Verkkouutiset

Iran

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Iranin moraalipoliisi aloitti huivipakon tehovalvonnan

Taloushuolet ja vihamielisesti maan islamistiseen hallintoon suhtautuvat kansalaiset pakottavat Iranin keskittymään Israelin sijaan tilanteen vakauttamiseen kotimaassa, kertoo New York Times.

Iran on aiemmin vannonut vastaavansa kostoiskuilla jokaiseen Israelin tekemään hyökkäykseen. Israelin iskettyä Mehrdadin kaupungin laitamilla sijaitsevaan sotilastukikohtaan, Iranin vastaus oli kuitenkin vaisu. Valtiolliset mediat vähättelivät iskua.

Iranin hallinto onkin valinnut tilanteeseen kaksiosaisen lähestymistavan. Se väittää päihittäneensä Israelin, mutta keskittyy samaan aikaan omien kansalaistensa alistamiseen.

Syykin on selvä: Iranille ulko- ja sisäpolitiikka ovat vahvasti kytkeytyneitä.

– Niin Israelin kuin sisäisen epävakauden suhteen, [hallinto] ottaa aggressiivisen lähestymistavan. He uskovat molempien asioiden saavuttaneen pisteen, jossa toimimattomuus johtaisi vain tilanteen pahenemiseen, arvioi tehranilainen kirjailija ja asiantuntija Abbas Abdi.

Hallitusta lähellä oleva asiantuntija Nasser Imani taas uskoo, että tilanne Israelin kanssa on saatettu päätökseen, ja siksi hallinto voi nyt liennyttää tilannetta.

– Iranin hallinto ei halua sotaa Israelin kanssa, Imani väittää.

Syitä eskalaation välttämiselle löytyy kuitenkin myös kotimaasta. Iranin talous on nimittäin rapakunnossa.

Iranin rial on vajonnut mustassa pörssissä, ja nyt yhdellä dollarilla saa jopa 660 000 rialia. Inflaatio on pysynyt sitkeästi korkealla, ja on tällä hetkellä noin 32 prosenttia. Hallitsevan vallankumouskaartin ja ja papiston korruptio ja huono hallinto suututtaa myös iranilaisia.

Vihainen ja kaunainen väestö haastaakin hallinnon legitimiteettiä jatkuvasti, ja suuntaa myös sortotoimista huolimatta ajoittain kaduille. Viimeisin kansannousu vuonna 2022 alkoi mielenilmauksena naisten pukeutumissääntöjä määrittelevää lakia vastaan.

Hallinnon legitimiteetin puute näkyy myös siinä, että merkittävä osa väestöstä boikotoi maaliskuun parlamenttivaaleja. Osallistujamäärä oli matala ja tyhjiä vaalilippuja jätettiin ennätysmäärä.

Islamistinen hallinto reagoi protesteihin lähettämällä turvallisuusjoukkonsa valvomaan hijabin käyttöä. Samana iltana kun Iran pommitti Israelia, vallankumouskaartin joukot virtasivat Teheranin kaduille tarkistamaan naisten asuja ja sulkemaan kahviloita ja kauppoja, joissa naiset eivät pukeutuneet sääntöjen mukaisesti.

Sosiaalisessa mediassa levinneissä videoissa on näkynyt, miten moraalipoliisi hakkaa naisia ja raahaa heitä poliisiautoihin. Suuttumusta on herättänyt erityisesti se, että virallisesti moraalipoliisi lakkautettiin vuoden 2022 mielenosoitusten jälkimainingeissa.

32-vuotias teheranilainen Fahimeh kertoo, että turvallisuusjoukot ovat perustaneet tarkastuspisteitä, joissa sotilaat tarkistavat naisten vaatetusta.

– Elämä on jo vaikeaa, en ymmärrä miksi hallitus tekee näin. Miksi sortotoimet hijabin käytöstä, kun samaan aikaan sodimme Israelia vastaan? Kaikki ovat kireitä ja stressaantuneita, kertoo 50-vuotias Pouneh.

Jopa hallinnon tukijat ovat kritisoineet ajatollah Ali Khamenein viimeviikkoista päätöstä käynnistää moraalipoliisin huivipakon valvonta uudelleen.

– Tänä herkkänä hetkenä maa tarvitsee yhtenäisyyttä ja rauhallisuutta taistossa sionistista regiimiä vastaan, kommentoi konservatiivinen juristi ja hallinnon tukija Mohammad Yousefinejad.

Asiantuntijoiden mukaan hallinto todennäköisesti jatkaa toimia sekä Israelia että poliittisia vastustajia kohtaan. Sen viesti on selvä: Islamilainen tasavalta pystyy iskemään samaan aikaan niin Israelia kuin toisinajattelijoita vastaan.

Kriittinen hetki: Näin USA yritti estää suursodan

Yhdysvallat yritti viikkojen ajan estää Israelin ja Iranin kiristyneitä välejä leimahtamasta sodaksi, asiaa tuntevat lähteet kertovat The Wall Street Journalille. Lähi-idän kostonkierre alkoi huhtikuun alussa, kun Israel iski Iranin konsulaattiin Syyrian pääkaupunki Damaskoksessa. Iran vastasi tähän huhtikuun 13. päivä tekemällään ennenkuulumattomalla hyökkäyksellä, iskien Israeliin sadoilla ohjuksilla ja lennokeilla. Israel ja sen kumppanit torjuivat valtaosan ohjuksista, ja Israel teki varhain perjantaina rajatuksi kuvaillun kostoiskun Iraniin.

Yhdysvallat varautui Iranin kostoon välittömästi Damaskoksen iskun jälkeen. Hyökkäystä suoraan Israelin pidettiin hyvin epätodennäköisenä, sen sijaan Iranin ja sen liittolaisten arvioitiin voivan iskeä Lähi-itään sijoitettuja yhdysvaltalaisjoukkoja tai Israelin ulkomaisia edustustoja vastaan.

Vaikka Yhdysvaltojen ja Israelin välit ovat viilentyneet Gazan sodan myötä, korosti Valkoinen talo tukevansa Israelia konfliktissa. Itäiselle Välimerelle lähetettiin vielä toinen yhdysvaltalainen sotalaiva, ja Israeliin ja sen lähialueelle siirrettiin henkilöstöä ja hävittäjiä tukemaan ilmatorjunnassa. Israelin liittolaiset Lähi-idässä varautuivat puolustamaan omaa ilmatilaansa, samaan aikaan kun CIA:n johto kehotti välikäsien kautta Irania olemaan eskaloimatta tilannetta.

