Joka toinen vanhemmista uskoo matkapuhelimen muuttaneen lapsensa persoonallisuutta

Tuhannet vanhemmat eri puolilla maailmaa ovat viettäneet kesän lastensa ja älypuhelinten kanssa ja kertoneet, miten tämä vaikuttaa hyvinvointiin ja perhedynamiikkaan. Puhelinvalmistaja HMD:n teettämän tutkimuksen mukaan vanhemmat antavat lapsilleen ensimmäisen älypuhelimen 11-vuotiaana, mutta moni toivoo, että olisi odottanut pidempään.

Kyselytutkimukseen osallistui 10 000 vanhempaa Iso-Britanniassa, Yhdysvalloissa, Intiassa, Saksassa ja Australiassa. Yli puolet vastaajista kertoi katuvansa sitä, että he ovat antaneet lapsensa käyttää älypuhelinta näin nuorena. Kolmannes vastanneista vanhemmista mainitsi laitteen kielteiset vaikutukset ja lasten persoonallisuuden muutokset tärkeimpinä katumuksen syinä. Älypuhelinten kanssa käsi kädessä kulkevien sosiaalisen median sovellusten vaikutuksesta lapsiin on esitetty jatkuvasti huolta.

Lasten kesälomalla vanhemmat ovat huolissaan siitä, kuinka paljon aikaa heidän jälkikasvunsa viettävät älypuhelimiensa parissa. 70 prosenttia haastatelluista vanhemmista uskoo oman älypuhelimettoman lapsuutensa merkinneen, että he olivat enemmän tekemisissä perheensä kanssa. Heidän omat lapsensa eivät kuitenkaan koe tätä laatuaikaa. 55 prosenttia sanoo, että heidän lapsensa puhelimenkäyttö aiheuttaa suuria riitoja, ja kolmannes on itkenyt lapsensa puhelimeen kohdistuvan pakkomielteen vuoksi.

Lähes puolet vanhemmista uskoo, että matkapuhelimen käyttö on muuttanut heidän lapsensa persoonallisuutta, ja kolmannes väittää, että heidän lapsellaan on kehonkuvaan liittyviä ongelmia puhelimen käytön vuoksi.

Tulosten mukaan lähes kolme neljästä vanhemmasta pelkää, että älypuhelimet altistavat heidän lapsensa internetin vaaroille, ja yli puolet vanhemmista ei tiedä, mitä lapsi tekee käyttäessään puhelinta. Kolme neljäsosaa vanhemmista uskoo, että heidän lapsensa käyttävät puhelintansa enemmän kesäloman aikana, ja kaksi kolmesta sanoo, että puhelimen käyttö vaikuttaa kielteisesti lasten uneen. 60 prosenttia uskoo, että puhelin vähentää lasten liikuntaharrastusten määrää, ja yli puolet on huolissaan siitä, että puhelin vähentää ystävien kanssa vietettyä aikaa.

Hyviäkin puolia löytyy: Yli puolet vanhemmista on sitä mieltä, että älypuhelimilla voi olla myönteinen vaikutus heidän lapsiinsa ja että niistä on hyötyä oppimisessa kesäloman aikana muun muassa siksi, että he voivat pitää yhteyttä ystäviinsä.

LUE MYÖS:
Huolestuttaako lapsesi netinkäyttö? Asiantuntija varoittaa virheestä
Onko lapsesi koukussa älypuhelimeen? Näissä tilanteissa pitää huolestua

Ei puhelimia alle 12-vuotiaille – MT: Rehtorilta kansalaisaloite

Rehtori Jari Andersson on tehnyt kansalaisaloitteen, jossa vaaditaan sosiaalisen median ja älypuhelimen käyttöön 12 vuoden ikärajaa. Asiasta kertoo Maaseudun Tulevaisuus.

– Suomi oli pitkään Pisa-tulosten vertailulla yksi kärkimaa. Sen jälkeen kun kännykät tulivat, ovat tulokset heikentyneet, Andersson perustelee.

Hän myöntää, että älypuhelimet ja sosiaalinen media eivät ole ainoa syy ongelmiin. Anderssonin mukaan esimerkiksi opetussuunnitelmiin on tehty useita virheitä vuosien aikana.

