Verkkouutiset

Iran

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

”Iranin lentokaluston ei pitäisi edes pysyä ilmassa”

Irania vastaan kohdistetut kansainväliset pakotteet luultavasti vaikuttivat ainakin osin maan presidentin ja ulkoministerin kuolemaan johtaneeseen helikopterionnettomuuteen.

Poliittista johtoa kuljetti 30 vuotta vanha amerikkalaisvalmisteinen Bell 212 -helikopteri. Olosuhteet olivat hyvin haastavia, sillä presidentin seurue matkusti tiheässä sumussa vuoristoseudulla Iranin luoteisosissa.

Financial Times -lehden haastattelemat analyytikot ja entiset virkailijat uskovat, että turma johtui todennäköisesti teknisistä ongelmista. Iranin lentokalustolta puuttuu kipeästi kaivattuja varaosia. Niitä ei ole pystytty hankkimaan pakotteiden vuoksi.

St. Andrewsin yliopiston Iran-tutkija Ali Ansari sanoo maan lentokaluston olevan kuin metafora koko äärikonservatiiviselle hallinnolle.

– Se on vanhaa, sen ei pitäisi pystyä edes lentämään, mutta silti se tekee niin – kunnes ei tee enää, Ansari sanoo.

Bell 212 -helikopterit kehitettiin 1960-luvulla rahtikuljetuksiin ja pelastustehtäviin. Se pystyy kuljettamaan lentäjän lisäksi 14 henkilöä reilun 400 kilometrin päähän.

Sabotaasin tai vastaavan ulkoisen tekijän ei uskota vaikuttaneen helikopterin maahansyöksyyn. Israel on kiistänyt olleensa tapauksen taustalla.

Ongelmat lisäävät riskejä siviililiikenteessä, jossa käytössä ovat Airbus A300 -matkustajakoneet, joiden valmistus lopetettiin yli vuosikymmen sitten. Koneiden keski-ikä on 28 vuotta eli kaksinkertainen verrattuna muuhun maailmaan. Yksi Iran Air -lentoyhtiön A-300-koneista on lähes 40 vuotta vanha.

Osasta länsimaiden pakotteista luovuttiin vuonna 2015 solmitun ydinsopimuksen seurauksena. Iran ehti tilata Boeingilta ja Airbusilta uusia koneita yli 40 miljardin euron edestä. Diplomaattinen tilanne kiristyi vuonna 2018 Yhdysvaltain silloisen presidentti Donald Trumpin vetäydyttyä yksipuolisesti ydinsopimuksesta ja asetettua uusi pakotteita.

Iranin ilmavoimien tilanne on vielä kehnompi. Sen kalusto koostuu 1970-luvulla hankituista amerikkalaishävittäjistä, neuvostovalmisteisista koneista ja muutamasta lentokelpoisesta Ranskalta ostetusta Mirage F1-koneesta.

Iranissa voi puhjeta raju valtakamppailu

Helikopteriturmassa kuolleen Iranin presidentti Ebrahim Raisin oli ennakoitu nousevan maansa ylimmäksi johtajaksi 85-vuotiaan ajatollah Ali Khamenein jälkeen.

Yhteys presidentin Bell 212 -helikopteriin katkesi 19. toukokuuta noin 86 kilometriä Iranin luoteisosissa sijaitsevasta Tabrizin kaupungista. Paikallismediassa kerrottiin ensin pakkolaskusta ja presidentin paluumatkasta autolla. Seuraavana päivänä hänen kerrottiin saaneen surmansa ulkoministerin ja useiden avustajien kanssa.

Monet asiantuntijat uskovat onnettomuuden horjuttavan Iranin poliittista tilannetta. Uusi presidentti olisi löydettävä 50 vuorokauden kuluessa tilanteessa, jossa maa on osana alueellista sotaa. Iranin taloudellinen tilanne on lisäksi tukala.

Economist-lehden mukaan Iranissa on jo alkanut liikkua huhuja siitä, että turman taustalla olisivat epäsuositun Ebrahim Raisin lukuisat poliittiset viholliset.

Monet muistavat Raisin ”hirttotuomarina”, sillä hän ajoi tuhansille poliittisille vangeille kuolemantuomioita toimiessaan syyttäjänä Teheranissa 1980-luvulla. Presidentin kabinetti koostui lähinnä upseereista ja uskonoppineista tilanteessa, jossa maan valuutta romahti 55 prosentilla alle kolmessa vuodessa.

Raisin kuoleman jälkeen Ali Khamenein todennäköisin seuraaja lienee hänen toinen lapsensa Mojtaba, jolla on takanaan vallankumouskaartin tuki. Tämä vahvistaisi asevoimien roolia hallinnossa ja voisi lisätä alueellisia jännitteitä Israelin, Yhdysvaltain ja Saudi-Arabian kanssa.

Sauli Niinistö MTV:lle: Hän on Iranin linjan takana

Presidentti Sauli Niinistö kuvailee Iranin presidentti Ebrahim Raisin kuolemaan johtanutta helikopterionnettomuutta järkyttäväksi tapahtumaksi.

