Verkkouutiset

Unkari

Ruotsin Nato-ratifiointi merkitty Unkarin parlamentin aikatauluun

Unkarin parlamentin kotisivuilla on merkitty syys- ja lokakuun istuntosuunnitelmaan toisena käsiteltävänä lakiesityksenä ”Ruotsin kuningaskunnan Pohjois-Atlantin liittoon liittymispöytäkirjan hyväksyminen”. Tarkempaa päivää ei ole merkitty.

Lakiesityksen tiedoissa kerrotaan, että se on tullut käsiteltäväksi 14. heinäkuuta 2022 ja sen ottamisesta käsittelyyn on äänestetty hylkäävästi 27. maaliskuuta 2023. Seuraava käsittelyesitys heinäkuun 31. päivänä taas ei onnistunut, koska parlamentti ei ollut päätösvaltainen.

Hallituskoalitio Fidesz-KDNP:lla on yli 2/3 enemmistö parlamentissa, joten ilman sen ja pääministeri Viktor Orbánin hyväksyntää asia ei etene.

Viime maaliskuun hylkäyspäätöksen yhteydessä Unkarin hallituksen viestinnästä ja kansainvälisistä asioista vastaava valtiosihteeri Zoltán Kovács kirjoitti maan  pääministerin kanslian sivuilla maan hallituksella olevan kolme syytä kielteiselle suhtautumiselle Ruotsin Nato-jäsenyyteen.

Ensimmäisenä syynä Kovács mainitsi ruotsalaispoliitikkojen vuosia jatkuneet halventavat näkemykset Unkarin hallituksesta ja niiden levittäminen erityisesti Euroopan Unionissa.

Toisena syynä valtiosihteeri mainitsi ”Ruotsin luulevan olevansa moraalisesti muita ylempänä” ja kolmantena kunnioituksen puutteen sekä ylimielisen asenteen Unkaria kohtaan.

 

 

Unkarin diplomaatti: Vaadimme Ruotsilta kunnioitusta

Unkarin ulkoministeriön poliittisen johtajan, diplomatti Zsolt Bunfordin mukaan Ruotsin Nato-jäsenyyden hyväksyminen yhä etenee, vaikka Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó arvostelikin hiljattain avoimessa kirjeessään Ruotsia. Asiasta kertoo Foreign Policy.

Ruotsin ulkoministeri Tobias Billströmille osoitetussa kirjeessä Szijjártó arvosteli sitä, että ruotsalaispoliitkot ovat moittineet Unkarin demokratiakehitystä.

Diplomaatti Bunfordin mukaan kirje ei tarkoita Ruotsin jäsenyyden torppaamista.

– Ratifioimme enemmin tai myöhemmin, Bunford sanoi FP:n mukaan lauantaina Hudson-instituutin tilaisuudessa.

Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson ei ole enää arvostellut julkisuudessa Unkarin demokratiakehitystä, mutta entinen pääministeri Magdalena Andersson on tällaisia lausuntoja antanut.

Diplomaatti Bunford kiisti sen, että Unkarin tavoitteena olisi Ruotsin opposition hiljentäminen.

– Ei, ei, ei mitään sellaista. Vaadimme kunnioitusta, Bunford sanoi.

Tutkija MTV:lle: Unkari tekee palvelusta Recep Tayyip Erdoganille

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhasen mukaan Viktor Orbanin johtama Unkari on tekemässä palveluksen Recep Tayyip Erdoganin Turkille. Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointiprosessissa Turkki ei halua jäädä viimeiseksi. Tässä Unkari näyttäisi olevan valmis auttamaan. Vanhasta aiheesta haastatteli MTV.

Unkarin parlamentin oli määrä äänestää Ruotsin jäsenyydestä huomenna maanantaina. Mediaraporttien mukaan vaikuttaa kuitenkin siltä, että Orbanin hallitseva Fidesz-puolue ja tukipuolue KDNP ovat jäämässä pois kyseisestä istunnosta. Boikotti vie päätösvallan mennessään.

– Ei se varsinaisesti yllätys ole. Kuvio on ollut sellainen, että ensin liikkuu Turkki ja sitten Unkari sen perässä. Tällä hetkellä emme näe mitään sellaisia merkkejä Turkin suunnasta, vaikka aikaisemmin Naton huippukokouksessa Turkki ilmoitti, että suhtautuu nyt positiivisemmin Naton jäsenyyteen, Henri Vanhanen kertoo.

