Yhdysvaltojen ilmavoimat (USAF) on tilannut norjalaiselta Kongsbergilta Joint Strike Missile (JSM) -risteilyohjuksia 141 miljoonalla dollarilla (132 miljoonaa euroa). Tilatut ohjukset on määrä toimittaa vuonna 2026 elokuun loppuun mennessä. JSM on ensimmäinen ulkomainen taktinen ohjus Yhdysvalloissa sitten vuoden 2004, jolloin USAF poisti käytöstä israelilaiset Popeye- ilmasta maahan -ohjukset (AGM-142 Have Nap).
Tilattu ensimmäinen tuotantoerä sisältää ohjusten lisäksi kuljetus- ja varastointilaatikot sekä testauslaitteet, joiden osuus on 69 miljoonaa dollaria (65 miljoonaa euroa). Ohjusten määrää ei ole ilmoitettu, mutta niitä arvellaan olevan 48.
USAF suunnittelee ostavansa 268 JSM-ohjusta vuoteen 2028 mennessä yhteensä 848 miljoonalla dollarilla (794 miljoonalla eurolla). Yhdysvalloissa ohjuksen nimi on AGM-184A Kraken.
Kongsbergin yhdessä Australian Raytheonin kanssa vuodesta 2009 lähtien suunnittelema JSM on ainoa meritorjuntaohjus, joka mahtuu sekä USAF:in F-35A:n ja Yhdysvaltojen merivoimien uuden tukialushävittäjän F-35C:n asekuiluun. F-35 pystyy kantamaan ohjuksia myös siipiripustimissa, mutta ei häiveominaisuuksien kärsimättä. Ohjus laukaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2016 USAF:in F-16-hävittäjästä Utahissa.
JSM:n sanotaan olevan Yhdysvalloille väliaikainen ratkaisu siihen asti, kunnes suurempi AGM-185C Long-Range Anti-Ship Missile (LRASM) -meritorjuntaohjus on integroitu F-35:een. LRASM ei kuitenkaan mahdu koneen asekuiluun. JSM:n etu on myös siinä, että sitä voidaan käyttää myös maamaaleja vastaan.
Norjan ilmavoimat haluaa ohjuksen myös F-35:een, ja ainakin Suomen ilmavoimat on kiinnostunut siitä. Samanlaiset asejärjestelmät liittolaisten välillä edistäisivät Naton pyrkimyksiä aseiden yhteiskäyttöön.
Nelimetrisen ja noin 400-kiloisen JSM:n kantama on yli 550 kilometriä ja nopeus alisooninen 900–1 100 km/h. Taistelukärki painaa 118 kg. Ohjautuvuudesta vastaavat GPS, inertia ja infrapunakamera, joka varmistaa tarkan maalinosoituksen.
Norjan puolustusministeri Bjørn Arild Gram ja Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) allekirjoittivat tänään 20.6.2024 maiden hallitusten välisen puolustusyhteistyötä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan Norjan Bodössa.
Nyt laadittu yhteisymmärryspöytäkirja korvaa vuonna 2021 puolustusministeriöiden välillä tehdyn puitejärjestelyn. Yhteisymmärryspöytäkirja muodostaa kehyksen Suomen ja Norjan väliselle puolustusyhteistyölle.
Puolustusministeriön mukaan Suomen ja Norjan välisen yhteistyöasiakirjan päivittäminen kahden liittolaismaan väliseksi yhteisymmärryspöytäkirjaksi edistää kahdenvälisen yhteistyön syventämistä, pohjoismaista puolustusyhteistyötä sekä vahvistaa Naton pelotetta ja puolustusta.
– Suomen ja Norjan välisen puolustusyhteistyön tavoitteena on vahvistaa molempien maiden puolustusta sekä alueellista turvallisuutta. Haluamme lisäksi vahvistaa operatiivista yhteistyötä, yhteistoimintakykyä ja yhteistä dialogia turvallisuusintresseistä- ja haasteista, sanoo puolustusministeri Häkkänen tiedotteessa.
Norjan viranomaiset varoittavat kasvaneesta sabotaasin uhasta. Norjan turvallisuuspoliisin vastatiedustelun päällikkö Inger Haugland totesi Norjan yleisradio NRK:n mukaan tiedotustilaisuudessa keskiviikkona Venäjän pyrkivän heikentämään Ukrainan puolustusta kohdistamalla iskuja asetoimituksiin Euroopassa.
PST:n ja Norjan tiedustelupalvelun uuden uhka-arvion mukaan norjalaisiin asetoimituksiin kohdistuva venäläinen sabotaasi, tiedustelu ja muu vaikuttaminen on entistä todennäköisempää.
Tiedotustilaisuudessa viitattiin useisiin viime aikoina ympäri Eurooppaa paljastuneisiin sabotaasihankkeisiin.
– Sabotaasi pyritään mitä todennäköisimmin tekemään tavalla, joka tekee sen takana olevan tahon todistamisen vaikeaksi, Inger Haugland sanoi.
Hänen mukaansa Venäjä haluaa välttää reaktion Natolta. Tekijöinä voi tiedustelun mukaan olla myös Norjan kansalaisia.
Norjan hallitus ilmoitti tänään uusista kiristyksistä venäläisten jo ennestään tiukkoihin maahantulosääntöihin.
Norjan viranomaiset ovat kehottaneet maassa toimivia puolustusalan yrityksiä pysymään valppaina ja raportoimaan epäilyttävästä toiminnasta.