– On ihan järjetöntä, että tietokone otetaan kaikkeen mukaan. Jos ei ole minkäänlaisia sosiaalisia taitoja, mutta osaa käyttää älypuhelinta, eihän siinä ole mitään järkeä.

– Ensin lapsen pitää oppia sosiaaliset taidot, jotta hän pystyy tulemaan toisten ihmisten kanssa toimeen ja asettumaan toisen asemaan. Sen jälkeen vasta aletaan opettelemaan kännykän käyttöä, Andersson perustelee MT:ssä.

Andersson päätyi tekemään kansalaisaloitteen siksi, että hänen mukaansa tutkimukset osoittavat, kuinka liiallinen älypuhelinten ja sosiaalisen median käyttö heikentävät lasten keskittymiskykyä ja lyhytkestoista muistia. Hän korostaa, että erityisesti alle 12-vuotiaiden aivojen kehitys on vielä siinä vaiheessa, että jatkuva altistuminen digitaalisille ärsykkeille voi haitata aivojen normaalia kehitystä.

– Onhan meillä eri peleissä, tv-sarjoissa, elokuvissa tai muissa haitallisissa ja koukuttavissa asioissa ikärajat, niin miksi annamme lasten ja nuorten käyttää puhelinta, josta löytyy kaikkea sisältöä, rehtori ihmettelee.

Kaikkein tärkeimmäksi asiaksi Andersson nostaa älypuhelinten vaikutuksen sosiaalisiin taitoihin tai paremminkin niiden puutteeseen.

– Lapsista tulee pitkälti sen kaltaisia, millaisessa ympäristössä he kasvavat. Mikäli he kasvavat puhelin kädessään, tulee heistä tunteettomia ja ilmeettömiä sekä sosiaalisilta taidoiltaan erittäin heikkoja. Nämä kaikki ovat ymmärrettäviä seurauksia, sillä ei kukaan voi kehittyä, mikäli tuijotetaan vain ruutua.

Andersson teki kansalaisaloitteen 13. kesäkuuta. Tiistai-aamuun 23. heinäkuuta mennessä se on kerännyt 535 kannatusilmoitusta.

Artikkelia korjattu 23.7.2024 kello 8.33: Korjattu rehtorin etunimeksi Jari.

LUE MYÖS:
Onko lapsesi koukussa älypuhelimeen? Näissä tilanteissa pitää huolestua
Huolestuttaako lapsesi netinkäyttö? Asiantuntija varoittaa virheestä

Suoraa puhetta nuorille: Suurin osa unelmista ei toteudu

Kosmologian emeritusprofessori ja tietokirjailija Kari Enqvistin mukaan nuorille pitäisi opettaa, että pettymykset ja vastoinkäymiset ovat osa elämää.

– Suurin osa unelmista ei toteudu. Tämä on hyvä sisäistää jo nuorena. Psykovalmentajien voit-olla-mitä-tahdot -hehkutus on valheellista markkinapuhetta, Enqvist toteaa Ylellä julkaistussa kolumnissaan, joka käsittelee nuorten ahdistusta.

– Elämän ei ole edes tarkoitus olla koko ajan kivaa. Ilman ajoittaista epätoivoa ja pahaa oloa, kutsuttiinpa sitä millä nimellä hyvänsä, vähäisetkään saavutukset eivät tuntuisi miltään, hän jatkaa.

Emeritusprofessori kirjoittaa, että epäonnistuminen on niin keskeinen osa ihmisen kasvua, että kouluissa pitäisi olla siihen liittyvä oppiaine.

– Jo nuorisokasvatuksen kannalta vanhempien pitäisi kertoa avoimemmin epäonnistumisistaan, hän kehottaa.

– Kuten esimerkiksi: koulussa en osunut pesäpalloon, en oppinut laulamaan enkä koskaan voittanut hymypoikapatsasta. Yliopistoon menin lukemaan psykologiaa. En oikeastaan tiennyt, mitä halusin. Olin kehnohko opiskelija. Sitten yritin filosofiaa, onnistumatta. En ymmärtänyt juuri mitään. Olin jo luopunut toivosta, kun puolivahingossa ajauduin teoreettiseen fysiikkaan. Siinä pärjäsin yllättäen, vaikka koulussa olin inhonnut fysiikkaa.

