Lääkäriyritysten mielestä sote tarvitsee byrokratian purkutalkoot

Lääkäripalveluyritykset ry esittää, että sote-uudistuksen osana käynnistetään välittömästi byrokratian purkutalkoot.

− Vuosikymmenten saatossa on sirpaleiseen palvelujärjestelmään muodostunut toimintatapoja ja käytäntöjä, jotka aiheuttavat turhaa byrokratiaa ja työtä, joista ei ole vastaavaa hyötyä. Myös lainsäädäntöön on kirjattu vaatimuksia, jotka ovat omiaan estämään palveluiden tehokkaan järjestämisen ja tuottamisen hyvinvointialueilla, sanoo LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen tiedotteessa.

Sote-uudistuksessa hyvinvointialueille siirtyi vastuu lakisääteisten sote-palveluiden järjestämisestä. Vahvemman järjestäjätahon uskotaan pystyvän turvaamaan sote-palveluiden parempi saatavuus.

− Hyvinvointialueet eivät onnistu tehtävässään, jos niiden mahdollisuuksia keskittyä olennaiseen eli palveluiden saatavuuden sekä tuottavuuden parantamiseen rajoitetaan, Partanen muistuttaa.

Hänen mukaansa sote-lainsäädännössä rajataan hyvinvointialueiden mahdollisuuksia karsia vähemmän vaikuttavia toimintoja ja tuottaa palveluita tehokkaasti sekä hyödyntää käytettävissä olevia resursseja kulloisenkin tarpeen mukaan.

− Erityislainsäädännöllä esimerkiksi edellytetään ”ylimääräisiä” lääkärinlausuntoja ja estetään hyvinvointialueita hankkimasta sote-palveluita yksityiseltä sektorilta tarkoituksenmukaisella tavalla, kertoo Partanen.

Hyvinvointialueilla on oma roolinsa toimintojensa uudelleen organisoinnissa ja toimintatapojen muuttamisessa. Ja sitä työtä niissä nyt tehdään.

− Laeilla ja viranomaisohjeilla ei saa rajoittaa hyvinvointialueiden mahdollisuuksia tuottavuuden parantamiseen, vaan niiden pitää kannustaa alueita toimintojensa uudistamiseen. Nyt on välittömästi käynnistettävä sote-järjestelmän byrokratian purkutalkoot kaikilla hallinnon tasoilla, Partanen esittää.

Tuhannet yksityiset sote-tuottajat odottavat rekisteröintiä – ”Miten tällaiseen on varaa?”

Lähes 3 000 yksityistä sote-palveluiden tuottajaa odottaa toiminnan aloittamista, koska julkisella puolella rekisteröinti on ruuhkautunut. Ruuhkan purkaminen kestää kuukausia.

Asian nostaa esiin viestipalvelu X:ssä Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtaja Sami Pakarinen.

– Miten tällaiseen voi olla ikääntyvässä Suomessa varaa?

Hän viittaa Valviran tiedotteeseen, jonka mukaan sote-palveluntuottajien rekisteröintihakemusruuhkan purku jatkuu. Helmikuun loppuun mennessä hakemuksia oli saatu ratkaistua yhteensä yli 600, mutta jonossa odotti noin 2 950 hakemusta.

Ylijohtaja Markus Henriksson kertoo tiedotteessa, että tilanne on vaikea, mutta uskoo sen kääntyvän paremmaksi kevään aikana, sillä työtä sen eteen tehdään korkeimmalla mahdollisella prioriteetilla.

– Henkilöresurssien vahvistamisen lisäksi rekisterin sähköiseen asiointiin on tehty runsaasti korjauksia ja asiakkaan ohjeita on selkeytetty. Tämä työ edelleen jatkuu. Tällä hetkellä palveluntuottajien on kuitenkin hyvä varautua useamman kuukauden käsittelyaikaan, Henriksson pahoittelee.

Lähes 3 000 yksityistä sote-palveluiden tuottajaa odottaa toiminnan aloittamista, koska julkisella puolella rekisteröinti on ruuhkautunut. Ruuhkan purkaminen kestää kuukausia.

Miten tällaiseen voi olla ikääntyvässä Suomessa varaa?

— Sami Pakarinen (@SaPakarinen) March 19, 2024

Polemiikki: Hyvinvointialueiden talousarviot voivat olla täynnä ilmaa ja toiveita

Kunnallisalan kehittämissäätiön uusimman Polemiikki-lehden laajassa jutussa asiantuntijat arvioivat hyvinvointialueiden nykyistä tilannetta: rahoituskriisiä, valtion vaatimusta kattaa alijäämät tiukan aikataulun mukaisesti samalla kuitenkin palveluvelvoitteet täyttäen.