Turmassa sai lisäksi surmansa maan ulkoministeri ja useita muita henkilöitä.

– Tässä on nyt paljon puhuttu siitä, että miten se ehkä Iranissa vaikuttaa suhtautumisiin ja poliitikkoihin. Havaitsin kuitenkin, että uskonnollinen johtaja Khomeini oikeastaan viipymättä näytti tulevan ulos ja toteavan, että kaikki jatkuu, ei hätää, Sauli Niinistö sanoo MTV:lle.

Vuosina 2012–2024 tasavallan presidenttinä toiminut Niinistö tapasi edesmenneen Ebrahim Raisin vuonna 2022 pidetyssä YK:n yleiskokouksessa ja ajatollah Khomeinin jo aiemmin.

Hänen mukaansa on selvää, kuka todellisuudessa on Iranin poliittisen linjan takana.

– Kyllä ilmeisesti Iranissa asiat ovat niin, että uskonnollisen johtajan sananvalta on äärimmäisen laaja, Sauli Niinistö huomauttaa.

LUE MYÖS:
”Aito ystävä” – Näin Iranin edesmennyttä presidenttiä kuvaillaan Kremlissä (VU 20.5.2024)

”Aito ystävä” – Näin Iranin edesmennyttä presidenttiä kuvaillaan Kremlissä

Iranin presidentti Ebrahim Raisin vahvistettiin maanantaina kuolleen helikopteriturmassa vuoristoseudulla maan luoteisosissa. Valtionmedian mukaan presidentin helikopteri syöksyi maahan heikkojen sääolosuhteiden seurauksena.

Varapresidentti Mohammad Mokhber hoitaa tehtävää uuden presidentin valintaan saakka, jonka on tapahduttava lain mukaan 50 vuorokauden kuluessa. Turmassa sai surmansa myös Iranin ulkoministeri.

Eri maiden hallitukset ovat ilmaisseet surunvalittelunsa Iranille tapauksen johdosta. Myös Euroopan unioni osallistui helikopterin etsintäoperaatioon, vaikka äärikonservatiivista Ebrahim Raisia oli arvosteltu vakavista ihmisoikeusrikkomuksista.

Iranin edesmennyttä presidenttiä kuvailtiin erityisen lämpimästi Venäjällä. Maiden väliset suhteet ovat tiivistyneet Ukrainan sodan myötä, sillä Iran on toimittanut Venäjän asevoimille tuhansia räjähdelennokkeja ja muuta kalustoa.

Presidentti Vladimir Putin kuvaili tiedotteessa Raisia ”loistavaksi poliitikoksi” ja ”aidoksi Venäjän ystäväksi”.

– Hän auttoi suuresti henkilökohtaisella panoksellaan maidemme hyvän naapuruussuhteen kehitystä ja sen tuomista strategisen kumppanuuden tasolle, Putin toteaa tiedotteessa.

Moscow Times -lehden mukaan Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kuvaili helikopterionnettomuudessa kuolleita ”islamilaisen tasavallan todellisiksi patriooteiksi”.

Iranin presidentti kuollut onnettomuudessa

Iranin presidentti Ebrahim Raisi, ulkoministeri Hossein Amir Abdollahian, Itä-Azerbaidžanin maakunnan kuvernööri Malek Rahmati sekä muun muassa lentäjä, turvapäällikkö ja henkivartija ovat menehtyneet helikopterionnettomuudessa.

Iranin varapresidentti Mohsen Mansouri vahvisti X-viestipalvelussa Raisin kuoleman helikopterionnettomuudessa.

Onnettomuus johtui Tehran Timesin mukaan tiheästä sumusta.

Helikopteri syöksyi maahan Sungun-nimisen kuparikaivoksen lähelle. Se sijaitsee Jolfan ja Varzaqanin välissä Itä-Azerbaidžanin maakunnassa.

Sunnuntai-iltapäivän jälkeen metsäiselle ja vuoristoiselle alueelle on lähetetty 40 erillistä pelastusryhmää.

Ankara sää on sallinut alueelle pääsyn vain jalkaisin.

Kiina ja Iran valmistelivat feikkimateriaalia USA:n vaalien häiritsemiseksi

Kiina ja Iran valmistelivat tekoälyä hyödyntäen tekaistua materiaalia vaikuttaakseen Yhdysvaltojen vuoden 2020 presidentinvaaleihin.

Tehtyä feikkimateriaalia ei asiasta uutisoivan CNN:n mukaan kuitenkaan levitetty vaalien alla julkisesti. Kiinan ja Iranin kerrotaan valmistelleen materiaalia toisistaan riippumatta.

Tekoälyllä tehty vaalivaikuttamiseen tähtäävä ääni- ja videomateriaali on herättänyt kuitenkin huolen Yhdysvaltojen tiedusteluviranomaisissa. Nykyteknologialla uskottavan deepfake-sisällön tekeminen on huomattavasti helpompaa verrattuna Yhdysvaltojen vuoden 2020 presidentinvaalien aikaan käytössä olleeseen teknologiaan.

