Vuoden 2023 tilinpäätöksen ennakkotietojen perusteella hyvinvointialueet ovat päätymässä 1,35 miljardia euroa alijäämäiseen tulokseen. Hyvinvointialuejohtajien mukaan tulos kertoo ennen kaikkea sote-uudistuksen vaikeasta lähtötilanteesta, jossa 1.1.2023 hyvinvointialueille siirtyivät sellaisenaan kuntapohjaisen järjestelmän palvelut ja sopimukset, toteavat hyvinvointialueiden johtajat kannanotossaan.
Sote-uudistus on tuonut sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastuspalveluiden kustannukset julki. Vielä muutama vuosi sitten tulosten ja ennusteiden julkaiseminen yhtä kattavasti ja läpinäkyvästi koko maan osalta ei olisi ollut mahdollista.
Hyvinvointialuejohtajat pitävät tärkeänä sitä, että talouslukuja tarkastellaan nyt ja jatkossakin huolellisesti.
– On tärkeää, että hyvinvointialueiden kustannusten ja rahoituksen kehitystä seurataan tarkkaan. Yhtä läpinäkyvästi ja yhtenevästi tulee kuitenkin seurata myös alueille kohdistettuja vaatimuksia ja ohjausta, kommentoi H23-verkoston puheenjohtaja, hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn.
Hänen mukaansa kaikki hyvinvointialueet ovat vuoden 2023 aikana tehneet vaikeita päätöksiä talouden tasapainottamisesta.
– Jo toteutetuilla ja valmistelussa olevilla toimenpiteillä pyritään kaikilla alueilla talouden tasapainoon vuoteen 2026 mennessä. Siksi alueiden taloutta tulee tarkastella myös ensimmäistä tilinpäätösvuotta pidemmällä aikavälillä.
Svahnin mukaan vuoden 2023 rahoitus ei ole vastannut hyvinvointialueille siirtyneiden toimintojen todellisia kustannuksia.
– Rahoituslainsäädäntö ei toiminut poikkeuksellisessa talouden tilanteessa siten, kuin sen oli tarkoitus toimia.
– Vuonna 2023 ostopalvelujen hinnanmuutokset, yleinen inflaatiokehitys ja sosiaali- ja terveydenhuollon yleistä palkkatason nousua korkeammat palkankorotukset aiheuttivat alueille merkittäviä ennakoimattomia kustannuksia. Alueet aloittivat toimintansa, kun Suomi oli toipumassa koronapandemiasta, ja esimerkiksi hoitojonot olivat kasvaneet, kannanotossa todetaan.
Hyvinvointialuejohtajat korostavat, että kustannustason korjaukseen ei riitä yksinomaan toiminnan tehostaminen.
– Palvelutarpeen ja rahoituksen välisen tasapainon saavuttaminen edellyttää suuria alueellisia muutoksia palveluiden järjestämisessä. Hyvinvointialueiden poliittiset päättäjät ovat keskeisessä roolissa laajoissa ja vaikeissa muutoksissa.
Hyvinvointialuejohtajat sanovat tavoitteenaan olevan, että hyvinvointialueiden talouden, toiminnan, rahoituksen ja lainsäädännön kokonaisuus kyetään sovittamaan väestön palvelutarpeisiin nyt ja tulevina vuosina siten, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta voidaan turvata.
– Pitkästä lainsäädännön valmisteluvaiheesta huolimatta suurimmalla osalla alueilla sote-uudistus on vasta alkumetreillä.
