Verkkouutiset

Talous

Velkaa on liikaa – on jo tasapainotuksen aika

Suomella on liikaa julkista velkaa – vuonna 2021 noin 66 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon.

Ongelma ei ole niinkään velan taso, vaan velan kasvuvauhti. Vuonna 2008 velan taso oli vain vähän yli 30 prosenttia prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, kun viime vuonna luku oli tuo aiemmin mainittu 66 prosenttia. Viime vuoden osalta lopullinen luku on tosin vielä auki ja esimerkiksi valtiovarainministeriö raportoi syksyn talouskatsauksessaan reilusti yli 70 prosentin luvun.

Suomen julkinen talous on ollut rakenteellisesti alijäämäinen jo pitkään. Asia on kyllä ollut tiedossa. Julkinen talous on ollut ylijäämäinen viimeksi vuonna 2008 ja sitä ennenkin ylijäämä oli pitkälti seurausta eläkesektorin ylijäämästä. Tilanne ei ole helpottamaan päin, kun harmaantunut kansakunta vanhenee entisestään. Tämä tulee näkymään eritoten terveys- ja hoivamenoissa.

Valitettavasti juuri nyt julkisen talouden tasapainottaminen ei ole näköpiirissä. Kestävyysvajekin on kymmenen miljardin euron luokkaa. Näin ei tarvitsisi olla – siis poliittisesti ajatellen – mutta on kuitenkin. On aika selvää, ettei alijäämän kääntäminen ylijäämäksi ole ollut korkealla nykyisen hallituksen listalla. Korona-pandemia ja energiakriisi ovat lieventäviä asianhaaroja. Yleisesti voi kuitenkin sanoa, että kun on halu, löytää myös keinot.

Julkisen talouden tasapainottaminen on aina hankalaa

Julkisten menojen leikkauksia tehtäessä joku hermostuu satavarmasti. Siksi leikkauksia bruukataan, jos suinkin mahdollista, siirtämään seuraavalle hallitukselle. Nykyhallitukselta tasapainottamisen tahto on puuttunut.

Jotkut väittävät, että julkisen velan tasosta ei juuri tarvitsisi kantaa huolta. Ja onhan velka eurooppalaisiin verrokkeihin nähden matalalla tasolla. Hälläväliä-ajattelu olisi kuitenkin vaarallista. Suomen julkinen talous on vahva ja vielä toistaiseksi uskottava juuri siksi, että paisuva alijäämä otetaan Suomessa yleensä riittävän aikaisessa vaiheessa tosissaan.

Tämä hallituskausi meni julkisen talouden tasapainottamisen osalta ohi, mutta suomalainen mentaliteetti huomioiden todennäköisesti ja toivottavasti seuraava hallitus pääsee jo kiristelemään veroja tai leikkaamaan menoja. Todennäköisesti molempia puolia tarvitaan.

Tasapainotus pitää perustaa konkretialle eikä toiveajattelulle

Poliitikot tykkäävät puhua talouskasvusta velkasuhdetta alentavana voimana. Näin toki on, mutta keinona se on viestinnällisesti löperö. Toimittajatkin päästävät poliitikot vähän liian helpolla tämän vastauksen kanssa.

Tietysti kaikki järkevät talouskasvua pysyvästi nopeuttavat toimet on syytä toteuttaa, mutta käytännössä niiden vaikutus on usein epävarmalta pohjalla. Siksi ensisijaisesti ja uskottavasti julkinen talous pitäisi tasapainottaa julkisen sektorin tuloja ja menoja muuttamalla. Toimittajien tulisi muistaa tämä vaalitenteissä pääministeriksi haluavia tentatessaan.

Julkisen sektorin tasapainotustyö on lopulta helppoa. Menonleikkaukset ja veronkiristykset ovat ne keinot. Molempien osalta toki sisältö on olennaista, mutta kiertotietä ei ole.

Odotan jo mielenkiinnolla, minkälaisia leikkauslistoja tuleva hallitus tekee hallituskauden alussa. Olen myös valmistautunut pettymään – kovinkaan merkittäviä leikkauksia tuskin nähdään hallituksen väristä riippumatta.

Talsa: He hyötyvät eniten työeläkkeen korotuksesta

Veronmaksajien keskusliiton laskelmien perusteella osa eläkeläisistä hyötyy muita enemmän ensi vuodelle ajoittuvasta työeläkkeiden korotuksesta.

Taloussanomien mukaan veromuutokset tarkoittavat, että osalla veroprosentti nousee ja osalla laskee. Eläketurvakeskus on arvioinut 6,9 prosentin korotuksen olevan suurempi kuin 30 vuoteen.

Verotus on kiristymässä eniten pienimpien ja suurimpien työeläkkeiden saajilla. Noin 2000–3500 euron suuruisten eläkkeiden verotus kevenee.

Asiaan vaikuttavat indeksitarkistusten ja korotusten lisäksi myös sote-uudistus, jossa palveluiden rahoitus siirtyy kunnilta valtiolle. Verotuksen pitäminen ennallaan edellyttää veronkevennyksiä, joiden arvioidaan kohdistuvan melko satunnaisesti tietyille tulotasoille.

