Verkkouutiset

Iran

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Iranin sota-alus upposi

Iranin laivaston hävittäjäalus Sahand upposi Bandar Abbasin satamamassa kesken korjaustöiden.

Asiasta kertoo esimerkiksi Sky News.

Kesken aluksen huoltotöiden vesi pääsi hallitsemattomasti aluksen tankkeihin, minkä vuoksi se kaatui kyljelleen ja painui osittain veden alle.

Onnettomuudessa loukkaantui lievästi useita henkilöitä. Osa loukkaantuneista vaati sairaalahoitoa.

Aluksen uppoamispaikka on erittäin matala. Iranin laivasto suunnittelee aluksen nostamista takaisin pinnalle lähitulevaisuudessa.

Uponnut hävittäjäalus on varustettu laivantorjuntaohjuksilla, ilmatorjuntaohjuksilla ja ilmatorjuntatykeillä.

Alukseen oli jälkiasennettu asejärjestelmiä, jotka ovat saattaneet nostaa sen painopistettä.

Kaksi muuta Iranin laivaston alusta on uponnut viimeisen kuuden vuoden aikana onnettomuuksissa.

Iran valmis ”kaikkiin keinoihin” Israelin hyökätessä Hizbollahia vastaan

Iranin korkeimman johtajan neuvonantaja varoittaa, että jos Israel käynnistää kattavan hyökkäyksen äärijärjestö Hizbollahia vastaan, Iran uhkaa käynnistää alueellisen sodan, jossa Iran ja ”vastarinta-akseli” tukevat Hizbollahia ”kaikin keinoin”.

Ajatollah Ali Khamenein ulkoasioiden neuvonantaja Kamal Kharrazi kertoo Financial Timesille, että islamilainen tasavalta ”ei ole kiinnostunut” alueellisesta sodasta ja on kehottanut Yhdysvaltoja painostamaan Israelia sodan eskaloitumisen estämiseksi.

Kysyttäessä häneltä, tukeeko Iran Hizbollahia – sen tärkeintä ja voimakkainta edustajaa alueella – sotilaallisesti täysimittaisen konfliktin sattuessa, Kharrazi vastasi:

– Kaikki libanonilaiset, arabimaat ja vastarinnan akselin jäsenet tukevat Libanonia Israelia vastaan.

– Olisi mahdollisuus laajentaa sota koko alueelle, jossa kaikki maat, mukaan lukien Iran, osallistuisivat. Siinä tilanteessa meillä ei olisi muuta vaihtoehtoa kuin tukea Hizbollahia kaikin keinoin, hän sanoi FT:n haastattelussa.

– Sodan laajentaminen ei ole kenenkään – ei Iranin tai Yhdysvaltojen – etujen mukaista, hän lisäsi.

Jännitteet Iranin, Yhdysvaltojen ja Israelin välillä ovat kiihtyneet äärijärjestö Hamasin 7. lokakuuta tekemän hyökkäyksen jälkeen sekä Israelin tehtyä vastahyökkäyksen Gazaan.

Hizbollah on vaihtanut lähes päivittäin laukauksia Israelin kanssa Libanonin vastaisella rajalla.

Iran ja Israel tekivät toisiaan vastaan myös ​​ohjusiskuja huhtikuussa. Molemmat osapuolet ovat kuitenkin pyrkineet lieventämään jännitystä ja iskut aiheuttivat vähän tuhoja.

Pelko Israelin ja Hizbollahin välisestä laajamittaisesta sodasta on voimistunut viime viikkoina molempien osapuolten yhä sotaisamman retoriikan keskellä, mikä on herättänyt huolta lännessä Iranin reagoinnista.

Iranin YK-lähetystö varoitti perjantaina ”tuhoisasta sodasta”, jos Israel aloittaa hyökkäyksen Hizbollahia vastaan, ja sanoi, että ”kaikki vaihtoehdot” ovat pöydällä.

Toinen iranilainen virkamies sanoi FT:lle, että Iran ei todennäköisesti kohdistaisi iskua suoraan Israeliin, vaan mobilisoisi Iranin tukemien militanttiryhmien verkoston alueella, joka muodostaa vastarinta-akselin.

