Inflaatio arkistot

Ekonomistin arvio: Kotitalouksien tilanne helpottuu

Ville Mäkilä 16.11.2023 | 14:16

Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen arvioi kuluttajien ostovoiman kääntyvän ensi vuonna jälleen kasvuun.

Suomen taloudessa odotetaan ensi vuodelle hienoista kasvua.

– Tänä vuonna odotamme talouden supistuvan 0,2 prosenttia ja ensi vuonnakin päästäneen 0,2 prosentin kasvun puolelle, Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen arvioi tiedotteessa.

Palkansaajien tilannetta helpottaa aiempaa suuremmat palkankorotukset, sekä hallituksen kaavailemat ansiotulonverotuksen kevennykset. Myös työeläkkeitä on tarkistettu selvästi ylöspäin. Lisäksi maltillistuvan inflaation myötä Euroopan keskuspankki on näillä näkymin lopettanut koronnostonsa ja ensi vuonna saatetaan nähdä jopa korkojen laskua.

Kohonneet korot ja nousseet hinnat ovat kuitenkin yhä todellisuutta ja monessa kotitaloudessa niihin sopeutuminen on yhä kesken.

– Kokonaisuutena odotamme yksityisen kulutuksen hieman supistuvan kuluvana vuonna. Kuluttajien ostovoiman rapautuminen on saanut monet vähentämään kulutustaan, joskin koko kansantalouden kannalta muutokset ovat varsin pieniä, Mikkonen kuvailee.

Nousseet elinkustannukset ovat vaikuttaneet myös suomalaisten mahdollisuuksiin säästää. Säästöpankkiryhmän säästämisbarometrin mukaan säästämättömyyden syynä jopa 37 prosentilla vastaajista ovat korkeat elinkustannukset. Tästä huolimatta yli puolella suomalaisista jää yhä rahaa säästöön. Vaikka aina ei olisi mahdollisuutta säästää, säästämistä pitää tärkeänä 83 prosenttia suomalaisista.

Korkojen nousun myötä asuntolainoja nostetaan nyt selvästi aiempaa vähemmän, mikä näkyy myös kotitalouksien velkaantumisasteen kääntymisessä laskuun. Velkojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin on Mikkosen mukaan nyt 127 prosenttia kun se oli korkeimmillaan vajaat 133 prosenttia.

Suomalaisten velkaantumisaste on euroalueen keskiarvoa korkeampi, mutta muita Pohjoismaita matalampi. Velkaantuneiden kotitalouksien tilannetta helpotti pitkään matala korkotaso. Nyt tilanne on muuttunut radikaalisti, kun esimerkiksi 12 kuukauden euribor-korko on noussut miinuslukemista yli neljään prosenttiin.

Tilanne tulee helpottumaan, mikäli euribor-korot kääntyvät odotusten mukaisesti laskuun ensi vuonna.

Säästämisbarometri kertoo myös, että suomalaiset kokevat velan aiempaa epämiellyttävämpänä. Viime vuonna 70 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että velka tuntuu epämiellyttävältä, tänä vuonna osuus on noussut 73 prosenttiin.

– Velan laatuun ja määrään onkin hyvä kiinnittää huomioita. Varallisuutta kasvattavat velat ovat ”parempaa” velkaa kuin saman tien kulutukseen – tai pahimmillaan vanhojen velkojen maksuun – menevät velat. Sopivasti omaan talouteen mitoitettuna velka mahdollistaa monia asioita, kuten esimerkiksi oman asunnon tai vaikkapa opiskelun. Vanhassa sananlaskussa ”velka on hyvä renki, mutta huono isäntä” piilee yhä viisautta, Mikkonen sanoo.

Työllisyystilanne talouden valopilkku

Suomen työmarkkinatilanne on ollut talouden valopilkkuja pidemmän aikaa. Tilanne työmarkkinoilla on kohtuullisen hyvä ja työllisyysaste on yhä historiallisessa tarkastelussa korkealla. Vaikka työllisyystilanteessa on näköpiirissä pientä heikkenemistä, työttömyydessä ei odoteta merkittävää kasvua.

– Työmarkkinoita voisikin kuvailla niin, että tilanne on edelleen hyvä, mutta suunta on huonompaan päin. Odotamme kuitenkin työllisyystilanteen heikkenemisen jäävän varsin vähäiseksi. Tänä vuonna keskimääräinen työttömyysaste nousee 7,2 prosenttiin ja ensi vuonna 7,4 prosenttiin, Mikkonen kertoo.

Vuosi 2022 jää Mikkosen mukaan historiankirjoihin inflaation uudelleenheräämisen vuotena. Suomessa hinnat nousivat keskimäärin 7,1 prosenttia, mikä on nopeinta tahtia sitten 1980-luvun alun.

– Kuluvana vuonna hintojen nousu on jatkunut, mutta onneksi suunta on jo kääntynyt selvästi alaspäin. Odotamme hintojen nousevan keskimäärin 6,3 prosenttia kuluvana vuonna ja ensi vuonna inflaation rauhoittuvan jo 2,5 prosenttiin, Mikkonen arvioi.

Suomalaisten arjessa inflaation nousu on tuntunut voimakkaasti. Inflaation kiihtymisen alkuvaiheessa se näkyi erityisesti energian ja polttonesteiden hinnoissa. Kuluvana vuonna hintojen nousu on ollut ripeintä ruoassa ja asumisessa, mutta myös palveluiden hinnat ovat kääntyneet nousuun.

Asumisen osalta omistusasujat ja vuokra-asujat kokevat inflaation tällä hetkellä kovin eri tavoin. Velallisten omistusasujien kukkaroa kuristaa erityisesti korkojen nopea nousu. Vuokrien nousu on puolestaan ollut selvästi yleistä kustannusten nousua rauhallisempaa.

Mikkonen uskoo, että aktiviteetti asuntomarkkinoilla piristyy hieman ensi vuonna. Mitään suurta ryntäystä asunnonostoille tuskin nähdään, mutta asteittaista piristymistä kuluvaan vuoteen verrattuna saattaa olla luvassa. Myös asuntojen hintojen lasku on Mikkosen näkemyksen mukaan tulossa päätökseensä ja ensi vuonna vanhojen asuntojen hintojen odotetaan nousevan keskimäärin kaksi prosenttia.

