Verkkouutiset

Terveys

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

”Mielenterveyspommia ei voi jättää yksin yritysten hoidettavaksi”

Kauppakamarikyselyn perusteella nuorten mielenterveyden haasteet näkyvät jo selvästi osan yritysten arjessa.

Joka kahdeksas yritys kertoi, että erityisesti nuorten kasvaneet hyvinvoinnin, mielenterveyden ja työssä jaksamisen haasteet vaikuttavat heikentävästi työn tuottavuuteen. Toisaalta puolet yrityksistä ei ollut havainnut muutosta yrityksen toiminnan näkökulmasta.

– Tämä muutos heijastuu varmasti nyt enemmän yrityksiin, jotka työllistävät paljon nuoria. Ihan jo saapuminen töihin ajoissa tai kyky sietää painetta ja muutosta vaativat monilta enemmän harjoittelua. Toisaalta moni nuori on entistä valikoivampi työpaikkansa suhteen, miten yritys esimerkiksi suhtautuu työntekijöiden hyvinvointiin tai työyhteisön moninaisuuteen – tähän kannattaakin kaikkien nyt kiinnittää huomiota, toteaa Keskuskauppakamarin osaamisen ja maahanmuuton johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen tiedotteessa.

Kauppakamarikysely tehtiin toukokuun alussa, ja siihen vastasi lähes 1900 yritystä eri puolilta Suomea.

Mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys ovat olleet viime vuosina merkittävässä kasvussa. Kelan tilastojen perusteella mielenterveysongelmat veivät jo yli 100 000 suomalaista pitkälle sairauspoissaololle vuonna 2023, ja määrä on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Kauppakamarikyselystä selviää, että enemmistö vastanneista yrityksistä on käynnistänyt jo toimenpiteitä mielenterveyden ja työssä jaksamisen haasteisiin vastaamiseksi. Noin kolmannes on ottanut asian huomioon joko yrityksen strategisella tasolla tai käynnistänyt laajoja toimenpiteitä. Kolmannes on tehnyt joitakin yksittäisiä toimenpiteitä ja yksi kolmannes ei ole vielä ryhtynyt toimiin.

– Osaajapulan voimistuessa jokaisen yrityksen tulee alkaa kiinnittää tähän entistä enemmän huomiota. Tätä mielenterveyspommia ei voi kuitenkaan jättää yksin yritysten hoidettavaksi. Tarvitaan lisää vaikuttavuuteen perustuvia kuntoutuksen menetelmiä sekä ennaltaehkäisevää työtä, jossa tuetaan esimerkiksi tunnetaitojen kehittymistä, Pulkkinen sanoo.

Kauppakamarien kysely tehtiin 6.-8.5.2024 ja siihen vastasi 1882 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä.

 

 

 

Kuukautishäpeä on yleinen asia

Kuukautishäpeä ja sen taustalla olevat sosiaaliset normit ovat edelleen merkittävä ongelma Suomessa, ilmenee lastenoikeusjärjestö Plan International Suomen teettämästä kyselytutkimuksesta.

Kuukautishäpeä korostuu kyselyn mukaan etenkin nuorten ja englantia äidinkielenään puhuvien keskuudessa.

Peräti 74 prosenttia tutkimukseen vastanneista arvioi, että kuukautiset ovat joskus aiheuttaneet heille häpeää tai nolouden tai huonommuuden tunnetta. Osuus on suurin englantia (87 prosenttia) ja viroa (84 prosenttia) äidinkielenään puhuvien keskuudessa ja toisaalta pienin 50–60-vuotiaiden joukossa (63 prosenttia).

Puolet vastaajista on kokenut negatiivista kommentointia tai häpäisyä tai kuullut kielteistä puhetta kuukautisista. Kokemus on sitä yleisempi, mitä nuoremmasta vastaajasta on kyse. Se on myös keskimääräistä yleisempi muuta kuin suomea, ruotsia, englantia, viroa tai venäjää puhuvien keskuudessa.

Hieman alle kolmannekselle (32 prosenttia) vastaajista on sanottu tai ilmaistu, että kuukautiset ovat asia, jotka tulisi pitää salassa. Osuus on suurin 15–24-vuotiailla (39 prosenttia) ja akateemisesti koulutetuilla (43 prosenttia).

– Tuloksissa näkyy, että vaikka ajattelemme kuukautisten olevan meille mutkaton asia, sisältyy niihin vahva huomaamattomuuden normi. Kuukautiset tulee hoitaa niin, että kukaan ei sitä huomaa. Paljastuminen rikkoo sosiaalista käsikirjoitusta, ja sitä vältetään mahdollisimman paljon, Plan International Suomen seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien asiantuntija Leena Mubarak sanoo tiedotteessa.

Lähes kaikki vastanneet (84 prosenttia) voivat puhua kuukautisista ystävilleen. Hieman harvempi (72 prosenttia) voi puhua niistä kumppanilleen ja 55 prosenttia perheelleen. Töissä tai koulussa asiasta voi puhua 35 prosenttia vastaajista. 5 prosenttia vastanneista ei voi puhua kuukautisista kenenkään kanssa.