Verotus on kiristymässä mahdollisesti puolella työeläkkeen saajista, sillä Suomessa asuvien eläkeläisten keskimääräinen eläke oli vuoden 2021 lopulla 1784 euroa. Laskelmien mukaan vero nousee 1 750 euroa ja sitä pienemmillä eläkkeillä.

– Pienituloisten työeläkkeensaajien verotuksen kiristymistä tähän vuoteen verrattuna selittää se, että kesken tätä vuotta tehty korotus kansaneläkkeeseen nosti eläketulovähennyksiä jo tänä vuonna keventäen verotusta kaikilla eläketulovähennyksiä saavilla, Veronmaksajien keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola sanoo Talsalle.

Eläkkeensaajien Keskusliiton EKL:n toiminnanjohtaja Timo Kokko arvostelee nykyhallituksen aikana nähtyä kehitystä.

– Eihän tämä ole ollenkaan sosiaalisesti oikeudenmukaista, Kokko sanoo.

Tällaista tukea kotitalouksille on luvassa suuriin sähkölaskuihin

Hallitus toteuttaa syyskuun alussa budjettiriihessä sovitun mukaisesti tuet, joilla helpotetaan niiden kotitalouksien asemaa, joilla on suuria sähkölaskuja. Verotuksessa otetaan käyttöön väliaikainen sähköenergialaskujen perusteella myönnettävä kotitalousvähennys.

Niille kotitalouksille, jotka eivät voi täysimääräisesti hyödyntää verovähennystä, otetaan käyttöön väliaikainen sähkötuki.

Tukea myönnettäisiin 1.1.2023-30.4.2023 välisenä aikana kulutetusta sähköenergiasta maksetun määrän perusteella. Verovähennystä koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle viikolla 40 ja sähkötukea koskeva esitys viikolla 42.

Sähköenergialaskun perusteella myönnettävä kotitalousvähennys

Ensi vuonna kotitalousvähennykseen oikeuttaisi myös henkilön vakituisen asunnon sähkönkäyttöpaikassa 1.1.2023-30.4.2023 välisenä aikana kulutetusta sähköenergiasta maksettu määrä.

Vakituisen asunnon sähköenergiasta johtuvat kustannukset oikeuttaisivat kotitalousvähennykseen siltä osin kuin maksettu määrä ylittäisi kyseisen ajanjakson aikana 2 000 euroa ja olisi enintään 6 000 euroa.

Vähennykseen oikeuttaisi sähköenergiasta maksettu verollinen määrä sekä siihen liittyvä perusmaksu. Sähkönsiirrosta maksettu määrä ei oikeuttaisi kotitalousvähennykseen.

Rajat, jotka määrittävät kotitalousvähennykseen oikeuttavan osuuden sähköenergiasta maksetusta määrästä, ovat sähkönkäyttöpaikkakohtaiset. Samojen kustannusten perusteella voisi kuitenkin saada vähennyksen vain kerran.

Henkilö saisi vähentää maksamastaan vähennykseen oikeuttavasta määrästä kotitalousvähennyksenä 60 prosenttia. Vähennystä voisi saada enimmillään 2 400 euroa.

Sähköenergialaskujen perusteella myönnettävää kotitalousvähennystä ei otettaisi huomioon kotitalousvähennyksen enimmäismäärää laskettaessa, joten se ei vaikuttaisi muiden vähennykseen oikeuttavien kustannusten perusteella myönnettävään kotitalousvähennykseen.

Muilta osin vähennys myönnettäisiin vastaavalla tavalla kuin muidenkin vähennykseen oikeuttavien kustannusten perusteella myönnettävä kotitalousvähennys.

Vähennyksen piiriin pääsemiseen ja vähennyksen määrään vaikuttaa käytetyn sähköenergian määrä ja sähköenergiasta maksettu hinta.

Jos esimerkiksi sähkönkulutus olisi neljän kuukauden aikana yhteensä 10 000 kilowattituntia ja sähköenergiasta maksettu hinta 20 senttiä kilowattitunnilta, sähköenergiasta maksetut kustannukset olisivat 2 000 euroa. Tässä tapauksessa vähennystä ei vielä saisi.

Jos taas sähköstä maksettu hinta olisi kyseisessä esimerkissä 40 senttiä kilowattitunnilta, sähköenergiasta maksettu määrä olisi 4 000 euroa. Tällöin vähennys olisi 60 prosenttia 2 000 eurosta eli 1 200 euroa ennen kotitalousvähennyksen sadan euron omavastuuta.

Kotitalousvähennys on verosta tehtävä vähennys, jolloin vähennyksen määrä vastaa vähennyksestä saatava taloudellista hyötyä. Esimerkiksi tuhannen euron vähennys pienentäisi henkilölle maksettavaksi määrättäviä veroja tuhannella eurolla.

Vähennystä olisi itse haettava Verohallinnosta. Siitä voisi saada hyödyn jo verovuoden aikana hakemalla vähennyksen huomioitavaksi vuoden 2023 verokortilla.

Sähköenergialaskujen perusteella myönnettävän kotitalousvähennyksen arvioidaan vähentävän verotuloja yhteensä noin 265 miljoonalla eurolla. Vähennyksen arvioidaan koskevan noin 252 000 kotitaloutta. Valtiovarainministeriön mukaan muutoksen vaikutusarvioihin liittyy hyvin paljon epävarmuustekijöitä.