Ekonomisti USA:n inflaatioluvuista: Hintapelot hälvenevät, Fed saa hengitystilaa

Arno Rydman 14.11.2023 | 17:11

OP Ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäisen mukaan Yhdysvaltojen inflaatioluvut toivat lisähelpotusta inflaatiohuoliin. Kokonaisinflaatio hidastui lokakuussa näyttävästi 3,2 prosenttiin polttoainehintojen halpenemisen seurauksena.

– Vuositason inflaatio ehti kohota kolmen edeltävän kuukauden aikana, joten nyt nähty inflaation rauhoittuminen oli tervetullutta kehitystä, Hännikäinen sanoo tiedotteessa.

Hän kuitenkin korostaa, että rahapolitiikkalinjan kannalta keskeisempi pohjainflaatio, josta on puhdistettu energian ja ruuan hinnanvaihtelut, hidastui vain lievästi 4,0 prosenttiin.

– Pohjainflaatio on (keskuspankki) Fedin kannalta edelleen tuskastuttavan korkealla, ja pohjainflaatio on pysytellyt keskuspankin kahden prosentin tavoitetason yläpuolella yhtämittaisesti huhtikuusta 2021 alkaen eli peräti 31 kuukauden ajan.

– Vaikka pohjainflaatio on hidastunut selvästi viime vuoden syksyn jälkeen, keskuspankin on oman uskottavuuteensa vuoksi saatava painettua pohjainflaatiota kohti tavoitetasoa, eikä nykyinen kehityskulku varmasti tyydytä Fediä. Inflaatiokuva pitää Fedin yhä varpaillaan ja käytännössä pakottaa keskuspankin jatkamaan kireällä rahapolitiikkalinjalla.

Työmarkkina pysynyt vahvana

Fed on toistuvasti ilmaissut huoltaan erityisesti työmarkkinoiden kireydestä ja palkkapaineista, jotka uhkaavat pitkittää korkean inflaation aikakautta.

– Yhdysvaltojen työmarkkina on pysynyt edelleen erittäin vahvana merkittävästä rahapolitiikan kiristymisestä huolimatta. Viime kuukausien aikana on saatu merkkejä palkkapaineiden rauhoittumisesta, mutta edelleenkään ei voida täysin huokaista helpotuksesta inflaatiohuolien suhteen, Jari Hännikäinen toteaa.

– Ennakoimme pohjainflaation hidastuvan jatkossa maltillisella kulmakertoimella kireän rahapolitiikkalinjan jäähdyttäessä talouskasvua ja hyydyttäessä samalla hintapaineita.

Ekonomistien konsensus ennustaa ensi vuoden kokonais- ja pohjainflaatioksi 2,7 prosenttia, mutta epävarmuuden vuoksi ennusteissa on merkittävää hajontaa.

Markkinat reagoivat herkästi korkonäkymiin

Fed on toistuvasti uhitellut olevansa valmis lisäkoronnostoon inflaatiokuvan niin vaatiessa, mutta OP Ryhmässä nähdään koronnostosyklin tulleen jo lakipisteeseensä.

– Ennakoimme keskuspankin pitävän ohjauskorkonsa nykyisessä 5,25–5,50 prosentin vaihteluvälissä ensi kesään asti, jonka jälkeen korkotasoa lasketaan asteittain inflaatiokuvan hellittäessä. Korkomarkkinat hinnoittelevat ohjauskoron laskevan ensi vuoden lopussa 4,6 prosenttiin, joten mitään nopeaa korkokäännettä ei tällä hetkellä ennakoida, Hännikäinen sanoo.

Hänen mukaansa markkinat tulkitsivat inflaation jäähtymisen laannuttavan Fedin intoa lisätoimiin sementoiden odotuksia koronnostosyklin päättymisestä. Korot reagoivat reippaalla laskulla ja osakemarkkinat nousulla. Voimakas ensireaktio signaloi markkinoiden herkkyyttä pienimmillekin Fedin korkonäkymien muutoksille.

Hypon mukaan hiipuvat hinnat kertovat taantuvasta taloudesta

Ilkka Ahtokivi 14.11.2023 | 08:32

Hypon ekonomisti Juho Keskinen toteaa, että kuluttajahintojen nousu pysähtyi Suomessa oikeastaan jo kesällä, ja nykyiset vuosimuutosta indikoivat inflaatioluvut kertovat vielä osaltaan viime vuoden lopun ja viime talven hintakiidosta.

– Ennakollisen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos on painunut Suomen osalta jo lähelle tavoiteltua kahden prosentin tasoa ensi kertaa sitten syksyn 2021. Keskuspankin ohjauskorko on nyt Suomen näkökulmasta liian korkea, minkä vuoksi olemme jo taantumassa, hän arvioi.

Keskisen mukaan saatamme nähdä tulevina kuukausina myös hintojen laskua, kun korontarkistukset syövät entisestään kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia ja rakennusalan hankaluudet alkavat näkyä selvemmin talouskasvussa ja työmarkkinoilla.

– Laajamittaisempi deflaatio, eli hintojen lasku vuosimuutoksella arvoituna, vaikuttaa kuitenkin epätodennäköiseltä talouden toipuessa hetken lamaannuksesta ensi vuoden aikana, hän arvioi.

Keskisen mukaan hintojen lasku kohentaakin samalla kuluttajien ostovoimaa, kun palkat paranevat ensi vuonna inflaatiota enemmän.

– Työttömyyden kasvun vaara on ilmeinen rakennusalalla ja teollisuudessa, mutta palvelualat saattavat päästä pälkähästä säikähdyksellä. Talouden tila on varsin tunnusteleva ja hiipuvan inflaation viesti tuo nyt toiselle toivoa, mutta toiselle toivottomuutta, Keskinen summaa.

LUE MYÖS:
Inflaation hidastuminen jatkuu – kotitaloudet ja yritykset hyötyvät

Inflaation hidastuminen jatkuu – kotitaloudet ja yritykset hyötyvät

Ilkka Ahtokivi 14.11.2023 | 08:20

Nyt hintojen muutos oli enää 4,9 prosenttia, kun syyskuussa se oli 5,5 prosenttia. Ennakkotietojen mukaan inflaatio on hidastunut koko Euroopan unionin alueella.

