Verkkouutiset

Talous

Yrittäjiltä tuki ensimmäisen sairauspäivän palkattomuudelle

Lähes kaksi kolmasosaa suomalaisista yrittäjistä tukee hallituksen pyrkimyksiä muuttaa ensimmäinen sairauslomapäivä palkattomaksi, selviää Suomen Yrittäjien teettämästä Yrittäjägallupista.

Helmikuussa tehdyn Yrittäjägallupin mukaan 65 prosenttia yrittäjistä tukee suunnitelmaa. Luku ei ole käytännössä muuttunut marraskuusta, jolloin palkattoman sairauslomapäivän takana oli 66 prosenttia yrittäjistä.

Suopeimmin palkattomuuteen suhtauduttiin yli kymmenen henkeä työllistävissä yrityksissä, joissa 80 prosenttia yrityksistä kannatti palkattomuutta. Tuki on vahvaa etenkin teollisuus- (82 prosenttia) ja rakennussektoreilla (80 prosenttia).

Vähiten kannatusta palkaton sairauslomapäivä keräsi pääkaupunkiseudulla (45 prosenttia) ja asiantuntijapalveluissa (50 prosenttia). Miesten kannatus oli vahvempaa (71 prosenttia) kuin naisten (56 prosenttia).

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisellä on selvä syy yrittäjien kannalle.

– Se johtuu siitä, että yrittäjä maksaa sairauspäivän palkan saamatta työpanosta, Pentikäinen tiivistää.

Pentikäinen huomauttaa, että nykyjärjestelmä on kohtuuton ja epäreilu. Käytännössä yrittäjä voi joutua maksamaan sairaana olevalle työntekijälle palkkaa jopa kymmenen työpäivän ajan, vaikka ei saakaan työntekijältä minkäänlaista työpanosta.

– Moni tekee tämän omasta, usein pienestä toimeentulostaan, Pentikäinen muistuttaa.

Kun sairauslomien kustannukset kaatuvat yrittäjien maksettavaksi, voi tämä pieniä työnantajayrittäjiä ahtaalle. Pahimmassa tapauksessa pk-yritykset eivät uskalla palkata uutta työvoimaa. Nykyjärjestelmää olisikin Pentikäisen arvion mukaan kevennettävä, mikäli pk-sektorille halutaan lisää työnantajia.

Gallupiin osallistui helmikuun alun aikana 1 339 pienyritysten edustajaa.

Startup-yritysten rooli työmarkkinoilla kasvoi selvästi

Suomen startup-yhteisö on julkaissut analyysin startup-yritysten roolista Suomen työmarkkinoilla käyttämällä Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistoja sekä Suomen startup-yhteisön arvioita startup-yritysten määrästä Suomessa. Analyysin mukaan Suomessa toimivat startupit ja startup-lähtöiset yritykset työllistävät jo yli 30 000 henkilöä Suomen työmarkkinoilla.

– Arviomme mukaan vuonna 2021 Suomessa oli 1841 aktiivista startupia sekä startup-lähtöistä yritystä ja ne työllistivät Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen perusteella jopa 31 000 henkilöä. Startup-ekosysteemin rooli Suomen yrityskentässä on jo todella merkittävä, eikä kyseessä ole pelkästään innovaatioita etsivä pieni yritysrypäs, vaan Suomen talouskasvulle merkittävä toimiala, kertoo Suomen startup-yhteisön pääekonomisti Youssef Zad tiedotteessa.

Startup-yritykset ovat kansainvälisiä ja monesti ne avaavat toimipisteitä Suomen ulkopuolelle kilpaillakseen osaavasta työvoimasta. Parhaiden tiimien rakentaminen tarkoittaa sitä, että osaajia pyritään rekrytoimaan paljon myös ulkomailta Suomeen.

– Tekemämme tarkastelun pohjalta näyttäisi siltä, että yksi viidestä Suomessa työskentelevästä henkilöstä startupeissa on syntyperältään ulkomaalaistaustainen. Ulkomaalaistaustaisten osuus vuonna 2021 oli yli 21 prosenttia, kun se vuonna 2013 oli vain 11 prosenttia. Kasvua tarkasteluvälillä on siis ollut yli kymmenen prosenttiyksikköä, Zad kuvailee.

Koska ulkomaalaiset ja maahanmuuttajat ovat tilastojen valossa niin merkittävä osa startup-yritysten toimintaa Suomessa, maahanmuuttopolitiikka on Suomen startup-yhteisön mukaan todella keskeinen komponentti Suomessa toimivien startupien menestymisen kannalta. Mitä enemmän työvoimaa saatavilla, sitä menestyksekkäämpiä startupeja Suomeen saadaan.

Lisäksi startup-yrityksissä näyttäisi työskentelevän paljon tutkijakoulutuksen saaneita henkilöitä. Hieman alle neljä prosenttia startupien työvoimasta on tohtoreita tai lisensiaatteja. Tutkijoiden määrä todennäköisesti  korostuu etenkin sellaisten startupien alkuvaiheessa, jotka kehittävät teknologisesti erittäin vaativia uusia tuotteita ja palveluita.

– Kokoamamme aineisto yhdessä muiden startup-ekosysteemin toimijoiden kanssa on ensimmäinen laatuaan, eikä käsittääkseni Suomessa ole aiemmin tutkittu startup-yritysten toimintaa vastaavilla tilastoaineistoilla. Kirjoitettu analyysi on ensimmäinen laatuaan ja vasta pintaraapaisu siitä, mitä aineistolla voidaan tehdä. Odotan innolla tulevia tutkimushankkeita, joissa hyödynnämme Suomessa kerättyjä laajoja rekisteriaineistoja, kommentoi Zad.

Pääekonomistin mukaan Suomelle nykyinen korkotaso on aivan liian korkea

– Helmikuu oli neljäs peräkkäinen kuukausi noin yhden prosentin inflaatiolla. EKP katsoo kuitenkin Suomen hintapaineiden sijaan koko euroaluetta ja muualla mantereella inflaatiotaistelu ei ole ohi, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus toteaa.

Hänen mukaansa Suomelle nykyinen korkotaso on aivan liian korkea.

– Nopeaa helpotusta ei kuitenkaan ole luvassa, sillä euroalueen inflaatiokehitys on ollut viime kuukaudet lähempänä kolmea prosenttia, Brotherus sanoo.