Kyselyyn vastanneista 31 prosenttia ilmoittaa, ettei voi pitää kuukautissuojia näkyvillä, esimerkiksi kaupan kassalla, koulussa tai töissä. Osuus on korkein 15–24-vuotiailla (39 prosenttia) sekä akateemisesti koulutetuilla (38 prosenttia).

Kyselyyn tulleissa avoimissa vastauksissa toistuivat muun muassa puhumattomuuden perinne kuukautisista, vanhat tavat ja sosiaaliset normit. Vastauksissa häpeään liitettiin myös esimerkiksi käsitys likaisuudesta tai kuukautisten paljastuminen ohivuodoissa.

Moni myös mainitsee, ettei kuukautisista ole puhuttu kotona tai että kuukautisista on kiusattu. Kuukautisia myös vähätellään tai niistä vitsaillaan.

– Yksityisyys on tärkeä seksuaalioikeus, mutta jos siitä tulee normi, jättää se ihmiset todella yksin. Kuukautisiin liittyvä kiusaaminen, puhumattomuuden perinne ja kuukautisten mieltäminen kielteiseksi asiaksi luo todellisuuden, jossa kuukautisten huomaamattomuuden varmistaminen käy vaivalloiseksi. Samalla kuukautishäpeään liittyvät ongelmat jäävät yhteiskunnallisen keskustelun ulkopuolelle, Mubarak sanoo.

Plan International Suomen teettämän tutkimuksen toteutti Verian, ja siihen vastasi 1 120 Suomessa asuvaa 15–60-vuotiasta tyttöä ja naista. 139 vastaajan äidinkieli tai kotona puhuttu kieli oli muu kuin suomi.

Verian toteutti kyselytutkimuksen verkkokyselynä maalis-huhtikuussa 2024. Kaikki vastaajat ilmoittivat sukupuolekseen naisen, joten muunsukupuolisten tulosta ei pystytty raportoimaan.

Asiantuntijat: Lihavuuden torjunta vaatii yhteiskunnallisia toimia

Elinympäristö ja elintavat ovat johtaneet suomalaisten lihavuuden yleistymiseen sanovat sisätautilääkäri, emeritusprofessori Matti Uusitupa ja yliopistonlehtori, dosentti Tiina Jääskeläinen Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan. Erityisesti työikäisten lihavuus on lisääntynyt.

Uusituvan ja Jääskeläisen mukaan lihavuuden pysäyttämiseksi tarvitaan yhteiskunnallisia toimia. Liikuntaan tulisi panostaa, pohtia terveysperusteisia veroja sekä asettaa rajoituksia erityisesti lapsille ja nuorille suunnattuun markkinointiin.

Asiantuntijat peräänkuuluttavat perus- ja työterveydessä tehtävää työtä lihavuuden torjunnan kannalta. Heidän mukaansa ennaltaehkäisevää toimintaa ei ole tehty riittävän ajoissa.

– Hyvinvointialueet voisivat kilpailla ehkäisyn tuloksellisuudesta ja tästä voisi myös palkita parhaiten onnistuneet, Uusitupa ja Jääskeläinen ehdottavat.

Kuluttajille markkinoidaan erilaisia geenitestejä, joilla voi selvittää omaa perinnöllistä riskiään lihavuuteen. Geenien merkitystä lihavuuden taustalla kuitenkin korostetaan Uusituvan ja Jääskeläisen mukaan liikaa.

– Geenit eivät selitä nykyistä lihavuusepidemiaa, ne ovat säilyneet samoina, he toteavat.

USU: Yksityisten lääkäripalveluiden käyttö on lisääntynyt

Tammi–huhtikuussa Kela-korvausta maksettiin noin 1,16 miljoonasta lääkärikäynnistä, kertoo Uutissuomalainen.

Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksia nostettiin vuoden alussa. Hallitus toivoi muutoksen tuovan helpotusta julkisen puolen hoitojonoihin ja odotusaikoihin.

Yksityislääkärikäynnistä Kela-korvausta saaneiden määrä oli tammi–huhtikuussa yli kolme prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Tammi–huhtikuussa 2024 yksityislääkärin vastaanoton kustannuksia korvattiin noin 943 600 henkilölle. Vastaavana ajankohtana vuonna 2023 korvauksen saajia oli vajaat 914 000.

Euromääräisesti laskettuna yksityislääkärikäynneistä maksetut Kela-korvaukset yli kaksinkertaistuivat viime vuodesta. Korvauksia maksettiin tammi–huhtikuussa 27,3 miljoonaa euroa, kun vuonna 2023 samalla ajanjaksolla niitä maksettiin vajaat 11,7 miljoonaa euroa.

– Kasvu on ollut odotetun suuruinen, Kelan terveydenhuoltoetuuksien osaamiskeskuksen päällikkö Reija Jääskeläinen arvioi Uutissuomalaiselle.

Viime vuonna lähes 1,5 miljoonaa suomalaista sai Kela-korvausta yksityislääkärillä käynnistä ja korvattavia yksityisiä lääkärikäyntejä kertyi liki 3,4 miljoonaa. Kelan viime viikolla julkaiseman selvityksen mukaan yksityisten lääkäripalvelujen käyttö on vähentynyt suhteessa väestönkehitykseen.