– Inflaation hidastumisen taustalla ovat Suomen sekä laajemmin euroalueen heikot talousnäkymät ja Euroopan keskuspankin viime vuonna aloittamat ohjauskorkojen nostot, Suomen Yrittäjien ekonomisti Roope Ohlsbom sanoo.

– Energian ja elintarvikkeiden hinnoista putsattu pohjainflaatio oli lokakuussa 6,6 prosenttia. Ruoan ja energian hinnat vaihtelevat lyhyellä aikavälillä muita hyödykkeitä enemmän, joten pohjainflaatio kertoo kuluttajahintojen muutosta paremmin inflaation laajuudesta, hän jatkaa.

Euroalueen kanssa vertailukelpoinen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi oli Suomessa lokakuussa 2,4 prosenttia, kun euroalueella se oli ennakkotietojen mukaan 2,9 prosenttia. Vielä syyskuussa euroalueen vastaava luku oli 4,3 prosenttia.

– Lähiaikoina nähdyn euroalueen inflaatiokehityksen jatkuessa on mahdollista, että keskuspankki laskee ohjauskorkoja odotettua aikaisemmin, esimerkiksi jo keväällä, Ohlsbom ennakoi.

Ohlsbom toteaa kotimaan inflaation hidastumisen olevan positiivinen uutinen niin kuluttajille kuin yrityksillekin.

– Kuluttajien ostovoima on jo kääntynyt nousuun, ja se tulee paranemaan myös ensi vuonna palkankorotusten ja inflaation hidastumisen myötä. Ostovoiman nousu taas tukee esimerkiksi palvelualan yrityksiä.

Ohlsbom katsoo, että myös euroalueen hintojen nousun taittuminen on Suomelle hyvä asia, sillä se voi tarkoittaa ohjauskorkojen laskun aikaistumista.

– Nykyisellään keskuspankin rahapolitiikka on Suomen talouden kannalta liian kireää, hän huomauttaa.

Keskuspankin hintavakaustavoitteen mukainen inflaatio on keskipitkällä aikavälillä kaksi prosenttia.

– Aiemmin tehdyt koronnostot vaikuttavat viiveellä, joten euroalueen pohjainflaation voidaan odottaa hidastuvan entisestään ensi kevääseen mennessä. Riittävän alhainen inflaatio antaisi keskuspankille syyn laskea ohjauskorkoja jo alkuvuoden aikana. Näkymät voivat kuitenkin muuttua esimerkiksi Lähi-Idän tilanteen mukana, Ohlsbom arvioi.

LUE MYÖS:
Hypon mukaan hiipuvat hinnat kertovat taantuvasta taloudesta

Eläkejohtaja Ylelle: Suomessa ei enää inflaatiopainetta – toivoo korkojen laskevan ensi vuonna

Sonja Tamminen 28.10.2023 | 11:40

Eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto kommentoi Suomen taloustilannetta Ykkösaamussa.

Murron mukaan Suomessa elintaso ei ole noussut lähes 20 vuoteen samalla, kun reaalinen palkansaajien ansiotaso ei ole kasvanut.

– Hyvinvointivaltion kivulias vetäytyminen on alkanut, koska meillä hallitusohjelmastakin näkee, kuinka vaikeaa on tasapainottaa julkista taloutta Murto sanoo.

Murto katsoo, että hallituksen tavoite 100 000 uudesta työllisestä on haastava ja kuvaa varsinkin tulevaa talvea vaikeaksi.

– Pitää katsoa kuinka kauan on taantuma ja minkälainen siitä tulee, mutta hyvät suunnitelmat kyllä murenevat parhaillaan lyhyellä tähtäimellä, Murto sanoo.

Murron mukaan keskeistä talouden kehityksen kannalta on se, että lähteekö työttömyys nousuun ja lisääntyvätkö yritysten konkurssit.

– Nyt pitäisi toivoa, että tämä tilanne ei heikkene olennaisesti kevään aikana, mutta aika vähän on nyt enää meidän käsissämme. Nyt pitää toivoa, että vientimarkkinoilla tapahtuu jotain ja, että korkoja päästään laskemaan.

Euroopan keskuspankki ei nostanut enää korkoja viimeisimmässä kokouksessaan.

– Suomen talouden kannalta inflaatiopaineet on jo tapettu. Meidän palkkaneuvottelujemme tulema ensi vuodelle on hyvin vastuullinen, noin kaksi prosenttia nousua. Suomi tarvitsisi todellisuudessa korkojen laskuja jo.

Murron mukaan muualla Euroopassa tilanne ei ole näin selkeä. Murto katsoo, että markkinaodotusten mukaisesti ensi kesänä korkoja alettaisiin maltillisesti laskea. Murtoo toivoo kuitenkin, että lasku olisi ripeämpää.

– Se olisi se, mikä voisi auttaa myös Suomea.

Inflaatio oli syyskuussa 5,5 prosenttia

Ilkka Ahtokivi 13.10.2023 | 08:43

Syyskuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten asuntolainojen keskikoron, kulutusluottojen korkojen ja kaukolämmön hinnan nousu.

Kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi Tilastokeskuksen mukaan eniten sähkön, omakotitalokiinteistöjen ja osakehuoneistojen halpeneminen.

Kuluttajahintojen kuukausimuutos oli 0,7 prosenttia, mikä johtui muun muassa sähkön hinnan ja asuntolainojen keskikoron noususta.

Kuluttajahintaindeksin pohjainflaatio oli 6,8 prosenttia. Pohjainflaatio ei sisällä ruoan ja energian hinnanmuutoksia, koska ne sisältävät muita hyödykeryhmiä enemmän lyhytkestoista hintojen vaihtelua.

Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli syyskuussa 4,3 prosenttia. Elokuussa se oli 5,2 prosenttia. Suomen vastaava inflaatio oli syyskuussa 3,0 prosenttia.

Loppu hintojen nousulle? Kotitalouksien ostovoima kääntyy kasvuun

Ville Mäkilä 09.10.2023 | 11:00

Kysynnän odotetaan piristyvän niin Suomessa kuin laajemminkin euroalueella ensi vuonna, valtiovarainministeriö (VM) arvioi tuoreessa katsauksessaan. Myös inflaation hidastuminen jatkuu ja palkankorotukset ylittävät hintojen nousun.

