Venäjä on ryhtymässä tekemään valvontalentoja arktisten alueiden yllä droneilla, kertoo Izvestija. Lehden puolustusministeriölähteiden mukaan valvontalentoja varten tullaan rakentamaan tukikohtia useisiin paikkoihin arktisen rannikon varrelle sekä Venäjän koillisessa sijaitsevaan Kamtšatkaan.
Miehittämättömät lentokoneet tulevat tekemään meri- ja ilmatilan valvontaa. Ne osallistuvat myös etsintä- ja pelastusoperaatioihin, Izvestia kertoo.
Tarkoitukseen aiotaan käyttää Inohodets- eli Orion- ja Forpost-mallien lennokkeja. Orion-dronen siipiväli on noin 16 metriä, ja sen kerrotaan pystyvän lentämään jopa 24 tuntia 60 kilon kuormalla. Sitä testattiin ensimmäisen kerran vuonna 2016. Tämä dronen kyytiin saa jopa 180 kilon kuorman. Forpost-dronen kantamaksi kerrotaan jopa 400 kilometriä. Ensimmäiset Forpostit valmistuivat vuonna 2012, ja Venäjän asevoimat ovat käyttäneet sitä Syyriassa ja Ukrainassa.
Norjalainen Barents Observer -lehti huomauttaa, että venäläislehden nimettömiin lähteisiin perustuva uutinen ilmestyi viime viikolla vain päiviä sen jälkeen, kun Norja oli ilmoittanut pitkän kantaman droneille tukikohdan Andøyan saarelle. Andøya sijaitsee suunnilleen Narvikin, Kiirunan ja Enontekiön korkeudella. Tämä norjalaisten uusi tukikohta rakennetaan Yhdysvaltojen kanssa, ja sinne on tarkoitus sijoittaa Nato-yhteistyössä Yhdysvaltojen ohjuspuolustusjärjestelmän ennakkovaroitustoimintoja.
Toistaiseksi ei ole tiedossa, mihin kaikkialle Venäjä aikoo rakentaa omia dronetukikohtiaan, mutta Barents Observer pitää todennäköisenä vaihtoehtona Kuolan niemimaata.
Barents Observerin mukaan dronesodankäynti huolestuttaa virallista Venäjää yhä enemmän. Vasta ihan hiljattain Venäjän Pohjoisen laivaston harjoitusskenaarioon kuului lennokki-isku Severomorskin sotilastukikohtaan. Aiemmin huhtikuussa, kun kaksi Venäjän Pohjoisen laivaston uutta fregattia harjoitteli Barentsinmerellä, kuului vihollisen lennokkien torjunta harjoituksen ohjelmaan.
Venäjän diktaattori Vladimir Putinia lähellä olevilla venäläisvaikuttajilla on ollut vuosikausia kiinteistöjä tärkeiden norjalaistukikohtien läheltä Pohjois-Norjassa, Norjan TV2:n selvitys paljastaa.
Norjan turvallisuuspalvelu PST on varoitellut pitkään venäläisten omistamista kiinteistöistä sotilastukikohtien liepeillä. Kuten Suomessakin, huolena on ollut, että tällaisia kohteita voitaisiin käyttää vakoiluun tai sotilasoperaatioiden tukena kriisitilanteessa.
Yhdessä venäläisen oppositiomedia Dossier Centerin kanssa tehdyn selvityksen perusteella Målselv Fjellandsbyhyn vuonna 2010 rakennetut kaksi suurta hirsitaloa kuuluvat ”Putinin puolueeksikin” kutsutun valtapuolue Yhtenäisen Venäjän merkittäville poliitikoille.
He ovat Murmanskin pormestari Igor Morar ja Murmanskin vaikutusvaltainen aluepäättäjä Viktor Saigin. Omistustietoja ei ole aiemmin avattu yksityiskohtaisesti Norjassa. Morar omistaa huvilansa puoliksi venäläisen liikekumppaninsa kanssa. Hän oli vielä hankinnan tehdessään liikemies. Sittemmin miehestä on tullut näkyvä poliitikko ja Putinin puolueen jäsen.
Viktor Saiginin talo on TV2:n tietojen mukaan hänen tyttärensä nimissä. Saiginin kerrotaan kuitenkin ostaneen tontin, jolle se on rakennettu. TV2:n lähde kertoo Saiginin maksaneen myös kahden muun venäläisen tontit alueella. Saiginia luonnehditaan erääksi Murmanskin rikkaimmista poliitikoista.
Yhteyksiä asevoimiin
Viktor Saigin on norjalaisselvitysten perusteella mielenkiintoinen hahmo. Hän edustaa Murmanskin alueduumassa Severomorskin suljetun sotilaskaupungin sisältävää vaalipiiriä ja toimii paikallishallinnon turvallisuudesta ja sotateollisuudesta vastaavan valiokunnan varapuheenjohtaja.
Saigin kuuluu myös Venäjän rauhansäätiön johtoon. Sillä ei nimestään huolimatta ole juuri todellista tekemistä rauhan edistämisessä.
Järjestöä johtaa Venäjän niin sanottuun systeemiseen oppositioon kuuluvan Liberaalidemokraattisen puolueen puheenjohtaja Leonid Slutski. Slutksi oli yksi Kremlin hyväksymistä Vladimir Putinin vastaehdokkaista kevään presidentinvaalissa. Hän johtaa myös Venäjän duuman ulkoasiainvaliokuntaa. Slutski oli näkyvässä roolissa, kun Venäjä liitti Ukrainalta valtaamansa Krimin laittomasti alueeseensa alkuvuodesta 2014.