Iran on valmistautumassa presidentinvaalien toiselle kierrokselle, joka on määrä pitää perjantaina. Presidentti Ebrahim Raisi kuoli toukokuussa helikopterionnettomuudessa.

Toisella kierroksella ovat vastakkain uudistusmielinen Masoud Pezeshkian, joka haluaa kehittää suhteita lännen kanssa, sekä kovan linjan ehdokas Saeed Jalili, joka suhtautuu vihamielisesti Yhdysvaltoihin.

Kharrazi sanoi FT:lle, että riippumatta siitä kuka voittaa, yleisen ulkopoliittisen linjan päättää korkein johtaja Khamenei, ja se tulee pysymään muuttumattomana.

Näin Iranista tuli uhka USA:lle

Vuosikymmeniä jatkuneista pakotteista huolimatta Iran on noussut keskeiseksi toimijaksi maailmanpolitiikassa, arvioivat The Wall Street Journalin haastattelemat asiantuntijat. Taloudellisesti heikko ja sisäisesti levoton maa on kaikesta huolimatta vaarallisempi uhka Yhdysvalloille nyt kuin vielä joitakin vuosikymmeniä sitten, lehdelle kerrotaan. Iran valitsee alkavalla viikolla seuraajan helikopterionnettomuudessa toukokuussa kuolleelle presidentti Ebrahim Raisille, mutta suurinta valtaa maassa käyttää jatkossakin ajatollah Ali Khamenei, maan hengellinen johtaja.

– Iran on monessa suhteessa vahvempi, vaikutusvaltaisempi, vaarallisempi ja uhkaavampi kuin 45 vuotta sitten, Brookings Institution-ajatushautomon Suzanne Maloney sanoo.

Maloney viittaa Iranin vuoden 1979 vallankumoukseen, joka pakotti maata hallinneen shaahin maanpakoon ja johti islamilaisen tasavallan perustamiseen. Nyt Yhdysvalloissa ja sen liittolaisissa herättää huolta Iranin ydinohjelma, maan tuki terroristijärjestöille sekä tiivistynyt yhteistyö Venäjän ja Kiinan kanssa. Iran on muun muassa toimittanut lennokkeja Ukrainassa hyökkäyssotaa käyvälle Venäjälle.

Yhdysvaltojen asettamilla pakotteilla ei ole ollut toivottua vaikutusta Iranin politiikkaan, asiantuntijat toteavat. WSJ:n mukaan Iranin nousua voi hyvästä syystä luonnehtia ”lännen epäonnistumiseksi”.

– Iran ei ole koskaan ollut näin vaikutusvaltainen Lähi-idässä… Kiina on ottanut Iranin talouden haltuunsa ja Iran on siirtynyt lähemmäs Venäjää, sanoo Iran-tutkija Seyed Hossein Mousavian Princetonin yliopistosta.

Yhdysvallat on tutkijoiden mukaan tehnyt virheitä Iranin suhteen. Vuonna 2003 Yhdysvallat syösti vallasta yhden Iranin vaikutusvaltaisimmista alueellisista vihollisista, Irakin diktaattori Saddam Husseinin. Myöhemmin Yhdysvallat keskittyi liikaa Iranin ydinohjelmaan, eikä puuttunut Iranin alueellisiin suunnitelmiin, sanoo itse Iranin ydinsopimuksen laatijoihin lukeutunut ex-diplomaatti Robert Einhorn.

Toisaalta Iranin ulkopoliittinen vaikutusvalta on kasvanut maan sisäisen vakauden kustannuksella. Maassa on viime aikoina esiintynyt laajoja mielenosoituksia hallintoa vastaan, ja maan johto on kansan silmissä menettänyt ”legitimiteettinsä”, sanoo Valkoisen talon kansallisessa turvallisuusneuvostossa työskennellyt Eric Brewer.

Mossadin operaattori: Iranin ei anneta rakentaa ydinasetta

Israelin tiedustelupalvelun mekanismit uusien agenttien värväämiseksi ovat hyvin hienovaraisia ja tarkkoja, nimimerkillä G esiintyvä tiedustelu-upseeri kertoo israelilaismedia Ynet Newsin haastattelussa.