Iranin suoraa iskua Israelin pidettiin ennakko-arvioissa ”pahimpana mahdollisena skenaariona”, WSJ kertoo. Suoran iskun todellinen riski ja laajuus valkeni Israelille ja Yhdysvalloille vähitellen, ja perjantaina huhtikuun 12. päivä tiedustelutiedot Iranin suunnittelemasta kostosta olivat jo varsin konkreettisia. Yhdysvalloissa presidentti Joe Biden keskeytti viikonlopunviettonsa kotonaan Delawaressa ja palasi takaisin Valkoiseen taloon.

Iranin hyökkäyksen laajuus tuli kuitenkin ”järkytyksenä”, WSJ:n haastattelema yhdysvaltalaislähde kertoo. Israelin ja sen liittolaisten ilmatorjunta onnistui tästä huolimatta lähes täydellisesti, ja ensimmäisessä iskun jälkeisessä puhelussaan Israelin pääministeri Benjamin Netanyahun kanssa Biden kehotti tätä tyytymään tähän voittoon ja välttämään uusia kostotoimia.

Yhdysvallat pelkäsi Israelin vastaavan Iranin iskuun ”välittömästi ja voimalla”, ja varoitti eskaloivien kostotoimien heikentävän Israelin strategista asemaa ja mainetta. Netanyahu kertoi pian omille ministereilleen kannattavansa ”järkevää eikä vastuutonta” sotilaallista vastausta.

Kun Israel varhain perjantaina huhtikuun 19. päivä iski Iraniin, kyse oli rajoitetusta iskusta josta yhdysvaltalaisille kerrottiin joitakin minuutteja etukäteen. Isku oli ennen kaikkea varoitus Iranille siitä, että Israel pystyy halutessaan operoimaan sen ilmatilassa.

Elina Valtonen Ylelle: Ukrainan apupaketti merkitsee paljon maailmanrauhalle

Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan Lähi-idän jännittynyt tilanne kytkeytyy tiiviisti Ukrainan sotaan. Valtonen kertoi asiasta aiheesta Ylen Ykkösaamussa.

Lähi-idässä Israel ja Iran ovat viime päivinä iskeneet toisiaan vastaan. Valtonen pitää iskuja huolestuttavina ja toivoo, että osapuolet käyttäisivät malttia.

Valtosen mukaan sekä Israel että Iran ovat kuitenkin pyrkineet rauhoittamaan tilannetta, ja iskut ovat olleet rajallisia. Israel on muun muassa ilmoittanut iskuista etukäteen Yhdysvalloille, joka osoittaa, että tilannetta pyritään pitämään hallinnassa.

Lähi-idän kriisi on Valtosen mukaan tiiviisti sidoksissa muuhun maailmanpolitiikkaan, jossa rajalinjat piirtyvät yhä selkeämmiksi. Hyvänä esimerkkinä tästä Valtonen mainitsee sen, ettei Israel ollut yksin torjumassa Iranin ohjusiskuja, vaan merkittävä osa ohjuksista torjuttiin jo naapurimaa Jordanian ilmatilassa.

– Maltilliset arabimaat ovat olleet tässä erittäin rakentavia, ja jopa osallistuneet puolustamaan Israelia tai vähintäänkin olemaan siinä välillisesti mukana, Valtonen toteaa.

Samalla Iranin oma valtapiiri, kuten Libanonissa toimiva Hizbollah, Jemenin houthit ja Gazan Hamas ovat piirtyneet yhä selkeämmäksi akseliksi. Iran on toimittanut aseistusta myös Venäjälle, jota on sittemmin käytetty Ukrainassa. Valtosen mukaan tätä ei voi hyväksyä.

EU suunnitteleekin nyt pakotteiden laajentamista, ja myös Iranin vallankumouskaartin julistamista terroristijärjestöksi EU:n tasolla on pohdittu. Suomen kanta on, että sotamateriaalin toimittaminen niin kapinallisjoukoille kuin Venäjälle on tuomittavaa.

– Kehotamme myös, että Iran lopettaisi oman ydinaseohjelmansa […] ja pyrkisi maltillistamaan politiikkaansa niin, että kansa, erityisesti naiset, saisivat jalansijaa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, Valtonen linjaa.

Ulkoministeri sivuaa myös Ukrainan tilannetta. Kuukausia kestäneiden viivytysten jälkeen näyttää siltä, että 60 miljardin dollarin arvoinen Ukrainan apupaketti olisi menossa läpi republikaanien hallitsemasta edustajainhuoneesta. Tätä Valtonen pitää erinomaisena asiana, sillä Ukrainan tilanne on haastava.

– Se merkitsee erittäin paljon Ukrainalle mutta erityisesti maailmanrauhalle, Valtonen kertoo.

Euroopassa tilanteen vakavuus ymmärretään, jonka vuoksi maanosassa panostetaan nyt oman puolustuksen ja pelotteen rakentamiseen. Se tarkoittaa ulkoministerin mukaan suurempia puolustusbudjetteja, mutta myös entistä vahvempaa yhteistä koordinaatiota ja yhteistoimintakykyä.

Ukrainassa Valtonen ei näe mahdollisuuksia rauhaan niin kauan, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin tavoittelee Ukrainassa maksimalististisia tavoitteita.

– Kun katsotaan, mitä Venäjän valtaamilla alueilla tapahtuu: Siellä käytetään väkivaltaa, lapsia viedään Venäjälle aivan käsittämättömissä määrin, ihmisiä alistetaan, jopa kidutetaan, Valtonen listaa.

– Aika kaukana se on rauhasta, Valtonen sanoo.

Valtonen on kuitenkin toiveikas. Hän kertoo, että Euroopassa tapahtunut rytminmuutos asennoitumisessa Ukraina-tukeen.

Ulkoministerin mukaan EU:ssa on ymmärretty, että riippumatta siitä, mitä Yhdysvallat tekee, on Euroopan tehtävä enemmän. Esimerkiksi hän nostaa Tsekin ammusaloitteen, joka on edennyt hyvin: Lähiaikoina saadaan ensimmäiset ammustoimitukset Ukrainaan, ja myös rahoituskysymyksissä on edetty.

