä yllä ja käydä läpi mitä palautumisen eteen voidaan tehdä. Uni on tärkein palautumisen työkalu, sen laadusta ja riittävästä määrästä huolehtiminen usein unohtuu. Ihmisillä on myös paljon hoitamattomia unihäiriöitä, jotka usein estävät unenaikaisen palautumisen, hän jatkaa.

Jokainen voi parantaa untaan yksinkertaisilla keinoilla

• Hyvä uni lähtee unen arvostamisesta. Omasta palautumisesta ei kannata tinkiä. Säännöllinen unirytmi on hyvän nukkumisen A ja O.
• Kiireen hallinta on tärkeää. Arjen kiireessä on hyvää pitää pieniä taukoja keskellä päivää ja erityisesti illalla on tärkeä antaa itselleen aikaa rauhoittua ennen nukkumaanmenoa.
• Unen laatua heikentäviä tekijöitä, kuten kofeiinia ja alkoholia on hyvä vältellä. Kofeiinin vaikutusaika on aivoissa yli 10 tuntia, mikä monelle tulee yllätyksenä.
• Lisäksi kannattaa pyrkiä ulkoilemaan ja liikkumaan päivittäin. Liikunta kasvattaa unipainetta, joka auttaa iltaisin nukahtamaan nopeammin ja nukkumaan sikeämmin.
• Nyt kun eletään valoisan kesän aikaa, kannattaa kaihtimilla ja verhoilla pyrkiä iltaisin vähentämään valon määrää. Väsymys tulee iltaisin hämärässä helpommin kuin kirkkaassa ja valossa ja makuuhuoneen tulisi olla yöllä pimeä.

Hoivan pimeä puoli

Tutkijatohtori, YTT Tiina Sihto ja yliopistolehtori, YTT Paula Vasara ovat toimittaneet teoksen, missä tarkastellaan hoivasuhteiden ongelmia sekä palvelujärjestelmän rakenteellisia vinoumia. Käsitteenä hoiva on ollut aina monitulkintainen ja epäselvä, joten ei ole ihme, että termiä on myös kritisoitu paljon.

Suomi on nykyisin kaikkein ikääntynein Pohjoismaa ja 65 vuotta täyttäneestä väestöstä alle puolet arvioi terveydentilansa hyväksi tai erittäin hyväksi. Norjassa ja Ruotsissa osuus oli lähempänä kahta kolmasosaa ja Tanskassakin reilusti yli puolet.

Vanhuspalveluihin käytetään Suomessa vähemmän julkista rahaa kuin muissa Pohjoismaissa. Tilastojen mukaan Suomen ero Ruotsiin ja Norjaan on selvä ja edelleen kasvamassa. Kyse on siis hoivaköyhyydestä eli siitä, ettei ihminen saa jokapäiväisessä elämässään riittävää apua toimintakyvyn heikkenemisestä, vammasta tai sairaudesta johtuviin avuntarpeisiinsa.

Suomessa on tapahtunut suuria sosiaalisia ja demografisia muutoksia 1990-luvulta lähtien, väestö on ikääntynyt, yksin asuminen on yleistynyt, ja kasvukeskuksiin on suuntautunut voimakas muuttoliike. Palvelujärjestelmän merkittävimpiä muutoksia ovat olleet kotona asumisen korostaminen ja laitoshoidon purkaminen.

Palvelujen saamisen kriteerit ovat tiukentuneet merkittävästi, ja apua annetaan vain tarkasti määriteltyihin toimiin. Vanhuspalvelujen kattavuus on selkeästi heikentynyt 2000-luvulla. Yleisellä tasolla voidaan todeta, että Suomessa ympärivuorokautiseen hoitoon pääsee vasta silloin, kun kotona asuminen käy mahdottomaksi, ja kun ikääntyneen ihmisen avun tarpeet ylittävät jatkuvasti kotihoidosta saadun hoidon sekä omaisten jaksamisen ja pystymisen rajat.

Vuoden 2023 alussa voimaan astuneen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa myös vanhuspalvelut siirtyivät muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tapaan kuntien vastuulta hyvinvointialueille. Kuntien välinen vaihtelu poistui, mutta vasta aika näyttää, miten palvelujen saatavuus ja laatu vaihtelevat hyvinvointialueiden välillä.

Mikäli palvelujen tuottaminen mahdollisimman kustannustehokkaasti nousee keskiöön, on mahdollista, että tuloksena ovat aikaisempaa heikompitasoiset palvelut, joiden piiriin on vaikea päästä.

Tulevaisuudessa vanhuspalveluja tuotetaan yhä suuremmalle määrälle erittäin iäkkäitä ja muistisairautta sairastavia ihmisiä. Tällä hetkellä suomalaisista lähes 200 000 sairastaa jonkinasteista muistisairautta. Muistisairaudet ovat ikääntyneiden yleisin toimintakykyä heikentävät tekijät.

Väkivalta

Lähisuhdeväkivalta on globaali sosiaalinen ongelma. Euroopan unionin perusoikeusviraston tekemän tutkimuksen mukaan joka kolmas nainen Suomessa on kokenut väkivaltaa lähisuhteissaan. Oma kokonaisuutensa on vammaisten naisten hoivasuhteissa tapahtuva lähisuhdeväkivalta.

