Norja

Pekka Toveri: Kaikkea venäläiset yrittävät, ja paikallisia hyödyllisiä idiootteja löytyy aina

Kokoomuksen kansanedustaja, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri ihmettelee somepalvelu X:ssä (aiemmin Twitter) Pohjois-Norjan paikallisten aktiivien yhteistyöhanketta Venäjän kanssa liittyen muistomerkkiin.

– Kaikkea venäläiset yrittää. Ja paikallisia hyödyllisiä idiootteja aina löytyy tukemaan Venäjän agendaa, Toveri sanoo.

Hän on jakanut tilillään uutissivusto The Barents Observerin jutun, jonka mukaan Norjan koillisosassa sijaitsevan Vuoreijan kaupungin paikalliset toimijat ovat käynnistäneet hankkeen, jonka tarkoituksena on tuoda Venäjän Pohjoiselle laivastolle kuuluva neuvostoaikainen T-34-panssarivaunu muistomerkiksi Norjaan.

Varjakan museoyhdistys kieltäytyy kertomasta, kuka on hankkeen takana.

Norjalaisen asiantuntijan mukaan kyseessä oleva tankki on äärimmäisen tärkeä symboli Moskovan geopoliittisiin propagandatarkoituksiin käytetylle toista maailmansotaa koskevalle voiton narratiiville.

– Ajatus siitä, että neuvostotankin monumentti voisi symboloida itäisen Finnmarkin vapauttamista, vaikuttaa Norjan näkökulmasta absurdilta, sanoo Tromssan yliopiston tutkijatohtori Joakim Aalmen Markussen.

– T-34:llä on vain vähän tai ei ollenkaan merkitystä Finnmarkin partisaanioperaatioille. Panssarivaunulla ei ole suoraa historiallista merkitystä partisaaneille.

Venäjän presidentti Vladimir Putinin lähipiiriin kuuluvat henkilöt Murmanskin alueella – entinen senaattori Igor Tshernyshenko ja kuvernööri Andrei Tshibisin kansainvälisten asioiden neuvonantaja Sergei Gontsharov – ovat jo vuosia rakentaneet kontaktiverkostoja Vuoreijan paikallisten aktiivien kanssa. Vuoreijan kaupunki sijaitsee strategisella paikalla lähellä Venäjälle kuuluvaa Kuolan niemimaata.

Kaikkea venäläiset yrittää. Ja paikallisia hyödyllisiä idiootteja aina löytyy tukemaan Venäjän agendaa.
In Norway's northeast, locals started process to import Soviet-era tank from Russia’s Northern Fleet https://t.co/G6v1h1rqiN

— Pekka Toveri (@PToveri) August 7, 2023

Tiedustelun seitsemän ennustetta Venäjästä

Norjan tiedustelupalvelu E-tjenesten on julkaissut tiedusteluraporttinsa Fokus 2023. Sen mukaan Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon saa Venäjän kohdistamaan huomiotaan luoteisrajaansa, jolloin Norjan meri- ja maa-alueiden sekä infrastruktuurin geopoliittinen merkitys kasvaa. Euroopan riippuvuus Norjan energiasta kasvaa, mikä vielä lisää Norjan merkitystä.

E-tjenesten ennustaa Venäjän toimia seuraavan 10 vuoden aikajänteellä seuraavasti:

1) Venäjän sota Ukrainassa on lisännyt Venäjän tarvetta lujittaa turvallisuusintressejään arktisella alueella, koska sen asevoimien konventionaalinen kyky on heikentynyt ja koska se ei pysty pitämään arktista aluetta erillään vastakkainasettelustaan Yhdysvaltojen ja Naton kanssa. Tämä voi saada Kremlin asettamaan punaisia linjoja ja reagoimaan voimakkaammin kokemiinsa uhkiin. Norjan lähialueille syntyy pysyvä konfliktin mahdollisuus.

2) Venäjän sotilasdoktriinin keskiössä ovat nopeat ennaltaehkäisevät iskut, joilla tuhotaan kriittiset kohteet syvällä vihollisalueella. Ukrainan kokemusten jälkeen on todennäköistä, että Venäjä ennemmin kehittää strategista hyökkäyskykyään kuin luopuu siitä. Hyökkäyksessä Norjaan ja Naton alueelle siviili-infrastruktuuri olisi Venäjän ensisijaisena kohteena nopeammin kuin Ukrainassa, jossa se pyrki alussa säästämään sitä.

3) Venäjän strategisen pelotteen ja Natoa vastaan käytävän sodankäynnin strategiaan kuuluvat keskeisesti kaukovaikutteiset täsmäaseet, joihin on sijoitettu paljon. Niitä on käytetty kestämättömästi Ukrainassa, minkä vuoksi niiden rakentaminen on Venäjällä ensi sijalla talouden taantumasta ja pakotteista huolimatta. Sotaa edeltävän määrän saavuttaminen kestää viidestä kymmeneen vuotta.

4) Strategisten ydinaseiden rooli kasvaa Venäjällä, jos tavanomaisen asevoiman jälleenrakentaminen muodostuu ylipääsemättömäksi taloudelliseksi haasteeksi. Se merkitsisi ydinase-eskalaation kynnyksen madaltumista myös Norjan lähialueilla. Samaan aikaan Venäjän vedenalaisen tiedustelun ja sabotaasin, elektronisen sodankäynnin, satelliittien torjunnan ja merimiinojen uhka kasvaa.

