Verkkouutiset

LKS 20230523 Lapsi, poika leikkii kännykällä. Lapsiperhe., LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Onko lapsesi koukussa älypuhelimeen? Näissä tilanteissa pitää huolestua

Liiallinen puhelimella vietetty aika voi olla oire muista ongelmista.
Picture of Ville Mäkilä
Ville Mäkilä
Ville Mäkilä on Verkkouutisten toimittaja.
Extra
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Älypuhelin on tänä päivänä laite, joka löytyy lähes jokaisen suomalaisen taskusta. Älypuhelimet ovat keskeinen osa myös yhä nuorempien lasten arkea. Nykyään myös yhteydenpito kavereihin tapahtuu usein sosiaalisen median kanavien kautta.

Tähän vielä päälle se, että kotitehtävätkin tehdään yhä useammin älylaitteella. Mikäli lapsi vaikuttaa viettävän kaiken vapaa-aikansa älypuhelimen tai muun älylaitteen parissa, vanhemmalle voi herätä huoli siitä, onko hänen lapselleen kehittynyt jo riippuvuus laitteeseen.

Mistä piirteistä voi päätellä, että älypuhelimen käyttö on mennyt jo liiallisuuksiin?

Mediakasvatuksen asiantuntija Inka Kiuru Mannerheimin lastensuojeluliitosta välttäisi aihetta käsitellessä sanan ”riippuvuus” käyttöä, sillä toiminnallisesta riippuvuudesta ei ole riittävästi tutkimusnäyttöä. Hänen mukaansa on kuitenkin olemassa tiettyjä piirteitä, jotka voivat viitata lapsen ongelmalliseen älypuhelimen käyttöön.

Yleensä ongelmat alkavat näkyä häiriöinä muilla elämän osa-alueilla.

– Muu elämä voi alkaa kärsimään [liiallisen älypuhelimen käytön takia], kuten uni, koulunkäynti ja kasvokkaiset kaverisuhteet. Se voi olla merkki ongelmallisesta mediankäytöstä, Kiuru toteaa Verkkouutisille.

Kiurun mukaan tyypillisiä tunnuspiirteitä voivat olla myös lapsen ärtyneisyys, ”räjähtelyherkkyys” ja unettomuus.

Usein lapsen ongelmallisen älypuhelimen käytön taustalla voi olla muita ongelmia. Taustalla tekijänä voivat olla esimerkiksi lapsen yksinäisyys, koulukiusaaminen tai muu lapsen mieltä painava asia.

– Sitä kautta lapsi voi ajautua käyttämään paljon mediaa. Silloin pitää kuunnella omaa lastaan ja keskustella siitä, mistä hänen puhelimensa liikakäyttö johtuu, Kiuru neuvoo.

Siitä ei ole tutkimustuloksia, kuinka yleistä puhelimen ongelmallinen käyttö lasten ja nuorten keskuudessa on. Aiheesta kerätty tutkimustieto perustuu lähinnä käyttäjäkyselyihin, joissa lapset ja nuoret itse arvioivat omaa puhelimenkäyttöään.

– Periaatteessa näissäkin kyselyissä lapset ja nuoret itsekin tunnistavat sen, että he viettävät liikaa aikaa puhelimella. Aiheesta ei kuitenkaan löydy sellaista tutkimustietoa, että voitaisiin sanoa, kuinka suurta joukkoa asia koskettaa.

Kiurun arvion mukaan kyseessä on kuitenkin pieni ryhmä, joilla puhelimen liiallinen käyttö aiheuttaa ongelmia. Tyypillisin ongelmien tunnusmerkki on juuri se, että lapsen muut päivittäiset rutiinit kärsivät liiallisen puhelimella vietetyn ajan takia.

– Näissä tapauksissa elämässä voi olla muitakin ongelmia. Siksi en itse puhuisi riippuvuudesta älypuhelimeen, koska syy-seuraussuhteista ei ole saatavilla riittävästi dataa.