– Alkuvuoden aikana 12 kuukauden euribor on jopa noussut, kun koronlasku odotukset ovat hieman siirtyneet kauemmas. Markkinat ennakoivat euriborien yhä laskevan loppuvuonna 3 prosentin tuntumaan, mutta laskun tarkka ajankohta ja päätepiste ovat yhä hämäränpeitossa. Suomen suhdanne, rakentaminen ja asuntomarkkinat heiluvat nyt vahvasti korkoennusteiden mukana.

Tilastokeskus kertoi yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan nousseen helmikuussa 1,2 prosenttia viime vuodesta ja 0,8 prosenttia tammikuusta.

Brotheruksen mukaan taantuman kanssa painivassa Suomessa inflaatiopaineet ovat olemattomat ja suurimmat inflaatioriskit liittyvät maan rajojen ulkopuolisiin tapahtumiin.

– Öljyn ja energian hinta on onneksi pysynyt kurissa Lähi-idän konflikteista ja Venäjän hyökkäyssodan jatkumisesta huolimatta. Suomessa tulisi kiinnittää huomiota nyt julkaistuun laadukkaalla kansainvälisellä tavalla laskettuun inflaatioon. Jostain syystä Suomi poikkeaa hyvästä EU tai USA -tilastotavasta, jossa korot eivät kuulu inflaatioon. Ei inflaatioon kuulu myöskään talletuskorot tai korkosijoitusten tuottolukemat, hän sanoo.

Ekonomisti jatkaa, että korot ennemminkin tekevät tulevaisuuden kulutuksen halvemmaksi.

– Viimeiset kaksi vuotta kansallinen inflaatiolukemamme on liioitellut todellista tilannetta ja seuraavat vuodet korkojen laskiessa inflaatiomittari näyttää liian matalalta. Suomessa on aika siirtyä tarkastelemaan EU-mittarilla julkaistavaa inflaatiota, Brotherus toivoo.

Finanssialan Sara Mella: Välimerellinen sääntely ei sovi pohjoisen pakkasiin

Finanssiala ry:n (FA) uusi puheenjohtaja Sara Mella Nordeasta korostaa EU-ennakkovaikuttamisen tärkeyttä. Hänen mukaansa mikään uusi lainsäädäntö ei synny tyhjiössä ja siksi Suomen tulisi ajaa vahvemmin omia näkemyksiään yhteiseurooppalaiseen lainsäädäntöön.

– EU-tasolla merkittäviä lobbareita ovat jäsenmaat itse. Aktiiviset jäsenmaat pystyvät vaikuttamaan siihen, mihin suuntaan EU-lainsäädäntö lähtee muovautumaan. Siksi Suomen on aika ottaa kokoaan suurempi rooli EU:ssa. Valmiiden esitysten kommentointi ja mallioppilaan lailla muiden muovaaman lainsäädännön toteuttaminen ei enää riitä. Suomen on oltava unionin aktiivinen jäsen, joka ajaa koko EU:n etua, mutta huolehtii samalla omista tarpeistaan, Mella totesi torstaina Finanssi-illassa pitämässään puheessa.

Finanssisektoriin kohdistuu suuri määrä sääntelyä, josta valtaosa tulee EU:sta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että EU:ssa tehdään lainsäädäntöä, jonka pitäisi sopia sekä Suomen ja Hollannin mutta myös Bulgarian ja Italian finanssisektorille. Jäsenmaat ovat kuitenkin kovin erilaisia, kuten myös maiden toimialat.

– Välimerellinen sääntely ei useinkaan sovi pohjoisen pakkasiin. Suunnitelmat EU:n yhteisestä talletussuojasta ovat hyvä esimerkki tästä. Siinä missä vakavaraiset suomalaiset pankit ovat keränneet vuosikausia puskuria asiakkaidensa talletussuojan varmistamiseksi, on osalla eurooppalaisista pankeista tämä työ vasta aivan alussa.

– Samalla joidenkin pankkien vakavaraisuus saattaa olla paljon heikompi kuin hyvin asiansa hoitaneiden suomalaisten pankkien. Vaarana on, että säntillisesti omat raha-asiansa hoitavat suomalaiset joutuvat lopulta muiden maiden löysemmän taloudenpidon maksajiksi. Tämä ei varmasti ole suomalaisen finanssialan tai suomalaistenkaan etu. Sillä on vissi väli, kenen ehdoilla lainsäädäntöä lähdetään valmistelemaan, Mella huomauttaa.

Mellan mukaan myös Finanssiala tuntee vastuunsa suomalaisten etujen ja Suomen erityispiirteiden puolustajana.

– Suomen ääni olisi vahvempi, jos asioita ajettaisiin yhteisessä rintamassa poliitikkojen, virkamiesten ja järjestöjen kesken, Mella painottaa.

”Heikkoa!” – ekonomistit tyrmistyivät tuoreista bkt-luvuista

Tilastokeskuksen mukaan bruttokansantuotteen volyymi pieneni viime vuoden loka-joulukuussa 0,7 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja jäi työpäiväkorjattuna 1,8 prosenttia vuodentakaista alemmalle tasolle.

Vuoden 2023 kolmannen neljänneksen muutos edellisestä neljänneksestä tarkentui -1,1 prosenttiin ja muutos vuodentakaisesta -1,6 prosenttiin. Koko vuoden 2023 bruttokansantuote (bkt) supistui 1,0 prosenttia.

Tuoreita lukuja kommentoi viestipalvelu X:ssä Kuntatalouden pääekonomisti Timo Vesala.

– Ei tuo Suomen bkt-käyrä todellakaan hyvältä näytä. Alkuvuosi 2024 on varmasti vielä tahmea. Toivottavasti korot kääntyvät viimeistään kesällä selvään laskuun ja maailmantalouskin antaisi kaivattua vetoapua, Vesala kirjoittaa.

Hän huomauttaa, että viimeiseen kahteen vuoteen juuri mikään muu ei ole kasvanut, paitsi julkinen kulutus.

– Ja nettovientikin, kun tuonti sakannut vielä vientiäkin enemmän. Q4/2023 yksityinen kulutus sentään snadisti plussalla mutta kovin on laiha lohtu.

Heikkoa kehitystä kommentoi myös Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen.