Eniten sairastetaan Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa

Sairastavuutta ja työkyvyttömyyttä on eniten Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Samoilla maantieteellisesti laajoilla hyvinvointialueilla myös kuntien väliset erot ovat suurimmat. Kaikilla alueilla sairastavuus ja työkyvyttömyys eivät kuitenkaan kulje yhtä vahvasti käsi kädessä, osoittavat Kansallisen terveysindeksin uusimmat tulokset.

Kuntien väliset erot työkyvyttömyydessä ja eri sairauksien yleisyydessä ovat merkittäviä. Myös hyvinvointialueiden sisällä on suuria eroja. Kuntien väliset erot sairastavuudessa ovat suurimpia maantieteellisesti laajoilla hyvinvointialueilla Pohjois- ja Itä-Suomessa.

Maantieteellisesti pienemmillä hyvinvointialueilla Etelä-Suomessa alueen sisäinen kuntien välinen vaihtelu taas on vähäisintä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n johtavan asiantuntija Päivikki Koposen mukaan osittain erot johtuvat siitä, että maantieteellisesti laajemmilla alueilla on enemmän asukasmäärältään pieniä kuntia, joissa myös satunnaisvaihtelu vaikuttaa tuloksiin.

– Hyvinvointialueiden palveluista vastaavien viranhaltijoiden tulisi selvittää, mistä erot johtuvat: onko kuntien välillä esimerkiksi eroja siinä, miten helposti palvelujen piiriin voi päästä tai johtuvatko erot muista terveyteen vaikuttavista tekijöistä, hän sanoo tiedotteessa.

Myös työkyvyttömyydessä kuntien väliset erot hyvinvointialueiden sisällä ovat suurimmat maantieteellisesti laajoilla hyvinvointialueilla Pohjois-Savossa, Lapissa ja Kainuussa.

Sairastavuuden ja työkyvyttömyyden alue-erot eivät kuitenkaan ole täysin samanlaisia. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ja Pirkanmaalla työkyvyttömyys on suhteessa koko maan keskiarvoon yleisempää kuin sairastavuus, kun taas Pohjois-Pohjanmaalla sairastavuus on koko maan keskiarvoon verrattuna varsin yleistä, mutta työkyvyttömyydessä ero koko maan tasoon on pienempi.

Sairastavuuteen ei välttämättä liity työkyvyttömyyttä, mutta työkykyetuuden saamisen taustalla on aina sairaus. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ja Pirkanmaalla työkyvyttömyys on koko maan keskiarvoon verrattuna yleisempää kuin sairastavuus, työkykyetuuksien saajia on paljon.

Pohjois-Pohjanmaalla tilanne on päinvastainen: sairastavuutta on enemmän mutta työkyvyttömyyttä vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Pohjois-Pohjanmaan asukkaat ovat työllistyneet sairastavuudesta huolimatta. Tähän vaikuttavat alueen ikärakenteen lisäksi myös työttömyys ja muut työllistymisen taustatekijät.

Alkoholisairastavuus oli yleisintä Etelä-Karjalassa

Hyvinvointialueiden välisessä tarkastelussa todettiin Pohjois-Savossa selvästi muita alueita ja koko maan tasoa enemmän vakavia mielenterveyden ongelmia sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia.

Alkoholisairastavuus oli yleisintä Etelä-Karjalassa, mutta selkeästi muita alueita yleisempää myös Pohjois-Karjalassa. Mielenterveysindeksissä kuntien väliset erot olivat erityisen suuria.

Sairastavuuden ja työkyvyttömyyden alueellisten erojen takana on monia tekijöitä, jotka vaikuttavat terveyteen ja toimintakykyyn. Näitä ovat elintavat, kuten tupakointi, alkoholinkäyttö, liikunta ja ravintotottumukset sekä pääsy terveyspalveluihin. Toisaalta myös työllisyys ja taloudellinen tilanne sekä koulutus heijastuvat väestön terveyteen ja toimintakykyyn.

Myös hyvin toimiva terveydenhuolto voi näkyä korkeampana sairastavuutena, kun sairauksia seulotaan, löydetään ja hoidetaan tehokkaasti. Vastaavalla tavalla työkyvyttömyyden yleisyyteen vaikuttaa terveyspalvelujen saatavuus, joka riippuu muun muassa työterveyshuollon palvelujen kattavuudesta ja laajuudesta.

– Kuntien väliset erot sairastavuudessa alueilla on hyvä ottaa huomioon, kun hyvinvointialueiden palveluverkkoa suunnitellaan. On pidettävä huoli siitä, että eri puolilta aluetta pääsee tarvittavaan hoitoon. Hyvinvointialueiden valtuustoilla on vastuu strategisista päätöksistä, miten terveyttä ja hyvinvointia edistäviä toimia suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä erityisesti niiden kuntien kanssa, joissa indeksiluvut ovat muita korkeampia, sanoo Päivikki Koponen.

Ammatillisen kuntoutukseen pääsyssä huomattavat alueelliset erot

Työkyvyttömyyden alueellinen vaihtelu on pysynyt ennallaan aiemmin julkaistuihin, vuosien 2019–2021 tietoihin verrattuna. Työkyvyttömyys on Pohjois-Savossa ja Kainuussa huomattavasti tavallisempaa kuin muualla.

