Verkkouutiset

Talous

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

”Yle löytää harva se viikko jonkun random-kommunistin”

Ranskalais-yhdysvaltalainen taloustieteilijä Emmanuel Saez sanoo Ylen haastattelussa, että Ruotsi on varoittava esimerkki hyvinvointivaltion rapautumisesta.

Saez pitää pohjoismaista hyvinvointivaltiota menestystarinana, jonka säilyminen ei ole enää itsestäänselvyys.

– En näe, miksi tähän asti hyvin toiminutta järjestelmää pitäisi muuttaa, Saez sanoo haastattelussa.

Taloustieteen professorina Berkeleyn yliopistossa Kaliforniassa työskentelevä tutkija tarkastelee hyvinvointivaltiota terveydenhuollon, eläkejärjestelmän ja koulutuksen kautta.

Hänen mukaansa yhä useampi Euroopan maa turvautuu yhteiskunnan tarjoamien palveluiden, kuten terveydenhuollon ja koulutuksen yksityistämiseen, kun julkinen talous horjuu ja säästöjä etsitään.

Varoittavana esimerkkinä hyvinvointivaltion rapautumisesta Saez mainitsee Ruotsin.

– Ruotsi on kenties räikein esimerkki anteliaasta hyvinvointivaltiosta, joka on alkanut yksityistää koulutusta ja eläkejärjestelmää, Saez arvioi.

Saezin mielestä ongelma yksityistämisessä on siinä, että ihmiset eivät osaa itse valita sopivaa koulua lapsilleen tai sijoittaa rahojaan järkevästi. Valinnat kaatuvat yhä enemmän yksilöiden vastuulle.

– Ruotsi on siirtynyt malliin, jossa että eläkkeitä voi sijoittaa eläkerahastoihin. Tilanne on kuitenkin johtanut siihen, että moni pilaa huonoilla sijoitusvalinnoillaan mahdollisuutensa kunnon eläkkeeseen.

Koulutuksessa taas yksityiskoulut ovat nousseet Ruotsissa vaihtoehdoksi julkisen koululaitoksen rinnalle.

– Yksityiset koulut ovat taitavia markkinoimaan itseään houkuttelevina paikkoina lapsille, mutta se ei takaa sitä, että opetus olisi laadukasta. Vanhemmat eivät aina ymmärrä, mikä on heidän lapsilleen parasta, Saez sanoo.

Tutkija kannustaakin seuraamaan tarkasti Ruotsin kehitystä.

– Suomi ei ole vielä mennyt yhtä pitkälle yksityistämisessä. Ruotsi on varoittava esimerkki siitä, miten yksityistäminen ei ratkaisekaan kaikkia yhteiskunnan ongelmia.

Saez näkee ongelmia myös siinä, että terveydenhuolto siirtyy julkiselta yksityiselle sektorille.

– Ihmiset eivät aina osaa valita sopivaa hoitoa. Silloin heille on myös helpompi tarjota palveluita, joita he eivät oikeasti tarvitse.

Saezin mielestä tarvitaan myös toimiva julkinen terveydenhuolto, joka ei toimi markkinatalouden mekanismein.

– Yksityinen malli ei säästä rahaa. Yhdysvallat käyttää rahaa yksityiseen terveydenhuoltoon enemmän kuin muut länsimaat, ja silti terveydenhuolto on siellä kallista, eivätkä kaikki saa hoitoa.

Saezin mukaan taloudellinen eriarvoisuus länsimaissa on jatkanut kasvuaan eikä loppua ole näkyvissä.

Yksi syy tähän on se, että rikkaat maksavat osittain suhteessa vähemmän veroja.

– Nykyinen verojärjestelmä ei toimi, sillä kaikkein rikkaimmat saavat usein tulonsa omistamiensa yritysten kautta ja yritysverotus taas on paljon matalampi kuin yleinen tuloverotus.

Kansanedustaja Tere Sammallahti (kok.) kommentoi Ylen juttua viestipalvelu X:ssä.

– Ruotsi huono, koska siellä on yksityiskouluja ja Suomi hyvä, vaikka meillä pahempi veroaste, velkaantumisaste, alijäämä?, Sammallahti kirjoittaa ja jatkaa:

– Jännästi Yle löytää harva se viikko jonkun random-kommunistin vaatimaan lisää keskusohjausta Suomeen. Koskaan ei toista näkökulmaa.

 

 

 

EU ja Kiina avaavat neuvottelut sähköautojen tulleista

Euroopan unioni ja Kiina vahvistavat, että ne ovat avanneet neuvottelut sähköautotulleista. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Politico.

Euroopan komission tiedottaja Olof Gill kertoo, että unionin kauppakomissaari Valdis Dombrovskis ja Kiinan ulkomaankauppa- ja elinkeinoministeri Wang Wentao kävivät lauantaina ”avoimen ja rakentavan” keskustelun EU:n tutkinnasta, joka liittyy Kiinasta tuotavien sähköautojen valtion tukeen.

– Osapuolet sopivat että neuvottelut käydään faktoihin perustuen ja WTO:n sääntöjä noudattaen. EU kuitenkin painottaa, että se tulee hyväksymään vain sellaisen neuvottelutuloksen joka tasapainottaa Kiinan tällä hetkellä nauttimia epäreilua kilpailuetua, Gill kertoo.

Neuvottelut ovat yritys ratkaista Kiinan ja EU:n välille puhjennutta kauppasotaa unionin ilmoitettua kiinalaisille sähköautolle asetettavista tariffeista.