– Heikkoa! Suomen Q4 bkt -0,7 prosenttia q/q. Tuonti supistui vientiä enemmän. Kumpikin kertoo heikosta kysynnästä. Kulutus kasvoi, kun yksityinen pysyi ennallaan ja julkinen kasvoi. Investoinnit supistuivat, kun yksityiset vähenivät ja julkiset kasvoivat. Varastoja purettiin.

– Pelkästään nollakasvuun yltäminen tänä vuonna vaatii isoa parannusta.

Hän myös huomauttaa, että viimeisen kahden vuoden aikana bkt on supistunut viitenä neljänneksenä kahdeksasta.

– Yli puolet ajasta, Sorjonen toteaa.

OP-ryhmän seniorimarkkinaekonomistin Jari Hännikäisen mukaan tuoreet bkt-luvut näyttävät murheelliselta kilpailijamaihin peilattuna.

– Vuoden 2007 jälkeen Suomi on kasvanut kuudella prosentilla ja Ruotsi reilulla 30 prosentilla, Hännikäinen huomauttaa.

– Heikot lukemat viime vuodelta ja viime vuoden lopulta vaikuttavat vuoden 2024 talousennusteisiin, arvioi Handelsbankenin Suomen pääekonomisti Timo Hirvonen.

 

Suomen bruttokansantuote putosi miinukselle viime vuonna

Tilastokeskuksen mukaan bruttokansantuotteen volyymi pieneni viime vuoden loka-joulukuussa 0,7 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja jäi työpäiväkorjattuna 1,8 prosenttia vuodentakaista alemmalle tasolle.

Vuoden 2023 kolmannen neljänneksen muutos edellisestä neljänneksestä tarkentui -1,1 prosenttiin ja muutos vuodentakaisesta -1,6 prosenttiin. Koko vuoden 2023 bruttokansantuote supistui 1,0 prosenttia.

Toimialojen arvonlisäyksen yhteenlaskettu volyymi pieneni vuoden 2023 loka-joulukuussa 0,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 1,5 prosenttia vuodentakaisesta.

Teollisuuden toimialoista kemian-, metalli- sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotanto väheni viime loka-joulukuussa edellisestä neljänneksestä. Metsäteollisuuden tuotanto supistui toisella ja kolmannella vuosineljänneksellä selvästi, mutta lasku pysähtyi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Koko vuoden 2023 kehitystä tarkasteltaessa teollisuuden toimialoista vain metalliteollisuus sekä energia-, vesi- ja jätehuolto kasvoivat.

Rakentamisen volyymi on pienentynyt vuoden 2022 alkupuolelta lähtien ja jatkoi supistumistaan koko viime vuoden. Erityisen jyrkässä laskussa on ollut talonrakentaminen, kun taas maa- ja vesirakentamisen kehitys on ollut vaihtelevampaa.

Kaupan toimialat supistuivat tammi-maaliskuussa 2023 huomattavasti, mutta ovat kasvaneet sen jälkeen vaihtelevasti. Kaupan volyymi jäi kuitenkin viime vuonna edellisvuotta pienemmäksi.

Majoitus- ja ravitsemistoiminta kasvoi vuonna 2023 vahvan ensimmäisen neljänneksen ansiosta, mutta sen jälkeen suunta on näyttänyt alaspäin.

Muista palvelutoimialoista informaatio ja viestintä kasvoi Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna varsin tasaisesti, mutta liikenteen toimialan volyymi jäi toisen ja kolmannen neljänneksen kasvusta huolimatta selvästi edellisvuotta alemmalle tasolle.

Viime vuoden neljännellä neljänneksellä kansantalouden kokonaiskysyntä pieneni 2,6 prosenttia heinä-syyskuun tasolta. Yksityiset investoinnit supistuivat selvästi, samoin vienti.

Yksityiset kulutusmenot pysyivät edellisen neljänneksen tasolla. Julkiset kulutusmenot ja investoinnit kasvoivat. Kokonaiskysyntää vähensi varastojen arvon huomattava pieneneminen. Koko vuoden 2023 kokonaiskysyntä väheni 3,2 prosenttia.

Viennin volyymi pieneni viime vuoden neljännellä vuosineljänneksellä 1,0 prosenttia heinä-syyskuun tasolta. Tuonnin volyymi supistui 1,5 prosenttia. Koko vuonna 2023 viennin volyymi putosi 1,8 prosenttia ja tuonnin volyymi 7,4 prosenttia.

Yksityinen kulutus pysyi 2023 loka-joulukuussa heinä-syyskuun tasolla. Kulutusmenot lyhytikäisiin ja puolikestäviin kulutustavaroihin kasvoivat, mutta kestokulutustavaroiden hankinnat vähenivät. Koko vuonna 2023 yksityiset kulutusmenot pienenivät 1,0 prosenttia. Julkiset kulutusmenot sen aijaan kasvoivat koko viime vuonna 5,1 prosenttia.

Kiinteän pääoman bruttomuodostuksen eli investointien volyymi supistui 2023 loka-joulukuussa 1,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Yksityiset investoinnit vähenivät 1,9 prosenttia, mutta julkisen sektorin investoinnit kasvoivat 0,8 prosenttia.

Koko vuonna 2023 yksityiset investoinnit supistuivat 3,5 prosenttia ja julkiset investoinnit 12,5 prosenttia. Rakennusinvestoinnit vähenivät, kun erityisesti investoinnit talorakennuksiin supistuivat selvästi. Investoinnit kuljetusvälineisiin sekä koneisiin- ja laitteisiin kasvoivat.

Työllisten määrä väheni

Työllisten määrä pieneni viime loka-joulukuussa 0,6 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä. Kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrä puolestaan väheni 0,9 prosenttia.

Vuonna 2023 työllisten määrä kasvoi 0,5 prosenttia, mutta tehdyt työtunnit vähenivät 0,5 prosenttia edellisestä vuodesta. Työttömyysaste oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan loka-joulukuussa 6,9 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 6,2 prosenttia. Koko viime vuonna työttömyysaste oli 7,2 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 6,8 prosenttia.

Työn tuottavuus eli bruttoarvonlisäyksen volyymi työtuntia kohti pieneni viime vuonna 0,2 prosenttia.