Fyysinen tai henkinen vamma ei todellakaan suojaa hoivaa tarvitsevaa naista lähisuhdeväkivallan kohteeksi joutumiselta. Useissa tapauksissa väkivaltaa käyttävä puoliso oli samalla työstään palkkaa saava henkilökohtainen avustaja.

Väkivalta voi tarkoittaa epätarkoituksenmukaista ja liiallista lääkitsemistä uhrin toimintakyvyn kontrolloimiseksi. On myös tapauksia, joissa kumppani oli heittänyt liikuntarajoitteisen naisen portaisiin ja kieltäytynyt auttamasta. Älyllisen kehitysvamman vuoksi luku- ja kirjoitustaidottomien naisten kumppanit olivat painostaneet naisia ottamaan lainoja omiin nimiinsä, mistä aiheutui naisille taloudellisia vaikeuksia.

Loppuvaihe

Hautaamiseen liittyviä palveluita ja prosesseja ei ole perinteisesti mielletty hoivaksi, vaikka ne monella tapaa täyttävät hoivan kriteerit.

Suomessa kuoli vuonna 2022 keskimäärin 172 ihmistä päivässä. Hyvin harva valmistautuu etukäteen omaisen kuoleman jälkeiseen asioiden järjestelyyn. Monet omaisista ovat ensimmäistä kertaa elämässään tekemisissä kuoleman ja hautajaisten järjestämisen kanssa. Kaikilla ei ole käsitystä siitä, mitä ruumiille tehdään kuoleman jälkeen, mitä asioita pitää hoitaa ja mihin ottaa yhteyttä.

Epävarmuus tehtävistä asioista ja virallisista toimenpiteistä voivat tehdä hautaamisen järjestelemisestä hyvin kuormittavan ajanjakson.

Aiemmin, vielä 1900-luvun alussa Suomessa vainajan hoitoon liittyvät toimenpiteet olivat tuttuja, vainajaa säilytettiin usein kotona ja esimerkiksi ruumiin peseminen oli omaisten tehtävä. Nykyisin hautaustoimistot toimivat yleensä kaiken vainajaan liittyvän järjestelyn keskuksena aina muistotilaisuuden tarjoilujen järjestämisestä vainajan talousasioiden ja perinnönjaon järjestelyyn asti. Monet omaiset kokevat tällaisen palvelun helpottavana.

On myös mielipiteitä, joiden mukaan hautaustoimistot rahastavat omaisten tietämättömyydellä ja luottavat siihen, ettei sureva omainen ala kilpailuttaa hautaamista tai kyseenalaista siihen liittyviä kuluja. Yhden kokemuksen mukaan hautaustoimisto myi omaisille jatkuvasti palveluita, joita he eivät olleet halunneet, mikä lisäsi koko prosessin rasittavuutta.

Tiina Sihto & Paula Vasara (toimittaneet): Hoivan pimeä puoli. 366 sivua. Gaudeamus Oy.

Kyselyn mukaan kiusaaminen kouluissa lisääntyy

Yläkoulun 8.- ja 9.-luokkalaisten ahdistuneisuus ja kiusaamisen kokemukset ovat lisääntyneet, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n Kouluterveyskyselyn tuoreista tiedoista.

Niiden osuus, jotka kertoivat tämän kevään kyselyssä kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta, on vielä suurempi kuin korona-aikana vuonna 2021. Jo vuonna 2021 erityisesti tyttöjen ahdistuneisuus oli lisääntynyt merkittävästi aiemmista vuosista.

Tämän vuoden kyselyssä kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta kertoi 22 prosenttia 8. ja 9. luokan oppilaista. Tytöt (34 %) kokivat ahdistuneisuutta huomattavasti yleisemmin kuin pojat (9 %). Vuonna 2021 luku oli tytöillä 30 ja pojilla 8 prosenttia.

– Tulokset ovat hieman yllättäviä. Odotimme, että ahdistuneisuus olisi vähentynyt, koska koronasta on jo kulunut aikaa, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Olli Kiviruusu tiedotteessa.

THL:n ylilääkäri Terhi Aalto-Setälän mukaan tuoreet tulokset vaativat huolellista analysointia juurisyiden ymmärtämiseksi.

– Korona-aikana nuorten ja perheiden arki muuttui oleellisesti. Tästä ei ole vielä täysin toivuttu. Myös aikuisten huolet liittyen esimerkiksi turvallisuuteen ja talouteen heijastuvat nuoriin, hän sanoo.

Nuorten lisääntyvä oireilu haastaa palvelujärjestelmää, joka on jo ennestään kuormittunut.

– Perustason palveluihin, erityisesti opiskeluhuoltopalveluihin, tulee taata riittävät resurssit ja työkalut vastata nuorten lisääntyvään tuen tarpeeseen. Perustason osaamista on jo vahvistettu koulutuksilla, mutta ammattilaisia tarvitaan lisää, Aalto-Setälä sanoo.

Kiusaamiseen on puututtava päättäväisesti

Kyselyn mukaan koulussa vähintään viikoittain kiusaamista kokeneiden osuus on kasvanut.

Kyselyssä viikoittaisesta kiusaamisesta kertoi 8. ja 9. luokkalaisista pojista 8,6 prosenttia ja tytöistä 7,5 prosenttia.

Pojilla osuus on palannut noin vuoden 2010 tilanteen tasolle oltuaan aiemmin laskusuunnassa. Tytöillä vähintään kerran viikossa kiusaamista kokeneiden osuus on hieman suurempi kuin kertaakaan vuoden 1996 jälkeen.

