04.06.2023 | 08:30
Niin kutsuttu ahneusinflaatio puhuttaa. Ovatko yritykset nostaneet hintoja enemmän kuin todellinen kustannustason nousu vaatisi?
Helsingin yliopiston makrotaloustieteen professorin Niku Määttäsen mukaan termi on epäselvä ja arvolatautunut.
– Ahneusinflaatiokeskustelussa häiritsee se, että tästä on todella vähän näyttöä. On totta, että joillain toimialoilla voitot ovat nousseet selvästi ja joissain maissa tämä näkyy myös kansantalouden tasolla. Tästä ei voi kuitenkaan päätellä, että yritysten hinnoittelukäyttäytyminen ja markkinavoima olisivat jotenkin perustavalla tavalla muuttuneet tai yritykset tulleet ”ahneemmiksi”, mitä se ikinä tarkoittaakaan, Määttänen sanoo Verkkouutisille.
Valtiovarainministeriön finanssiasiantuntijat kirjoittivat hiljattain kolumnissaan, että Suomessa voittojen kasvu on ollut maltillisempaa kuin muualla Euroopassa, eikä voittojen osuus arvonlisäyksestä ole kasvanut. Toki Suomessakin voittojen osuus oli kolumnin mukaan viime vuonna selkeästi suurempi kuin keskimäärin 2021, mutta Suomessa työkustannusten osuus hintojen noususta on ollut suurempi kuin voittojen.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen heittää haasteen aihetta esillä pitävien ekonomistien suuntaan.
– Ammattiekonomistien, jotka ahneusinflaatiosta kirjoittavat, pitäisi näyttää omassa tutkimuksessaan se, mitä on tapahtunut palkoille, hinnoille ja yritysten katteille. Ilman tätä tietoa ei voi yksipuolisesti lähteä syyllistämään yrityksiä.
Kanniainen käyttää vertauspohjaa 1700-luvun taloustieteilijältä.
– Jos nostaa esiin moraalinäkökohdat, niin ihminen voi olla ahne ja opportunisti, mutta kuten Adam Smith sanoi, niin saamme aamulla tuoretta leipää siksi, että leipuri haluaa tehdä voittoa emmekä siksi, että hän haluaa olla hyväntahtoinen meitä kohtaan.
Toimiva markkinatalous on professorien mukaan paras keino ehkäistä liiallista palvelujen ja tavaroiden hinnannousua. Määttänen toteaa, että myös lainsäädännöllä yritetään tätä taata ja kilpailusäännöksillä estää määräävään markkina-asemaan pääsyä.
– Parasta inflaation kontrollia on uusien yritysten vapaa markkinoille tulo ja hinnannousuvaraa rajoittaa se, että yritysten välinen kilpailu on voimakasta, Kanniainen kuittaa.
Hän muistuttaa, että nykytilanteen juuret ovat ajassa ennen pandemiaa. Kiinalainen halpatuonti vyöryi länteen, inflaatio katosi ja keskuspankit kokivat, että on olemassa deflaation eli hintojen laskun riski. Pandemiasta alkoi inflaatiokausi, kun rahapolitiikkaa kevennettiin, sen jälkeen tuli pian hyökkäyssota ja energiakriisi toimitusten katkettua Venäjältä.
– Tässä tilanteessa tietysti ne energiayhtiöt, joilla oli omaa energian tuotantoa tekivät huimia voittoja, kun pystyivät myymään kalliilla, Kanniainen toteaa.
Euroopan keskuspankki aloitti koronnostot vasta kesällä 2022, jolloin inflaatio jo laukkasi.
– Kansa hätääntyi tietenkin siitä, että korkomenot kasvavat, energian hinta ja kaikki hinnat nousevat ja palkan ostovoima laskee.
Kanniainen huomauttaa, että ahneusinflaatio on tunteisiin vetoava nimitys.
– Mutta onko tässä hintojen nousussa jotakin ylimääräistä, se on se kysymys.