Iranilaistaisena operaattorina G kertoo toimineensa useiden iranilaisten Mossadin kenttäagenttien kanssa. Hän kertoo olevansa varma siitä, että Iran ei onnistu kehittämään ydinasetta ilman, että Israel saa tietää asiasta.

– Olen luottavainen siitä, että Mossad tekee kaiken mahdollisen, jotta Iran ei saa pommia, hän sanoo.

G kertoo, että ennen rekrytointiyritystä tiedustelupalvelu on suunnitellut tarkoin koko prosessin lähtien aina taustatietojen hankinnasta lähtien. Jokaisen Mossadin rekrytoinnin takana on hänen mukaansa monta eri toimenpidettä.

– Tiedustelu-upseeri on esillä ja voi näyttää siltä, että hän työskentelee yksin, mutta häntä ympäröi kokonainen mekanismi, johon sisältyy teknologiaa sekä tiedustelu- ja johtohenkilöstöä, G sanoo.

Tärkeintä tehtävässä on G:n mukaan saada voitettua kohteen luottamus. Hänen mukaansa Mossad pyrkii rekrytoimaan erityisesti korkeissa asemissa olevia Iranilaisia henkilöitä, minkä vuoksi luottamuksen hankkiminen on erityisen pitkäjänteinen prosessi.

Merkittävä osa työstä on G:n mukaan ihmisten kanssa toimimista. Hänen mukaansa on kriittistä, että toiminnasta ei välity tietoa ulkopuolisille.

Kiina, Iran ja Saudi-Arabia ahkerimmat teloittajat

Vuoden 2023 aikana viranomaiset teloittivat yhteensä 1 153 ihmistä 16 eri maassa. Teloitusten määrä oli suurempi kuin kertaakaan vuoden 2015 jälkeen, kertoo Amnesty International vuosittaisessa raportissaan.

Vuonna 2023 ainakin 1153 ihmistä menetti henkensä viranomaisten suorittamissa teloituksissa. Teloitusten määrä kasvoi 31 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Teloitusten määrä on todellisuudessa huomattavasti suurempi, sillä esimerkiksi Kiina, Vietnam ja Pohjois-Korea eivät kerro tilastojaan julkisuuteen, mutta niiden tiedetään toteuttavan teloituksia laajasti.

Eniten ihmisiä teloitettiin Kiinassa, Iranissa, Saudi-Arabiassa, Somaliassa ja Yhdysvalloissa. Vaikka Kiinasta ei ole saatavilla tarkkoja lukuja, on selvää, että Kiina on yhä maailman suurin teloittaja.

– Huolimatta viime vuoden kasvusta teloitusten määrässä, teloituksia toteuttavat maat ovat selkeästi yhä pienempi, yksittäisistä maista koostuva vähemmistö maailmassa. Itse asiassa 89 prosenttia kaikista vuonna 2023 kirjatuista teloituksista tehtiin Iranissa ja Saudi-Arabiassa, Amnesty Internationalin Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson toteaa.

Lisäksi langetettujen kuolemantuomioiden määrä kasvoi maailmanlaajuisesti 20 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna.

Jyrkkä nousu johtui pääasiassa Iranista

Iranin osuus kaikista tilastoiduista teloituksista oli 74 prosenttia. Iranin viranomaiset teloittivat ainakin 853 ihmistä, mikä on 48 prosentin kasvu vuoteen 2022 verrattuna.

Teloitukset kohdistuivat suhteettomasti Iranin etniseen vähemmistöön, belutsheihin. Teloitetuista 20 prosenttia oli belutsheja, vaikka heidän osuutensa Iranin väestöstä on vain viisi prosenttia.

Vuonna 2023 Iranin viranomaiset käyttivät kuolemanrangaistusta välineenä toisinajattelijoiden tukahduttamiseksi vuoden 2022 “Woman Life Freedom”-mielenosoitusten jälkimainingeissa. Iranin viranomaiset teloittivat vuonna 2023 kuusi ihmistä näihin vuoden 2022 mielenosoituksiin liittyen.

Myös huumausainerikoksiin liittyvät teloitukset kasvoivat merkittävästi. Ainakin 481 teloitusta, joka on yli puolet Iranin 853 teloituksesta, liittyi huumausainerikoksiin. Huumausainerikosten perusteella toimeenpannut teloitukset ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia.