Pohjois-Savon kunnista työkyvyttömyys on alueen keskiarvoa selvästi korkeampaa erityisesti Rautavaaralla, Tuusniemellä ja Kaavilla.

Hyvinvointialueiden välillä on isoja eroja siinä, kuinka suurelle osalle väestöstä Kela on myöntänyt ammatillista kuntoutusta. Yleisimpiä myönteiset päätökset ovat Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella ja sen kunnista erityisesti Outokummussa.

– Kelan ammatillisen kuntoutuksen myöntävät päätökset ovat viime vuosina lisääntyneet selvästi nuoremman ikärakenteen kunnissa. Työkyvyttömyyden alue-erojen taustalla on monia tekijöitä, joihin Kelan ammatillisella kuntoutuksella voidaan vaikuttaa, sanoo Kelan tutkimuksen ylilääkäri Riitta Luoto.

Tiedot käyvät ilmi vuosien 2020–2022 tiedoilla päivitetystä Kansallisesta terveysindeksistä. joka on THL:n, Kansaneläkelaitoksen (Kela), Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen julkaisema tietokokonaisuus. Siihen kuuluu useita indikaattoreita, jotka kuvaavat Suomen alueellisia eroja sairastavuudessa ja työkyvyttömyydessä.

Yle: Osa oppilaista ei taivu enää laittamaan kenkiä jalkaansa

Ylipainoisten osuus lapsista kasvaa teini-iän lähestyessä ja tämä näkyy koulujen arjessa. Ylen mukaan Porissa yläasteelle haluttiin kenkälusikoita.

– Yläasteelle pyydettiin kenkälusikoita, koska osa lapsista ei taivu enää laittamaan kenkiä jalkaansa, Porin kaupungin opetusyksikön päällikkö Taneli Tiirikainen kertoo.

Satakunnan hyvinvointialueella oli yhdeksän vuoden seurantajaksolla maan eniten ylipainoisia 2-16-vuotiaita. Harvinaisinta lasten ylipaino oli Helsingin hyvinvointialueella.

Satakunnan 8.-9.-luokkalaiset pojat ovat Suomen tukevimpia.

Porilaiskouluun ei päädytty hankkimaan kenkälusikoita, koska pienenkin liikkeen lisääminen katsottiin tärkeäksi.

Alkoholin haitat eivät koske vain suurkuluttajia

Alkoholin aiheuttamat haitat eivät koske vain suurkuluttajia, Munuais- ja maksaliitto muistuttaa. Jo pienetkin annokset alkoholia usein nautittuna voivat johtaa maksan vahingoittumiseen.

Maksasairaudet aiheuttavat Suomessa menetettyjä työvuosia. Vuonna 2020 alkoholi oli yhtenä syynä 35 000 hoitojaksolle terveydenhuollon vuodeosastoilla. Alkoholimaksataudit kattavat jopa 93 prosenttia työikäisten maksasairauskuolemista. Maksasairaus on joka viidennen työikäisen kuoleman taustalla. Kuolleisuus maksasairauksiin on kääntynyt nousuun viime vuosina. Maksasairauksien hoito on yksi kalleimmista terveydenhuollon alueista. Yleisin maksakirroosin ja maksasyövän aiheuttaja on alkoholi.

Alkoholin aiheuttamat haitat eivät rajoitu vain pieneen vähemmistöön alkoholiriippuvaisia henkilöitä. Pitkään jatkunut alkoholinkäyttö pienemmilläkin annoksilla voi aiheuttaa alkoholimaksasairauden. Tutkimuksissa on todettu, että alkoholin vaikutus kehoon on haitallisinta humalahakuisessa juomakäyttäytymisessä.

Säännöllinen runsas alkoholin käyttö on maksan lisäksi riski monelle muullekin elimelle. Alkoholi vaikuttaa erilaisiin syöpäsairauksiin, mielenterveyteen sekä ruuansulatuselimistön sairauksiin.

Turvallista alkoholin kulutuksen määrää on vaikea määritellä, koska vaikean maksasairauden riskiin vaikuttaa nautitun alkoholin määrän lisäksi esimerkiksi sukupuoli, perimä ja metaboliset riskitekijät. Metabolisen oireyhtymän kehittyminen johtuu suurelta osin liiallisesta kalorien saannista ja fyysisestä passiivisuudesta. Yksi tuoppi olutta on vyötärölihavan maksalle yhtä haitallista kuin neljä tuoppia normaalipainoisella.

– Alkoholi on tavallista haitallisempaa, jos jo sairastaa rasvamaksatautia. Jo pienetkin alkoholiannokset voivat ajan mittaan johtaa maksasolujen tulehdusreaktioon ja lisätä kirroosiriskiä. Alkoholi on energiatiheä molekyyli ja voi siksi aiheuttaa aineenvaihdunnan toimintahäiriöitä ja aiheuttaa liikalihavuutta ylimääräisten kalorien kautta, sanoo Munuais- ja maksaliiton maksa-asiantuntija Tarja Teitto-Tuckett tiedotteessa.