Vanhemman kannattaa positiivisessa mielessä olla kiinnostunut siitä, mitä lapsi älypuhelimella tekee. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Miten vanhemman kannattaa valvoa lapsensa puhelimen käyttöä? Kiurun mukaan keskusteluyhteys lapsen kanssa on kaiken A ja O.

– Olisi hyvä, että puhelimista ja niiden käytöstä juteltaisiin kotona ja se olisi osa arkista keskustelua. Vanhemman olisi hyvä olla kiinnostunut positiivisella tavalla lapsen puhelimen käytöstä, Kiuru toteaa.

Tähän lukeutuu esimerkiksi keskustelun käyminen siitä, miksi jotkut tietyt sovellukset ovat suosittuja lapsen ikäryhmän keskuudessa, keitä lapsi seuraa sosiaalisessa mediassa ja miksi.

– Silloin myös vanhemmalle lapsen mediamaisema tulee tutuksi. Silloin on helpompi alkaa rajata pelisääntöjä ja luomaan perheen yhteisiä pelisääntöjä puhelimen käyttöön.

Mikään some-alusta ei ole lapsille turvallinen

Kiuru kehottaa vanhempia kiinnittämään huomiota myös sosiaalisen median palvelujen ikärajoihin.

– Vanhemmat tajuavat elokuvien ja pelien ikärajat helposti, mutta sosiaalisen median palvelujen ikärajat saattavat olla sellaisia, jotka usein ohitetaan.

Säännöllisin väliajoin nousee esiin tapauksia, jotka osoittavat, etteivät ikärajat ole tarpeettomia. Esimerkiksi poliisi varoitti hiljattain viestipalvelu WhatsAppissa toimivasta keskusteluryhmästä, johon oli liitetty tuhansia lapsia ja nuoria. Viestiryhmässä heille oli jaettu materiaalia, jonka on kuvailtu olevan alaikäisille täysin sopimatonta.

Juuri tällaisten tapausten vuoksi Kiurun mukaan ei voida ajatella, että mikään sosiaalisen median alusta olisi turvallinen ympäristö lapsille ja nuorille.

Kiurun mukaan lapsen kanssa kannattaa keskustella myös niin sanotuista turvataidoista.

– Niihin lukeutuu se, miten toimitaan silloin, jos näkee jotain sopimatonta tai joutuu häirinnän, vihapuheen tai kiusaamisen kohteeksi. On hyvä antaa lapselle ennalta toimintamalleja, kuinka tällaisissa tilanteissa toimitaan.

Lapsen kanssa kannattaa käydä keskustelua siitä, mitkä sosiaalisen median sisällöt ovat hänelle sopivia. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Vanhempi voi rajoittaa lapsensa sosiaalisen median käyttöä myös asettamalla tiettyjä sovelluksia lapsilukon alle. Kiurun mukaan tämä on toimiva työkalu, mutta se ei poista lapsen kanssa käytävien keskustelujen merkitystä.

– Vaikka vanhempi turvautuisi tällaisiin työkaluihin, turvataidoista ja muista asioista kannattaa silti keskustella lapsen kanssa. Lapsi voi kavereidensa laitteiden kautta kuitenkin nähdä kaikenlaista sisältöä ja lapset myös jakavat toisilleen paljon materiaaleja.

Lasten älylaitteiden käytöstä puhuttaessa usein tulee vastaan termi ruutuaika. Sillä tarkoitetaan sitä aikaa, jonka lapsi käyttää päivittäin tietoteknisten laitteiden parissa.

Kiuru itse ei haluaisi määritellä mitään tarkkoja tuntimääriä sille, mikä on sopiva aika laitteiden äärellä vuorokaudessa.

– Lapset ja nuoret ovat yksilöitä, ja heidän välillään on suuria yksilöllisiä eroja. Siksi oma lapsi pitää tuntea hyvin, jotta hänen käytöksestään voi nähdä, mikä on sopiva raja päivässä.

Sopivaa ruutuaikaa pohtiessa Kiuru suosittelee kiinnittämään huomiota myös siihen, mistä muista aktiviteeteista lapsen päivä koostuu.

