Suomen kireä tuloverotus on noussut kansainvälisissä vertailuissa maailman kärkeen. World Population Review väittää tuoreessa maavertailussaan, että Suomessa henkilökohtainen tulovero yltää 57,65 prosenttiin ja on siten maailman korkein. Sivuston listalla Suomen jälkeen tulevat Japani ja Tanska.
Luku antaa kuitenkin harhaanjohtavan kuvan siitä, kuinka paljon tavallinen suomalainen maksaa tuloistaan veroja.
Veronmaksajain keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola huomauttaa Kauppalehdelle, että 57,65 prosentin luku viittaa korkeimpaan marginaaliveroon. Se ei tarkoita, että suomalaisen koko palkasta menisi lähes 58 prosenttia veroihin.
Lisäksi luku on jo vanhentunut. Suomen ylimpiä marginaaliveroja kevennettiin vuoden 2026 alussa, ja korkeimmillaan marginaalivero on nyt noin 52 prosenttia. Verkkouutiset kertoi muutoksesta jo viime vuonna.
– Hallitushan nimenomaan kevensi korkeampia marginaaliveroja noin viidellä prosenttiyksiköllä. Tänä vuonna se on enää reilu 52 prosenttia, eli siihenhän tuli merkittävä kevennys, Kirkko-Jaakkola sanoo KL:lle.
Suomi on yhä kireän verotuksen maa
Suomi kuuluu silti kansainvälisesti kireän palkkaverotuksen maihin etenkin suurilla tuloilla. Veronmaksajien kansainvälinen palkkaverovertailu tarkastelee Suomen lisäksi 17 verrokkimaan palkansaajia eri tulotasoilla. Vertailun laskelmat kattavat vuosien 2025 ja 2026 verotuksen.
Vuoden 2025 luvuilla 165 000 euroa vuodessa ansaitsevan suomalaisen palkasta veroihin ja veronluonteisiin maksuihin meni 47,4 prosenttia. Belgia oli vertailun kirein 52,2 prosentilla. Noin 52 500 euron vuosituloilla Suomen vastaava osuus oli 31 prosenttia.
Suomalaisen palkkaverotuksen erityispiirre onkin se, että verotus kiristyy nopeasti tulojen kasvaessa. Pienemmillä tulotasoilla Suomi on lähempänä eurooppalaista keskitasoa, mutta suurituloisten kohdalla maa nousee vertailujen kärkipäähän.
Suomi on kärjessä julkisissa menoissa ja sosiaaliturvamenoissa
Suomen asema kansainvälisten vertailujen kärjessä ei rajoitu työn verotukseen. Keskuskauppakamarin aiemman selvityksen mukaan Suomessa tasataan tuloeroja veroilla ja tulonsiirroilla enemmän kuin missään muussa vertailumaassa. Suomen julkiset menot ovat puolestaan nousseet suhteessa bruttokansantuotteeseen EU:n suurimmiksi.
Suomi on kärjessä myös sosiaaliturvamenoissa. Eurostatin mukaan sosiaaliturvaetuuksiin käytettiin vuonna 2024 Suomessa 32,5 prosenttia bruttokansantuotteesta, enemmän kuin missään muussa EU-maassa. OECD vertailussa Suomen julkiset sosiaalimenot olivat samana vuonna 31,4 prosenttia BKT:sta ja OECD-maiden korkeimpia.
Vuoden 2026 veronkevennys muuttaa kuitenkin Suomen asemaa. Veronmaksajien vertailun mukaan ylimmän marginaaliveron lasku parantaa Suomen asemaa suhteessa keskeisiin verrokkimaihin ja vie Suomen Ruotsin alapuolelle korkeimpien marginaaliverojen vertailussa.
– Suurilla tulotasoilla Suomen verotus on ollut kahden kärkimaan joukossa. Vähän erityylisissä vertailuissa metodista riippuen järjestys voi muuttua. Tänä vuonna verokevennysten ansiosta näyttäisi siltä, että Suomi olisi korkeimpien marginaaliverojen osalta tippumassa jo Tanskan ja Ruotsin taakse, Kirkko-Jaakkola sanoo.
Asiantuntija: Veronkorotukset olisivat ”vihoviimeinen keino”
KL:n haastattelema Kirkko-Jaakkola suhtautuu samalla varauksella tuloverojen kiristämiseen keinona tasapainottaa julkista taloutta. Hänen mukaansa korkea työn verotus vaikuttaa taloudelliseen toimeliaisuuteen ja kansantalouden kehitykseen.
Pääekonomisti ei silti odota Suomeen lähiaikoina uusia mittavia tuloveronkevennyksiä. Julkisen talouden alijäämä ja velkaantuminen rajoittavat hänen mukaansa liikkumavaraa.
Korkean työn verotuksen vaikutukset eivät rajoitu suurituloisiin. Verkkouutisten heinäkuussa julkaisemassa laskelmassa 3 800 euron kuukausipalkkaa saavan työntekijän palkkaaminen maksoi työnantajalle 4 579 euroa kuukaudessa, mutta työntekijälle jäi verojen ja maksujen jälkeen käteen noin 2 730 euroa. Työnantajan kokonaiskustannuksen ja nettopalkan välinen noin 1 850 euron verokiila vastasi noin 40 prosenttia kokonaiskustannuksesta.
Veronmaksajain keskusliiton silloinen toimitusjohtaja Teemu Lehtinen arvioi VU:lle, että ansiotuloverotuksen kiristäminen olisi julkisen talouden sopeuttamisessa ”vihoviimeinen keino”. Hänen mukaansa sopeutusta pitäisi hakea ensisijaisesti menosäästöistä ja julkisten menojen kasvun hillitsemisestä.
World Population Review’n leviämä väite Suomesta maailman kovimpana tuloverottajana kertoo siten yhdestä verotuksen ääripäästä, ei suomalaisen palkansaajan yleisestä veroasteesta. Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti kireää varsinkin suurilla tuloilla, mutta 57,65 prosentin väite ei kuvaa kaikkien suomalaisten verotusta eikä enää vuoden 2026 korkeinta marginaaliveroakaan.
LUE MYÖS:
Keskituloisen palkasta häviää 1850 euroa verokiilaan
Näkökulma: Suomalaisen on vaikea vaurastua – syy löytyy verotuksesta