Kansantalouden nimellinen palkkasumma kasvoi loka-joulukuussa 0,3 prosenttia edellisen neljänneksen tasolta. Koko vuoden 2023 palkkasumma kasvoi 4,9 prosenttia. Työnantajien maksamat sosiaaliturvamaksut kasvoivat 4,3 prosenttia vuonna 2023, mutta vähenivät loka-joulukuussa 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

LUE MYÖS:
”Heikkoa!” – ekonomistit tyrmistyivät tuoreista bkt-luvuista

Pääjohtaja Ylelle: Osuuspankkeja kohta vain viisikymmentä

OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallion mukaan vuoden vaihteessa osuuspankkeja oli noin sata, mutta vuoden 2025 lopussa määrä painunee 50–60 pankkiin.

– Tällä hetkellä näyttää olevan käynnissä useita yhdistymishankkeita, joista kuullaan uutisia lähiviikkojen aikana eri puolelta Suomea, sanoo Ritakallio Ylen uutisille.

Hänen mukaansa osuuspankkifuusioihin ajaa myös sääntely ja siihen liittyvä byrokratia. Sitä on helpompi hoitaa isompina kokonaisuuksina.

– Osuuspankkien yhdistyminen ja toimipisteiden määrän kehitys eivät liity toisiinsa. Yhdistymisten taustalla on palvelukyvyn ja kilpailukyvyn säilyttäminen muuttuvassa ja digitalisoituvassa maailmassa, Ritakallio sanoo.

Hän toteaa, että toimipisteiden määrään vaikuttaa ennen kaikkea se, ”millaiset asiakasvolyymit siellä ovat jäljellä, kun ihmiset yhä enemmän käyttävät digitaalisia palveluita”.

OP-ryhmässä on tällä hetkellä 289 toimipistettä. Viime vuonna määrä väheni seitsemällä. Ritakallio sanoo, että yksittäisiä toimipisteitä todennäköisesti lakkautetaan seuraavankin vuoden aikana, mutta mitään isoa muutosta ei ole tekeillä.

Asuntomarkkinat ovat jakautuneet voittajiin ja häviäjiin

Pellervon taloustutkimus PTT:n taloustutkimuksen tuore Puheenvuoro-julkaisu pohtii, miten asuntomarkkinoiden alueellinen kehitys kytkeytyy myös yritysrahoitukseen ja laajempaan taloudelliseen toimeliaisuuteen. Vaikutuksia voi koitua varsinkin mikro- ja pienyrittäjille, mutta myös kokonaisten seutujen elinvoimalle.

– Finanssikriisin jälkeen Suomen asuntomarkkinat ovat jakautuneet voittajiin ja häviäjiin. Selvityksemme perusteella asuntomarkkinoiden alueellisella kehityksellä näyttäisi olevan yhteys sekä yritysrahoitukseen että laajempaan taloudelliseen aktiviteettiin ja työvoiman saatavuuteen, kertoo ekonomisti Antti Norkio.

Yritysrahoituksen yhteydet koskevat erityisesti mikro- ja pienyrityksiä, joiden lainojen vakuudet ovat jossain määrin liitoksissa yrittäjien henkilökohtaiseen varallisuuteen.

Yrityslainojen vakuuksien alueellinen tarkastelu osoittaa, että jos asuntojen vakuusarvot ovat heikot, se voi ohjata yrittäjiä turvautumaan vakuudettomiin korkeakorkoisiin yrityslainoihin.

Kasvukeskuksissa, missä asuntomarkkinat ovat vahvat, on a-suntovakuudellisten yrityslainojen osuus suurempi, koska yrittäjän omaa asuntoa voi käyttää vakuutena. Erityisesti aloittaville yrittäjille tämä on tärkeää, kun yritykselle itselleen ei ole vielä pääomaa kertynyt. Sen sijaan Itä-Suomessa vakuudettomia yrityslainoja on suhteessa enemmän, Norkio kertoo.

Toisaalta maaseutumaisilla alueilla esimerkiksi metsäomistukset voivat toimia vakuutena heikkoarvoisten asuntojen sijaan.

Norkio muistuttaa, että muutos asuntomarkkinoilla on ollut dramaattinen lyhyessä ajassa.

– Vielä 2000-luvun alussa asuntojen hinnat nousivat joka puolella Suomea, mutta nyt enää etelän kasvukolmion kärjissä, Oulun seudulla ja Lapissa. Murroksen vuoksi on tärkeää ymmärtää paremmin sen vaikutuksia yrityksiin ja koko talouteen.

Panostukset yrittäjyyteen ja uusiin työpaikkoihin voisivat kääntää aluetalouden suuntaa

PTT:n mukaan yritysrahoituksen lisäksi asuntomarkkinat heijastuvat laajempaan taloudelliseen aktiviteettiin rakentamisen sekä työvoiman saatavuuden kautta.

– Asuntomarkkinan heikko tilanne ja matalat vakuusarvot eivät kannusta rakentamaan uusia asuntoja, minkä seurauksena asuntokannan kunto heikkenee, ja hyväkuntoisia asuntoja ei ole riittävästi tarjolla potentiaalisille tulijoille. Tämä vaikeuttaa uuden työvoiman ja yrittäjien houkuttelemista.

Näin asuntomarkkinat ja taloudellinen aktiviteetti saattavat synnyttää itseään ruokkivan kehän, jonka kääntäminen vaatii voimakkaan sysäyksen. Mistä tällaisia sysäyksiä voitaisiin saada?

– Panostaminen yrittäjyyteen ja uusiin työpaikkoihin on ensisijainen keino yrittää kääntää aluetalouden suuntaa positiiviseen. Myös vihreän siirtymän investoinneilla voi olla vaikutuksensa. Lisäksi on huomattava, että väestökehitystä muuttaa viime vuosina voimakkaasti kasvanut maahanmuutto, sanoo Norkio.

Lisäksi hänen mukaansa vihreän siirtymän investointien rahoituksen saatavuuden kehitystä täytyy seurata, kun taloudellinen suhdanne muuttuu ja kansainvälinen investointitukikilpailu kiihtyy.

Ekonomisti: Kuluttajat pelkäävät ja yritykset eivät investoi

Tämä on lähes 530 miljoonaa euroa vähemmän kuin viime joulukuussa.

– Varainsiirtoveron muutokset eivät piristäneen asuntokauppaa enää tammikuussa ja kuluttajien pelot oman tilanteen heikkenemisestä pistivät jarruja entistä enemmän kaikkeen kuluttamiseen, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen sanoo.