– Kun kiusaaminen on viikoittaista, siihen ei selvästikään ole onnistuttu puuttumaan. Myös satunnainen kiusaaminen on haitallista. On tärkeää, että aikuinen huomaa kiusaamisen, kuuntelee eri osapuolia ja puuttuu asiaan päättäväisesti. Kiusaamista kokeneille tarvitaan tukimuotoja, sanoo THL:n kehittämispäällikkö Jenni Helenius.

Yksinäisyyttä kokeneiden osuus säilynyt korona-ajan tasolla

Yksinäisyyden kokemukset ovat kyselyssä pysyneet pojilla samalla tasolla kuin koronan aikana ja laskeneet hieman tytöillä. Pojista yhdeksän prosenttia kertoi kokevansa itsensä yksinäiseksi, tytöistä 21 prosenttia.

– Yksinäiseksi itsensä kokevalla ei ehkä ole ketään, jonka kanssa jutella. Kouluissa tarjotaan oppilaille mahdollisuuksia keskusteluille ja tutustumisille sekä harjoitellaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja, ettei ketään jätettäisi ainakaan tahallaan ulkopuolelle, Helenius sanoo.

Vuoden 2023 Kouluterveyskyselyyn vastasi lähes 103 000 perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilasta (83 %), noin 91 000 perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilasta (73 %), noin 45 000 lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijaa (alustava arvio noin 70 %) sekä reilut 21 000 ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden alle 21-vuotiasta opiskelijaa (alustava arvio noin 30 %).

Sisäilmasta monelle riesaa

Heistä osa ei kokenut oireiden haittaavan toimintakykyä lainkaan, mutta pieni osa koki niiden aiheuttavan merkittävää haittaa toimintakyvylle.

Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimuksesta, joka julkaistiin Journal of Occupational and Environmental Medicine -tiedelehdessä.

Oireilevista noin kaksi kolmesta koki oireiden aiheuttavan korkeintaan lievää haittaa toimintakyvylle. Mitä vakavampaa haittaa oireista vastaajat kokivat, sitä yleisempiä olivat myös monet diagnosoidut sairaudet, henkilön kokemus huonosta terveydentilasta, moninaiset oireet eri puolilla kehoa sekä herkkyys eri ympäristötekijöille.

– Hankalista oireista ja vaikeasta toimintakyvyn haitasta kärsivät muodostavat pienen osan sisäilmasta oireilevista. He tarvitsevat erityistä tukea, koska heille on kasaantunut myös monia muita toimintakykyä haittaavia tekijöitä, sanoo vanhempi asiantuntija Sanna Selinheimo Työterveyslaitoksesta.

Erot oireita kokevien toimintakyvyssä ja muiden terveysongelmien yleisyydessä tulisi ottaa paremmin huomioon toimissa, joilla tuetaan oireilevan kuntoutumista sekä kykyä selvitä arjessaan ja työssään.

– Tulokset tukevat aiempia tutkimustuloksia siinä, että sisäilmaan liittyvien oireiden vakavuuden taustalla vaikuttavat monet muutkin syyt kuin sisäilman epäpuhtaudet, sanoo THL:n ja Helsingin yliopiston professori Juha Pekkanen.

Kansallinen sisäilmakartoitus 2018 -kyselytutkimukseen valittiin satunnaisotannalla 4 997 25–64-vuotiasta Suomessa asuvaa suomenkielistä henkilöä. Heistä kyselyyn vastasi 1 797.

Huumaavat lääkkeet leviävät nuorten keskuudessa, jopa 13-vuotiaita sairaalaan

Turun seudulla leviää huumaavia lääkkeitä ja kemikaaleja yhä nuorempien keskuudessa. Myrkytysoireiden vuoksi jopa 13-vuotiaita on ollut sairaalahoidossa. Lounais-Suomen poliisi ja Turun yliopistollinen keskussairaala (Tyks) kertovat asiasta tiedotteessa ja varoittavat lääkkeiden väärinkäytön vakavista seurauksista.

Jo jonkin aikaa katukaupassa on esiintynyt bentsodiatsepiinijohdannaista Ksalol-nimistä lääkettä, jota käytetään päihtymistarkoituksessa. Viimeisimpien havaintojen mukaan ainetta leviää Turun seudulla yhä nuorempien keskuudessa.

Nuorimmat poliisin ja terveydenhuollon tietoon tulleet lääkkeiden käyttäjät ovat olleet vain 13-vuotiaita. Turun seudulla on havaittu useita kyseiseen lääkkeeseen liittyviä, sairaalahoitoa vaativia myrkytystapauksia lyhyen ajan sisällä.

Kyseessä on alpratsolaami-valmiste, jolla on muun muassa rauhoittava vaikutus. Alpratsolaami on Suomessa yleisesti käytetty bentsodiatsepiineihin kuuluva lääkeaine, mutta Ksalol-nimisenä valmisteena sitä ei ole Suomessa myynnissä apteekeissa edes reseptilääkkeenä.

– Katukaupassa olevien lääkkeiden todellisesta tuotesisällöstä ei koskaan voi olla varmuutta myyjällä eikä ostajalla, ylikomisario Marja Kiiski Lounais-Suomen poliisilaitoksen ennalta estävästä yksiköstä painottaa tiedotteessa.

Tyks Lasten ja nuorten klinikan johtaja Heikki Lukkarinen pitää trendiä huolestuttavana.

