Verkkouutiset

Terveys

Terveydenhuollon kriisi näkyy myös vakuutusyhtiöissä

Sairauskuluvakuutusten myynti on kasvanut, sillä nopea hoitoon pääsy halutaan turvata.

Viime vuonna henkilövakuutuksia otettiin noin viisi prosenttia enemmän kuin vuonna 2021. Eniten kasvua on ollut pienten lasten vakuutuksissa. Aikuisväestöstä sairauskuluvakuutuksia ovat eniten ostaneet 18–30-vuotiaat, kertoo Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiö.

– Oletamme trendin jatkuvan samanlaisena myös vuonna 2023, sanoo Pohjantähden liiketoimintajohtaja Elina Kotilainen.

Vakuutusyhtiöiden korvauspalveluiden näkökulmasta tilanne on haastava. Normaalitilanteessa korvauksenhakumääriä pystytään ennakoimaan vakuutettujen määrän sekä tyypillisten lääkärissäkäyntimäärien perusteella. Hoitovelan, lisääntyneiden infektioiden sekä sairauskuluvakuutusten myynnin kasvun vaikutusta ei ole pystytty täydellisesti ennakoimaan.

Korvauspalveluiden ruuhkautumisen syiksi on tunnistettu muun muassa se, että viime syksynä on hoidatettu vaivoja, joiden hoitoa on lykätty koronaepidemian takia. Koronan aikana syntyi paljon hoitovelkaa. Toiseksi infektiosairaudet jylläävät ihmisten liikkuessa enemmän. Tänä talvena myös influenssakausi on alkanut normaalia aiemmin.

Kolmanneksi julkisen terveydenhuollon kriisin takia vapaaehtoisia sairauskuluvakuutuksia otetaan paljon.

Pohjantähden korvausjohtaja Johanna Taivassalo kertoo, että sairauskuluvakuutusten korvaushakemuksia vastaanotetaan Pohjantähdessä kuukausitasolla lähes tuhat kappaletta aikaisempaa enemmän.

Kuolonkolareiden taustalla hyvin usein puutteet terveydessä

Vajaalla 40 prosentilla onnettomuuskuljettajista ei ollut lainkaan diagnoosia sairaudesta, jonka katsotaan myötävaikuttaneen onnettomuuteen keskeisimmin. Merkittävimmät ajoterveyteen vaikuttavat sairaudet ovat sydän- ja verisuonitaudit, päihderiippuvuus ja muut mielenterveysongelmat.

Helsingin Lääkäripäivien ajoterveysluennolla perjantaina esiteltiin Onnettomuustietoinstituutin (OTI) ajoterveyteen liittyviä tilastoja ja havaintoja kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista.

Lääkäripäiviä varten Onnettomuustietoinstituutin hallinnoimasta liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta-aineistosta käytiin läpi vuoden 2021 onnettomuudet, joissa moottoriajoneuvon kuljettaja aiheutti kuolemaan johtaneen onnettomuuden.

Ajoterveysriski todettiin peräti 58 prosentissa onnettomuuksista. Joka toisessa onnettomuudessa terveyspuutteiden yhteys onnettomuuden syntyyn tai sen seurauksiin oli erittäin vahva.

Terveyden kannalta riskikuljettajiksi määritellyistä alle 40 prosentilla oli diagnoosi sairaudesta, joka oli onnettomuuden kannalta oleellinen. Näistä sairauksista kolmannes oli sydän- ja verisuonitauteja ja loput psyykkisiä sairauksia, kuten päihderiippuvuutta.

Yhtä suurelta osalta kuljettajista diagnoosi puuttui, vaikka ajoterveysriski oli olemassa.

– Alidiagnosointi on merkittävä ongelma, johon kuljettajat itse myötävaikuttavat. Uudet kuljettajat eivät ajokorttia hankkiessaan ilmoita oleellisia sairauksiaan ja toisaalta vanhemmat kuljettajat peittelevät iän myötä tulleita vaivojaan, OTIn teknologiapäällikkö Tapio Koisaari kertoo.

Yhden ongelmaryhmän muodostavat puuttuvasta ajo-oikeudesta huolimatta sitkeästi ajamista jatkavat kuljettajat. Terveysriskin omanneista kuljettajista reilulla viidenneksellä ei ollut onnettomuushetkellä riittävää ajo-oikeutta. Osa heistä ei ole koskaan omistanut ajokorttia, osa taas on menettänyt ajo-oikeutensa.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat jokaisen kuolemaan johtaneen tieliikenneonnettomuuden Suomessa. Tutkinnassa on mukana myös lääkäri.

Kaikista onnettomuuksista ei kuitenkaan pystytä tekemään aukotonta ajoterveyden arviointia. Osa kuljettajista on vaikeasti monisairaita, eikä tautien vakavuutta pysty aina arvioimaan jälkikäteen.

– Karkeasti arvioiden ehkä noin neljännes ajoterveysriskin omanneista kuljettajista olisi voitu määrätä ajokieltoon terveydenhoidossa ilmenneiden seikkojen vuoksi. Erityisesti psykiatrisista sairauksista kärsivien ajoterveyden arviointia tulisi kehittää, Koisaari toteaa.

Päihdeongelmista kärsivät kuljettajat tulevat monesti myös poliisin tietoon, mutta muiden psykiatristen sairauksien osalta lääkärit ovat pääosin yksin portinvartijoita.

MTV: Kuudella kymmenestä liian korkea kolesterolitaso

Sydänliiton pääsihteeri Marjaana Lahtikoski kertoo MTV:n haastattelussa, että tällä hetkellä jopa 60 prosentilla suomalaisista on liian korkeat kolesterolitasot.

Korkea kolesterolitaso on merkittävä riskitekijä monille sydän- ja verisuonisairauksille.

– Elintavoilla pystyy todella paljon vaikuttamaan omaan riskiinsä sairastua sydänsairauksiin, Lahtikoski kertoo MTV:lle.

Terveellisillä elämäntavoilla pystyy ehkäisemään kolesterolitasojen nousemista.

Suurin yksittäinen syy korkeille kolesteroliarvoille on Lahtikosken mukaan ravitsemus. Hänen mukaansa siinä suomalaisilla on vielä paljon tekemistä, sillä monet saavat ruoasta suolaa liikaa suosituksiin nähden. Myös rasvan laatuun ja kasvisten saantiin kannattaa kiinnittää huomiota.