Korkojen nousu on jo pysähtynyt, ja niiden odotetaan kääntyvän laskuun ensi vuonna. Kotitalouksien ostovoiman arvioidaan kääntyvän kasvuun, ja sen myötä myös kotitalouksien kulutus lisääntyy sekä vuosina 2024 että 2025.

Tänä ja ensi vuonna asuntorakentaminen vähenee rajusti. Siitä huolimatta investointinäkymät ovat valoisat. Energiasiirtymään liittyviä investointisuunnitelmia on ennätyksellisen paljon. Edullinen energia ja kunnossa oleva hintakilpailukyky lisäävät myös tuotannollisia investointeja.

Alkuvuoden jatkunut työllisyyden kasvu on taittunut kesällä ja lievä lasku jatkuu loppuvuonna. Heikoin työllisyystilanne on rakentamisessa. Työllisyyden lasku jää kuitenkin lyhytaikaiseksi ja työllisyys kasvaa uudelleen jo ensi vuonna. Vuoteen 2025 mennessä 15–64-vuotiaiden työllisyysaste nousee 74,3 prosenttiin ja työttömyysaste laskee seitsemään prosenttiin.

Taantuma koettelee erityisesti asuinrakentamista

VM:n katsauksen mukaan Suomen talous taantuu loppuvuodesta. Alkuvuoden hyvän kasvun ansiosta talouskasvu pysyy arvion mukaan kuitenkin kokonaisuudessaan nollassa vuonna 2023. Ensi vuonna niin yksityinen kulutus, investoinnit kuin vienti kääntyvät kasvuun ja bruttokansantuote (BKT) kasvaa 1,2 prosenttia.

Vuonna 2025 kulutuksen sekä investointien kasvu VM:n mukaan vahvistuu, ja BKT kasvaa 1,8 prosenttia.

Taantuma koettelee nyt erityisesti asuinrakentamista, joka kärsii pahiten korkojen noususta. Myös teollisuuden tilanne on heikko, kun täyttyneitä varastoja puretaan.

– Taantuma näyttää toistaiseksi varsin tyypilliseltä talouden suhdannekiertoon liittyvältä negatiivisen kasvun vaiheelta. Lievä ja lyhytaikainen taantuma ei anna aihetta tukea talouden kokonaiskysyntää julkisin varoin. Julkisen taloudenpidon automatiikka ja finanssipolitiikka tukevat taloutta jo muutenkin vuosina 2023–2024, sanoo ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander tiedotteessa.

VM:n ennusteessa on monia riskejä, jotka liittyvät esimerkiksi rakentamiseen, kotitalouksien kulutuskäyttäytymiseen ja maailmantalouteen. Niiden toteutuminen viivästyttäisi talouden elpymistä ja pitkittäisi taantumaa.

Velkasuhteen taittumisesta ei näy merkkejä

VM huomauttaa, että julkisen talouden tilanne on heikko. Julkisyhteisöjen alijäämä on kolme prosenttia tai yli vuosina 2024–2026 ja laskee 2,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2027.

Velkasuhteessa ei näy taittumisen merkkejä vaan velkasuhde kasvaa lähes 82 prosenttiin vuonna 2027. Valtionhallinnon, kuntahallinnon ja hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämä on syvä, edelleen yli 14 miljardia euroa vuonna 2027.

Velkasuhteen kasvun pysäyttäminen edellyttää erityisesti valtionhallinnon ja hyvinvointialueiden alijäämien supistamista.

Valtiovarainministeriön ennusteessa on mukana hallitusohjelmasta ne toimet, jotka ovat mukana julkisen talouden suunnitelmassa tai vuoden 2024 talousarvioesityksessä. Tämä on hieman yli puolet kuuden miljardin suunnitellusta sopeutuskokonaisuudesta.

Keskuspankki varoittaa: Koronnostot eivät ole ohi

Ville Mäkilä 03.10.2023 | 11:11

Inflaatio on ollut euroalueella nopeaa jo pidemmän aikaa. Tänä vuonna inflaatio on hidastunut, sillä energian hinnat ovat laskeneet viime vuodesta ja Euroopan keskuspankki on kiristänyt selvästi rahapolitiikkaansa.

Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto on nostanut ohjauskorkojaan yhteensä 4,5 prosenttiyksiköllä heinäkuun 2022 jälkeen. Keskeisin ohjauskorko, eli pankeille maksettava talletuskorko, on neljä prosenttia.

Kun inflaatio kiihtyy, kasvavat usein myös kuluttajien, yritysten ja markkinoiden odotukset tulevasta inflaatiosta. Euroalueella odotukset ovat kuitenkin pysyneet lähellä EKP:n kahden prosentin inflaatiotavoitetta.

– Inflaatio-odotuksilla on tärkeä merkitys hintakehitykselle ja rahapolitiikalle, koska ne vaikuttavat sekä yritysten hinnoitteluun että palkansaajien palkkavaatimuksiin, sanoo Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki tiedotteessa.

Rahapolitiikkaa on kiristetty ohjauskorkoja nostamalla ja antamalla arvopapereiden APP-ohjelmassa erääntyä ennustettavasti. Koronnostot välittyvät lainojen hintoihin, hidastavat lainakannan kasvua voimakkaasti ja vähentävät kokonaiskysyntää.

Euroalueen taloutta painaa myös maailmantalouden aiempaa heikompi kehitys. Euroalueen talouden kasvu onkin hidasta juuri nyt, mutta euroalue näyttäisi ennusteiden perusteella välttävän suoranaisen taantuman.

Euroalueen inflaatio hidastuu edelleen, mutta sen odotetaan pysyvän liian nopeana liian kauan. EKP:n ennusteen mukaan euroalueen inflaatio tulee vuonna 2025 ylittämään 2 prosentin keskipitkän aikavälin tavoitteen yhtäjaksoisesti yli neljän vuoden ajan.

– EKP:n neuvoston arvion mukaan ohjauskorot on nyt nostettu tasolle, jolla ne riittävän pitkään pidettyinä edistävät tuntuvasti inflaation palaamista tavoitteen mukaiseksi, Tuomas Välimäki painottaa.