Myös Yhdysvalloissa ja Somaliassa nousua

Teloitusten määrä Yhdysvalloissa nousi 18:sta 24:ään. Idahossa ja Tennesseessä esitettiin lakiehdotuksia teloitusten toteuttamisesta ampumalla ja Alabamassa otettiin käyttöön uusi julma menetelmä, teloitus typpikaasulla.

Etelä-Carolinassa allekirjoitettiin uusi laki teloitusten valmisteluun tai toteuttamiseen osallistuvien henkilöiden henkilöllisyyden salaamiseksi.

Teloitusten määrä kasvoi myös Somaliassa vuonna 2023. Tilastoidut teloitukset kuusinkertaistuivat 2022 vuoden kuudesta teloituksesta ainakin 38:aan viime vuonna.

Lisäksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa langetetut kuolemantuomiot lisääntyivät jyrkästi, 66 prosenttia 298:sta vuonna 2022 494:ään viime vuonna.

144 maata lopettanut kuolemanrangaistuksen

Vaikka teloitusten määrä kasvoi huomattavasti, teloituksia suorittavien maiden määrä oli alhaisin Amnestyn tilastointihistoriassa. Teloituksia kirjattiin 16 maassa. Tällä hetkellä kuolemanrangaistuksen on kieltänyt kokonaan 112 maata.

Yhteensä 144 maata on lopettanut kuolemanrangaistuksen käytön lailla tai käytännössä. Valko-Venäjällä, Japanissa, Myanmarissa ja Etelä-Sudanissa ei kirjattu viime vuonna yhtään teloitusta. Kaikki nämä maat toteuttivat teloituksia vuonna 2022.

Vaikka yksikään maa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ei luopunut viime vuonna kuolemanrangaistuksen käytöstä, Keniassa, Liberiassa ja Zimbabwessa on vireillä lakiehdotukset kuolemanrangaistuksen käytön lopettamiseksi.

Ghanassa parlamentti äänesti kahden lakiesityksen puolesta, joilla kuolemanrangaistus poistetaan lainsäädännöstä, mutta vuoden 2023 loppuun mennessä lait eivät olleet vielä tulleet voimaan.

Aasiassa Pakistan luopui kuolemanrangaistuksen käytöstä huumausainerikoksissa.

Paljastavat kuvat: Venäjä näyttää saaneen uuden tappavan aseen

Ukrainan rintaman läheltä mediatietojen mukaan otetut kuvat vaikuttaisivat paljastavan Venäjän saaneen käyttöönsä uuden aseen.

Venäjän Kurskin alueelta väitetysti otetuissa kuvissa (alla) näytetään iranilaisvalmisteinen Mohajer-6-lennokki, joka on varustettu Qaem-5-täsmäpommeilla.

Asiaan ovat kiinnittäneet huomiota saksalainen Bild, BBC:n Venäjän toimitus ja Meduza.

Tv-ohjatun pommin kantama on iranilaislähteiden mukaan noin 40 kilometrin luokkaa. Se on otettu käyttöön vasta vuonna 2019.

Venäläisten tiedetään käyttäneen Mohajer-6-lennokkeja Ukrainassa jo pitkään tiedusteluroolissa. Tähän mennessä rintamalta ei ole kuitenkaan kerrottu, että lennokit olisivat operoineet aseistettuna. Pommeista X-palvelussa kertova Ukrainan sotaa seuraava Bildin toimittaja Julia Röpcke toteaakin pommitoimitusten kielivän siitä, että Iranin apu Venäjälle on noussut taas uudelle tasolle.

Erilaiset liitopommit ovat osoittautuneet varsin tehokkaiksi etulinjassa, missä Ukrainalla on pulaa ilmatorjunnasta.

”Iranin lentokaluston ei pitäisi edes pysyä ilmassa”

Irania vastaan kohdistetut kansainväliset pakotteet luultavasti vaikuttivat ainakin osin maan presidentin ja ulkoministerin kuolemaan johtaneeseen helikopterionnettomuuteen.