Yritykset ovat myös lisänneet turvatoimia.
Esimerkiksi ilmailu- ja puolustusyhtiö Nammo kertoo, että uudet uhka-arviot on jo otettu huomioon.
– Olemme vahvistaneet turvallisuuttamme koko ajan ja harkitsemme lisää toimia jatkuvasti, Nammon viestintäjohtaja Thorstein Korsvold sanoo NRK:lle.
Korsvold paljastaa yhtiön kohdanneen ”uhkauksia ja tapauksia, jotka pitävät meidät erityisen valppaina”. Hän kehottaa myös kansalaisia ottamaan yhteyttä viranomaisiin, jos he havaitsevat jotakin epäilyttävää.
Puolustusajätti Kongsbergin viestinnästä kerrotaan taas, että yhtiössä ollaan hyvin tietoisia Ukrainan asetoimituksiin liittyvistä turvallisuusuhista.
Norjalaisten mukaan myös öljyteollisuus voi joutua kohteeksi. PST:n vanhempi neuvonantaja Eirik Veum kertoo, että tutkinnassa on parhaillaan useita venäläisiin toimijoihin liittyviä tapauksia, joista ei ole tiedotettu tarkemmin julkisuuteen.
PST kertoi toukokuun alussa paljastaneensa useita Venäjän agenttaja, jotka suunnittelivat kriittisen infrastruktuurin sabotaasia Länsi-Norjan Vestlandissa. Alueella sijaitsee Pohjois-Euroopan suurin laivastotukikohta Haakonsvern sekä tärkeitä öljy- ja maakaasulaitoksia. Verkkouutiset kertoi tapauksesta tässä jutussa.
Norjan hallitus on päättänyt tiukentaa venäläisten maahantuloon liittyviä rajoituksia entisestään. Jatkossa Norjaan turisteina tai muusta ei-välttämättömästä syystä tulevien venäläisten maahanpääsy voidaan evätä, vaikka heillä olisikin viisumi.
Norja rajoitti viisumien myöntämistä venäläisille keväällä 2022 Venäjän aloitettua suurhyökkäyksensä Ukrainaan.
Uudet säännöt koskevat heitä, joille on myönnetty viisumi ennen kevään 2022 rajoituksia ja myös muiden Schengen-alueen maiden myöntämillä viisumeilla liikkuvia venäläisiä.
Norjan hallituksen tiedotteen mukaan poikkeuksia voidaan tehdä Norjassa tai muissa Schengen-maissa työskentelevien tai opiskelevien kohdalla sekä tapauksissa, joissa henkilö matkustaa tapaamaan Norjassa asuvia perheenjäseniään.
Norjan viranomaiset varoittivat eilen kasvavasta venäläisen sabotaasin uhasta.
Venäläinen liikemies Oleg Strazding omistaa kiinteistöjä strategisten kohteiden lähellä Norjassa, raportoivat TV2-kanavan toimittajat lauantaina julkaistussa artikkelissa.
Artikkeli on toinen vastaava lyhyen ajan sisällä, kanavan raportoitua aiemmin Venäjän eliitin omistamista mökeistä Tromssassa sijaitsevan Barduforssin sotilaslentokentän lähistöllä.
Strazdingin kiinteistöt sijaitsevat Kvænangenin kunnassa, Tromssan läänin pohjoisosassa, näköetäisyydellä puolustusvoimien Jøkelfjordin harjoitusalueesta. Kaupat molemmista tehtiin vuonna 2022 Ukrainan sodan alkamisen jälkeen.
Jøkelfjordin alueella harjoitellaan säännöllisesti amfibio-operaatioita arktisissa olosuhteissa, ja aluetta hyödynnettiinkin laajasti mm. Naton viimekuisessa Nordic Response-harjoituksessa.
Strazding istuu erään Venäjän suurimman vakuutusyhtiön Energogarantin hallituksessa, joka ei tarjoa vakuutuksia pelkästään kotitalouksille ja yrityksille, vaan myös Venäjän kaasu- ja energiayhtiöille.
Yhtiöllä on läheiset suhteet Venäjän hallinnon kanssa, ja sen hallituksessa istuu myös Viktor Viktor Komogorov, Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB:n kenraalieversti Viktor Komrogov, joka on palvellut mm. FSB:n apulaisjohtajana, sekä sen ulkomaanosaston päällikkönä.
Tällä hetkellä Komrogov palvelee Venäjän sotilasurheilua koordinoivan Sotilasurheilusäätiön johtajana, jonka toimisto sijaitsee FSB:n päämajassa Lubjanka-rakennuksessa.
Hallituksen jäseniin kuuluu myös alkuvuodesta Venäjän presidentin turvallisuusneuvostoon nimitetty federaation tiedeakatemian johtaja Gennady Krasnikov, josta on tullut yksi Putinin läheisimmistä neuvonantajista. Krasnikovin katsotaan vastaavan käytännössä Putinin hallinnon innovaatiopolitiikasta ja pakotteiden kiertämisestä.
Bergenin yliopiston turvallisuuspolitiikan ja hybridiuhkien tutkija Alfa Seland Wingen mukaan norjalaiset ovat olleet liian sinisilmäisiä kiinteistökauppojen suhteen.
– Vallitsevassa turvallisuusympäristössä olisi naiivia, jos Norja ei tee nopeita muutoksia lainsäädäntöönsä. Meidän on kyettävä hallinnoimaan omia alueitamme Nato-maana.