Mediatietojen mukaan Venäjän rauhansäätiö pitää yhteyttä Venäjän sotilastiedustelu GRU:n kanssa. Järjestön on muun muassa kerrottu välittäneen Venäjän tiedustelulle ulkomaalaisista hankkimiaan tietoja. Säätiö myös levittää Venäjä-mielistä propagandaa lännessä.
TV2 kertoo toisessa tästä löytyvässä jutussaan Viktor Saiginin johtavan nykyisin myös Murmanskiin hiljattain perustettua lasten ja nuorten ”patrioottiseen koulutukseen” keskittyvää keskusta. Siellä nuoriin iskostetaan Venäjän sotapropagandaa ja opetetaan sotilastaitoja kuten aseiden käyttöä. Jutun perusteella kyse ei ole pienimuotoisesta toiminnasta. Tähän tullessa koulutusta on saanut jo liki 1700 lasta ja nuorta. Keskusta ollaan myös laajentamassa.
Sosiaalisessa mediassa Saigin suitsuttaa Vladimir Putinia ja tukee avoimesti Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa. Hän tosin kutsuu sitä ”humanitaariseksi tehtäväksi”.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg puhui Cold Response -harjoituksessa Bardufossin tukikohdassa huhtikuussa 2022. NATO/Flickr
Lähellä tärkeitä sotilaskohteita
Venäläisvaikuttajien kiinteistöt ovat lähellä norjalaisia sotilaskohteita.
Korkealla sijaitsevilta huviloilta voi tarkkailla esteettä Bardufossin lentotukikohdasta operoivia hävittäjiä. Vähän matkan päässä on myös Norjan maavoimien tukikohtia ja muita Natolle tärkeitä kohteita. Alueella on järjestetty vuosien varrella suuria puolustusliiton harjoituksia ja siellä on vieraillut liittolaismaiden joukkoja kylmän kelin harjoituksissa.
Suomen rajalle mökkialueelta on matkaa noin 80 kilometriä.
Norjan maanpuolustuskorkeakoulun tiedustelun apulaisprofessori Tom Røseth sanoo suoraan, että kyse on Kremlille uskollisista toimijoista, ”jotka tekevät tietysti, mitä Kreml tahtoo”.
Hän korostaa, ettei kiinteistöhankintojen tarkoituksesta voi vetää mitään suoria johtopäätöksiä.
– Olemme tilanteessa, jossa Moskovan päättäjät haluavat lisää tietoa. Tämä taas kasvattaa tiedustelupalveluihin kohdistuvaa painetta, asiantuntija arvioi TV2:lle.
Røsethin mukaan Venäjän viranomaiset voivat esimerkiksi painostaa tällaisessa paikassa kiinteistöjä omistavia.
– Jos Venäjän tiedustelu haluaisi, että näitä tontteja käytettäisiin sotilaallisiin tarkoituksiin, eivät omistajat voisi sitä estää.
Norjan hallitus aikoo esittää maan parlamentille pitkän ajanjakson puolustussuunnitelman, jota pääministeri Jonas Gahr Støre kuvailee kaikkein kunnianhimoisimmaksi ja kauaskantoisimmaksi maan historiassa. Suunnitelma esiteltiin mediatilaisuudessa Oslossa 5. huhtikuuta 2024.
Suunnitelman mukaan Norja sijoittaisi maanpuolustukseen ennätykselliset lähes 52 miljardia euroa vuoteen 2036 mennessä. Jos parlamentti hyväksyy suunnitelman, Norjan vuosittainen puolustusbudjetti lähes kaksinkertaistuisi nykyisestä noin 8 miljardista eurosta yli 15 miljardiin vuonna 2036.
Rahoitusehdotus kattaisi myös Ukrainaan apuna lähetetyn materiaalin korvaamisen. Varsinaiset hankinnat olisivat olennaisia Norjan puolustuksen vahvistamistavoitteiden kannalta. Ensisijalla olisivat merivoimien uudet fregatit ja muut pinta-alukset sekä sukellusveneet.
Fregatteja suunnitelma sisältää viidestä kuuteen mukaan lukien niiden kansilta toimivat sukellusveneentorjuntahelikopterit. Saksalaisnorjalaisena yhteistyönä rakennettavia Tyyppi 212CD:n sukellusveneitä halutaan vähintään viisi.
Hankintasuunnitelma sisältää myös edistyksellisen ilmatorjuntaratkaisun, jossa on ensi kertaa mukana pitkän matkan ilmatorjuntajärjestelmä. NASAMS-ilmatorjuntajärjestelmien kokonaismäärä kaksinkertaistettaisiin ja samalla niiden ohjus- ja droonintorjuntakyky päivitettäisiin.
Norjan puolustusministeri Bjørn Arild Gramin mukaan asevoimien keskittymistä konfliktin estämiseksi terävöitetään. Lisääntynyt aktiivisuus edellyttää lisää henkilökuntaa. Kokonaisuudessaan asevoimia vahvistettaisiin 4 600 varusmiehellä, 4 600 siviilityöntekijällä ja 13 700 reserviläisellä.
Samaan aikaan täytyy investoida infrastruktuuriin, sanoi Gram, eikä pelkästään nykytarvetta vaan kasvua varten. Lisähenkilöstö edellyttää myös lisää koulutuskapasiteettia.