Vaikka teknisesti sisällön tuottamisesta on tullut aiempaa helpompaa, ei tekoäly yhdysvaltalaisviranomaisten mukaan kuitenkaan tee informaatiovaikuttamisesta suoranaisesti tehokkaampaa.

Ongelmana on viranomaisten mukaan sisällön levittäminen ja vaikuttamisen teemojen tunnistaminen.

Kiinan vaikuttamisoperaatiot ovat CNN:n haastatteleman viranomaislähteen mukaan olleet usein kömpelöitä, koska niissä ei ole osattu ottaa huomioon kulttuurillisia eroja.

– Heidän on todella vaikeaa ymmärtää erimielisyyksiä aiheuttavia ongelmia tai keinoja, jolla kyseisiä ongelmia voisi hyödyntää, hän sanoo.

Venäjä on puolestaan ollut vaikuttamisessa viranomaislähteen mukaan Kiinaa tehokkaampi.

Iran tuomitsi kuuluisan ohjaajan raipaniskuihin ja vankeuteen

Iran on tuominnut kuuluisan elokuvaohjaaja Mohammad Rasoulofin raipaniskuihin ja kahdeksan vuoden vankeuteen. Syynä on hänen asianajajansa mukaan väitetyt rikokset kansallista turvallisuutta vastaan. Asiasta kertoo CNN.

Rasoulofin asianajaja kertoo CNN:n mukaan, että iranilainen tuomioistuin on katsonut ohjaajan elokuvien olevan  ”esimerkkejä salaliitosta jossa aikeena maan turvallisuutta vastaan tehtävä rikos”. Raipaniskujen ja vankeuden lisäksi ohjaaja tuomittiin määrittelemättömän suuruisen sakon maksuun ja omaisuuden takavarikointiin.

Mohammad Rasoulof voitti Kultainen karhu -pääpalkinnon parhaasta elokuvasta Berliinin elokuvajuhlilla vuonna 2020 elokuvallaan ”There Is No Evil”, ja hänen elokuvansa ”A Man of Integrity” palkittiin kunniamaininnalla Cannesin elokuvajuhlilla vuonna 2017. Hänen viimeisin elokuvansa saa ensi-iltansa Cannesin elokuvajuhlilla Ranskassa ensi viikolla ja se kilpailee pääpalkinnosta.

Vuonna 2022 Iranin tuomioistuin tuomitsi ohjaajan yhdeksi vuodeksi vankeuteen ja kielsi häntä tekemästä elokuvia kahdeksi vuodeksi syytettynä ”propagandasta järjestelmää vastaan.” Iranin viranomaiset ovat aiemmin pidättäneet hänet useita kertoja ja muun muassa takavarikoineet hänen passinsa.

Iran esittelee hyökkäyksessä käytettyjä ballistisia ohjuksia

Iranin vallankumouskaarti toteutti yhdessä maan tukemien miliisijärjestöjen kanssa laajan ohjus- ja lennokkihyökkäyksen Israeliin 13. huhtikuuta. Operaatio oli kostotoimi Syyrian Damaskoksessa kuun alussa tehtyyn ilmaiskuun, jossa sai surmansa useita iranilaisia upseereita.

Iran lähetti kohti Israelia noin 170 räjähdelennokkia, 30 risteilyohjusta ja yli 120 ballistista ohjusta. Lähes kaikki niistä torjuttiin Yhdysvaltain, Ranskan, Britannian ja Jordanian ilmavoimien tuella. Nevatimin ja Ramonin lentotukikohtiin osui useita ohjuksia, mutta vauriot jäivät vähäisiksi.

Vallankumouskaarti esittelee arsenaaliaan Teheraniin perustetussa näyttelyssä. Se sisältää Mashregh Newsin mukaan myös historiallisen osion Iranin ja Irakin välisestä sodasta 1980-luvulla.

Esillä on 17 eri ballistista ohjusmallia, joista osaa käytettiin iskussa Israelia vastaan. Erään mallin kantama on yli tuhat kilometriä, ja se pystyy kuljettamaan kohteeseensa noin 500 kilogramman taistelukärjen.

Vallankumouskaartin prikaatikenraali sanoo CNN:lle, että ballistisen ohjuksen tarkkuus on alle viisi metriä. Hänen mukaansa Iran pystyy näyttämään omaa voimaansa lennokki- ja ohjusteknologialla. Upseeri vihjaa, että maan arsenaalista löytyy vielä modernimpaa kalustoa, jota ei ole käytetty tai esitelty julkisuudessa.

Israelin vastaisessa operaatiossa käytössä olivat myös Shahed-räjähdelennokit, joita on toimitettu Venäjälle tuhansia kappaleita. Niillä on isketty Ukrainan energiainfrastruktuuria ja muita siviilikohteita vastaan. Iran kiistää edelleen asian todisteista huolimatta.

Iran laukaisee omia Shahed-droonejaan kuorma-autojen lavalta. Yhden ajoneuvon lavalle mahtuu viisi lennokkia.