Matalan ja korkean riskin juomisen määritelmät vaihtelevat huomattavasti maiden välillä. Suomessa suuren riskin alkoholin käytön taso on miehillä 23–24 annosta ja naisilla 12–16 annosta viikossa, kohtalaisen riskin taso 14 ja seitsemän annosta viikossa. Itse annosteltu juoma ei useinkaan vastaa tavanomaisia annoskokoja, ja alkoholipitoisuus vaihtelee huomattavasti eri juomatyyppien välillä.

– Mikäli oma alkoholinkäyttö mietityttää tai läheinen on ilmaissut huolensa, voi verkkosivustoilta etsiä alkoholin käyttöä vähentäviä omahoito-ohjelmia ja kannattaa hakeutua perusterveydenhuollon tai työterveyslääkärin vastaanotolle, kehottaa Teitto-Tuckett.

Näin siniset led-valot voivat sairastuttaa

Ledien sininen valo heikentää unenlaatua, mutta uuden tutkimuksen mukaan valolla saattaa olla myös muita negatiivisia vaikutuksia. Erityisen suuren uhan muodostavat älypuhelimet. Asiasta kertoo BBC Earth.

Kun led-valot alkoivat yleistymään 1990-luvulla, löysivät tutkijat samaan aikaan myös silmän verkkokalvon tappisoluista väriaine melanopsiinia. Se auttoi tutkijoita ymmärtämään, miten valo pääsee silmän sisälle.

Melanopsiinia sisältävät solut ovat erittäin arkoja siniselle valolle, ja melanopsiini on taas oleellisessa osassa unirytmin muodostumisessa. Samalla sininen valo heikentää nukahtamiseen vaikuttavan melatoniinin tuotantoa.

Melatoniinin puutteen on taas arvioitu olevan yhteydessä uniongelmiin, jotka johtavat heikentyneeseen elämänlaatuun ja korkeampaan sairastumisalttiuteen.

Tutkijat uskovat myös, että sinisillä led-valoilla saattaa olla yhteys myös mielenterveysongelmiin. Psykiatrian apulaisprofessori John Gottliebin mukaan valolla saattaa olla yhteys jopa kaksisuuntaisen mielialahäiriön maanisiin oireisiin.

– Olin jo selvästi nähnyt, että kirkasvalohoidosta oli erittäin paljon hyötyä masennuksesta kärsiville potilaille. Myöhemmin ymmärsin myös, että liiallisella ja huonosti ajoitetulla altistuksella valolle voisi olla negatiivisa vaikutuksia manian oireisiin sekä unirytmiin, Gottlieb kertoo.

Erityisen alttiita led-valon vaikutuksille ovat nuoret, jotka ovat usein myös älypuhelinten aktiivikäyttäjiä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet selvän yhteyden älylaitteiden käytön ja nuorten uniongelmien välillä.

– Älypuhelimet muodostavat suuremman terveysuhan, sillä ne ovat niin yleisiä, Gottlieb tiivistää.

Tutkijoiden mukaan älypuhelimia ei kannattaisikaan käyttää puolta tuntia ennen nukkumaanmenoa. Uusien havaintojen myötä kannattaa harkita myös entistä tarkemmin, hyödynnetäänkö mielenterveys- ja uniongelmien hoidossa älypuhelinsovelluksia.

Älypuhelimet eivät ole kuitenkaan ainoa sinisen valon lähde. Esimerkiksi katuvaloja on vaihdettu viime vuosikymmeninä keltaisista suurpainenatriumlampuista sinisiksi led-valoiksi. Yhdessä muiden led-valojen kanssa nykyihminen altistuukin siniselle valolle enemmän kuin koskaan.

– Katuvalot eivät ole harmittomia, ja yhdessä muiden yöajan valolähteiden […] kanssa ne aiheuttavat valosaastetta, jolle altistumme yhä enemmän ja enemmän, Gottlieb varoittaa.

Lääkäri IL:lle: Tämä on hinkuyskän riskiryhmä

Hinkuyskää on jälleen liikkeellä ainakin eteläisessä Suomessa Helsingin seudulla ja Varsinais-Suomessa. Vaikka kuka tahansa voi sairastua hinkuyskään, erityisessä riskiryhmässä ja vakavan taudin vaarassa on yksi ryhmä. Iltalehti haastatteli lääkäri lääkäreitä aiheesta aiheesta.

Riskiryhmässä ovat erityisesti pienet alle kuuden kuukauden ikäiset vauvat.

– Heillä ei ole rokotesuojaa, koska rokotukset aloitetaan vasta 3 kuukauden iässä, kertoo lasten infektiolääkäri Tea Nieminen Uudesta lastensairaalasta IL:lle.

Pienelle vauvalle tartunta voi olla jopa henkeä uhkaava, kun lapsen on yskänkohtauksen aikana vaikea saada henkeä. Hinkuyskään voi liittyä vauvalla myös hengityskatkoksia, joiden seurauksena lapsen iho saattaa muuttua sinertäväksi.

