Tänä päivänä yhä useammalla kouluikäisellä lapsella on oma älypuhelin. Vaikka laite helpottaa yhteydenpitoa lapsen ja vanhemman välillä, sen käyttöön liittyy myös lukuisia riskejä.
Älylaitetta käyttävä lapsi voi pahimmillaan olla vain yhden painalluksen päässä lapselle sopimattomasta sisällöstä tai joutua jopa verkossa tapahtuvan hyväksikäytön uhriksi.
Millaisilla keinoilla vanhempi sitten voi seurata sitä, mitä hänen oma lapsensa tekee netissä?
Mediakasvatuksen asiantuntija Rauna Rahja Mannerheimin lastensuojeluliitosta (MLL) kertoo, että paras keino on yhteinen keskustelu.
– Moni medialaite on nykyään suunniteltu henkilökohtaiseen käyttöön, mutta nettiä, välineitä ja nettiä kannattaa käyttää myös yhdessä. Lapsi ja vanhempi voivat tutkia nettiä yhdessä, jolloin keskustelu positiivisista asioista ja ikävistä lieveilmiöistä rakentuu lapsen kokemusmaailmasta käsin, Rahja kertoo Verkkouutisille.
Hänen mukaansa toki on tärkeää, että varsinkin nuoremman lapsen kanssa vanhempi on melko tiiviistikin mukana määrittelemässä sitä, missä palveluissa ja kenen kanssa lapsi voi viettää laitteella aikaansa ja millaisten asioiden tekeminen ja seuraaminen on sopivaa.
Entä jos vanhempi on kiinnostunut tai huolestunut lapsensa netinkäytöstä, kannattaako asiasta kysyä suoraan lapselta itseltään?
Rahja painottaa, että joka tapauksessa vanhemman kannattaa olla kiinnostunut lapsensa netinkäytöstä jo ihan lähtökohtaisesti.
– Jos huoli netissä nähdyistä sisällöistä herää, on vanhemman velvollisuus ottaa asia puheeksi lapsen kanssa.
Verkon tai laitteen selailu vapaasti ilman aikuista ei sovi pienemmille lapsille, jotka saattavat joutua omin neuvoin tai vahingossa itselleen sopimattomille sivuille. Jos hieman vanhempi lapsi liikkuu verkossa itsenäisemmin, kannattaa häntä pyytää näyttämään suosikkikanaviaan ja -tekemisiään, kertomaan ryhmistä ja sivustoista, joilla hän viettää tai haluaisi viettää aikaa, keiden kanssa hän on tekemisissä ja keitä hän netissä seuraa.
– Kun asioista kysyy syyttelemättä ja pikemminkin ystävällisen kiinnostuneena, lapset usein kertovat asioistaan mielelläänkin. Myös muiden vanhempien ja lapsen kavereiden kanssa keskustellessa voi saada työkaluja oman lapsen netinkäytön ohjaamisen suhteen, Rahja kertoo.
Joskus lapsi voi salata netinkäyttöään
Joskus eteen voi tulla tilanne, jossa lapsi ei suostu avoimesti kertomaan, mitä tekee netissä. Rahjan mukaan silloin vanhemman kannattaa lähteä liikkeelle keskustelun kautta.
– Vanhemman on hyvä tuoda oma huoli avoimesti esille ja kertoa miltä tilanne hänen näkökulmastaan vaikuttaa ja mitä siitä voi seurata. Jos keskustelujen jälkeen vanhempaa edelleen mietityttää, tapahtuuko laitteella tai netissä jotain, joka uhkaa lapsen terveyttä, turvallisuutta tai hyvinvointia, tulee vanhemman harkita lapsen turvallisuuden kannalta paras toimintatapa.
Esimerkiksi lapsen viestittelyihin puuttuminen edellyttää, että se on selvästi lapsen edun kannalta välttämätöntä kyseisessä tilanteessa.
– Arvion tekee huoltaja, jonka on kuitenkin muistettava kysyä ja kiinnittää huomiota lapsen mielipiteeseen ja toivomuksiin asiassa.
Rahja korostaa, että lapsen selän takana ei ylipäänsä kannata toimia ilman painavaa syytä, jo luottamuksellisen suhteen säilyttämisenkin takia.
– Nuoremman lapsen mahdollisen puhelimen pääsykoodit voivat olla sovitusti vanhemmalla tiedossa. Yhteinen pelisääntö hieman vanhempien lasten kanssa voi olla, ettei vanhempi selaa lapsen verkkotekemisiä kertomatta siitä.
Hänen mukaansa lasta on hyvä vakuuttaa ja säännöllisesti muistuttaa siitä, että vanhemmalle voi tulla kertomaan ihan mistä tahansa netissä sattuneesta ja että vanhempi on valmis auttamaan. Joskus käy niin, että häpeä estää lasta kertomasta tapahtuneista asioista.