Lääkäriyritykset arvioivat Kela-korvausten leikkauksen suureksi virheeksi

Tämän leikkauksen myötä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksista sekä kuntoutuksesta maksettavat sairausvakuutuskorvaukset poistuivat käytännössä kokonaan.

Lääkäripalveluyritykset ry (LPY) on jo valmisteluvaiheessa pitänyt leikkauspäätöstä suurena virheenä. Yhdistyksen mukaan hoitoonpääsy heikkenee ja eriarvoisuus terveyspalveluiden saatavuuden osalta vain kasvaa.

Hallitus on arvioinut, että hyvinvointialueiden menot kasvavat noin kymmenen miljoonaa euroa korvausten leikkaamisesta aiheutuvien potilassiirtymien takia.

– Pidämme hyvin todennäköisenä, että aiemmin yksityisiä terveyspalveluita käyttäneitä potilaita pyrkii jatkossa hakeutumaan julkisen terveydenhuollon palveluihin enemmän, kuin mitä hallitus on arvioinut. Erityisesti tämä koskee tutkimuksia, erikoislääkäripalveluita ja fysioterapiaa, LPY:n hallituksen puheenjohtaja Ilpo Tolonen sanoo tiedotteessa.

Hän ottaa esimerkiksi suun terveydenhuollon, jonka Kela-korvaukset puolitettiin vuonna 2016. Sen seurauksena potilaskäyntien määrä laski 350 000−400 000 käyntiä vuodessa.

− Kuinka käy tämän leikkauksen jälkeen esimerkiksi kuvantamis- ja laboratoriotutkimusten sekä kuntoutuksen osalta? Kasvaako hoitovelka entisestään, Tolonen kysyy.

− Koska julkiseen terveydenhuoltoon pääseminen kangertelee hoitotakuusta huolimatta, osa kansalaisista joutuu pitkien jonojen jatkoksi ja osa lykkää hoitoon hakeutumista tai luopuu siitä kokonaan, hän arvioi.

Sote-uudistuksen keskeisinä tavoitteina on parantaa palveluiden saatavuutta ja oikeudenmukaisuutta sekä hillitä kustannusten kasvuvauhtia.

LPY:n mielestä Kela-korvausten leikkaaminen ei tue näitä tavoitteita. Sairaanhoidon korvausten leikkaaminen vähentää tarpeelliseen hoitoon hakeutumista, heikentää hoitoonpääsyä, kasvattaa hoitojonoja ja -velkaa sekä lisää julkisen sektorin terveysmenoja ja kansalaisten eriarvoisuutta.

THL kutsuu 10000 suomalaista terveystarkastukseen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kutsuu 10 000 aikuista kattavaan terveystarkastukseen talven ja kevään aikana. Kutsu lähetetään satunnaisotannalla valituille yli 20-vuotiaille. THL kertoo asiasta tiedotteessa.

Tarkastuksessa selvitetään heidän terveyttään, toimintakykyään ja myöhemmin kehittyvien sairauksien riskitekijöitään.

Terveystarkastukset ovat osa THL:n laajaa Terve Suomi -tutkimusta, joka alkoi viime syksynä. Tuolloin 66 000 aikuista pyydettiin vastaamaan tutkimuksen kyselyosuuteen. Nyt 10 000 heistä saa lisäksi kutsun terveystarkastukseen.

– Tutkimuskokonaisuus on kansallisesti merkittävä ponnistus, jonka avulla koko väestön ja sen osaryhmien terveydestä ja hyvinvoinnista saadaan sellaista tietoa, jota ei muista tietolähteistä voi saada, sanoo tiedotteessa tutkimuksen johtaja Annamari Lundqvist.

Terveystarkastukset alkavat tammikuussa ja päättyvät kesäkuussa 2023. Terveydenhuollon ammattilaiset kiertävät kaikkiaan 50 paikkakunnalla. Tutkimuksia tehdään kattavasti läpi Suomen Utsjoelta Helsinkiin ja Vaasasta Joensuuhun.

– Terve Suomi -tutkimuksen tietojen avulla voidaan vähentää keskeisistä kansansairauksista johtuvia ennenaikaisia kuolemia ja toimintakyvyn rajoituksia sekä kehittää terveyspalveluja niin, että ne vastaavat asukkaiden tarpeisiin mahdollisimman hyvin”, kertoo Annamari Lundqvist. ”Terve Suomi -tutkimus edeltäjineen muodostaa ainutlaatuisen tietopohjan vaikuttavan sosiaali- ja terveyspolitiikan tueksi.

Väestötutkimukset ovat Suomessa johtaneet merkittäviin kansanterveyttä parantaviin tekoihin. Esimerkiksi yli 20 vuotta sitten väestötutkimuksella todettiin, että suomalaiset saavat liian vähän D-vitamiinia. Puutetta alettiin paikata menestyksekkäästi maitotuotteiden ja rasvavalmisteiden D-vitamiinilisällä.

Tutkimustulosten luotettavuuden takia THL:n mukaan on tärkeää, että terveystarkastukseen osallistuvat kaikki kutsun saaneet, niin nuoret ja vanhat kuin itsensä sairaaksi tai terveeksi kokevat.

– Yksittäiselle tutkittavalle kyse on ainutlaatuisesta tilaisuudesta saada hyvin kattavaa ja maksutonta terveystietoa itsestään, sanoo Terve Suomi -tutkimuksen vastaava lääkäri Lara Lehtoranta.

Tutkimuskäynnillä muun muassa mitataan verenpaine, otetaan verinäyte, tutkitaan näkö ja kuulo, tehdään muistiin, tarkkaavuuteen ja fyysiseen kuntoon liittyviä tehtäviä sekä keuhkojen puhalluskoe. Lisäksi tutkimukseen liittyy kyselyitä, joilla kartoitetaan terveyttä, elintapoja ja toimintakykyä. Osaa terveystarkastukseen kutsutuista pyydetään osallistumaan myös syventäviin lisätutkimuksiin, joita ovat muun muassa hammaslääkärin tutkimus, alkoholinkäyttöä selvittävä haastattelu sekä nukkumista ja liikkumista kartoittava liikemittaritutkimus.

Tutkimukseen osallistuneet saavat itseään koskevat tutkimustulokset, mukaan lukien verinäytevastaukset ja tiedon henkilökohtaisesta riskistään sairastua esimerkiksi uniapneaan, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä tyypin 2 diabetekseen. Tutkittavat saavat myös ohjeita terveytensä ja hyvinvointinsa kohentamiseksi.