– Paljonko siihen kuuluu esimerkiksi vuorovaikutusta muiden kanssa, unta ja miten koulunkäynti sujuu. Ja millaisia harrastuksia on. Jos tämä kaikki toimii arjessa, en hirveästi murehtisi ruutuaikaa.

Voiko lapselta ottaa puhelimen kokonaan pois?

Mikäli lapsen älypuhelimen käyttö aiheuttaa jatkuvasti ongelmia, vanhempi voi jossain tilanteessa katsoa tarpeelliseksi kieltää puhelimen käyttö lapselta kokonaan. Kiuru pitää toimenpidettä äärimmäisen radikaalina.

– Ehkä vanhempana miettisin ensin, olisinko itse valmis luopumaan kokonaan puhelimestani. Onnistuisiko sellainen tässä ajassa?, Kiuru kysyy.

Jos lapsen kanssa ilmenee ongelmia älypuhelimen käytössä, Kiuru suositteleekin rajaamaan ensisijaisesti sopimattomia sisältöjä sen sijaan, että laitteen käyttö kiellettäisiin kokonaan.

– Olisi myös hyvä käydä keskustelua lapsen kanssa siitä, miksi nämä sisällöt rajataan häneltä pois.

Esimerkkinä lapsille sopimattomasta sisällöstä voivat olla esimerkiksi sotaan liittyvät uutiset ja muu materiaali. Sosiaalisen median alustoille saatetaan jakaa esimerkiksi erittäin väkivaltaista kuva- ja videomateriaalia sota-alueelta.

–  Silloin on täysin perusteltua sanoa lapselle, että tällaiset sisällöt eivät ole hänelle sopivia.

Kiurun mukaan asiassa on keskeistä ymmärtää, että älypuhelin ei olisi palkinnon ja rankaisemisen väline.

Sosiaalisessa mediassa jaetaan runsaasti lapsille sopimatonta sisältöä. Aiheesta kannattaa käydä kotona keskustelua jo ennakkoon. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Tunne lapsesi kehitystaso puhelinkaupoilla

Siihen ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta, minkä ikäiselle lapselle ylipäätään kannattaa hankkia älypuhelin. Tilastot kuitenkin osoittavat, että Suomessa lapset saavat ensimmäisen älypuhelimensa ensimmäisten joukossa.

– Tämä kielii siitä, että meillä Suomessa on tarve ajatella, että lapsemme olisivat mediataitavampia kuin muun maailman lapset. Näin ei todellisuudessa ole, Kiuru toteaa.

Hänen mukaansa viime aikoina on kuitenkin ollut nähtävillä trendinä, että lapsille hankitaan ensimmäiseksi puhelin, jossa ei ole internet-yhteyttä ollenkaan. Lapselle puhelinta hankkiessa kannattaakin harkita, onko lapsella vielä tarve päästä esimerkiksi avoimeen internetiin vai riittääkö hänelle riisutumpi puhelin.

– Tässä on kyse tavallaan samasta asiasta kuin pyörällä oppimaan ajamisessa. Lapselle ei osteta heti 16-tuumaista pyörää ja viedä Mannerheimintielle ajamaan, vaan ensin ostetaan kolmipyöräinen ja jossain vaiheessa apurenkaat samalla, kun vanhempi juoksee perässä.

– Vielä senkin jälkeen, kun lapsi oppii ajamaan, asioita kerrataan yhdessä. Puhelinta hankkiessa kyse on samasta asiasta, Kiuru sanoo.

Keskeisessä roolissa on oman lapsensa tunteminen.

– Pitää tietää ja tuntea oma lapsensa ja miettiä, missä vaiheessa hän olisi valmis käyttämään älypuhelinta. Sitten sitä voidaan harjoitella yhdessä ja pohtia, miten laitetta käytetään.

LUE MYÖS:
Kuunteleeko älypuhelimesi sinua? Asian voi tarkastaa helpolla keinolla
Älypuhelimesi kerää sinusta tietoa koko ajan – Tee ainakin tämä, jos haluat suojata tietosi

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot
Viikon suosituimmat videot

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)