Poliittista johtoa kuljetti 30 vuotta vanha amerikkalaisvalmisteinen Bell 212 -helikopteri. Olosuhteet olivat hyvin haastavia, sillä presidentin seurue matkusti tiheässä sumussa vuoristoseudulla Iranin luoteisosissa.

Financial Times -lehden haastattelemat analyytikot ja entiset virkailijat uskovat, että turma johtui todennäköisesti teknisistä ongelmista. Iranin lentokalustolta puuttuu kipeästi kaivattuja varaosia. Niitä ei ole pystytty hankkimaan pakotteiden vuoksi.

St. Andrewsin yliopiston Iran-tutkija Ali Ansari sanoo maan lentokaluston olevan kuin metafora koko äärikonservatiiviselle hallinnolle.

– Se on vanhaa, sen ei pitäisi pystyä edes lentämään, mutta silti se tekee niin – kunnes ei tee enää, Ansari sanoo.

Bell 212 -helikopterit kehitettiin 1960-luvulla rahtikuljetuksiin ja pelastustehtäviin. Se pystyy kuljettamaan lentäjän lisäksi 14 henkilöä reilun 400 kilometrin päähän.

Sabotaasin tai vastaavan ulkoisen tekijän ei uskota vaikuttaneen helikopterin maahansyöksyyn. Israel on kiistänyt olleensa tapauksen taustalla.

Ongelmat lisäävät riskejä siviililiikenteessä, jossa käytössä ovat Airbus A300 -matkustajakoneet, joiden valmistus lopetettiin yli vuosikymmen sitten. Koneiden keski-ikä on 28 vuotta eli kaksinkertainen verrattuna muuhun maailmaan. Yksi Iran Air -lentoyhtiön A-300-koneista on lähes 40 vuotta vanha.

Osasta länsimaiden pakotteista luovuttiin vuonna 2015 solmitun ydinsopimuksen seurauksena. Iran ehti tilata Boeingilta ja Airbusilta uusia koneita yli 40 miljardin euron edestä. Diplomaattinen tilanne kiristyi vuonna 2018 Yhdysvaltain silloisen presidentti Donald Trumpin vetäydyttyä yksipuolisesti ydinsopimuksesta ja asetettua uusi pakotteita.

Iranin ilmavoimien tilanne on vielä kehnompi. Sen kalusto koostuu 1970-luvulla hankituista amerikkalaishävittäjistä, neuvostovalmisteisista koneista ja muutamasta lentokelpoisesta Ranskalta ostetusta Mirage F1-koneesta.

Iranissa voi puhjeta raju valtakamppailu

Helikopteriturmassa kuolleen Iranin presidentti Ebrahim Raisin oli ennakoitu nousevan maansa ylimmäksi johtajaksi 85-vuotiaan ajatollah Ali Khamenein jälkeen.

Yhteys presidentin Bell 212 -helikopteriin katkesi 19. toukokuuta noin 86 kilometriä Iranin luoteisosissa sijaitsevasta Tabrizin kaupungista. Paikallismediassa kerrottiin ensin pakkolaskusta ja presidentin paluumatkasta autolla. Seuraavana päivänä hänen kerrottiin saaneen surmansa ulkoministerin ja useiden avustajien kanssa.

Monet asiantuntijat uskovat onnettomuuden horjuttavan Iranin poliittista tilannetta. Uusi presidentti olisi löydettävä 50 vuorokauden kuluessa tilanteessa, jossa maa on osana alueellista sotaa. Iranin taloudellinen tilanne on lisäksi tukala.

Economist-lehden mukaan Iranissa on jo alkanut liikkua huhuja siitä, että turman taustalla olisivat epäsuositun Ebrahim Raisin lukuisat poliittiset viholliset.

Monet muistavat Raisin ”hirttotuomarina”, sillä hän ajoi tuhansille poliittisille vangeille kuolemantuomioita toimiessaan syyttäjänä Teheranissa 1980-luvulla. Presidentin kabinetti koostui lähinnä upseereista ja uskonoppineista tilanteessa, jossa maan valuutta romahti 55 prosentilla alle kolmessa vuodessa.

