Verkkouutiset

Jalankulkijoita rautatieasemalla Helsingissä. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Loppu hintojen nousulle? Kotitalouksien ostovoima kääntyy kasvuun

Korkojen odotetaan laskevan ensi vuonna.

Kysynnän odotetaan piristyvän niin Suomessa kuin laajemminkin euroalueella ensi vuonna, valtiovarainministeriö (VM) arvioi tuoreessa katsauksessaan. Myös inflaation hidastuminen jatkuu ja palkankorotukset ylittävät hintojen nousun.

Korkojen nousu on jo pysähtynyt, ja niiden odotetaan kääntyvän laskuun ensi vuonna. Kotitalouksien ostovoiman arvioidaan kääntyvän kasvuun, ja sen myötä myös kotitalouksien kulutus lisääntyy sekä vuosina 2024 että 2025.

Tänä ja ensi vuonna asuntorakentaminen vähenee rajusti. Siitä huolimatta investointinäkymät ovat valoisat. Energiasiirtymään liittyviä investointisuunnitelmia on ennätyksellisen paljon. Edullinen energia ja kunnossa oleva hintakilpailukyky lisäävät myös tuotannollisia investointeja.

Alkuvuoden jatkunut työllisyyden kasvu on taittunut kesällä ja lievä lasku jatkuu loppuvuonna. Heikoin työllisyystilanne on rakentamisessa. Työllisyyden lasku jää kuitenkin lyhytaikaiseksi ja työllisyys kasvaa uudelleen jo ensi vuonna. Vuoteen 2025 mennessä 15–64-vuotiaiden työllisyysaste nousee 74,3 prosenttiin ja työttömyysaste laskee seitsemään prosenttiin.

Taantuma koettelee erityisesti asuinrakentamista

VM:n katsauksen mukaan Suomen talous taantuu loppuvuodesta. Alkuvuoden hyvän kasvun ansiosta talouskasvu pysyy arvion mukaan kuitenkin kokonaisuudessaan nollassa vuonna 2023. Ensi vuonna niin yksityinen kulutus, investoinnit kuin vienti kääntyvät kasvuun ja bruttokansantuote (BKT) kasvaa 1,2 prosenttia.

Vuonna 2025 kulutuksen sekä investointien kasvu VM:n mukaan vahvistuu, ja BKT kasvaa 1,8 prosenttia.

Taantuma koettelee nyt erityisesti asuinrakentamista, joka kärsii pahiten korkojen noususta. Myös teollisuuden tilanne on heikko, kun täyttyneitä varastoja puretaan.

– Taantuma näyttää toistaiseksi varsin tyypilliseltä talouden suhdannekiertoon liittyvältä negatiivisen kasvun vaiheelta. Lievä ja lyhytaikainen taantuma ei anna aihetta tukea talouden kokonaiskysyntää julkisin varoin. Julkisen taloudenpidon automatiikka ja finanssipolitiikka tukevat taloutta jo muutenkin vuosina 2023–2024, sanoo ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander tiedotteessa.

VM:n ennusteessa on monia riskejä, jotka liittyvät esimerkiksi rakentamiseen, kotitalouksien kulutuskäyttäytymiseen ja maailmantalouteen. Niiden toteutuminen viivästyttäisi talouden elpymistä ja pitkittäisi taantumaa.

Velkasuhteen taittumisesta ei näy merkkejä

VM huomauttaa, että julkisen talouden tilanne on heikko. Julkisyhteisöjen alijäämä on kolme prosenttia tai yli vuosina 2024–2026 ja laskee 2,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2027.

Velkasuhteessa ei näy taittumisen merkkejä vaan velkasuhde kasvaa lähes 82 prosenttiin vuonna 2027. Valtionhallinnon, kuntahallinnon ja hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämä on syvä, edelleen yli 14 miljardia euroa vuonna 2027.

Velkasuhteen kasvun pysäyttäminen edellyttää erityisesti valtionhallinnon ja hyvinvointialueiden alijäämien supistamista.

Valtiovarainministeriön ennusteessa on mukana hallitusohjelmasta ne toimet, jotka ovat mukana julkisen talouden suunnitelmassa tai vuoden 2024 talousarvioesityksessä. Tämä on hieman yli puolet kuuden miljardin suunnitellusta sopeutuskokonaisuudesta.

 

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta ,

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)