– Koko lento on ohjelmoitu etukäteen. Reitissä otetaan huomioon vihollisen tutkan aukkokohdat ja muut tekijät, jotka auttavat kohteen saavuttamisessa, upseeri sanoo.

”Massiivinen vastavoima” – Iranin suunnitelma epäonnistui

Yhdysvallat ja Saudi-Arabia ovat neuvotelleet turvallisuussopimuksesta, joka voisi toteutuessaan muuttaa Lähi-idän poliittista tilannetta merkittävästi. Neuvotteluiden kerrotaan edenneen viime viikkoina.

Tarkoituksena on luoda polku Israelin ja Saudi-Arabian välisten diplomaattisten suhteiden solmimiselle, jos Israel lopettaa sotansa Gazassa. Saudi-Arabia saisi turvallisuustakeiden ohella aiempaa edistyksellisempiä amerikkalaisia asejärjestelmiä.

Saudi-Arabian ulkoministeri Faisal bin Farhan sanoi al-Monitor-sivuston mukaan maanantaina, että kahdenväliset sopimukset olivat ”hyvin, hyvin lähellä”. Ministerin mukaan sopu edellyttää uskottavaa suunnitelmaa Palestiinan valtion tulevaisuudesta.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan analyytikko Ulrich Speck huomauttaa Iranin johdon tehneen kaikkensa Yhdysvaltain ja Saudi-Arabian välisen sovun estämiseksi. Vaikutustyö näyttää epäonnistuneen.

– Iran yritti estää tätä käyttämällä tukemiaan miliisijärjestöjä. Mutta saudien turvallisuusintressit pääsivät voitolle, mikä ajaa heitä kohti paljon syvempä turvallisuussopimusta Yhdysvaltain kanssa ja liennyttää suhteita Israeliin, Speck kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

– Massiivinen vastavoima Iranin hegemonisille pyrkimyksille Lähi-idässä, analyytikko sanoo.

Asiantuntija: Iranin isku paljasti Israelin riippuvuuden liittolaisistaan

Iranin viimeviikkoinen isku Israeliin saattoi olla suurempi kuin yksikään Venäjän isku Ukrainaan, arvioi International Institute for Strategic Studies-tutkimuslaitoksen tukijan Elmile Hokayem. Asiasta kertoo BBC.

Moni asiantuntija kuitenkin uskoo, että huolimatta iskun laajasta mittakaavasta Iran ei hyödyntänyt kaikkia niitä voimavaroja, joita sillä olisi käytössä esimerkiksi liittolaistensa kautta.

Hokayemin mukaan operaatio paljastikin, kuinka riippuvainen Israel on sen liittolaisista puolustaakseen itseään. Asiantuntijat ovat nostaneet esiin kysymyksen, olisiko Israelilla tarpeeksi ilmatorjuntakalustoa pitkittynyttä konfliktia varten.

– Kuten Venäjän sota Ukrainassa on osoittanut, on sillä suuri merkitys, kuinka paljon parhaimpia aseita on varastossa, Hokayem kommentoi.

Israel onnistui torjumaan suurimman osa yli kolmestasadasta Iranin laukaisemasta ohjuksesta. Avain tähän oli Yhdysvaltojen ja Saudi-Arabian keräämä tiedustelutieto, joka auttoi ennustamaan iskun ajoituksen sekä erityisesti Israelin, Yhdysvaltojen, Iso-Britannian, Jordanian, Arabiemiraattien ja Saudien yhteistyö ohjusten torjunnassa.

Huolimatta kuitenkin kahden arabimaan Israelille antamasta tuesta, ei Hokayem näe kriisin tarkoittavan, että Saudi-Arabiasta tai Jordaniasta tulisi Israelin liittolaisia.

– Emme ole tulleet uudelle aikakaudelle Lähi-idässä. Jordania, Saudi-Arabia, ja Arabiemiraatit tukivat Israelia edistääkseen omia intressejään: He haluavat välttää laajamittaisen yhteenoton alueella, ja osoittaa lännelle olevansa luotettavia yhteistyökumppaneita, Hokayem linjaa.

Vaikka tarkkaa tietoa maiden osallistumisesta viimeviikkoiseen ”Iron Shieldiksi” nimettyyn ilmatorjuntaoperaatioon ei ole tullut julkisuuteen, lähteiden mukaan tiedustelu- ja tilannekuvatiedon jakamisen lisäksi maat keskittyivät oman alueellisen koskemattomuuden valvontaan, antaen korkeintaan Israelin hyödyntää ilmatilaansa Iranin ohjusten torjumiseksi.

Vaikka Israel onnistuikin torjumaan iskun eikä laukaustenvaihto johtanut avoimeen sotaan, asiantuntijoiden mukaan sodan uhka ei ole vielä laantunut. Tilanne Israelin ja Iranin välillä onkin edelleen erittäin jännitteinen.

