Hyvinvointialueet haluaisivat vähentää vuokratyön ja ostopalveluiden käyttöä. Kunnissa huolta aiheuttavat valtionosuuksien leikkaukset, ilmenee Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ajankohtaiskyselystä, joka toteutettiin vuodenvaihteessa 2023–2024.
Kunnat, kuntayhtymät ja hyvinvointialueet kaavailevat tälle vuodelle selvästi viime vuosia suurempia, noin 423 miljoonan euron säästötoimia.
Sopeutusten osuus on noin 1,7 prosenttia kaikista paikallishallinnon henkilöstömenoista. Kuntien osuus sopeutuksista on 172 miljoonaa ja hyvinvointialueiden 251 miljoonaa, kertoo KT.
Viime vuonna kunta- ja hyvinvointialan organisaatiot säästivät henkilöstökuluistaan noin prosentin. Näin säästettiin 241 miljoonaa, mikä on 75 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2022.
– Kysely kertoo osaltaan siitä, että nykyinen hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja ei riitä kattamaan kuntien ja hyvinvointialueiden velvoitteita ja tehtäviä. Sopeutustoimien ohella ja julkisen talouden velkaantumisen estämiseksi onkin välttämätöntä tarkastella laajasti nykyisiä lainsäädäntövelvoitteita ja normeja, jotka kohdistuvat kuntiin, hyvinvointialueisiin ja niiden henkilöstöön, sanoo KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen.
Lomautuksia ja irtisanomisia vain vähän
Kyselyn mukaan yleisimpiä säästökeinoja kunnissa ja hyvinvointialueilla ovat töiden uudelleenjärjestely ja toimintatapojen tehostaminen. Rekrytointeja tehdään harkiten, ja eläköityvien virkoja jätetään täyttämättä. Nämä keinot eivät kuitenkaan yksistään riitä.
Lomautuksia ja irtisanomisia kunnissa ja hyvinvointialueilla tehdään taloudellisista syistä hyvin vähän. Tuoreen kyselyn mukaan kuitenkin myös lomautusten ja irtisanomisten määrät ovat lievässä kasvussa.
Arvioiden mukaan lomautukset voivat koskea vuonna 2024 alle 5 000 henkilöä koko maassa ja irtisanomiset tuotannollisista ja taloudellisista syistä noin 500 henkilöä. Vuonna 2023 lomautuksia tehtiin vain muutamissa kunnissa.
Hyvinvointialueet haluaisivat vähentää ostopalveluita ja vuokratyötä
Hyvinvointialueista lähes kaikki haluaisivat vähentää kallista ostopalvelua ja vuokratyövoimaa. Hyvinvointialueet joutuvat kuntia useammin karsimaan myös palveluverkkoaan.
KT:n pääekonomistin Juho Ruskoahon mukaan vuokratyövoiman liiallinen käyttö uhkaa sote-uudistuksen taloudellisia ja palvelujen laatuun liittyviä tavoitteita.
– Hyvinvointialueet ovat joutuneet pakon edessä käyttämään ylihintaista vuokratyövoimaa, ja sen kustannukset ovat muusta toiminnasta pois. Vuokratyövoiman käytön vähentäminen vaatii vetoapua ministeriöltä, koska solmua ei voi muuten aukaista, hän sanoo.
Kyselyyn vastaajien mukaan hyvinvointialueiden rahoitus oli riittämätön jo niiden aloittaessa. Väestön palvelutarpeet ja toiminnan kulut kasvavat nopeammin kuin rahoitus. Myös osaajapula ja henkilöstön tiukat kelpoisuusehdot vaikeuttavat hyvinvointialueilla palveluiden järjestämistä.
Valtionosuusleikkaukset synkentävät kuntien näkymiä
Kuntien talousnäkymissä on eroja. Viidesosa kunnista teki tälle vuodelle ylijäämäisen talousarvion ja noin neljäosalla talousarvio oli tasapainossa. Hieman yli puolet kunnista budjetoi alijäämää vuodelle 2024. Osalla kunnista on aiempina vuosina kertyneitä ylijäämiä tasoittamassa menoja.
Kuntien näkymiä synkentävät erityisesti vuosille 2025–2027 kaavaillut valtionosuusleikkaukset. Huolta aiheuttaa myös hyvinvointialueille vuokrattujen kiinteistöjen vuokrasopimuksien epävarma jatko.
– Kuntien menoista suurin osa kohdistuu koulutukseen ja varhaiskasvatukseen. Kaavaillut valtionosuusleikkaukset asettavat kuntien päättäjät vaikeiden päätösten eteen. Kunnat kaipaavat vakaata ja ennakoitavaa näkymää tulevaisuuteen, sanoo Ruskoaho.
KT:n ajankohtaiskysely lähetettiin kaikkiin Manner-Suomen kuntiin, kuntayhtymiin ja hyvinvointialueille vuodenvaihteessa 2023–2024. Vastaajia oli 227 kunta- ja hyvinvointialan organisaatiosta (59 % kaikista) ja seitsemältä KT:n yritysjäseneltä. Vastaajat edustavat noin 64 prosenttia koko paikallishallinnon henkilöstöstä.