Asennemuutosta on Valtosen mukaan nähtävissä myös välineellistettyyn maahantuloon liittyvissä kysymyksissä. Valtonen toteaa Euroopan nyt ymmärtävän, että kyse on vihamielisen valtion tahallisesta vaikuttamisyrityksestä.

– Vastenmielisellä ja kyynisellä tavalla käytetään kolmansien maiden kansalaisia, Valtonen kommentoi.

Valtonen kertoo, että sekä Venäjällä että Valko-Venäjällä on kyky mobilisoida suuriakin määriä ihmisiä nopealla aikataululla. Uhka on olemassa, ja se vaikuttaa pysyvältä.

– Sen vuoksi me tarvitsemme tilanteeseen jämäkät ratkaisut, Valtonen linjaa.

Suomelle on tullut Euroopasta ja liittolaisilta viesti, että hakekaa tähän ratkaisu. Tilanteesta tekee haastavan se, että kansainväliset sopimukset ja EU-lainsäädäntö on tehty erilaiseen tilanteeseen. Sopimuksia laadittaessa ei ole varauduttu siihen, että vihamielinen valtio käyttäisi ihmisiä instrumentteina.

Valtonen on kuitenkin optimistinen ja muistuttaa, että Suomi ei ole asiassa yksin.

– Me pystymme yhdessä ratkaisemaan tämän ongelman. […] Erityisesti niin, että me vaikutetaan oikeuskäytäntöön ja erityisesti sopimusten tulkintaan yhdessä, Valtonen linjaa.

– Jos olemme yhtenäisiä Euroopan unionina ja Schengen-alueena, niin silloin pystymme tämän asian ratkaisemaan, Valtonen tiivistää.

Carl Bildt: Israelin isku oli varoitus

Ruotsin entinen pää- ja ulkoministeri, ulkopolitiikan asiantuntijana tunnettu Carl Bildt arvioi Israelin perjantaisen iskun olleen ennen kaikkea varoitus Iranille. Rauhanvälittäjänä Balkanilla toimineen ja European Council on Foreign Relations-ajatushautomon puheenjohtajana vaikuttavan Bildtin mukaan maltti vaikuttaisi tällä hetkellä voittaneen Israelin ja Iranin konfliktissa.

Iran iski viime viikonloppuna ennennäkemättömällä tavalla Israeliin sadoilla ohjuksilla ja lennokeilla. Israel ja sen kumppanit onnistuivat torjumaan valtaosan ohjuksista, ja Israel teki varhain perjantaina kostoiskun Iraniin. Lähi-idän kostonkierteen on pelätty johtavan jopa laajan sodan syttymiseen, mutta Iranin reaktio Israelin rajatuksi kuvailtuun isku on toistaiseksi ollut pidättyväinen.

Iranin medioissa Israelin perjantaista iskua on vähätelty, Bildt huomauttaa.

– Toistaiseksi kaikki hyvin, Iran vähättelee yhä Israelin kostoa, joka oli vastaus Iranin kostolle, joka oli vastaus… Harkitsevammat tahot näyttäisivät olevan tällä hetkellä niskan päällä Teheranissa.

– Oletan Israelin iskun olleen varoitus siitä, että se voi operoida Iranin ilmatilassa käytännössä huomaamatta, Bildt arvioi.

Lähi-idän levottomuudet ovat lahja Vladimir Putinille

Lähi-idän kiristyneen tilanteen suurimpia voittajia on Venäjä, sanoo turvallisuuspolitiikan asiantuntija Hanna Notte Svenska Dagbladetin haastattelussa. CNS-ajatushautomossa vaikuttava Notte kuvaili jo viime viikonloppuna Iranin Israeliin kohdistaman hyökkäyksen olevan ”parasta, mitä Vladimir Putinille saattoi tapahtua”. Nyt hän avaa ajatteluaan ruotsalaislehdelle.

Iran iski viime viikonloppuna ennennäkemättömällä tavalla Israeliin sadoilla ohjuksilla ja lennokeilla. Israel ja sen kumppanit onnistuivat torjumaan valtaosan ohjuksista, ja Israel teki varhain perjantaina kostoiskun Iraniin. Notte kommentoi Lähi-idän tilannetta ennen Israelin perjantaista iskua.

– En usko Venäjän olevan konfliktin aiheuttaja. Mutta on hyvin selvää, etteivät he myöskään yritä rauhoittaa tilannetta. Kreml seisoo iloisena vieressä ja seuraa tilanteen jatkuvaa pahenemista, Notte sanoo.

Venäjä hyötyy Notten mukaan ennen kaikkea siitä, että Yhdysvallat joutuu siirtämään huomiotaan Ukrainasta Lähi-itään. Venäjä on myös pyrkinyt ruokkimaan eri konflikteja ja kriisipesäkkeitä maailmalla viime vuosina, hän sanoo. ”Pienet tulipalot” Lähi-idässä ovat Putinin intressissä, mutta suursotaa tuskin Venäjäkään haluaa.

– Pienet tulipalot Venäjä voi hoitaa, mutta sota uhkaisi levitä Libanoniin ja ennen kaikkea Syyriaan, missä Venäjällä on läsnäoloa. Venäjällä ei Ukrainan sodan takia ole resursseja sekaantua Lähi-itään, tutkija toteaa.

Notte kehottaa myös kiinnittämään huomiota Iranin ja Venäjän lähentyneisiin väleihin. Maiden välinen yhteistyö on tiivistynyt Ukrainan sodan aikana, ja Iran on esimerkiksi toimittanut Venäjälle samanmallisia lennokkeja joita se käytti viime viikonlopun hyökkäyksessään. Mistään vastentahtoisesta yhteistyöstä ei Notten mukaan ole kyse, vaan Iranista on tullut Venäjälle tärkeä strateginen kumppani.

Svd:n haastattelema Suomen Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes luonnehtii Iranin ja Venäjän yhteistyötä ”diktaattorien kerhoksi”, mutta ei usko Venäjän iloitsevan Lähi-idän kärjistyneestä tilanteesta. Iranin hyökkäys saattaa nimittäin lähentää Israelia ja Ukrainaa, hän sanoo.