1,2 miljoonalla suomalaisella ylipainoa yli 15 kiloa – lääkäri soittaa hälytyskelloja

Aikuisten lihavuus on kaksinkertaistunut Suomessa muutaman vuosikymmenen aikana, kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa Terve Paino ry:n puheenjohtaja, lääkäri ja professori Pertti Mustajoki. Mustajoen mukaan myös lasten lihavuus on lisääntynyt huolestuttavalla tavalla.

– Maassamme on 1,2 miljoonaa kansalaista, joilla ylipainoa on enemmän kuin 15 kiloa. Tämän tason liikapaino aiheuttaa samoja sairauksia kuin liikkumattomuus, mutta niiden lisäksi monia muitakin sairauksia, muun muassa yli kymmentä syöpätyyppiä, Mustajoki sanoo.

Asiantuntijan mukaan lihavuuden yhteiskunnalle aiheuttamia kustannuksia on selvitetty monissa tutkimuksissa, ja kulujen arvioidaan olevan vuositasolla jopa yli viisi miljardia euroa. Vaikka liikunnan lisäämisen tukeminen on hyvä asia, ei yhteiskunta ole onnistunut vähentämään liikkumattomuutta riittävissä määrin.

– Väestön lihomisen syihin sen sijaan voidaan vaikuttaa, Mustajoki sanoo.

– Taustalla on pääasiassa tiettyjen epäterveellisten elintarvikkeiden – sokerijuomat, makeiset, perunalastut, keksit, sokerimurot, pikaruuat – lisääntynyt tarjonta ja markkinointi. Näiden kulutusta yhteiskunta voi vähentää laaja-alaisella sokeriverolla sekä kieltämällä paljousalennukset ja lapsiin kohdistuva markkinointi, Mustajoki luettelee.

Asiantuntijan mukaan lihavuuden yleistyminen on globaali ongelma, ja monet maat ovatkin jo tarttuneet ehdotettuihin keinoihin ihmisten terveyden edistämiseksi.

Ylikuolleisuus Suomessa EU:n toiseksi korkein

Suomessa raportoitiin viime vuoden marraskuussa toiseksi eniten ylikuolemia koko Euroopan unionin alueella, Eurostat kertoo.

Marraskuussa Suomessa ylikuolleisuus oli noussut 21 prosenttia verrattuna vuosiin 2016–2019. Suomea korkeampi ylikuolleisuus EU:n jäsenmaista oli ainoastaan Kyproksella, 24 prosenttia. Kolmanneksi suurin ylikuolleisuus oli Saksassa (16 prosenttia).

Tiedot ilmenevät Eurostatin julkaisemista ylikuolleisuutta käsittelevistä tilastoista. Marraskuun 2022 lukemat ovat tällä hetkellä tuoreimmat saatavilla olevat tilastot.

Tilastoista on havaittavissa, että Suomessa ylikuolleisuus on ollut nousussa viime kesästä lähtien samalla, kun koko EU:n alueella se on keskimäärin laskenut. Nyt Suomessa ylikuolleisuus on yli kolminkertainen EU:n keskiarvoon verrattuna.

Ylikuolleisuus kaikissa Euroopan unionin jäsenmaissa oli viime vuoden marraskuussa 6,7 prosenttia suurempi kuin keskimäärin vuosina 2016–2019.

Koko EU:n alueella ylikuolleisuus on tänä vuonna alimmillaan sitten maaliskuun 2022, jolloin ylikuolleisuudeksi mitattiin 6,6 prosenttia. Vielä lokakuussa 2022 ylikuolleisuudeksi mitattiin 10,6 prosenttia.

Ylikuolleisuudessa on selviä eroja jäsenmaiden kesken. Ylikuolleisuus lisääntyi kaikissa jäsenvaltioissa lukuun ottamatta Romaniaa, Bulgariaa ja Slovakiaa, joissa ei kirjattu ylikuolemia. Seuraavaksi vähiten ylikuolemia kirjattiin Italiassa, Belgiassa ja Liettuassa.

Suomalaisten luottamus julkiseen terveydenhoitoon laskenut selvästi

Vakuutusyhtiö Ifin Terveysbarometri-kyselytutkimuksen vastaajista suurin osa pitää edelleen tärkeänä, että hoitoon pääsisi jatkossakin nopeasti, mutta samalla huoli omien varojen riittämisestä yksityisiin palveluihin kasvaa.

Valtaosa suomalaisista (83 %) on joko erittäin tai melko huolestunut terveydenhoidon henkilöstön määrän riittävyydestä tulevaisuudessa. Erittäin huolestuneiden määrä nousi vuoden 2021 kyselyn 27 prosentista 49 prosenttiin.

Vielä vuonna 2020 suomalaisista 29 prosenttia ei ollut lainkaan tai oli ei kovin huolestuneita. Nyt näin vastasi enää 13 prosenttia.

Kyselyssä selvisi myös, että suomalaisten kokemukset julkisesta terveydenhoidosta ovat jonkin verran heikentyneet aiemmasta. Kiireelliseen hoitoon pääsyn kanssa ongelmia itse tai läheisten kohdalla kertoo kokeneensa nyt peräti neljäsosa suomalaisista (25 %). Vuotta aiemmin ongelmia oli ollut alle viidenneksellä (18 %).

Kiireettömään hoitoon pääsyn kanssa ongelmia on viime vuonna kohdannut 40 prosenttia suomalaisista, kun vuonna 2021 heitä oli 34 prosenttia.

– Julkisen terveydenhoidon ongelmat koskettavat suomalaisia yhä laajemmin eikä ole yllättävää, että luottamus palveluihin horjuu, kommentoi Ifin Suomen henkilövakuutuksista vastaava johtaja Tero Hoikkala.

Onko varaa yksityisiin palveluihin?

Kyselyyn vastanneista suomalaisista suuri osa arvostaa lääkäripalveluissa erityisesti nopeaa hoitoon pääsyä. Sen kokee tärkeäksi peräti 59 prosenttia suomalaisista.

Suomalaisista 60 prosenttia mietityttää, onko heillä jatkossa varaa hakeutua yksityiseen terveydenhoitoon.

– Sairausvakuutuksen turvin pääsee nopeasti hoitoon ja ne auttavat myös varautumaan kustannuksiin. Kysyntä on selvästi kasvanut sekä lasten että aikuisten kohdalla, kertoo Hoikkala.