– Kun huomioidaan inflaatiokehitykseen kohdistuvat riskit, tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että koronnostot olisivat ohitse. Koska inflaatio pysyy tavoitetta nopeampana näin pitkään, tavoitteen saavuttamisen lykkääntymistä entisestään ei voida hyväksyä. Korkopäätökset tulevat perustumaan taloudesta ja rahoitusmarkkinoilta saataviin tietoihin. Arvioimme inflaationäkymiä myös seuraamalla pohjainflaation kehitystä laajemmin ja sitä, miten rahapoliittiset päätökset välittyvät talouteen, Välimäki jatkaa.

EKP:n rahapolitiikkaa tehdään koko euroalueelle, ja EKP:n tavoitteen mukainen euroalueen hintavakaus on myös Suomen etu. Euroalueen hintavakaus takaa Suomelle tasapainoisen talouskehityksen, sillä euroalue on Suomen sisämarkkina ja merkittävä kauppakumppani. Rahapolitiikan vaikutukset välittyvät eri tavalla ja nopeudella euroalueen sisällä riippuen mm. lainojen korkosidonnaisuuksista eri maissa.

Suomessa asuntolainat ovat pitkälti vaihtuvakorkoisia. Tällöin korkojen nousu välittyy nopeasti uusien lainojen lisäksi koko lainakantaan ja siten kaikkien asuntovelallisten käytettävissä oleviin tuloihin. Eri euromaiden väliset erot uusien asunto- ja yrityslainojen keskikoroissa ovat tällä hetkellä pienempiä kuin korkoerot lainakannoissa.

Ruoan hinnan ennustetaan nousevan tänä vuonna 8,5 prosenttia

Ilkka Ahtokivi 03.10.2023 | 09:10

Ruoan hinnannousua arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n maa- ja elintarviketalouden ennuste. Ensi vuonna hinnat lähtevät jopa hienoiseen laskuun.

– Elintarvikkeiden hintojen nousu alkaa viimein laantua niin Suomessa kuin Euroopassakin. Ruoan hinnan vuosimuutos on selvästi hidastunut jo alkuvuodesta ja hidastuu yhä loppuvuonna. Tällä hetkellä ruoka ei ole enää merkittävä inflaation ajuri, sanoo tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg.

Ennusteen mukaan ruoan hinta nousee tänä vuonna keskimäärin 8,5 prosenttia verrattuna viime vuoteen. Ensi vuonna hinta laskee noin kaksi prosenttia.

Suomessa ruoka on kuitenkin nyt noin viidenneksen kalliimpaa kuin kaksi vuotta sitten nopean nousun alkaessa, eivätkä hinnat ole palaamassa aiemmalle tasolle. PTT:n mukaan kustannustaso koko ruokaketjussa pysyy korkeana, ja kustannuksia nostavat muun muassa tämän ja ensi vuoden palkkaratkaisut.

Kotitalouksien ruokalasku kasvoi euroissa mitattuna hieman viime vuonna, mutta ruoan suhteellinen osuus kulutusmenoista säilyi lähes ennallaan. Hintojen nousu näkyykin erityisesti kulutustottumuksissa.

– Kuluttajista on tullut hintaherkempiä, ja he ovat osin siirtyneet edullisempiin tuotteisiin. Kaupan omien merkkien markkinaosuus on hieman kasvussa. Kauppa kilpailee kuluttajien heikentyneestä ostovoimasta, ja hintakampanjointi lisääntyy, arvioi Forsman-Hugg.

Hintojen nousu voimistaa naudanlihan kulutuksen vähentymistä, kun taas sianlihan kohdalla lasku on hidastumassa.

– Siipikarjanlihan kulutus sen sijaan jatkaa kasvuaan, mutta kysymys on, miten tähän kysyntään vastataan? Siipikarjanlihan tuonti on kasvussa, ja tänä vuonna kotimainen tuotanto vähenee. Toisaalta ensi vuonna otetaan Suomessa käyttöön uutta tuotantokapasiteettia, sanoo maatalousekonomisti Mauri Yli-Liipola.

Elintarviketeollisuuden suhdanne pysyy ennustekaudella verraten heikkona sekä Suomessa että EU:ssa, kun kuluttajakysyntä laskee ja vientihinnat kääntyvät alaspäin. Teollisuuden liikevaihto kasvaa kuitenkin vielä tänä vuonna hintojen nousun ansiosta, mutta kääntyy ensi vuonna jo laskuun.

Elintarvikeviennin arvo kasvoi yli kahteen miljardiin euroon viime vuonna vientihintojen nousun ansiosta. Tänä ja ensi vuonna viennin näkymät ovat PTT:n mukaan heikot. Viennin arvo laskee tänä vuonna, koska vienti Kiinaan vähenee ja vientihinnat ovat kääntyneet laskuun. Ensi vuonna odotettavissa on lievää kasvua.

Maatalouden yrittäjätulo pienenee

Kotimaan viljasato on jäämässä viidenneksen normaalia pienemmäksi, ja elintarvikelaatuista viljaa saadaan vähän. Sääolosuhteet ovat olleet vaikeat, kun kuiva kevät vaikeutti itämistä ja loppukesästä satoi jo liikaakin. Myös sadonkorjuu oli hankalaa. PTT:n arvion mukaan satomäärä riittänee kuitenkin kattamaan kotimaisen käytön.

Pieni ja huonolaatuinen sato vaikuttaa myös maatalouden yrittäjätuloon. Yrittäjätulo laskee tänä ja ensi vuonna, kun tuottajahinnat laskevat viime vuoden historiallisen korkealta tasolta. Lisäksi korkojen nousu ja työntekijöiden palkkakustannukset kasvattavat maatilojen kuluja.

Maatalouden keskeisten tuotantopanosten hinnat ovat olleet laskussa koko alkuvuoden, ja ne ovat lähes palautuneet sotaa edeltävään tilanteeseen.

– Vuonna 2024 lannoitteiden, rehujen ja polttoaineiden hinnat laskevat yhä maltillisesti, vaikka jäävätkin pitkän aikavälin tasoa korkeammalle, PTT arvioi.

– Tämä tuo hieman helpotusta etenkin kotieläintilojen talouteen, mikä kohentaa alan tulevaisuudennäkymiä. Lihan ja maidon kokonaistuotanto kuitenkin pienenee tänä vuonna, kun tilamäärä vähenee.

Kokonaisuutena maa- ja elintarviketalouden lähiajat ovat harmaat, mutta vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala muistuttaa, että tärkeää olisi osata katsoa asioita pitkäjänteisesti.