– En usko, että Moskovassa ollaan ollenkaan tyytyväisiä. Jos Israel asettuu ukrainalaisten puolelle, on Putinin on vaikeampi väittää Ukrainan olevan täynnä uusnatseja. Ja se on tärkeä osa hänen selitystään sille, miksi Venäjä on Ukrainassa.

Israel iski Iraniin sen johtajan syntymäpäivänä

Israel vastasi Iranin viikonloppuiseen drone- ja ohjusiskuun perjantain vastaisena yönä iskemällä Isfahaniin. Isfahanista koilliseen Shekharissa sijaitsee Iranin ilmavoimien tukikohta numero kahdeksan tukikohta, jossa Iranin ilmavoimat pitää F-14-hävittäjiä. Yhteensä ilmavoimilla on tukikohtia 17.

Isfahanissa sijaitsee myös aseteollisuuden tehtaita sekä Iranin kiistellyn ydinohjelman tutkimuslaitoksia. Nuclear Threat Initiative -tutkimuskeskuksen mukaan Isfahanin ydinteknologiakeskus INTC aloitti toimintansa Kiinasta saadun avun turvin vuonna 1984. Siellä on käytössä esimerkiksi kolme kiinalaista ydintutkimusreaktoria sekä uraanin käsittelykeskus, ydinpolttoaineen valmistamo ja eräitä muita toimintoja. Keskus on sekä Yhdysvaltojen että YK:n turvaneuvoston asettamien pakotteiden kohteena. Vielä vuonna 2022 Iran on ilmoittanut aikovansa rakentaa keskukseen uuden ydinreaktorin.

Myös kansainvälisesti kaikkein tunnetuin Iranin ydinohjelman keskus, Natanzin uraaninrikastamo, sijaitsee Isfahanin provinssissa – tosin Isfhahanin lentokentän kupeessa sijaitsevaan Shekarin lentotukikohtaan on Natanzista matkaa noin sata kilometriä.

Jerusalem Postin mukaan räjähdyksiä kuultiin myös Bagdadista hiukan etelään sijaitsevassa Babilin kuvernementissa, jossa Iranin vallankumouskaartin väitetään usein pitävän tapaamisia. Israelin väitetään iskeneen samalla myös Syyrian asevoimien tutkatukikohtaan eteläisessä Syyriassa Daraan ja Sweidan provinssien rajamaastossa. Asiasta kertoi Syrian Observatory for Human Rights France24-kanavalle.

Iskun ajankohta ei välttämättä ollut sattumaa: Iranissa vietetään tänään islamilaisen valtion uskonnollisen johtajan eli ajatollah Ali Khamenein syntymäpäivää. Iranin viranomaiset ovat vähätelleet iskua ja ilmoittaneet, ettei mitään vahinkoa ole tapahtunut.

Tosin myös kansainvälinen ydinenergiajärjestö IAEA ilmoitti perjantaina aamulla, etteivät Iranin ydinlaitokset ole sen saaman tiedon mukaan vahingoittuneet.

 

 

Israel iski Iraniin droneilla, ydinohjelma turvassa

Israel teki varhain perjantaiaamuna Suomen aikaa kostoiskun Iraniin. Isfahan, johon isku kohdistui, on sotilaallisesti tärkeä kohde. Se on Iranin kiistellyn ydinohjelman päämaja, ja siellä sijaitsee myös useita tukikohtia.

Iranilaisia lähteitä seuraava Yhdysvaltojen Lähi-idän instituutin Syyria-ohjelman johtaja Charles Lister arvoi, että iskua ei tehty ohjuksilla, vaan droneilla. Listerin mukaan iranilaiset lähteet sanovat, että Iranin ilmapuolustus toimi tarkoituksenmukaisesti, ja nähdyt ja kuullut räjähdykset olisivat johtuneet nimenomaan ilmapuolustuksesta. Ilmapuolustus on edelleen hälytysvalmiudessa ja Iranin turvallisuusneuvosto on kokoontunut tai kokoontuu pian tapauksen johdosta. 

Iranin valtiollinen uutistoimisto Fars kertoi aiemmin perjantaina aamulla Suomen aikaa, että Isfahanissa sijaitsevat ydinohjelman toiminnot ovat vahingoittumattomia ja että vaikka ilmatila oli aiemmin suljettu, on lentoliikenne nyt palaamassa normaaliksi. Farsin mukaan myös Iranin Tabrizin lähellä kuultiin tai nähtiin räjähdys, mutta kyseessä oli nimenomaan ilmapuolustus, joka havaitsi ja torjui uhan ilmasta.

Myös Iran käytti viikonloppuna Israeliin tekemässä iskussa droneja, mutta myös ohjuksia. Israel sai torjuttua niistä 99 prosenttia. Sen jälkeen Israelin on tiedetty pohtivan kostoiskua. Yhdysvallat kuitenkin kehotti Irsaelia pitäytymään siitä.

Israel iski takaisin – Evp-kenraali: Lisää on tulossa

Israel on tehnyt varhain perjantaiaamuna ohjusiskun Iraniin. Räjähdyksiä on BBC:n mukaan kuultu maan keskiosassa sijaitsevan Isfahanin kaupungin lähistöllä.

Isfahanissa on Iranin lentotukikohta ja lähistöllä on useita sotilastukikohtia. Kyseessä on BBC:n mukaan kosto Iranille, joka hyökkäsi viikonloppuna Israelia vastaan yli 300:lla ohjuksella ja lennokilla.

Yhdysvaltain armeijan Euroopan joukkojen entinen komentaja, kenraaliluutnantti (evp.) Mark Hertling kirjoittaa viestipalvelu X:ssä, että lisää iskuja on todennäköisesti luvassa.

Hän toteaa, että Iranin  isku epäonnistui, mutta Israelin lähettämät muutamat ohjukset näyttävät osuneen kaikki maaliin.

Hänen mukaansa Israelin viesti Iranille on selvä.

– Te ette voi iskeä meihin, me voimme iskeä teihin (jopa Syyrian ja Irakin yli).

Yhdysvaltain entinen apulaisulkoministeri Mark Kimmitt kertoo BBC:lle, että Isfahan on Iranin ydinohjelman keskus koulutuksen ja tutkimuksen saralla.