– On tärkeä, että lapsi saa apua, jos jotain ikävää on verkossa sattunut tai meneillään. Aikuisen avulla voidaan tarvittaessa ottaa yhteyttä palvelujen ylläpitoon tai viranomaisiin, kuten poliisiin.
Työkalut mahdollistavat verkkoseurannan
Nykyään on saatavilla erilaisia digitaalisia työkaluja, joilla vanhempi voi konkreettisesti tarkkailla lapsensa netinkäyttöä. Rahjan mukaan tällaisia työkaluja voi ottaa käyttöön, jos perheessä koetaan niistä olevan hyötyä.
– Tärkeää kuitenkin on, ettei toimita lapsen selän takana, vaan että pelisäännöt ovat kaikille osapuolille selvät. Lapselle voi sanoa, että työkaluja tarvitaan, koska lapsi vasta harjoittelee verkon käyttöä.
Hänen mukaansa on kuitenkin hyvä muistaa, ettei lapsen mediataitojen ja hyvinvoinnin tukemista kannata ulkoistaa pelkkien seurantatyökalujen varaan.
– Digitaalisen maailman ilmiöistä ja asioista juttelu on hyvin tärkeää, jotta lapsi saa tukea taidoilleen tehdä omaa hyvinvointia tukevia fiksuja valintoja verkossa.
Netin vaaroista kannattaa puhua lapsen kanssa etukäteen
Verkossa on runsaasti lapsille sopimatonta sisältöä. Miten näistä sisällöistä tulisi puhua lapsen kanssa ja etenkin siitä, miten tällaisilta sisällöiltä vältyttäisiin?
Rahjan mukaan lapselle on hyvin tärkeää jo varhaisessa vaiheessa kertoa, että kaikki mitä verkosta löytyy ei ole suunnattu tai sopivaa lapsille. Lapsen ensimmäisen laitteen hankkimista ei tarvitse turhaan kiirehtiä.
– Jos lapselle hankitaan oma laite, jolla pääsee verkkoon, on tärkeää, että laitteeseen asennetaan ainakin alkuun vain sellaisia sovelluksia, joihin on vanhemman lupa.
Lapsi saattaa verkkoa selatessaan vahingossa tai innostuksissaan päätyä sisältöjen äärelle, jotka eivät sovi hänen ikätasolleen. Tällöin on Rahjan mukaan hyvä, että lapselle, etenkin mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, kerrataan, miten sovellukset tai puhelin suljetaan tai sivuilta tai keskusteluista poistutaan.
– Ensimmäisen oman laitteen harjoittelusta voi sopia, että välineitä on lupa käyttää alkuun vain yhdessä vanhemman kanssa tai vanhemman ollessa kotona. Lapsi saattaa kohdata sopimattomia sisältöjä myös kavereiden tai vanhempien sisarusten laitteilla.
Esimerkiksi väkivaltaisia sisältöjä, alastomuutta, ihmisten tai eläinten satuttamista ei nuoren netinkäyttäjän pidä jäädä katsomaan. Osaan seurantatyökaluista sisältyy mahdollisuuksia rajata tai estää lapsen laitteelta haluttujen sovellusten käyttöä tai asettaa käytölle aikaraameja. MLL on julkaissut verkkosivuillaan ohjeita, joiden avulla vanhempi voi yrittää säännöstellä ja rajata lapsensa mediankäyttöä.
– Vanhemman kannattaa pyrkiä olemaan aikuinen, jolle lapsi haluaa ja uskaltaa kertoa mediaan liittyvistä kokemuksia ja pyytää apua vaikeissa tilanteissa tai mieltä vaivaavissa asioissa. Avointa keskusteluyhteyttä ja kiinnostusta lapsen mediankäyttöön kannattaa ylipäänsä vaalia, Rahja neuvoo.
Hän muistuttaa, että vanhemman tehtävä on huolehtia, että digitaalisia laitteita käyttävä lapsi on ikätasolleen sopivan sisällön äärellä ja että ikärajoja muistetaan noudattaa.
– Lapsille turvallinen netti ei ole kuitenkaan vain vanhempien vastuulla: esimerkiksi teknologiapalveluja tarjoavien yritysten vastuuta siitä ei voi korostaa liikaa, että he luovat alustoistaan kaikille käyttäjille turvallisia ja hyvinvointia vahvistavia.
LUE MYÖS:
Näin puhut lapselle sodasta tai kouluampumisesta – varo tätä virhettä
Onko lapsesi koukussa älypuhelimeen? Näissä tilanteissa pitää huolestua