EU on jo pitkään huolissaan Kiinan ajoneuvovalmistajille maksamista valtiontuista ja sen kautta syntyvästä ”ylikapasiteetista”, jota myydään maan rajojen ulkopuolelle polkuhintaan markkinaosuuden kasvattamiseksi. Tämän johdosta EU onkin kaavaillut nostavansa Kiinasta tuotavien sähköautojen tullimaksuja merkittävästi.

Kiina on vastineena ilmoittanut kaavailevansa tulleja EU:sta tuotavalla porsaanlihalle.

Alustavasti 4. heinäkuuta voimaan tuleva korotus tullimaksujen korotus koskisi niin kiinalaisia automerkkejä kuin ulkomaisiakin merkkejä, joita valmistetaan Kiinassa Euroopan markkinoille. Tullimaksut ovat suhteutettuna eri valmistajien saamiin tukiin, ja voivat olla joissain tapauksissa jopa 38 prosenttia tullausarvosta.

 

 

IMF-johtaja: Maailmantalous on käännekohdassa Ukrainan sodan vuoksi

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on johtanut maailmantalouden käännekohtaan, arvioi kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n varajohtaja. Asiasta kertoo Ukrinform.

IMF:n ensimmäisen varajohtajan Gita Gopinathin mukaan sodan myötä valtiot ovat alkaneet panostaa enemmän puolustukseen ja kansalliseen turvallisuuteen. Lisäksi sota on vauhdittanut maailmantalouden sirpaloitumista.

2000-luvun alun globalisaatioon ja taloudelliseen integraatioon verrattuna uusi todellisuus tuo Gopinathin mukaan haasteita.

– Se todennäköisesti tekee maailmantaloudesta alttiimman taloudellisille shokeille, lisää inflaatiopainetta sekä heikentää tuotannon kasvua ja julkista taloutta, Gopinath listaa.

Sodan suurin kärsijä on selvästi Ukraina. Makrotaloudellinen tuki Ukrainalle on kuitenkin pitänyt Ukrainan talouden pinnalla ja estänyt inflaatiospiraalin, jollaisia tällaisissa laajoissa konflikteissa on aiemmin totuttu näkemään.

Mikään ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että sodan myötä Ukrainan bruttokansantuotteesta on leikkaantunut pois neljännes. Myös Ukrainan tuotannontekijät ja pääomat ovat huvenneet yli kaksi vuotta kestäneen sodan aikana.

Vaikutukset heijastuvat myös Eurooppaan. Sodan myötä Venäjän energiatoimitukset maanosaan romahtivat, joka nosti energian hintaa dramaattisesti. Se taas vahvisti inflaatiota ja kasvatti yritysten ja kotitalouksien menoja.

Myös talouskasvun arvioidaan olevan heikompaa, kuin mitä se olisi ollut ilman sotaa. Ostovoima on heikentynyt, ja korkoja on täytynyt nostaa inflaation pitämiseksi aisoissa.

– Ukrainan sodan suorat kustannukset ovat massiivisia. On helppoa aliarvioida konfliktin heijastusvaikutukset globaaliin talouteen. Sanoisin, että Ukrainan sota on ollut käännekohta maailmatalouden sirpaloitumisessa, Gopinath tiivistää.

Asiantuntijan mukaan Temu manipuloi asiakkaita ”dark patterns” -käytännöillä – Näin yhtiö vastaa

Kiinalainen verkkokauppa Temu on tullut karmit kaulassa kotimaisille ja eurooppalaisille markkinoille. Se on lyönyt läpi aggressiivisella mainonnalla ja markkinonnilla.

Markkinointi on ollut tehokasta. Temu on yli 50-vuotiaiden suomalaisten suosituin nettikauppa. Se on Suomessa niin kuin muissakin Pohjoismaissa kolmen suurimman verkkokaupan joukossa.

– Temun tuotteet ovat hyvin heikkolaatuisia, mutta se kilpailee hinnalla ja mitä tahansa kuluttaja hakeekin niin Temulla on tarjota jonkinlainen halpisversio, sanoo Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Jussi Nyrhinen Verkkouutisille.

– On hyvin todennäköistä, että Temu puhuttelee yli 50-vuotiaita ja varsinkin miehiä sen takia, että tässä ikäryhmässä miehet ovat hyvinkin hintatietoisia. He tarttuvat halpaan mainokseen ja voivat katua, kun tuote tulee perille. Nuoret taas käyttävät paljon sosiaalista mediaa ja
eivät ole niin kouliintuneita kuluttajia, sanoo Nyrhinen.

Nuoret Temu tavoittaa juuri sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median lisäksi Temu käyttää hakukonemainontaa ja Googlen verkkosivumainontaa.

– Temu on ostanut paljon verkkomainostilaa Googlelta ja verkkosivustoilta. Näiden lisäksi se kerää evästeiden avulla paljon tietoa käyttäjistä ja käyttää paljon kohdennettua mainontaa. Mainokset ovat käyttäjille räätälöityjä, Nyrhinen sanoo.

– Temu on alustatyyppinen ja sen takia se pystyy puskemaan tuotteitaan aggressiivisella mainonnalla kuluttajille, asiantuntija jatkaa.

Kuluttajajärjestöt ympäri Euroopan ovat jättäneet valituksen Temun toiminnasta viranomaisille ja EU-komissiolle. Yksi syy, miksi kuluttajajärjestöt ovat ryhtyneet toimiin Temua vastaan on juuri sen päällekäyvässä mainonnassa.