– Tuotekehitystä ja investointeja tarvitaan, jotta alalla olisi jatkossa menestymisen edellytykset. Maatilat ja elintarviketeollisuus tekevät yhdessä myös tärkeää vastuullisuustyötä etsiessään ratkaisuja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja varmistavat näin kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuutta, hän sanoo.

Suomen vientiin tulossa miljardien eurojen lovi

Ilkka Ahtokivi 29.09.2023 | 13:57

Finnveran laskelmien mukaan yhden prosenttiyksikön lasku viennin kohdemaan talouskasvussa vähentää 2–3 prosenttiyksikköä Suomen viennin kasvusta.

Suomen viennin kasvu saattaa alentua kohdemaiden heikon talouskehityksen takia noin neljällä miljardilla eurolla tänä vuonna ja 1,5 miljardilla eurolla ensi vuonna, selviää tuoreesta Rahoitus & kasvu -katsauksesta.

– Globaalin kysynnän heikentyminen ja siitä seuraava viennin alentuminen on isku Suomen kansantaloudelle, joka kärvistelee jo valmiiksi jyrkästi nousseen korkotason kanssa, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Tavaraviennissä Suomen tärkeimmät kauppakumppanit heinäkuussa olivat Saksa, Yhdysvallat, Ruotsi, Hollanti, Kiina, Puola ja Viro. Niiden yhteenlaskettu tavaravienti kattoi liki 60 prosenttia kaikesta tavaraviennistä. Euromääräisesti Suomen tavaravienti on alentunut viime aikoina maasta riippuen jopa 12–25 prosenttia.

Perinteisesti tärkeimpänä vientimaana pidetyn Saksan talouskasvun odotetaan alentuvan jopa kolmella prosentilla aikaisemmin ennustettuun verrattuna. Finnveran laskutoimitus heikon talouskasvun yhteydestä viennin alenemiseen tarkoittaisi, että lovi Suomen vientiin olisi karkeasti arvioiden jopa 600 miljoonaa euroa.

–Viennin alentuminen on isku Suomen kansantaloudelle, joka on vahvasti riippuvainen viennin tuomista tuloista ja arvonlisästä. Teoriassa on mahdollista, että Saksa olisi erikoistapaus. Mutta vaikka laskentamallimme on karkea arvio, laskelmien mukaan pienenevän talouskasvun ja Suomen laskevan kokonaisviennin tasolla on vahva tilastollinen vastaavuus, Kotamäki sanoo.

Hänen mukaansa tulokseen vaikuttavat erityisesti ne maat, joihin Suomi vie euromääräisesti paljon, koska niiden talouskasvu saa laskelmassa suuremman painon. Kokonaisuudessaan globaalin talouden hidastuminen ja vientikysynnän heikentyminen voisi johtaa noin neljän miljardin euron tiputukseen viennissä verrattuna normaaliin.

Kotamäen mukaan tärkeää on huomata, että kyse on skenaariosta, jossa länsimaiden talouskasvu jää nollan tuntumaan, mitä voi pitää vallitsevat riskit huomioiden optimistisena skenaariona.

– Vientikysynnän heikentymisen iskua Suomen talouteen vahvistaa se, että meillä talouskasvu on ollut nollissa jo kohta vuodenpäivät, ja kuluttajien luottamus on poikkeuksellisen pessimististä. Yksityinen kulutus tulee alentumaan, kun kuluttajien käytettävissä olevat tulot ovat pienentyneet eikä merkittävää parannusta asiaan ole odotettavissa tänä vuonna. Investoinnit ovat monin paikoin jäissä korkotason nousun ja globaalin epävarmuuden takia.

Inflaatio jatkaa hidastumistaan, samalla hidastuu talouskasvu

Euroalueen ennakollisten inflaatiolukujen perusteella Suomen inflaatio hidastui syyskuussa edelleen ja oli 3,0 prosenttia. Euroalueen inflaatio puolestaan hidastui noin prosenttiyksiköllä 4,3 prosenttiin.

– Inflaation hidastuminen johtuu keskeisesti paitsi jyrkästi nousseista koroista, myös talouskasvun hidastumisesta monissa euromaissa. Näyttää siltä, että sekä Suomi että euroalue vajoaa vähintään mietoon taantumaan, mikä korjaa ”kuin itsestään” myös inflaatio-ongelman. Tämä tietää enemmän konkursseja yrityksille, mutta todennäköisesti, varsinkin mikäli tilanne pitkittyy, myös työttömyyden kasvua, Kotamäki sanoo.

Hänen mukaansa nähtäväksi jää, onko EKP:n rahapoliittinen kiristys ollut liian nopeaa ja liian jyrkkää koko euroalueen näkökulmasta.

– Taloustilanne on hankala korkean julkisen velan kanssa kamppaileville euromaille. Viime vuosien talouskehitys on alleviivannut sitä tosiasiaa, että hyvinä aikoina päättäjät eivät ole halukkaita säästämään pahan päivän varalle, mutta huonoina aikoina alijäämien on annettu kasvaa voimakkaasti. Suhdanteiden näkökulmasta epäsymmetrisen finanssipolitiikan ei ole syytä jatkua loputtomiin, mutta poliittisesti asia on vähintäänkin kimurantti, Kotamäki sanoo.

Kotamäen mukaan vallitseva globaali taloustilanne ja sen Suomeen ulottuvat vaikutukset osoittavat hyvin, kuinka Suomi on pienenä ja suhteellisen avoimena kansantaloutena altis markkinoiden globaaleille liikkeille.

– Suomen kannalta paras vakuutus olisi pitää talouden rakenteet joustavina, jotta elpyminen voisi tapahtua nopeasti ja mahdollisimman vähäisin vaurioin. Valitettavasti Suomen ongelmina ovat korkean rakenteellinen työttömyys, vanheneva väestö ja korkea julkinen velka. Hyvä uutinen on, että sekä istuvalla että tulevilla hallituksilla tulee olemaan kädet täynnä työtä talouden tervehdyttämisessä, Kotamäki sanoo.

Voiko taantumaa enää välttää?

Antti Kirkkala 20.09.2023 | 16:30

Euroopan keskuspankki EKP päätti jälleen viime viikolla nostaa ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä huolimatta taantuman kohonneesta riskistä.