Tutkija arvioi, että Orban haluaa helpottaa Erdoganin ja Turkin asemaa palveluksella. Suomen ratifiointiprosessissa Turkki oli viimeinen. Ruotsin kohdalla se ei halua kokea samanlaista painetta. Tässä Unkarin on mahdollista olla avuksi.

– Tähän dynamiikkaan liittyy ennen kaikkea Turkin tilanne ja milloin Turkki haluaa lopulta Ruotsin jäsenyyttä edistää. Tiedämme, että Turkki on vedonnut näihin Koraanin poltto-tapauksiin, jotka ovat hidasteena tai esteenä sille, että Ruotsi olisi vielä Nato-kelpoinen maa.

Vanhasen mukaan kyse ei ole Turkin tai Unkarin vastustuksesta Naton laajenemiselle, vaan kansallisten etujen saavuttamisesta ja ”poliittisesta optiikasta ja teatterista.”

Vaikka Ruotsin jäsenyys saattaakin vielä hieman venyä, hän ei usko tilanteen jatkuvan kovinkaan pitkään. Riskinä on, että suuret Nato-maat ja etenkin Yhdysvallat saattaisi närkästyä tilanteeseen.

– Pitäisin hyvin todennäköisenä, että Ruotsi on Naton jäsen tämän vuoden loppuun mennessä.

Petri Sarvamaa Unkarista: Ei perusteita EU-miljardien vapauttamiselle

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) teki kolmen päivän tarkastuskäynnin Unkariin yhdessä Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan kanssa. Vierailun tarkoituksena oli tarkastella kysymyksiä, jotka liittyivät Unkarilta jäädytettyihin EU-varoihin oikeusvaltiorikkomusten vuoksi.

Vierailulla saatujen tietojen perusteella Sarvamaa ei usko, että tällä hetkellä jäädytettynä olevia EU-miljardeja voitaisiin Unkarille vapauttaa.

– Unkarilla on vielä tie kuljettavana. Työ oikeusvaltio-ongelmien korjaamiseksi on vasta alkutekijöissä, hän toteaa tiedotteessa.

Unkarilta on jäädytetty noin 22 miljardia euroa EU-varoja. Euroopan komissio on vaatinut maalta yhteensä 17 toimenpidettä koheesiovarojen vapauttamiseksi ja sen lisäksi kymmenen muuta, etupäässä tuomioistuinlaitokseen liittyvää toimenpidettä elpymispakettivarojen saamiseksi.

– Mikäli Unkarille maksettaisiin nyt kanissa olevat miljardit, emme voisi mitenkään olla varmoja niiden asianmukaisesta käytöstä. Vaarana on, että rahat päätyisit valtaeliitin ja sen lähellä olevien yritysryppäiden haltuun, arvioi Sarvamaa.

– Esimerkiksi julkisiin hankintoihin liittyvät epäselvyydet ovat edelleen läsnä. Kansalaisjärjestöt ja liike-elämän edustajat varoittivat meitä siitä, kuinka julkisissa hankinnoissa suositaan edelleen sellaisia yrityksiä, jotka ovat nykyiselle hallitukselle myötämielisiä tai sidoksissa siihen, hän jatkaa.

Sarvamaa arvioi, että EU-varojen väärinkäytösten estäminen oikeusvaltion tilaa kohentamalla ei vieläkään ole Unkarille prioriteetti.

– On mahdotonta uskoa, että Unkarilla on puolueeton ja riippumaton tarkastuselin valvomassa julkisten varojen käyttöä. Kun kysyimme takavuosina tai nykyään valtiontalouden tarkastuksissa esiin tulleista väärinkäytösepäilyistä, saimme tyrmäävän vastauksen: valtiontalouden tarkastajat pyörittelivät silmiään ja sanoivat, että he ei eivät ole niistä tietoisia, kertoo Sarvamaa.

– Tämä on kiusallista, sillä samaan aikaan EU:n tilintarkastustuomioistuimen, petostentorjuntaviraston sekä komission riippumattomat selvitykset sanovat päinvastoin, hän toteaa.

Unkari saattaa keskeyttää EU-pakotteet Venäjää vastaan

Péter Szijjártó sanoo, että Unkarin olisi erittäin vaikeaa liittyä EU:n seuraaviin Venäjän vastaisiin pakotteisiin sen jälkeen, kun Ukraina on lisännyt unkarilaisen pankin mustalle listalle, kertoo CNN.

Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó kuvaili Ukrainan kansallisen korruptiontorjuntaviraston (NAZK) päätöstä asettaa unkarilainen OTP-pankki sodan kansainvälisten sponsorien luetteloonsa törkeäksi.

Szijjártó totesi, että ”niin kauan kuin OTP pysyy tällä listalla, meidän on erittäin vaikeaa päästä edes neuvotteluihin yhdennestätoista pakotepaketista”, ja että ”meidän on erittäin vaikeaa neuvotella lisäuhrauksia vaativista taloudellisista rajoituksista”.

NAZK totesi aiemmin tässä kuussa antamassaan lausunnossa, että päätös luokitella OTP-pankki kansainväliseksi sodan sponsoriksi johtui pankin johdon asenteesta jatkaa toimintaansa Venäjällä, ja että pankki on tunnustanut niin sanotut Donetskin ja Luhanskin kansantasavallat.

Unkarin ulkoministeri kiisti maanantaina Kiovan väitteet sanomalla, että Unkarin suurimpana pankkina OTP ei ole rikkonut kansainvälisiä lakeja. Hänen mukaansa toiminta on täysin kaikenlaisten odotusten ja lainsäädännön mukaista.

Szijjártó sanoi myös, että pankin asettaminen ”sodan kansainvälisten sponsorien listalle on mahdotonta hyväksyä” ja sen olevan ”skandaali”.

Eräs korkea EU-virkamies sanoi Brysselissä keskiviikkona, että EU:n prioriteetti ”on varmistaa, että voimme tukea Ukrainaa, jotta se voittaisi, ja että aiomme puhua (asiasta) Ukrainalle”.

– Puhumme jäsenvaltioiden kanssa, puhumme tietysti Unkarin kanssa.

Virkamies huomautti, ettei EU:n asia ole päättää, mitä yksityiset pankit tekevät.

– Mutta jälleen kerran, meidän on käsiteltävä kysymystä, joka vaikuttaa ratkaisevasti yhteen ulkopoliittisista päätavoitteistamme, joka on Ukrainan tukeminen. Se vaikuttaa sotilaallista ja taloudellista tukea koskeviin päätöksiimme. Meidän on käsiteltävä sitä, me tulemme käsittelemään sitä, ja voin kertoa teille, että korkea edustaja (Josep Borrell) käsittelee jo sitä, virkamies lisäsi CNN:n mukaan.

Virkamies kertoi myös, että EU:n ulkoministerit keskustelevat asiasta maanantaina Brysselissä. Myös Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba osallistuu kokoukseen etäyhteydellä.

Unkari tyrmää Ukrainan Nato-aikeet

Unkarin pääministeri Viktor Orban ei lämpene Ukrainan Nato-jäsenyydelle, uutisoi Politico. Orban kommentoi asiaa puolustusliiton pääsihteeri Jens Stoltenbergin linjattua aikaisemmin tällä viikolla, että ”Ukrainan paikka on Natossa”.

Orban toi ilmi reaktionsa Stoltenbergin puheisiin englanninkielisessä Twitter-viestissään.

– Mitä?!

Ukraina haki Nato-jäsenyyttä viime vuonna. Vaikka jäsenyyden toteutumista lähivuosina pidetäänkin hyvin epätodennäköisenä, ovat lännen johtajat puheissaan suhtautuneet puolustustaistelua käyvän maan hakemukseen suopeasti. Osa Itä-Euroopan maista toivookin konkreettisempaa tiekarttaa Ukrainaan jäsenprosessille.

Orbanin tasapainottelu lännen ja Venäjän välillä on herättänyt huomiota Ukrainan sodan aikana. Unkari on Naton ja EU:n jäsen, mutta vaikka Orban onkin tuominnut Venäjän hyökkäyssodan, ei maa ole tukenut Ukrainaa aseellisesti. Orbanin hallinto on myös jatkanut yhteydenpitoaan Vladimir Putinin Venäjän kanssa, ja pääministeri on aika ajoin suhtautunut nuivasti lännen Venäjä-pakotteisiin.

Unkari hyväksyi viimeisten joukossa Suomen Nato-jäsenyyden, eikä Unkari toistaiseksi ole ratifioinut Ruotsin jäsenhakemusta. Unkarin ja Turkin Nato-jarrutus onkin aiheuttanut ärtymystä läntisissä pääkaupungeissa, Politico kertoo.

Unkarin ja Ukrainan välit ovat takavuosina olleet ajoittain kireät, sillä Unkari on syyttänyt Ukrainaa maan unkariläisvähemmistön kaltoinkohtelusta.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)