Verkkouutiset

Unkari

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Xi Jinping kehuu Unkaria ”itsenäisestä ulkopolitiikasta”

Kiinan presidentti Xi Jinping ylisti keskiviikkona julkaistussa puheessaan Unkarin pääministeri Viktor Orbanin hallituksen ”itsenäistä ulkopolitiikkaa” ja ”suurvaltojen politiikan uhmaamista”, kertoo Financial Times.

Xi on parhaillaan viisipäiväisellä valtiovierailulla Euroopassa. Aiemmin kuluneella viikolla hän vieraili Ranskassa ja Serbiassa.

Puheessaan Xi kehotti myös Unkaria johtamaan Itä- ja Keski-Euroopan Kiina-politiikkaa.

– Yhdessä olemme kokeneet vaikeuksia ja uhmanneet voimapolitiikkaa. […] Olemme itsenäisinä valtioina löytäneet tapamme harjoittaa ystävällisiä ulkosuhteita muihin maihin, Xi totesi.

Orbanin hallitus on muiden Nato- ja EU-maiden mielipiteistä huolimatta tiivistänyt viime vuosina suhteitaan Kiinaan. Maa on myös ylläpitänyt ystävällisiä suhteita hyökkäyssotaa käyvään Venäjään. Asiantuntijoiden mukaan Xi kehut kohdistuvat juuri näihin seikkoihin.

Unkari on yksi Kiinan läheisimmistä kumppanimaista Euroopassa. Kiinan arvioidaankin kuluvan vuoden aikana sijoittavan Unkariin jopa 30 miljardia euroa. Maahan on suunnitteilla muun muassa kiinalainen sähköautotehdas.

Tavatessaan alkuviikosta Ranskan presidentti Emmanuel Macronin Xi totesi, että maailman on vältettävä ”uusi kylmä sota”. Kiina on pitkään pyrkinyt houkuttelemaan Euroopan maita ottamaan etäisyyttä Yhdysvaltoihin, joka Xin mukaan pyrkii rajoittamaan Kiinan nousua ja kasvua.

Vieraillessaan maanantaina Serbiassa Xi taas kritisoi Natoa Belgradin pommittamisesta vuonna 1999. Nato aloitti Jugoslavian pääkaupungin pommitukset pysäyttääkseen maan albaanivähemmistöön kohdistuneet etniset puhdistukset Kosovon sodan aikana.

Eurooppalaisten poliitikkojen huolia Kiinasta tuskin hälventää se, että Xin valtiovierailut kohdistuivat Unkariin ja Serbiaan – verrattain pieniin maihin, joita kuitenkin pidetään Euroopan Kiina-myönteisimpinä.

Serbialaisen BIRN-ajatuspajan Milos Damnjanovicin mukaan Naton yli kahden vuosikymmenen takaiset pommitukset aiheuttavat edelleen Serbiassa katkeruutta Natoa ja Yhdysvaltoja kohtaan.

– Se luo solidaarisuuden tunnetta Serbian ja Kiinan välille, Milos Damnjanovic kommentoi.

Kiinan vahvistunut asema on Damnjavonicin mukaan osittain myös lännen syytä.

– On tavallaan EU:n ja lännen epäonnistuminen, että Kiina on niin merkittävässä asemassa. Länsi jättää tyhjää tilaa, jota Kiina mielellään täyttää, Damnjanovic toteaa.

Gazprom alkaa sponsoroida Unkarin jalkapallomestareita

Unkarin pääministeri Viktor Orbán ei näe mitään pahaa siinä, että Venäjän kaasumonopoliyhtiö Gazprom – joka yritti toissa talvena Kremlin käskystä jäädyttää Euroopan – alkaa sponsoroida unkarilaista jalkapallojoukkuetta, eikä mitä tahansa joukkuetta vaan maan mestaria. Unkarin hallitus on tehnyt selväksi, että se tukee Gazpromin ja Ferencvárosin välistä sponsorisopimusta, josta raportoi unkarilainen päivälehti Blikk.

Luxemburgilaisen RTL-kanavan kysymykseen siitä, muodostaako Venäjän valtionyhtiön sopimus uhan Unkarin suvereniteetille, hallitus vastasi:

– Mitä enemmän suuret, kansainväliset yhtiöt investoivat Unkarin urheiluun, sen parempi, eikä Gazprom ole pakotelistalla.

Ferencváros-seuran johtaja Gábor Kubatov on Orbánin johtaman Fidesz-puolueen varapuheenjohtaja.

Unkarin hallituksen ja Kremlin väliset suhteet ovat varsin läheiset. Orban on ainoa EU-johtaja, joka on vieraillut Vladimir Putinin luona Moskovassa Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman laittoman hyökkäyssodan jälkeen. Vierailun jälkeen viime vuonna Gazprom lupasi Unkarille kaasua enemmän kuin sopimus edellyttää sekä kannusteita ajantasaisista maksuista.