Pienituloisille kotitalouksille sähkötuki

Sähkötukeen olisi oikeus kotitalouksilla, jotka eivät tulojen alhaisuudesta johtuen pysty täysimääräisesti hyödyntämään kotitalousvähennystä sähkölaskun perusteella.

Tuen maksaminen edellyttäisi 400 euron omavastuun ylittävää kuukausikohtaista sähkölaskua. Tukea maksettaisiin vakinaisen asunnon sähköenergiasta aiheutuneista kustannuksista. Sähkön siirrosta aiheutuneita kustannuksia ei otettaisi huomioon.

Tuen hakija voisi saada tukea 400 euroa ylittävästä kuukauden sähkölaskusta 60 prosenttia. Sähkölaskusta huomioidaan enintään 1500 euroa kuukaudessa. Näin ollen enimmäistuki kuukaudessa olisi 660 euroa.

Tukea maksetaan neljältä kuukaudelta, eli tuen enimmäismäärä koko lain voimassaoloajalta olisi 2 640 euroa.

Tukea myönnettäisiin vain kotitalouden omassa käytössä olevan vakituisen asunnon sähkönkäyttöpaikan perusteella. Näin ollen esimerkiksi lapset eivät saisi tukea vanhempiensa vakituisen asunnon sähkölaskuista.

Tilanteissa, joissa kotitaloudelle olisi samanaikaisesti käytössään useampi vakituinen asunto, tukea myönnettäisiin vain yhden sähkönkäyttöpaikan perusteella.

Tukea haettaisiin Kelasta. Sitä maksettaisiin 1.1.2023-30.4.2023 käytetyn sähkön perusteella. Sähkötuki katsotaan kustannusten korvaukseksi, jota ei katsottaisi tuloksi muuta sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntöä sovellettaessa. Tuki olisi saajalleen verovapaa.

Sähkön hinnan voimakasta nousua pyritään kompensoimaan sähkövähennyksen ja sähkötuen lisäksi myös alentamalla sähkön arvonlisäverokantaa 24 prosentista kymmeneen prosenttiin. Arvonlisäverokannan alentaminen koskisi vain sähkön myyntiä. Arvonlisävero alennettaisiin 1.12.2022-30.4.2023.

Fortum nostaa valtion takaamaa lainaa 350 miljoonaa euroa

Energiayhtiö Fortum nostaa nostaa Suomen valtion tarjoamaa siltarahoitusta 350 miljoonaa euroa, yhtiö kertoo tiedotteessa.

Lainan nostamisen jälkeen Suomen valtion sijoitusyhtiö Solidium on järjestelyn ehtojen mukaisesti oikeutettu merkitsemään enintään 8,97 miljoonaa Fortumin uutta osaketta suunnatussa, maksuttomassa osakeannissa. Solidiumin merkittäväksi tarjotut osakkeet vastaavat noin yhtä prosenttia Fortumin liikkeeseen lasketuista osakkeista osakeannin toteuttamisen jälkeen.

Näin ollen Suomen valtion määräysvallassa olevan omistuksen osuus nousee 50,76 prosentista 51,26 prosenttiin, laimentaen vastaavasti muiden osakkaiden omistusta. Osakeanti edellyttää Fortumin ylimääräisen yhtiökokouksen hyväksyntää kahden kolmasosan enemmistöllä paikalla olevista osakkeista ja äänistä. Fortum kertoo julkistavansa yhtiökokouskutsun myöhemmin tänään erillisellä pörssitiedotteella.

Fortum kertoi aiemmin syyskuussa sopineensa Suomen valtion kanssa 2,35 miljardin euron siltarahoituksesta, jolla yhtiö pyrkii varmistamaan riittävät likviditeettivarat tilanteessa, jossa sähkön hinnat, ja sen myötä vakuusvaatimukset nousisivat edelleen voimakkaasti erityisesti sähkön pohjoismaisessa johdannaispörssi Nasdaqissa. Ensimmäinen lainaerä on nyt nostettava 350 euroa miljoonaa euroa.

Työeläkejohtaja MTV:lle: Teemmekö oikeasti alijäämää seuraavat 20 vuotta?

Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto perää puolueilta yhteistyötä ja yhteisymmärrystä julkisen talouden alijäämän ratkaisemiseksi ja velkaantumisen pysäyttämiseksi.

Murto kommentoi asiaa MTV:n Uutisextran haastattelussa.

– Tässä aletaan nyt jo kysymään, että olemmeko me ihan oikeasti 20 vuotta putkeen tekemässä alijäämiä. Ja jokainen tietää, että tässä kasataan seuraaville sukupolville maksettavaa,

Murron mukaan puolueilta puuttuu nyt yhteinen tilannekuva.

– Mitä merkitystä sillä on, jos seuraava hallitus kiristää ja laittaa alijämää pienemmäksi, kun kahdessa vuodessa seuraava hallitus voi ne kaikki nollata, hän sanoo.

– Tässä tarvittaisiin vastuullisten keskeisten puolueiden yhteistä näkemystä kipeästi, että miten tämä tilanne tasapainotetaan yli vaalikausien.

