Verkkouutiset

Verotoimiston toimipiste Kluuvissa Helsingissä. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Suomessa tasataan tuloja eniten maailmassa – ero muihin on vain kasvanut

BLOGI

Kirjoittaja kysyy, tasataanko tuloeroja jo aivan liikaa.
Juho Romakkaniemi
Juho Romakkaniemi
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja.

Suomessa keskustellaan yhteiskunnan tulonjaosta ehkä enemmän kuin missään muussa maassa. Ei olekaan sattumaa, että tuoreen Keskuskauppakamarin selvityksen mukaan Suomi myös tasaa tuloja politiikkatoimilla enemmän kuin mikään muu maa maailmassa. Oheisessa taulukossa näkyvä on tuoreimpien tilastojen (vuosilta 2020 ja 2019) perusteella vain vahvistunut. Ero perässä tuleviin Irlantiin, Ranskaan ja Belgiaan on kasvanut vuoden 2017 luvuista.

Sekä liian suurten että liian pienten tuloerojen taustalla olevat syyt johtavat eri yhteiskunnallisiin ongelmiin.

Erikoista suomalaisessa keskustelussa on se, että yhdessä maailman tasaisimman tulonjaon ja parhaan sosiaalisen liikkuvuuden maassa puhutaan kuin meillä olisi ongelma nimenomaan liian pienessä tulontasauksessa ja eriarvoisuudessa.

Relevantimpi kysymys Suomen tilanteessa yhteiskunnan kokonaishyvinvoinnin ja rahoituspohjan kannalta on se, ovatko näin pienet tuloerot merkki siitä, että meillä on jo liian matalat kannustimet ihmisille ja yrityksille kehittää itseään, olla ahkera, ottaa riskiä ja kasvaa. Sellainen tilanne nimittäin johtaa pienempään kokonaishyvinvointiin ja myös heikompaan pienituloisten asemaan. Selvityksen perusteella Suomella on suuri riski tähän.

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n maaraportti Suomelle julkaistiin tammikuun 23. päivänä 2023. Maaraportti arvioi Suomen taloutta ja talouspolitiikkaa sekä antoi näihin liittyviä suosituksia. IMF oli huolissaan Suomen julkisen talouden kestävyydestä ja kehotti kääntämään nyt kasvavan velkasuhteen supistuvalle uralle.

Raportissa peräänkuulutettiin työllisyysastetta ja tuottavuutta kasvattavia uudistuksia. Näihin liittyen myös IMF tunnistaa liian voimakkaasta tulonjaosta aiheutuvat kannustinongelmat Suomelle. Kannustinloukkuja pitäisi sen mukaan purkaa sekä työttömiltä että töissä olevilta. Tämä tarkoittaisi siis sosiaaliturvan kehittämistä työntekoon kannustavammaksi sekä työn verotuksen progression keventämistä.

Suomen kireän työn verotuksen ja sen jyrkän progression keventämisessä ei pidäkään tuijottaa pääministeri Sanna Marinin toistelemia vuorineuvoksia, vaan tavallisia pieni- ja keskituloisia suomalaisia. Heidän verovuorensa jyrkkyys on kohtuuton arvioidessa lisäkoulutuksen ja uusien vastuiden vastaanottamisen mielekkyyttä.

Sama kannustamattomuus pätee erityisesti myös korkeammilla tuloilla. Viime kesänä Kansantaloudellisessa aikakausikirjassa julkaistussa vertaisarvioidussa artikkelissaan pääekonomistit Kotamäki ja Kirkko-Jaakkola tulivat lopputulokseen, että ylimpien marginaaliverojen alentamisen käyttäytymisvaikutukset olisivat niin voimakkaat, että veronalennukset niihin maksaisivat todennäköisesti itsensä kokonaan takaisin.

Tämän perusteella on helppo olettaa, että kun jo asiantuntijan kohtuullisen hyvällä toimeentulolla lisäeurosta yhteiskunta vie suurimman osan, moni valitsee lisävastuun ja lisätöiden sijaan vapaa-ajan. Tämä tarkoittaa monissa asiantuntija ja johtotehtävissä, että uutta työtä jää syntymättä kokonaan. Sellainen pienentää yhteiskunnan kokonaishyvinvointia. Syntymättä jääneiden verotulojen ja kulutuksen kasvun myötä liian korkeat hyvätuloisten marginaaliverot köyhdyttävät siten myös pienituloisia.

Lähde: Veronmaksajat

Oheisista kuvista näkee, että jo 2 969 euron säännöllisillä kuukausituloilla yhteiskunta vie karvan alle puolet lisätuloista. 4 800 euron palkkatulolla yhteiskunta viekin jo valtaosan niistä. Ero Ruotsiin työn verotuksessa on silmiinpistävä. Aivan alimpia palkkatuloja meillä verotetaan kevyemmin, mutta jo noin 2 500 euron kuukausituloilla Suomi ryhtyy verottamaan kireämmin. Ero repsahtaa keskituloisilla jo yli viiteen prosenttiyksikköön. Ero Ruotsiin onkin koko tässä valtaosassa suomalaisten keskituloisten massaa noin viisi prosenttiyksikköä.

Lähde: Veronmaksajat

Oikeudenmukaisin yhteiskunta on sellainen, jossa pienituloisimpien mahdollisimman suuren absoluuttisen hyvinvoinnin ja yhteiskunnan yhteenlasketun kokonaishyvinvoinnin suhde on tasapainossa. Moralistinen puhe ja tavoitteet mahdollisimman pienistä tuloeroista johtaa ensin koko yhteiskunnan hyvinvoinnin supistumiseen, seuraavaksi kaikkein heikko-osaisimpien absoluuttisen hyvinvoinnin pienenemiseen ja lopulta kurjuuden tasa-arvoon.

Olennaista olisikin löytää hyvä tasapaino kannustimien sekä tulonjaon ja palveluiden välillä. Ja kun näitä kuvia katsoo, niin tärkeimmän kysymyksen keskustelussa tuloeroista pitäisi olla päinvastainen kun tällä hetkellä: tasataanko meillä jo aivan liikaa tuloeroja?

Kolme faktaa tuloerokeskusteluun:

– Suomi tasaa eniten maailmassa tuloja verotuksella ja tulonsiirroilla
– Tuloeroissa ei ole tapahtunut käytännössä muutosta tällä vuosituhannella
– Suomen tuloerot ovat maailman kuudenneksi pienimmät

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta ,

Suosittelemme

MAINOS