Syöpä edelleen huolestuttavin sairaus

Yli 40 prosenttia suomalaisista huolestuttaa vakavista sairauksista syöpä. Tämän jälkeen eniten huolestuttavat sydän- ja verisuonitaudit, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä muistisairaus.

Korona huolestutti enää kahdeksaa prosenttia suomalaisista, kun viime vuonna osuus oli vielä 14 prosenttia ja vuonna 2020 neljännes suomalaisista oli huolissaan.

Yksityislääkärit määräävät selvästi useammin kalliita lääkkeitä

Elina Jussila ja Kaisa Kotakorpi Tampereen yliopistosta sekä Jouko Verho Valtion taloudellisesta tutkimuskeskus VATT:sta tarkastelivat reseptejä, joita yksityisellä ja julkisella sektorilla toimivat lääkärit määräsivät kakkostyypin diabeteksen ja kohonneiden veren kolesteroliarvojen hoitamiseksi Suomessa vuonna 2017.

Otos kattoi noin 15 000 lääkäriä sekä 475 000 potilaskäyntiä diabeteksen ja 705 000 potilaskäyntiä kohonneiden kolesteroliarvojen vuoksi. Tutkimuksessa analysoitiin lääkäreiden määräämiä reseptejä näihin sairauksiin, joihin on saatavilla korvaavia vaihtoehtoja eri hintaluokissa.

Tutkimuksen mukaan molempien sairauksien hoidossa yksityisellä sektorilla lääkärit määräävät selvästi useammin kalliita lääkkeitä. Tutkimuksessa vakioitiin potilaiden sosio-ekonomiseen asemaan ja terveydentilaan liittyviä taustatekijöitä, mutta ero lääkemääräyksissä säilyi tästä huolimatta, eikä siten selity näillä tekijöillä.

Osassa analyyseja voitiin tarkastella samoja potilaita heidän hakiessaan hoitoa eri sektoreilta.

Tulokset osoittavat, että samankaltaisia – tai jopa samoja – potilaita hoidetaan eri tavoin julkisen ja yksityisen terveydenhuollon piirissä.

– Tutkimusnäyttö herättää kysymyksen siitä, valitaanko osalle potilaista lääkitys myös muiden kuin puhtaasti lääketieteellisten tekijöiden perusteella, toteaa professori Kotakorpi.

Tulosten perusteella ei kuitenkaan voida yksiselitteisesti sanoa, johtuvatko erot esimerkiksi ylihoidosta yksityisellä sektorilla tai alihoidosta julkisella sektorilla. Erojen syiden selvittäminen vaatii lisätutkimusta.

– Tulos on joka tapauksessa merkittävä sekä potilaiden hoidon että säästöpaineiden kanssa kamppailevan terveydenhuoltosektorin kannalta, koska suuri osa lääkekustannuksista katetaan julkisin varoin kansallisesta sairausvakuutuksesta.

Terveydenhoitomaksu maksamatta yli 210000 opiskelijalta

Kevätlukukauden 2023 terveydenhoitomaksun on maksanut tähän mennessä Kelan tietojen mukaan noin 56 000 opiskelijaa eli noin viidennes opiskelijoista. Maksu on maksamatta vielä noin 215 000 opiskelijalta.

Tiedotteensa mukaan Kela lähetti viikolla 2 kirjeen opiskelijoille, jotka ovat Kelan tietojen mukaan ilmoittautuneet läsnä olevaksi kevätlukukaudelle 2023, mutta eivät ole vielä maksaneet terveydenhoitomaksua. Kirjeessä kerrotaan velvollisuudesta maksaa terveydenhoitomaksu ja annetaan ohjeet sen maksamiseen. Kirjeen voi lukea myös OmaKelassa. Opiskelija voi myös halutessaan valita OmaKelassa, että jatkossa kirje lähetetään pelkästään OmaKelaan.

Opiskelija ei saa kirjettä, jos hän on jo maksanut terveydenhoitomaksun tai jos hän ei ole ilmoittautunut läsnä olevaksi.

Korkeakouluopiskelijan terveydenhoitomaksu on 36,80 euroa lukukaudessa vuonna 2023. Opiskelija voi myös maksaa kerralla sekä kevät- että syyslukukauden 2023 maksun (73,60 euroa).

Opiskelijalle ei lähetetä laskua, vaan maksu pitää maksaa oma-aloitteisesti. Jos opiskelija ei maksa terveydenhoitomaksua viimeistään 31. tammikuuta 2023, Kela muistuttaa maksusta ja perii viiden euron kiinteän viivästymismaksun.

Terveydenhoitomaksu käytetään korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon rahoittamiseen. Valtio rahoittaa korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollosta 77 prosenttia, ja terveydenhoitomaksuilla rahoitetaan loput 23 prosenttia. Läsnä olevaksi ilmoittautuneet korkeakouluopiskelijat saavat käyttää Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palveluita.

Muun EU- tai Eta-maan, Sveitsin tai Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin sosiaaliturvaan kuuluvan opiskelijan ei tarvitse maksaa korkeakouluopiskelijan terveydenhoitomaksua.

Opiskelijan täytyy kuitenkin toimittaa Kelalle kopio voimassa olevasta EHIC-kortista (eurooppalainen sairaanhoitokortti). Jos opiskelija kuuluu Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin sosiaaliturvaan, hän voi lähettää kopion joko EHIC-kortista tai GHIC-kortista (Global Health Insurance Card). Tarkemmat ohjeet ovat Kelan verkkosivuilla.

Fimea löysi puutteita apteekkien etämyynnin palveluista

Itsehoitolääkeneuvonnan laatu ja asiakkaan palveluprosessit vaihtelevat apteekkien eri etämyyntipalveluissa. Asia selvisi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean toteuttamassa haamuasiakastutkimuksessa, jonka tavoitteena oli selvittää itsehoitolääkeneuvonnan toteutumista suomalaisten apteekkien verkkopalveluissa ja muissa etämyyntipalveluissa.

Tutkimuksen perusteella etämyyntipalveluiden merkittävin kehittämiskohde on itsehoitolääkeneuvonnan sisällön ja laadun parantaminen.

Farmasian ammattilaisen neuvontaa tarvitaan verkkopalveluissa ja muissa etämyyntipalveluissa koko asioinnin ajan, samaan tapaan kuin kivijalka-apteekeissa. Fimean mukaan nykyisissä etämyyntipalveluissa on haasteita saada toteutumaan lääkeneuvonta oikea-aikaisesti ja riittävässä laajuudessa niin, että asiakkaan lääkehoidon tarve ja lääkkeen käyttöön mahdollisesti liittyvät riskitekijät tulevat riittävällä tavalla selvitetyksi.