– Kaikilla huumausaineilla ja kemikaaleilla on vakavia suoria – jopa hengenvaarallisia – terveysvaikutuksia. Lisäksi yhteiskäyttö alkoholin kanssa voi johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin, Lukkarinen sanoo.

Poliisi kehottaa alaikäisten huoltajia tarkkailemaan, miten ja missä nuori juhlii päättäjäisviikonloppuna.

– Päihteet eivät kuulu nuorten juhlintaan edes koulujen päätösviikonloppuna. Päihteidenkäyttö voi aiheuttaa terveydelle vakavaa vaaraa, ja lisäksi nuori voi syyllistyä huumausaineen käyttörikokseen tai huumausainerikokseen, Kiiski sanoo.

Koulujen päättyessä lauantaina Lounais-Suomen poliisi ja monet muut sidosryhmät jalkautuvat nuorten pariin. Valvonnan ohella poliisi pyytää myös vanhempia pitämään huolta omista nuoristaan.

– Vanhempien tulisi myös keskustella päihteiden vaaroista lastensa kanssa, Lukkarinen muistuttaa.

Helsinki tarjoaa apinarokkorokotetta kaikilla terveysasemilla

Rokotetta annetaan miehille, joilla on suurin riski saada apinarokkotartunta. Rokotteen saa ainoastaan ajanvarauksella. Varaa aika soittamalla terveysasemalle. Terveysasemien yhteystiedot ovat osoitteessa hel.fi/terveysasemat. Kesäkuun puolessavälissä ajan voi varata myös osoitteessa maisa.fi ja Maisa-sovelluksessa.

Rokotteena käytetään Jynneos-valmistetta. Rokotussarjaan kuuluu kaksi annosta, jotka annetaan vähintään neljän viikon välein. Rokotukset ovat maksuttomia.

Apinarokkorokotetta tarjotaan miehille, joilla on seksiä miesten kanssa ja ollut useita satunnaisia seksikumppaneita edellisen kuuden kuukauden aikana.

Lisäksi rokotuksia suositellaan HIV:n ennaltaehkäisevää lääkitystä eli prep-lääkitystä käyttäville miehille, joilla on seksiä miesten kanssa sekä prep-hoitoon pääsyyn jonottaville miehille, joilla on seksiä miesten kanssa.

Helsinkiläisiä ja Helsingissä pitkäaikaisesti oleskelevia henkilöitä rokotetaan. Varaudu todistamaan henkilöllisyytesi esimerkiksi henkilö- tai Kela-kortilla. Rokotukseen ei pidä tulla, jos on apinarokkotartuntaan sopivia oireita.

Täällä asuvat terveimmät suomalaiset

Terveimmät suomalaiset asuvat Pohjanmaalla, Uudenmaan hyvinvointialueilla ja Helsingissä, sairaimmat Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Työkyvyttömyys on yleisintä Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä vähäisintä Uudellamaalla, kertoo THL:n Kansallinen terveysindeksi, joka perustuu vuosien 2019–2021 rekisteritietoihin.

Indeksit ja niiden eri osa-alueet kuvaavat laajasti sairauksien ja työkyvyttömyyden yleisyyttä hyvinvointialueilla suhteessa koko maan väestöön.

Hyvinvointialueiden väliset erot sairastavuudessa näkyvät erityisesti vakavien mielenterveysongelmien, alkoholihaittoihin liittyvien sairauksien, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien sekä sepelvaltimotaudin yleisyydessä suhteessa koko maan keskiarvoon.

Pohjois-Savossa oli selvästi muita alueita ja koko maan tasoa enemmän sekä mielenterveyden että tuki- ja liikuntaelinten sairauksia.

Alkoholihaittoihin liittyvä sairastavuus oli korkeinta Pohjois-Karjalassa, ja selkeästi muita alueita korkeampi myös Etelä-Karjalassa. Myös sepelvaltimotauti oli yleisempi Etelä-Karjalassa kuin muilla alueilla.

Työkyvyttömyystiedot täydentävät kuvaa suomalaisten terveydestä

Kansalliseen terveysindeksiin kuuluva uusi työkyvyttömyysindeksi kuvaa työkyvyttömyyseläkkeeseen, sairauspäivärahaan ja ammatilliseen kuntoutukseen liittyviä alueellisia eroja.

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus oli suurin Kainuussa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Sairauspäivärahan saaminen yli 3 kuukauden ajan on tavallisinta Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Ammatilliseen kuntoutukseen myönnön saaneiden osuus oli suurin Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Etelä-Savossa, pienin Itä-Uudellamaalla ja Helsingissä.

Kelan erikoistutkija Kati Sarnolan mukaan työkyvyssä ja työkykyetuuksien saamisessa on eroja alueiden välillä.

– Indeksi kuvastaa väestön työkykyä, mutta siihen vaikuttaa myös palveluiden saatavuus. Ammatillisen kuntoutuksen hakeminen riippuu muun muassa siitä, kuinka hyvin sote-palveluihin pääsee, ja kuinka aktiivisesti kuntoutukseen ohjataan sekä miten eri kuntoutuspalveluja on saatavissa. Erityisesti kyse on siitä, onko alueella tarpeeksi lääkäreitä, sillä työkykyetuuksiin tarvitaan lääkärinlausunto. Jos alueella on lääkäripula, ammatillisen kuntoutuksen toteutuminen jää vähäiseksi, hän toteaa tiedotteessa.