Tromssassa Pohjois-Norjassa mitattiin ilmassa pieniä määriä radioaktiivista jodia. Mittaukset tehtiin ennen pääsiäistä, 21.–26. maaliskuuta. Ensimmäisen kerran asia havaittiin 12. maaliskuuta.
Radiojodista eli jodin radioaktiivinen isotooppi I-131:sta kertovat Norjan säteilyturvaviranomainen DSA ja Barents Observer. Toistaiseksi ei ole tiedossa, mistä pitoisuudet tulivat. Barents Observerin mukaan ei ole todennäköistä, että päästö olisi peräisin mistään ydinreaktoriin liittyvästä, sillä tuolloin ilmassa havaittaisiin samaan aikaan muitakin radioaktiivisia isotooppeja, kuten strontiumia ja cesiumia.
DSA huomauttaa kuitenkin, että havaitut pitoisuudet olivat niin pieniä, ettei niistä ole vaaraa ihmisille.
Norjan hallitus on päättänyt esittää kolmen miljardin kruunun (264 miljoonaa euroa) yhteisinvestointia maan ammustuotannon laajentamiseen. Hanke keskittyy erityisesti vastaamaan Ukrainan sodan myötä kasvaneeseen sotilasmateriaalin kysynnän kasvuun, sekä rahoittamaan tutkimus- ja kehitystoimintaa puolustussektorilla.
Rahoitus tapahtuu EU:n ASAP (Act in Support of Ammunition Production) ohjelman piirissä, ja koostuu EU:n jakamasta tuesta (noin sata miljoonaa euroa) Norjan valtion omasta tuesta (noin 86 miljoonaa euroa), sekä yhtiöiden omista investoinneista (noin 98 miljoonaa euroa)
Tuen saajiin kuuluvat sotilasräjähteitä valmistava Chemring Nobel, Suomen ja Norjan yhteisomistuksessa oleva ammusvalmistaja Nammo, sekä muun muassa NASAMS-ohjuksia valmistava puolustusalan jätti Kongsberg.
Puolustusministeri Bjørn Arild Gramin mukaan investoinnit mahdollistavat tuotantokapasiteetin laajentamisen ja tuotantoketjun vahvistamisen, tavoitteena kehittää Norjan puolustuskykyä ja huoltovarmuutta.
– Norjan hallinto on myös osallistunut muilla tavoin tuotantokapasiteetin kasvattamiseen esimerkiksi solmimalla pitkäaikaisia puitesopimuksia Nammon ja Köngsbergin kanssa, sekä osallistumassa pohjoismaiseen ammustuotannon yhteistyöhön.
Perjantaina virkaan astunut tasavallan presidentti Alexander Stubb vierailee Norjassa ja tutustuu Nordic Response -harjoitukseen yhdessä Norjan pääministeri Jonas Gahr Støren kanssa torstaina 7. maaliskuuta.
Nordic Response 24 on osa Naton Steadfast Defender 24 -harjoitussarjaa, jossa Nato-maat ja Naton kumppanit harjoittelevat sekä kykyään siirtää joukkojaan että toteuttaa yhteisoperaatiota arktisissa olosuhteissa Suomen, Norjan ja Ruotsin alueilla. Harjoitukseen osallistuu noin 20 000 sotilasta 13 eri maasta. Suomesta mukana on yhteensä noin 4 100 sotilasta ja noin 700 ajoneuvoa. Ilmavoimista Nordic Response 24 -harjoitukseen osallistuu yhteensä 12 Hornet -monitoimihävittäjää ja noin 250 henkilöä. Suomalaiset hävittäjät tukeutuvat Rovaniemelle ja Andøyan tukikohtaan Norjassa.
Vierailulla presidentti Stubb ja pääministeri Gahr Støre seuraavat harjoituksia maastossa Altassa sekä keskustelevat harjoituksiin osallistuvien joukkojen kanssa. Kyseessä on presidentti Stubbin ensimmäinen ulkomaanvierailu tasavallan presidenttinä.
Pääministerin vierailun yksityiskohtainen turvasuunnitelma lojui keskellä katua. Se sisälsi minuuttiaikataulun pääministerin liikkeistä ja kaikki tiedot hänen henkivartijoistaan yhteystietoineen.
Asiakirjat löysi maanantai-iltana Trondheimin keskustasta hotellin edestä kadulta nimettömänä pysyttelevä yksityishenkilö, joka ilmoitti asiasta yleisradioyhtiö NRK:lle. Hän kertoi vieneensä ne Trondheimin poliisiasemalle. Koska kello oli melkein yksitoista illalla, hän työnsi ne suljetun poliisiaseman pääoven alta sisäpuolelle.
Yhdessä pinon asiakirjoista luki: ”Operaatio: pääministeri Jonas Gahr Støren vierailu Rørosiin 20/2”.
Noin kymmensivuinen asiakirja oli poliisin sisäiseen käyttöön merkitty, ja aikataulujen ja yhteystietojen lisäksi se sisälsi tietoja vierailun uhka-arviosta. Asiakirjassa oli tarkat tiedot pääministerin käyttämästä autosta, siitä kuka autoa ajoi, ja muut tarkat tiedot yhteystietoineen pääministerin seurueen turvallisuudesta vastaavista turvallisuuspoliisi PST:n työntekijöistä. Tällainen asiakirja voisi olla pelottavan hyödyllinen, jos haluaisi vaikkapa kohdistaa pääministeriin terrori-iskun.