Tällä hetkellä lähes kuka tahansa pystyy ostamaan kiinteistöjä Norjassa, eikä ostajia velvoiteta rekisteröimään omistusoikeuden siirtymistä mitenkään.
– Vaikka Norja velvoittaakin välittäjiä jo raportoimaan mahdollisista kiinteistökaupoista, jotka voivat luoda turvallisuusriskin, puuttuu Norjasta velvoite rekisteröidä kiinteistökaupat tai tunnistautua vahvasti niitä varten. Tähän on tultava muutos.
Norjan poliisin turvallisuuspalvelu PST ei kommentoinut tapausta, mutta kertoivat yleisellä tasolla olevansa huolissaan sotilasalueisiin kohdistuvasta tiedustelusta.
Venäjä on ryhtymässä tekemään valvontalentoja arktisten alueiden yllä droneilla, kertoo Izvestija. Lehden puolustusministeriölähteiden mukaan valvontalentoja varten tullaan rakentamaan tukikohtia useisiin paikkoihin arktisen rannikon varrelle sekä Venäjän koillisessa sijaitsevaan Kamtšatkaan.
Miehittämättömät lentokoneet tulevat tekemään meri- ja ilmatilan valvontaa. Ne osallistuvat myös etsintä- ja pelastusoperaatioihin, Izvestia kertoo.
Tarkoitukseen aiotaan käyttää Inohodets- eli Orion- ja Forpost-mallien lennokkeja. Orion-dronen siipiväli on noin 16 metriä, ja sen kerrotaan pystyvän lentämään jopa 24 tuntia 60 kilon kuormalla. Sitä testattiin ensimmäisen kerran vuonna 2016. Tämä dronen kyytiin saa jopa 180 kilon kuorman. Forpost-dronen kantamaksi kerrotaan jopa 400 kilometriä. Ensimmäiset Forpostit valmistuivat vuonna 2012, ja Venäjän asevoimat ovat käyttäneet sitä Syyriassa ja Ukrainassa.
Norjalainen Barents Observer -lehti huomauttaa, että venäläislehden nimettömiin lähteisiin perustuva uutinen ilmestyi viime viikolla vain päiviä sen jälkeen, kun Norja oli ilmoittanut pitkän kantaman droneille tukikohdan Andøyan saarelle. Andøya sijaitsee suunnilleen Narvikin, Kiirunan ja Enontekiön korkeudella. Tämä norjalaisten uusi tukikohta rakennetaan Yhdysvaltojen kanssa, ja sinne on tarkoitus sijoittaa Nato-yhteistyössä Yhdysvaltojen ohjuspuolustusjärjestelmän ennakkovaroitustoimintoja.
Toistaiseksi ei ole tiedossa, mihin kaikkialle Venäjä aikoo rakentaa omia dronetukikohtiaan, mutta Barents Observer pitää todennäköisenä vaihtoehtona Kuolan niemimaata.
Barents Observerin mukaan dronesodankäynti huolestuttaa virallista Venäjää yhä enemmän. Vasta ihan hiljattain Venäjän Pohjoisen laivaston harjoitusskenaarioon kuului lennokki-isku Severomorskin sotilastukikohtaan. Aiemmin huhtikuussa, kun kaksi Venäjän Pohjoisen laivaston uutta fregattia harjoitteli Barentsinmerellä, kuului vihollisen lennokkien torjunta harjoituksen ohjelmaan.
Venäjän diktaattori Vladimir Putinia lähellä olevilla venäläisvaikuttajilla on ollut vuosikausia kiinteistöjä tärkeiden norjalaistukikohtien läheltä Pohjois-Norjassa, Norjan TV2:n selvitys paljastaa.
Norjan turvallisuuspalvelu PST on varoitellut pitkään venäläisten omistamista kiinteistöistä sotilastukikohtien liepeillä. Kuten Suomessakin, huolena on ollut, että tällaisia kohteita voitaisiin käyttää vakoiluun tai sotilasoperaatioiden tukena kriisitilanteessa.
Yhdessä venäläisen oppositiomedia Dossier Centerin kanssa tehdyn selvityksen perusteella Målselv Fjellandsbyhyn vuonna 2010 rakennetut kaksi suurta hirsitaloa kuuluvat ”Putinin puolueeksikin” kutsutun valtapuolue Yhtenäisen Venäjän merkittäville poliitikoille.
He ovat Murmanskin pormestari Igor Morar ja Murmanskin vaikutusvaltainen aluepäättäjä Viktor Saigin. Omistustietoja ei ole aiemmin avattu yksityiskohtaisesti Norjassa. Morar omistaa huvilansa puoliksi venäläisen liikekumppaninsa kanssa. Hän oli vielä hankinnan tehdessään liikemies. Sittemmin miehestä on tullut näkyvä poliitikko ja Putinin puolueen jäsen.
Viktor Saiginin talo on TV2:n tietojen mukaan hänen tyttärensä nimissä. Saiginin kerrotaan kuitenkin ostaneen tontin, jolle se on rakennettu. TV2:n lähde kertoo Saiginin maksaneen myös kahden muun venäläisen tontit alueella. Saiginia luonnehditaan erääksi Murmanskin rikkaimmista poliitikoista.