Ennen Venäjän hyökkäyssotaa Gazprom oli Euroopan jalkapalloliitto EUFAn kumppani ja saksalaisen jalkapalloseura FC Schalke 04:n sponsori. Nämä sopimukset lopetettiin hyökkäyksen alkamisen jälkeen.

Gazprom haluaa tukea Ferencvárosia, joka ilmeisesti voittaa tänä vuonna Unkarin jalkapallomestaruuden kuudetta kertaa peräkkäin, vaikka yhtiö on kärsinyt katastrofaalisia tappioita. Viime vuonna yhtiön vienti putosi 84 prosenttia verrattuna sotaa edeltäneeseen vuoteen 2021. Sen jälkeen, kun yhtiön kaasunvälityssopimus Ukrainan kanssa raukeaa ensi vuonna, sille jää yhteys Euroopan markkinoille enää Turkin kautta, jolloin sen kaasun vienti putoaa 10 prosenttiin sotaa edeltäneestä ajasta.

Vielä vuonna 2007 Orbán kritisoi silloisen Unkarin hallituksen energiapolitiikkaa ja riippuvuutta Gazpromista. Hän ei omien sanojensa mukaan halunnut Unkarista tulevan Gazpromin onnellisin parakki.

Unkari uhkaa estää EU:n avun Ukrainalle

Unkarin ulkoministeri Peter Szijjarto sanoo The Kyiv Independentin mukaan, että Ukraina harjoittaa noitajahtia maassa toimivia unkarilaisia yrityksiä vastaan ja uhkaa estää EU:n lisäavun, ellei politiikkaa muuteta.

Ukrainan kansallinen korruptionvastainen virasto on aiemmin nimennyt Unkarin OTP Bankin ”sodan kansainväliseksi sponsoriksi”. Toimenpide aiheutti Unkarin vastalauseen ja julistuksen, jonka mukaan se estäisi avun Ukrainalle. OTP-pankki poistettiinkin väliaikaisesti listalta.

Unkari on edelleen vaatinut, että se saa takeet siitä, ettei OTP:tä ja muita unkarilaisia yrityksiä lisätä luetteloon tai niille määrätä seuraamuksia.

Szijjarton viimeisin valitus Ukrainaa vastaan liittyi väitteisiin, joiden mukaan maa aikoi peruuttaa useita unkarilaislääkeyhtiö Richterin lääkkeiden jakelulupia.

– Unkarin kanta pysyy ennallaan ja selvänä. Ennen kuin saamme Ukrainan puolelta takuun siitä, että he lopettavat Ukrainassa toimet unkarilaisia yrityksiä vastaan eivätkä aloita uudelleen noitajahtia, emme voi osallistua sellaisiin (tukipäätöksiin), Szijjarto sanoi.

Unkari on estänyt 500 miljoonan euron avun Ukrainalle Euroopan rauhanrahastosta. Szijjarto sanoi, että Unkari estää myös 1,5 miljardin euron EU-avun nelivuotisesta Ukrainan rahoitusvälineestä, josta kaikki 27 EU-johtajaa, mukaan lukien Unkarin pääministeri Viktor Orban, sopivat helmikuussa.

On epäselvää, kuinka Unkari yrittäisi estää Ukrainan rahoitusjärjestelyn erän, sillä apu oli jo hyväksytty seuraavalle neljälle vuodelle ja Orbanin pyyntö tarkistaa sitä vuosittain hylättiin.

Viktor Orbán on uhatumpi kuin vuosikymmeneen

Unkarin pääministerin Viktor Orbánin hallintoa ravisteleva skandaalivyyhti on Yhdysvalloissa työskentelevän unkarilaissyntyisen tutkija András Tóth-Czifran mukaan maan vakavin poliittinen kriisi vuosikymmeneen.

– Draama sai alkunsa helmikuussa lakimiehen havaittua sattumalta, että presidentti Katalin Novák, pääministerin liittolainen, oli armahtanut pedofiilin avustamisesta tuomitun miehen. Sittemmin kriisi on vain syventynyt. Tämä on sitäkin merkittävämpää, kun otetaan huomioon Orbánin rautainen ote Unkarin instituutioista ja suurimmasta osasta maan mediaa, FPRI-ajatushautomon Euraasia-tutkimusohjelmassa toimiva Tóth-Czifra sanoo Centre for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.

Paljastukset ovat hänen mukaansa iskeneet erityisen voimakkaasti, koska lasten hyväksikäytön peittelyyn osallistuneen henkilön armahtaminen vie uskottavuutta Orbánin ja tämän liittolaisten tekopyhältä ja äärikonservatiiviselta retoriikalta.