Sairastavuuden ja työkyvyttömyyden taustalla on monia tekijöitä.

– Alueellisiin eroihin vaikuttavat palvelujen lisäksi esimerkiksi elintavat, työllisyys- ja taloustilanne sekä koulutus. Myös kulttuurisilla ja geneettisillä tekijöillä on merkitystä, Sarnola sanoo.

Terveysindeksi auttaa palvelujen suunnittelussa ja arvioinnissa

Kansallisen terveysindeksin tietokokonaisuus kuvaa sairauksista aiheutuvaa kuormitusta hyvinvointialueilla. Kuormitusta arvioidaan kustakin sairausryhmästä aiheutuvan kuolleisuuden, työkyvyttömyyseläkkeiden, elämänlaatuvaikutusten sekä kustannusten kautta.

– Indeksitietoa voi hyödyntää sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen, sosiaalietuuksien että hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävien toimien suunnittelussa ja arvioinnissa, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija, dosentti Päivikki Koponen.

Indeksin kehittäjät painottavat, että päättäjillä on keinoja muuttaa terveystilannetta. Erityisesti huomiota tulisi kiinnittää sosioekonomisesti heikommassa asemassa oleviin.

– Sairauksista aiheutuvaa kuormaa voidaan vähentää vaikuttamalla elinoloihin koulutuksella ja työllisyystoimin. Tehokkaimmat keinot perustuvat päätöksiin, joilla mahdollistetaan terveyttä ja hyvinvointia edistäviä elintapoja, esimerkiksi arkiliikuntaan kannustavalla aluesuunnittelulla sekä ilmaisilla tai kohtuuhintaisilla liikuntapalveluilla. Myös perusterveydenhuollon palveluiden saatavuuden ja hoidon jatkuvuuden vahvistaminen on tärkeää, Koponen sanoo.

Miksi stressi tuntuu vatsassa? Tutkijat selvittivät erikoisen syyn

Stressin tiedetään pahentavan etenkin tiettyjen suolistosairauksien aiheuttamia vatsavaivoja. Nyt tutkijat ovat selvittäneet syyn vaivaan, uutisoi Nature.

Tulehduksellisten suolistosairauksien puhkeamista ja vaikeutumista edeltää usein stressaava tapahtuma, kuten avioero tai työpaikan menettäminen. Vertaisarvioidussa Cell-lehdessä julkaistu tutkimus pyrkiikin selittämään, mistä tämä yhteys johtuu.

Tutkimuksessa paljastui, että stressin lisääntyessä äkillisesti aivot lähettävät signaaleja lisämunuaisiin, jotka vapauttavat muualle kehoon glukokortikoideiksi kutsuttuja kemikaaleja. Tutkijat perehtyivätkin glukokortikoideihin, joiden he uskoivat aiheuttavan suoraan stressiä poteville ihmisille vatsavaivoja.

Näin ei kuitenkaan ollut. Tutkimukseen osallistunut Pennsylvanian yliopiston tutkija Christoph Thaissin mukaan hiirille tehdyissä kokeissa selvisi, että glukokortikoidit vaikuttavat suoliston hermosoluihin ja gliasoluiksi kutsuttuihin hermotukisoluihin, jotka yhdistävät hermosolut toisiinsa.

Glukokortikoidit käynnistivät joissakin hermotukisoluissa prosessin, joissa ne vapauttivat immuunisoluja kutsuvia molekyylejä. Immuunisolut taas vapauttivat molekyylejä, jotka normaalisti torjuisivat taudinaiheuttajia, mutta tässä tapauksessa aiheuttivatkin kivuliaita vatsavaivoja.

Samaan aikaan glukokortikoidit estivät suoliston hermosoluja kehittymästä, joka heikensi niiden toimintakykyä. Tuloksena nämä puolikehittyneet hermosolut eivät kyenneet erittämään riittävästi viestimolekyylejä, joiden avulla suoliston osat laajenevat ja supistuvat. Tämän vuoksi sulatettu ruoka-aines ei liiku riittävän nopeasti suoliston läpi, joka pahentaa vatsavaivoja entisestään.

Tutkijat olivat aluksi hämmentyneitä tuloksista, koska glukokortikoideja käytetään myös suolistosairauksien hoitamisessa. Syynä voi kuitenkin olla se, että vaikka pienissä määrissä glukokortikoidit auttavat ruoansulatusta, krooninen glukokortikoidien erittäminen alkaakin pahentaa suoliston tulehdustilaa.

Thaissin mukaan tutkimus osoittaa, että aivojen kyky vaikuttaa eri elinten tulehdustiloihin on vahvempi kuin aiemmin on luultu.

– Tämä voi tarkoittaa, että stressinhallintakeinot yhdistettynä lääkkeisiin voi toimia paremmin kuin pelkät lääkkeet. Myös aivoista suolistoon kulkevan hermoradan molekyyleihin voitaisiin kohdistaa tulevaisuudessa uusia hoitokeinoja, Thaiss kommentoi.

Havaitut löydöt eivät rajoitu pelkästään suolistoon, sillä stressin tiedetään pahentavan myös keuhko- ja ihosairauksia, mahdollisesti samanlaisten hermoratojen kautta kuin suolistossa. Thaissin mielestä olisikin syytä tutkia, miten muut tunnetilat voivat vaikuttaa ihmisen terveydentilaan.