IL: Lapsi käytti satoja euroja pelien lahjakortteihin, kauppa ei palauttanut rahoja

12-vuotias peliriippuvainen ja autismin kirjolla oleva poika osti lähes tuhannella eurolla pelilahjakortteja. Poika oli varastanut rahat peliostoksia varten isältään ja teki ostoja usealla eri kerralla. Aiheesta uutisoi Iltalehti.

Pojan isä yritti saada osasta pelilahjakorteista rahoja takaisin, mutta kauppa ei suostunut palauttamaan rahoja, sillä kuitteja ei ollut tallella. Pelilahjakortteja ei voida hyödyntää ilman kuitissa olevaa aktivointikoodia. S-ryhmän toimialajohtaja Karlos Kotkasin mukaan pelilahjakortit aktivoidaan kassalla, eikä niihin siksi myönnetä palautusoikeutta.

Tapaus on herättänyt keskustelua kauppojen vastuusta. Osassa pelilahjakorttien ehdoissa on asetettu ikärajaksi 18 vuotta tai vaatimus huoltajan suostumuksesta ostamiseen, mutta kaupat eivät valvo ikärajoja.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) johtava asiantuntija Saija Kivimäki huomauttaa IL:lle, ettei alle 15-vuotias voi tehdä merkittäviä ostoksia ilman huoltajaansa. Myyjä voi kieltäytyä myymästä tai pyytää huoltajaa paikalle. Jos kauppa ei noudata ohjeita, vanhemmat voivat vaatia kaupan purkua.

Ongelma voi kuitenkin muodostua, jos pieniä ostoksia tehdään pitkällä aikavälillä, kuten tässä tapauksessa kävi.

Nuorten huumekuolemissa usein kyse sekakäytöstä

Alle 25-vuotiaiden tapaturmaisissa huumekuolemissa on usein kyse betsodiapsepiinien ja opioidien samanaikaisesta käytöstä, selviää Onnettomuustutkintakeskuksen (OTKES) tutkimuksesta.

Yhtäaikaisen käytön vaaroja ei Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan tunnistettu riittävästi.

Nuorten huumekuolemat koskettavat Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan koko maata. Tapauksia ilmeni 17:llä hyvinvointialueella sekä Helsingin kaupungissa.  Niitä sattui erityisesti isoissa kaupungeissa ja asutuskeskuksissa, ja tapahtumapaikkana oli usein yksityisasunto.

– Meidän pitää unohtaa ajatus ja stigma siitä, että huumeisiin kuolleet nuoret tulisivat päihdetaustaisista perheistä tai vaikeista oloista. Nuorten huumekuolemat koskettavat meitä kaikkia. Näistä nuorista osa menestyi hyvin koulussa tai sen ulkopuolella omalla alallaan, sanoo tutkinnanjohtaja Hanna Tiirinki tiedotteessa.

Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan palvelujärjestelmää kehitettävä niin, että nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelut kulkevat yhdessä.

– Lähtökohtaisesti Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinnassa lähdetään siitä, että on tapahtunut onnettomuus ja onnettomuuksia täytyy voida ennalta ehkäistä. Päihderiippuvuus on sairaus siinä missä mikä tahansa muukin sairaus. Sairauksia voidaan hoitaa. Myös mielenterveyden ongelmia pitää voida hoitaa – kuolleista nuorista yli 70 prosentilla oli tunnistettuja mielenterveyden ongelmia. Nyt meiltä puuttuu työkaluja ja toimintamalleja. Ongelman ratkaisu vaatii eri tahojen yhteistyötä ja toimintaa, Tiirinki sanoo.

Onnettomuustutkintakeskuksen teematutkinnassa seurantajaksona oli kalenterivuosi 2023. Aineistoon valikoitui 79 tapaturmaista huumemyrkytystä, joista 15 otettiin tarkempaan tarkasteluun. Kaikista alle 25-vuotiaista Suomessa vuonna 2023 kuolleista 149:llä oli viitteitä huumausaineiden käyttöhistoriasta.