– Tämän vuoksi pienet vauvat, joilla on voimakkaita yskänpuuskia, tulee viedä terveydenhuoltoon tilanteen arvioimiseksi. Tämä koskee myös alle vuoden ikäisiä pikkulapsia, jotka eivät ole jostain syystä saaneet vielä kahta hinkuyskärokotetta, neuvoo Helsingin epidemiologisen toiminnan ylilääkäri Sanna Isosomppi.

Kansallisessa rokotusohjelmassa hinkuyskärokote annetaan 3 kuukauden, 5 kuukauden ja 12 kuukauden ikäisille, 4-vuotiaille, 14–15-vuotiaille ja 25-vuotiaille. Rokotussuoja hiipuu noin viidessä vuodessa.

– Päiväkoti-ikäisillä on melko hyvä suoja, mutta ehkä noin 10 ikävuoteen mennessä suoja alkaa hiipumaan ennen 14-15-vuoden tehostetta, Nieminen kertaa.

Rokotettukin voi sairastua hinkuyskään, mutta terveillä aikuisilla hinkuyskän taudinkuva on yleensä lievä.

– Jos rokotukset ovat kunnossa, tauti on silloin lievempi. Kannustan kaikkia pitämään huolta siitä, että kaikki kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotteet on otettu, Isosomppi kehottaa

Joka kolmas sydäninfarktin saanut jää tärkeän seurannan ulkopuolelle

Sydäninfarktiin sairastuneista kolmannes jää ilman jatkohoidon kannalta keskeistä LDL-kolesterolin mittausta, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n ylläpitämän sydänrekisterin tuloksista. Sydänliitto kertoo asiasta tiedotteessaan.

Sydäninfarktiin sairastumisen jälkeen sepelvaltimotaudin hoito jatkuu koko potilaan loppuelämän. Tällä jatkohoidolla voidaan ehkäistä uusia sydäninfarkteja ja ennenaikaisia kuolemia. Erityisen tehokas keino infarktien uusiutumisen estämisessä on LDL-kolesterolin, niin kutsutun pahan kolesterolin, pitoisuuden alentaminen.

Sydänrekisterin mukaan 40 prosenttia potilaista on kuitenkin jäänyt ilman LDL-kolesterolin mittausta.

– Sairastumisen jälkeen hoitopolku katkeaa, ja seuranta ja tarvittava hoidon tehostaminen jää monilla toteutumatta, kommentoi ylilääkäri Anna-Mari Hekkala.

Seurannan avulla sydäninfarktipotilas sitoutuukin paremmin elintapa- ja lääkehoitoon. Ilman saatavilla olevaa tietoa elintärkeä lääkitys jää helposti käyttämättä.

– On vaikea motivoitua hoitoon, jos ei edes tiedä, millä tasolla omat kolesteroliarvot sillä hetkellä ovat, Hekkala tiivistää.

Yleisesti sydänrekisterin tuloksista on myös nähtävissä, että LDL-kolesterolin tason alentamisessa on työtä tehtävänä kaikilla hyvinvointialueilla.

Kela-korvauksen pienentyminen näkyy yksityislääkäreillä käynneissä

Pitkällä aikavälillä yksityisten lääkäripalvelujen käyttö on vähentynyt suhteessa väestön kehitykseen. Vaikka käyntimäärissä näkyy Kela-korvausten pienentyminen vuosina 2014–2023, palvelujen käyttöön vaikuttavat myös muut tekijät. Etälääkäripalveluiden käyttö on moninkertaistunut pandemian jälkeen.

Vuonna 2023 lähes 1,5 miljoonaa suomalaista sai Kela-korvausta yksityislääkärillä käynnistä. Kela-korvattavia yksityisiä lääkärikäyntejä kertyi liki 3,4 miljoonaa.

Vuosina 2014–2023 Kelan korvaama osuus yksityisten lääkäripalveluiden kustannuksista laski. Esimerkiksi Sanna Marinin (sd.) hallituskaudella yksityisen hoidon Kela-korvauksia leikattiin merkittävästi.

Yksityisten lääkäripalvelujen käyttö on vähentynyt, mutta Kelan tutkimusprofessorin Hennamari Mikkolan mukaan Kela-korvauksen määrä ei ole ainoa asia, joka tätä selittää.

– Inflaation aiheuttama kuluttajien ostovoiman heikkeneminen on todennäköisesti vaikuttanut yksityisten palvelujen käyttöön. Yksityiset lääkäripalvelut ovat kalliita, ja niiden hinnat ovat nousseet.

Vaikka Kela-korvaukset ovat pitkällä aikavälillä laskeneet, yksityisellä lääkärillä käydään edelleen.

– Yksityiselle tai julkiselle lääkärille hakeutumisen ratkaisee ennemmin valinnanvapaus ja ajan saaminen. Yksityisellä käytetään myös tiettyjä erikoislääkäripalveluja. Osalla on lisäksi yksityisiä sairauskuluvakuutuksia, mikä voi lisätä yksityisten palvelujen käyttöä.

Selkeimmin kymmenen viime vuoden tilastossa erottuvat Juha Sipilän (kesk.) hallituksen leikkaukset Kela-korvauksiin ja koronapandemia. Niiden aikana yksityislääkärikäynnit vähenivät selvästi.