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtajan, LT Sally Leskisen mukaan valtion ohjausmalli hyvinvointialueiden sopeuttamistoimien toteuttamiseksi on johtanut siihen, että valtiovarainministeriöllä ei välttämättä ole todellisuutta vastaavaa kuvaa hyvinvointialueiden taloudellisesta tilanteesta.

Leskisen mukaan vastuuvapauden epäämisen ja arviointimenettelyn pelossa hyvinvointialueilla on esitetty säästöjä, joiden toteutumiset ovat epätodennäköisiä.

Talousarviot voivat siis olla täynnä ilmaa ja toiveita.

– Olemme joutuneet tekemään talousarviot sellaisiksi kuin rahoituslaki määrää, vaikka tiedämme, että ne eivät voi täysin toteutua.

Leskinen muistuttaa, että yksikään lääkäri tai sosiaalityöntekijä ei mieti hyvinvointialueen talousarviota kohdatessaan potilaansa tai asiakkaansa.

– Hän pohtii, hyötyykö potilas tästä hoidosta tai asiakas päätöksestä. Sehän on meidän työtämme.

Näin valtiolla voi siis olla käsissään epärealistisia talousarvioita.

Leskisen mukaan Suomessa on vuosien saatossa ajauduttu palvelulupauksiin, joihin ei ole varaa.

– Kun sote-uudistusta on linjattu, missään vaiheessa ei ole pysähdytty tekemään valintoja siitä, mikä on julkisten palveluiden ja hyvinvointiyhteiskunnan kannalta tärkeintä ja mihin rahat oikeasti riittävät.

Nyt hyvinvointialueilla ollaan selkä seinää vasten.

Sally Leskinen kaipaa poliittisilta päättäjiltä visioita ja linjauksia julkisten sote-palveluiden perusteista.

Hän korostaa, että yhä edelleen on käymättä arvokeskustelu siitä, mitkä palvelut kuuluvat julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon vastuulle. Mihin kaikkeen kansalaisilla on oikeus.

Leskisen mukaan aiheesta on uskallettava puhua.

– Hyvinvointialueita ei voi jättää tekemään priorisointia paikallisesti. Silloin syntyy epätasaista jälkeä.

Sally Leskisen lisäksi hyvinvointialueiden nykytilannetta Polemiikin jutussa arvioivat Etelä-Savon hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen ja pitkän uran terveydenhuollon johtotehtävissä sekä Sitran asiantuntijana tehnyt LT Ilmo Parvinen. Lehti ilmestyy 21. maaliskuuta.

”Pian miljardi euroa maksaneesta Apotista on aika luopua nyt”

Apotti-potilastietojärjestelmän kokonaishinta hipoo jo miljardia euroa. Emeritusprofessori Jorma Paavonen kirjoittaa mielipiteessään Helsingin Sanomissa, että nyt pitäisi tehdä päätös luopua Apotista, sillä kymmeneksi vuodeksi tehty sopimus on päättymässä 2026.

Apotin käyttäjätyytyväisyyskyselyjen tulokset ovat olleet musertavia, Paavonen muistuttaa.

– Apotti on myötävaikuttanut HUS-sairaaloiden ja kunnallisen terveydenhuollon kaaokseen, vaikeuttanut potilastyötä, tehnyt huippukliinikoista tietokoneen hoitajia, heikentänyt terveydenhuollon suoritteita, johtanut huippuammattilaisten irtisanoutumisiin, nostanut lääkärikunnassa vastustusta ja aiheuttanut kanteluita potilasturvallisuuden vaarantumisesta sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon Valviraan, Paavonen luettelee.

Myös HUSin osastonylilääkäri Jyrki Kankare vaati aiemmin HS:ssä, että Apotista pitää luopua ja ryhtyä valmistelemaan Uudenmaan sote-alueiden kanssa yhteistä potilastietojärjestelmää.

Hän kertoi allekirjoittavansa kolmen vuoden käyttäjäkokemuksella kaikki moitteet, mitä järjestelmästä on esitetty.

HUS tiedotti tammikuussa selvittävänsä ”potilastietojärjestelmään liittyviä tulevaisuuden tarpeita, etenemisvaihtoehtoja sekä nykyisten ratkaisujen kehittämismahdollisuuksia”.

– Saamme kuulla perusteluja, että Apotista ei voi luopua, koska siitä on maksettu niin paljon, päivittelee Kankare mielipidekirjoituksessaan.