Erityisen huolestuttavaksi asian tekee se, että asiakirja lojui keskellä katua kenen tahansa poimittavissa ennen vierailun toteutumista. Pääministeri Gahr Støren vierailuun kuului esimerkiksi Rørosmartna-tapahtuman avaaminen tiistaina, ja maanantaina hänen saapumistaan Rørosin lentokentällä odotti noin 30 traktorista koostunut maanviljelijä-mielenosoittajien joukko. Mielenosoittajat eivät ilmeisesti olleet päässeet lukemaan Trondheimista löytynyttä muistiota, sillä pääministeri ei saapunut Rørosiin lentäen.
Røros sijaitsee Trondheimista noin 150 kilometriä kaakkoon. Se on noin 5000 ihmisen pikkukunta, mutta vanha kaivoskaupunki ja yksi Euroopan vanhimmista puukaupungeista, joka kuuluu myös Unescon maailmanperintöluetteloon. Sekä Trondheim että Røros sijaitsevat Trøndelagin läänissä.
Trøndelagin läänin poliisikomentaja Geir Arne Sjøhagen sai tietää kadulla lojuneista sisäisistä papereista, kun yleisradioyhtiö NRK otti häneen yhteyttä. Poliisikomentajan mukaan kyseessä on operatiivinen asiakirja, joka on tarkoitettu sisäiseen käyttöön.
– Ja tällaiset poliisi haluaa pitää itsellään, poliisikomentaja sanoi.
Asiakirjan jakelu on tapahtunut poliisikomentajan mukaan alun perin sähköisesti. Tämä tarkoittaa, että jonkun on täytynyt tulostaa asiakirja ennen kuin se on päätynyt Trondheimin Scandic-hotellin eteen kadulle.
Trøndelagin läänin poliisikomentaja Geir Arne Sjøhagen kertoi NRK:lle ilmoittaneensa tapahtuneesta turvallisuuspoliisi PST:lle. Norjan pääministerin kanslia ei halunnut kommentoida asiaa.
Venäjä kiristää otettaan Norjan pohjoisesta venäläisvähemmistöstä. Lisäksi Ukrainasta saapuneisiin pakolaisiin vaikuttaa kohdistuvan pakolaisvakoilua. Kirkkoniemessä sijaitseva Venäjän konsulaatti ei auta asiaa, kertoo Norjan turvallisuuspoliisi PST:ta haastattelut norjalaislehti Verdens Gang (VG).
Finnmarkin lääni levittäytyy Suomen pohjoisimman Lapin ympäri. Kirkkoniemi jää Suomi-neidon takaraivon tuntumaan, ja Venäjän rajalle on vain noin kymmenen kilometriä. Pikku kaupungissa asuu noin 3500 ihmistä, ja joka kymmenes heistä on kansallisuudeltaan venäläinen.
Lapin sodassa loppuvuodesta 1944 Neuvostoliitto pommitti Kirkkoniemen pahoin. Nyt noin kymmenen kilometrin päässä kaupungista sijaitsee Norjan ja Venäjän ainoa laillinen rajanylityspaikka. Se on samalla Naton ja Venäjän raja. Kirkkoniemessä sijaitsee myös Venäjän konsulaatti.
Konsulaatin kanssa syntyi julkista kahnausta viimeksi syksyllä, kun konsuli Nikolai Konygin kävi laskemassa muistoseppeleen neuvostoliittolaisten muistomerkille ja Finnmarkin pormestari poisti sen. Tämän jälkeen paikallinen venäläisnainen vei konsulin seppeleen takaisin ja asetti sen Finnmarkin pormestarin viemän seppeleen päälle, ja kirkkoniemeläiset poistivat venäläisten seppeleen uudelleen. Venäläinen media odotetusti pillastui tapauksesta, ja kutsui norjalaisia hysteerisiksi ”russofobeiksi”.
Venäläiset ovat viime vuosina osoittaneet lisääntyvää mielenkiintoa uusien muistomerkkien pystyttämiseen, sanoo Norjan turvallisuuspoliisin PST:n Finnmarkin-aluepäällikkö Johan Roaldsnes. Norjalaislehti VG:n haastatteleman Roaldsnesin mukaan Venäjä käyttää hyväkseen sitä, että seudulla paikallisten ja venäläisten välillä vallitsee erityinen suhde, jota muualla Norjassa voi olla vaikeaa ymmärtää.
– Venäjän tiedontarve on kova. Siksi he ovat valmiita ottamaan isompia riskejä, Roaldsnes sanoo norjalaislehti VG:lle.
Esimerkiksi: Ukrainasta saapuneilta pakolaisilta otettiin heidän saapuessaan Venäjältä Norjaan matkapuhelinten yksilölliset IMEI-koodit talteen. Tällä tavalla heidän kännykkänsä voidaan ottaa tarkempaan seurantaan. Norjasta turvapaikkaa hakeneista noin 72 000 ukrainalaisesta runsaat 400 tuli Storskogin raja-aseman kautta – eli noin vartin automatkan päästä Kirkkoniemestä.
– Meillä on syytä epäillä, että osaan ukrainalaisten kännyköistä on kohdistettu tehostetumpia menetelmiä. On herännyt huoli siitä, että ukrainalaisia voidaan yrittää pakottaa tai painostaa toimimaan Venäjän hyväksi. Moni heistä on joutunut jättämään perheenjäseniään Venäjän valtaamille alueille, sanoo Roaldsnes.
