Kokoomuksen kansanedustaja sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Ville Väyrynen on yllättänyt keskustan kansanedustaja Petri Honkosen väitteestä, että hallitus olisi leikkaamassa sotesta 1,4 miljardia euroa.
Keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen julkaisi eilen tiistaina tiedotteen, jonka mukaan hallituksen 1,4 miljardin ”sotesäästöt” vastaavat 25 000 hoitajan palkkarahoja. Siviiliammattinaan kirurgina toimiva Väyrynen ei kuitenkaan Honkosen puhetta niele.
– Keskusta turvautui tähän 1,4 miljardin retoriikkaan koko syyskauden, vaikka heille kyllä toistuvasti muistutettiin hallituksen päinvastoin lisäävän soten rahoitusta yli miljardi euroa vuodessa. Kun budjettikirja sitten julkistettiin syksyllä, eikä siinä vasemmisto-opposition väittämiä miljardisäästöjä näkynyt, hiljeni keskusta hetkeksi. Nyt väite tuntuu kuitenkin palanneen elävien kirjoihin. Eikö tämä jo syksyllä tullut selväksi?, Väyrynen sanoo tiedotteessa.
Sote-menot kasvavat tällä hetkellä reipasta vauhtia, erityisesti väestön ikääntymisen vuoksi. Samalla työikäisiä on alati vähemmän. Tämän perusteella hallitus on sopinut ohjelmassaan pyrkivänsä eri toimin hidastaan sote-kustannusten kasvua, mm. vähentämällä alueiden sääntelyä sekä kannustamalla uusien toimintatapojen käyttöönottoon.
Rahoitusta ei kuitenkaan vähennetä alueilta ennakkoon, vaan vasta sitten, mikäli toimet todella purevat. Uusien toimintatapojen käyttöönotto oli myös Sanna Marinin (sd.) hallituksen tavoite, muistuttaa Väyrynen.
– Keskustalle tuntuu olevan hyvin vaikea hyväksyä sitä, että nykyhallitus ja etenkin hyvinvointialueet pyrkivät toteuttamaan keskustan sote-uudistuksen perimmäistä ideaa. Väestö ikääntyy ja palveluntarve kasvaa. Kulukehitys on saatava taittumaan ja järjestelmä toimimaan entistä suuremmilla hartioilla mahdollisimman vaikuttavasti. Eihän uudistusta tehty siksi, että mikään ei muuttuisi? Alueilla nyt tapahtuva työ on suoraa seurausta Marinin hallituksen sote-paketista – tätä varten keskusta oli koko uudistusta luomassa, Väyrynen sanoo.
Hyvinvointialueiden tulee kattaa alijäämänsä vuoden 2026 loppuun mennessä. Jos näin ei toimita, alueet voi joutua arviointimenettelyyn, jossa riskinä on alueen yhdistäminen toiseen alueeseen. Väyrysen mukaan alijäämän kattamisvelvoitteen pidentäminen ei ratkaise ongelmaa, vaan ainoastaan johtaisi välttämättömien ratkaisujen viivästymiseen tulevien aluevaalien yli.
– Kun katsotaan alueiden tämänhetkisiä talous- ja palvelusuunnitelmia, on mukana myös monia onnistujia. Useilla alueilla sovitut ja suunnitellut uudistukset alkavat purra tämän vuoden aikana, mikä tervehdyttää alueiden taloutta sekä parantaa palveluiden toimivuutta pitkässä juoksussa. Tässä pitää olla katse tulevien aluevaalien sijaan vuosikymmenen päässä. Urakka on iso, mutta aivan välttämätön, jotta suomalaisten tärkeät palvelut voidaan turvata. Alueilla on tässä valta ja vastuu, päättää Väyrynen.