– Temu käyttää dark patterns -käytänteitä hyväkseen, joka on hyvin manipuloivaa. Temu haluaa saada kuluttajat kuluttamaan enemmän kuin on tarkoituksena. Esimerkiksi jos asiakas haluaa sulkea Temu-tilinsä, niin siitä on tehty hyvin vaikeaa, sanoo Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell Verkkouutisille.

Temu ei allekirjoita väitteitä.

– Tavoitteenamme on luoda siten mukaansatempaava ja miellyttävä ostokokemus, ei manipuloida asiakkaita. Olimme melko yllättyneitä kuullessamme, että lähestymistapamme vuorovaikutteiseen verkko-ostamiseen saatetaan kokea harhaanjohtavaksi. Tämä ei ollut koskaan tarkoituksemme, yhtiön viestinnästä vastataan Verkkouutisille.

Kuluttajajärjestöt ovat tehneet komissiolle valituksen

Kuluttajaliitto ja eurooppalaiset kuluttajajärjestöt ovat kattojärjestönsä BEUC:n kanssa jättäneet viranomaisille ja EU-komissiolle valituksen Temun toiminnasta.

– Olemme Euroopassa tehneet yhteistyötä eri kuluttajajärjestöjen kanssa, koska meidän mielestämme Temu rikkoo EU:n digipalvelulakia, sanoo Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell.

– Italiassa tehtiin jo vuoden 2023 syksyllä havainto, että yhdeksän kolmestatoista Temusta ostetusta kosmetiikkatuotteesta ei sisältänyt ainesosaluetteloa ollenkaan tai se oli tuotteessa vain osittain. Saksalainen kuluttajajärjestö epäilee taas Temun näyttävän harhaanjohtavia tuotearvosteluja ja hinnanalennuksia.

Temun viestinnästä vastataan, että yhtiö tekee esimerkiksi yhteistyötä Saksan kuluttajaliittojen kattojärjestö VZBV:n kanssa ja on sitoutunut käsittelemään yhtiön toimintatavoista esitettyjä huolenaiheita, joista monet kuuluvat BEUC:n valituksen piiriin.

Kuluttajajärjestöt ovat yhdessä valittaneet, ettei Temu noudata DSA:ta eli EU:n uutta digipalvelulakia. Järjestöjen mukaan Temu ei tarjoa riittävää jäljitettävyyttä alustallaan, jossa eri alihankkijat myyvät tuotteitaan. Yhtenä syynä valitukselle ovat jo mainitut dark patterns -käytänteet, joita Temun sanotaan soveltavan.

– Suhtaudumme BEUC:n valitukseen erittäin vakavasti ja tutkimme sen perusteellisesti. Toivomme voivamme jatkaa vuoropuhelua asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, jotta voimme parantaa Temun palvelua kuluttajille. Jos havaitsemme parannettavaa, haluamme tehdä yhdessä töitä parantaaksemme palveluamme ja korjataksemme mahdolliset puutteet, Temun viestinnästä vastataan.

Dark patterns tarkoittaa petollisia käytänteitä. Ne saa saavat verkkosivun käyttäjät toimimaan oman etunsa tai alkuperäisten aikomustensa vastaisesti. Jussi Nyrhisen mukaan Temu tekee tätä tekemällä sivustosta esimerkiksi hyvin pelinomaisen.

– Toivoisin, että viranomaiset puuttuisivat Temun toimintaan. Temu houkuttelee tekemään impulssiostoksia ja tämä yhdistettynä maksamisen helppouteen voi johtaa asiakkaalla laskuihin, joita ei pystytä hoitamaan, Nyrhinen sanoo.

Alle puolet nuorista hoitajista sanoo jaksavansa töissä eläkkeelle asti – ”Kuka meitä jatkossa hoitaa?”

Start up -sijoittaja ja yrittäjä Kim Väisänen on huolissaan suomalaisten työpoissaolojen kasvusta. Hän kirjoittaa Talouselämän vieraskolumnissaan ylipainon vaikutuksista työssäjaksamiseen. Ylipaino on iso tekijä myös työpoissaolojen kasvussa, kun taas tilanne työstressin, tupakoinnin ja liikunnan suhteen on parantunut viime vuosina, hän huomauttaa.

– Ylipaino on yksiselitteisesti kasvava ongelma, Väisänen perustelee.

Väisänen viittaa Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston professorin Mika Kivimäen tilannekatsaukseen sote- ja kunta-alan työkyvystä. Alle 30-vuotiaiden sotealan ammattilaisten jaksaminen työssä on laskenut eniten 2000-luvulla.

– Ylen mukaan Suomen suurimman hyvinvointialueen Pirkanmaan työntekijöillä oli viime vuonna sairauspoissaoloja 21 päivää, melkein yhtä paljon kuin kesälomaa, Väisänen kirjoittaa.

Väisäsen nostaa esille kolumnissaan Kivimäen näkemyksen, jonka mukaan ylipaino koskettaa koko yhteiskuntaa. Se nostaa työkyvyttömyyseläkkeen riskin kaksinkertaiseksi. Ylipaino ei ole vain sotealan ongelma, vaikka sote-alallakin työntekijöiden lihavuus on nelinkertaistunut kahdessa vuosikymmenessä.

Tehyn tekemän kyselyn mukaan vain 40 prisenttia alle 30-vuotiaista sotealan ammattilaisista arvioi jaksavansa töissä eläkeikään saakka, Väisänen kirjoittaa. Hän on huolissaan työssäjaksamisen vaikutuksesta sotealan henkilöstön saatavuuteen.