Pakolaisten ja Kirkkoniemessä asuvan venäläisvähemmistön lisäksi herkkyyksiä lisää se, että raja on edelleen auki. Ihmisiä ylittää sen, ja Norjassa käy venäläisiä. Lisäksi Kirkkoniemen satama on yksi kolmesta Norjan satamasta, joka edelleen ottaa vastaan venäläisiä aluksia.
Osaa siviili- ja tutkimusaluksista käyttävät Venäjän tiedustelupalvelut. Norjan yleisradion NRK:n mukaan tällaisia aluksia on kuluneen vuosikymmenen aikana tunnistettu jopa viisikymmentä.
Kirkkoniemessä Venäjän konsulaatti sijaitsee keskellä kaupunkia. Sen luona järjestetään säännöllisesti mielenosoituksia Ukrainan puolesta, ja konsulaatin henkilökunta valokuvaa mielenosoittajat. Verhot vain heiluvat, sanoo VG:lle yksi mielenosoittajista nimeltä Forde Berg. Berg on eläkkeelle jäänyt rajavartija, joka pidätettiin ja vangittiin Moskovassa vuonna 2017 ja häntä syytettiin vakoilusta Norjan hyväksi. Vankienvaihdon kautta Bergin tuomio jäi parin vuoden mittaiseksi.
PST:n Finnmarkin-aluepäällikön Venäjän tosiaan tarkkailee aktivisteja. Lisäksi sotaa vastustaneet saatetaan ottaa kuulusteluun, jos he ylittävät rajan Venäjälle.
– FSB käyttää rajanylityksiä tiedonhankintaan, sanoo PST:n aluepäällikkö Roaldsnes.
– Niiltä venäläisiltä, jotka suhtautuvat lähtömaahansa myönteisemmin, he ovat pyytäneet palveluksia. Ne voivat liittyä tiedonhankintaan tai tiettyjen paikkojen valokuvaamiseen. Pelkästään yhteydenotto FSB:lta tai Venäjän sotilastiedustelulta voi tuntua painostavalta.
Turvallisuuspoliisin neuvona on jättää pyynnöt huomiotta ja olla yhteydessä viranomaisiin. Yksi asia on kuitenkin selvää:
– Virallinen edustus täällä Kirkkoniemessä antaa Venäjälle liikkumavaraa tiedonhankintaan.
Vapautuksen muistomerkki Kirkkoniemessä on Norjan kenties tunnetuin neuvostopatsas. Se pystytettiin vuonna 1952. / WIKIMEDIA COMMONS
Norjaan syksyllä 2015 Pohjois-Venäjän kautta saapuneiden ja turvapaikkaa hakeneiden siirtolaisten joukossa oli tiedustelutehtäville määrättyjä ihmisiä. Asiasta kertoi Norjan turvallisuuspoliisi PST omassa podcastissaan tammikuun alussa. Psst-podcastissa haastateltiin PST:n vastatiedusteluyksikön päällikköä Atle Tangenia. Lisäksi Norjan yleisradioyhtiö NRK myös haastatteli Tangenia asiasta erikseen.
– Silloin PST käytti huomattavasti resursseja etsiessään vieraiden valtioiden tiedustelua tänne kohdistuneesta siirtolaisvirrasta. Me myös löysimme sitä, Tangen sanoi.
Vastatiedustelun päällikkö myönsi, että PST kertoo asiasta julkisesti nyt ensimmäistä kertaa. Tangen ei kuitenkaan halunnut tarkentaa, minkä valtion tai valtioiden kansalaisia tiedustelutehtävillä havaittiin.
– Nämä olosuhteet ja tilanteet ovat edelleen PST:n kiinnostuksen kohteina. Laiton pakolaisiin kohdistuva tiedustelu ja Norjaan matkalla olevien pakolaisten värvääminen jotta he harjoittaisivat laitonta tiedustelua täällä Norjassa, on edelleen relevanttia. Siksi emme voi kertoa tästä nyt yksityiskohtaisemmin, Tangen sanoi NRK:lle.
Norjassa tapahtuessaan pakolaisiin kohdistuva tiedustelu eli pakolaisvakoilu on rikos. Sillä tarkoitetaan yleensä turvapaikan saaneen kotimaan hallinnon aiheuttamaa häirintää ja tiedustelua, jota voi harjoittaa oma maanmies. Esimerkiksi: hirmuhallintoa paennut ja poliittisen vainon takia turvapaikan saanut voi saada hirmuhallitsijan värväämät vainoajat peräänsä vielä uudessa kotimaassakin. Pakolaisvakoilu on laitonta myös Ruotsissa, mutta ei Suomen laki ei pykälää tunne. Toisaalta Norjaan matkanneiden pakolaisten värvääminen ”harjoittamaan laitonta tiedustelua” voi määritelmällisesti kohdistua myös Norjaan ja norjalaiseen yhteiskuntaan.
PST:n vastatiedustelun päällikkö Atle Tangen korosti, ettei halua kutsua näitä vuonna 2015 tunnistettuja ihmisiä vakoilijoiksi. He eivät olleet perinteisiä, koulutettuja tiedustelu-upseereita.
– He olivat ihmisiä, jotka tiedusteluorganisaatiot olivat huijanneet tai uhkaamalla pakottaneet toteuttamaan tiedustelutehtäviä. Tämä osoittaa millaisia haasteita meillä on edessämme ja millaisia menetelmiä on käytössä. Tämä on edelleen todellinen ongelma.
