Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen (kok.) mukaan hyvinvointialueiden sote-kustannusten hillintään tarvitaan kirittäjää, jollainen laissa oleva takaraja alijäämien kattamiselle hänestä on.
– Kustannukset kasvavat niin kovalla kulmakertoimella, että se vaarantaa meidän hyvinvointipalvelumme tulevaisuudessa. Tuemme alueiden uudistumista, jotta palvelut saadaan turvattua tuleviin vuosiin, Ikonen totesi Iltalehden haastattelussa.
Ikonen ennusti jo muutama vuosi sitten oppositiossa ollessaan, millaisia vaikutuksia Sanna Marinin (sd.) hallituksen sote-uudistuksella tulee olemaan.
– Palveluiden laatu ja saatavuus ovat heikentymässä ja kustannukset räjähtämässä käsiin, jos hallituksen malli runnotaan kesäkuussa läpi eduskunnasta, Ikonen sanoi eduskunnassa kesäkuussa 2021.
Ennustus on käynyt toteen ja Ikonen on nyt vastuuministerinä miettimässä ratkaisuja asiaan.
Hyvinvointialueiden viime vuoden alijäämä paisui 1,35 miljardiin euroon. Alueet tekevät valtavia säästöohjelmia, jotta ne saisivat taloutensa tasapainoon lain edellyttämässä ajassa, eli vuoden 2026 loppuun mennessä.
Ikonen korostaa, ettei pelkkä hallinnon uudistaminen riitä.
Ministerin mukaan ensi vuonna toteutuva lakiin perustuva rahoituksen jälkikäteistarkastus tuo helpotusta alueiden tilanteeseen.
Hallitus aikoo toteuttaa terapiatakuun ja nostaa yksityisen hoidon Kela-korvauksia 350 miljoonalla eurolla.
Ministerin mukaan lisärahoitusta ei annettu suoraan hyvinvointialueille, koska alueiden rahoitus on yleiskatteellista, eli sitä ei olisi voitu kohdentaa suoraan hoitojonojen purkuun.
– Ihmiset, jotka lähtevät hyödyntämään sitä, ovat poissa julkisen puolen jonoista ja sitä kautta tämä keventää, Ikonen toteaa Iltalehdelle.
Petteri Orpon (kok.) hallitus linjasi ohjelmassaan tavoittelevansa sote-sektorilta yhteensä 1,4 miljardin euron säästöjä, josta 800 miljoonaa euroa tulisi tapahtua hyvinvointialueiden toiminnan tehostamisella.
Ikonen on luottavainen siitä, että hyvinvointialueiden säästö- ja uudistussuunnitelmat johtavat haluttuun lopputulokseen, eikä hän halua pohtia sitä, mitä hallitus tekee, jos alueet eivät pääse tavoitteisiinsa.
Ministerin mielestä sote-palveluiden uudistamista ”ei pidä nähdä automaattisesti negatiivisena”.
– Rahoja kannattaa käyttää vaikuttaviin toimiin ja yrittää tuoda tukea riittävän aikaisessa vaiheessa, jolloin ongelmat eivät ehdi kärjistyä. Nämähän ovat hyviä tavoitteita ihmisten ja talouden kannalta, Ikonen sanoo.