– Se on siis todennäköisin paikka, johon Israel iskee, koskaa koska tällä hetkellä israelilaisten suurin pelko on jatkuvien ohjusiskujen sijaan tulevaisuuden ydinvalmius.

 

Ex-ministerin varoitus: Iranin silmissä olemme heikkoja

Britannian puolustusministerinä vuosina 2019–2023 toiminut Ben Wallace kehottaa länsimaita ottamaan tiukan linjan Irania vastaan.

Hänen mukaansa Irania on kohdeltu viimeisen vuosikymmenen aikana ”kuin lasta, joka saa raivokohtauksen ravintolassa”.

– Olemme sietäneet maan tukemia miliisijoukkoja ja pahantahtoista vaikuttamistoimintaa. Monet meistä – myös minä – toivoimme, että ”uudistajat” voittaisivat jonain päivänä äärilinjaa edustavat tahot, jolloin Iranin kansa hankkiutuisi eroon ”mielipuolista”, Ben Wallace kirjoittaa Telegraph-lehden kolumnissa.

Ex-ministerin mukaan Iranin aggressiivisen toiminnan luoma uhka on kasvamassa. Maan johto aseistaa, kouluttaa ja ohjaa Gazassa toimivaa Hamasia, Jemenin huthikapinallisia ja Libanonin Hizbollah-miliisiä.

– He ovat isännöineet al-Qaedan johtajien vierailuja, kaapanneet laivoja ja ottaneet panttivankeja. Tähän mennessä emme ole tehneet lähes mitään vastauksena. Iranin silmissä olemme heikkoja, joten meidän on herättävä, Wallace toteaa.

Hänen mukaansa Venäjän ja Iranin kaltaiset itsevaltaiset hallinnot ovat vahvimmillaan, kun lännen rivit ovat hajallaan. Ne yrittävät lietsoa epävakautta ja sisäisiä ristiriitoja. Vain vahvoilla vastatoimilla on merkitystä.

– He käyttävät miliisijoukkoja ja välttävät suoraa yhteenottoa aina kun voivat. Heidän suosimiansa aseita ovat terroristiryhmät, disinformaatio, kyberviha ja korruptio. Emme voi antaa heidän onnistua strategiassaan, joka pyrkii hajottamaan ja hallitsemaan, Ben Wallace sanoo.

Britannian entinen puolustusministeri huomauttaa arvostelleensa näkyvästi Israelin toimintaa Gazassa. Israelilla on hänen mukaansa kuitenkin oikeus puolustaa itseään Hamasin kaltaisilta toimijoilta, jotka ovat samalla kaikkien länsimaiden vihollisia.

– Mutta jos Britannian ilmavoimien lentäjät auttavat suojaamaan Israelia, niin heidän on myös autettava Ukrainaa asejärjestelmillä ja muilla tavoin. Liittoumat toimivat molempiin suuntiin, Wallace sanoo.

”Kuin Top Gun -elokuvasta” – Israelin lentäjä kertoo öisestä taistelutehtävästä

Israelin asevoimat torjui viikonloppuna kumppanimaiden tuella lähes kaikki Iranin laukaisemat räjähdelennokit sekä risteily- ja ballistiset ohjukset.

Monet iranilaisista lennokeista tuhottiin jo kaukana Israelin ilmatilasta. Arrow-torjuntaohjusten luomasta kilvestä pääsi läpi viisi ballistista ohjusta, mutta niiden aiheuttamat vauriot jäivät vähäisiksi.

Majuri G -nimellä esittäytyvä israelilainen juristi ja reservilentäjä kertoo intensiivisen yön olleen vaativin hänen 20 vuotta kestäneen uransa aikana. Tiedossa oli, että läpi päässyt lennokki tai ohjus voisi aiheuttaa tuhoja asuinalueella tai strategisesti tärkeissä laitoksissa.

– Oli aikamoista, kun ilmassa oli satoja lennokkeja ja ohjuksia, joita torjuttiin ympärilläni. Loputtomat räjähdykset olivat kuin Top Gun- ja Star Wars -elokuvien yhdistelmästä, lentäjä sanoo Telegraph-lehdelle.

Majuri G kehuu kansainvälistä liittoumaa, joka auttoi torjumaan laajan hyökkäyksen.

– Lensimme hienossa koalitiossa Yhdysvaltain, Britannian ja muiden maiden kanssa. Kyseessä oli hyvin aggressiivinen Iranin koordinoima hyökkäys, jollaista ei ole ehkä nähty aiemmin modernissa sodankäynnissä. Mutta puolustus oli äärimmäisen vahva, israelilainen lentäjä kertoo.

Mukana oli myös Ranskan ja Jordanian ilmavoimien koneita. Iran perusteli toimiaan sillä, että Israelin ilmavoimat iski huhtikuun alussa konsulaattirakennukseen Syyrian Damaskoksessa. Hyökkäyksessä sai surmansa useita Iranin vallankumouskaartin upseereita ja muita sotilaita. Israel ei ole myöntänyt virallisesti toteuttaneensa ilmaiskua.

Majuri G oli valmiina yötehtäviin, sillä hänelle oli kertynyt yli 3 000 tuntia lentokokemusta. Matalalla lentävien risteilyohjusten metsästäminen oli tästä huolimatta haastavaa. Lentäjä joutuu luottamaan sensoreihin, sillä maan pintaa ei näe.

– Joissakin kohdissa se on hyvin lähellä. Voit nähdä katulamppuja tai muita kohteita, ja tunne on hyvin tukala. Mutta meidät on koulutettu hyvin, ja osoitimme että pystymme suorittamaan tehtävän.

Reserviläinen oli kotonaan vaimonsa ja lapsensa kanssa, kun hänet hälytettiin tositoimiin lauantaina. Mies kertoo käyneensä taistelutehtävän jälkeen suihkussa, nukkuneensa muutaman tunnin ja palanneensa toimistolle kello 16:een mennessä sunnuntaina. Ohjusten ja lennokkien tuhoaminen vaihtui sähköpostien läpikäymiseksi.

– Siirtymä on vaativa, mutta siihen vähitellen tottuu, Majuri G sanoo.