Suurin osa kesätyöansioista menee säästöihin

OP Ryhmän kyselytutkimuksen mukaan noin 70 prosenttia 16–25-vuotiaista nuorista uskoo tekevänsä töitä kuluvana kesänä. Nuorista 72 prosenttia aikoo säästää valtaosan kesätöistä saaduista rahoista tilille, reilu neljännes aikoo matkustaa ja hiukan vajaa neljännes aikoo sijoittaa tienestejä rahastoihin.

Seuraavaksi suosituimmat käyttökohteet kesälomapalkoille ovat suuremmat hankinnat, juhliminen, osakkeisiin säästäminen ja harrastukset.

– Nuorten naisten ja miesten vastauksissa oli mielenkiintoisia eroja. Naiset aikoivat käyttää rahaa miehiä enemmän matkustamiseen, kun taas miehistä suurempi osa aikoi säästää rahastoihin ja osakkeisiin, OP Uusimaan vaurastumisen palveluista vastaava liiketoimintajohtaja Eevi Määttä kertoo.

Uudellamaalla asuvien nuorten vastaukset kesätienestien käyttökohteista poikkeavat muusta maasta niin matkustamisen, rahastosäästämisen kuin osakesäästämisen osalta.

Uudellamaalla asuvista nuorista 31 prosenttia ja jopa 38 prosenttia nuorista naisista aikoo käyttää valtaosan kesätyöpalkasta matkustamiseen, kun koko maan tasolla vastaavat luvut ovat 26 prosenttia ja 29 prosenttia.

Uusimaalaisista nuorista rahastoihin aikoo säästää 25 prosenttia ja osakkeisiin 18 prosenttia. Koko Suomen vastauksissa vastaavat luvut ovat rahastojen osalta 23 prosenttia ja osakkeiden 15 prosenttia. Erityisesti uusimaalaisten miesten vastauksissa korostuu rahasto- ja osakesäästäminen, sillä uusimaalaisista miehistä rahastoihin aikoo säästää 35 prosenttia ja osakkeisiin 28 prosenttia.

Nuorten kesälomabudjetti noin 500 euroa

Kyselytutkimuksessa selvitettiin myös nuorten kesälomabudjettia eli kaikkea arjesta poikkeavaa ja lomaan kuuluvaa tekemistä, kuten festareita, tapahtumia ja kahvilassa käyntejä. Keskimäärin nuoren kesälomabudjetti on noin 500 euroa.

Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla kesälomabudjetti on muuta maata suurempi. Uudellamaalla budjetti on keskimäärin 595 euroa ja pääkaupunkiseudulla 610 euroa. Uudellamaalla miesten ja naisten väliset erot kesälomabudjetissa ovat muuta maata korkeammat. Uusimaalaisten naisten kesälomabudjetti on keskimäärin 502 euroa ja miesten 682 euroa.

– Uusimaalaisten kesälomabudjetin suuruus voi kertoa osaltaan muuta Suomea korkeammista kesäloma-ansioista. On kuitenkin yllättävää, että sukupuolten välisissä budjeteissa on näin iso ero. Toivon, ettei tämä johdu eroista kesätyöansioissa, vaan enemmänkin miesten ja naisten välisistä eroista käyttää rahaa, Määttä sanoo.

OP Ryhmän huhtikuussa 2024 toteutettuun kyselytutkimukseen vastasi internetpaneelissa yli 16-vuotiaita suomalaisia yhteensä 3533, joista uusimaalaisia yhteensä 2190. Tulokset on painotettu väestöä edustavaksi. Tutkimukseen vastanneiden määrä vaihtelee kysymyksittäin. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy OP Ryhmän toimeksiannosta. Vastausten virhemarginaali on enimmillään koko vastaajajoukon osalta 1,65 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Tuijottaako lapsesi kesälomalla puhelinta? Näin rajaat ruutuaikaa

Lasten jäädessä kesälomalle on hyvä kiinnittää huomiota lasten ruutuaikaan. Riskinä on, että päivisin yksin kotona oleva lapsi viettää kaiken aikansa digilaitteen äärellä.

Suomen sydänliitto muistuttaa tiedotteessa, että digitaalinen maailma tarjoaa päättymättömänä virtana houkuttavaa ja koukuttavaa sisältöä. Vanhemmatkin tunnistavat pulman, että lasten itsesäätelykyky – kyky viivyttää välitöntä mielihyvää – on vielä kehittymätön.