Uusien asuntolainojen keskikorko laski joulukuusta, mutta oli edelleen 4,36 prosenttia tammikuussa.

– On selvää, ettei tilanne tule helpottumaan ennen kuin Euroopan keskuspankki alkaa laskemaan ohjauskorkoa. Vasta se helpottaa kuluttajien pelkoja ja antaa uskoa lähteä liikkeelle asuntomarkkinoilla, huomauttaa Malinen.

Suomalaiset yritykset – poislukien asuntoyhteisöt – nostivat uusia lainoja tammikuussa vain noin 1,3 miljardin. euron edestä. Uusien yrityslainojen keskikorko nousi joulukuusta ja oli peräti 5,36 prosenttia tammikuussa.

– Paitsi talouden aktiviteetti, mutta myös tuleva kasvupotentiaali romuttuu päivä päivältä, kun yritykset eivät investoi, Malinen toteaa.

Hänen mukaansa Suomen talous on saatava kasvuun.

– Tämä edellyttää sitä, että suomalaiset yritykset uskaltavat investoida ja luoda työtä, joka helpottaa kuluttajien pelkoja. On välttämätöntä, että tulevassa kehysriihessä Suomen taloutta kuntoon laitettaessa tehdään myös toimia, joilla kannustetaan yrityksiä kasvamaan ja investoimaan, Malinen sanoo.

Elinkeinoelämän valtuuskunta ehdottaa yhteisöveron keventämistä

Elinkeinoelämän valtuuskunta (Eva) ehdottaa yhteisöverokannan alentamista 15 prosenttiin.

Ehdotus on osa keskiviikkona julkaistua Kasvun sytykkeet -analyysia, joka pitää sisällään kahdeksan veroehdotusta investointien houkuttelemiseksi ja kasvun vauhdittamiseksi Suomeen.

Analyysi toteaa, että Suomea vaivaa kasvun puute, joka ei korjaannu ilman uusien investointien houkuttelemista Suomeen. Ainoa riittävän nopeasti vaikuttava asia, mitä poliitikot voivat asialle tehdä, on verotuksen keventäminen.

– Suomen yhteisöverokanta pitää alentaa 15 prosenttiin, globaalin minimiveron tasolle. Hyödyllisintä olisi ajoittaa veronalennus vaalikauden loppuun, mutta päättää siitä jo nyt. Ennalta ilmoittaminen antaisi investoijille signaalin sijoittaa Suomeen heti veronalennuksen tultua tietoon, analyysin kirjoittanut Evan johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää perustelee tiedotteessa.

Suuret teollistuneet maat houkuttelevat vihreän siirtymän investointeja merkittävillä yritystuki- ja verokannustimilla, joista tunnetuin on Yhdysvaltain IRA-paketti. Kujanpää katsoo, että velkaantuva ja pääomakannaltaan köyhempi Suomi ei pysty tukemaan yritysten vihreän siirtymän investointeja suurten maiden tavoin.

Tehokas ja yleistä yhteisöverokannan alentamista julkiselle taloudelle edullisempi keino investointien houkuttelemiseksi on Evan mukaan niin sanotun verohyvityksen käyttöön ottaminen siten, että uusien investointien tuotosta maksettava yhteisövero alenisi 15 prosentin tasolle.

Verohyvitysmallissa osa investointikustannuksista, esimerkiksi 15 prosenttia, olisi mahdollista saada hyvitetyksi verotuksessa. Investoiva yritys voisi kuitata 25 prosenttia vuodessa maksamansa yhteisöveron määrästä käyttämätöntä verohyvitystä vastaan investointivuoden ja seuraavan kymmenen verovuoden ajan. Verohyvitys poikkeaa verovähennyksestä siten, että se pienentää suoraan maksettavan veron määrää eikä verotettavan tulon määrää. Verohyvitysmallin yksityiskohdat olisi suunniteltava perustuslaki ja valtiontukisäännökset huomioon ottaen.

– Viimeaikainen kansainvälinen tutkimus on havainnut yhteisöveron kevennysten ja verokannustimien saavan aikaan positiivisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia talouteen, Kujanpää toteaa.

Yhteisöveron keventämisen ohella Kujanpää esittää analyysissään työn korkeimpien marginaaliverojen alentamista lähemmäksi Suomen kilpailijamaita, jotta Suomi olisi houkutteleva maa asiantuntijoille ja kouluttautumiseen ja ahkeruuteen kannustettaisiin.

Veronalennusten ohella Eva esittää investointien verokannustimien parantamista, yritysjärjestelyiden helpottamista, ulkomaisten osaajien veroesteiden purkamista, parlamentaarista veropolitiikan työryhmää, veroriitojen ratkaisujen vauhdittamista ja verotuksen hallinnollisen taakan keventämistä. Evan mukaan nämä toimenpiteet eivät heikennä merkittävästi julkista taloutta, ja ne kannattaa toteuttaa joka tapauksessa.

Asuntojen hinnat putosivat 2018 tasolle – näin kauan ”koronahuipun” saavuttamisessa kestää

Koronabuumi on sulanut tyystin pois asuntojen hinnoista.

– Hinnat ovat nyt pääkaupunkiseudulla osapuilleen samalla tasolla, kuin mitä ne olivat vuodenvaihteessa 2018-2019, kun katsotaan neljännesvuositilastoja, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Anu Rämö Verkkouutisille.

Rämön mukaan hinnat ovat laskeneet erityisesti pienissä asunnoissa pääkaupunkiseudulla, mutta esimerkiksi vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä kerrostaloasuntojen kaikkien huonelukujen hinnat laskivat pääkaupunkiseudulla saman verran, eli noin 7,5 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen.

Nordean ekonomisti Juho Kostiainen myönsi tänään X-alustalla, että ennuste hinnanlaskun tasaantumisesta alkuvuonna ei toteutunut. Säästöpankin pääekonomisti Henna Mikkonen kertoi, että heidän ennusteensa kanssa kävi samoin.

– Nyt on todettava, että alkuvuoden asuntohintaennuste on mennyt pahasti yläkanttiin, jos tammikuun hintojen lasku ei jää yksittäiseksi heikoksi havainnoksi. Leuka rintaan ja uusia näkemyksiä miettimään, muotoili Kostiainen, jonka mukaan varainsiirtoveromuutosten vaikutus on ollut arvioitua suurempi.