Orbánin johtama Fidesz-puolue ja sille uskolliset tiedotusvälineet pyrkivät kääntämään tilanteen edukseen uhraamalla tiettyjä skandaalissa ryvettyneitä henkilöitä ja väittämällä, että todellisia lasten hyväksikäyttäjiä ovatkin oppositiopuolueet. Nämä toimet ovat Tóth-Czifran mukaan kääntyneet pikemminkin Fidesziä itseään vastaan ja syventänyt puolueen sisäisiä jakolinjoja.

– Yksi asia on varma: kriisi tekee sisäpolitiikasta myrskyisämpää kuin kertaakaan sitten vuoden 2015, jolloin Orbánin luottomies ja puolueen talousjohtaja Lajos Simicska irtisanoutui hänestä julkisesti, Tóth-Czifra toteaa.

Vuonna 2015 Orbán selvisi myrskystä kuivin jaloin ja onnistui lopulta jopa lujittamaan valtaansa. Nyt tilanne on kuitenkin Tóth-Czifran mukaan erilainen.

– Hänen otteensa hallituksesta on vahvempi kuin silloin, joten hänen mahdollisuutensa toistaa temppunsa eivät ole huonot. Emme kuitenkaan voi tietää, kuinka käy, ennen kuin tapauksen koko laajuus on selvillä. Toistaiseksi siitä on nähty vasta alkua.

EU-parlamentti haastaa komission oikeuteen Unkari-rahoista

Euroopan parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunta hyväksyi maanantaina lähes yksimielisesti mietinnön, jonka perusteella parlamentti haastaa EU:n komission oikeuteen.

Taustalla on kiista komission viime joulukuussa Unkarille vapauttamasta kymmenestä miljardista eurosta, jotka olivat jäädytettynä Unkarin oikeusvaltio-ongelmien vuoksi.

Unionin varojen ehdollisuusmekanismin pääneuvottelija Petri Sarvamaan (kok.) mukaan oikeustoimi on perusteltu veronmaksajien varojen valvonnan ja demokratian suojelemisen näkökulmasta tarkasteltuna.

– On saatava selvyys siihen, toimiko komissio laillisesti joulukuisessa päätöksessään vapauttaa kymmenen miljardia EU-varoja Unkarille, hän sanoo tiedotteessaan.

Sarvamaan mukaan komission päätös vapauttaa varat oli kaikkea muuta kuin läpinäkyvä.

– Hämärän peitossa on tapahtumien tarkka kulku, sekä se miten ja millä perusteilla komissio päätyi vapauttamaan varoja juuri joulukuun huippukokouksen aattona. Aihetta ei parlamentille haluttu avata tammikuun alussa pidetyssä kuulemisessa, vaikka tätä itsekin suoraan komissaareilta kysyin, hän kertoo.

Toinen keskeinen kysymys on Sarvamaan mukaan se, millä perustein komissio arvioi Unkarin edistyneen oikeusvaltio-ongelmien ja EU:n perussopimuksen noudattamisen saralla.

– Miten komissio on voinut antaa positiivisen arvion toimista, joiden käytännön vaikutuksia ei olla voitu vielä tietää. On hyvä, että asia jää nyt lopulta EU:n tuomioistuimen ratkaistavaksi, toteaa Sarvamaa.

Unkari vastustaa ennakkosuosikkia Naton seuraavaksi pääsihteeriksi

Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó ilmoitti tiistaina maan vastustavan Alankomaiden pääministeri Mark Rutten mahdollista valintaa Naton seuraavaksi pääsihteeriksi, uutisoi Politico.

Naton pääsihteerin paikka vapautuu myöhemmin tänä vuonna. Rutten nimi on esiintynyt usein pääsihteerispekulaatioissa ja hänellä on takanaan Yhdysvaltojen tuki. Kolmasosa puolustusliiton 31 jäsenvaltiosta ei ole vielä päättänyt, seisoako hollantilaisen takana.

Rutte tunnetaan Unkarin hallinnon pitkäaikaisena kriitikkona. Hän tuomitsi vuonna 2021 jyrkkäsanaisesti Unkarin uuden seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä syrjivän lainsäädännön todeten, ettei Unkarilla ole enää mitään asiaa olla Euroopan unionissa.

Szijjártón mukaan Unkari ei voi tukea henkilöä, joka aikaisemmin halusi pakottaa sen polvilleen.

– Pitkän aikavälin tavoitteena on viedä Unkari polvilleen tässä asiassa, Rutte sanoi vuonna 2021.

Britannia, Saksa ja Ranska ovat myös luvanneet tukensa Ruttelle, jonka sanotaan nauttivan (Donald) Trump -kuiskaajan mainetta. Tästä arvioidaan olevan hyötyä, mikäli Natosta kriittiseen sävyyn puhunut ex-presidentti tekee paluun Valkoiseen taloon marraskuun vaaleissa.