Yhteyksiä asevoimiin
Viktor Saigin on norjalaisselvitysten perusteella mielenkiintoinen hahmo. Hän edustaa Murmanskin alueduumassa Severomorskin suljetun sotilaskaupungin sisältävää vaalipiiriä ja toimii paikallishallinnon turvallisuudesta ja sotateollisuudesta vastaavan valiokunnan varapuheenjohtaja.
Saigin kuuluu myös Venäjän rauhansäätiön johtoon. Sillä ei nimestään huolimatta ole juuri todellista tekemistä rauhan edistämisessä.
Järjestöä johtaa Venäjän niin sanottuun systeemiseen oppositioon kuuluvan Liberaalidemokraattisen puolueen puheenjohtaja Leonid Slutski. Slutksi oli yksi Kremlin hyväksymistä Vladimir Putinin vastaehdokkaista kevään presidentinvaalissa. Hän johtaa myös Venäjän duuman ulkoasiainvaliokuntaa. Slutski oli näkyvässä roolissa, kun Venäjä liitti Ukrainalta valtaamansa Krimin laittomasti alueeseensa alkuvuodesta 2014.
Mediatietojen mukaan Venäjän rauhansäätiö pitää yhteyttä Venäjän sotilastiedustelu GRU:n kanssa. Järjestön on muun muassa kerrottu välittäneen Venäjän tiedustelulle ulkomaalaisista hankkimiaan tietoja. Säätiö myös levittää Venäjä-mielistä propagandaa lännessä.
TV2 kertoo toisessa tästä löytyvässä jutussaan Viktor Saiginin johtavan nykyisin myös Murmanskiin hiljattain perustettua lasten ja nuorten ”patrioottiseen koulutukseen” keskittyvää keskusta. Siellä nuoriin iskostetaan Venäjän sotapropagandaa ja opetetaan sotilastaitoja kuten aseiden käyttöä. Jutun perusteella kyse ei ole pienimuotoisesta toiminnasta. Tähän tullessa koulutusta on saanut jo liki 1700 lasta ja nuorta. Keskusta ollaan myös laajentamassa.
Sosiaalisessa mediassa Saigin suitsuttaa Vladimir Putinia ja tukee avoimesti Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa. Hän tosin kutsuu sitä ”humanitaariseksi tehtäväksi”.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg puhui Cold Response -harjoituksessa Bardufossin tukikohdassa huhtikuussa 2022. NATO/Flickr
Lähellä tärkeitä sotilaskohteita
Venäläisvaikuttajien kiinteistöt ovat lähellä norjalaisia sotilaskohteita.
Korkealla sijaitsevilta huviloilta voi tarkkailla esteettä Bardufossin lentotukikohdasta operoivia hävittäjiä. Vähän matkan päässä on myös Norjan maavoimien tukikohtia ja muita Natolle tärkeitä kohteita. Alueella on järjestetty vuosien varrella suuria puolustusliiton harjoituksia ja siellä on vieraillut liittolaismaiden joukkoja kylmän kelin harjoituksissa.
Suomen rajalle mökkialueelta on matkaa noin 80 kilometriä.
Norjan maanpuolustuskorkeakoulun tiedustelun apulaisprofessori Tom Røseth sanoo suoraan, että kyse on Kremlille uskollisista toimijoista, ”jotka tekevät tietysti, mitä Kreml tahtoo”.
Hän korostaa, ettei kiinteistöhankintojen tarkoituksesta voi vetää mitään suoria johtopäätöksiä.
– Olemme tilanteessa, jossa Moskovan päättäjät haluavat lisää tietoa. Tämä taas kasvattaa tiedustelupalveluihin kohdistuvaa painetta, asiantuntija arvioi TV2:lle.
Røsethin mukaan Venäjän viranomaiset voivat esimerkiksi painostaa tällaisessa paikassa kiinteistöjä omistavia.
– Jos Venäjän tiedustelu haluaisi, että näitä tontteja käytettäisiin sotilaallisiin tarkoituksiin, eivät omistajat voisi sitä estää.
Norjan hallitus aikoo esittää maan parlamentille pitkän ajanjakson puolustussuunnitelman, jota pääministeri Jonas Gahr Støre kuvailee kaikkein kunnianhimoisimmaksi ja kauaskantoisimmaksi maan historiassa. Suunnitelma esiteltiin mediatilaisuudessa Oslossa 5. huhtikuuta 2024.
Suunnitelman mukaan Norja sijoittaisi maanpuolustukseen ennätykselliset lähes 52 miljardia euroa vuoteen 2036 mennessä. Jos parlamentti hyväksyy suunnitelman, Norjan vuosittainen puolustusbudjetti lähes kaksinkertaistuisi nykyisestä noin 8 miljardista eurosta yli 15 miljardiin vuonna 2036.
Rahoitusehdotus kattaisi myös Ukrainaan apuna lähetetyn materiaalin korvaamisen. Varsinaiset hankinnat olisivat olennaisia Norjan puolustuksen vahvistamistavoitteiden kannalta. Ensisijalla olisivat merivoimien uudet fregatit ja muut pinta-alukset sekä sukellusveneet.
Fregatteja suunnitelma sisältää viidestä kuuteen mukaan lukien niiden kansilta toimivat sukellusveneentorjuntahelikopterit. Saksalaisnorjalaisena yhteistyönä rakennettavia Tyyppi 212CD:n sukellusveneitä halutaan vähintään viisi.