Hän kyseenalaistaa, miksi rahan haaskaamista pitäisi edelleen jatkaa, kun kymmenen vuoden kehittämisen jälkeen ongelmat tietojärjestelmän kanssa jatkuvat. Samaa sanoo Jorma Paavonen, jonka mukaan ”oppirahat konsulteille ja amerikkalaiselle Epicille on maksettu” ja nyt on aika siirtyä eteenpäin.

Kankare toteaa, että Apotin aiheuttamalle työtehon alenemiselle ja henkilöstön pakenemiselle ei edes ole laskettu hintaa.

– Vertailun vuoksi, esimerkiksi kotimaisen Esko-ohjelmiston hankinta- ja ylläpitokustannukset ovat enintään kymmenesosa Apotin hinnasta.

USU: Suurin osa hyvinvointialueista joutuu etsimään uusia säästöjä

Jopa kaksi kolmasosaa hyvinvointialueista ei pysty tähän mennessä ilmoittamillaan säästötoimilla kattamaan alijäämiään tavoiteajassa, kertoo Uutissuomalainen.

Valtiovarainministeriön osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonen arvioi, että tiedossa olevat säästötoimet riittävät alijäämän kattamiseen ehkä noin kolmanneksella hyvinvointialueista.

Lain mukaan alueiden on katettava tämän ja viime vuoden alijäämät vuoteen 2026 mennessä. Hyvinvointialueet tekivät viime vuonna yhteensä 1,35 miljardia euroa alijäämää.

Tänä vuonna yhteenlaskettu alijäämä on talousarvioiden perusteella noin 0,9 miljardia euroa.

– Meillä on alueita, jotka tekivät viime vuonna alijäämää ja tekevät tänä vuonna ison alijäämän. Osalla toimenpiteetkin ovat vielä hakusessa. Näillä alueilla aikataulu teettää vaikeuksia, Ahonen sanoo.

Jos alue ei saa alijäämää määräaikaan mennessä katettua, valtiovarainministeriö voi käynnistää arviointimenettelyn. Sen seurauksena hyvinvointialue voidaan lakkauttaa tai liittää toiseen hyvinvointialueeseen. Hyvinvointialueet ovat toivoneet lisäaikaa alijäämien kattamiseksi.

Viime viikkojen aikana useat hyvinvointialueet ovat julkaisseet palveluverkko- ja säästösuunnitelmia, joissa on esitetty muun muassa terveysasemien ja vuodeosastojen karsimista.

– Pääviestimme on ollut, että viimeistenkin alueiden pitäisi tehdä käytännön suunnitelmat tarvittavien säästöjen saavuttamiseksi, tai muuten on auttamattoman myöhäistä puhua alijäämien kattamisesta, Ville-Veikko Ahonen sanoo.

Konkreettinen suunnitelma puuttuu vielä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta, jossa hyväksyttiin joulukuussa periaatetason linjaus tuottavuuden edistämisestä ja kustannusten kasvun hillitsemisestä.

Ahosen mukaan tilanne on paras alueilla, jotka lähtivät hyvissä ajoin suunnittelemaan toiminnan muutosta.

– Toiminnan muutos ei tarkoita vain säästämistä vaan sitä, että alueet ovat lähteneet miettimään esimerkiksi palvelurakenteen muutoksia ja niihin liittyviä digipalveluita ja etäpalveluita sekä liikkuvia palveluita, osastopäällikkö toteaa.

Osastopäällikkö Ylellä: Talous ei kestä tällaista sotea

Valtiovarainministeriön osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonen oli huolissaan tiistain Ylen A-studiossa etenkin niistä hyvinvointialueista, jotka ovat lykänneet päätöksiä talouden tasapainottamisesta.

– Meidän julkinen taloutemme ei kestä tämänkaltaista sotea, minkä me olemme rakentaneet, Ahonen niittasi viitaten Sanna Marinin (sd.) hallituksen sote-uudistukseen.

Terveydenhuollosta vastaavien hyvinvointialueiden talous oli viime vuonna 1,35 miljardia euroa miinuksella. Alijäämän jatkuu myös tänä vuonna.

Ahosen mielestä nyt pitäisi tarkastella sekä valtion palvelulupausta että sitä, mitä sote-palvelut pitävät sisällään.

– Minkälaisia tehtäviä ja velvoitteita ylipäätään voidaan hyvinvointialueille antaa, ja pitääkö jo olemassa olevia tehtäviä helpottaa ja antaa liikkumatilaa, Ahonen sanoi.

Hän sanoi ministeriön olevan huolissaan etenkin niistä hyvinvointialueista, jotka ovat lykänneet päätöksiä talouden tasapainottamisesta.

LUE MYÖS:
IL: Anna-Kaisa Ikosen pahaenteinen ennustus sote-uudistuksesta toteutui (VU 15.2.2024)