Hammaslääkärikäynteihin Kela-korvausten leikkauksilla on ollut suurempi vaikutus. Mikkolan mukaan yksityisellä hammaslääkärillä käynti on silti hyvin yleistä aikuisväestössä.

– Aikuisväestöstä noin puolet käyttää yksityisiä hammaslääkäripalveluja. Hammaslääkäripalvelujen korvausten määrä ohitti vuonna 2023 yksityislääkärikäyntien korvausmäärän.

Etäpalveluiden suosio ei laskenut, vaikka pandemia päättyi

Yksityislääkärin etäpalvelujen käytössä kehitys näyttää erilaiselta. Kela-korvattavien etälääkäritoimenpiteiden määrä kasvoi nopeasti muutamasta tuhannesta vuonna 2019 yli 200 000:een vuonna 2020. Etälääkäritoimenpiteistä alettiin maksaa Kela-korvauksia koronapandemian aikana.

Etäpalveluiden käytön suosio ei näytä hiipumisen merkkejä. Vuonna 2023 Kela-korvattavia etäkäyntejä tehtiin yli 520 000.

– Koronapandemian aikana asiakkaat tottuivat käyttämään enemmän etäpalveluita, ja yritykset tarjoavat niitä mielellään. Etäpalveluita saa helposti myös iltaisin. Etäpalvelujen käyttö on suosittua esimerkiksi lapsiperheissä, mutta ikääntyneille niiden käyttö voi olla haasteellista.

MTV: Näin flunssan erottaa allergiasta

Yli miljoona suomalaista kärsii siitepölyallergiasta. Kausi on pahimmillaan huhtikuun puolivälistä kesäkuun alkuun, mutta eniten oireita vaikuttaa aiheuttavan koivu, mikä tekee toukokuusta keskeisen allergiakuukauden, kertoo MTV.

Allergian oireet ovat hyvin samantapaisia kuin flunssan oireet, mutta toisistaan ne erottaa oirekuvan vaihtelua arvioimalla.

–  Ei niissä hirveästi eroa ole, joten hankala arvioida, että onko siitepölystä vai flunssasta johtuvaa. Siitepölyoireissa on paljon eroja riippuen altistumisesta. Oireet voi pahentua ikkunan avatessa tai helpottaa sadesäällä tai yön aikana. Siitepöly aiheuttaa oireita eniten aurinkoisella ja tuulisella säällä, kun taas sateella pitoisuudet laskevat. Flunssaan ei tällaiset tekijät vaikuta, vaan sairauden tunne jatkuu vakiona, sanoo  meteorologi Markus Mäntykannas MTV:lle.

Siitepölyn lisäksi oireita aiheuttaa katupöly. Myöhemmin kesällä oireita aiheuttavat heinät ja viimeisimpänä pujo.

HUS:n Lasse Lehtonen MTV:lla: Hinkuyskän lisääntymisellä ei yksiselitteistä syytä

Hinkuyskätapaukset ovat kasvussa Suomessa. HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen mukaan sairauden kasvulle niin Suomessa kuin muuallakin Pohjois-Euroopassa ei ole yksiselitteistä syytä. Hän kertoo MTV:n uutisille, että taustalla voi olla se, että ihmiset ottavat aiempaa vähemmän tehosterokotteita.

Syynä tehosterokotteiden määrän laskulle on Lehtosen mukaan paitsi se, ettei tehosterokotteita ole muistettu ottaa, sillä tautia on esiintynyt aiemmin vähemmän, myös rokotevastaisuus. Rokotuksista on käyty viime aikoina julkista keskustelua.

Yhtenä syynä hinkuyskän kasvulle Lehtonen esittää koronapandemiaa. Korona-aikana ihmiset ovat olleet eristyksissä eivätkä ole altistuneet taudille samalla tavalla. Nyt ihmiset ovat enemmän tekemissä ja altistuvat hinkuyskälle luontaisesti. Hän muistuttaa, että hinkuyskää aiheuttavaa bakteeria esiintyy jatkuvasti ympäristössä.

Hinkuyskä on pääosin tavanomaisilla antibiooteilla hoidettava tauti. Lehtonen kuitenkin huomauttaa, että hinkuyskä voi aiheuttaa tavallista vakavampia hengitystieoireita. Pienillä lapsilla sairaus voi olla vakava ja kehittyä keuhkokuumeeksi.

 

Opiskelijoiden yksinäisyys näkyy mielenterveysongelmina

Kyselyyn vastanneista korkeakouluopiskelijoista puolet koki haitallista yksinäisyyttä ja heistä peräti 43 prosenttia tunsi, ettei voi itse vaikuttaa yksinäisyyteensä. Yksinäisyys aiheuttaa mielenterveysongelmia ja vaikeuttaa opintoja.

Peräti puolet (51 %) kyselyyn vastanneista korkeakouluopiskelijoista koki yksinäisyyttä melko usein tai jatkuvasti. Yksinäisyyttä kokevat opiskelijat kertoivat, että yksinäisyys heijastuu keskeisesti jaksamiseen (77 %) ja mielenterveyteen (64 %).

Yksinäisyys on yhteydessä myös keskittymisvaikeuksiin ja poissaoloihin opinnoista. Merkille pantavaa on, että yksinäisyyttä kokevista jopa 43 prosenttia vastasi, ettei pysty vaikuttamaan yksinäisyyteen.