– On vielä valtavasti asioita, joita meidän on opittava aivoista ja siitä, miten ne vaikuttavat ensi silmäyksellä toisiinsa liittymättömiin vaivoihin, Thaiss toteaa.

Yle: Syöpää sairastavien lääkärikäynnit korvataan kirjeillä

Tampereen yliopistollisen sairaalan syöpätautien poliklinikka korvaa kesällä suurimman osan vastaanottokäynneistä kirjeillä, Yle kertoo.

Lääkärin tekemä kirjaus on luettavissa Omakannasta tai se toimitetaan vaihtoehtoisesti postitse kirjeenä.

Järjestelyä perustellaan henkilöstövajeella. Kirjejärjestelyn on tarkoitus päästyä viimeistään elokuun loppupuolella. Syöpätautien poliklinikan potilaiden kuvantamis- ja laboratoriotutkimukset järjestetään kesän aikana normaalisti.

Johtajaylilääkäri Eija Tomas kertoo Ylelle, että lääkäri arvioi kunkin potilaan kohdalla tilanteen erikseen. Vastaanottokäynti tai lääkärin puhelinsoitto toteutetaan, jos lääkäri arvioi sen olevan tarpeellinen.

– Potilailta ei katoa mahdollisuus lääkärin tapaamiseen. Se järjestyy aina silloin, kun se on tarpeellista, Tomas sanoo.

Hänen mukaansa digitaalisten palveluiden käyttö on kuitenkin tullut jäädäkseen ja tulee lisääntymään osana terveydenhuollon palveluita. Tomasin mukaan potilaiden kokemukset digitaalisista palveluista ovat olleet positiivisia.

Tupakointi vähenee Suomessa, yksi ryhmä erottuu

Suomalaiset tupakoivat yhä vähemmän. Tupakoivasta aikuisväestöstä valtaosa on vähentänyt polttamiensa savukkeiden määriä ja yhä harvempi tupakoi päivittäin. Myös tupakoinnin lopettaminen on yleistynyt.

Asia ilmenee tuoreesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Helsingin yliopiston seurantatutkimuksesta.

Koulutusryhmien välillä on edelleen havaittavissa selkeitä eroja, sillä havaitut muutokset tupakoinnissa ovat pienempiä vähemmän koulutetuilla kuin korkeasti koulutetuilla.

Tupakoinnin lopettaneiden osuus joskus tupakoineista oli vähän koulutetuilla miehillä vuosina 1978–1988 35 prosenttia, kun vuosina 2009–2018 se oli 43 prosenttia. Korkeasti koulutetuille miehille osuudet olivat 41 prosenttia ja 55 prosenttia.

Vastaavat osuudet vähän koulutetuille naisille olivat 30 prosenttia ja 46 prosenttia ja korkeasti koulutetuille naisille 42 prosenttia ja 62 prosenttia.

– Tutkimus antaa vahvaa näyttöä siitä, että toteutetut tupakkapoliittiset toimet ovat onnistuneet vähentämään väestön tupakointia. Terveyden eriarvoisuuden kaventamisen näkökulmasta on kuitenkin tarpeellista varmistaa, että käytössä on toimia, joilla tavoitetaan vähemmän koulutetut tupakoijat, sanoo erityisasiantuntija Otto Ruokolainen THL:stä tiedotteessa.

Tupakointi aiheuttaa yhteiskunnalle noin 1,3 miljardin menot. Tupakoinnin aiheuttamat kustannukset terveydenhuollolle ovat noin 340 miljoonaa euroa. Tupakasta vieroitus on kustannustehokasta terveydenhuollolle.

Koska entistä suurempi osa tupakoijista tupakoi vähemmän, antaa se hyvät edellytykset tupakoinnin lopettamiseen ja siihen tulisi kannustaa aktiivisesti. Myös vähäinen tupakointi on terveydelle haitallista.

– Hyvinvointialueet ovat avainasemassa tupakoinnin lopettamisen palveluiden järjestämisessä ja tarjoamisessa ja voivat toimillaan kaventaa tupakoinnissa havaittuja suuria väestöryhmien välisiä eroja. Yksinkertainen tapa tavoittaa myös vähemmän tupakoivia on sisällyttää mini-interventio rutiininomaiseksi osaksi vastaanottotyötä, Ruokolainen toteaa.

Suomen tupakkalain tavoitteena on, että vuonna 2030 alle viisi prosenttia väestöstä käyttää tupakka- ja nikotiinituotteita. Tavoitteen saavuttaminen vaatii lisätoimia.

Tupakkapoliittiset toimet ovat keskittyneet pääosin kysynnän vähentämiseen esimerkiksi markkinointikiellolla, verotuksellisin keinoin sekä vähentämällä tuotteiden houkuttelevuutta. Näiden lisäksi tulisi jatkossa vaikuttaa myös tupakan tarjontaan.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan tupakan myyntipaikkoja on suhteessa asukasmäärään enemmän alueilla, joiden asukkailla on matalampi tulotaso. Nyt vastaava havaittiin myös Suomessa.

– Tulos kertoo siitä, että tupakka- ja nikotiinituotteiden myynnin luvanvaraisuus ei riitä itsessään ehkäisemään myyntipaikkojen kasautumista. Myyntilupajärjestelmää on kehitettävä, jotta se tukee tupakoinnin ehkäisyä ja lopettamista kaikissa väestöryhmissä, sanoo erityisasiantuntija Hanna Ollila THL:stä.