Rutte saa myös kritiikkiä. Baltian maissa on hiertänyt hänen haluttomuutensa lisätä Alankomaiden puolustusmenoja. Romanian presidentti Klaus Iohannis on puolestaan päättänyt haastaa Rutten osoittaakseen tyytymättömyyttä siitä, että Alankomaat on pitkään vastustanut Romanian liittymistä vapaan liikkuvuuden Schengen-alueelle.

Unkarin presidentti allekirjoitti Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioinnin

Unkarin tuore presidentti Tamas Sulyok on allekirjoittanut tiistaina Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioinnin. Sen myötä ratifionti saa Unkarin osalta sinettinsä, uutisoi muun muassa Ruotsin yleisradioyhtiö SVT.

Unkari oli viimeinen Naton jäsenmaa, joka hyväksyi Ruotsin jäsenyyden. Koska Sulyok astui virkaansa tiistaina, arvioitiin, että presidentin allekirjoitusta jouduttaisiin odottamaan. Hän kuitenkin allekirjoitti ratifiointipäätöksen ensimmäisten virkatehtäviensä joukossa.

Ratifiointiasiakirja on talletettava fyysisesti Yhdysvaltain ulkoministeriöön, minkä jälkeen Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg voi kutsua Ruotsin liittymään Naton jäseneksi.

Ruotsin ulkoministeri Tobias Billström matkustaa pian Yhdysvaltoihin ja toimittaa asiakirjan ulkoministeriöön.

Unkari tiivistää suhteita Iraniin

Unkarin ulkoministeri Peter Szijjarto on Iranin vierailullaan allekirjoittanut maataloustuotteita koskevan kauppasopimuksen, joka tiivistää maiden välisiä suhteita.

Asiasta uutisoi ukrainalaislehti Kyiv Independent.

– Tänään allekirjoitettu ja voimaan tullut Iranin ja Unkarin välinen yhteistyösopimus tarjoaa lisää kauppamahdollisuuksia maatalouden ja elintarviketeollisuuden aloilla, Szijjarto sanoo.

Iran on tukenut Venäjää muun muassa toimittamalla ohjuksia ja lennokkeja Venäjälle. Lisäksi maa on tukenut kauppareitteihin iskeneitä Huthikapinallisia. Euroopan unioni on asettanut laajoja pakotteita Irania vastaan.

Myös kokoomuksen kansanedustaja ja kenraalimajuri evp Pekka Toveri on kommentoinut Unkari ja Iranin kauppasopimusta.

– Näyttää siltä, että Petri Sarvamaan aloittamaa hyvää hanketta Unkarin laittamiseksi kuriin EU:ssa on syytä jatkaa ja laajentaa, Toveri kirjoittaa.

Hän viittaa europarlamentaarikko Sarvamaan aloitteeseen, jonka tavoitteena on estää Unkaria jumiuttamasta EU:n päätöksentekoa. Unkarin presidentti Victor Orban on toiminnallaan hidastanut unionin Ukrainan tukipakettien käsittelyä.

Unkari ostaa Ruotsilta neljä hävittäjää – sai tilaisuuden muuttaa kantaansa

Unkari on ostamassa Ruotsilta neljä Jas 39 Gripen -hävittäjää. Asiasta kertoivat Unkarin ja Ruotsin pääministerit Viktor Orbán ja Ulf Kristersson tiedotustilaisuudessa. Tilaisuus järjestettiin Kristerssonin vierailun yhteydessä Unkarin pääkaupungissa Budapestissa perjantaina.

Unkarilla on entuudestaan liisattuna Ruotsista 14 hävittäjää. Ne siirtyvät Unkarin omiksi vuonna 2026.

Unkari on viimeinen Nato-maa, joka ei ole ratifioinut Ruotsin Nato-jäsenhakemusta. Viktor Orbán mainitsi tiedotustilaisuudessa, että maanantaina 26. helmikuuta on Unkarin parlamentin kevätkauden avaava kokous, jossa ”prosessi saadaan päätökseen”.

Orbánin mukaan hävittäjähankinnan ja Nato-jäsenyyden ratifioinnin välillä ei kuitenkaan olisi suoraa yhteyttä. Mikä sai Orbánin ja hänen johtamansa valtapuolue Fideszin muuttamaan mieltään, media kysyi Orbánilta tiedotustilaisuudessa.

– Kyse ei ole mielen muuttamisesta, me kävimme läpi prosessin, Orbán sanoi. Tähän prosessiin kuului luottamuksen rakentamista, ja tiedotustilaisuudessa Kristersson ja Orbán kehuivat, miten Ruotsi ja Unkari ovat historiassa tukeneet toisiaan.

Orbán muisteli myös, miten Unkarin hyväksymisprosessi Euroopan unionin jäseneksi vuonna 2004 kesti pidempään kuin mitä Unkarissa toivottiin ja lisäsi, että silloin Ruotsi tuki Unkarin jäsenyyden nopeampaa hyväksymistä.