Koska lapsille on liki mahdotonta säännöstellä omaa ruutujen käyttöään, he tarvitsevat siihen aikuisen apua.

– Tämän hetken ja tulevaisuuden tärkein digitaito lapsille ja aikuisille on taito osata olla ilman ruutujakin. Aivoille erittäin haastavaa ovat jatkuvat keskeytykset erilaisten heräteviestien eli notifikaatioiden muodossa. Esimerkiksi jo 11-vuotiaalle voi olla yli 2000 notifikaatiota viikossa pelkästään Snapchatista kertovat vanhemmat, kuvaa ilmiötä Taina Sainio, kasvatuksen ja opetuksen asiantuntija Sydänliitosta.

Lapsetkin tunnistavat haasteen tutkimuksissa. Kouluterveyskyselyn (2023) mukaan 38,8 prosenttia 10-11-vuotiaista lapsista kertoi yrittäneensä viettää netissä vähemmän aikaa siinä onnistumatta. Kokemus siitä, että pitäisi viettää aikaa muutoin kuin netissä on lapsilla lisääntynyt. Erityisesti tytöillä netistä irrottautumisen vaikeuden kokemus on kasvanut 42,9 prosenttiin kuuden vuoden takaisesta 31,8 prosenttia.

Miten aikuinen voi auttaa lasta rajaamisessa ja mitä tilalle?

Ensimmäiseksi Sydänliitto suosittelee sopimaan päiväohjelmasta, kun lapsi on yksin päivät kotona. Eli paljonko saa olla ruuduilla ja mitä muuta tehdään. Koululainen voi tarvita apua ruuduttomien hetkien suunnittelussa.

Toiseksi kannattaa rajata ruutuaikaa ja sisältöjä. Lapsen laitteelle voi asettaa esimerkiksi päiväkohtaisen rajan, yölukituksen ja parantamalla turvallisuutta estämällä tietyille sivustoille pääsyn. Puhelimen ruutuaikaa voi rajata erilaisilla ruutuaikasovelluksilla.

Lapsen kanssa kannattaa keskustella myös netin sisällöistä. Sydänliitto muistuttaa, että se mitä vanhempien sosiaalisen median syötteessä näkyy ei ole samaa kuin lapsen tai nuoren.

– Ohjaa lapselle tapoja säädellä omaa syötettä käyttämällä “en halua nähdä tätä” tai lopettamalla sisällön seuraamisen, tiedotteessa vinkataan.

Lomatekemistä ruudun ulkopuolella

Kun rajaamme puhelimella olemista tai pelaamista, mihin kaikkeen aikaa jää enemmän? Joskus lapset tarvitsevat aikuisen ideoita ja pientä innostusta siihen, mitä voisi leikkiä tai tehdä. Aikuinen voi ehdottaa ja antaa muutaman idean, ja usein se riittää. Pieni innostaminen auttaa alkuun.

– Vaikka lasten ja nuorten sosiaalisuudesta osa tapahtuu digimaailmassa, ovat ruudut silti aikasyöppöjä ja kuormittavat lastakin. Ruutuaikaa, joka on pois lapsen mahdollisuuksista saada riittävästi liikuntaa, leikkiä, unta ja kasvokkaisia kohtaamisia, on tärkeää rajoittaa, rohkaisee Sainio.

Sydänliiton mukaan hyvää lomatekemistä ruudun tuijottamisen sijaan ovat esimerkiksi.

1. Kaveritreffejä. Kenen kaverin, serkun tai sukulaisen kanssa voisi sopia ulkoilusta tai leikeistä?
2. Aku Ankat ja muut kirjat esille. Vanhoja kirjoja voi lukea uudestaan tai hakea kirjastosta uusia. Jos lukeminen on vaikeaa tai epämieluisaa, pieni palkinto kirjan lukemisesta voi innostaa.
3. Lautapelit ja pelikortit esille. Anna pelien olla näkösällä, niin ne houkuttelevat pelaamaan. Myös ulkona viltillä pelaaminen on mukavaa.
4. Piknik-retki kaverin tai kirjan kanssa puistoon tai omaan pihaan.
5. Muovailut ja rakentelut. Legot tai muovailuvahat? Jos aikuinen auttaa alkuun illalla, saattaa niiden tekeminen edistyä kummasti päivällä.