– Suomen vähittäiskauppa on oligopolimarkkina, jossa kaikilla on hyvät katteet ja vähän kilpailijoita, tässä kysymys voi olla ihan aiheellinenkin.
The Wall Street Journal toi artikkelissaan ”greedflation”-keskustelusta esiin sen, että vaikka jotkin kansainväliset jättiyhtiöt ovatkin nostaneet selvästi hintojaan myyntimäärien pienentyessä, samalla ostajakuntaa on riittänyt. Tämä taas on ylläpitänyt korkeaa työvoiman kysyntää ja ehkä jopa siirtänyt myöhemmäksi mahdollista taantumaa.
– Suomessa on sama juttu, kaupan volyymit ovat alentuneet, mutta kaupan kassavirta vahvistunut, eli ihmiset ovat ostaneet vähemmät mutta maksaneet hinnoissa enemmän, Kanniainen sanoo.
– Kysynkin, että olisiko tässä vastakkain kaupan maksavien asiakkaiden intressi ja toisaalta kaupan työntekijöiden halu säilyttää työpaikkansa. Jos firma pystyy nostamaan hintaa, se pystyy myös maksamaan palkkaa, vaikka se tietenkin asiakkaan kukkaroa rasittaa.
Niku Määttänen sanoo, että jos hintojen noususta inflaation yhteydessä ollaan kovin huolissaan, lääke siihenkin on kireämpi rahapolitiikka ja korkeammat korot. Samalla hän ihmettelee, miksi voitoista puhuminen kielteiseen sävyyn korostuu suomalaisessa keskustelussa.
– Kun katsoo miten esimerkiksi energiakriisistä ollaan Euroopassa selviydytty, niin aika hyvin lopulta. Nähdäkseni markkinatalous ollut ihan keskeisiä tekijöitä siinä, ettei Venäjän energiatoimitusten loppumisesta tullut niin isoa kriisiä, että se olisi vaikkapa Saksan talouden syössyt syvään lamaan.
– Hintamekanismi kannusti kotitalouksia ja yrityksiä säästämään esimerkiksi kaasua, jota oli aikaisempaa vähemmän saatavilla, Määttänen tiivistää.
Toisaalta voitot usein kannustavat investointeihin ja houkuttelevat uusia yrityksiä markkinoille.
Professorit tyrmäävät julkisuudessa väläytellyt hintakattojen tyyliset sääntelyt.
– Nämä ovat halpahintaisia heittoja, joita en voi kannattaa, Vesa Kanniainen sanoo.
– Hintakatot tai -säännöstely eivät ole osa ratkaisua, vaan pikemminkin luovat uusia ongelmia. Muistan hyvin, kun Suomessa oli 1970-luvulla vuokrasäännöstelyä ja se kyllä tappoi toimivat vuokramarkkinat, hän jatkaa.
Myös Määttäsen mielestä hintasääntely vie ojasta allikkoon ja on politiikkaa, jota pitäisi käyttää vain äärimmäisissä tilanteissa.
– Onko parempi, että tuote tai palvelu on vähän kalliimpi vai se, että sitä ei voi ostaa ollenkaan, hän kuvaa.
– Toinen kysymys on sitten se, onko ok verottaa yritysten isoja voittoja tilapäisillä veroilla, jota yritysten on vaikea ennakoida. Ajattelen, että se joskus on hyväksyttävää, mutta aika varovasti tällaista keinoa pitäisi käyttää. Emmehän me yleensä yritysten tappioitakaan korvaa silloin kun niitä tulee, Määttänen sanoo.
Valtiovarainministeriön asiantuntijat eivät niin ikään näe tämänhetkisessä tilanteessa mitään sellaista, mikä vaatisi erityisiä toimia.
– Voittojen kasvun pitäisi taittua, kunhan inflaatiota saadaan hillittyä ja markkinoiden annetaan toimia tehokkaasti, finanssineuvos Janne Huovari ja finanssiasiantuntija Auri Lassi toteavat kolumnissaan.