– Kuka meitä jatkossa hoitaa, jos hoitajista vain 40 prosenttia jaksaa työssään eläkkeelle asti? Väisänen kysyy.

– Pitäisikö terveydenhuollon ennaltaehkäisevä työ aloittaa sittenkin työntekijöistä asiakkaiden sijaan? hän jatkaa.

Mökkikauppa ei ole hyytynyt: Välittäjä kertoo, millainen paikka kiinnostaa nyt ostajia

Mökkiranta, tyynenä avautuva järven selkä, löylyveden sihahdus kuumille kiville ja käen kukunta selän takaa. Siitä on monen suomalaisen juhannus tehty.

Koronavuosien aiheuttama mökkibuumi on jo takana, mutta suomalaisten innostus mökkeilyyn ei ole hiipunut. Tammikuusta huhtikuuhun ulottuvalla ajalla Suomessa myytiin yhteensä 430 kesämökkiä tai huvilaa. Maakunnista eniten kauppoja tehtiin Uudellamaalla ja Lapissa.

Etelä-Savo on suosittua mökkialuetta. Se ei vielä tänä vuonna ole noussut korkealla tilastoissa.

– Mökkikauppa lähti tänä vuonna käyntiin poikkeuksellisen myöhään. Talvi venyi todella pitkälle ja toukokuun puolella oli vielä lunta. Pitkälle venynyt talvi hidasti myynnin aloittamista, kun kohteisiin ei yksinkertaisesti päässyt lumien tai huonokuntoisten teiden vuoksi, sanoo Kiinteistömaailma Mikkelin yrittäjä Sisko Koobas Verkkouutisille.

– Nyt mökkikauppa on lähtenyt käyntiin. Eilen juuri tehtiin ensinäytöillä kolme uutta mökkikauppaa pyyntihinnalla.

Etelä-Savon alueella mökkikauppa on kiinteistövälitysyrityksille merkittävässä roolissa. Koobasin arvion mukaan noin puolet vuosittaisista kaupoista on kesämökkikauppaa.

Takatalvi hidasti mökkikaupan käynnistymistä. Euroopan keskuspankin kireä rahapolitiikka on hidastanut asuntokauppaa. Mökkikaupassa korkeat korot eivät näy samalla tavalla.

– Mökkikauppa poikkeaa muusta asuntokaupasta. En kutsuisi mökkiä luksustuotteeksi, mutta se on ekstraa. Korkovaikutus on mökkikaupassa pienempi kuin omistusasunnoissa. Meillä on paljon asiakkaita, joihin pankin rahoitusta ei tarvita ollenkaan ja pankit suhtautuvat mökkien lainoitukseen eri tavalla kuin tavalliseen asuntokauppaan, sanoo Koobas.

Kauppa käy isojen vesistöjen äärellä

Sisko Koobas toimii yrittäjänä Etelä-Savossa ja hänen alueensa kuuluvat suositut mökkikunnat Puumala, Sulkava, Juva, Hirvensalmi, Ristiina, Anttola ja osittain Pertunmaa. Kuivanmaan mökit eivät suomalaisia kiinnosta.

– Meillä Saimaan ja Puulaveden rannalla olevat mökit kiinnostavat paljon. Yleensäkin voi sanoa, että isoimmat vesistöt ja merenranta ovat kohteita, joissa mökkikauppaa käydään, Koobas sanoo.

Viime vuonna suomalaisen kesämökin mediaanihinta oli 90 000 euroa. Alkuvuodesta suomalaisen mökin mediaanihinta on ollut 115 000 euroa. Hurjimmista vuosista on tultu alaspäin, mutta mökkikauppa käy tällä hetkellä koronavuosia edeltävällä tasolla.

Suomalaisten vaatimukset mökin varustelutason suhteen vaihtelevat laajasti.

– Osa asiakkaista etsii edelleen alle sadantuhannen euron mökkiä, jossa ei tarvitse olla juoksevaa vettä eikä sisävessaa. Riittää, että on pakopaikka, jossa pääsee touhuamaan ja olemaan luonnon läheisyydessä, Koobas sanoo.

– Toiset hakevat sellaista kakkoskotia, jossa on sähköt. netti, sisävessat, suihkut ja rannat. Jos oma koti on kerrostalossa, niin kesämökiltä toivotaan, että se on omakotimaisempi.

Etelä-Savon alueella suosittuja mökkikuntia on Mäntyharju ja Pertunmaa, jotka ovat lyhyen ajomatkan päässä pääkaupunkiseudusta. Suomesta löytyy kuitenkin sellaisia kuntia, jotka ovat varsinaisten mökkikuntien ulkopuolella, mutta joita paikalliset arvostavat korkealle.

– Esimerkiksi kirkasvetiset Orivesi ja Puulaveteen laskeva Röylä ovat tällaisia paikallisten suuresti arvostamia pienempiä järviä, joiden rannalta mökin voi saada isoja vesistöjä edullisemmin, Koobas sanoo.

Petteri Orpo IL:lle: Hallituksessa kaikki ovat sitoutuneet säästöihin

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo koko hallituksen olevan sitoutunut julkisen talouden säästöihin, kertoo Iltalehti.

Orpo toivoo nyt tehtyjen säästöpäätösten olevan riittäviä, mutta kertoo hallituksen seuraavan tilannetta tarkkaan. Orpon mukaan talouskasvun aikaansaaminen on nyt tärkeää.