Vain harva, viisi prosenttia yksinäisyyttä kokevista opiskelijoista oli saanut apua yksinäisyyteensä korkeakoulustaan ja joka kymmenes koki, ettei korkeakoulu panosta yksinäisyyden vähentämiseen. Ratkaisuja yksinäisyyden vähentämiseksi korkeakouluissa on kuitenkin olemassa.

– Opinnot voivat olla ajoittain hyvin itsenäisiä, joten on tärkeää mahdollistaa säännöllisiä kohtaamisia opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseksi. Opiskelijoiden sosiaaliset suhteet kampuksella ja vapaa-ajalla ovat kriittisen tärkeitä jaksamiselle opinnoissa. Sosiaaliset suhteet luovat turvaverkon, jota muiden korkeakouluissa tarjottavien tukimuotojen on vaikea korvata, sanoo Helsinki Mission yksinäisyystyön asiantuntija Pauliina Pudas.

Opiskelijoista vain 40 prosenttia vastasi tapaavansa viikoittain kavereita kasvokkain.

Helsinki Mission mukaan korkeakoulujen ja järjestöjen välinen tiivis yhteistyö ja oikea-aikainen palveluohjaus on keskeistä korkeakouluopiskelijoiden yksinäisyyden vähentämiseksi.

– Opiskelijat tarvitsevat huomiota ja apua yksinäisyyden tunnistamiseen ja puheeksi ottoon läpi opintojen. Korkeakouluissa yksinäisyyttä tulee tunnistaa laajemmin säännöllisten kyselytutkimusten avulla ja tarjota yksinäisyysohjelmaa osana opiskelijoiden hyvinvointipalveluja sanoo Pudas.

Kyselyn on toteuttanut Helsinki Missio syksyllä 2023. Vastauksia keräsivät Nyyti, SYL, Samok, monet ainejärjestötoimijat ja korkeakoulut. Kyselyssä oli 1975 vastaajaa, 62 prosenttia yliopistoista ja 39 prosenttia ammattikorkeakouluista.

Näin poistat punkit oikein

Mitä lyhyemmän aikaa punkki ehtii olla kiinnittyneenä, sitä pienempi riski punkin levittämille taudeille on. Siksi kiinnittynyt punkki tulee poistaa iholta mahdollisimman pian, tiedottaa Yliopiston Apteekki.

Punkit levittävät erilaisia tauteja, joista ihmiselle vakavia ovat borrelioosi ja puutiaisaivotulehdus.

Ennen punkin irrottamista kädet on pestävä huolellisesti. Punkin irrottamisen kannattaa käyttää kapeakärkisiä pinsettejä, punkkipihtejä, -rautaa tai -lassoa.

– Tartu pinseteillä punkkiin mahdollisimman läheltä ihon pintaa ja poista punkki hitaasti vetämällä. Älä kierrä, vaan vedä tasaisesti suoraan ylöspäin välineen ohjeen mukaisesti. Kun punkki on irrotettu, puremakohta kannattaa puhdistaa desinfiointiaineella, apteekinhoitaja Hanna Forsberg Yliopiston Apteekista sanoo.

Puremakohtaa kannattaa seurata tulevien viikkojen ajan. Jos puremakohtaan ilmestyy halkaisijaltaan yli viiden senttimetrin rengasmainen ihottuma, on hakeuduttava lääkäriin mahdollisen borrelioositartunnan varalta.

Myös jos punkin pureman jälkeen ilmaantuu kuumetta, päänsärkyä, lihas- ja nivelsärkyä tai väsymystä ja huimausta, on syytä hakeutua lääkäriin.

Oikeanlainen vaatetus auttaa suojautumaan

Helpointa punkeilta on suojautua kiinnittämällä huomiota pukeutumiseen. Kun ulkoilee alueilla, joissa punkkeja esiintyy, kannattaa käyttää pitkähihaista paitaa ja pitkiä housuja. Vaaleista vaatteista punkki on helpompi erottaa kuin tummista.

– Kodin lääkekaappiin tai mökille voi myös varata iholle levitettävää punkkikarkotetta. Karkotetta käytettäessä pitää aina tarkistaa annosteluohje eri ikäisille ihmisille, Forsberg neuvoo.

Ulkoilun jälkeen kannattaa tehdä punkkitarkastus. Näin mahdolliset punkit eivät ehdi kiinnittyä ihoon pitkäksi aikaa.

– Tarkasta huolellisesti ainakin kainalot, nivuset, päänahka, korvantaukset, vatsa, selkä ja polvitaipeet. Iholla kiinni olevat punkit saattavat muistuttaa luomia ja siksi jokainen ihon tumma kohta kannattaa käydä tarkasti läpi, Forsberg opastaa.

Myös lemmikin turkki on syytä käydä ulkoilun jälkeen läpi tiheällä kammalla tai sormilla tunnustellen. Lemmikkeihin punkit tarttuvat useimmiten päähän, niskaan, kaulaan tai rintaan.

Punkkien välttämiseksi koirat ja kissat kannattaa suojata jo keväällä punkkikarkotteella.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)