Unkarilainen Telex kirjoittaa, että on edelleen epäselvää, mitä Orbán ja hänen puolueensa edustajat tavoittelivat viivyttelyllään. Ruotsissa taas arvioidaan, että vaikka hävittäjäkaupalla ja Nato-jäsenyyden ratifioinnilla ei ole toisiinsa suoraa yhteyttä, ne ovat toistensa kannalta merkityksellisiä.

Ruotsissa yleisradioyhtiö SVT:n senioritoimittaja ja politiikan kommentaattori Mats Knutsonilla saattaa olla vastaus.

– Tämä antaa Unkarille tilaisuuden muuttaa kantaansa. Syksyn ja talven aikana olemme kuulleet unkarilaisilta poliitikoilta erittäin rankkaa kritiikkiä, emmekä kaikkien vähiten Orbánin oman Fidesz-puolueen edustajilta. Kritiikissään he ovat uskoneet, että Ruotsi kritisoi heitä eikä keskinäistä luottamusta ole, Knutsson sanoi.

Nyt perjantain tiedotustilaisuudessa sävy oli kuitenkin se, että luottamus on ollut korjattavissa keskusteluissa, joita on käyty pääministerien välillä.

– Nyt tämänpäiväisen lehdistötilaisuuden jälkeen ei ole mitään syytä epäillä sitä, että Unkari hyväksyy Ruotsin Nato-jäsenyyden maanantaina.

Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson ja Unkarin pääministeri Viktor Orbán Budapestissa perjantaina. AFP / LEHTIKUVA / ATTILA KISBENEDEK

 

Unkari viimein äänestämässä Ruotsin Nato-jäsenyydestä ensi viikolla

Unkarin valtapuolue Fidesz esittää, että Unkarin parlamentti äänestäisi Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioimisesta tulevana maanantaina. Asiasta kertoo unkarilaislehti Telex.

Telex pohjaa tietonsa unkarilaisparlamentaarikko Máté Kocsisin Facebookissa julkaisemaan kuvaan. Kuvassa on virallinen esityskirje Unkarin parlamentin puhemiehelle. Koscis esittää, että Unkarin parlamentti ottaisi käsiteltäväkseen Ruotsin kuningaskunnan Nato-jäsenyyden liittymispöytäkirjasta äänestämisen parlamentin kevätkauden ensimmäisessä istunnossa. Istuntokausi käynnistyy tulevana maanantaina 26. helmikuuta.

Olennaista esityskirjeessä on, että Kocsis kirjoittaa, että Fidesz-puolueen parlamenttiryhmä haluaa tukea esitystä.

Ruotsi haki Naton jäsenyyttä samaan aikaan Suomen kanssa keväällä 2022. Matka on ollut kivinen Turkin ja Unkarin viivytäessä hakemuksen hyväksymistä. Turkki hyväksyi jäsenyyden viimein tammikuun 2024 lopulla, ja jäsenyydestä puuttuu enää Unkarin hyväksyntä.

Sen puolesta, että asia olisi viimeinkin nytkähtämässä eteenpäin, antoi pienen vihjeen Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson maanantaina. Vieraillessaan Puolan pääkaupungissa Varsovassa tapaamassa pääministeri Donald Tuskia Kristersson vihjaisi asiasta lehdistötilaisuudessa. Kristerssonilta kysyttiin, miten asia etenee, ja tämä vastasi olevansa menossa käymään Budapestissa ja että vierailun päivämääriä viilataan jo.

Myös unkarilainen Index-lehti kertoi viikonloppuna, että Unkarin pääministeri Viktor Orbán mainitsi lauantaina pitämässään puheessa, että Ruotsin ratifioinnista voidaan äänestää parlamentin kevätkauden ensimmäisessä istunnossa.

Unkari hiekoittaa nyt EU:n seuraavia Venäjä-pakotteita

EU muotoilee parhaillaan seuraavaa Venäjä-pakotteiden pakettia, mutta Unkari on asettumassa poikkiteloin. Asiasta kertoo Financial Times, jonka lähteet kertoivat pakotteista keskustellun keskiviikkona EU:n lähettilästapaamisessa.

Seuraavassa pakotepaketissa on tarkoitus asettaa pakotteita kolmea kiinalaista ja yhtä intialaista yhtiötä vastaan siksi, että ne tavalla tai toisella auttavat Venäjää sen käymässä hyökkäyssodassa Ukrainaa vastaan. Varsinkaan kiinalaiset yhtiöt eivät sopineet Unkarille, FT:n lähteet kertoivat.

Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó on jo aiemmin kommentoinut, että kiinalaisille yrityksille asetettavat pakotteet voisivat tehdä suhteista Kiinaan jopa mahdottomia ja aiheuttaa EU:n ja Kiinan suhteissa negatiivisen kierteen. Unkarilainen Telex huomauttaa, että tapaamisessa lähettilästapaamisessa saavutettiin kuitenkin sopu 50 miljardin euron apupaketista Ukrainalle. Unkarin pääministeri Viktor Orbán nimittäin luopui sen vastustamisesta kaksi viikkoa aiemmin.

Kiinalaisia ja intialaisia on yritetty saada EU:n pakotteiden kohteeksi samasta syystä jo noin vuosi sitten, FT huomautti. Tuolloin yksimielisyyttä ei syntynyt, eikä ilmeisesti synny nytkään. EU-jäsenmaiden on saavutettava pakotteista äänestämällä yksimielinen lopputulos ennen kuin ne voivat astua voimaan.

Uutistoimisto Bloomberg kertoi aiemmin helmikuussa, että valmistella olevalla pakotekierroksella olisi tarkoitus määrätä sanktioita yrityksille, joiden kotipaikkoina ovat myös Hongkong, Serbia, Kazakstan, Sri Lanka, Thaimaa ja Turkki. FT:n mukaan se sisältäisi lähes 200 luonnollista henkilöä ja oikeushenkilöä.

Valmisteilla oleva pakotepaketti on järjestyksessä kolmastoista. Paketti on vanhempien tietojen mukaan tarkoitus esitellä siihen mennessä, kun Venäjän Ukrainaa vastaan aloittamasta hyökkäyksestä tulee kuluneeksi kaksi vuotta helmikuun 24. päivänä.

 

 

 

Viktor Orbán: Ukraina voisi toimia puskurivyöhykkeenä lännen ja Venäjän välillä

Unkarin pääministeri Viktor Orbán sanoo, että Ukrainasta olisi tultava puskurivyöhyke Venäjän ja Naton välillä, muuten se ”menettää alueensa”, koska venäläiset hyökkäävät maahan ”kerta toisensa jälkeen”.

– Pidimme siitä tai emme, pitivät siitä ukrainalaiset tai evät, maailmankartalla Ukraina on siellä missä se on. Paras mahdollisuus heille olisi tulla puskurivyöhykkeeksi Venäjän ja lännen välillä – tietysti turvallisuustakein. Jos niin ei tapahdu, Ukraina menettää alueensa. Venäläiset tuhoavat Ukrainan yhä uudelleen ja uudelleen ja uudelleen ja uudelleen. Venäjä ei koskaan hyväksy ovelleen Ukrainaa EU:n ja Naton jäsenmaana, Orbán sanoi Ukrinformin mukaan haastattelussa Itävallan entisen liittokanslerin Wolfgang Schüsselin kanssa.

Schüsselin mukaan on olemassa vain ”yksi järkevä päätös, Ukrainan EU- ja Nato-jäsenyyttä koskevien neuvottelujen välitön käynnistäminen ja samanaikaiset neuvottelut tulitauosta.”

Schüssel sanoi, että ”et voi vain seistä sivussa tekemättä mitään, kun Venäjä valloittaa Ukrainan esteettömästi”.

Hän muistutti myös Unkarin vuoden 1956 vallankumouksesta, jonka Neuvostoliiton joukot tukahduttivat, ja että tuolloin unkarilaiset, kuten nykyiset ukrainalaiset, uhrasivat henkensä ”itsenäisyytensä, vapautensa ja Euroopan puolesta”.

Orbán puolestaan totesi, että ukrainalaiset ”eivät suojele Eurooppaa, toisin kuin Unkari tuolloin”.

– Ukraina ei tarjoa meille eurooppalaisille mitään lisäturvaa, koska suurin osa meistä on jo Naton jäseniä, joka on paljon vahvempi kuin Venäjä. Ei ole uhkaa, että Venäjä hyökkää Naton liittolaista vastaan, hän sanoi.

Orbán kertoi, että hän oli kaksi viikkoa ennen sodan alkua Moskovassa ja hänellä oli tunne, että hyökkäys oli mahdollinen. Orbánin mukaan hän jakoi vaikutelmansa Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergille ja kertoi hänelle, että ”venäläiset uskovat ennemmin tai myöhemmin, että heidän on ratkaistava konflikti Ukrainan kanssa väkisin, jos Ukraina haluaa liittyä Natoon”.

Orbánin mukaan hän sanoi jo vuonna 2008, että ainoa tapa välttää sota oli ”aloittaa välittömästi neuvottelut Ukrainan tulevasta Nato-jäsenyydestä”. Orbán sanoi uskovansa, että Venäjä oli tuolloin ”liian heikko estääkseen Naton laajentumisen, johon osallistuisi myös Ukraina”.

Itävallan entinen liittokansleri huomautti, että ”sopiminen tulitauosta nyt merkitsisi Ukrainan tosiasiallista tappiota”.