Raisin kuoleman jälkeen Ali Khamenein todennäköisin seuraaja lienee hänen toinen lapsensa Mojtaba, jolla on takanaan vallankumouskaartin tuki. Tämä vahvistaisi asevoimien roolia hallinnossa ja voisi lisätä alueellisia jännitteitä Israelin, Yhdysvaltain ja Saudi-Arabian kanssa.

Sauli Niinistö MTV:lle: Hän on Iranin linjan takana

Presidentti Sauli Niinistö kuvailee Iranin presidentti Ebrahim Raisin kuolemaan johtanutta helikopterionnettomuutta järkyttäväksi tapahtumaksi.

Turmassa sai lisäksi surmansa maan ulkoministeri ja useita muita henkilöitä.

– Tässä on nyt paljon puhuttu siitä, että miten se ehkä Iranissa vaikuttaa suhtautumisiin ja poliitikkoihin. Havaitsin kuitenkin, että uskonnollinen johtaja Khomeini oikeastaan viipymättä näytti tulevan ulos ja toteavan, että kaikki jatkuu, ei hätää, Sauli Niinistö sanoo MTV:lle.

Vuosina 2012–2024 tasavallan presidenttinä toiminut Niinistö tapasi edesmenneen Ebrahim Raisin vuonna 2022 pidetyssä YK:n yleiskokouksessa ja ajatollah Khomeinin jo aiemmin.

Hänen mukaansa on selvää, kuka todellisuudessa on Iranin poliittisen linjan takana.

– Kyllä ilmeisesti Iranissa asiat ovat niin, että uskonnollisen johtajan sananvalta on äärimmäisen laaja, Sauli Niinistö huomauttaa.

LUE MYÖS:
”Aito ystävä” – Näin Iranin edesmennyttä presidenttiä kuvaillaan Kremlissä (VU 20.5.2024)

”Aito ystävä” – Näin Iranin edesmennyttä presidenttiä kuvaillaan Kremlissä

Iranin presidentti Ebrahim Raisin vahvistettiin maanantaina kuolleen helikopteriturmassa vuoristoseudulla maan luoteisosissa. Valtionmedian mukaan presidentin helikopteri syöksyi maahan heikkojen sääolosuhteiden seurauksena.

Varapresidentti Mohammad Mokhber hoitaa tehtävää uuden presidentin valintaan saakka, jonka on tapahduttava lain mukaan 50 vuorokauden kuluessa. Turmassa sai surmansa myös Iranin ulkoministeri.

Eri maiden hallitukset ovat ilmaisseet surunvalittelunsa Iranille tapauksen johdosta. Myös Euroopan unioni osallistui helikopterin etsintäoperaatioon, vaikka äärikonservatiivista Ebrahim Raisia oli arvosteltu vakavista ihmisoikeusrikkomuksista.

Iranin edesmennyttä presidenttiä kuvailtiin erityisen lämpimästi Venäjällä. Maiden väliset suhteet ovat tiivistyneet Ukrainan sodan myötä, sillä Iran on toimittanut Venäjän asevoimille tuhansia räjähdelennokkeja ja muuta kalustoa.

Presidentti Vladimir Putin kuvaili tiedotteessa Raisia ”loistavaksi poliitikoksi” ja ”aidoksi Venäjän ystäväksi”.

– Hän auttoi suuresti henkilökohtaisella panoksellaan maidemme hyvän naapuruussuhteen kehitystä ja sen tuomista strategisen kumppanuuden tasolle, Putin toteaa tiedotteessa.

Moscow Times -lehden mukaan Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kuvaili helikopterionnettomuudessa kuolleita ”islamilaisen tasavallan todellisiksi patriooteiksi”.

Iranin presidentti kuollut onnettomuudessa

Iranin presidentti Ebrahim Raisi, ulkoministeri Hossein Amir Abdollahian, Itä-Azerbaidžanin maakunnan kuvernööri Malek Rahmati sekä muun muassa lentäjä, turvapäällikkö ja henkivartija ovat menehtyneet helikopterionnettomuudessa.

Iranin varapresidentti Mohsen Mansouri vahvisti X-viestipalvelussa Raisin kuoleman helikopterionnettomuudessa.

Onnettomuus johtui Tehran Timesin mukaan tiheästä sumusta.