Hankintasuunnitelma sisältää myös edistyksellisen ilmatorjuntaratkaisun, jossa on ensi kertaa mukana pitkän matkan ilmatorjuntajärjestelmä. NASAMS-ilmatorjuntajärjestelmien kokonaismäärä kaksinkertaistettaisiin ja samalla niiden ohjus- ja droonintorjuntakyky päivitettäisiin.
Norjan puolustusministeri Bjørn Arild Gramin mukaan asevoimien keskittymistä konfliktin estämiseksi terävöitetään. Lisääntynyt aktiivisuus edellyttää lisää henkilökuntaa. Kokonaisuudessaan asevoimia vahvistettaisiin 4 600 varusmiehellä, 4 600 siviilityöntekijällä ja 13 700 reserviläisellä.
Samaan aikaan täytyy investoida infrastruktuuriin, sanoi Gram, eikä pelkästään nykytarvetta vaan kasvua varten. Lisähenkilöstö edellyttää myös lisää koulutuskapasiteettia.
Tromssassa Pohjois-Norjassa mitattiin ilmassa pieniä määriä radioaktiivista jodia. Mittaukset tehtiin ennen pääsiäistä, 21.–26. maaliskuuta. Ensimmäisen kerran asia havaittiin 12. maaliskuuta.
Radiojodista eli jodin radioaktiivinen isotooppi I-131:sta kertovat Norjan säteilyturvaviranomainen DSA ja Barents Observer. Toistaiseksi ei ole tiedossa, mistä pitoisuudet tulivat. Barents Observerin mukaan ei ole todennäköistä, että päästö olisi peräisin mistään ydinreaktoriin liittyvästä, sillä tuolloin ilmassa havaittaisiin samaan aikaan muitakin radioaktiivisia isotooppeja, kuten strontiumia ja cesiumia.
DSA huomauttaa kuitenkin, että havaitut pitoisuudet olivat niin pieniä, ettei niistä ole vaaraa ihmisille.
Norjan hallitus on päättänyt esittää kolmen miljardin kruunun (264 miljoonaa euroa) yhteisinvestointia maan ammustuotannon laajentamiseen. Hanke keskittyy erityisesti vastaamaan Ukrainan sodan myötä kasvaneeseen sotilasmateriaalin kysynnän kasvuun, sekä rahoittamaan tutkimus- ja kehitystoimintaa puolustussektorilla.
Rahoitus tapahtuu EU:n ASAP (Act in Support of Ammunition Production) ohjelman piirissä, ja koostuu EU:n jakamasta tuesta (noin sata miljoonaa euroa) Norjan valtion omasta tuesta (noin 86 miljoonaa euroa), sekä yhtiöiden omista investoinneista (noin 98 miljoonaa euroa)
Tuen saajiin kuuluvat sotilasräjähteitä valmistava Chemring Nobel, Suomen ja Norjan yhteisomistuksessa oleva ammusvalmistaja Nammo, sekä muun muassa NASAMS-ohjuksia valmistava puolustusalan jätti Kongsberg.
Puolustusministeri Bjørn Arild Gramin mukaan investoinnit mahdollistavat tuotantokapasiteetin laajentamisen ja tuotantoketjun vahvistamisen, tavoitteena kehittää Norjan puolustuskykyä ja huoltovarmuutta.
– Norjan hallinto on myös osallistunut muilla tavoin tuotantokapasiteetin kasvattamiseen esimerkiksi solmimalla pitkäaikaisia puitesopimuksia Nammon ja Köngsbergin kanssa, sekä osallistumassa pohjoismaiseen ammustuotannon yhteistyöhön.
Perjantaina virkaan astunut tasavallan presidentti Alexander Stubb vierailee Norjassa ja tutustuu Nordic Response -harjoitukseen yhdessä Norjan pääministeri Jonas Gahr Støren kanssa torstaina 7. maaliskuuta.
Nordic Response 24 on osa Naton Steadfast Defender 24 -harjoitussarjaa, jossa Nato-maat ja Naton kumppanit harjoittelevat sekä kykyään siirtää joukkojaan että toteuttaa yhteisoperaatiota arktisissa olosuhteissa Suomen, Norjan ja Ruotsin alueilla. Harjoitukseen osallistuu noin 20 000 sotilasta 13 eri maasta. Suomesta mukana on yhteensä noin 4 100 sotilasta ja noin 700 ajoneuvoa. Ilmavoimista Nordic Response 24 -harjoitukseen osallistuu yhteensä 12 Hornet -monitoimihävittäjää ja noin 250 henkilöä. Suomalaiset hävittäjät tukeutuvat Rovaniemelle ja Andøyan tukikohtaan Norjassa.
Vierailulla presidentti Stubb ja pääministeri Gahr Støre seuraavat harjoituksia maastossa Altassa sekä keskustelevat harjoituksiin osallistuvien joukkojen kanssa. Kyseessä on presidentti Stubbin ensimmäinen ulkomaanvierailu tasavallan presidenttinä.
Pääministerin vierailun yksityiskohtainen turvasuunnitelma lojui keskellä katua. Se sisälsi minuuttiaikataulun pääministerin liikkeistä ja kaikki tiedot hänen henkivartijoistaan yhteystietoineen.
Asiakirjat löysi maanantai-iltana Trondheimin keskustasta hotellin edestä kadulta nimettömänä pysyttelevä yksityishenkilö, joka ilmoitti asiasta yleisradioyhtiö NRK:lle. Hän kertoi vieneensä ne Trondheimin poliisiasemalle. Koska kello oli melkein yksitoista illalla, hän työnsi ne suljetun poliisiaseman pääoven alta sisäpuolelle.