Iran teki kyberhyökkäyksiä jo ennen ohjusiskuja – ”Israel voi tehdä näyttävän vastatoimen”

Iran aloitti kostoiskunsa jo ennen viime viikonloppuna toteuttamaansa laajaa ohjus- ja lennokkihyökkäystä Israeliin, arvioi kokoomuksen kansanedustaja, kyberturvallisuuden dosentti Jarno Limnell.

Toimenpide oli vastatoimi huhtikuun alussa tehtyyn Israelin ilmaiskuun Syyrian Damaskoksessa sijaitsevan konsulirakennukseen, jonka yhteydessä useita Iranin vallankumouskaartin upseereita sai surmansa. Iranin hyökkäys torjuttiin lähes kokonaan Yhdysvaltain, Britannian, Ranskan ja Jordanian tuella.

– Näyttää siltä, että Iranin erilaiset kyberhyökkäykset Israeliin ovat kaksin- tai jopa kolminkertaistuneet viimeisten viikkojen aikana ennen lauantaista fyysistä iskua, Limnell sanoo Verkkouutisille viitaten omasta verkostostaan ja medioista kantautuviin tietoihin.

– Tämä ehkä kuvastaa sitä, että Iran on aloittanut Syyrian konsulaattiinsa kohdistuneen hyökkäyksen takia voimakkaammat kostoiskut ensin kybermaailmassa, mutta ei ole ilmeisesti onnistunut tässä kunnolla.

Hän korostaa, että fyysisen maailman tapahtumat heijastuvat kybermaailman puolelle ja huomiota kannattaa kiinnittää myös siihen suuntaan.

– Nyt Lähi-idässä on jännitteinen tilanne, ja isoin kysymys on se, milloin ja miten Israel kostaa Iranin hyökkäyksen.

Taustalla on vuosikymmeniä kestänyt jännitteinen tilanne kybermaailmassa Iranin sekä Yhdysvaltojen ja Israelin välillä.

– Yhdysvaltain kyberuhkia ja niiden tuottajia pohtivissa virallisissa arvioissa Iran on hyvin keskeisellä sijalla. Iranilla on kyberkyvykkyyksiä ja halua käyttää niitä, Limnell toteaa.

Israelin on puolestaan arvioitu olevan yksi maailman kyberkyvykkäimmistä valtioista sekä hyökkäyksen että puolustuksen suhteen.

– Vaikka Iran iski sotilaallisesti ensimmäistä kertaa suoraan Israelin maaperälle, on hyvä muistaa se, että näiden kahden valtion välillä on käyty kybersodankäyntiä jo vuosikymmenien ajan, Limnell sanoo.

Hän ottaa esimerkiksi yli kymmenen vuotta sitten tapahtuneen kyberoperaation, joka tähtäsi Iranin ydinaseohjelman hidastamiseen Stuxnet-haittaohjelmalla. Yhdysvaltain ja Israelin arvioidaan olleen Natanzin maanalaisen ydinvoimalan tietokonejärjestelmiin levinneen haittaohjelman takana. Virus käytännössä pysäytti Iranin ydinohjelman pitkäksi aikaa tuhottuaan uraanin rikastamiseen käytettyjä sentrifugeja.

Suurvaltapolitiikka

Jarno Limnellin mielestä kybertoimista ja -vaikuttamisesta puhuttaessa on myös hyvä muistaa, että se liittyy suurvaltapolitiikkaan.

Jo vuosien ajan on arvioitu, että Venäjä ja Kiina tukevat Irania hyökkäyksellisten ja puolustuksellisten kyberkyvykkyyksien rakentamisessa. Yhdysvallat ja Israel ovat puolestaan samalla puolella.

– Eli kyse ei ole pelkästään Israelista ja Iranista, vaan suuremmasta kehityskulusta. Tässä kokonaisasetelmassa ovat mukana maailman kyvykkäimmät kybertoimijat.

Limnell tähdentää kybermaailman oleva maantieteellisesti rajaton, joten erilaisten kyberhyökkäysten seurannaisvaikutukset saattavat levitä laajemmalle fyysiseen maailmaan.

Valtiot myös usein ulkoistavat erilaisia kyberoperaatioitaan ei-valtiollisille hakkeriryhmille, jotka tekevät likaisen työn. Jos nämä ei-valtiolliset toimijat jäävät kiinni, valtiot luonnollisesti kiistävät yhteytensä niihin.

– Minun mielestäni kannattaa seurata sitä, missä määrin Israel käyttää todennäköisessä vastatoimessaan kybertoimia, Limnell sanoo.

– Se voi tapahtua kaikessa hiljaisuudessa kulissien takana. Vaikutukset sitten näkyvät Iranissa, ja Israel pystyy tämän kiistämään. Tai sitten Israel tekee näyttävämmän iskun Stuxnetin tapaan, jos poliittista halua ja kykyä löytyy.

Limnell muistuttaa, että kyberkamppailuihin eri puolilla maailmaa liittyy vahvasti informaatioulottuvuus.

– Kyse on jatkuvasti käynnissä olevasta informaatiosodankäynnistä ja -vaikuttamisesta, jolla pyritään vaikuttamaan mielikuviin, kasvattamaan pelotetta ja vaikuttamaan vastustajan päätöksentekoon.

– Kaikkeen tähän liittyvään uutisointiin ja kuvamateriaaliin kannattaa suhtautua varsin suurella kriittisyydellä.

Arvio sotatoimista: Näin Israel voi vastata hyökkäykseen

Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin kerrottiin painostaneen Israelia rajoittamaan sotilaallista vastaustaan Iranin viikonloppuna tekemään ohjus- ja lennokkihyökkäykseen. Biden teki selväksi, ettei Yhdysvallat osallistuisi minkäänlaisiin hyökkäyksellisiin toimiin.

Neljä amerikkalaista hallintolähdettä kertoo NBC:lle, että Israelin tulevien toimien odotetaan jäävän rajallisiksi. Israel todennäköisesti iskee Iranin alueen sijasta maan tukemien miliisijoukkojen kimppuun esimerkiksi Syyriassa, Libanonissa, Irakissa tai Jemenissä.

Arvio pohjautuu aiempiin keskusteluihin Israelin johdon kanssa. Maan asevoimat (IDF) oli kartoittanut erilaisia tapoja vastata Iranin odotettuun hyökkäykseen. Israelin vastaiskun ajankohdasta ei ole tarkempaa tietoa, mutta se voi tapahtua minä hetkenä hyvänsä.