– Voi olla, että palveluiden nopean käyttöönoton takia lääkeneuvontaprosessiin ja lääkkeen tarpeeseen ei ole vielä kiinnitetty riittävästi huomiota. Lääkkeen hankintahetkeen oikea-aikaisesti liittyvän ja asiakkaan turvallista lääkkeiden käyttöä tukevan lääkeneuvonnan toteutuminen tulee ottaa etämyyntipalveluiden ensisijaiseksi kehityskohteeksi, sanoo Fimean ylijohtaja Eija Pelkonen tiedotteessa.

Fimea huomauttaa, että turvallinen itselääkintä edellyttää, että lääkkeen käyttäjä saa oireeseensa ja itselleen yksilöllisesti sopivan itsehoitovalmisteen, tuntee sen käytön ja tietää turvallisen itselääkintään sopivan ajanjakson. Apteekkien farmaseuteilla ja proviisoreilla on keskeinen rooli itsehoitolääkkeiden valinnassa ja ohjauksessa.

Tutkimus toteutettiin haamuasiakasmenetelmällä

Tutkimus toteutettiin syksyn 2022 aikana haamuasiakasmenetelmällä 30:ssä apteekin verkkopalvelussa sekä 15:ssä Treet-mobiilisovelluksessa ja 15:ssä Remomedi Videoapteekissa. Jokaisessa tutkimukseen valikoituneessa apteekissa toteutettiin yksi kahdesta haamuasiakastapauksesta: asiakas haki lääkettä joko pitkään vaivanneeseen kuivaan yskään tai intiimialueen kutinaan.

Käynnit toteuttivat menetelmään erikoistuneen yrityksen haamuasiakkaat. Tutkimus koski vain kahta valittua asiakastapausta kolmessa eri etämyyntipalvelussa, joten tuloksia ei voida yleistää koskemaan kaikkea Suomen apteekkien etämyyntipalveluiden lääkeneuvontaa.

Apteekkien verkkopalveluissa yhteys apteekin ja asiakkaan välillä toteutui yleensä puhelimitse, vain kahdessa tapauksessa chatin kautta. Lääkkeen tarpeen ja soveltuvuuden selvittämisessä oli puutteita, sillä hieman alle puolelta asiakkaista ei kysytty niihin liittyviä kysymyksiä. Asiakkaista 56 prosenttia sai neuvontaa vasta tilauksen maksamisen jälkeen, joten lääkeneuvonnan oikea-aikaisuuteen tulee kiinnittää huomiota.

Treet on toiminnaltaan apteekkien verkkopalveluita vastaava mobiili- ja verkkosovellus. Neuvonta tapahtui chatin välityksellä. Asiakkaista 73 prosenttia sai yhteyden apteekkiin tunnin sisällä asioinnista. Lääkkeen tarvetta ja soveltuvuutta selvitettiin kohtuullisesti, mutta lääkkeen käytöstä annettava neuvonta oli puutteellista.

Remomedi Videoapteekissa asiakas ottaa yhteyden video- tai äänipuheluna apteekkiin. Asiointi etenee farmasian ammattilaisen kanssa keskustellen. Remomedi Videoapteekissa lääkeneuvonta oli pääosin oikea-aikaista ja kattavaa, sillä 70 prosenttia asiakkaista sai vähintään kolme neuvoa lääkkeen käytöstä. Yhteydenotossa apteekkiin oli kuitenkin haasteita: osa asiakkaista sai yhteyden viiveellä ja osa ei ollenkaan.

Asiakkaat saivat apteekista tilaamansa lääkkeet varsin nopeasti, sillä suurimmalle osalle lääke saapui vuorokauden kuluessa. Yskätapauksessa 76 ja intiimivaivatapauksessa 56 prosenttia asiakaspalvelijoista selvitti lääkkeen soveltuvuutta ja tarvetta vähintään yhdellä kysymyksellä. Asiakkaiden kokonaistilanteen selvittäminen olisi kuitenkin vaatinut useampia kysymyksiä.

Valvontaa kohdennetaan tutkimustuloksia hyödyntäen

Lääkeneuvontaa valvotaan osana Fimean apteekkivalvontaa. Haamuasiakastutkimustuloksia tullaan hyödyntämään valvonnan kohdentamisessa ja kehittämisessä. Aiemmin itsehoitolääkeneuvonnan toteutumista on tutkittu haamuasiakastutkimuksin kivijalka-apteekeissa vuosina 2016–2018 ja 2021 sekä apteekkien verkkopalveluissa vuonna 2021. Tässä tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa itsehoitolääkeneuvonnan toteutumista Treet-sovelluksessa ja Remomedi Videoapteekissa.

Fimea jatkaa säännöllisesti haamuasiakaskäyntien toteutusta. Tällä tavoin seurataan lääkelain lääkeneuvontavelvoitteen toteutumista ja kerätään valtakunnallisesti tietoa lääkeneuvonnan laadusta ja kehittämistarpeista.

– Apteekeilla on lakisääteinen lääkeneuvontavelvoite, joka koskee sekä kivijalka-apteekkeja että etämyyntipalveluita. Valvontaa tullaan kohdentamaan entistä enemmän apteekeissa annettavaan lääkeneuvontaan, jonka tulee tukea järkevää lääkkeiden käyttöä, toteaa Fimean jaostopäällikkö Pirjo Rosenberg.

Professori ennustaa: Hoivakriisi vaikeutuu edelleen

Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori, sekä Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön johtaja Teppo Kröger kirjoittaa Keskisuomalaisen mielipidekirjoituksessa hoivakriisin olevan yhä ajankohtainen ongelma. Hän määrittelee hoivakriisin etenkin yksityisten hoivajättien hoivakodeissa paljastuneina lukuisina vakavina laiminlyönteinä.

SDP lupasi vuoden 2019 eduskuntavaaleissa nostaa hoivakotien henkilöstömitoitusta 0,7 työntekijään asukasta kohden ja tehdä siitä lakisääteistä. Lupauksen toimeenpano jää kuitenkin tällä vaalikaudella kesken.

Viimevuosina hoiva-ala on kohdannut monenlaisia kriisejä. Ikäihmiset muodostavat sekä hoiva-, että terveyspalvelujen pääkäyttäjäryhmän.