Ainoalta Venäjän ja Norjan väliseltä lailliselta rajanylityspaikalta Finnmarkissa tuli vuonna 2015 yhteensä yli 5400 turvapaikanhakijaa, monet polkupyörillä. Kun Norja otti tällä Storskogin raja-asemalla käyttöön pikakäännytykset, alkoi hakijoita ilmestyä enenevissä määrin Suomen pohjoisille raja-asemille Sallassa ja Raja-Joosepissa. Kävi ilmi, että Venäjän rajaturvallisuudesta vastaava sisäisen turvallisuuden virasto FSB oli lakannut rajoittamasta maasta poistumista sellaisilta lähtijöiltä, joilla ei ollut asianmukaisia matkustusasiakirjoja.
Virta tyrehtyi vasta kun presidentti Sauli Niinistö oli ripittänyt pääministeri Dmitri Medvedeviä julkisesti sekä käynyt puhelinkeskustelun presidentti Vladimir Putinin kanssa. Tämän jälkeen Putin määräsi FSB:n tiukentamaan pakolaisvirtojen kontrollointia.
Virtaus Euroopan unioiniin alkoi kuitenkin uudelleen vuonna 2021, kun Valko-Venäjä ryhtyi ohjaamaan maahan lentoteitse saapuneita siirtolaisia Liettuaan ja Puolaan. Myöhemmin asia on tullut uudestaan ajankohtaiseksi myös Suomessa, kun siirtolaisia alkoi virrata Suomen raja-asemille marraskuussa 2023. Tämän takia Suomen ja Venäjän välisiä raja-asemia ryhdyttiin sulkemaan.
Norjassa ollaan vakuuttuneita, että vuoden 2015 saapujavirralla heitä testattiin. Norjan puolustustutkimuslaitoksen väitöskirjatutkija Anna-Karen Eggen sanoi NRK:lle, että Suomen osoittaa, että aiemmat siirtolaisvirrat olivat kokeilua. Hän ei usko, että parhaillaankin avoinna olevalle Storskogin raja-asemalle alkaisi virrata Venäjältä siirtolaisia, sillä lienee Venäjän etujen mukaista pitää harvinainen rajanylityspaikka Eurooppaan avoinna.
Suomessa valtioneuvosto määräsi raja-asemille saapuvien siirtolaisten vuoksi kaikki rajanylityspaikat Vainikkalan raideliikenneasemaa lukuun ottamatta suljettaviksi 14. joulukuuta. Sulku kestää sunnuntaihin 14. tammikuuta saakka. Ellei valtioneuvosto kuluvalla viikolla toisin päätä, avataan raja-asemat avataan uudelleen maanantaina 15. tammikuuta.
Britannia ja Norja ovat luoneet uuden merivalmiuksien koalition tukemaan Ukrainaa, kerrotaan Ukrinforminmukaan Britannian puolustusministeriön verkkosivuilla julkaistussa lausunnossa.
Liittouma tekee tiivistä yhteistyötä Ukrainan laivaston ja puolustusministeriön kanssa kehittääkseen useita valmiuksia, mukaan lukien ”merivoimien nopea kehittäminen Mustallamerellä, Ukrainan merijalkaväen kehittämisen jatkaminen jokien sekä rannikko- ja sisävesiväylien puolustamiseksi”.
Puolustusministeri Grant Shapps ilmoitti myös Britannian kustantavan kaksi Sandown-luokan miinanraivausalusta Ukrainalle UK Export Financen kautta.
– Nämä miinanraivaajat tuovat Ukrainalle elintärkeää kapasiteettia, joka auttaa pelastamaan ihmishenkiä merellä ja avaamaan tärkeitä vientireittejä, joita on rajoitettu ankarasti sen jälkeen, kun (Vladimir) Putin aloitti laittoman täysimittaisen hyökkäyksensä, brittiläinen virkamies sanoi.
Tämä aloite on Britannian mukaan osa sarjaa uusia liittoutumia, jotka on muodostettu Nato-maiden välille tarkoituksena varmistaa kestävä sotilaallisen sitoutuminen Ukrainan tukemiseen.
Ruotsi, Norja ja Suomi ovat myös Ukrinformin mukaan ilmoittaneet 21,5 miljoonan euron osuuden osoittamisesta Itä-Euroopan energiatehokkuus- ja ympäristökumppanuuteen (E5P), joka on tarkoitettu tukemaan kriittisiä infrastruktuuri- ja ympäristöinvestointeja Ukrainassa.
Norjan hallitus on päättänyt esittää 12,5 miljardin Norjan kruunun (1,06 miljardia euron) investointia maan ilmatorjunnan vahvistamiseen. Se olisi Norjan suurin yksittäinen investointi ilmatorjuntaan kolmeen vuosikymmeneen. Pääministeri Jonas Gahr Støren mukaan investoinnilla vahvistettaisiin kansallista valmiutta ja korvattaisiin Ukrainaan lahjoitettua ilmatorjuntaa niin nopeasti kuin mahdollista. Hallituksen esitys edellyttää suurkäräjien hyväksyntää.
Hallituksen suunnitelmana on hankkia Kongsberg Defence & Aerospacen valmistamia uusia NASAMS-järjestelmiä, yhteensä kahdeksan laukaisuyksikköä ja neljä laukaisunhallintakeskusta. Suunnitelmiin sisältyy myös kolmen eri tyyppisen (kantamaltaan eri pituisen) ohjuksen hankinnat NASAMS:iin sekä torjuntaohjusten hankintoja myös ilmatorjuntavaunuihin.