– Olisi virhearvio sanoa, että Iran ja Israel ovat onnistuneet saavuttamaan sotilaallisen tasapainon alueella. Maiden hallinnot eivät keskustele keskenään, vaan viestivät toisilleen vain sotilaallisen voiman keinoin tai kolmansien osapuolien välityksellä. Tarvitaan vain yksi virhearvio tai väärinymmärrys kuten Israelin iskuun Iranin lähetystöön, ja maat voivat olla uudelleen törmäyskurssilla, Hokayem varoittaa.

Hokayemin mukaan pidäke sodalle alueella voikin olla merkittävästi heikentynyt alueella. Hän viittaakin Israelilaisen Haaretz-lehden sotakirjeenvaihtajan Amos Harelin analyysiin aiheesta, jonka mukaan pelisäännöt Iranin ja Israelin välillä ovat muuttuneet huonompaan päin.

– Kumpikin maa rikkoi pelin aiempia kirjoittamattomia sääntöjä, ja eskaloi sijaissodasta suoraan konfliktiin iskemällä toisen maaperälle, mutta ei kärsinyt toimistaan seuraamuksia. Maiden voimasuhteet ovat edelleen epätasapainossa, Hokayem tiivistää.

Iranin moraalipoliisi aloitti huivipakon tehovalvonnan

Taloushuolet ja vihamielisesti maan islamistiseen hallintoon suhtautuvat kansalaiset pakottavat Iranin keskittymään Israelin sijaan tilanteen vakauttamiseen kotimaassa, kertoo New York Times.

Iran on aiemmin vannonut vastaavansa kostoiskuilla jokaiseen Israelin tekemään hyökkäykseen. Israelin iskettyä Mehrdadin kaupungin laitamilla sijaitsevaan sotilastukikohtaan, Iranin vastaus oli kuitenkin vaisu. Valtiolliset mediat vähättelivät iskua.

Iranin hallinto onkin valinnut tilanteeseen kaksiosaisen lähestymistavan. Se väittää päihittäneensä Israelin, mutta keskittyy samaan aikaan omien kansalaistensa alistamiseen.

Syykin on selvä: Iranille ulko- ja sisäpolitiikka ovat vahvasti kytkeytyneitä.

– Niin Israelin kuin sisäisen epävakauden suhteen, [hallinto] ottaa aggressiivisen lähestymistavan. He uskovat molempien asioiden saavuttaneen pisteen, jossa toimimattomuus johtaisi vain tilanteen pahenemiseen, arvioi tehranilainen kirjailija ja asiantuntija Abbas Abdi.

Hallitusta lähellä oleva asiantuntija Nasser Imani taas uskoo, että tilanne Israelin kanssa on saatettu päätökseen, ja siksi hallinto voi nyt liennyttää tilannetta.

– Iranin hallinto ei halua sotaa Israelin kanssa, Imani väittää.

Syitä eskalaation välttämiselle löytyy kuitenkin myös kotimaasta. Iranin talous on nimittäin rapakunnossa.

Iranin rial on vajonnut mustassa pörssissä, ja nyt yhdellä dollarilla saa jopa 660 000 rialia. Inflaatio on pysynyt sitkeästi korkealla, ja on tällä hetkellä noin 32 prosenttia. Hallitsevan vallankumouskaartin ja ja papiston korruptio ja huono hallinto suututtaa myös iranilaisia.

Vihainen ja kaunainen väestö haastaakin hallinnon legitimiteettiä jatkuvasti, ja suuntaa myös sortotoimista huolimatta ajoittain kaduille. Viimeisin kansannousu vuonna 2022 alkoi mielenilmauksena naisten pukeutumissääntöjä määrittelevää lakia vastaan.

Hallinnon legitimiteetin puute näkyy myös siinä, että merkittävä osa väestöstä boikotoi maaliskuun parlamenttivaaleja. Osallistujamäärä oli matala ja tyhjiä vaalilippuja jätettiin ennätysmäärä.

Islamistinen hallinto reagoi protesteihin lähettämällä turvallisuusjoukkonsa valvomaan hijabin käyttöä. Samana iltana kun Iran pommitti Israelia, vallankumouskaartin joukot virtasivat Teheranin kaduille tarkistamaan naisten asuja ja sulkemaan kahviloita ja kauppoja, joissa naiset eivät pukeutuneet sääntöjen mukaisesti.

Sosiaalisessa mediassa levinneissä videoissa on näkynyt, miten moraalipoliisi hakkaa naisia ja raahaa heitä poliisiautoihin. Suuttumusta on herättänyt erityisesti se, että virallisesti moraalipoliisi lakkautettiin vuoden 2022 mielenosoitusten jälkimainingeissa.

32-vuotias teheranilainen Fahimeh kertoo, että turvallisuusjoukot ovat perustaneet tarkastuspisteitä, joissa sotilaat tarkistavat naisten vaatetusta.

– Elämä on jo vaikeaa, en ymmärrä miksi hallitus tekee näin. Miksi sortotoimet hijabin käytöstä, kun samaan aikaan sodimme Israelia vastaan? Kaikki ovat kireitä ja stressaantuneita, kertoo 50-vuotias Pouneh.

Jopa hallinnon tukijat ovat kritisoineet ajatollah Ali Khamenein viimeviikkoista päätöstä käynnistää moraalipoliisin huivipakon valvonta uudelleen.