Helikopteri syöksyi maahan Sungun-nimisen kuparikaivoksen lähelle. Se sijaitsee Jolfan ja Varzaqanin välissä Itä-Azerbaidžanin maakunnassa.

Sunnuntai-iltapäivän jälkeen metsäiselle ja vuoristoiselle alueelle on lähetetty 40 erillistä pelastusryhmää.

Ankara sää on sallinut alueelle pääsyn vain jalkaisin.

Kiina ja Iran valmistelivat feikkimateriaalia USA:n vaalien häiritsemiseksi

Kiina ja Iran valmistelivat tekoälyä hyödyntäen tekaistua materiaalia vaikuttaakseen Yhdysvaltojen vuoden 2020 presidentinvaaleihin.

Tehtyä feikkimateriaalia ei asiasta uutisoivan CNN:n mukaan kuitenkaan levitetty vaalien alla julkisesti. Kiinan ja Iranin kerrotaan valmistelleen materiaalia toisistaan riippumatta.

Tekoälyllä tehty vaalivaikuttamiseen tähtäävä ääni- ja videomateriaali on herättänyt kuitenkin huolen Yhdysvaltojen tiedusteluviranomaisissa. Nykyteknologialla uskottavan deepfake-sisällön tekeminen on huomattavasti helpompaa verrattuna Yhdysvaltojen vuoden 2020 presidentinvaalien aikaan käytössä olleeseen teknologiaan.

Vaikka teknisesti sisällön tuottamisesta on tullut aiempaa helpompaa, ei tekoäly yhdysvaltalaisviranomaisten mukaan kuitenkaan tee informaatiovaikuttamisesta suoranaisesti tehokkaampaa.

Ongelmana on viranomaisten mukaan sisällön levittäminen ja vaikuttamisen teemojen tunnistaminen.

Kiinan vaikuttamisoperaatiot ovat CNN:n haastatteleman viranomaislähteen mukaan olleet usein kömpelöitä, koska niissä ei ole osattu ottaa huomioon kulttuurillisia eroja.

– Heidän on todella vaikeaa ymmärtää erimielisyyksiä aiheuttavia ongelmia tai keinoja, jolla kyseisiä ongelmia voisi hyödyntää, hän sanoo.

Venäjä on puolestaan ollut vaikuttamisessa viranomaislähteen mukaan Kiinaa tehokkaampi.

Iran tuomitsi kuuluisan ohjaajan raipaniskuihin ja vankeuteen

Iran on tuominnut kuuluisan elokuvaohjaaja Mohammad Rasoulofin raipaniskuihin ja kahdeksan vuoden vankeuteen. Syynä on hänen asianajajansa mukaan väitetyt rikokset kansallista turvallisuutta vastaan. Asiasta kertoo CNN.

Rasoulofin asianajaja kertoo CNN:n mukaan, että iranilainen tuomioistuin on katsonut ohjaajan elokuvien olevan  ”esimerkkejä salaliitosta jossa aikeena maan turvallisuutta vastaan tehtävä rikos”. Raipaniskujen ja vankeuden lisäksi ohjaaja tuomittiin määrittelemättömän suuruisen sakon maksuun ja omaisuuden takavarikointiin.

Mohammad Rasoulof voitti Kultainen karhu -pääpalkinnon parhaasta elokuvasta Berliinin elokuvajuhlilla vuonna 2020 elokuvallaan ”There Is No Evil”, ja hänen elokuvansa ”A Man of Integrity” palkittiin kunniamaininnalla Cannesin elokuvajuhlilla vuonna 2017. Hänen viimeisin elokuvansa saa ensi-iltansa Cannesin elokuvajuhlilla Ranskassa ensi viikolla ja se kilpailee pääpalkinnosta.

Vuonna 2022 Iranin tuomioistuin tuomitsi ohjaajan yhdeksi vuodeksi vankeuteen ja kielsi häntä tekemästä elokuvia kahdeksi vuodeksi syytettynä ”propagandasta järjestelmää vastaan.” Iranin viranomaiset ovat aiemmin pidättäneet hänet useita kertoja ja muun muassa takavarikoineet hänen passinsa.