Yhdessä pinon asiakirjoista luki: ”Operaatio: pääministeri Jonas Gahr Støren vierailu Rørosiin 20/2”.
Noin kymmensivuinen asiakirja oli poliisin sisäiseen käyttöön merkitty, ja aikataulujen ja yhteystietojen lisäksi se sisälsi tietoja vierailun uhka-arviosta. Asiakirjassa oli tarkat tiedot pääministerin käyttämästä autosta, siitä kuka autoa ajoi, ja muut tarkat tiedot yhteystietoineen pääministerin seurueen turvallisuudesta vastaavista turvallisuuspoliisi PST:n työntekijöistä. Tällainen asiakirja voisi olla pelottavan hyödyllinen, jos haluaisi vaikkapa kohdistaa pääministeriin terrori-iskun.
Erityisen huolestuttavaksi asian tekee se, että asiakirja lojui keskellä katua kenen tahansa poimittavissa ennen vierailun toteutumista. Pääministeri Gahr Støren vierailuun kuului esimerkiksi Rørosmartna-tapahtuman avaaminen tiistaina, ja maanantaina hänen saapumistaan Rørosin lentokentällä odotti noin 30 traktorista koostunut maanviljelijä-mielenosoittajien joukko. Mielenosoittajat eivät ilmeisesti olleet päässeet lukemaan Trondheimista löytynyttä muistiota, sillä pääministeri ei saapunut Rørosiin lentäen.
Røros sijaitsee Trondheimista noin 150 kilometriä kaakkoon. Se on noin 5000 ihmisen pikkukunta, mutta vanha kaivoskaupunki ja yksi Euroopan vanhimmista puukaupungeista, joka kuuluu myös Unescon maailmanperintöluetteloon. Sekä Trondheim että Røros sijaitsevat Trøndelagin läänissä.
Trøndelagin läänin poliisikomentaja Geir Arne Sjøhagen sai tietää kadulla lojuneista sisäisistä papereista, kun yleisradioyhtiö NRK otti häneen yhteyttä. Poliisikomentajan mukaan kyseessä on operatiivinen asiakirja, joka on tarkoitettu sisäiseen käyttöön.
– Ja tällaiset poliisi haluaa pitää itsellään, poliisikomentaja sanoi.
Asiakirjan jakelu on tapahtunut poliisikomentajan mukaan alun perin sähköisesti. Tämä tarkoittaa, että jonkun on täytynyt tulostaa asiakirja ennen kuin se on päätynyt Trondheimin Scandic-hotellin eteen kadulle.
Trøndelagin läänin poliisikomentaja Geir Arne Sjøhagen kertoi NRK:lle ilmoittaneensa tapahtuneesta turvallisuuspoliisi PST:lle. Norjan pääministerin kanslia ei halunnut kommentoida asiaa.
Venäjä kiristää otettaan Norjan pohjoisesta venäläisvähemmistöstä. Lisäksi Ukrainasta saapuneisiin pakolaisiin vaikuttaa kohdistuvan pakolaisvakoilua. Kirkkoniemessä sijaitseva Venäjän konsulaatti ei auta asiaa, kertoo Norjan turvallisuuspoliisi PST:ta haastattelut norjalaislehti Verdens Gang (VG).
Finnmarkin lääni levittäytyy Suomen pohjoisimman Lapin ympäri. Kirkkoniemi jää Suomi-neidon takaraivon tuntumaan, ja Venäjän rajalle on vain noin kymmenen kilometriä. Pikku kaupungissa asuu noin 3500 ihmistä, ja joka kymmenes heistä on kansallisuudeltaan venäläinen.
Lapin sodassa loppuvuodesta 1944 Neuvostoliitto pommitti Kirkkoniemen pahoin. Nyt noin kymmenen kilometrin päässä kaupungista sijaitsee Norjan ja Venäjän ainoa laillinen rajanylityspaikka. Se on samalla Naton ja Venäjän raja. Kirkkoniemessä sijaitsee myös Venäjän konsulaatti.
Konsulaatin kanssa syntyi julkista kahnausta viimeksi syksyllä, kun konsuli Nikolai Konygin kävi laskemassa muistoseppeleen neuvostoliittolaisten muistomerkille ja Finnmarkin pormestari poisti sen. Tämän jälkeen paikallinen venäläisnainen vei konsulin seppeleen takaisin ja asetti sen Finnmarkin pormestarin viemän seppeleen päälle, ja kirkkoniemeläiset poistivat venäläisten seppeleen uudelleen. Venäläinen media odotetusti pillastui tapauksesta, ja kutsui norjalaisia hysteerisiksi ”russofobeiksi”.
Venäläiset ovat viime vuosina osoittaneet lisääntyvää mielenkiintoa uusien muistomerkkien pystyttämiseen, sanoo Norjan turvallisuuspoliisin PST:n Finnmarkin-aluepäällikkö Johan Roaldsnes. Norjalaislehti VG:n haastatteleman Roaldsnesin mukaan Venäjä käyttää hyväkseen sitä, että seudulla paikallisten ja venäläisten välillä vallitsee erityinen suhde, jota muualla Norjassa voi olla vaikeaa ymmärtää.
– Venäjän tiedontarve on kova. Siksi he ovat valmiita ottamaan isompia riskejä, Roaldsnes sanoo norjalaislehti VG:lle.