NASAMS:iin tilattavat ohjukset ovat tyyppiä AIM-9X Sidewinder, AIM-120C AMRAAM ja AMRAAM-ER. Nykyisin käytössä olevat ohjukset ovat tyyppiä AIM-120B. Uudet ohjukset tilataan
suoraan RTX:ltä Yhdysvalloista. Norjalaiset Nammo ja Kongsberg toimivat ohjusten osavalmistajina. NASAMS:in ohjusten osuus hankinnasta on 9,4 miljardia Norjan kruunua (800 miljoonaa euroa) ja NASAMS-järjestelmien 2,3 miljardia (200 miljoonaa euroa).
Tiedotteessa todetaan sodan Ukrainassa osoittaneen, että ilmatorjunta on keskeisessä asemassa. Puolustusministeri Bjørn Arild Gramin mukaan Norja ottaa askeleen kohti ilmatorjunnan seuraavaa sukupolvea. Hän toteaa, että Euroopan turvallisuus on käännekohdassa, minkä vuoksi Norjan on kiireesti saada uudenaikainen ilmatorjunta paikalleen. Hankinta aiotaankin toteuttaa ennätysajassa. Uusien hankintojen rahoitus jakaantuu usealle vuodelle. Kokonaissummasta 5,1 miljardia Norjan kruunua (430 miljoonaa euroa) tulee Nansen-ohjelmasta Ukrainalle lähetettyjen lahjoitusten korvaamiseksi ja 7,4 miljardia (630 miljoonaa euroa) normaaleista budjettivaroista.
Ilmatorjuntavaunujen uudelleen aseistaminen suoraan Kongsbergilta hankittavilla AIM-9X-ohjuksilla toteutuu jo vuosina 2024–2025, kun taas NASAMS:it toimitetaan todennäköisesti vuonna 2026 ja niiden uusia ohjuksia alkaa saapua ehkä vuonna 2028.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys voi pakottaa Norjan tarkistamaan ulkopoliittisen asemansa, uskoo kokoomuksen norjalaisen veljespuolueen Høyren ulkopoliittinen puhehenkilö Ine Eriksen Søreide sanomalehti Verdens Gangin haastattelussa. Eriksen Søreide kehottaa norjalaisia ainakin keskustelemaan EU-jäsenyydestä, jonka äänestäjien enemmistö kaatoi kansanäänestyksessä viimeksi vuonna 1994.
– Nyt on korkea aika ryhtyä EU-keskusteluun, ei siksi, että hakisimme jäsenyyttä ensi vuonna, mutta koska niin paljon on tapahtunut vuoden 1994 tuloksen jälkeen, että Norja mielestäni ansaitsisi keskustelun.
– Emme voi sille mitään. Emme enää voi istua Brysselin käytävällä, oppositiossa istuva Eriksen Søreide sanoo.
Vaikka Norjalla on turvatakuut Nato-jäsenyyden myötä, on EU-yhteistyön ulkopuolella oleminen Norjalle ongelmallista, hän arvioi. Norja sai koronapandemian aikana rokotteita EU:n kautta, mutta ”seuraavalla kerralla emme ehkä ole yhtä onnekaita”, maansa ulkoministerinä pandemian alkuaikoina toiminut Eriksen Søreide varoittaa.
Myös terrorismin torjunnassa EU-yhteistyö on huomattavasti Norjaa edellä, hän toteaa.
Ruotsin entinen pää- ja ulkoministeri Carl Bildt on samoilla linjoilla norjalaispoliitikon kanssa. Myös Bildt kehottaa Norjaa harkitsemaan EU-jäsenyyttä Naton laajentumisen myötä.
– Tulette olemaan Pohjois-Euroopan kaksi ainoaa maata, jotka eivät kuulu molempiin järjestöihin, Bildt sanoo VG:lle Norjaan ja Islantiin viitaten.
Eriksen Søreide jakaa Bildtin arvion, todeten pohjoismaisten naapurien Nato-jäsenyyden olevan Norjalle myönteinen asia.
– Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyden myötä pohjoismaisen puolustusyhteistyön vahvistaminen on realistista, sillä se tulee tapahtumaan Naton raameissa. Natosta erillinen pohjoismainen puolustusyhteistyö ei ole koskaan ollut realistista.
– Nato on tärkein puolustusyhteistyömme. Mutta turvallisuus ja varautuminen on myös muutakin kuin ammuksia ja ruutia, kyse on myös ruokatuotannosta ja rokotteista, Eriksen Søreide sanoo.
Brysselissä kaksi ruotsalaista ihmistä maanantaina ampunut 45-vuotias mies oli hakenut turvapaikkaa Norjasta vuonna 2011. Asiasta kertoo norjalainen VG.
Kaksi ruotsalaista jalkapallokannattajaa sai surmansa maanantaina, kun heitä kohti ammuttiin aseella. Silminnäkijöiden mukaan ampuja oli huutanut ”Allahu akbar!” ennen ammuskelun aloitusta. Viranomaisten mukaan isku kohdistui tarkoituksella Ruotsin kansalaisiin.
Iskusta epäilty kuoli seuraavana aamuna poliisin ammuttua hänet. Mies tunnistettiin Tunisian kansalaiseksi, joka oleskeli Belgiassa laittomasti.