– Tietysti tässä on vasta yhden kuukauden, eli tammikuun havainnot ja kauppoja on tehty aika vähän. Vasta helmikuun jälleen näkee, oliko kyse vain yhden kuukauden tilanteesta, Kostiainen sanoo Verkkouutisille.

– Syyt ovat ne ilmeiset, eli hinnat ovat laskeneet jo pidemmän aikaa korkotason nousun ja ostovoiman heikkenemisen, sekä asuntojen ylitarjonnan takia.

Ensiasunnon ostajilta tämän vuoden alussa poistunut vapautus varainsiirtoverosta näkyi loppuvuonna kaupankäynnin piristymisenä.

– Jos eivät hinnat varsinaisesti nousseet, niin kuitenkin hintakehitys tasaantui marras-joulukuussa. Tämä kysyntä jäi pois tammikuussa, mikä on yksi huonoa lukemaa selittävä tekijä.

Vaikka varainsiirtoveroprosentteja laskettiin loppuvuonna, ei sillä ole samanlaista kannustinvaikutusta.

– Ensiasunnon ostajilla oli kannuste tehdä kaupat, kun vielä sai vapautuksen, mutta asunnonvaihtajille veron alennus on pysyvä, eikä se siten tuo sellaista pistettä, että juuri nyt kannattaisi rynnätä asuntokaupoille. Varmasti varainsiirtoveron alentaminen kiihdyttää muuttamista ja asuntokauppaa pidemmällä aikavälillä, mutta tällä hetkellä suhdannetilanne ajaa sen yli, Kostiainen sanoo.

Onko asuntokaupan jähmeydessä kyse ostajien luottamuksen heikkoudesta, vai siitä, että odotetaan korkojen laskevan? Patoutunutta asunnonvaihtotarvetta kuitenkin voi arvioida olevan.

Kostiainen viittaa Nordean tekemän, vielä julkaisemattoman kyselytutkimuksen tuloksiin ja kertoo, että syyt asunnonoston lykkäämiseen ovat tällä hetkellä hyvin vaihtelevia.

– Osa odottaa taloudellisen tilanteen paranemista, osa ei ole löytänyt sopivaa asuntoa, kun tarjonta on vähäistä, osa ei pysty säästämään omarahoitusosuutta, osalla mietityttää korkotilanne. Sekin korostuu, että osa niistä, joilla olisi halu vaihtaa, kertoo, että nykyasunto ei käy kaupaksi, Kostiainen listaa.

– Yleinen epävarmuus taloudesta ja omasta taloudesta sekä asuntomarkkinoista on se, mikä hidastaa. Yhtä selkeää syytä ei ponnahtanut kyselystä esiin.

Periaatteessa asunnonvaihtajalle ei pitäisi olla väliä, että oman asunnon hinta on laskenut, sillä myös seuraavan asunnon hintataso on niin ikään matalammalla. Kostiainen toteaa kuitenkin, että korkotason nouseminen nollakorkoajoista voi vaikuttaa.

– Jos vaihdat isompaan, on lainakin isompi. Ja jos nykyisilläkin korkomenoilla talous on tiukempi, niin asunnon hankintaa siirretään, varsinkin kun muutkin kulut ovat nousseet.

Tämä ei Kostiaisen mukaan kuitenkaan kyselyn perusteella ollut keskeinen syy olla ostamatta asuntoa.

Kauanko sitten kestää, että alkuvuoden 2022 hintahuippu saavutetaan? OP Ryhmän senioriekonomisti Joona Widgrén toteaa, että pitkälle ennustaminen on hankalaa.

– Nykyisellä asuntohintaennusteellamme aikaisemmalle huipulle palauduttaisiin reilussa kolmessa vuodessa, voisi sanoa 3-4 vuodessa. On toki hyvä muistaa, että ennusteessa on epävarmuuksia ja palautuminen voi tapahtua nopeammin, mutta myös viedä pidemmänkin aikaa, vastaa Widgrén.

Hänen mukaansa vuoden 2019 hintatasoon verrattuna parhaiten arvonsa ovat pk-seudulla säilyttäneet omakotitalot, rivitalot sekä suuremmat kerrostaloasunnot.

– Omakotitalojen hintojen nousu oli ripeää vuosina 2021 ja 2022 ja siten hintojen lasku oli viime vuonna omakotitaloissa ripeämpää kuin muissa perheasuntojen tyypeissä, Widgrén muistuttaa.

Juho Kostiainen arvioi myös, että hintataso tulee jäämään pidemmäksi aikaa koronabuumia alemmalle tasolle.

– Tähän on kaksi syytä. Korkotason ei enää odoteta laskevan yhtä matalalle. Taso maltillistuu jääden noin puoleen nykyisestä, eli 2-3 prosentin väliin. Toinen selkeästi kysyntää tasoittava tekijä on se, että tarjontaa on edelleen paljon, eikä asunnoista tule nopeasti pulaa, ainakaan tämän vuoden aikana. Ehkä aletaan lähenemään pohjia kuitenkin, mutta vaikeaa tätä on ennustaa.

Asuntomarkkinoiden piirteisiin kuuluu tällä hetkellä myös se, että uudisasuntoja on myymättä enemmän kuin 10 vuoteen. Niiden hinnat eivät ole laskeneet joitakin määräaikaisia vastikealennuksia ja muita myyntikikkoja lukuun ottamatta.

Uudisasunnot itse asiassa ovat suhteellisesti kallistuneet, kun niiden hinta on pysynyt entisellään samalla, kun vanhojen asuntojen hinnat ovat laskeneet, Kostiainen huomauttaa.

– Yritykset tietysti katsovat, pitävätkö valmistuneet asunnot vai myyvätkö ne tosi halvalla rakennuskustannuksiin nähden. Mielestäni isompi kysymys on, että mitä pitäisi tapahtua, että asuntoja kannattaisi taas rakentaa.

Kostiaisen mukaan rakennuskustannusten tai tonttihintojen pitäisi laskea merkittävästi, mitä kumpaakaan ei ole tapahtunut.