Orbánin mielestä ”se riippuu siitä, miten näet tulevaisuuden”.

– Ukrainalaiset voivat menettää vielä enemmän aluetta, ehkä jopa tämän sodan.

Samalla hän väitti, että ihmiset Euroopassa ovat nyt ”tyytymättömiä siihen tosiasiaan, että heidän hallituksensa antavat Ukrainalle yhä enemmän taloudellista tukea” ja siksi ”meillä ei ole varaa antaa Ukrainalle taloudellisia resursseja, joiden avulla he voisivat saavuttaa voiton.”

Unkarin Fidesz-taustainen presidentti eroaa pedofiliaskandaalin vuoksi

Unkarin Fidesz-taustainen presidentti Katalin Novak ilmoitti lauantai-iltana eroavansa presidentin tehtävistä maata riipivän lasten hyväksikäyttöskandaalin seurauksena. Asiasta kertoo Politico.

Eron syynä on skandaali, joka sai alkunsa viime vuoden huhtikuussa Novakin armahdettua lukuisia rikollisia. Armahdettujen joukossa oli Bicsken kaupungissa sijainneen lastenkodin varajohtaja, joka oli auttanut salaamaan lastenkodin johtajan lapsiin kohdistunutta hyväksikäyttöä.

Unkarilaisen 444-uutiskanavan mukaan varajohtaja oli tiennyt johtajan seksuaalisesti hyväksikäyttäneen lukuisia lapsia. Hän oli painostanut yhtä hyväksikäytetyistä lapsista sanomaan, että hyväksikäyttöä ei ollut oikeasti tapahtunut ja kiristänyt muita lapsia luopumaan väitteistään.

Novak armahti viime vuonna suuren määrän vankeja juuri ennen paavi Franciskuksen vierailua maahan. Vastaavaa suurta armahdusmäärää ei maassa ole aiemmin nähty.

Presidentti myönsi tehneensä virheen armahtaessaan varajohtajan. Hänen mukaansa hän päätti armahduksesta siinä uskossa, että varajohtaja ei ollut hyväksikäyttänyt hänelle uskottujen lasten haavoittuvuutta.

– Olin väärässä, sillä armahduspäätös ja perustelujen puute synnyttivät epäilyjä siitä, onko meillä nollatoleranssi pedofiliaa kohtaan, Novak kommentoi.

Novak on tunnettu pääministeri Viktor Orbanin vankkana tukijana ja on presidenttikaudellaan puhunut perhearvojen puolesta. Hän toimi aiemmin Orbanin hallituksessa perheministerinä.

Presidentin virka on Unkarissa pitkälti seremoniallinen. Kansalliskokouksen puhemies, fidesziläinen Laszlo Köver, on julistettu virkaatekeväksi presidentiksi siihen asti, että kansalliskokous äänestää uudesta presidentistä.

Novakin lisäksi eroamaan joutuu fidesziläinen oikeusministeri Judit Varga, joka oli allekirjoittanut armahduspäätöksen yhdessä presidentin kanssa. Unkarin laki vaatii armahduksiin hyväksynnän sekä presidentiltä että oikeusministeriltä.

Varga on ollut aiemmin näkyvä hahmo Unkarin politiikassa, ja hänen oli tarkoitus olla Fideszin ykkösehdokas kesän europarlamenttivaaleissa. Yhdessä Novakin kanssa he ovat olleet Unkarin näkyvimmät naispoliitikot.

Varga kertoi lauantaina eroavansa ministerin ja kansanedustajan tehtävistä sekä vetäytyvänsä julkisuudesta.

– Otan poliittisen vastuun teosta, Varga totesi.

Skandaali on synnyttänyt Unkarissa laajaa suuttumusta maata johtavaa Fidesziä kohtaan. Orban onkin yrittänyt reagoida skandaaliin ehdottamalla muutosta perustuslakiin, joka estäisi armahdukset lapsiin kohdistuneista rikoksista.

Unkari lopetti vastarintansa – ”Euroopan turvallisuutta ei voi alistaa peleille”

Suuren valiokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Heikki Autto (kok.) kertoo olevansa tyytyväinen siihen, että EU-jäsenmaat pääsivät yksimieliseen päätökseen Ukrainan 50 miljardin tukipaketista ja 20 miljardin aseavusta Euroopan rauhanrahaston kautta.

EU-maiden johtajat kokoontuivat torstaina Brysseliin ylimääräiseen huippukokoukseen, sillä joulukuisessa kokouksessa Ukrainan tukemiseen tarvittavat budjettimuutokset jäivät pöydälle Unkarin vastustaessa.

– Tämä oli käytännössä viimeinen tilaisuus Unkarille tulla mukaan yhteiseen rintamaan, koska Euroopan turvallisuus on liian vakava kysymys alistettavaksi minkäänlaisille peleille, Heikki Autto toteaa tiedotteessa.