Norjan maahanmuuttoviranomaiset vahvistavat VG:n tiedot, että mies oli hakenut turvapaikkaa Norjasta vuonna 2011. Hänen hakemuksensa kuitenkin hylättiin, ja mies palautettiin Italiaan. Viranomaisten mukaan mies oli tuolloin tullut Norjaan Italian kautta.
Maahanmuuttoviraston mukaan mies ei ehtinyt oleskella Norjassa pitkään.
Miehen kerrotaan oleskelleen laittomasti Ruotsissa vuonna 2012-2014 ja istuneen ruotsalaisessa vankilassa ennen siirtoa toiseen EU-maahan. Vankilatuomio on liittynyt huumerikoksiin.
Maahanmuuttoviranomaisten mukaan mies oli hakenut turvapaikkaa myös Belgiasta vuonna 2020, mutta hakemus oli hylätty. Vuonna 2021 hänet oli määrätty poistumaan maasta, mutta mies ei ollut noudattanut määräystä.
Norjan hallitus on päättänyt ostaa kotimaiselta Kongsberg Gruppenilta seuraavan sukupolven miinantorjuntajärjestelmän korvaamaan nykyisin käytössä olevat Oksøy-luokan miinantorjunta-alukset ja Alta-luokan miinanraivaajat, jotka otettiin käyttöön 90-luvun loppuoliskolla. Norjan suurkäräjille alistettavan sopimuksen arvo on 4,4 miljardia Norjan kruunua (380 miljoonaa euroa).
Norjan puolustusministeri Bjørn Arild Gramin mukaan nykyisen miinanraivauskaluston korvaaminen autonomisilla järjestelmillä on alkamassa. Ensi vuoden puolustusbudjettiin on varattu 36 miljoonaa Norjan kruunua (3,14 miljoonan euroa) miinanraivausalusten toiminnan laajentamiseksi ja valmistautumiseksi miehittämättömien alusten käyttöönottoon. Niiden kehittämisestä on vastannut Norjan puolustusvoimien tutkimuslaitos FFI, Norjan puolustusvoimat ja Kongsberg Gruppen.
Gramin mukaan Norjan asevoimille on tärkeää pystyä havaitsemaan merellä olevat miinat ja räjähteet, koska omien alusten liikkumisen lisäksi täytyy pystyä ottamaan vastaan liittolaisten vahvistuksia. Viime vuosina huomio on kiinnittynyt myös merenpohjan kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen.
Norjan merivoimat haluaa alkaa raivata miinoja ilman, että henkilökunnan täytyy mennä miinoitetulle alueelle. FFI on kehittänyt teknologian, joka mahdollistaa raivauksen autonomisilla aluksilla, jotka toimivat yhteistyössä muun merivoiman kanssa. Niitä voidaan käyttää joko miehitetyiltä tukialuksilta tai rannalta vaara-alueen ulkopuolelta. Autonomiset alukset on varustettu edistyksellisillä järjestelmillä, jotka havaitsevat ja neutraloivat merimiinoja. Järjestelmät ovat ensi askel puolustusvoimien pyrkimyksessä lisätä autonomisten järjestelmien käyttöönottoa.
Massadata, tekoäly, autonomia, avaruus- ja kvanttiteknologia sekä hypersooninen teknologia ovat Gramin mukaan tärkeitä Norjan turvallisuus- ja puolustuskyvyn kehittämisessä.
Merenalaiseen infrastruktuuriin kohdistuva iskukyky herättää Norjassa erityistä huolta. Siksi puolustussektorin on hänen mukaansa tärkeää kehittää ja ottaa käyttöön uutta teknologiaa kuten autonomisia aluksia. Aluksissa on hybridikäyttövoima, ja ne pystyvät toimimaan tarvittaessa pelkällä sähköllä, jolloin ne on vaikeampi havaita ja niiden päästöt ovat pienet. FFI:n alustavien laskemien mukaan alusten käytön hiilidioksidipäästöt ovat alle 10 prosenttia nykyisen vastaavan kyvyn päästöistä perinteisellä miinanraivauskalustolla.
Uutta kalustoa rakennetaan Kongsbergin tuotantolaitosten lisäksi myös Norjan merivoimien Haakonsvernin ja Ramsundin tukikohdissa.
– Nämä ovat tärkeitä tarvikkeiden saamiseksi alueille, joilla ei ole teitä, Norjan puolustusministeri Björn Arild Gram sanoi Ukrinforminmukaan.
Ministerin mukaan ajoneuvo pystyy liikkumaan maastossa, johon tavallisialla kuorma-autoilla ei ole pääsyä. Ne voivat kuljettaa ammuksia, ruokaa ja vettä Ukrainan joukoille taistelukentällä.
Ajoneuvot ovat olleet Norjan asevoimien varastossa, mutta ne on nyt huollettu.
Tanskan puolustusministeri Troels Lund Poulsenpuolestaan ilmoitti, että Tanska lahjoittaa 45 panssarivaunua lisää Ukrainalle. Lahjoitus koostuu 30 Leopard 1 -panssarivaunusta ja 15 T-72 -vaunusta.
Aiempien raporttien mukaan Tanska lahjoittaisi Ukrainalle noin 833 miljoonan dollarin arvoisen asepaketin, joka sisältää panssarivaunuja, jalkaväen taisteluajoneuvoja, kranaatteja ja ilmatorjunta-aseita.
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS
Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat
100 000 suomalaista päivässä
Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.
Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.