– Tänä herkkänä hetkenä maa tarvitsee yhtenäisyyttä ja rauhallisuutta taistossa sionistista regiimiä vastaan, kommentoi konservatiivinen juristi ja hallinnon tukija Mohammad Yousefinejad.

Asiantuntijoiden mukaan hallinto todennäköisesti jatkaa toimia sekä Israelia että poliittisia vastustajia kohtaan. Sen viesti on selvä: Islamilainen tasavalta pystyy iskemään samaan aikaan niin Israelia kuin toisinajattelijoita vastaan.

Kriittinen hetki: Näin USA yritti estää suursodan

Yhdysvallat yritti viikkojen ajan estää Israelin ja Iranin kiristyneitä välejä leimahtamasta sodaksi, asiaa tuntevat lähteet kertovat The Wall Street Journalille. Lähi-idän kostonkierre alkoi huhtikuun alussa, kun Israel iski Iranin konsulaattiin Syyrian pääkaupunki Damaskoksessa. Iran vastasi tähän huhtikuun 13. päivä tekemällään ennenkuulumattomalla hyökkäyksellä, iskien Israeliin sadoilla ohjuksilla ja lennokeilla. Israel ja sen kumppanit torjuivat valtaosan ohjuksista, ja Israel teki varhain perjantaina rajatuksi kuvaillun kostoiskun Iraniin.

Yhdysvallat varautui Iranin kostoon välittömästi Damaskoksen iskun jälkeen. Hyökkäystä suoraan Israelin pidettiin hyvin epätodennäköisenä, sen sijaan Iranin ja sen liittolaisten arvioitiin voivan iskeä Lähi-itään sijoitettuja yhdysvaltalaisjoukkoja tai Israelin ulkomaisia edustustoja vastaan.

Vaikka Yhdysvaltojen ja Israelin välit ovat viilentyneet Gazan sodan myötä, korosti Valkoinen talo tukevansa Israelia konfliktissa. Itäiselle Välimerelle lähetettiin vielä toinen yhdysvaltalainen sotalaiva, ja Israeliin ja sen lähialueelle siirrettiin henkilöstöä ja hävittäjiä tukemaan ilmatorjunnassa. Israelin liittolaiset Lähi-idässä varautuivat puolustamaan omaa ilmatilaansa, samaan aikaan kun CIA:n johto kehotti välikäsien kautta Irania olemaan eskaloimatta tilannetta.

Iranin suoraa iskua Israelin pidettiin ennakko-arvioissa ”pahimpana mahdollisena skenaariona”, WSJ kertoo. Suoran iskun todellinen riski ja laajuus valkeni Israelille ja Yhdysvalloille vähitellen, ja perjantaina huhtikuun 12. päivä tiedustelutiedot Iranin suunnittelemasta kostosta olivat jo varsin konkreettisia. Yhdysvalloissa presidentti Joe Biden keskeytti viikonlopunviettonsa kotonaan Delawaressa ja palasi takaisin Valkoiseen taloon.

Iranin hyökkäyksen laajuus tuli kuitenkin ”järkytyksenä”, WSJ:n haastattelema yhdysvaltalaislähde kertoo. Israelin ja sen liittolaisten ilmatorjunta onnistui tästä huolimatta lähes täydellisesti, ja ensimmäisessä iskun jälkeisessä puhelussaan Israelin pääministeri Benjamin Netanyahun kanssa Biden kehotti tätä tyytymään tähän voittoon ja välttämään uusia kostotoimia.

Yhdysvallat pelkäsi Israelin vastaavan Iranin iskuun ”välittömästi ja voimalla”, ja varoitti eskaloivien kostotoimien heikentävän Israelin strategista asemaa ja mainetta. Netanyahu kertoi pian omille ministereilleen kannattavansa ”järkevää eikä vastuutonta” sotilaallista vastausta.

Kun Israel varhain perjantaina huhtikuun 19. päivä iski Iraniin, kyse oli rajoitetusta iskusta josta yhdysvaltalaisille kerrottiin joitakin minuutteja etukäteen. Isku oli ennen kaikkea varoitus Iranille siitä, että Israel pystyy halutessaan operoimaan sen ilmatilassa.

Elina Valtonen Ylelle: Ukrainan apupaketti merkitsee paljon maailmanrauhalle

Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan Lähi-idän jännittynyt tilanne kytkeytyy tiiviisti Ukrainan sotaan. Valtonen kertoi asiasta aiheesta Ylen Ykkösaamussa.

Lähi-idässä Israel ja Iran ovat viime päivinä iskeneet toisiaan vastaan. Valtonen pitää iskuja huolestuttavina ja toivoo, että osapuolet käyttäisivät malttia.

Valtosen mukaan sekä Israel että Iran ovat kuitenkin pyrkineet rauhoittamaan tilannetta, ja iskut ovat olleet rajallisia. Israel on muun muassa ilmoittanut iskuista etukäteen Yhdysvalloille, joka osoittaa, että tilannetta pyritään pitämään hallinnassa.