TK: Tutkijajoukko puolustaa punaista lihaa

Joukko tutkijoita on allekirjoittanut niin kutsutun Dublinin julistuksen, jossa he peräänkuuluttavat laadukkaan tutkimustiedon tuottamista ravinnosta ja eläinperäisen ruoantuotannon tulevaisuudesta. Aiheesta kertoi Tieteen Kuvalehti.

Taustalla on vuonna 2019 The Lancetissa julkaistu tutkimus, joka käsittelee globaaleja tauteja ja vammoja. Tutkimuksen mukaan paljon lihaa sisältävä ruokavalio aiheuttaa liki miljoona vuosittaista kuolemaa maailmanlaajuisesti.

Dublinin julistuksen laatineet tuhat tutkijat ovat eri mieltä. Heidän mukaansa lihaton ruokavalio ei ole ihmisen terveyden kannalta hyväksi, sillä osa tärkeistä vitamiineista ja ravintoaineista voi olla vaikeaa saada ilman lihaa.

Tutkijoiden mukaan liha osana monipuolista ja terveellistä ruokavaliota ei aiheuta terveysongelmia. He toteavat, että huomiota tulisi kiinnittää ruokavalion kokonaisuuteen.

Tutkijajoukko arvioi kriittisesti tutkimuksia, joiden mukaan punainen liha olisi vaarallinen ruoka-aine. Heidän mukaansa keskustelu lihankulutuksen ja sairauksien yhteydestä ei perustu tieteellisten todisteisiin, vaan enemminkin ideologiaan.

Nuuska – rekkakaupalla rahaa Ruotsiin

Nuuskan ja nikotiinipussien käyttö on Suomessa kasvanut vuosi vuodelta, mutta verotuotot menevät muihin maihin, ja Suomelle jää vain terveyshaitat.

Kun Ruotsi liittyi Euroopan unioniin, länsinaapurimme sai poikkeusluvan nuuskan myynnille. Suomi ei vastaavaa poikkeuslupaa hakenut, ja Suomessa nuuskan myynti on nykyään lailla kiellettyä, mutta sen käyttö on sallittua. Se on luonut pimeät markkinat nuuskanmyynnille ja nuuskaralli käy kovana Suomen ja Ruotsin välillä.

Suomella on kunnianhimoinen tavoite siitä, että viimeinenkin tupakka on Suomessa tumpattu vuoteen 2030 mennessä. Tupakoiminen onkin Suomessa vähentynyt merkittävästi, mutta nuuskan käyttö sen sijaan on kasvanut erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämä näkyy myös tullin takavarikoiman nuuskan määrissä.

Vuosien 2013 ja 2021 välillä takavarikoidun nuuskan määrä on yli kymmenkertaistunut. Tilastoidulla jaksolla vain kahtena vuotena takavarikoidun nuuskan määrä on pienentynyt. Vuosien 2016 ja 2017 välillä on tapahtunut laskua. Toisen kerran laskua on tapahtunut vuosien 2021 ja 2022 välillä.

Tulli ei näe määrää kuitenkaan pienenä.

– Edellisenä vuonna ajettiin alas useampi suuri organisaatio, jotka salakuljettivat ja välittivät nuuskaa. Se heijastuu seuraavaan vuoteen. Lisäksi markkinoille on tullut muun muassa nikotiinipussit, jotka ovat tulleet nuuskan rinnalle, sanoo Tullin rikostutkinnan päällikkö Hannu Sinkkonen.

Tavoitteena nikotiiniton Suomi vuoteen 2030 mennessä

Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Ilkka Oksala on huomannut sen, että nuuskan ja nikotiinipussien käyttö on Suomessa lisääntynyt. Oksala oli tupakka- ja nikotiinipoliitikan kehittämistyöryhmän puheenjohtaja.

– Perinteisen tupakan osalta viimeiset vuosikymmenet ovat olleet suurta menestystä. Meillä Suomessa poltettiin tupakkaa aiemmin todella paljon. Nyt sen käyttö on vuosi vuodelta vähentynyt. Nuuskan kohdalla tilanne on mennyt viime vuosina valitettavasti huonompaan suuntaan, Oksala sanoo.

– Nuuska on EU:ssa kielletty tuote, mutta Ruotsin liittyessä Euroopan unioniin se sai pysyvän poikkeuksen nuuskan myyntiin. Sopimuksessa EU:n kanssa Ruotsi sitoutui ehkäisemään kaikin käytössä olevin keinoin ehkäisemään nuuskan leviämistä muualle Euroopan Unioniin. Tässä Ruotsi on epäonnistunut, tai itse sanoisin, ettei se ole edes yrittänyt.

Oksalan mukaan Ruotsin poikkeuslupa on Suomelle ongelma. Turistiliikenne maiden välillä on runsasta ja käyttöä on vaikea valvoa.

– Suomessa nuuskaa on käytetty pitkään, mutta aiemmin se oli vain pienen ryhmän käytössä. Nuuskan käyttö on lisääntynyt ja laajentunut perinteisten käyttäjäryhmien ulkopuolelle. Viimeistään nyt asiaan on kovalla kädellä puututtava tai tavoite nikotiinivapaasta Suomesta vuonna 2030 ei tule onnistumaan, Oksala sanoo.