Useat asiantuntijat ja ekonomistit ovat varoittaneet Suomen velkaantumisesta. Ensi vuoden valtion budjettiesitys on noin kahdeksan miljardia euroa alijäämäinen. Esimerkiksi valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä on pitänyt suunnan kääntämistä ”välttämättömänä”.

Murto kuvailee ”hyvän tahdon” olevan politiikassa tässä tilanteessa vaarallista, sillä nyt toteutetut lisäetuudet kasvattavat tulevien sukupolvien velkataakkaa.

Talsa: Näiden kiinteistöjen myynti on nyt vaikeaa

Taloussanomat kertoo omakotitalojen myynnin hidastuneen. Erityisesti vanhojen sähkölämmitteisten talojen hinnat voivat laskea ilmiön seurauksena.

– Kautta linjan on rauhallisempaa, ja ihmiset ovat enemmän miettiväisellä kannalla, Kotigallerian yrittäjä Esa Heikkilä kertoo Talsalle.

Hän arvioi, että kyseessä on enemmänkin paluu pandemiaa edeltäneeseen aikaan. Koronavirus lyhensi omakotitalojen myyntiä selkeästi.

– Seuraavat 2–3 kuukautta kertovat pitkälti sen, mihin asuntomarkkinoilla ollaan menossa. Asunnonvaihtotarve ei ole kadonnut mihinkään, mutta ihmiset harkitsevat nyt vähän tarkemmin, Heikkilä arvioi.

OP-Koti Pirkanmaan toimitusjohtaja Timo Voutilainen kertoo, että kun talokaupan avaintekijät olivat aikanaan ”sijainti, sijainti ja sijainti” ja myöhemmin ”sijainti, sijainti ja kunto”, nyt ne ovat ”sijainti, kunto ja energiaratkaisut”.

– Ostajat miettivät energiaratkaisuja ja sitä, minkä hintainen olisi taloon tehtävä energiaremontti. Monesti myös myyjät ovat selvittäneet sen kuluja, sanoo Voutilainen.

– Jos talossa on esimerkiksi maalämpö, se kyllä kiinnostaa sähkölämmitteistä enemmän.

Kauppaketju paljastaa: Näiden tuotteiden kysyntä räjähti

Sähkölämmityksen tehokkuutta parantavien ilmalämpöpumppujen myynnit Prisma- ja Prisma Rauta-liikkeissä ovat kaksinkertaistaneet, S-ryhmä kertoo tiedotteessa.

Myös maalämpöpumppujen ja ilmavesilämpöpumppujen myynti on kasvanut selvästi.

– Myynniltään suorastaan räjähtänyt tuoteryhmä on lämmitysbriketit: niitä on myyty nyt syyskuussa kuusinkertaisesti aiempaan verrattuna. Halot ovat kasvattaneet myyntiä lähes kaksinkertaisesti viime vuoteen verrattuna, kysyntää on runsaasti ja se kasvaa varmasti entisestään, kun pakkaset tulevat, sanoo myyntipäällikkö Marko Väänänen tiedotteessa.

S-ryhmän mukaan myös takkojen ja pienten kaminoiden kysyntä on selvässä kasvussa. Energiansäästöä haetaan myös pidemmällä aikavälillä investoimalla nyt aurinkopaneeleihin, oikeaan lämmitysmuotoon sekä talojen tiivistämiseen.

Osaajapula on levinnyt kaikille toimialoille

Keskuskauppakamarin mukaan maahanmuuton saatavuusharkinnasta olisi luovuttava, sillä kyselyiden mukaan suurin osa ulkomaisia osaajia rekrytoivista yrityksistä hakee tekijöitä nimenomaan työntekijätason tehtäviin.

– Osaajapula ei koske vain yksittäisten alojen huippuosaajia, vaan myös ihan tavallisia duunareita ympäri maan ja toimialasta riippumatta. Nykyinen harkintaan perustuva järjestelmä on jäänyt ajasta jälkeen, eikä enää vastaa yritysten tarpeita, johtava asiantuntija Mikko Valtonen toteaa tiedotteessa.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) ja valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoivat keskiviikkona Helsingin Sanomien puheenjohtajapaneelissa hallituksen käyvän keskusteluja Maahanmuuttoviraston uudistamisesta. Tavoitteena on lisätä työperäistä maahanmuuttoa.

Keskuskauppakamarin mukaan työhön ja opiskeluun perustuvan maahanmuuton ohjaus pitäisi siirtää kokonaan työ- ja elinkeinoministeriölle. Maahanmuuttovirastoa voitaisiin uudistaa tiukasta portinvartijasta kansainvälisiä osaajia Suomeen houkuttelevaksi sisäänheittäjäksi.

Oleskelulupaprosessin alkuvaiheeseen tarvittaisiin myös sähköistä tunnistautumista.

– On huolehdittava siitä, että oleskelulupaprosessi on sujuva myös sen alkupäässä. Tällä hetkellä merkittävä haaste on oleskelulupaprosessin käynnistämiseen liittyvä tunnistautuminen Suomen edustustossa. Perinteisen viranomaisen luona asioinnin rinnalle on saatava digitaalinen vaihtoehto, Mikko Valtonen toteaa.