Pääministeri kertoo hallituksen tarkastelevan säästötoimiaan ja on tarvittaessa valmis muuttamaan niitä, mikäli jotkin päätökset eivät toisikaan säästöjä. Yksi julkisuudessa paljon puhututtanut säästöpäätös on Kouvolan yöpäivystyksen lakkauttaminen.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kertoi vieraillessaan kaupungissa, että lakkautuspäätös voitaisiin perua, mikäli se ei toisikaan tarvittavia säästöjä.

Jos yksittäisiä säästöpäätöksiä peruttaisiin, tilalle tuotaisiin korvaavia toimia, Orpo huomauttaa. Hänen mukaansa koko hallitus on sitoutunut säästöjen kokonaismäärään – siitä ei jousteta.

Tulevan syksyn budjettiriihessä ja ensi kevään kehysriihessä tullaan tarkastelemaan sitä, tarvitaanko julkiseen talouteen lisää sopeutustoimia.

Tällä hetkellä valtiovarainministeriön ennuste valtiontalouden alijäämästä on aiempaa synkempi. Pääministerin mukaan on kuitenkin odotettava useampia ennusteita ennen uusien säästöpäätösten tekemistä.

Rahan käyttö juhannuksena nostaa jopa Suomen taloutta

Juhannus on joulun jälkeen vuoden suurimpia ostosjuhlia, jättäen taakseen myös pääsiäisen ja vapun. Asia ilmenee OP-ryhmän korttidatasta.

Kun tarkastellaan maksujen suhteellista muutosta edeltävien viikkojen tasosta, joulun edelle taasen menee vain paikkansa ostosjuhlien kiistattomana johtajana vakiinnuttanut, kokonaiseksi viikoksi kasvanut Black Week marraskuussa.

OP-ryhmän korttidata osoittaa, että juhannusta edeltävät neljä päivää ovat nostaneet viime vuosina kulutuksen jopa neljänneksen suuremmaksi edeltävään viikkoon verrattuna.

– Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä miten juhannus pitää pintansa tänä vuonna. Tyypillisesti juhannuksena tehdään kuluvan vuoden ennätys korttimaksuissa, joka sitten rikkoontuu jouluna. Kuluvana vuonna pääsiäinen nosti kulutusta aiempia vuosia vähemmän, kun taas vappuna kävi päinvastoin. Viime viikkojen kehitys korttimaksuissa viittaa vahvaan kulutukseen juhannuksena, sanoo OP-ryhmän johtava ekonomisti Tomi Kortela tiedotteessa.

Juhannus on OP:n mukaan suosittu ostosaika, koska se yhdistää loman, juhlan, ruoan ja juhlimisen – kaikki tekijät, jotka lisäävät kulutusta.

Korteilla maksettava kuluttaminen on hyvin kausiluonteista. Korkeimmillaan korttimaksut ovat kesällä, jolloin maksut kasvavat 10–15 prosenttia kausiluonteisesti verrattuna normaaliin tasoon. Korkeimmillaan maksut ovat heinäkuussa.

Matalimmillaan korttimaksut ovat taas talvikuukausina, jolloin ne ovat saman verran, 10–15 prosenttia keskimääräistä matalammalla. Korttimaksujen kehitystä vuoden ensimmäisellä puoliskolla kuvaakin vahva nousutrendi, kun talven matalista kuukausista mennään kohti kesän huippuja.

– Juhlapyhät aiheuttavat kulutuspiikkejä. Kolme suurinta, eli pääsiäinen, juhannus ja joulu nostavat viikkotasolla vertailtuna kulutusta lähes 25 prosenttia suhteessa edelliseen viikkoon. Kun tarkastellaan näitä koko vuoden euromääräisiä kulutuspiikkejä päivätasolla, juhannus ja joulu nousevat selvästi esiin, Kortela sanoo.

Tyypillisesti jouluaattoa edeltä päivä on koko vuoden suurin kulutuspiikki, mutta juhannusaattoa edeltävä päivä seuraa hyvin lähellä perässä. OP:n korttimaksujen perusteella arvioituna Suomessa tehtiin viime kesänä ko. päivänä korttimaksuja noin 250–300 miljoonan euron edestä.

– Kotitaloudet selvästi haluavat kuluttaa kesällä ja juhlapyhien yhteydessä. Kulutus vapaa-aikana ja sosiaalisissa yhteyksissä näyttävät tuottavan normaalia korkeamman hyödyn käytetylle rahalle, joka näkyy korkeina kulutuspiikkeinä. Jos joulu tai juhannus peruttaisiin, laskisi Suomen BKT hieman. Juhlapyhillä on koko talouden tasollakin vaikutusta, arvioi Kortela.

”Aikaikkuna jouluun on nyt kasvulle kriittinen”

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtajan Sami Pakarisen mukaan talouskuvaan alkaa vähitellen tulla realismia.

Hän viittaa viestipalvelu X:ssä jakamaansa graafiin. Siitä ilmenee, että Suomen bruttokansantuote laski viime vuonna 1,2 prosenttia ja investoinnit laskivat 8,8 prosenttia. Graafin tiedot perustuvat Tilastokeskuksen, EK:n ja Macrobondin lukuihin.

– Asuntorakentamisen aloitustiedot yhä liian ruusuiset todellisuuteen nähden, joten investoinnit tarkentunevat vielä tästäkin alaspäin.

Näin ollen viime vuoden bruttokansantuote painunee Pakarisen mukaan vielä -1,5 ja -2,0 prosentin väliin.