Kannattaako ostaa asunto vai muuttaa vuokralle? Asiantuntijalta selkeä näkemys

Asuntovelalliset ovat viime aikoina joutuneet tottumaan kasvaviin korkoihin ja sitä kautta kasvaviin asumiskuluihin. Koronnostojen yhteydessä kuukausittainen asuntolainan lyhennys on voinut nousta jopa sadoilla euroilla.

Asumisratkaisuja miettiessä yhä useampi on saattanut viime aikoina pohtia, onko asunnon ostaminen tässä korkotilanteessa edes kannattavaa. Voisiko vuokralla asuminen tulla taloudellisesti kannattavammaksi etenkin nykyisessä tilanteessa, jossa asuntolainojen korot ovat korkealla?

– Etenkin hetkellisesti joillain alueilla, kuten Helsingissä, ja etenkin pienemmissä asunnoissa se on kyllä mahdollista, OP-ryhmän ekonomisti Joona Widgrén sanoo Verkkouutisille.

Näkemystään hän perustelee sillä, että viime ja toissa vuonna omistusasumisen kustannukset nousivat rajusti niin korkojen kuin myös muiden asumisen kustannusten noustessa.

– Samaan aikaan vuokrataso ei ole noussut kovinkaan nopeasti. Tämä on muuttanut omistus- ja vuokra-asumisen hinnan suhdetta.

Suuntaa antava vertailu omistamisen suhteellisesta hinnasta. LÄHDE: MACROBOND, STATFIN, OP

Jos henkilö miettii vain kuukausittaisia asumiskuluja, onko vuokralla asuminen tällä hetkellä parempi vaihtoehto kuin omistusasunnon hankkiminen?

Se riippuu Widgrénin mukaan hirveästi siitä, missä asuu ja millaisessa asunnossa.

– Keskimäärin näin ei ole, mutta esimerkiksi Helsingissä viime vuosina velalla ostetussa asunnossa kustannukset voivat olla vuokralla asumista korkeammalla. Isommissa asunnoissa tai yksiöissäkin keskimäärin omistusasuminen on edullisempaa.

Widgrénin mukaan lainanlyhennys mielletään monesti asumiskuluksi, mitä se ei hänen mukaansa todellisuudessa ole. Kun lainanlyhennys huomioidaan asumismenona, kuukausittainen asumiseen käytettävä rahamäärä nousee useammin vuokralla asumisen menoja korkeammaksi.

– Lyhennys kuitenkin kerryttää säästöjä, mikä on hyvä asia, hän huomauttaa.

Perinteisesti on ajateltu, että pitkässä juoksussa omistusasuminen tulee vuokralla asumista kannattavammaksi. Ekonomistin mukaan tämä pitää edelleen paikkansa nykyisestä korkotilanteesta huolimatta.

– On hyvä muistaa, että asuntolaina on usein pitkä laina, jonka aikana korkotaso ehtii muuttua useasti. Pitäisin yhä erittäin todennäköisenä, että keskimäärin omistusasuminen kuitenkin tulee edullisemmaksi.

Widgrén huomauttaa, että lisäksi velan määrä pienenee laina-aikana, jolloin korkokulut pienentyvät, joten vertailu maksimilainan asuntoon ei kerro koko totuutta.

Lisäksi omistusasumista tuetaan esimerkiksi myyntivoiton verovapaudella tietyin ehdoin. Widgrénin mukaan tämä lisää etenkin houkuttelevimmilla alueilla omistusasumisen kannattavuutta.

– Sanoisinkin, että etenkin halutummilla alueilla omistusasuminen on yhä pitkällä aikavälillä kannattavampaa.

Usein muuttavalle vuokra-asuminen voi olla kannattavampi valinta

Ekonomisti kehottaa miettimään omaa tilannetta ja asunnon tarvetta silloin, kun pohtii vaihtoehtoja omistus- ja vuokra-asumisen välillä.

– Jos on esimerkiksi näköpiirissä, että muuttaa usein, voi vuokralla asumisen joustavuudesta olla hyötyä. Lisäksi omalla maksukyvyllä on toki merkittävä vaikutus esimerkiksi siihen saako asuntolainaa.

Puhtaasti asumiskustannuksia miettiessä Widgrén ei tarkastelisi yksittäisellä hetkellä vallitsevaa tilannetta, vaan keskittyisi miettimään asumismuotojen kustannuseroja pidemmällä tähtäimellä.

Sekä omistusasumisessa että vuokralla asumisessa on omat hyötynsä. Widgrén muistuttaa, että asuntolainalla rahoitettu omistusasunto käytännössä pakottaa säästämään.

– Asuntolainan lyhentäminen kerryttää varallisuutta toisin kuin vuokralla asuminen.

Taloudellisessa mielessä omistusasuntoa myydessä arvonnousu on verovapaata tuloa, mikäli asunnossa on asunut riittävän kauan.

– Tämä on omistusasujan kannalta hyvä verohelpotus.

Vastaavasti vuokralla asumisen etuna on sen joustavuus, mikä sopii joihinkin elämäntilanteisiin hyvin.

– Esimerkiksi usein muuttavalle vuokra-asunto voikin joustavuutensa ansiosta olla parempi valinta.

Toinen vuokra-asumisen etu on Widgrénin mukaan myös se, että asunnon suurista remonteista ei tarvitse huolehtia.

LUE MYÖS:
Ehditkö vaihtaa lyhyeen viitekorkoon? Vuoden euribor on nyt rajussa laskussa

Jätteitä tuotiin viime vuonna Suomeen ennätysmäärä

Suomen ympäristökeskus Syken mukaan vuonna 2023 jätettä tuotiin Suomeen jätesiirtoluvilla ennätyksellisen paljon, noin 310 000 tonnia. Tuonti oli miltei kaksinkertainen vientiin nähden.

Huomattavin muutos vuoteen 2022 verrattuna oli jäteperäisten polttoaineiden tuonnin kasvu noin 180 000 tonniin eli lähes nelinkertaiseksi. Jäteperäisiä polttoaineita tuotiin vuonna 2023 Suomeen Italiasta, Britanniasta, Irlannista, Puolasta ja Norjasta. Niiden tuonti Suomeen alkoi vuonna 2021.

Kyseisiä jätteitä tuotiin vuonna 2023 jätesiirtolupien mukaisesti useisiin eri polttolaitoksiin, kuten Finnsementin, Fortum Waste Solutionsin, Lahti Energian, Syklon ja Vantaan Energian laitoksiin. Jätteen tuojana toimi useissa tuonneissa Gemifin. Jäteperäisiä polttoaineita tuotiin sekä jätteenpoltto- että rinnakkaispolttolaitoksiin.