Kansanedustaja vaatii riippumatonta selvitystä Uniper-asiasta

Kokoomuksen kansanedustaja Ville Valkonen vaatii Uniper-tapahtumista riippumattoman selvityksen käynnistämistä.

– Kyseessä on taloushistoriamme suurimpia valtionyhtiötä koskettavia katastrofeja. Fortumilta paloi Uniper-retkeen vähintään vajaat kuusi miljardia. Menetetyt vaihtoehtoiset tuotot huomioiden summa on paljon suurempi! Kriisin hoito herättää vakavia kysymyksiä siitä, onko toimittu huolellisesti ja säntillisesti. Tapahtumien kulku ja hoitaminen on selvitettävä perin pohjin, eikä siihen riitä valtioneuvoston tai yhtiön omat selostukset. On käynnistettävä riippumaton, yhtiön ulkopuolinen ja perinpohjainen selvitys, Valkonen linjaa tiedotteessa.

Kansanedustajan mielestä selvityksen voisi teetättää esimerkiksi eduskunnan tarkastusvaliokunta tai oikeuskanslerinvirasto. Hän muistuttaa, että aikanaan Soneran UMTS-kaupoista tehtiin kaksikin selvitystä, toinen oikeuskanslerinvirastossa ja toinen liikenne- ja viestintäministeriössä.

Valkonen toteaa, että yhtiön johtoa sitoo osakeyhtiölain huolellisuusvelvoite, virkamiehiä virkavastuu ja ministereitä ministerivastuu. Hän pitää selvitystä tärkeänä vastuukysymysten lisäksi myös sen takia, että sitä voidaan käyttää kehittämään valtion omistajaohjauspolitiikkaa jatkossa.

Pääministerin toiminta herättää kysymyksiä

Valkonen kummastelee erityisesti pääministeri Sanna Marinin (sd.) toimintaa kesällä. Pääministerin passiivisuus herättää Valkosen mielestä vakavia kysymyksiä siitä, hoidettiinko suomalaisten kansallisvarallisuutta parhaalla mahdollisella huolellisuudella ja määrätietoisuudella.

– Heinäkuussa Suomen edun mukaisia ratkaisuja olisi voinut vielä edistää lukuisilla yhtiöön ja laajempaan juridiseen tai poliittiseen harkintaan perustuvilla toimilla. Miksei pääministeri keskeyttänyt edes lomaansa ja keskittynyt asiaan yhdessä talouspoliittisen ministerivaliokunnan ja eduskunnan talousvaliokunnan kanssa? Miksei valtio-omistaja resursoinut neuvotteluja riittävästi ja vaan lähetti paikalle riittämättömän neuvotteludelegaation? Miksei pääministeri itse osallistunut aktiivisemmin neuvotteluihin, joissa selvästi oli valtava kansallinen etu ja joissa oli keskeisiä juridisia ja poliittisia ulottuvuuksia?, Valkonen kysyy.

Valtio on selvästi Fortumin suurin omistaja enemmistöosuudella, mutta suurimpien omistajien joukossa on myös muun muassa suomalaisia työeläkeyhtiöitä ja muita tahoja. Lisäksi Fortumia omistavat lähes 200 000 suomalaista piensijoittajaa.

– Valtion omistajapolitiikkaan tarvitaan lisää rotia. Uniper-tapahtumaketju on tärkeää setviä kunnolla myös tulevaisuutta varten. Valtio on edelleen suuromistaja kymmenissä yhtiöissä, Valkonen kiteyttää.

LUE MYÖS:

Fortumin toimitusjohtaja: Uniperista lähes kuuden miljardin euron tappiot

IS-kysely: Ministerit epäonnistuivat Uniper-asiassa

Puolet (50 prosenttia) suomalaisista arvioi pääministeri Sanna Marinin (sd.) ja lähes puolet (48 prosenttia) eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) suoriutuneen melko tai erittäin huonosti energiayhtiö Fortumin Uniper-omistuksiin liittyvässä asiassa.

Ainoastaan alle viidennes (18 %) arvioi Marinin onnistuneen erittäin tai melko hyvin. Vastaava luku Tuppuraisen kohdalla oli 16 prosenttia vastaajista.

Tämä ilmenee Ilta-Sanomien teettämästä kyselystä.

Fortum ilmoitti keskiviikkona myyvänsä koko Uniper-omistuksensa Saksan valtiolle. Fortum saa kaupoista 500 miljoonaa euroa sekä takaisin Uniperille myöntämänsä neljän miljardin euron lainan sekä neljän miljardin euron emoyhtiötakauksen. Fortum maksoi Uniperin osakkeista aikanaan noin seitsemän miljardia euroja. Osinkojen jälkeen Fortumille jää kaupoista lähes kuuden miljardin euron tappiot.

Suurimpana syyllisenä Fortumin vaikeuksiin vastaajat pitävät Fortumin toimivaa johtoa ja yhtiön hallitusta. Näin vastasi lähes kaksi kolmasosaa (62 prosenttia) vastaajista. Viidesosa (22 prosenttia) piti suurimpana vastuullisena Suomen hallitusta

Vastausten perusteella ministereihin suhtauduttiin myönteisimmin SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajien keskuudessa.

