Hyökkäys Ukrainaan oli tietysti se viimeinen niitti. Näin sanoo puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.). Hänet oli valittu vuonna 2019 eduskunnan Venäjä-ystävyysryhmän puheenjohtajaksi. Lappeenrannasta kotoisin oleva kansanedustaja tunsi maata ja osasi jonkin verran venäjää.
Ryhmän toiminta oli mennyt käytännössä jäihin jo koronan takia. Ja sitten helmikuussa 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
– Totesimme yhdessä eduskunnan kansainvälisen osaston ja kansanedustajien kanssa, että tämän ryhmän toiminta lakkautetaan. Soitin myös Venäjän suurlähettiläälle Pavel Kuznetsoville ja totesin, että tällaisissa olosuhteissa me emme yhteistoimintaa harjoita.
Mitä hän vastasi?
– Ei mitään. Hän otti viestin vastaan.
Eduskunnassa toimii useita kymmeniä ystävyysryhmiä eri maiden kanssa. Ryhmät ovat kansanedustajavetoisia ja niiden toiminta on epävirallista. Tällä vaalikaudella ryhmiä on tähän mennessä perustettu 65.
Ystävyysryhmien toiminta täydentää eduskunnan virallista kahdenvälistä, kansainvälistä yhteistyötä. Kansainvälisen osaston johtaja Laura Kamras kertoo, että ystävyysryhmien toimintaperiaatteita tarkennettiin viime vuonna, mitä tulee esimerkiksi niiden kotimaavetoisuuteen.
– Hyvin poikkeuksellisessa tapauksessa ystävyysryhmät voivat anoa puhemiehistöltä matkustuslupaa silloin, kun vierailulla on eduskunnan muun kansainvälisen toiminnan kannalta perusteltu ja kansallisten etujen mukainen erityinen syy. Tällä vaalikaudella ystävyysryhmät eivät ole toistaiseksi ryhminä matkustaneet ulkomaille, kirjoittaa Kamras sähköpostissaan.
– Ystävyysryhmät voivat järjestää pienimuotoista tarjoilua kokouksissaan, kun esimerkiksi ulkovaltojen suurlähettiläät, parlamenttivaltuuskunnat tai muut vierailevat eduskunnassa.
Ystävyysryhmien ja kansainväliseen toimintaan liittyvien yhteistoimintaverkostojen (kuten esimerkiksi eduskunnan ihmisoikeusverkosto) toiminnalle on varattu kansainvälisen osaston vuoden 2024 budjetissa 20 000 euroa. Tämä kattaa kotimaassa tapahtuvan toiminnan eli käytännössä tarjoilut tapaamisissa ja mahdollisissa seminaareissa, Kamras kuvaa.
Venäjän lisäksi myös Valko-Venäjän ystävyysryhmä tuli tiensä päähän kesken viime vaalikauden. Yhteyttä pidetään ystävyysryhmien kautta silti moniin maihin, jotka ovat vaarassa luisua kauas demokratiasta.
Venäjä-ystävyysryhmää viime kauden alussa luotsannut Kopra korostaa, ettei johonkin ryhmään kuuluminen ole ”statement” eli kannanotto kyseisen maan politiikan puolesta:
– Jos ajatellaan vaikkapa Unkaria ja Georgiaa, niissä demokraattinen yhteiskunta jollain tavalla kuitenkin toimii. Minusta on hyvä, että ystävyysryhmät ovat olemassa. Samalla on tärkeää, että kansanedustajat tiedostavat maihin liittyvät haasteet. Ei pitäisi ottaa etäisyyttä, vaan päinvastoin panna suurlähetystö tilille ja tentata suurlähettilästä, mistä maiden politiikassa on kyse ja pyrkiä samalla luomaan yhteyksiä oppositioon.
”Unkari yllätti Suomen ja Ruotsin”
Helteisenä torstaiaamuna eduskunnan Kansalaisinfossa on alkamassa Unkari-ystävyysryhmän tilaisuus, jonne on kutsuttu Unkarin Suomen-suurlähettiläs Klára Breuer kertomaan Unkarin tulevan EU-puheenjohtajuuskauden tavoitteista. Tilaisuus järjestetään ennen tuoreimpia käänteitä Unkarin pyrkimyksestä torpata Venäjän jäädytettyjen varojen ohjaaminen Ukrainan tueksi.