Esimerkiksi: Ukrainasta saapuneilta pakolaisilta otettiin heidän saapuessaan Venäjältä Norjaan matkapuhelinten yksilölliset IMEI-koodit talteen. Tällä tavalla heidän kännykkänsä voidaan ottaa tarkempaan seurantaan. Norjasta turvapaikkaa hakeneista noin 72 000 ukrainalaisesta runsaat 400 tuli Storskogin raja-aseman kautta – eli noin vartin automatkan päästä Kirkkoniemestä.
– Meillä on syytä epäillä, että osaan ukrainalaisten kännyköistä on kohdistettu tehostetumpia menetelmiä. On herännyt huoli siitä, että ukrainalaisia voidaan yrittää pakottaa tai painostaa toimimaan Venäjän hyväksi. Moni heistä on joutunut jättämään perheenjäseniään Venäjän valtaamille alueille, sanoo Roaldsnes.
Pakolaisten ja Kirkkoniemessä asuvan venäläisvähemmistön lisäksi herkkyyksiä lisää se, että raja on edelleen auki. Ihmisiä ylittää sen, ja Norjassa käy venäläisiä. Lisäksi Kirkkoniemen satama on yksi kolmesta Norjan satamasta, joka edelleen ottaa vastaan venäläisiä aluksia.
Osaa siviili- ja tutkimusaluksista käyttävät Venäjän tiedustelupalvelut. Norjan yleisradion NRK:n mukaan tällaisia aluksia on kuluneen vuosikymmenen aikana tunnistettu jopa viisikymmentä.
Kirkkoniemessä Venäjän konsulaatti sijaitsee keskellä kaupunkia. Sen luona järjestetään säännöllisesti mielenosoituksia Ukrainan puolesta, ja konsulaatin henkilökunta valokuvaa mielenosoittajat. Verhot vain heiluvat, sanoo VG:lle yksi mielenosoittajista nimeltä Forde Berg. Berg on eläkkeelle jäänyt rajavartija, joka pidätettiin ja vangittiin Moskovassa vuonna 2017 ja häntä syytettiin vakoilusta Norjan hyväksi. Vankienvaihdon kautta Bergin tuomio jäi parin vuoden mittaiseksi.
PST:n Finnmarkin-aluepäällikön Venäjän tosiaan tarkkailee aktivisteja. Lisäksi sotaa vastustaneet saatetaan ottaa kuulusteluun, jos he ylittävät rajan Venäjälle.
– FSB käyttää rajanylityksiä tiedonhankintaan, sanoo PST:n aluepäällikkö Roaldsnes.
– Niiltä venäläisiltä, jotka suhtautuvat lähtömaahansa myönteisemmin, he ovat pyytäneet palveluksia. Ne voivat liittyä tiedonhankintaan tai tiettyjen paikkojen valokuvaamiseen. Pelkästään yhteydenotto FSB:lta tai Venäjän sotilastiedustelulta voi tuntua painostavalta.
Turvallisuuspoliisin neuvona on jättää pyynnöt huomiotta ja olla yhteydessä viranomaisiin. Yksi asia on kuitenkin selvää:
– Virallinen edustus täällä Kirkkoniemessä antaa Venäjälle liikkumavaraa tiedonhankintaan.
Vapautuksen muistomerkki Kirkkoniemessä on Norjan kenties tunnetuin neuvostopatsas. Se pystytettiin vuonna 1952. / WIKIMEDIA COMMONS
Norjaan syksyllä 2015 Pohjois-Venäjän kautta saapuneiden ja turvapaikkaa hakeneiden siirtolaisten joukossa oli tiedustelutehtäville määrättyjä ihmisiä. Asiasta kertoi Norjan turvallisuuspoliisi PST omassa podcastissaan tammikuun alussa. Psst-podcastissa haastateltiin PST:n vastatiedusteluyksikön päällikköä Atle Tangenia. Lisäksi Norjan yleisradioyhtiö NRK myös haastatteli Tangenia asiasta erikseen.
– Silloin PST käytti huomattavasti resursseja etsiessään vieraiden valtioiden tiedustelua tänne kohdistuneesta siirtolaisvirrasta. Me myös löysimme sitä, Tangen sanoi.
Vastatiedustelun päällikkö myönsi, että PST kertoo asiasta julkisesti nyt ensimmäistä kertaa. Tangen ei kuitenkaan halunnut tarkentaa, minkä valtion tai valtioiden kansalaisia tiedustelutehtävillä havaittiin.
– Nämä olosuhteet ja tilanteet ovat edelleen PST:n kiinnostuksen kohteina. Laiton pakolaisiin kohdistuva tiedustelu ja Norjaan matkalla olevien pakolaisten värvääminen jotta he harjoittaisivat laitonta tiedustelua täällä Norjassa, on edelleen relevanttia. Siksi emme voi kertoa tästä nyt yksityiskohtaisemmin, Tangen sanoi NRK:lle.
Norjassa tapahtuessaan pakolaisiin kohdistuva tiedustelu eli pakolaisvakoilu on rikos. Sillä tarkoitetaan yleensä turvapaikan saaneen kotimaan hallinnon aiheuttamaa häirintää ja tiedustelua, jota voi harjoittaa oma maanmies. Esimerkiksi: hirmuhallintoa paennut ja poliittisen vainon takia turvapaikan saanut voi saada hirmuhallitsijan värväämät vainoajat peräänsä vielä uudessa kotimaassakin. Pakolaisvakoilu on laitonta myös Ruotsissa, mutta ei Suomen laki ei pykälää tunne. Toisaalta Norjaan matkanneiden pakolaisten värvääminen ”harjoittamaan laitonta tiedustelua” voi määritelmällisesti kohdistua myös Norjaan ja norjalaiseen yhteiskuntaan.