Kyselyn toteutti Taloustutkimus Ilta-Sanomien toimeksiannosta ja siihen haastateltiin yli tuhatta suomalaista 20. ja 21. syyskuuta välisenä aikana. Virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Pientaloista 15 prosentissa on varma kosteusvaurio

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n selvityksen mukaan pientaloista 15 prosentissa on varma kosteusvaurio ja noin 40 prosentissa joko vaurio tai lisätutkimustarvetta yleisimmissä riskirakenteissa. Riskirakenne on rakennusaikakaudelleen tyypillinen rakenne, joka myöhemmin on todettu vaurioherkäksi.

Kosteus voi kertyä rakenteisiin rakennusten vuosikymmenten elinkaaren aikana. Jonkinasteiset kosteusvauriot ovat yleisiä kaikentyyppisissä rakennuksissa, ja vauriot vaihtelevat hyvin pienestä vakavaan. Kosteusvaurioille altistavia tekijöitä ovat muun muassa suunnittelu- ja rakennusvirheet, lämpö- ja vedeneristevauriot sekä kunnossapidon laiminlyöminen.

– Selvityksemme antaa uutta tietoa kosteusvaurioiden yleisyydestä suomalaisissa pientaloissa. Kiinteistön omistaja voi ennaltaehkäistä kosteusvaurioita ja samalla parantaa kotinsa sisäilman laatua tarkkailemalla rakennuksensa kuntoa ja huoltamalla sitä säännöllisesti, sanoo erikoistutkija Anniina Salmela THL:n tiedotteessa.

Lisätutkimustarvetta eniten vanhimmissa taloissa

Selvityksen mukaan kosteusvaurioiden yleisyys on sitä todennäköisempää, mitä vanhemmasta pientalosta on kyse.

– Uudemmissa rakennuksissa muun muassa kosteudenhallinta on parantunut ja tunnetut riskirakenteet vähentyneet. Luonnollisesti myös rakenteiden ikääntyminen vaikuttaa vaurioitumiseen, kertoo Salmela.

Useimmiten vaurioituneita riskirakenteita ja lisätutkimustarvetta esiintyi ennen vuotta 1980 rakennetuissa pientaloissa. Esimerkiksi ennen vuotta 1940 rakennetuissa taloissa 80 prosentissa oli vaurio tai lisätutkimustarve yleisimmissä riskirakenteissa.

2000-luvulla rakennetuissa pientaloissa vaurioita tai lisäselvitystarvetta ilmeni viidessäprosentissa tarkastetuista kohteista.

– Jos rakennuksessa on riskirakenne, riski kosteusvaurion kehittymiseen on isompi. Riskirakenne pientalossa ei kuitenkaan suoraan tarkoita sitä, että kosteusvaurio toteutuisi, Salmela lisää.

THL:n selvitys perustuu rakennus- ja kiinteistöalan asiantuntijayritys Raksystems insinööritoimisto Oy:n vuosina 2016–2020 keräämään, lähes 15 000 kuntotarkastusta kattavaan aineistoon. Luvut eivät sisällä märkätiloissa, kellarirakenteissa tai muissa kuin riskirakenteissa havaittuja vaurioita. Vastaavaa aineistoa ei ole aiemmin julkaistu tässä laajuudessa.

Tytti Tuppurainen: Suomi ei ole tyytyväinen Uniper-sopuun

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) mukaan jälkikäteen arvioituna oli virhe, että Fortum lähti saksalaisen energiayhtiö Uniperin yhdeksi omistajaksi vuonna 2017.

– Tuolloin veikkaus kannattavuudesta perustui siihen, että Venäjältä saataisiin edullista kaasua. Tämä oli virhearvio. Venäjä ei vastaa sopimuksista, vaan (Vladimir) Putin käyttää kaasua aseena Eurooppaa vastaan eikä toimita enää maakaasua Saksaan, Tuppurainen sanoi tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.

Ministeri myös painottaa, että Fortumin hallitus päätti aikanaan lähteä Uniperin omistajaksi kuulematta valtio-omistajaa.

– Jälkikäteen voidaan sanoa, että päätös osoittautui vakavaksi virheeksi.

Fortum ilmoitti tänään myyvänsä kaikki omistavansa Uniperin osakkeet Saksan valtiolle yhteensä noin 500 miljoonan euron hintaan. Fortum itse maksoi osakkeista aikanaan noin seitsemän miljardia euroa. Osingot ja takaisinmaksetut lainat ja takaukset huomioiden Uniper-sotkut toivat Fortumille lähes kuuden miljardin euron tappiot. Vaikean tilanteen taustalla on kriisi energiamarkkinoilla.

– Kaikki tämä johtuu Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan, Tuppurainen sanoo.

Tuppuraisen mukaan tilanne jatkuu edelleen vaikeana, eikä Suomen valtio ole Fortumin omistajana tyytyväinen kokonaisuuteen. Hänen mukaansa kuitenkin on tärkeää, että Fortumin ydintoiminnot eli sähköntuotanto Pohjoismaissa saadaan varmistettua.

– Fortumille koituu tappioita, siitä ei päästä yli eikä ympäri. Kyse on riskien minimoimisesta.