– Tämä vuosi ehkä välissä -1,0 ja -1,5 prosenttia.

Ensi vuonna kasvu olisi hänen mukaansa sitten vauhdikkaampaa, kun lähtölava on alempana.

– Käsitys talouden tilanteesta kirkastuu lähempänä budjettiriihtä.

Hänen mukaansa aamun lukemat vain peräänkuuluttavat sitä, että luottamuslama on selätettävä Suomessa nopeasti. Muuten edessä voi Pakarisen mukaan olla toinen talouden menetetty vuosikymmen.

– Aikaikkuna juhannuksesta jouluun on nyt kasvun käynnistymisen kannalta kriittinen. Investoinnit ja vienti on saatava vetämään. Ruotsi menee jo parempaan, Pakarinen päättää.

EU-komissiolta päätös: Suomi välttää liiallisen alijäämän menettelyn

Euroopan komission mukaan Suomi täyttää EU-kriteerin julkisen talouden alijäämälle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomi ei joudu tänä vuonna liiallisen alijäämän menettelyyn, sanoo valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) valtiovarainministeriön keskiviikkona lähettämässä tiedotteessa.

– Olemme tietenkin tyytyväisiä, että Suomi välttää menettelyn, ministeri Purra sanoo.

Komissio piti alijäämäviitearvon ylitystä vähäisenä ja väliaikaisena, mikä tarkoittaa, että alijäämäkriteeri täyttyy.

– Ilman hallituksen huhtikuussa päättämiä toimia ylitys ei olisi ollut vähäinen ja väliaikainen. Kehysriihen lisäsäästöt olivat siis tässä ratkaisevia, Purra korostaa.

– Hallitus halusi välttää alijäämämenettelyn. Keskustelin asiasta helmikuussa komission johtavan varapuheenjohtajan Valdis Dombrovskisin kanssa. Komission viesti tässä keskustelussa oli, että jos Suomi haluaa välttää menettelyn, alijäämän tulisi tänä vuonna pysyä alle 3,5 prosentissa ja painua komission ennusteen mukaan alle 3 prosentin ensi vuonna.

– Tähän pääsemiseksi teimme vaikeita päätöksiä huhtikuussa. Nyt voimme olla tyytyväisiä siihen, että olemme välttäneet alijäämämenettelyn ainakin tällä kertaa.

– Komissio tekee jälkikäteisarvioinnin tästä vuodesta ensi keväänä toteumatietojen perusteella. On liian aikaista arvioida, mitä silloin tapahtuu, Purra arvioi.

Purra muistuttaa, että julkista taloutta ei kuitenkaan korjata komission takia tai EU:n pelossa.

– Teemme vaikeita päätöksiä ja vastuullista politiikkaa, jotta kykenisimme tulevaisuudessakin turvaamaan hyvinvointiyhteiskunnan. Vanhalla menolla näin ei ollut, sillä tulot ja menot ovat yhä pahemmin epätasapainossa ja velka vain kasvaa. Toivon, että kansalaiset ymmärtävät, että vanhaa menoa ei voi jatkaa, vaikka jotkut poliitikot siihen kovasti haluavat edelleen kannustaa.

Komission liiallisen alijäämän menettelyyn joutuu seitsemän jäsenmaata: Belgia, Ranska, Italia, Unkari, Malta, Puola ja Slovakia.

Suomen talousluvut synkentyivät – ”sama ankeus vetää myös tämän vuoden pakkaselle”

Suomen bruttokansantuote laski viime vuonna 1,2 prosenttia, kertoi Tilastokeskus keskiviikkona. Bkt laski 0,2 prosenttiyksikköä aiempaa arviota enemmän, sillä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan lasku oli 1,0 prosenttia.

Bkt:n kehitys jäi Suomessa EU-maiden keskiarvoa heikommaksi. Tätä selittää Suomen toimialarakenne ja toisaalta Suomen talouden korkoherkkyys.

– Jos talouden nykytila tuntuu jotenkin ankealta, niin historia se vasta ankeaa onkin. Viime vuoden osalta arviota bruttokansantuotteen kasvusta leikattiin heikommaksi. Aiemmin se oli -1,0% ja nyt -1,2%, tarkentuneita lukuja kommentoi Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki viestipalvelu X:ssä.

Eräiden asiantuntijoiden arvioiden mukaan viime vuoden bkt-lukuja tullaan vielä edelleen tarkistamaan alaspäin.

– Eikä ankeus viime vuoteen pääty. Kun rakentamisen tilastot revisoituvat, niin viime vuoden bkt:n lasku on lähempänä -2%. Ja sama rakentamisen ankeus vetää myös tämän vuoden pakkaselle. Jos rakentaminen ei rullaa, niin talous ei voi olla nollakasvussa, kirjoittaa Rakennusteollisuuden pääekonomisti Jouni Vihmo viestipalvelu X:ssä.

– Viime vuoden bkt-luvut tarkentuivat alaspäin ja tarkentumista on varmasti yhä tulossa, kun uusia tietoja lasketaan mukaan. Ennakoidun -1,0 % laskun sijaan luku nyt -1,2 %. Tämä tarkoittaa myös sitä, että laskuperinnön vuoksi on yhä hankalampaa päästä edes nollakasvuun tänä vuonna, kirjoittaa Elinkeinoelämän keskusliiton yhteyspäällikkö Lauri Vuori X:ssä.

Tilastokeskus kertoi myös keskiviikkona, että työllisten ja tehtyjen työtuntien kehitys hidastui viime vuonna. Työllisten määrä kasvoi 0,8 prosenttia vuodesta 2022. Koko talouden tehtyjen työtuntien määrä kasvoi 0,3 prosenttia.