Iran esittelee hyökkäyksessä käytettyjä ballistisia ohjuksia

Iranin vallankumouskaarti toteutti yhdessä maan tukemien miliisijärjestöjen kanssa laajan ohjus- ja lennokkihyökkäyksen Israeliin 13. huhtikuuta. Operaatio oli kostotoimi Syyrian Damaskoksessa kuun alussa tehtyyn ilmaiskuun, jossa sai surmansa useita iranilaisia upseereita.

Iran lähetti kohti Israelia noin 170 räjähdelennokkia, 30 risteilyohjusta ja yli 120 ballistista ohjusta. Lähes kaikki niistä torjuttiin Yhdysvaltain, Ranskan, Britannian ja Jordanian ilmavoimien tuella. Nevatimin ja Ramonin lentotukikohtiin osui useita ohjuksia, mutta vauriot jäivät vähäisiksi.

Vallankumouskaarti esittelee arsenaaliaan Teheraniin perustetussa näyttelyssä. Se sisältää Mashregh Newsin mukaan myös historiallisen osion Iranin ja Irakin välisestä sodasta 1980-luvulla.

Esillä on 17 eri ballistista ohjusmallia, joista osaa käytettiin iskussa Israelia vastaan. Erään mallin kantama on yli tuhat kilometriä, ja se pystyy kuljettamaan kohteeseensa noin 500 kilogramman taistelukärjen.

Vallankumouskaartin prikaatikenraali sanoo CNN:lle, että ballistisen ohjuksen tarkkuus on alle viisi metriä. Hänen mukaansa Iran pystyy näyttämään omaa voimaansa lennokki- ja ohjusteknologialla. Upseeri vihjaa, että maan arsenaalista löytyy vielä modernimpaa kalustoa, jota ei ole käytetty tai esitelty julkisuudessa.

Israelin vastaisessa operaatiossa käytössä olivat myös Shahed-räjähdelennokit, joita on toimitettu Venäjälle tuhansia kappaleita. Niillä on isketty Ukrainan energiainfrastruktuuria ja muita siviilikohteita vastaan. Iran kiistää edelleen asian todisteista huolimatta.

Iran laukaisee omia Shahed-droonejaan kuorma-autojen lavalta. Yhden ajoneuvon lavalle mahtuu viisi lennokkia.

– Koko lento on ohjelmoitu etukäteen. Reitissä otetaan huomioon vihollisen tutkan aukkokohdat ja muut tekijät, jotka auttavat kohteen saavuttamisessa, upseeri sanoo.

”Massiivinen vastavoima” – Iranin suunnitelma epäonnistui

Yhdysvallat ja Saudi-Arabia ovat neuvotelleet turvallisuussopimuksesta, joka voisi toteutuessaan muuttaa Lähi-idän poliittista tilannetta merkittävästi. Neuvotteluiden kerrotaan edenneen viime viikkoina.

Tarkoituksena on luoda polku Israelin ja Saudi-Arabian välisten diplomaattisten suhteiden solmimiselle, jos Israel lopettaa sotansa Gazassa. Saudi-Arabia saisi turvallisuustakeiden ohella aiempaa edistyksellisempiä amerikkalaisia asejärjestelmiä.

Saudi-Arabian ulkoministeri Faisal bin Farhan sanoi al-Monitor-sivuston mukaan maanantaina, että kahdenväliset sopimukset olivat ”hyvin, hyvin lähellä”. Ministerin mukaan sopu edellyttää uskottavaa suunnitelmaa Palestiinan valtion tulevaisuudesta.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan analyytikko Ulrich Speck huomauttaa Iranin johdon tehneen kaikkensa Yhdysvaltain ja Saudi-Arabian välisen sovun estämiseksi. Vaikutustyö näyttää epäonnistuneen.

– Iran yritti estää tätä käyttämällä tukemiaan miliisijärjestöjä. Mutta saudien turvallisuusintressit pääsivät voitolle, mikä ajaa heitä kohti paljon syvempä turvallisuussopimusta Yhdysvaltain kanssa ja liennyttää suhteita Israeliin, Speck kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

– Massiivinen vastavoima Iranin hegemonisille pyrkimyksille Lähi-idässä, analyytikko sanoo.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)