Lähi-idän kriisi on Valtosen mukaan tiiviisti sidoksissa muuhun maailmanpolitiikkaan, jossa rajalinjat piirtyvät yhä selkeämmiksi. Hyvänä esimerkkinä tästä Valtonen mainitsee sen, ettei Israel ollut yksin torjumassa Iranin ohjusiskuja, vaan merkittävä osa ohjuksista torjuttiin jo naapurimaa Jordanian ilmatilassa.

– Maltilliset arabimaat ovat olleet tässä erittäin rakentavia, ja jopa osallistuneet puolustamaan Israelia tai vähintäänkin olemaan siinä välillisesti mukana, Valtonen toteaa.

Samalla Iranin oma valtapiiri, kuten Libanonissa toimiva Hizbollah, Jemenin houthit ja Gazan Hamas ovat piirtyneet yhä selkeämmäksi akseliksi. Iran on toimittanut aseistusta myös Venäjälle, jota on sittemmin käytetty Ukrainassa. Valtosen mukaan tätä ei voi hyväksyä.

EU suunnitteleekin nyt pakotteiden laajentamista, ja myös Iranin vallankumouskaartin julistamista terroristijärjestöksi EU:n tasolla on pohdittu. Suomen kanta on, että sotamateriaalin toimittaminen niin kapinallisjoukoille kuin Venäjälle on tuomittavaa.

– Kehotamme myös, että Iran lopettaisi oman ydinaseohjelmansa […] ja pyrkisi maltillistamaan politiikkaansa niin, että kansa, erityisesti naiset, saisivat jalansijaa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, Valtonen linjaa.

Ulkoministeri sivuaa myös Ukrainan tilannetta. Kuukausia kestäneiden viivytysten jälkeen näyttää siltä, että 60 miljardin dollarin arvoinen Ukrainan apupaketti olisi menossa läpi republikaanien hallitsemasta edustajainhuoneesta. Tätä Valtonen pitää erinomaisena asiana, sillä Ukrainan tilanne on haastava.

– Se merkitsee erittäin paljon Ukrainalle mutta erityisesti maailmanrauhalle, Valtonen kertoo.

Euroopassa tilanteen vakavuus ymmärretään, jonka vuoksi maanosassa panostetaan nyt oman puolustuksen ja pelotteen rakentamiseen. Se tarkoittaa ulkoministerin mukaan suurempia puolustusbudjetteja, mutta myös entistä vahvempaa yhteistä koordinaatiota ja yhteistoimintakykyä.

Ukrainassa Valtonen ei näe mahdollisuuksia rauhaan niin kauan, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin tavoittelee Ukrainassa maksimalististisia tavoitteita.

– Kun katsotaan, mitä Venäjän valtaamilla alueilla tapahtuu: Siellä käytetään väkivaltaa, lapsia viedään Venäjälle aivan käsittämättömissä määrin, ihmisiä alistetaan, jopa kidutetaan, Valtonen listaa.

– Aika kaukana se on rauhasta, Valtonen sanoo.

Valtonen on kuitenkin toiveikas. Hän kertoo, että Euroopassa tapahtunut rytminmuutos asennoitumisessa Ukraina-tukeen.

Ulkoministerin mukaan EU:ssa on ymmärretty, että riippumatta siitä, mitä Yhdysvallat tekee, on Euroopan tehtävä enemmän. Esimerkiksi hän nostaa Tsekin ammusaloitteen, joka on edennyt hyvin: Lähiaikoina saadaan ensimmäiset ammustoimitukset Ukrainaan, ja myös rahoituskysymyksissä on edetty.

Asennemuutosta on Valtosen mukaan nähtävissä myös välineellistettyyn maahantuloon liittyvissä kysymyksissä. Valtonen toteaa Euroopan nyt ymmärtävän, että kyse on vihamielisen valtion tahallisesta vaikuttamisyrityksestä.

– Vastenmielisellä ja kyynisellä tavalla käytetään kolmansien maiden kansalaisia, Valtonen kommentoi.

Valtonen kertoo, että sekä Venäjällä että Valko-Venäjällä on kyky mobilisoida suuriakin määriä ihmisiä nopealla aikataululla. Uhka on olemassa, ja se vaikuttaa pysyvältä.

– Sen vuoksi me tarvitsemme tilanteeseen jämäkät ratkaisut, Valtonen linjaa.

Suomelle on tullut Euroopasta ja liittolaisilta viesti, että hakekaa tähän ratkaisu. Tilanteesta tekee haastavan se, että kansainväliset sopimukset ja EU-lainsäädäntö on tehty erilaiseen tilanteeseen. Sopimuksia laadittaessa ei ole varauduttu siihen, että vihamielinen valtio käyttäisi ihmisiä instrumentteina.

Valtonen on kuitenkin optimistinen ja muistuttaa, että Suomi ei ole asiassa yksin.

– Me pystymme yhdessä ratkaisemaan tämän ongelman. […] Erityisesti niin, että me vaikutetaan oikeuskäytäntöön ja erityisesti sopimusten tulkintaan yhdessä, Valtonen linjaa.