Investointien arvo puolestaan laski viime vuonna. Laskuun vaikutti erityisesti uudisrakentamisen voimakas hidastuminen. Asuinrakennusinvestointien volyymi oli jyrkässä laskussa. Edellisen kerran vastaavaa laskua nähtiin finanssikriisin aikaan.

Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 7,9 miljardia euroa alijäämäinen viime vuonna. Alijäämän kasvuun vaikuttivat muun muassa arvonlisäveron ja muiden tuoteverojen alentuneet kertymät, maksettujen palkkojen kasvu sekä hyvinvointialueisiin liittyvät menot.

Julkisyhteisöjen alijäämä oli viime vuonna 2,9  prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Terrafame on aloittanut uraanin talteenoton

Terrafame on käynnistänyt 18.6.2024 luonnonuraanin talteenoton Sotkamon teollisuusalueellaan.

Ennen käynnistystä Säteilyturvakeskus (STUK) on tehnyt käyttöönottotarkastuksen uraanin talteenottolaitoksella ja todennut laitoksen olevan turvallisesti käytteenotettavissa.

Terrafame kertoo asiasta tiedotteessa.

Yhtiön tuotantoprosessi mahdollistaa louhittavassa malmissa pieninä pitoisuuksina olevan luonnonuraanin hyödyntämisen sivutuotteena. Talteenotettu uraani toimitetaan Terrafamelta ulkomaille jatkojalostettavaksi, minkä jälkeen se käytetään ydinenergian tuotannossa.

Toiminnan aloituksen myötä Suomi on ainoa Euroopan unionin jäsenvaltio, jossa tuotetaan uraania.

Talteenottolaitoksen arvioidaan toimivan ylösajovaiheen jälkeen täydellä kapasiteetilla vuoteen 2026 mennessä, jolloin uraanin tuotanto on arviolta noin 200 tonnia vuodessa. Tuotantokapasiteetti vastaa noin 9 kuukauden kulutusta uudella Olkiluoto 3:n voimalaitoksella.

Uraanituotantoa on tarkoitus jatkaa muiden metallien tuotannon yhteydessä koko toiminta-ajan, joka on vähintään seuraavat 30 vuotta. Investoinnit talteenoton valmisteluun olivat yhteensä noin 20 miljoonaa euroa.

– Luonnonuraanin hyödyntäminen energiatuotannossa tukee ilmastotavoitteiden saavuttamista ja energiaomavaraisuuden nostoa Euroopassa. Edistyksellisen tuotantoprosessimme myötä pystymme ottamaan kustannustehokkaasti talteen entistä useampia metalleja, sanoo Terrafamen toimitusjohtaja Seppo Voutilainen tiedotteessa.

Uraanin talteenotto kasvattaa Terrafamen liikevaihtoa tuotantolaitoksen ylösajovaiheen jälkeen arviolta noin 30−40 miljoonaa euroa vuodessa, mikä on joitakin prosentteja yhtiön arvioidusta liikevaihdosta tulevina vuosina. Arvio liikevaihdon kasvusta perustuu uraanin nykyiseen markkinahintaan. Talteenotto työllistää tällä hetkellä noin 40 henkilöä.

Valtioneuvosto myönsi Terrafamelle vuonna 2020 ydinenergialaissa tarkoitetun luvan, joka oikeuttaa uraanin talteenottoon Sotkamon kaivoksesta saatavasta malmista.

Päätös on lainvoimainen korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) kesäkuussa 2021 antamalla päätöksellä. Terrafamella on myös ympäristölupa sekä kemikaalilupa uraanin talteenottoon.

Suomalaisyhtiö lanseerasi 100-prosenttisesti vetyvalmiin voimalaitoksen

Merimoottoreita ja voimaloita valmistava Wärtsilä on julkaissut ensimmäisenä maailmassa suuren mittakaavan moottorivoimalaitoksen, joka toimii 100-prosenttisesti vedyllä, yhtiö ilmoitti pörssitiedotteessa tiistaina. Vetyvalmis voimalaitos mahdollistaa tulevaisuuden nollapäästöiset voimajärjestelmät.

Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) World Energy Outlook 2023 -raportin mukaan vety tulee olemaan olennainen osa tulevaisuuden sähköjärjestelmiä. Raportti arvioi, että sähköntuotannossa käytetään 17 miljoonaa tonnia vetyä vuonna 2030. Vuonna 2050 määrän arvioidaan nousevan 51 miljoonaan tonniin.

Wärsilän mukaan uusiutuvien energialähteiden lisääminen ei yksinään riitä maailmanlaajuisten nettonollatavoitteiden saavuttamiseen, vaan joustavia voimantuotantoratkaisuja tarvitaan tasapainottamaan saatavuudeltaan vaihtelevia uusiutuvia energialähteitä.

Uusi moottorivoimalaitos on huomattava kehitysaskel verrattuna olemassa olevaan teknologiaan, joka voi toimia maakaasulla ja 25 tilavuusprosentin vetyseoksilla.

Vetyvalmis voimalaitos perustuu Wärtsilä 31 -moottorialustaan. Se yhdistyy sähköverkkoon 30 sekunnissa käynnistyskäskystä, varmistaa energian saatavuuden polttoainejoustavuuden ansiosta. Wärtsilä 31 -moottorialustalla on yli 1000 megawattia asennettua tuotantokapasiteettia maailmanlaajuisesti.