– Koronapandemia iski erityisen kovasti juuri vanhuksiin ja moniin hoivakoteihin ja vaikeutti merkittävästi myös kotihoidon toteuttamista. Työntekijöiden rekrytointi alalle on ollut monin paikoin vaikeuksissa, millä on perusteltu jopa hoivakotien paikkojen sulkemista huolimatta niiden jatkuvasti kasvavasta tarpeesta, Kröger kirjoittaa mielipidekirjoituksessa.

Toiseksi hoiva-alaa horjuttavaksi kriisiksi hän nostaa terveydenhuollon päivystykset. Keskeinen syy päivystysten ruuhkautumiselle on puute ympärivuorokautisista hoivapaikoista, jonne potilaita voisi lähettää eteenpäin hoitoon.

– Näissä ongelmissa ei ole tutkijoille mitään uutta. Jo pitkään on tutkimuksessa korostettu sitä, että koko hoiva- ja terveyspalvelujärjestelmää pitäisi tarkastella yhtenä kokonaisuutena eikä pyrkiä ratkomaan suppeita osaongelmia erikseen, Kröger sanoo.

Ympärivuorokautisen hoidon määrää on pyritty Suomesa minimoimaan. Kotihoidon tehtäväksi onkin jäänyt yrittää vastata ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevien asiakkaiden tarpeisiin. Työntekijät eivät pysty tekemään työtään eettisesti kestävällä tavalla, sillä työolosuhteet eivät ole kunnossa, resurssit ovat riittämättömät ja kotihoidon olosuhteet eivät sovellu intensiiviseen hoitoon.

– Samalla omaiset ovat joutuneet monesti kohtuuttomiin tilanteisiin, kun heidän perheenjäsenensä ovat ajautuneet hoivaköyhyyteen eli ovat jääneet vaille tarvitsemaansa apua. Palvelujärjestelmän tulisi tukea omaisten jaksamista eikä työntää heille kohtuutonta vastuuta iäkkäiden ihmisten perustarpeista, Kröger kirjoittaa.

Krögerillä onkin selkeä viesti kevään eduskuntavaaleja suunnitteleville puolueille.

– Mikäli tulevallakaan vaalikaudella ei pystytä ratkomaan alan syvää resurssi- ja henkilökuntapulaa, ongelmat kyllä löytyvät Suomen ja sen päätöksentekijöiden edestä. Väestön ikääntyminen ja palvelutarpeiden nopea kasvu jatkuvat vielä ainakin 20–30 vuotta eikä silmien sulkeminen ratkaise hoivan edelleen vaikeutuvaa kriisiä, hän kirjoittaa.

Asiantuntija IL:lle: Kalaöljyssä voi piillä terveysriski

Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen professori Ursula Schwab varoittaa kuluttajia kalaöljyvalmisteiden mahdollisista terveysriskeistä. Hänen mukaansa käsitys siitä, että  kyseisillä tuotteilla on vain positiivisia vaikutuksia, ei pidä paikkansa. Iltalehti haastatteli Schwabbia aiheen tiimoilta.

Kalaöljy sisältää hyviä rasvahappoja joiden ajatellaan alentavan kolesterolia. Vaikutus voi professorin mukaan ollakin päinvastainen.

– Kalaöljyt kyllä usein pienentävät veren triglyseridipitoisuutta, mutta ne eivät aina pienennä kokonaiskolesterolia, Schwab kertoo IL:lle.

Professori Schwabin mukaan kalaöljyn käyttä voi suurentaa huonon LDL-kolesterolin pitoisuutta sekä paastoverensokeria. Vain kolesteroli- ja sokeriarvojaan mittaamalla kuluttaja voi saada käsityksen öljyn henkilökohtaisista vaikutuksista. Tuotetta ei Schwabin mukaan kannata siis käyttää vain ”varmuuden vuoksi.”

Ravintolisien käyttö ei hänen mukaansa voi korvata terveellistä ruokavaliota. Esimerkiksi hedelmät ja vihannekset ovat Schwabin mielestä selvästi parempi lähde terveyden tai vastustuskyvyn vahvistamista etsiville. Terveys ei vain ravintolisiä lisäämällä parane.

– Paras vitamiinien ja hivenaineiden lähde on aina ruoka, ei ravintolisävalmiste, Schwab muistuttaa.

– Purkkilisistä puuttuvat kaikki ne muut hyvät aineet, esimerkiksi flavonoidiset yhdisteet, joita oikeassa ruuassa on.

Kansanedustaja vaatii muistisairaiden palveluiden säilyttämistä

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa hämmästelee sosiaali- ja terveysministeriön päätöstä lakkauttaa muistisairaiden sopeutumisvalmennus. Hän vaatii ministeriöltä toimia Kelan järjestämän valmennuksen jatkamiseksi.

– Päätös on tyrmistyttävä tieto ihmisille, jotka ovat saaneet muistisairausdiagnoosin ja joutuvat sopeutumaan uuteen arkeen etenevän neurologisen sairauden kanssa ilman sopeutumisvalmennuksen tuomaa tukea, Sari Sarkomaa toteaa tiedotteessa.

Tuen tarve on sekä sairastuneella että tämän läheisillä.

– Sopeutumisvalmennus auttaa löytämään keinoja elää omannäköistä elämää sairaudesta huolimatta, kansanedustaja jatkaa.

Sari Sarkomaa on jättänyt aiheesta hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii sopeutumisvalmennuksen jatkamista. Palveluiden ruuhkautuminen on aiheuttanut myös sen, että moni muistisairas ikääntynyt jää ilman tarvittavaa tukea.

– Tavoite asua mahdollisimman pitkään kotona on epäinhimillistä politiikkaa, jos sairastunut ja heidän läheisensä jätetään ilman tukea ja lopetetaan toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä tukevia palveluita. Kotona asumisen tavoitteen ja iäkkäiden muistisairaiden arjen todellisuuden välillä on suuri epäsuhta, johon tarvitaan ripeästi toimia, Sarkomaa sanoo.

Muistisairaiden määrän arvioidaan nousevan väestön ikääntyessä. Varhaisessa vaiheessa annettu kuntoutus lisää elämän laatua sekä säästää myös kustannuksia toimintakyvyn säilyessä hyvänä pidempään. Sarkomaan mukaan ymmärtämättömyys kuntoutuksen merkityksestä voi käydä kalliiksi.