LUE MYÖS:
Onko lapsesi koukussa älypuhelimeen? Näissä tilanteissa pitää huolestua
Huolestuttaako lapsesi netinkäyttö? Asiantuntija varoittaa virheestä

Runsas somen käyttö on yhteydessä heikkoon koulumenestykseen

Päivittäinen aika sosiaalisessa mediassa oli yhteydessä alempaan peruskoulun päättötodistuksen keskiarvoon, korkeampaan sosiaalisen median riippuvuuteen, korkeampaan ahdistuksen tasoon ja huonompaan kehonkuvaan.

Lisäksi sosiaalisen median riippuvuus oli yhteydessä huonompaan koettuun terveyteen, alhaisempaan mielialaan, lisääntyneeseen väsymykseen ja voimakkaampiin yksinäisyyden tunteisiin. Asia ilmenee tuoreesta HUS-yhtymän, Helsingin yliopiston ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tutkimuksesta.

– Joka kuudennella tutkimukseen osallistuneista täyttyivät mahdollisen sosiaalisen median riippuvuuden kriteerit ja nämä olivat yhteydessä huonompaan mielenterveyden ja hyvinvoinnin kokemukseen. Yli kolmannes nuorista ylitti rajan mahdolliselle ahdistushäiriölle, kertoo tutkimusryhmän jäsen nuorisogynekologi Elina Holopainen HUSista ja Helsingin yliopistosta tiedotteessa.

Syksyllä 2022 tutkimukseen rekrytoitiin mukaan 1 164 pääkaupunkiseudulla lukion aloittavaa 15–16-vuotiasta tyttöä 21 sosioekonomisesti erilaisesta lukiosta. He edustivat 59 prosenttia tutkimukseen osallistuneiden lukioiden tytöistä ja hieman yli 29 prosenttia koko pääkaupunkiseudun lukion 1. vuosiluokan tytöistä.

Nuoret täyttivät sähköisen kyselyn, joka sisälsi validoidut seulontakyselyt sosiaalisen median käytön riippuvuudesta, ahdistuneisuudesta ja kehonkuvasta. Yleisen hyvinvoinnin mittaamiseksi nuoret arvioivat nykyistä terveyttään, mielialaansa, väsymystään ja yksinäisyyttään.

Kaikkia tutkittavia nuoria pyydettiin arvioimaan päivittäinen älypuhelimen käyttönsä. Lisäksi nuorilta pyydettiin kuvakaappaus ruutuaika-sovelluksella ruutuajasta sekä eniten käytetyistä sovelluksista. Keskimääräinen päivittäinen ruutuaika, perustuen vähintään kolmen päivän tietoihin, oli saatavilla 656 nuorelta, ja 7 päivän tiedot 298 nuorelta. Keskimääräinen ruutuaika oli 5,8 tuntia, josta keskimääräinen aika sosiaalisen median käyttöön oli 3,9 tuntia.

Yksityiskohtaiset tiedot käytetyimmistä sovelluksista oli saatavilla 564 nuorelta. Noin kolmasosa nuorista käytti sosiaalista mediaa alle kolme tuntia päivässä, kun taas 14 prosenttia vietti aikaa sosiaalisen median parissa kuusi tuntia tai enemmän.

– Suomalaisten lukiolaisten on raportoitu olevan yhä uupuneempia ja masennuksen tai ahdistuksen vuoksi tehdyt lähetteet lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoisaloille ovat lisääntyneet. Mielenterveyspalveluita kasvattamalla ei kyetä estämään nuorten ahdistuksen lisääntymistä, mikäli tämän ilmiön taustasyihin ei pureuduta, sanoo tutkimuksen vastuujohtaja dosentti Silja Kosola Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta ja Helsingin yliopistosta.

– Koulumaailman uudistuksissa ja nuorten lisääntyvää uupumista selvitettäessä tulisi huomioida ruutuaika ja sosiaalisessa mediassa käytetty aika ja kohdentaa interventiot myös niihin, jatkaa tutkimusryhmän jäsen väitöskirjatutkija Sara Mörö HUSista ja Helsingin yliopistosta.