Kansanedustaja muistuttaa pääministeri Petteri Orpon (kok.) vaatineen, ettei mikään yksittäinen jäsenmaa saa jäädyttää unionin päätöksentekoa tärkeissä kysymyksissä.

Autton mukaan torstaina tehtyä päätöstä voidaan pitää EU:n kannalta merkittävänä onnistumisena.

– Pidemmällä aikavälillä on mietittävä, miten vastaava viivyttely kriittisissä tilanteissa voidaan estää. Suomen kanta on, että EU:n ulkopolitiikkaa koskevissa päätöksissä tulisikin siirtyä yksimielisyysvaatimuksesta kohti määräenemmistöpäätöksiä.

Ukrainan tuen hyväksyminen vaati kokoomusedustajan mukaan turhan monta vaihetta.

– Kyse on EU-päätöksenteon uskottavuudesta, koska jos emme kykene ratkaisemaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta aivan elintärkeitä kysymyksiä ripeästi, vaarantaisi se turvallisuuden ohella myös koko EU:n uskottavuuden, Autto sanoo.

LUE MYÖS:
Volodymyr Zelenskyi: Tukipäätös kertoo EU:n yhtenäisyydestä (VU 1.2.2024)

”Viktor Orban taipuu, kun tarpeeksi taivuttaa”

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok./EPP) kommentoi torstaina alkavaa EU-johtajien huippukokousta, jossa on tarkoitus päästä sopuun muun muassa Ukrainan 50 miljardin euron rahoituspaketista.

Alkuperäinen sopu piti saavuttaa jo viime joulukuussa, mutta Unkarin pääministeri Viktor Orban käytti veto-oikeuttaan. Kyse ei ollut ensimmäisestä kerrasta, kun Unkari asettui poikkiteloin EU:n päätöksenteossa.

– Jäsenmailla ei ole varaa epäonnistua. Pelissä on ennen kaikkea Ukrainan tukemisen tulevaisuus, mutta myös koko EU-päätöksentekojärjestelmän uskottavuus, toteaa Sarvamaa.

Hänen mielestään Orbanin toimia on katsottu liian kauan vierestä, ja nyt sille on pantava stoppi.

– EU:n täytyy kyetä päätöksentekoon myös ilman Unkaria ja sen jatkuvia hidastustoimia.

Euroopan parlamentti on jo ottanut kantaa Unkarin toimiin Sarvamaan neuvottelemassa päätöslauselmassa.

– Parlamentin kanta on selvä. Me olemme valmiita jäädyttämään Unkarin äänioikeuden EU-päätöksenteossa. Samaa viestiä on kuultu myös nyt suurimpien jäsenmaiden, kuten Ranskan suusta. Itse olen luottavainen sen suhteen, että Orban taipuu, kun tarpeeksi taivuttaa, sanoo Sarvamaa.

Hänen mukaansa kyseessä on EU:n ”yhdestoista hetki”.

– Mikäli torstain neuvottelut päättyvät taas epäonnistumiseen, vaarantaa tilanne vakavasti EU:n Ukrainalle myöntämän rahoitustuen jatkuvuuden ja ennakoitavuuden, millä puolestaan on vakavia strategisia vaikutuksia EU:hun ja lopulta myös Suomeen, ennakoi Sarvamaa.

Unkari on huippukokouksen alla pitänyt esillä kompromissiesitystä, jossa Ukrainan tuesta päätettäisiin joka vuosi erikseen.

Sarvamaan mukaan tähän ansaan ei pidä mennä.

– Se antaisi Orbanille vain vipuvartta tuleville vuosille käyttää samaa temppua uudelleen.

Toinen ratkaisuvaihtoehto on päättää Ukraina-tuesta kahdenvälisesti 26 muun jäsenvaltion kanssa, ilman Unkaria.

– Tämä 26 maan erillisratkaisu olisi huono ja hidas ratkaisu, koska sen myötä Ukrainassa käytettävien EU-varojen jälkikäteiskontrolli heikkenee. Kyseinen ratkaisu vaatisi ratifioinnin myös kunkin maan kansallisista parlamenteista, mikä itsessään olisi hyvin aikaa vievää, muistuttaa Sarvamaa.

Petri Sarvamaa on EPP-ryhmän neuvottelija budjettivaliokunnassa Ukraina-välinettä koskevassa ehdotuksessa. Hän myös keräsi Unkarin äänioikeuden jäädyttämistä koskevaan vetoomukseen tammikuun alussa yli 125 allekirjoitusta Euroopan parlamentissa. Lopulta Sarvamaan vetoomuksen vaatimus sisällytettiin Euroopan parlamentin päätöslauselmaan, joka hyväksyttiin 18.1.2024 Euroopan parlamentin täysistunnossa Strasbourgissa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)