– Jos olemme yhtenäisiä Euroopan unionina ja Schengen-alueena, niin silloin pystymme tämän asian ratkaisemaan, Valtonen tiivistää.

Carl Bildt: Israelin isku oli varoitus

Ruotsin entinen pää- ja ulkoministeri, ulkopolitiikan asiantuntijana tunnettu Carl Bildt arvioi Israelin perjantaisen iskun olleen ennen kaikkea varoitus Iranille. Rauhanvälittäjänä Balkanilla toimineen ja European Council on Foreign Relations-ajatushautomon puheenjohtajana vaikuttavan Bildtin mukaan maltti vaikuttaisi tällä hetkellä voittaneen Israelin ja Iranin konfliktissa.

Iran iski viime viikonloppuna ennennäkemättömällä tavalla Israeliin sadoilla ohjuksilla ja lennokeilla. Israel ja sen kumppanit onnistuivat torjumaan valtaosan ohjuksista, ja Israel teki varhain perjantaina kostoiskun Iraniin. Lähi-idän kostonkierteen on pelätty johtavan jopa laajan sodan syttymiseen, mutta Iranin reaktio Israelin rajatuksi kuvailtuun isku on toistaiseksi ollut pidättyväinen.

Iranin medioissa Israelin perjantaista iskua on vähätelty, Bildt huomauttaa.

– Toistaiseksi kaikki hyvin, Iran vähättelee yhä Israelin kostoa, joka oli vastaus Iranin kostolle, joka oli vastaus… Harkitsevammat tahot näyttäisivät olevan tällä hetkellä niskan päällä Teheranissa.

– Oletan Israelin iskun olleen varoitus siitä, että se voi operoida Iranin ilmatilassa käytännössä huomaamatta, Bildt arvioi.

Lähi-idän levottomuudet ovat lahja Vladimir Putinille

Lähi-idän kiristyneen tilanteen suurimpia voittajia on Venäjä, sanoo turvallisuuspolitiikan asiantuntija Hanna Notte Svenska Dagbladetin haastattelussa. CNS-ajatushautomossa vaikuttava Notte kuvaili jo viime viikonloppuna Iranin Israeliin kohdistaman hyökkäyksen olevan ”parasta, mitä Vladimir Putinille saattoi tapahtua”. Nyt hän avaa ajatteluaan ruotsalaislehdelle.

Iran iski viime viikonloppuna ennennäkemättömällä tavalla Israeliin sadoilla ohjuksilla ja lennokeilla. Israel ja sen kumppanit onnistuivat torjumaan valtaosan ohjuksista, ja Israel teki varhain perjantaina kostoiskun Iraniin. Notte kommentoi Lähi-idän tilannetta ennen Israelin perjantaista iskua.

– En usko Venäjän olevan konfliktin aiheuttaja. Mutta on hyvin selvää, etteivät he myöskään yritä rauhoittaa tilannetta. Kreml seisoo iloisena vieressä ja seuraa tilanteen jatkuvaa pahenemista, Notte sanoo.

Venäjä hyötyy Notten mukaan ennen kaikkea siitä, että Yhdysvallat joutuu siirtämään huomiotaan Ukrainasta Lähi-itään. Venäjä on myös pyrkinyt ruokkimaan eri konflikteja ja kriisipesäkkeitä maailmalla viime vuosina, hän sanoo. ”Pienet tulipalot” Lähi-idässä ovat Putinin intressissä, mutta suursotaa tuskin Venäjäkään haluaa.

– Pienet tulipalot Venäjä voi hoitaa, mutta sota uhkaisi levitä Libanoniin ja ennen kaikkea Syyriaan, missä Venäjällä on läsnäoloa. Venäjällä ei Ukrainan sodan takia ole resursseja sekaantua Lähi-itään, tutkija toteaa.

Notte kehottaa myös kiinnittämään huomiota Iranin ja Venäjän lähentyneisiin väleihin. Maiden välinen yhteistyö on tiivistynyt Ukrainan sodan aikana, ja Iran on esimerkiksi toimittanut Venäjälle samanmallisia lennokkeja joita se käytti viime viikonlopun hyökkäyksessään. Mistään vastentahtoisesta yhteistyöstä ei Notten mukaan ole kyse, vaan Iranista on tullut Venäjälle tärkeä strateginen kumppani.

Svd:n haastattelema Suomen Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes luonnehtii Iranin ja Venäjän yhteistyötä ”diktaattorien kerhoksi”, mutta ei usko Venäjän iloitsevan Lähi-idän kärjistyneestä tilanteesta. Iranin hyökkäys saattaa nimittäin lähentää Israelia ja Ukrainaa, hän sanoo.

– En usko, että Moskovassa ollaan ollenkaan tyytyväisiä. Jos Israel asettuu ukrainalaisten puolelle, on Putinin on vaikeampi väittää Ukrainan olevan täynnä uusnatseja. Ja se on tärkeä osa hänen selitystään sille, miksi Venäjä on Ukrainassa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)