– Kaikki syyt puoltavat sitä, että muistisairaiden toimintakyvyn ylläpitoon pitää panostaa palveluiden karsimisen sijaan. Sopeutumisvalmennuksen jatkamisen lisäksi on viisasta lisätä ikäihmisten kotikuntoutusta ja palauttaa fysioterapian Kela-korvaus. Kotitalousvähennys pitäisi laajentaa kotikuntoutukseen. Jos kodin remontti on kotitalousvähennyksen piirissä, niin miksi ei myös omasta kunnosta huolehtiminen, kansanedustaja kysyy.

”Sentti pois vyötäröltä voisi olla prosentti pois veroasteesta”

Helsingin Jätkäsaaressa sijaitsevat Suomen ainoat maan tasolle asennetut sädetyslaiteet. Perinteisesti sädehoitolaitteet on rakennettu sairaaloissa maan alle. Kun toimitusjohtaja Ilpo Tolonen esittelee laitteen säteilyltä suojaavaa massiivista betonikuorta, selviää myös yksi syy laitteen sijoitteluun. Hoitovuoroaan odottaessa syöpäsairaalla potilaalla on näin mahdollisuus nähdä pilkahdus luonnonvaloa ikkunoista, ehkä palasen sinistä taivastakin. Valo antaa voimaa, sillä syöpäsairaalassa asiakkaalla on yksi toive yli muiden, toive elämän jatkumisesta, Tolonen sanoo.

Tolonen on paitsi yksityisen syöpäsairaalan Docratesin toimitusjohtaja, myös Lääkäripalveluyritysten yhdistyksen LPY:n hallituksen puheenjohtaja. Sote-uudistusta valmisteltaessa LPY on rummuttanut muun muassa monituottajamallin ja Kela-korvausten säilymisen puolesta.

Kun hyvinvointialueiden toiminta käynnistyy nyt tammikuun alussa, mitä muutos tarkoittaa kaltaisillenne terveyspalveluyrityksille, Ilpo Tolonen?

– En näe hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymisen vähentävän – ikävä kyllä – meidän potilasmääräämme syöpien hoidossa yksityisellä rahoituksella. Myös muilla yksityistoimijoilla lääkäriajat ovat melko lailla täynnä sekä perusterveydenhuollossa että erikoislääkäreillä.

Isossa kuvassahan soteuudistuksessa ollaan vahvistamassa perusterveydenhuoltoa. Nyt pelätään, että se raha on pois erikoissairaanhoidosta ja tutkimuksesta.

Julkinen puoli ostaa tällä hetkellä ainoastaan 6–7 prosenttia perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon volyymistä yksityiseltä sektorilta. Usein kuitenkin unohtuu, että perusterveydenhuollon palveluista yksityinen sektori tuottaa nyt lähes puolet kun ottaa huomioon työterveyshuollon sekä vakuutus- ja omarahoitteiset palvelut. Meillähän on hyvin monikanavainen tämä rahoitusmalli. Omista suomalaisista asiakkaistamme 99,5 prosenttia maksaa hoitonsa itse tai vakuutuksen kautta.

Soten järjestämislaissa puhutaan riittävästä omasta palvelutuotannosta, mutta mikä on riittävää, se jää hyvinvointialueiden itsensä määritettäväksi. Jääkö myös pienemmille terveys- ja sotepalveluiden tuottajille toimintaedellytyksiä?

– Onneksi laissa ei määritelty, mitä se riittävä lopulta tarkoittaa eli se jätti hyvinvointialueille mahdollisuuden tehdä itsenäisiä päätöksiä. Palvelustrategioissaan hyvinvointialueet pääsevät nyt linjaamaan, että mitä he tuottavat itse ja missä käytetään ostopalveluita tai palveluseteleitä. Mutta jotta tämä onnistuu, hyvinvointialueiden pitäisi tietää onko oma tuotanto yhtä edullista ja onko se yhtä laadukasta kuin yksityisen palveluntarjoajan tuotanto. Ja se selviää vain kilpailutuksen avulla. Jos kilpailutusta ei tehdä, ei hyvinvointialue eikä veronmaksaja voi tietää, maksetaanko palveluista liikaa.

Näitä julkisten palveluiden tuotannon kustannustietojahan meillä ei ole yleisesti olemassa, ei ainakaan julkisesti. Tarvittaisiin kansallinen yksikkökustannuslaskentatapa. Se takaisi, että eri hyvinvointialueilla yksikkökustannukset laskettaisiin samalla tavalla, jolloin myös potilaat ja veronmaksajat olisivat yhdenvertaisessa asemassa eri puolilla Suomea.

Kenen tehtävä olisi tuottaa tuo tieto?

– Tässä tarvitaan hyvinvointialueiden yhteistyötä. Joko hyvinvointialueet laskevat esimerkit itse tai sitten se tehdään viranomaisohjattuna.

Tämä tulee ajankohtaiseksi myös parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevan EU:n potilasdirektiivin ”rajalain” vuoksi. Kun potilas lähtee ulkomaille hoitoon, niin lain mukaan potilaalle tullaan korvaamaan se hoito minkä hän olisi Suomessa saanut, sillä hinnalla mitä sen tuottaminen Suomessa olisi maksanut. Kela siis tulee kysymään potilaan omalta hyvinvointialueelta, paljonko palvelun tuottaminen olisi alueella maksanut.

Yksityiset hoivayhtiöt kuten Attendo ovat syksyn aikana irtisanoneet nykyisiä palvelusopimuksia muun muassa tulevaan hoitajamitoitukseen ja yleiseen kustannusnousuun vedoten. Kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) sanoi yllättyneensä yritysten hinnankorotuksista. Hän ei ollut lupaamassa hyvinvointialueille lisää rahaa vaan muistutti, että hoivayhtiöiden vaatimukset hinnankorotuksista ajavat alueita tuottamaan palveluja enemmän itse (HS 30.10.). Miltä tämä kuulostaa?

– Tässä keskustelussa jää kokonaan pohtimatta juuri se, miten paljon palvelun tuottaminen maksaa julkisella tuottajalla. Ei kuntien eikä hyvinvointialueidenkaan pitäisi tietääkseni olla immuuneja kustannusten nousulle.

Yritysten toiminnan tulee olla taloudenkin osalta kunnossa. Vain taloudellisesti elinkelpoiset yritykset voivat toimia vastuullisesti ja vain vastuullisesti vuodesta toiseen toimivat yritykset voivat toimia elinkelpoisesti myös tulevaisuudessa. Kilpailuttamalla julkisista palveluista saadaan verorahoille parasta vastinetta, kun tiedetään ettei makseta liikaa. Sitä kautta löytyy oikea kustannusten taso. Kyse on tehokkuudesta.