LUE MYÖS:

Fortumin toimitusjohtaja: Uniperista lähes 6 miljardin euron tappiot

Tytti Tuppurainen: Fortumin hallitus on tehnyt väistämättömän päätöksen

Fortum myy omistuksensa Uniperista Saksan valtiolle

Inflaatio kiusaa tänä vuonna kaikkia

Työn ja talouden tutkimus Labore seuraa syksyn talousennusteeseen liittyvissä esimerkkiperhelaskelmissa seitsemän kuvitteellisen perheen tulojen, verojen ja veronluontoisten maksujen sekä ostovoiman kehitystä vuosina 2022–2024.

Ansiotason ja inflaation kehityksessä hyödynnetään Laboren ennusteen arvoja. Lisäksi perheille on laskettu kulutustutkimuksen perusteella niille ominaiset kulutuskorit, joiden hintakehitys kuvaa perheiden kohtaamaa inflaatiovauhtia.

Vuosien 2023 ja 2024 osalta laskelmassa on oletettu, ettei kenenkään verotus kiristyisi tai alenisi soteuudistuksen myötä ja soteuudistuksesta johtuva valtionverotuksen kiristyminen on kunkin perheen kohdalla samansuuruinen kuin vastaava kunnallisveron alennus.

Laboren esimerkkiperhelaskelmassa tarkastelun kohteena ovat hyvätuloinen perhe, toimihenkilöperhe, työntekijäperhe, yksinhuoltajaperhe, työmarkkinatukea saava yksin asuva työtön, ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saava työtön sekä eläkeläispariskunta.

Hyvätuloisen perheen nimellistulot kasvavat nopeasti vahvan ansiotason kehityksen seurauksena. Kuten muillakin perheillä, ostovoima heikkenee kuluvana vuonna, mutta jo 2024 hyvätuloisen perheen ostovoima kasvaa esimerkkiperheistä eniten. Omistusasumiseen ja yksityisautoiluun liittyvien kustannusten nopea nousu verottaa ostovoimaa etenkin vuosina 2022 ja 2023.

Toimihenkilöperhe on ainoa esimerkkiperhe, jolla on asuntolainaa. Kun muilla esimerkkiperheillä ostovoima kasvaa vuonna 2023, toimihenkilöperheen ostovoima heikkenee. Iso syy tähän on rivakasti nouseva korkotaso ja tämän vaikutus toimihenkilöperheen kokemaan inflaatioon.

Omistusasumisen kustannukset kasvoivat vuonna 2022 vuokria selvästi enemmän. Vuokralla asuvien palkansaajaperheiden ostovoima heikkeni maltillisemmin vuonna 2022.

Yksinhuoltajaperheen ostovoima selviää pienimmällä notkahduksella vuonna 2022. Suuri osa tuloista kuluu vuokralla asumiseen, jonka kustannukset kasvavat vielä 2022 varsin maltillisesti. Yksinhuoltajaperheen ostovoimassa tapahtuu koko tarkastelun ajan pienintä heiluntaa.

Työmarkkinatukea saavan työttömän nimellistulojen kehitys on kaikista heikointa. Ansiosidonnaista saavalla työttömällä sekä nimellistulojen että ostovoiman kehitys on kaikista suurinta. Tähän vaikuttaa sekä ansiotasoindeksin että kansaneläkeindeksin vahva kehitys vuonna 2023. Ansioiden kasvu vaikuttaa työttömäksi jääneen ansio-osaan ja kansaneläkeindeksin kasvu työttömyyspäivärahaan.

Eläkeläispariskunta kohtaa kovimman inflaation kuluvana vuonna. Kansaneläke- ja työeläkeindeksin heikko kehitys ansiotasoindeksiin nähden sekä omistusasumisen kulujen rivakka nousu heikentävät eläkeläispariskunnan ostovoimaa eniten. Molempiin eläkeindekseihin tehtävät reilut korotukset vuonna 2023 kuitenkin kääntävät ostovoiman kehityksen positiiviseksi.

Fortumin toimitusjohtaja: Uniperista lähes kuuden miljardin euron tappiot

Energiayhtiö Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo myöntää, että saksalaisen energiayhtiö Uniperin omistaminen oli yhtiölle epäonnistuminen.

– Jälkeenpäin voin todeta, että aina emme ole onnistuneet. Venäjän ja Uniperin suhteen meillä meni pieleen, Rauramo sanoi englanninkielisessä tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.

Fortum ilmoitti keskiviikkona myyvänsä koko Uniper-omistuksensa Saksan valtiolle. Fortum saa kaupoista 500 miljoonaa euroa sekä takaisin Uniperille myöntämänsä neljän miljardin euron lainan sekä neljän miljardin euron emoyhtiötakauksen.

Päätöksen taustalla on vaikea tilanne energiamarkkinoilla. Rauramo korostaa, että kyseessä ei ole vain Fortumin tai Uniperin kriisi, vaan laajempi Venäjän aiheuttama kriisi. Hänen mukaansa yhtiön virhe oli se, että strategia ei ollut sodankestävä.

Fortum maksoi Uniperin osakkeista aikanaan noin seitsemän miljardia euroja. Rauramon mukaan Fortum on saanut Uniperilta osinkoja noin 900 miljoonaa euroa eli enemmän, mitä se saa nyt luopuessaan osakkeista.

