Siitä on pian vuosi, kun Elinkeinoelämän keskusliitto yllätti monet. Liiton riveihin oli päätetty palkata turvallisuuspoliittinen neuvonantaja.
– Sitä on tuntenut itsensä kyllä tarpeelliseksi – kun tässä kohta vuosi on vierähtänyt, kuvaa kenraalimajuri (res) Kim Mattsson Verkkouutisille.
Työhuone sijaitsee Eteläranta 10:ssä Elinkeinoelämän keskusliiton tiloissa.
Ennen aloittamistaan EK:ssa Mattsson oli siirtynyt vuodenvaihteessa reserviin maavoimien esikuntapäällikön tehtävästä. Puolen vuoden karenssia ei katsottu puolustusministeriössä tarpeelliseksi, koska pääesikunnasta oli arvioitu uuden työnkuvan tukevan ennen kaikkea Suomen huoltovarmuutta.
Ennen tätä Mattsson oli toiminut muun muassa pääesikunnan komentopäällikkönä, valtakunnallisten maanpuolustuskurssien johtajana sekä tasavallan presidentin adjutanttina.
Sotilaspuvulle ei ole tainnut olla EK:ssa käyttöä?
– Ei ole. Tähän liittyen iso haaste oli jo, kun menin (Martti) Ahtisaarelle ja (Tarja) Haloselle adjutantiksi ja piti hankkia iso määrä siviilipukuja. Kun oli sitä ennen mennyt 40 vuotta joka paikkaan maastopuvussa tai armeijan harmaissa, sitä oli aina helppo lähteä. Sitten piti yhtäkkiä miettiä, mitä pukee päälle, toteaa Mattsson ja nauraa.
Elinkeinoelämän keskusliitto perusteli Mattssonin palkkaamista kansainvälisen turvallisuusympäristön rajulla muutoksella Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Tämä kaikki on heijastunut myös yrityksiin energian saatavuuden, huoltovarmuuden ja kauppapoliittisten jännitteiden kautta.
– Viimeisen kolmen vuoden aikana turvallisuusympäristössä on tapahtunut enemmän muutoksia kuin tätä ennen koko 40 vuotisen palvelukseni aikana, Mattsson summaa.
Aloitit EK:ssa helmikuun alusta 2023. Mikä työssä on yllättänyt eniten?
– Se, miten vähän yritysten roolin tärkeyttä ymmärretään kokonaisturvallisuudessa ja huoltovarmuudessa.
– Yritykset ovat ne, jotka näitä asioita pyörittävät – tai sitten eivät.
Häiriöt Itämerellä kohtalokkaita
Matsson kertoo kiertäneensä yrityskenttää eri puolilla Suomea. Tämän myötä hänelle on vahvistunut, mitä yrityksissä päättäjien ja viranomaisten suunnalta kaivataan.
– Etenkin kun mennään maakuntiin ja pienempiin yrityksiin, joissa turvallisuushenkilöstöä ei ole, yhteinen tilannekuva ja ennakointi – nämä korostuvat.
Julkisuudessa on puhuttu ”kotivarasta” eli siitä, miten suomalaisten tulisi varautua poikkeuksellisiin kriiseihin. Kotoa pitäisi löytyä tietty määrä säilykepurkkeja, lääkkeitä, paristoja.
Vastaavasti yritysten pitäisi huolehtia siitä, että ”yritysvara” on kunnossa:
– Tämä liittyy energian saatavuuteen, raaka-aineisiin, työvoiman saatavuuteen, tietoliikenteen ja logistiikan toimivuuteen.
Logistiikan kannalta Mattsson nostaa kriittiseksi etenkin Itämerellä tapahtuvan liikennöinnin:
– Jos siellä syntyy häiriöitä, monet yritykset ovat kyllä isoissa vaikeuksissa.
Itämerellä tapahtunut kaasuputkivaurio, jonka tutkinta on vielä kesken, antaa samalla välähdyksiä, mitä tulevaisuudessa saattaa olla vielä edessä.
Mattssonin mielestä suomalaisviranomaiset ja valtionjohto ovat toimineet kuitenkin jämäkästi niin Itämerellä kuin tämän jälkeen Itärajan hybridivaikuttamisessakin.
Itäraja on toistaiseksi kiinni tammikuun puoliväliin saakka. Entä jos raja-asemia on tästä eteenpäin auki nolla tai yksi, miten tämä vaikuttaa alueen yrityksiin?
– Jos raja menee totaalisesti kiinni, kyllähän se on toki näivettävä tekijä alueen yrityksille ja rajakaupungeille itäisessä Suomessa, Mattsson sanoo.
Ongelmiin on Elinkeinoelämän Keskusliitossa jo havahduttu. Mattsson viittaa tässä haastattelussa Harri Bromanin vetämään hankkeeseen, jolla pyritään vahvistamaan yritysten toimintaedellytyksiä itäisessä Suomessa.
Rikollisjärjestöt haistoivat bisneksen
Toisaalta raja-asemien merkitystä ei ole syytä liioitella. Etelä-Karjalan yrittäjien toimitusjohtaja Päivi Toropainen ei nähnyt Talouselämän haastattelussa, että koronapandemiaan ja Venäjän hyökkäyssotaan verrattuna raja-asemien sulkemisella olisi isoa merkitystä.
Toropainen toteaa myös jo pitkään olleen tiedossa, ettei kehitys ja kasvu voi riippua vain Venäjästä.
Saman kiteyttää Elinkeinoelämän turvallisuuspoliittisen neuvonantaja Mattsson:
– Meidän on pystyttävä toimimaan tässä ilman Venäjää.
Elinkeinoelämän Keskusliitto julkisti tässä kuussa tiedotteen, jossa se vaati EU:ta puuttumaan kovemmalla kädellä Venäjän vastaisten pakotteiden kiertämiseen. Olitko mukana valmistelemassa tätä?
– Kyllä. Suomalaiset noudattavat näitä pakotesääntöjä hyvin, mutta kaikkialla muualla ei toimita, kuten yhteisesti on sovittu.
Ja tästä tulee kilpailuhaittaa suomalaisyrityksille?
– Juuri tästä on kyse. Pakotteita kierretään käyttämällä hyväksi kolmansia maita. Pakotteiden kiertäminen on mennyt jo niin pitkälle, että tässä on rikollisjärjestöjä mukana ja ne tekevät tällä bisnestä, kuvaa Mattsson.
Yhteisten pelisääntöjen noudattaminen. Yhteistyö ja ”hyvä henki” eri toimijoiden välillä. Nämä ovat tärkeitä asioita niin Mattsonin nykyisessä työssä muuttuneessa turvallisuusympäristössä kuin vaikkapa jääkiekkokaukalossakin.
Vapaa-ajallaan Mattsson rentoutuu metsällä, suunnistamassa sekä joukkuelajien parissa. Jääkiekkoa hän pelaa Nummelan Palloseuran kuusikymppisten miesten höntsäporukassa.
– Pukukoppihenki on se, jolla Suomikin nousee.