Wärtsilän mukaan 100-prosenttisesti vetyvalmiin moottorin odotetaan olevan tilattavissa vuonna 2025 ja toimitettavissa vuodesta 2026 alkaen.

Analyysiyhtiö Inderesin analyytikko Erkki Vesola kommentoi uutista tuoreeltaan Inderesin aamukatsauksessa. Vesolan mukaan lanseerauksessa on kyse selvästä edistysaskeleesta aiempaan teknologiaan verrattuna.

– Tämä tapahtuu etuajassa aiemmin arvioituun vuoden 2025 lanseeraukseen verrattuna, mikä kertoo teknologian kypsymisestä. Moottorin kaupallinen menestys on kuitenkin vielä monen mutkan takana, Vesola kirjoittaa aamukatsauksessa.

Vihreän vedyn ympärillä on tällä hetkellä merkittävä määrä eri kokoisia ja eri vaiheissa olevia investointihankkeita niin Suomessa kuin maailmalla.

– Vihreän vedyn tuotantomäärien kasvun ohella käyttöön vaikuttavat tietenkin riittävän kattavan jakelun järjestäminen sekä hinta. Näihin liittyvä epävarmuus on toistaiseksi melko suurta. Joka tapauksessa suuntaus kohti 100-prosenttista vetyä polttoaineena on erittäin vahva, ja samoin on Wärtsilän asema yhtenä tämän siirtymän mahdollistajana, Vesola arvioi.

Kilpailuviranomainen selvittää jääkiekon SM-liigan menettelyjä

Viraston tutkinnan tarkoituksena on selvittää, onko SM-liiga järjestetty kilpailua rajoittavalla tavalla ja onko viraston ryhdyttävä toimenpiteisiin kilpailunrajoituksen tai sen vahingollisten vaikutusten poistamiseksi.

KKV huomauttaa, että tutkinnan aloittaminen ei ole osoitus kielletystä menettelystä. KKV antaa ratkaisunsa myöhemmin asiassa tehtävien selvitysten jälkeen, eikä kommentoi tutkintaa sen ollessa kesken.

KKV otti asian käsittelyyn virastolle keväällä tehdyn toimenpidepyynnön perusteella.

Viraston tehtävä on varmistaa, että markkinat toimivat tehokkaasti ja reilusti kansantalouden ja kuluttajien hyödyksi.

– Tämän tavoitteen saavuttamiseksi viraston on suunnattava voimavaransa tehokkaasti ja asetettava käsiteltävät asiat tärkeysjärjestykseen. Asioiden priorisointi tapahtuu usein käsittelyn alkuvaiheessa tehtävän esiselvityksen perusteella, tiedotteessa todetaan.

Priorisointiin vaikuttavat erityisesti asian kansantaloudellinen merkittävyys ja todennäköisyys siitä, onko kyse kilpailulain kieltojen rikkomisesta. Näiden priorisointiperusteiden nojalla jotkin asiat voidaan jättää tutkimatta.

Virasto on aiemmin selvittänyt SM-liigaan liittyvää menettelyä, jossa liigatoimijat olivat sopineet, etteivät palkkaa tuolloin KHL:ssä pelanneen Jokerien pelaajia kesken kauden. Vuonna 2019 virasto arvioi, että pelaajakieltosopimus oli kilpailulain vastainen ja määräsi liigatoimijat lopettamaan menettelyn.

Asuntorakentaminen uhkaa vajota ennennäkemättömän synkälle tasolle

Tilastokeskuksen mukaan helmi-huhtikuussa uusia lupahakemuksia asunnoille oli vain vajaat 4 000 kappaletta, mikä on 32 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

– Jos rakentamisen tahti ei pian piristy, uudistuotanto uhkaa laskea ennennäkemättömän synkälle tasolle, Suomen Yrittäjien ekonomisti Roope Ohlsbom varoittaa.

Huhtikuussa myönnettiin rakennuslupa vain 1 158 asunnon rakentamiseen.

– Pitkään jatkunut lupamäärien lasku näkyy myös asuntomarkkinoille valmistuvien uusien asuntojen vähäisyytenä. Vaikka ihmiset lähtisivät nyt heti joukolla asuntokaupoille, kestäisi aikansa ennen kuin se näkyisi uudistuotannon lukemissa. Myymättömien asuntojen varasto on kertynyt niin suureksi, että sulateltavaa riittää pitkään, Ohlsbom toteaa.

Hän huomauttaa, ettei toissaviikkoisesta Euroopan keskuspankin korkokokouksesta ei saatu toivottua vetoapua.

– Kokouksessa päätetystä ohjauskorkojen 0,25 prosenttiyksikön laskusta huolimatta. Asuntovelallisten harmiksi suomalaisten asuntolainojen yleisin viitekorko eli 12 kuukauden euribor jopa nousi hieman keskuspankin koronlaskuodotuksia toppuuttelevien puheiden seurauksena, Ohlsbom toteaa.

Rakennusala kärsii edelleen Suomen talouden kannalta liian korkeasta korkotasosta, Ohlsbom toteaa.

– Ongelmaa pahentavat korkealle jääneet rakennuskustannukset ja kuluttajien epävarmuuden jäädyttämät asunnon ostoaikeet. Lähiaikoina nähdyistä talouden yleiseen kohenemiseen viittaavista merkeistä huolimatta rakennusalan käännettä joudutaan näillä näkymin odottamaan jopa pitkälle ensi vuoden puolelle, hän arvioi.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)