– Fortum on sijoittanut Uniperiin 7,5 miljardia euroa ja saa noin puoli miljardia. Osinkojen jälkeen Uniperista syntyy vajaan kuuden miljardin kustannus Fortumille. Se on hyvin iso luku, Rauramo sanoi.

Sopimuksen tultua voimaan Fortum myy omistuksensa Uniperista ja keskittyy yhtiön ydinliiketoimintaan, puhtaaseen energiatuotantoon Pohjoismaissa. Rauramon mukaan Fortum tulee loppuvuoden aikana keskittymään toiminnan tehostamiseen sekä päivittämään yrityksen strategiaa.

– Tämä on vaikea päivä Fortumille ja kaikki Uniperiin asetetut toiveet ovat haihtuneet. Toisaalta tämä on mahdollisuus nostaa Fortum kriisistä. Se vaatii paljon työtä ja kriisistä on opittava.

Tiedotustilaisuudessa Rauramo painottaa Fortumin johdon olevan hyvin pahoillaan tappiollisista Uniper-kaupoista.

– Asiat eivät todellakaan menneet niin kuin oli suunniteltu.

Hänen mukaansa yrityksellä on nyt kolme selkeää tavoitetta.

– Nyt hoidamme Uniper-sopimuksen loppuun, poistumme Venäjältä ja keskitymme siihen, että yhtiöllä on hyvä strategia ja likviditeetti. Minä, yhtiön muu johto ja henkilökunta olemme hyvin sitoutuneita.

Kriisi iskee kotitalouksiin kolmesta kulmasta

– Suomi on parhaillaan ajautumassa taantumaan, arvioi Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Pankki ennustaa, että ensi vuonna bruttokansantuote supistuu 0,2 prosenttia. Aiemmin ennuste ensi vuodelle oli 1,6 prosentin kasvu bruttokansantuotteeseen. Poikkeuksellinen ennusteen lasku perustuu inflaation pitkittymiseen ja kansainvälisen suhdannenäkymän heikkenemiseen.

Kuluvan vuoden bruttokansantuotteen kasvuennustetta pankki päivitti 2,0 prosenttiin aiemmasta 1,5 prosentista, koska kansantalouden alkuvuosi sujui pelättyä paremmin. Kesällä ja syksyllä näkymät ovat kuitenkin synkistyneet nopeasti.

Kotitalouksien ostovoima heikkenee tulevana talvena nopeasti, ja se vaikuttaa myös talouden isoon kuvaan. Syynä tähän ovat etenkin Venäjän energiakiristyksen ja korkojen nousun vaikutus läntisiin talouksiin.

Kuoppamäen mukaan inflaatio syö kuluttajien ostovoimaa nyt historiallisen nopeasti.

– Myös ripeä korkojen nousu ja työllisyysnäkymien heikkeneminen tarkoittavat kylmää talvea moneen suomalaiskotiin. Voi puhua inflaation, korkojen ja työttömyyden kolmoisiskusta, joka laittaa monen kotitalouden ostovoiman koville ensi talvena, hän sanoo.

Tällä hetkellä korkomarkkina hinnoittelee, että 12 kuukauden euribor-korko kohoaa keväällä korkeimmillaan kolmen prosentin tuntumaan.

– Odotamme, että energian ja ruoan hinnoista puhdistetun ja luonteeltaan pysyvämmän pohjainflaation kehitys ylittää Euroopan keskuspankin EKP:n kahden prosentin tavoitteen myös ensi vuonna. Se lisää painetta kiristää rahapolitiikkaa, Kuoppamäki arvioi.

Rahapolitiikan kiristämispainetta lisäävät valtioiden elvytystoimet, joilla valtiot yrittävät kompensoida inflaation vaikutuksia kuluttajille ja yrityksille veronkevennyksillä ja suorilla tuilla. Toimet lisäävät talouden kokonaiskysyntää ja kiihdyttävät inflaatiota.

Euroalue painuu taantumaan

Näkymät ovat heikentyneet Suomen ohella myös muualla euroalueella. Euroalueen taloutta rasittavat kohonneet maakaasun ja sähkön hinnat, uhka energiapulasta sekä EKP:n koronnostot. Erityisesti Saksan tilanne on vaikea Venäjän kaasutuonnin laskettua nopeasti kesän aikana.

– Pandemia-ajalta patoutunut kysyntä ja kotitalouksien säästöt tukivat kasvua vielä keväällä, mutta inflaatio puree nyt kuluttajien ostovoimaan ennätyksellisen nopeasti. Odotamme euroalueen talouden painuvan taantumaan vielä loppuvuoden aikana, ja kasvun pysyvän heikkona alkuvuotta 2023 kohden, Danske Bankin analyytikko Antti Ilvonen sanoo.

Hänen mukaansa Yhdysvalloissa talouden tilanne on euroaluetta valoisampi, sillä energian nettoviejänä Yhdysvallat jopa hyötyy korkeana pysyttelevistä hintatasoista.

– Yksityinen kulutus pysyttelee maltillisessa kasvussa vielä loppuvuoden aikana, mutta laaja-alainen inflaatiopaine pakottaa keskuspankki Fedin jatkamaan nopeita koronnostoja.

Danske Bank ennakoi myös Yhdysvaltojen talouden painuvan taantumaan alkuvuoden 2023 aikana.