– Suomi on yrittänyt parin, kolmen vuodenkymmenen ajan vaikuttaa Ruotsiin. Kaikki keinot ovat olleet merkityksettömiä. Ajattelen, että meillä on käytettävissä vain ne keinot, joita meillä on kansallisesti.

Oksala ei näe, että tupakankaltainen haittavero ja nuuskan myynnin salliminen olisivat tehokkaita keinoja nuuskan käytön lietsomisessa. Sen sijaan Oksalan mukaan nuuskantuonnin ja osin käytönkin kriminalisointi olisi oikeasti tehokas keino.

– Työryhmämme esittää, että nuuskan maahantuonti kiellettäisiin, jolloin pääsisimme tilanteeseen, jossa kaikki Suomessa oleva nuuska on laittomasti maahantuotua. Silloin ihminen ei voi väittää, että juuri se huulessa, sillä hetkellä oleva nuuska on tuotu luvallisessa kiintiössä.

Rahat Ruotsiin, haitat Suomeen

Nuuskalla on pimeät markkinat Suomessa. Ilkka Oksalan mukaan kovemmat rangaistukset olisivat yksi keino hillitä nuuskan käyttöä ja maahantuontia. Tullin mukaan sekään ei ole kuitenkaan mutkatonta.

– Vapaassa yhteiskunnassa salakuljetusta ei pystytä lopettamaan minkään salakuljetettavan tavaran osalta. Vapaa liikkuvuus ja muut ihmisten perusoikeudet ovat tärkeitä arvoja Suomessa, vaikkakin siitä tulee lieveilmiöitä esimerkiksi salakuljetuksen muodossa, Hannu Sinkkonen muistuttaa.

Valtiovarainministeriöstä viestitään, että on vaikea laskea, kuinka paljon nuuskasta saisi rahaa. Suomessa on dataa sen sijaan nikotiinipusseista, joiden myynnin Fimea salli huhtikuussa.

Valo Sweden Oy:n toimitusjohtaja Timo Nurmisen mukaan yritys on tehnyt myyntiennätyksiä huhti- ja toukokuun aikana, vaikka nikotiinipussit eivät ole vielä löytäneet tietään suomalaisten kauppojen hyllyille.

– Oman verkkokauppamme kautta olemme tehneet myyntiennätyksen. Lakimuutoksen jälkeen myyntimme kasvoi 300 prosenttia. Erilaisten laskelmien mukaan nikotiinipusseista voisi alvin kautta tulla 100 – 150 miljoonaa euroa. Jos valitsisimme Ruotsin linjan, niin päälle tulisi nikotiinivero. Silloin Suomi saisi yli 200 miljoonaa euroa verokertymää, Nurminen sanoo.

Fimean linjauksen jälkeen Sosiaali- ja terveysministeriö on väläytellyt nikotiinipussien kieltämistä. Nurminen ihmettelee Suomen viranomaisten ottamaa linjaa. Se poikkeaa hänen mukaansa vahvasti yleiseurooppalaisesta linjasta.

– Euroopan komissio on ehdottanut, että nikotiinipussituotteita reguloitaisiin eli verotettaisiin ja valvottaisiin. Tämä on ihan Suomen oma linja. Jos nikotiinipussit kielletään, niin kaupankäynti valuu samoihin harmaan talouden kanaviin, jossa nuuskatupakka jo on. Kärjistäen voisi sanoa, että silloin rahat valuisivat Ruotsiin ja harmaaseen talouteen, ja mahdolliset terveyshaitat Suomeen.

Helsinkiin ehdotetaan uudistusta kouluterveydenhuoltoon

Helsinki ei ole onnistunut varmistamaan lakisääteisiä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäripalvelu riittävällä tasolla. Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta esittää koulu- ja opiskeluhuollon terveystarkastuksien hankkimista ostopalveluna. Kaupunki on pyrkinyt paikkaamaan puutteita palveluseteleillä ja ostopalveluna henkilöstövuokrauksen kautta.

– Valitettavasti emme ole saaneet hankittua henkilöstövuokrauksella ja palveluseteleillä odotettua määrää terveystarkastuksia. Vuokratyövoimalla olemme saaneet vain noin 3,4 lääkärin työpanoksen ja palvelusetelituottajilla on ollut haasteita tarjota terveystarkastuksia, terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen kertoo tiedotteessa.

Ensi viikolla järjestettävässä kokouksessa lautakunnalle esitetään, että Helsinki ottaa käyttöön uuden tavan hankkia koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkärintarkastuksia, jossa lääkärintarkastuksia hankitaan palveluntuottajilta alueittain. Hankinnassa myös määritellään paikat, joissa lääkärintarkastukset tulee tarjota, sekä hankittavaksi arvioidun terveystarkastusten vuosittaisen määrän. Peruskoulun 1., 5. ja 8. luokalla tulee tehdä sekä terveydenhoitajan että lääkärin terveystarkastus. Helsingin peruskouluissa on yhteensä yli 57 000 oppilasta. Näiden lisäksi terveystarkastuksia hankittaisiin toisen asteen opiskelijoille.

Opiskeluterveydenhuollossa terveydenhoitajan tulee tehdä tarkastus ensimmäisen opiskeluvuoden aikana kaikille opiskelijoille. Lääkärintarkastus tulee tehdä kahden vuoden kuluessa opiskelujen aloittamisesta. Pojille lääkärintarkastus tehdään kutsuntatarkastuksen yhteydessä. Toisella asteella opiskelijoita on Helsingissä yhteensä noin 39 000.