Inflaation taltuttaminen ilman merkittävää iskua talouskasvulle on osoittautunut historian valossa haastavaksi.

Yhdysvalloissa vastaavassa ”pehmeässä laskeutumisessa” on onnistuttu vain kerran toisen maailmansodan jälkeen eli vuonna 1995. Maan keskuspankin varajohtajana tuolloin toiminut Alan Blinder uskoo, että mukana oli myös runsaasti tuuria.

– Ohjasimme taloutta hyvin taidokkaasti, mutta sen lisäksi olimme onnekkaita. Eikä mitään pahaa tapahtunut, Blinder sanoo Wall Street Journal -lehdelle.

Ekonomistit suhtautuivat toiveikkaasti asiaan vuosina 1990, 2001 ja 2007. Tuolloin Yhdysvallat valui kuitenkin taantumaan.

Kuluvan kesän aikana ilmassa on ollut varovaista optimismia inflaation hidastumisen ja Yhdysvaltain työmarkkinatilanteen rauhoittumisen vuoksi. Maan korot olivat edellisen kerran yhtä korkealla 22 vuotta sitten.

Taantuma on edessä, jos korkoja ei lasketa ajoissa tai jos esimerkiksi energian hintaan tulee yllättävä piikki.

– Keskuspankki Fed voi saada tilapäisesti aikaan pehmeän laskeutumisen, mutta en usko sen kestävän kovin pitkään, kanadalaisen BCA Research -yhtiön päästrategi Peter Berezin sanoo.

Handelsbankenin mukaan työttömyys lisääntyy tänä ja ensi vuonna

Ilkka Ahtokivi 20.09.2023 | 08:19

Handelsbankenin talousennusteen mukaan nettovienti ja julkinen kulutus pitävät yllä talouden aktiviteettia myös koko vuoden osalta. Tänä vuonna talous kasvaa aavistuksen verran, 0,1 prosenttia. Sekä kotitalouksien kulutus että investoinnit supistuvat.

Pankin mukaan taloudellinen toimeliaisuus kohenee hieman vuoden 2024 aikana ja Suomen BKT kasvaa 0,7 prosenttia. Vuonna 2025 Suomen talous kasvaa 1,8 prosenttia. Kotimainen kysyntä toimii talouden kasvuveturina vuosina 2024–25.

Ennusteen mukaan inflaatio laskisi tänä vuonna 6,2 prosenttiin, ensi vuonna 2,3 prosenttiin ja 2,0 prosenttiin vuonna 2025. Keskuspankkien koronlaskut ja inflaation hidastuminen tukevat kotitalouksien kulutusta ja investointeja vuodesta 2024 lähtien.

Handelsbankenin mukaan työttömyys lisääntyy tänä ja ensi vuonna. Työttömyysaste nousee 7,2 prosenttiin ensi vuonna, mutta kääntyy laskuun vuonna 2025.

Asuntomarkkinoiden suvantovaihe on pidentynyt kuluvan vuoden mittaan. Handelsbanken odottaa asuntomarkkinoiden virkoavan pikku hiljaa seuraavan puolen vuoden aikana. Pankin ekonomistit arvioivat, että elpyminen tapahtuu eri tahdissa eri puolilla Suomea.

– Loppuvuoden talouskehitys jää vaisuksi Suomessa. Odotamme, että talouskasvu piristyy asteittain ensi vuoden mittaan, kun inflaatio hidastuu lisää ja korot laskevat. Inflaation hidastuminen vahvistaa jatkossa myös palkansaajien reaaliansioita entisestään, Handelsbanken Suomen pääekonomisti Timo Hirvonen ennakoi.

Julkisen kulutuksen kasvu yllättänyt tänä vuonna

Talouskehitys on tänä vuonna poikennut tavanomaisesta.

– Hieman yllättäen julkisen kulutuksen voimakas kasvu on pitänyt yllä talouden aktiviteettia kuluvana vuonna. Lisäksi tuonti supistuu selvästi vientiä enemmän, ja tämä tarkoittaa, että nettovienti tukee BKT:n kasvua. Vuosina 2024–2025 vienti ja tuonti kasvavat suunnilleen samaan tahtiin, joten talouskasvu nojaa kotitalouksien kulutukseen ja investointeihin, senioriekonomisti Janne Ronkanen sanoo.

Inflaation taltuttamiseksi keskuspankit ovat nostaneet korkoja tuntuvasti viimeisen vuoden aikana. Koronnostosykli on nyt tullut päätökseen. Handelsbankenin ekonomistit odottavat, että Yhdysvaltojen keskuspankki Fed ja Euroopan keskuspankki eivät enää nosta korkoja.

Keskuspankkikorot pysyvät huipputasoillaan pidemmän aikaa. Fed laskee korkoja ensi vuoden kesällä ja Euroopan keskuspankki EKP kolmannella neljänneksellä.

– EKP nosti syyskuussa keskuspankin talletuskoron 4,00 prosenttiin. Suomalaisille asuntovelallisille tämä tarkoittaa, että 12 kuukauden euriborkoron huippu on käsillä. Lyhyimmissä eli alle 12 kuukauden euriborkoroissa nähdään vielä nousua jonkin aikaa, mutta ajan mittaan myös nämä korot kääntyvät loivaan laskuun, Hirvonen sanoo.

Kotitalouksien säästämisaste toisella neljänneksellä lähes nollassa

Ilkka Ahtokivi 18.09.2023 | 09:25

Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste pysyi suunnilleen samalla tasolla kuin edellisellä neljänneksellä, ja oli huhti-kesäkuussa 0,9 prosenttia. Säästö saadaan vähentämällä käytettävissä olevasta tulosta kulutusmenot. Säästö on positiivinen, mikäli kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on suurempi kuin kotitalouksien kulutusmenot.

Säästämisaste on kotitalouksien säästön osuus käytettävissä olevasta tulosta. Kuluvan vuoden toisella neljänneksellä sekä kotitalouksien käytettävissä oleva tulo että kulutusmenot kasvoivat hieman edelliseen neljännekseen verrattuna.

Kulutusmenojen kasvuun vaikuttaa erityisesti voimakas inflaatio, mutta kun myös käytettävissä oleva tulo kasvoi, niin säästämisaste pysyi suunnilleen samana kuin edellisellä neljänneksellä.