5) Venäjän tavanomaisen asevoiman heikkeneminen saattaa jäädä lyhytaikaiseksi. Ukrainan kokemusten voidaan odottaa saavan aikaan muutoksia asevoiman rakenteissa, hankintasuunnitelmissa, organisaatiossa ja johtamisessa. Venäjän asevoimien taistelukyky vahvistuu ajan kuluessa.

6) Valtakamppailu Venäjän johdossa lisääntyy, ja samalla kansan tuki keskus- ja aluejohdoille heikkenee. Maa kuitenkaan tuskin kehittyy demokraattisempaan suuntaan. Venäjästä on tulossa yhä autoritaarisempi ja militarisoidumpi, ja sen propagandakoneisto pyrkii yhdistämään kansaa hallinnon luoman todellisuuskuvan avulla. Tämä heijastuu myös Venäjän ulkopolitiikkaan.

7) Venäjän Norjaa ja sen lähialueita koskevat päätösprosessit ovat yhä arvaamattomampia. Moskova pitää Norjaa yhä enemmän osana läntistä aggressiivista kollektiivia ennemmin kuin naapurimaana, jolla voisi olla yhteisiä intressejä. Venäjän diplomaattinen vuoropuhelu lännen kanssa vähenee, mikä voi johtaa helpommin Kremlin väärinkäsityksiin Norjan poliittisesta asemasta.

Norja nimesi suurimman uhkansa – Venäjän vakoilutoiminta kärjessä

Norjan poliisin turvallisuuspalvelu PST:n julkaisema kansallinen uhka-arvio vuodelle 2023 nimeää Venäjän tiedustelun Norjan suurimmaksi uhaksi kuluvana vuonna. Toiminnan uskotaan kuitenkin pysyvän yhdenmukaisena aiempien vuosien kanssa.

Norjan Nato-jäsenyys, läheinen yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa, strateginen sijainti, yhteinen raja Venäjän kanssa, runsaat luonnonvarat ja kilpailukykyinen teknologia ovat syitä Venäjän tiedustelun korkealle aktiivisuudelle.

Maiden väliset suhteet ovat merkittävästi huonontuneet viimeisen vuoden aikana, mikä on vaikeuttanut Venäjän tiedonsaantia, mutta on aiheuttanut sen, että Venäjä on valmis ottamaan enemmän riskejä tiedustelutoiminnassa, koska nyt sillä on enemmän voitettavaa kuin hävittävää.

Suuri osa Venäjän tiedustelutoimista muodostuu tietoverkko-operaatioista, joilla pyritään pääsemään käsiksi arkaluontoiseen informaatioon. Venäjän lisäksi Kiinalla, Iranilla ja Pohjois-Korealla on verkko-operaatioita Norjassa. Venäjä käyttää verkko-operaatioissa myös rikollisryhmiä.

Venäjällä on Norjassa lähetystöissä toimivia tiedusteluviranomaisia, jotka yrittävät värvätä lähteitä, joilla on pääsy heidän etsimäänsä tietoon. Norjassa pidätettiin lokakuussa yliopistotutkija, jota epäillään illegaaliksi eli valehenkilöllisyyden turvin Venäjän tiedustelun hyväksi toimineeksi henkilöksi.

Venäjä jatkaa tiedonkeruuta Norjan niistä poliittisista prosesseista, joilla on tai voi olla merkitystä Venäjän intresseille. Se pyrkii myös jatkuvasti seuraamaan Norjan kaikkea sellaista sotilaallista kykyä, jolla voisi olla vaikutusta Venäjän turvallisuuteen ja toimintavapauteen. Tiedustelu kohdistuu myös liittolaisten läsnäoloon Norjassa.

Norjan arktista aluetta koskevat kehityssuunnitelmat ja Huippuvuorten hallintoon liittyvät toimijat ovat Venäjän tiedustelun kohteita. Huippuvuorista muodostettiin viime vuonna erillinen tullialue, jonka valvontatoimia Venäjän odotetaan seuraavan.

Norjan asema Euroopan energiantuottajana on kasvanut, ja toisaalta Venäjällä on halua heikentää Euroopan energiaturvallisuutta. Näistä syistä Venäjän odotetaan keräävän tietoa Norjan öljy-, kaasu- ja energiasektorista.

Venäjä tarvitsee tietoa Norjan kriisinhallinnasta sekä maan toimintatavoista missä tahansa akuutissa tilanteessa Venäjän kanssa. Siksi pelastuspalvelut, poliisi ja hätätilannevalmiuden järjestelmät ovat sille arvokkaita tiedonhankinnan kohteita.

Venäjän puolustus- ja muu teollisuus hamuaa länsiteknologiaa ja siihen liittyvää tietoa, joiden peitettyjä ja salaisia hankintayrityksiä odotetaan Norjassa kuluvana vuonna. Kiinalla, Iranilla ja Pakistanilla on samoja pyrkimyksiä.

Luonnollisesti Venäjää kiinnostaa kaikki tieto, joka voi vaikuttaa sen käymään sotaan Ukrainassa. Norjan ja lännen suunnittelemat Ukrainan sotilaalliset tukitoimet sekä Venäjään kohdistettavat poliittiset ja taloudelliset pakotteet ovat Venäjän tiedustelutoiminnan kohteita.

Vaikutusyrityksiä Norjan kansalaismielipiteeseen ja poliittiseen päätöksentekoon Venäjän intressejä koskevissa asioissa – kuten Ukrainan tukemisessa ja Venäjän vastaisissa pakotteissa – on odotettavissa sekä perinteisen että sosiaalisen median kautta. Sabotaasia sen sijaan pidetään raportissa epätodennäköisinä, paitsi jos Kremlin halu laajentaa konfliktia Naton ja lännen kanssa kasvaa.