PST:n vastatiedustelun päällikkö Atle Tangen korosti, ettei halua kutsua näitä vuonna 2015 tunnistettuja ihmisiä vakoilijoiksi. He eivät olleet perinteisiä, koulutettuja tiedustelu-upseereita.
– He olivat ihmisiä, jotka tiedusteluorganisaatiot olivat huijanneet tai uhkaamalla pakottaneet toteuttamaan tiedustelutehtäviä. Tämä osoittaa millaisia haasteita meillä on edessämme ja millaisia menetelmiä on käytössä. Tämä on edelleen todellinen ongelma.
Ainoalta Venäjän ja Norjan väliseltä lailliselta rajanylityspaikalta Finnmarkissa tuli vuonna 2015 yhteensä yli 5400 turvapaikanhakijaa, monet polkupyörillä. Kun Norja otti tällä Storskogin raja-asemalla käyttöön pikakäännytykset, alkoi hakijoita ilmestyä enenevissä määrin Suomen pohjoisille raja-asemille Sallassa ja Raja-Joosepissa. Kävi ilmi, että Venäjän rajaturvallisuudesta vastaava sisäisen turvallisuuden virasto FSB oli lakannut rajoittamasta maasta poistumista sellaisilta lähtijöiltä, joilla ei ollut asianmukaisia matkustusasiakirjoja.
Virta tyrehtyi vasta kun presidentti Sauli Niinistö oli ripittänyt pääministeri Dmitri Medvedeviä julkisesti sekä käynyt puhelinkeskustelun presidentti Vladimir Putinin kanssa. Tämän jälkeen Putin määräsi FSB:n tiukentamaan pakolaisvirtojen kontrollointia.
Virtaus Euroopan unioiniin alkoi kuitenkin uudelleen vuonna 2021, kun Valko-Venäjä ryhtyi ohjaamaan maahan lentoteitse saapuneita siirtolaisia Liettuaan ja Puolaan. Myöhemmin asia on tullut uudestaan ajankohtaiseksi myös Suomessa, kun siirtolaisia alkoi virrata Suomen raja-asemille marraskuussa 2023. Tämän takia Suomen ja Venäjän välisiä raja-asemia ryhdyttiin sulkemaan.
Norjassa ollaan vakuuttuneita, että vuoden 2015 saapujavirralla heitä testattiin. Norjan puolustustutkimuslaitoksen väitöskirjatutkija Anna-Karen Eggen sanoi NRK:lle, että Suomen osoittaa, että aiemmat siirtolaisvirrat olivat kokeilua. Hän ei usko, että parhaillaankin avoinna olevalle Storskogin raja-asemalle alkaisi virrata Venäjältä siirtolaisia, sillä lienee Venäjän etujen mukaista pitää harvinainen rajanylityspaikka Eurooppaan avoinna.
Suomessa valtioneuvosto määräsi raja-asemille saapuvien siirtolaisten vuoksi kaikki rajanylityspaikat Vainikkalan raideliikenneasemaa lukuun ottamatta suljettaviksi 14. joulukuuta. Sulku kestää sunnuntaihin 14. tammikuuta saakka. Ellei valtioneuvosto kuluvalla viikolla toisin päätä, avataan raja-asemat avataan uudelleen maanantaina 15. tammikuuta.
Britannia ja Norja ovat luoneet uuden merivalmiuksien koalition tukemaan Ukrainaa, kerrotaan Ukrinforminmukaan Britannian puolustusministeriön verkkosivuilla julkaistussa lausunnossa.
Liittouma tekee tiivistä yhteistyötä Ukrainan laivaston ja puolustusministeriön kanssa kehittääkseen useita valmiuksia, mukaan lukien ”merivoimien nopea kehittäminen Mustallamerellä, Ukrainan merijalkaväen kehittämisen jatkaminen jokien sekä rannikko- ja sisävesiväylien puolustamiseksi”.
Puolustusministeri Grant Shapps ilmoitti myös Britannian kustantavan kaksi Sandown-luokan miinanraivausalusta Ukrainalle UK Export Financen kautta.
– Nämä miinanraivaajat tuovat Ukrainalle elintärkeää kapasiteettia, joka auttaa pelastamaan ihmishenkiä merellä ja avaamaan tärkeitä vientireittejä, joita on rajoitettu ankarasti sen jälkeen, kun (Vladimir) Putin aloitti laittoman täysimittaisen hyökkäyksensä, brittiläinen virkamies sanoi.
Tämä aloite on Britannian mukaan osa sarjaa uusia liittoutumia, jotka on muodostettu Nato-maiden välille tarkoituksena varmistaa kestävä sotilaallisen sitoutuminen Ukrainan tukemiseen.
Ruotsi, Norja ja Suomi ovat myös Ukrinformin mukaan ilmoittaneet 21,5 miljoonan euron osuuden osoittamisesta Itä-Euroopan energiatehokkuus- ja ympäristökumppanuuteen (E5P), joka on tarkoitettu tukemaan kriittisiä infrastruktuuri- ja ympäristöinvestointeja Ukrainassa.
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS
Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat
100 000 suomalaista päivässä
Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.
Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.