Paikalle on saapunut kourallinen ihmisiä, joukossa myös muutama kansanedustaja. Tilaisuuden avaa ystävyysryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Eveliina Heinäluoma (sd.). Kritiikki Unkarin valtapolitiikkaa kohtaan kuullaan rivien välistä:
– EU on ollut suomalaisille jäsenyyden alkuajoista ennen kaikkea arvojen ja turvallisuuden yhteisö, joka perustuu yhteisen turvallisuuden vahvistamisen lisäksi demokraattisten vapauksien, oikeusvaltioperiaatteen sekä ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, Heinäluoma painottaa.
Ennen kuin Breuer pääsee ääneen, kuullaan diplomaatin ja Suomen entisen Unkarin-suurlähettilään Pertti Torstilan puheenvuoro aiheesta ”Unkarin 20 vuotta EU:ssa”. Torstila on seurannut Unkaria lähietäisyydeltä pian 50 vuoden ajan.
Kerrattuaan Unkarin taivalta kommunismin ajoista nykypäivään, ex-lähettiläs menee suoraan asiaan:
– Tämä Unkarin nykyhallinnon tarjoaman konservatiivisen kansallisvaltiomallin leviäminen laajemmalle Eurooppaan on nykymuotoiselle unionille todellinen uhka. Jos ajattelemme näitä vajaata 30:tä Euroopan unionin maata, niin tällainen itsekäs ja omaa etua ajava politiikka, jos se voittaa avaintilaa eurooppalaisen rauhanmallin kustannuksella, niin silloin meillä on edessämme konfliktien ja keskinäisten kalavelkojen maksun maanosa eikä Venäjän kaltaiselle häikäilemättömälle väkivallalle löydy yhtenäistä vastavoimaa.
Torstila kuvaa, miten 1990-luvun alussa Unkarissa oltiin varsin yksimielisiä siitä, että vastaus maan ongelmiin löytyy yhteistyöstä Euroopassa. Miten unkarilaiset pitivät suoranaisena velvollisuutena, että länsi ottaa tämän ”sorretun itäblokin maan syliinsä”. Diplomaatti kuvaa tutustumistaan tuolloin nuoreen Victor Orbániin. Miten innokkaampaa vapaamielistä Eurooppa-aatteen kannattajaa oli silloisessa Unkarissa vaikea löytää.
– Olin Budapestissa kaksi viikkoa sitten, vappupäivänä, Unkarin EU-jäsenyyden 20-vuotispäivänä. Juhlatunnelmasta ei näkynyt merkkejä. Kuuntelin pääministerin radiohaastattelua, jossa hän pohti Unkarin EU-taivalta ja antoi ymmärtää, kuinka vieras ajatus hänelle oli tuo ajatus yhteisöllisyydestä ja solidaarisuudesta.
Diplomaatti katsoo taaksepäin Unkarin 20-vuotista taivalta ja nostaa esiin, miten EU:n ”miljardien tuet ovat tarjonneet Unkarille edellytykset valtavaan talousloikkaan”. Miten Unkari elää historiansa vaurainta aikaa.
Ja sitten: miten maan ulkopolitiikan suunta muuttui, kun maa päättikin avautua itään.
– Malleiksi nousivat Venäjä, Kiina ja Turkki ja lännen johtajista Donald Trump. Vladimir Putinia ei arvostella ja pääministeri kampanjoi avoimesti Donald Trumpin uudelleen valinnan puolesta. Unkarin suhde Ukrainassa käytävään sotaan on ongelma sekä Euroopan unionissa että Natossa. Unkari asettuu poikkiteloin, vastustaa pakotepolitiikkaa eikä vie aseita Ukrainaan.
Torstila nostaa esiin myös Suomen ja Unkarin viilenneet välit:
– Unkari yllätti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysasiassa. Suomen jäsenyyden ratifiointi Unkarin parlamentissa kesti yhdeksän kuukautta, Ruotsin osalta vieläkin kauemmin. Syy viivyttelylle jäi epäselväksi. Perinteisen ystävän toiminta oli suoranainen shokki suomalaisille ja loukkasi syvästi kansalaisten tuntoja.
Kolme kysymystä Unkarille
Ex-suurlähettiläs Pertti Torstila kertoo, miten häneltä yleisötilaisuuksissa puhuessaan Unkariin liittyen kysytään perinteisesti kolme kysymystä. Ensinnäkin, miksi maan hallitus käy aggressiivista kampanjaa EU:ta kohtaan, vaikka Unkari hyötyy valtavasti EU:n taloustuesta. Toiseksi, miksi Unkari ei tue muiden tapaan Ukrainan taistelua ja kuinka kommunismin ja vuoden 1956 kansannousun tuhon kokenut maa ymmärtää paremmin Venäjää. Kolmanneksi, miksi Unkarille Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys oli niin vaikea asia, että niiden hyväksyminen kesti niin pitkään.