Jätesiirtoluvan vaativien jätteiden tuonti ja vienti ovat 2020-luvulla muuttuneet merkittävästi. Vielä vuosina 2018–2020 Suomesta vietiin kotitalouksista peräisin olevaa yhdyskuntajätettä vuosittain noin 60 000 tonnia ja kaupallista alkuperää olevaa yhdyskuntajätettä jopa 61 000 tonnia vuodessa hyödynnettäväksi polttolaitoksiin Viroon ja Ruotsiin.

Syken mukaan vienti johtui siitä, että Suomessa ei ollut riittävästi polttokapasiteettia. Sittemmin Suomeen on rakennettu lisää jätteenpolttokapasiteettia ja kierrätyspolttoaineiden kysyntä on kasvanut, joten sekalaisen yhdyskuntajätteen viennille ei ole enää ollut perusteita. Markkinoihin on vaikuttanut myös puun ja puujätteen tuonnin loppuminen Venäjältä.

Jätteiden tuonnissa ja viennissä on viime vuosina tapahtunut myös muita muutoksia. Esimerkiksi rakennus- ja purkujätteen vienti on vähentynyt. Rakennus- ja purkujätettä vietiin viime vuonna Suomesta ulkomaille vajaat 8 000 tonnia.

– Käsitellyn puujätteen ja jäteöljyn tuonti sitä vastoin kasvoi. Esimerkiksi käsiteltyä puujätettä tuotiin viime vuonna noin 57 000 tonnia. Eniten sitä tuotiin Belgiasta, kertoo Syke.

Suomen ympäristökeskuksen julkaisemat ennakkotiedot koskevat vain jätteitä, joiden tuonti tai vienti vaatii jätesiirtoluvan. Osa jätteistä luokitellaan ns. vihreiksi jätteiksi, joiden siirroista ei arvioida aiheutuvan haittaa ympäristölle. Niitä ovat esimerkiksi metalliromu, jätepaperi ja käsittelemättömän puun jäte.

Pääekonomisti: Heikosti menee ainakin lähikuukaudet

Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan luottamusluvut kertovat Suomen talouden jatkavan heikossa suhdannetilanteessa ainakin lähikuukaudet.

– Työllisyys todennäköisesti heikkenee keväällä ja rakennusalan ahdinko painaa vielä bruttokansantuotetta.

– Aamulla julkaistun Tilastokeskuksen tilaston mukaan asuntojen hinnat laskivat tammikuussa selvästi ensiasunnonostajien tuoman nosteen poistuttua. Inflaation ja korkojen lasku alkaa kuitenkin vähitellen piristää taloutta, mikä jo näkyykin etenkin kuluttajien odotuksissa tulevasta, Kuoppamäki jatkaa.

Hän arvioi, että luisu taantumaan ei viimeisimpien tilastolukujen perusteella ole jyrkentymässä ja työllisyystilanne pysyy kohtalaisen vakaana.

– Suomen talous voi vähitellen elpyä loppuvuonna, etenkin jos vientikysyntä piristyy, Kuoppamäki arvioi.

Kuluttajien luottamusindikaattori heikkeni hieman Tilastokeskuksen mukaan helmikuussa. Kuluttajien luottamusindikaattori oli -9,5, kun se oli tammikuussa -9,1 ja pitkän ajan keskiarvo on -2,4. Kuluttajien arvio oman talouden nykytilasta heikkeni hieman, ja useimmat kokevat sen heikoksi.

Palkansaajat ja yrittäjät kokivat omakohtaisen työttömyyden uhan edelleen normaalia suuremmaksi. Kuluttajien asunnon ostoaikeet pysyivät vaisuina. Aikeet ostaa kestokulutustavaroita ovat yhä vaatimattomalla tasolla, joskin hieman viime vuoden loppua korkeammalla.

Yritysten luottamus heikkeni EK:n luottamuskyselyn mukaan lähes kaikilla päätoimialoilla helmikuussa, eli tammikuussa nähty nousu ei kantanut pidemmälle. Teollisuuden luottamus nousi aavistuksen, mutta luottamus alittaa selvästi pitkän aikavälin keskiarvon.

Kuoppamäki huomioi, että rakennusalan luottamus heikkeni huomattavan matalaan lukemaan.

– Arvio tilauskannasta on yhä heikko niin teollisuudessa kuin rakennusalalla. Rakentamisen luottamus oli tammikuussa kaikista EU-maista heikointa Suomessa.

HU: Hotelli ja ravintoloita valmistui, kaupunki repii heti kadun auki

Hotelli, ravintoloita, toimistoja ja asuntoja sisältävä Helsingin Hakaniemen Lyyra-kortteli on juuri valmistunut, mutta nyt kaupunki tiedotti aloittavansa viereisen Siltasaarenkadun mäessä yli puoli vuotta kestävän laajan remontin maaliskuussa.

Lyyra-korttelin omistavan Ylvan toimitusjohtaja Leea Tolvas sanoo Helsingin Uutisille, että tieto otettiin vastaan järkytyksellä. Korttelissa on 250 asiakaspaikkaa eri ravintoloissa, mutta katutöiden kourissa kuluu koko ensimmäinen terassikesä.

Jatkossa Siltasaarenkadun pätkä Lyyran kohdalla on kävelylle ja pyöräilylle varattu katu, jonka reunoilla on kiinteät, porrasmaiset terassit, lisäksi remontissa uusitaan metron vesieriste.

– Katurakentamistyölle ei löydetty sellaista sopivaa aikataulua, joka olisi aiheuttanut talonrakentamiselle mahdollisimman vähän viivästystä ja haittaa, Helsingin kaupungin yleiset alueet -palvelun päällikkö Hannu Seppälä perustelee ajoitusta HU:lle.

Tolvaksen mukaan Ylvalle oli luvattu, että katutyöt hoidetaan ennen korttelin valmistumista tai ainakin mahdollisimman vähän haittaa aiheuttaen. Hänen mielestään on kohtuutonta, että kaupunki vaikeuttaa jo valmiiksi ahtaalla olevien kivijalkayrittäjien toimintaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)