Kotitalouksien kausitasoitettu investointiaste pieneni hieman edellisestä vuosineljänneksestä ja oli 12,8 prosenttia. Investointiaste on kotitalouksien investointien suhde käytettävissä olevaan tuloon. Suurin osa kotitalouksien investoinneista muodostuu asuntoinvestoinneista. Kun kotitalouksien investoinnit pysyivät edellisen neljänneksen tasolla ja käytettävissä oleva tulo kasvoi, niin investointiaste pieneni, joskaan ei merkittävästi.

Edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi reilulla kolmella miljardilla eurolla kuluvan vuoden toisella vuosineljänneksellä. Käytettävissä olevan tulon tärkeimmät komponentit ovat tulopuolella saadut palkat, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä saadut sosiaalietuudet.

Menoeristä suurimpia ovat maksetut verot ja sosiaaliturvamaksut. Vuoden 2023 toisella neljänneksellä sekä saadut palkat että saadut omaisuustulot kasvoivat 1,7 miljardilla eurolla, yrittäjätulot pienenivät arviolta 0,5 miljardilla eurolla ja saadut sosiaalietuudet kasvoivat 0,7 miljardilla eurolla vuodentakaiseen verrattuna.

Menopuolella taas maksetut verot kasvoivat 0,1 miljardia euroa ja kotitalouksien itsensä maksamat sosiaaliturvamaksut kasvoivat 0,3 miljardia euroa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Suomen talouskasvu on ensi vuonnakin liki olematonta

Ilkka Ahtokivi 15.09.2023 | 12:20

Hinta- ja korkotason nousu sekä heikentynyt vientikysyntä painavat taloutta. Työllisyyden jo pidempään jatkunut hyvä kehitys pysähtyy, mutta kotimainen inflaatio on nyt hidastumassa nopeasti.

Talouden elpyminen kestää Suomen Pankin mukaan kuitenkin aiemmin arvioitua pidempään. Talouden kehitykseen liittyvät negatiiviset riskit ovat kasvaneet.

– Suomen taantuman odotetaan edelleen jäävän lieväksi, mutta talous toipuu myös hitaammin kuin vielä kesällä arvioitiin. Kesällä saatu tilastotieto viittaa heikkoon loppuvuoteen, ja lisäksi sekä kotimaisen että kansainvälisen talouden riskit ovat kasvaneet, sanoo Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum.

Suomen Pankin syyskuun 2023 väliennusteen mukaan bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,2 prosenttia. Toipuminen taantumasta lähtee käyntiin jähmeästi ensi vuonna.

Bruttokansantuotteen kasvu on vuonna 2024 hitaampaa kuin Suomen Pankin kesäkuun ennusteessa, vain 0,2 prosenttia. Vuonna 2025 talouskasvu vauhdittuu, mutta vain 1,4 prosenttiin.

Inflaatio hidastuu – työllisyysaste notkahtaa

Pitkään vahvistunut työllisyys notkahtaa taantumassa. Pankin mukaan ensi vuoden aikana 20–64-vuotiaiden työllisyysaste vajoaa 77,7 prosenttiin. Vuonna 2025 talouskasvun voimistuessa työllisten määräkin alkaa taas kasvaa ja työllisyysaste palautuu lähelle vuoden 2022 tasoa.

Kotitalouksien ostovoimaa rasittavat kallistuneet hinnat, mutta ansiotason nousu ja inflaation hidastuminen parantavat kotitalouksien mahdollisuuksia kuluttaa. Inflaatio hidastuu yhteen prosenttiin vuonna 2024, mutta palveluiden hintojen nousu jatkuu vielä aiempaa nopeampana.

Ennusteen riskit painottuvat heikomman kehityksen suuntaan. Geopoliittinen vastakkainasettelu ja korkojen nousun välittyminen talouteen saattavat tuottaa negatiivisia kehityskulkuja. Kansainvälisen talouden hitaampi kasvu vähentäisi entisestään suomalaisten yritysten mahdollisuuksia viennin lisäämiseen, Suomen Pankki arvioi.

Korkotason nousu jarruttaa myös investointeja ja vaikuttaa kiinteistömarkkinoiden toimintaan.

– Suomessa asuinrakentamisen näkymät ovat heikentyneet nopeasti asuntomarkkinoiden jähmettymisen vuoksi, ja alan vaikeudet saattavat kärjistyä ja heijastua ennustettua voimakkaammin työllisyyteen ja talouteen, Suomen Pankki varoittaa.

EKP:n korkotaso on Suomelle aivan liian korkea – ”Inflaatiotaistelussa menty jo yli”

Ville Mäkilä 08.09.2023 | 12:42

Suomen Yrittäjien pääekonomistin Juhana Brotheruksen mukaan Euroopan keskuspankin (EKP) korkotaso on Suomelle jo liian korkea.

Hän viittaa Kauppalehden pääkirjoitukseen, jonka mukaan ”inflaatiotaistoa” voi olla liian aikaista julistaa voitetuksi.

– Euroalueella ehkä vielä liian aikaista, mutta Suomessa inflaatiotaistelussa menty jo yli. Viimeisen 3kk aikana inflaatio 0.2% – vuosivauhti selvästi alle prosentin tahtia, Brotherus kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

KL:n pääkirjoituksessa kiinnitetään huomiota siihen, että vaikka inflaatio on jo noin puolittunut huipustaan, alastulo on sujunut yleisiä odotuksia hitaammin. Euroalueen inflaatio oli elokuussa 5,3 prosenttia eli yli kaksi kertaa kahden prosentin tavoitetason.

EKP on nostanut ohjauskorkoa jo yli neljä prosenttiyksikköä runsaan vuoden aikana. Koronnostojen tarkoituksena on ollut hillitä inflaatiota.

Euroalueella ehkä vielä liian aikaista, mutta Suomessa inflaatiotaistelussa menty jo yli. Viimeisen 3kk aikana inflaatio 0.2% – vuosivauhti selvästi alle prosentin tahtia. Meille EKP:n korkotaso jo aivan liian korkea. 😟

”Inflaatiotaisto kesken” https://t.co/SJdc8NRlv4

— Juhana Brotherus (@JuhanaBrotherus) September 8, 2023

Verkkouutiset

Inflaatio