Venäjän ja Ukrainan välinen kriisi kärjistyi viime sunnuntaina ensimmäisen kerran suoraan välikohtaukseen maiden sotavoimien välillä.
Jännitteet olivat kohonneet jo jonkin aikaa maiden välillä. Venäjä sulki jo viime vuonna kahdesti Kertsinsalmen, ja viikko sitten Venäjän rajavartiosto pysäytti ukrainalaisia kalastusaluksia Asovanmerellä.
Ukrainan ulkoministeri Pavlo Klimkin syytti viime maanantaina Venäjää Asovanmeren hiipivästä valloituksesta ja tarkoituksellisesta yrityksestä nostaa panoksia. Ministerin mukaan Venäjä pyrkii pelottelemaan Ukrainaa Asovanmerellä ja häiritsemään sen taloutta.
Ukraina puolestaan on jo aiemmin pysäytellyt Venäjän lipun alla seilanneita aluksia samalla merialueella. Venäjän presidentin Vladimir Putinin mukaan toimet olivat laittomia, ja Ukrainaa varoitettiin seurauksista.
Venäjä miehitti vuonna 2014 Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan presidentti Viktor Janukovytsin syrjäyttämisen jälkeen. Venäjän laivaston suuri tukikohta sijaitsee Krimillä Sevastopolissa. Venäjä on myös tukenut Venäjä-mielisiä separatisteja, jotka valtasivat aseellisesti osan Itä-Ukrainasta.
Miehitetyltä Krimin niemimaalta ei ole maayhteyttä Venäjälle. Miehityksen jälkeen Venäjä aloitti Ukrainan vastalauseista huolimatta siltaurakan Krimin ja Venäjän välillä. Kertsinsalmen yli kulkeva 19 kilometriä pitkä silta avattiin liikenteelle toukokuun puolivälissä.
Mustan meren pohjoisosassa sijaitsevaa Asovanmerta pidetään strategisesti hyvin merkittävänä. Ukrainan hallussa on meren läntinen rannikkoalue Krimin pohjoispuolella, kun taas Asovanmeren idänpuoleinen rannikko kuuluu Venäjälle.
Ukrainalla on pääsy Mustallemerelle Krimin länsipuolelta, missä Odessan kaupunki satamineen sijaitsee. Asovanmeri on kuitenkin erittäin tärkeä maan itäosien tavarakuljetuksille. Berdyanskin ja Mariupolin satamien kautta viedään muun muassa metallituotteita ja tuodaan hiiltä.
Sapeleita on kalistelu pitkin vuotta
Tammikuussa Ukrainan parlamentti hyväksyi lain, jossa venäläismielisten separatistien haltuunsa ottamat alueet määriteltiin Venäjän väliaikaisesti miehittämiksi. Moskovassa laki tuomittiin ja todettiin, että sitä voi pitää valmistautumisena uuteen sotaan. Moskovan mukaan laki rikkoi myös Minskin rauhansopimusta vuodelta 2015.
Syyskuussa Moskovan poliittisen ja sotilaallisen analyysin instituutin apulaisjohtaja Aleksandr Hramtshihin kirjoitti Nezavisimaja Gazeta -lehden liitteessä, että Ukraina on Venäjän vihollinen ja muodostaa sille uhan, kunnes se joko liitetään Venäjään tai hajotetaan pikkuvaltioiksi. Jirjoitus herätti huomiota lännessä.
Hramtshihinin mukaan Ukrainan ajatus on pohjimmiltaan Venäjä-vastainen, minkä takia Venäjä ja Ukraina voivat olla vain yksi valtio tai vihollisia. Mikään kolmas vaihtoehto ei ole mahdollinen. Ajatukset yhtenäisestä ja itsenäisestä Ukrainasta tulisi tutkijan mielestä unohtaa Venäjällä, ja Venäjän lopullisen päämäärän tulisi olla Ukrainan alueellinen hajottaminen ei-sotilaallisin keinoin.
Syyskuun lopulla Ukrainan presidentti Petro Poroshenko osallistui YK:n yleiskokouksen avajaisviikolle New Yorkissa. Venäjän sotilaalliset toimet Ukrainan suunnalla olivat Poroshenkon mukaan edenneet uuteen vaiheeseen.
– Miehitettyään Krimin se tähtää nyt Ukrainan ja Venäjän välissä sijaitsevan Asovanmeren haltuunottoon. Kun Venäjä oli ensin rakentanut laittomasti sillan yli Kertsinsalmen, se alkoi systemaattisesti häiritä ukrainalaisten ja ulkomaisten alusten vapaata merenkulkua salmen läpi, Poroshenko totesi.
Hänen mukaansa tällaiset brutaalit toimet on tuomittava laittomina ja YK:n merioikeusyleissopimuksen vastaisina. Ne hänen mielestään edellyttävät voimakkaita vastatoimia, kuten tarkistettua pakotepolitiikkaa ja muita kohdistettuja toimia.
Lokakuun puolivälissä Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoitti Venäjän estävän Ukrainan ja Naton yhteisten laivastoharjoitusten järjestämisen Asovanmerellä. Lavrovin mukaan minkäänlaisten sotaharjoitusten toimeenpano Asovanmerellä tai sen ympäristössä ei tule kysymykseen ilman Kremlin lupaa.
– Ukraina haluaa nyt järjestää Nato-harjoituksia Asovanmerellä. Sinne on kuitenkin mahdotonta mennä, koska sota-alusten pääsy Asovanmerelle edellyttää Ukrainan kanssa solmimamme sopimuksen mukaan yhteistä hyväksyntää, Lavrovin kerrotaan todenneen ranskalaisille tiedotusvälineille.
Kohti ensi vuoden vaaleja
Ukrainan vallankumous vuosina 2013–2014 johti Venäjän taloudellisen ja poliittisen vallan vähenemiseen.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshesin ja vanhempi Ryhor Nizhnikaun mukaan
kehitys ei ole ollut pysyvää. Riittämättömät uudistukset ja vanhan eliitin häikäilemätön käytös
ovat estäneet yleisen kehityksen sekä Venäjän ja Ukrainan suhteiden uuden mallin syntymisen.
– Venäjä saattaa käyttää hyväksi epämääräisiä suunnitelmia saadakseen takaisin asemansa, jotka se menetti maassa. Venäjän vaikutusvalta voi palata Ukrainassa entiselleen presidentin- ja parlamenttivaalien myötä vuonna 2019, he arvioivat viime maaliskuussa julkaistussa FIIA Briefing Paperissa Russian-Ukrainian relations: The farewell that wasn’t.
LUE MYÖS:
”Venäjä iski osoittaakseen täyttä halveksuntaa”
Venäjä naamioi valtaamiaan Ukrainan laivoja
Presidentti Kertsinsalmen tilanteesta: Venäjän tulee sallia vapaa merenkulku
Tätä Ukrainan poikkeustila voisi tarkoittaa
Ukraina päättää poikkeustilasta, YK:n turvaneuvosto koolle
Ukraina syytti Venäjää alustensa tulituksesta ja valtauksesta
Ukrainan laivasto hälytystilassa – Venäjä lähettänyt sota-aluksia
Ukraina syyttää Venäjää hiipivästä valloituksesta
”Ukraina pitää hajottaa tai liittää Venäjään”
Ukrainan presidentti: Venäjä on uhka kaikille naapureilleen
Tilanne kiristyy Ukrainassa: Venäjä sanoo estävänsä Naton harjoitukset
Mostik-kissa ehti ylittää Krimin sillan ennen Vladimir Putinia
Uusi uskomaton propagandafilmi: Romantiikkaa Krimin sillalla