Pari miljoonaa euroa maksavat sädehoitolaitteet ovat Ilpo Tolosen johtaman Docratesin suurimpia yksittäisiä investointeja. JOHANNA ERJONSALO

Osaavasta työvoimasta kilpailevat nyt kaikki, niin julkinen kuin yksityinenkin sektori. Mikä lääke tepsisi, jotta alalle saadaan riittävästi työvoimaa?

– Tähän kun löydettäisiinkin ratkaisu. Tilastojen mukaan Suomessa on korkeimpia määriä hoitajia asukasta kohden EU:ssa, mutta missä he kaikki ovat ja mitä he tekevät? Hollannissa sairaanhoitajien määrä on puolet siitä mitä meillä, mutta pari kuukautta sitten seminaarissa tapaamani hollantilaisprofessori ei valittanut hoitajapulaa. Onko järjestelmämme tosiaan näin tehoton?

Itse näen, että hoitotyössä lähiesimiehellä on suurin rooli siinä, miten alalla viihdytään ja miten ala houkuttelee uusia tekijöitä. Hyvä esimiestyö heijastuu myös sairaspoissaoloihin, joita on julkisella puolella ikävä kyllä todella paljon.

Meillä Docratesissa ei ole ollut vaikeuksia rekrytoinneissa, vaan päinvastoin, meille halutaan tulla töihin. Tiedän myös julkiselta puolelta sairaanhoitajaesihenkilöitä, joiden tiimit ovat aina täynnä ja joiden tiimeihin halutaan töihin. Työtyytyväisyys ja työvoiman pysyvyys lähtevät pienistä asioista, esimerkiksi siitä, että lomista sovitaan ajoissa tai että voi pitää vapaapäivät sovitusti. Meillä lääkärit myös saavat keskittyä omiin töihinsä, hoitajat omiinsa ja osastosihteerit omiinsa. Selkeät työroolit tehostavat toimintaa ja parantavat työtyytyväisyyttä.

Mutta on meidänkin pienessä sairaalassamme osastojen välisiä eroja työviihtyvyydessä. Jos jollain osastolla homma ei toimi niin kuin pitäisi, kehitämme esihenkilötoimintaa. Meillä ei ole varaa huonoon esihenkilötyöhön. Tiedän, että tällaista luksusta ja kulttuuria ei välttämättä ole julkisella puolella, sillä jos sinulla on virka, niin silloin sinulla on virka. Rakenteet ovat jäykkiä.

Hallitus aikoo leikata Kela-korvauksia ensi vuoden alusta ja arvioi säästöksi 64 miljoonaa euroa. LPY on puolestaan rummuttanut Kela-korvausten säilymisen ja ennemminkin korottamisen puolesta. Onko Kela-korvauksilla oikeasti enää merkitystä, kun asiakkaan saamat korvaukset on jo kuristettu melko lailla minimiin?

– Vuonna 2020 Kela-korvauksia maksettiin noin 90 miljoonaa euroa. Tällä saatiin potilaiden itsemaksaman osuuden kanssa noin miljardin euron suuruinen rahoitus terveydenhuollon palveluihin. Eli kyllä niillä merkitystä on. Esimerkiksi gynekologipalveluja ei juuri edes julkiselta puolelta saa.

Meillä Docratesissa suurin vaikutus Kela-korvausten muutoksessa on se, että korvaukset poistuvat kuvantamisesta. Eli jatkossa magneetti- tai pet-tutkimus voi tulla potilaalle satoja euroja kalliimmaksi. Tämä saattaa heijastua myös julkiselle puolelle, sillä osa potilaista tulee meille pelkästään diagnostiikkaa varten. Jos julkisella puolella jono on juuri siinä kuvantamisessa, niin valmiiksi tehty kuvantaminen yksityisellä puolella saattaa nopeuttaa julkisella puolella hoitojonossa etenemistä.

Ex-pääministeri ja silloinen Sitran yliasiamies Esko Aho (kesk.) sai vuonna 2005 aikaan kohun ja rapaa niskaansa, kun hän Kauppalehdessä totesi, että sairausvakuutuksessa ja julkisen terveydenhoidon maksuissa voitaisiin antaa alennusta niille ihmisille, jotka noudattavat terveitä elintapoja. Ahon mukaan näin syntyisi säästöä, joka voitaisiin käyttää esimerkiksi kasvaviin vanhustenhoidon kuluihin. Tästä on nyt 17 vuotta. Mitä luulet, olisiko Suomi jo valmis Ahon esitykselle?

– Kyllä minäkin muistan tuon keskustelun ja ajattelin silloin, että sentti pois vyötäröltä voisi olla prosentti pois kokonaisveroasteesta. Meillähän on ollut vuosia esillä ajattelumalli, että jokainen ihminen saa olla yksilönä juuri sellainen kuin hän on. Mutta viime aikoina on jälleen herännyt keskustelu siitä, että ei ole olemassa terveellistä ylipainoa tai lihavuutta. Ylipaino aiheuttaa muun muassa sydän- ja verisuonitauteja, aivoinfarkteja ja suolistosyöpiä.

Terveydenhoitokulujen kannalta – jotka maksaa vielä veronmaksaja – ei siis ole sama onko ihminen normaalipainoinen, ylipainoinen vai lihava. Mutta on hyvä huomata, että vasta nyt olemme saaneet tehokkaita hoitoja ylipainoon. Markkinoille on tullut näitä näläntunnetta hillitseviä suolistohormoniin vaikuttavia lääkkeitä, jotka oikeasti myös toimivat. Tiedän sen omasta kokemuksestani. Alle vuodessa on hävinnyt 11 kiloa.

Toki on niin, että paremmin toimeentulevat ihmiset voivat olla myös enemmän kiinnostuneita kokonaisvaltaisesta terveydestään. Jos ihmisillä on muita huolia, niin tietysti näihin pitää puuttua ensin. Yksi iso terveydenhuollon ongelma on nuorten ihmisten mielenterveyshäiriöt. Se on iso yhteiskunnallinen asia, jolle varmasti hyvinvointialueet voivat jotain tehdä. Psykiatrisista palveluista, jotka ovat pitkälti yksityisten tuottamia, ei Kela-korvauksia onneksi leikattu.

Juttu on julkaistu Nykypäivä-lehdessä 4/22, päivitetty 13.1.2023