Iranin hyökkäyksen aiheuttamat vahingot jäivät hyvin vähäisiksi. Lähes kaikki risteilyohjukset, ballistiset ohjukset ja räjähdelennokit torjuttiin.

YK:n pääsihteeri António Guterres vetosi turvallisuusneuvoston istunnossa kaikkiin osapuoliin, jotta konfliktin laajeneminen vältettäisiin. Israelin YK-edustaja Gilad Erdan sanoi maan varaavan itselleen oikeuden kostotoimiin.

Iranin turvallisuusneuvoston entinen ulkopoliittinen johtaja Micky Aharonson sanoo Telegraph-lehdelle, että päätöksessä punnitaan monia eri tekijöitä.

– Mikä on oikea linja? Mikä luo pelotevaikutusta? Mikä aiheuttaa vähiten vahinkoa ulkopuolisille? Kuka tukisi [Israelia] ja kuka voisi olla mukana toimissa, Aharonson pohtii.

Iskut paljastivat Iranin todellisen heikkouden

Iran toteutti lauantain ja sunnuntain vastaisena yönä laajan ohjus- ja lennokkihyökkäyksen Israeliin.

Toimenpide oli vastatoimi huhtikuun alussa tehtyyn Israelin ilmaiskuun Syyrian Damaskoksessa sijaitsevan konsulirakennukseen, jonka yhteydessä useita Iranin vallankumouskaartin upseereita sai surmansa.

Iranin hyökkäys torjuttiin lähes kokonaan Yhdysvaltain, Britannian, Ranskan ja Jordanian tuella. Jopa 50 prosenttia iranilaisista ballistisista ohjuksista jäi laukaisupaikalle teknisten ongelmien vuoksi tai putosi ennen kohdettaan. Erään ohjuksen osia putosi koulurakennukseen Iranissa.

Useat asiantuntijat ovat pitäneet Iranin iskua merkittävänä strategisena epäonnistumisena. Sen katsotaan paljastaneen maan asevoimien todellisen heikkouden ja ohjusjärjestelmiin liittyvän propagandan katteettomat lupaukset.

Kirjailija Con Coughlin huomauttaa Telegraph-lehden kirjoituksessa, että vain yksi sadoista ohjuksista ja lennokeista pääsi kohteeseensa ja osui Nevatimin lentotukikohtaan Negevin autiomaassa. Vauriot olivat vähäisiä.

Israelin ohjuspuolustus on tehokas myös ballistisia ohjuksia vastaan. Arrow 3 -asejärjestelmä pystyy tuhoamaan lähestyviä ballistisia ohjuksia avaruudessa ennen niiden saapumista yläilmakehään.

Kyseessä oli Iranin ensimmäinen suora hyökkäys arkkivihollisena pitämäänsä Israelia vastaan vuoden 1979 vallankumouksen jälkeen. Hyökkäyksiä ovat aiemmin tehneet Iranin tukemat sotilaalliset ryhmät, kuten Libanonin Hizbollah-miliisi.

– Iranin ylin johtaja Ali Khamenei vakuutti viime viikolla, että Israelia tultaisiin rankaisemaan. – Lennokki- ja ohjuspommitus lähinnä paljasti Iranin asevoimien perustavanlaatuisen heikkouden. He ovat näyttäneet muulle maailmalle todellisen asemansa vihamielisenä valtiona, joka tukee maailmanlaajuista islamilaista terrorismin verkostoa ja joka aikoo sotia länttä ja sen liittolaisia vastaan, Con Coughlin toteaa.

Maanpaossa elävä iranilaisasiantuntija VU:lle: Israel on virittänyt ansan Iranin johdolle

Ruotsissa maanpaossa elävä iranilainen kirjailija ja ihmisoikeusaktivisti Iraj Mestaghi kertoo Verkkouutisille, että Iranin korkeimmalla johtajalla, ajatollah Ali Khameneilla oli Israelin huhtikuun alun iskun jälkeen kovat paineet tehdä vastahyökkäys, sillä omat kannattajat vaativat sitä.

Iran laukaisi yli 350 dronea, ballistista ohjusta ja risteilyohjusta kohti Israelia lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Kyseessä oli ensimmäinen tällainen hyökkäys maan historiassa.

Vaikka enimmäkseen Iranin alueen sisältä käynnistetty massiivinen isku aiheutti vain vähän vahinkoa, on Iranissa varoitettu, että Israelin vastaus voi kasvaa täysimittaiseksi sodaksi.

Israel käy takapihallaan sotaa ja pyrkii tekemään iskuja Iranin vallankumouskaartin ja muiden Iranin ohjaamien toimijoiden kohteisiin etenkin Syyriassa. Israel teki toisena pääsiäispäivänä kohdennetun iskun Iranin konsulaattiin Damaskoksessa. Siinä sai surmansa muun muassa Iranin vallankumouskaartin ilmavoimien ja maavoimien komentaja Mohammed Reza Zahedi ja 12 muuta henkilöä.

Iranin armeijan esikuntapäällikkö kenraalimajuri Mohammad Baqeri sanoi sunnuntaina iranilaisupseerien olleen Syyriassa maan laillisen hallinnon kutsumina ”terrorismin vastaisessa sodassa”. Baqeri kutsui Israelin iskua terrorismiksi.

Iraj Mestaghin mukaan ”Iranilla oli vain huonoja vaihtoehtoja”. Israel on herättänyt maailmanlaajuisesti negatiivisia tunteita Gazan sodan takia, mutta nyt Iranin iskun jälkeen Gaza ei ole enää keskipisteessä, mikä on Israelille voitto, Mestaghi arvioi.

– Iranin oli pakko iskeä sisäpoliittisista syistä ja tästä osoituksena on viimeinen perjantairukous Teheranissa, jossa oli ennätyksellisen vähän osanottajia.

Mestaghin mukaan tämä oli suorastaan noloa Khameneille, sillä normaalisti perjantairukouksessa on kymmeniätuhansia ihmisiä.

Iranin osallisuudesta ääri-islamistisen palestiinalaisen terroristijärjestö Hamasin väkivaltaiseen iskuun Israeliin lokakuussa 2023 on esitetty runsaasti väitteitä. Iran tukee Hamasia virallisesti ja  sen on syytetty koordinoineen iskua Israeliin Hamasin kanssa

Iranin vastaisku

Iranin vastaiskun taustalla on asiantuntijan mukaan vahvoja sisäpoliittisia vaikuttimia.