Torstila toteaa pyrkineensä vastaamaan kysymyksiin parhaan tietonsa mukaan ja pohtineensa niitä itsekin. Kuinka hän arvioi oppineensa ymmärtämään vuosikymmenten saatossa unkarilaista mielenmaisemaa ja ”historian tuskaa”, mutta:
– Kyllä minä syvästi vierastan tapaa, jolla omat kansalaiset jaetaan hyviin ja huonoihin ja valjastetaan valtapolitiikan välineeksi. En liioin voi ymmärtää sitä, miksi Unkari on toimillaan ajanut itsensä Euroopan unionissa perimmäiseen nurkkaan. Minun on vaikea uskoa, että Kiinan, Venäjän tai Turkin tie olisi Unkarille paremman tulevaisuuden tie.
Unkarin Suomen-suurlähettiläs Klára Breuer on seurannut eturivistä Torstilan puheenvuoroa apunaan simultaanitulkkaus. Puheenvuoronsa aluksi hän sanoo kunnioittavansa Torstilan näkemyksiä, vaikkakin ”meillä on ystävällinen erimielisyys tietyistä asioista”.
Ukrainaan liittyen Breuer muistuttaa, miten Unkari on tukenut hyvin avokätisesti rajan yli tulleita ukrainalaispakolaisia.
– Ja annamme myös apua Ukrainaan. Se on humanitaarista, kuten ruokaa ja lääkkeitä.
Breuer esittelee Unkarin heinäkuussa alkavan EU-puheenjohtajuuskauden keskeisiä tavoitteita:
sisämarkkinoiden nykyisten esteiden purkaminen
tasapuoliset toimintaedellytykset ja byrokratian vähentäminen
edellytysten luominen kansainvälisten investointien houkuttelemiseksi
Unkarin ja EU:n viilenneet välit nousevat esiin siinä, miten Breuer painottaa lopuksi nykyistä parempaa yhteisymmärrystä:
– Dialogi on hyvin tärkeä jäsenmaiden ja EU:n instituutioiden välillä.
Sitten on mahdollisuus esittää kysymyksiä. Unkari-ystävyysryhmän puheenjohtaja Heinäluoma kysyy Breuerilta, miten Unkari näkee EU:n tällä hetkellä.
– Esi-isämme halusivat aikanaan luoda unionin, jotta meillä olisi parempi keskinäinen yhteisymmärrys. Pienten jäsenvaltioiden pitäisi tuntea, että olemme tasaveroisia tässä joukossa. Luulen, että myös mainitsin ongelman liittyen dialogiin jäsenmaiden ja EU-instituutioiden välillä, Breuer vastaa.
Torstilan esiin nostamaan kolmeen kysymykseen Breuer ei puheenvuorossaan tarttunut lainkaan. Tilaisuuden jälkeen hän ei halua antaa Verkkouutisille myöskään aiheesta haastattelua.
– Voimme sopia haastattelusta erikseen. Jos saan yhteystietosi, lähetän mielelläni kuitenkin materiaalia.
Väki hajaantuu ulos Kansalaisinfosta. Eduskunnan Unkari-ystävyysryhmän puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma jää hetkeksi paikalle.
Hän puolustaa Verkkouutisille ystävyysryhmien olemassa oloa ja toimintaa – myös Unkarin kaltaisten maiden kanssa:
– Varsinkin näinä vaikeina aikoina, kun meillä on erimielisyyksiä ja erilaisia näkökulmia oikeusvaltiokysymyksiin ja ihmisoikeuskysymyksiin, minusta on tärkeä käydä keskustelua. Voimme samalla avata ja tuoda esiin Suomen näkökulmia, miksi me pidämme oikeusvaltiokysymyksiä tärkeinä.
– Ja kuten tämäkin tilaisuus osoitti, me pystymme tekemään sen kunnioittavalla tavalla. Voimme ottaa näitä vaikeita asioita keskusteltavaksi ja kertoa myös oma, eriävä näkökulma tästä Unkarin kehityksestä.
– Ja tässä lähettiläällä (Breuer) oli mahdollisuus sekä kuunnella että sitten vastata omalta osaltaan.
Todellisuudessa Pertti Torstilan suorapuheinen ulostulo jäi tilaisuudessa kuitenkin ilmaan eikä siitä kyetty käymään lainkaan keskustelua.