Iranissa alkoi syyskuussa 2022 ”Nainen, elämä ja vapaus” -liike moraalipoliisin murhattua 22-vuotiaan Mahsa Jina Aminin. Iraj Mestaghin mukaan jopa Iranin hallinnon kannattajien keskuudessa ajateltiin tuolloin, että ”miksi lyöt naisia, mutta et Israelia”.

Mestaghi kertoo että, Iran on saattanut koordinoida iskua Israeliin Yhdysvaltain kanssa kasvojen säilyttämisen takia, sillä isku oli kehno. Samanlainen koordinointi tehtiin sen jälkeen, kun Yhdysvaltain silloinen presidentti Donald Trump toimeenpani Iranin vallankumouskaartin kenraalimajuri Qasem Soleimainin surmanneen täsmäiskun tammikuussa 2020.

Iran välitti tuolloin Omanin kautta viestin Yhdysvalloille, että heidän on tehtävä vastaisku, jotta regiimi Teheranissa säilyttää kasvonsa. Vastaiskusta ei syntynyt henkilö- ja materiaalivahinkoja Yhdysvalloille eikä Trump tehnyt lisätoimenpiteitä, Mestaghi muistuttaa.

Hänen mukaansa Israelilla on nyt kuitenkin ”tilaisuus näpäyttää Irania”, sillä politiikassa pitää oikeaan aikaan myös bluffata. Jos Israel tiesi Iranin iskusta etukäteen, on sillä käytännössä kuitenkin nyt tilaisuus ottaa seuraava erävoitto Lähi-idän herruudessa.

EU ja Yhdysvallat haluavat säilyttää rauhan

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on uutisoitu varoittaneen Israelin pääministeri Benjamin Netanjahua, ettei Yhdysvallat osallistu Irania vastaan mahdollisesti vireillä olevaan vastaiskuun.

Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken ja puolustusministeri Lloyd Austin ovat mediatietojen mukaan korostaneet tarvetta välttää eskalaatiota Saudi-Arabian, Turkin, Egyptin ja Jordanian kanssa käydyissä keskusteluissa. Yhdysvaltain on kuitenkin kerrottu tukevan jatkossakin Israelin puolustusta.

Iraj Mestaghin mukaan Yhdysvallat on joutunut  Hamasin lokakuun terrorihyökkäyksestä alkaneen konfliktin seurauksena palaamaan Lähi-itään, mutta tämä ei ole Yhdysvaltain pitkäaikainen intressi. EU:lle tärkeintä on taas vakaus, jotta Euroopassa vältytään uudelta pakolaiskriisiltä.

Iraj Mestaghi sanoo Benjamin Netanjahun luoneen ”ansan” Ali Khameneille

Hänen mukaansa Iran on paperitiikeri, jonka asevoimat ovat heikot, eikä niitä ole suunniteltu konventionaaliseen sodankäyntiin. Iran on vuosikymmeniä puhunut ohjuskyvykkyydestään. Sen iskussa Israeliin ei kuitenkaan tapahtunut edes merkittävää materiaalivahinkoa, puhumattakaan henkilövahingoista.

– Israelilla on agentteja Iranin päätöksentekokoneistossa, Mestaghi muistuttaa.

Hän huomauttaa että jopa Hizbollahin johtaja Hassan Nasrallahin oikea käsi on ollut vuosia sitten Israelin palveluksessa.

Myös 1. huhtikuuta Damaskoksessa tapahtuneessa iskussa komentaja Zahedin liikkeitä seurattiin tarkasti, sillä hän saapui Iranista Damaskokseen vasta puoli kahdelta päivällä. On siis todennäköistä, että hänen jokaista liikettään vahdattiin niin Iranissa kuin Syyriassakin, Mestaghi kertoo.

Mestaghin mukaan Iraniin tullaan iskemään, mutta vastahyökkäys tulee olemaan kohdennettu. Yhdysvallat ei tule todennäköisesti liittymään iskun tekemiseen millään lailla.

Maanpaossa elävä Iranilaisasiantuntija uskoo tilanteen käyvän Iranin kannalta yhä hankalammaksi.

– Myös Hamas ja Hizbollah tullaan lyömään Israelin toimesta, mikä entisestään heikentää Irania, Iraj Mestaghi sanoo.

Hämmentävä epäonnistuminen: Iranin ohjuksista puolet ei päässyt perille asti

Israel torjui kumppanimaiden tuella viikonloppuna yli 300 Iranin laukaisemaa räjähdelennokkia ja ohjusta.

Suurin osa niistä tuhottiin ennen niiden saapumista Israelin ilmatilaan noin 1 800 kilometrin päässä laukaisupaikoista. Israelin asevoimien (IDF) mukaan 99 prosenttia kohteista tuhottiin.

Iran lähetti 170 lennokkia, yli 30 risteilyohjusta ja 120 ballistista ohjusta. Torjuntatehtävään osallistuivat myös Yhdysvallat, Britannia ja Ranska. Vauriot Israelissa jäivät lopulta vähäisiksi.

Iranin toimet olivat kosto huhtikuun alussa tehdystä Israelin ilmaiskusta Syyrian pääkaupunki Damaskoksessa, jossa sai surmansa useita korkea-arvoisia vallankumouskaartin upseereita.

Asiantuntijoiden mukaan vauriot saattoivat olla lopulta suurempia Iranissa ohjusten teknisten häiriöiden ja osien putoamisen seurauksena. Keskimatkan ballistisen ohjuksen ensimmäinen vaihe putosi Sirazin kaupungin lähellä sijaitsevaan kouluun. Muiden ohjusten osia syöksyi asutuskeskusten päälle.

Kolme Yhdysvaltain hallintolähdettä sanovat Wall Street Journal -lehdelle, että arviolta 50 prosenttia Iranin ballistisista ohjuksista kärsi teknisistä ongelmista. Niiden laukaisu epäonnistui tai ne syöksyivät maahan ennen kohdettaan.

– Tämä paljastaa totuuden Iranin paljon hehkutetusta ballististen ohjusten kyvykkyydestä, eräs hallintolähde sanoo.

 

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)