Verkkouutiset

Talous

OP:n ekonomistit: Suomen talouskasvu hiipuu

Finanssiryhmä OP:n ekonomistit ennustavat Suomen talouden kasvavan tänä vuonna kaksi prosenttia ja ensi vuonna 0,6 prosenttia. Vielä maaliskuun alussa tarkistetussa ennusteessa vastaavat luvut olivat kaksi prosenttia ja yhden prosentin.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on vaikuttanut talouteen. Suomen vienti Venäjälle on vähentynyt selvästi, ja raaka-aineiden sekä joidenkin tuotantohyödykkeiden hinnat ovat nousseet.

– Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaman epävarmuuden välitön vaikutus talouteen näyttää jäävän pieneksi eikä se aiheuta samanlaista sokkia kuin koronapandemia.

– Sodan vaikutukset sekoittuvat kuitenkin muihin talouteen vaikuttaviin tekijöihin. Näiden seurauksena talouskasvu hidastuu vähitellen, OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen sanoo tiedotteessa.

Ennusteen mukaan Suomen taloutta tukee yhä palveluiden kulutuksen ja viennin elpyminen koronapandemiasta.

Talouden kasvua alkavat kuitenkin vähitellen jarruttaa Ukrainan sodan seurausten lisäksi kapasiteetin rajoitteet, nopeutunut inflaatio, kiristyvä rahapolitiikka sekä vientimarkkinoiden kasvun hidastuminen.

Suomen ulkomaankauppa Venäjän kanssa vähenee liki olemattomiin, mutta yrityksillä on OP:n mukaan kuitenkin verrattain hyvät edellytykset löytää uusia markkinoita taloustilanteen ollessa edelleen suotuisa.

OP:n ekonomistit ennustavat viennin kokonaisuutena kasvavan vielä tänä vuonna kohtalaisesti. Ensi vuonna viennin kehitys kuitenkin pysähtyy, kun vientimarkkinoiden kasvu ja palveluiden elpyminen hiipuvat.

– Yksityinen kulutus ylittää tämän vuoden alkupuoliskolla koronapandemiaa edeltäneen tason palveluiden kulutuksen palautuessa. Tosin yksityisen kulutuksen kasvua hidastaa käytettävissä olevien reaalitulojen väheneminen.

– Kulutus kuitenkin kasvaa, koska säästäminen vähenee. Vuonna 2023 kulutuksen kasvu on verkkaista, sillä se jää tulojen nousun varaan, Heiskanen toteaa.

OP:n ekonomistit arvioivat kuluttajahintojen nousevan tänä vuonna 5,4 prosenttia ja ensi vuonna 2,8 prosenttia. Tänä vuonna hintojen nousu selittyy suurelta osin energian hintojen nousulla. Ensi vuonna kuluttajahinnat nousevat jo laajasti, jos kohta energian hinnan vaikutus pienenee.

Ydinvoimala halutaan yhä Pyhäjoelle, hallitukselta pyydetään vetoapua

Fennovoiman ydinvoimahanke Pyhäjoella laitettiin jäihin Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan jälkeen. Yhteistyö Venäjän valtion ydinvoimayhtiö Rosatomin kanssa katkaistiin.

Suomen Yrittäjät ja Pyhäjoen kunta esittävät nyt yhteiskannanotossaan, että valtiovalta lähtisi edistämään hankkeen uutta alkua ja etsimään uutta läntistä kumppania. Tällä vahvistettaisiin puhdasta ja vakaata sähköntuotantoa Suomessa.

Ilmastoystävälliselle sähköntuotannolle on kasvava tarve Suomessa. Sähkönkulutuksen odotetaan kasvavan lähivuosina muun muassa fossiilista polttoaineista luopumisen johdosta.

Yrittäjien ja Pyhäjoen mukaan Olkiluodon uuden voimalan jälkeenkin tarvitaan perusvoimaa runsaiden tuulivoimainvestointien rinnalle. Huoltovarmuus on keskeinen asia isojen sähköntuotantolaitosten sijoituspaikkaa suunniteltaessa.

– Menneessä kieriskelyn sijaan katseet pitää välittömästi suunnata tulevaisuuteen. Nyt on lähdettävä uutta hanketta kohti. Toivomme, että valtio antaa voimakkaan tuen ja suuntaviivat uuden hankkeen edistämiselle, Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen sanoo.

Suomen Yrittäjät korostaa talous- ja työllisyysvaikutuksia.

– Hanke on merkittävä paikallisesti ja kansallisesti niin huoltovarmuuden kuin elinvoimavaikutusten johdosta. Yrittäjät tukee hankkeen uutta alkua. Tarvitaan tietenkin uusi läntinen kumppani, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kommentoi.

Helsingin Sanomat on aiemmin uutisoinut puolueiden suhtautumisesta uusiin ydinvoimalahankkeisiin.

Hallituspuoleista Sdp ja keskusta kannattaisivat uutta hanketta, kun taas kielteisemmän kannan ottavat vihreät ja vasemmistoliitto vedoten muun muassa hankkeiden hintaan ja kestoon.

Professori hintojen noususta: Vyötä kannattaakin kiristää

Euroopan viehtymys halpaan venäläiseen energiaan mahdollisti Venäjän käynnistämän kalliin sodankäynnin, sanoo Helsingin yliopiston Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin Sanomien vieraskirjoituksessa.

Venäjän energiateollisuus on vahvasti kytköksissä valtioon, jonka menoista kolmannes suunnataan maan väkivaltakoneistolle kuten armeijalle ja sotateollisuudelle.

Tynkkysen mukaan mahdollisia tulevaisuuden väkivaltaisuuksia voidaan estää, mikäli Venäjä onnistutaan eristämään maailmantaloudesta ja fossiilista energiaa koskevat pakotteet jäävät voimaan. Sen sijaan uusiutuvan energian materiaalien ja teknologian kaupan voisi tulevaisuudessa avata energiasiirtymän tukemiseksi.

Tynkkysen mukaan Euroopassa ei ole edellisvuosina osattu tarkastella energiapolitiikkaa kokonaisuutena. Kun energian hinta nyt nousee voimakkaasti, tulisi toimia tarkastella kriittisesti.

Tynkkynen varoittaa ääriajattelun noususta, mikäli Eurooppa ei onnistu veropolitiikassa, joka kannustaisi oikeudenmukaista energiasiirtymää, energiasäästöjä ja lisäisi uusiutuvan energian käyttöä.

Monissa Euroopan maissa energian hinta on noussut huomattavasti. Tynkkysen mukaan haittoja tulisi kuitenkin sietää.

– Eurooppalaisille pitää kertoa, miksi hinnat nousevat ja miksi joudutaan kiristämään vyötä. Lähiaikoina keskeistä on alleviivata, että taloudelle aiheutuvia haittoja sietämällä turvataan vapautta ja demokratiaa.

Tynkkynen sanoo, että irtautumisella venäläisestä energiasta voidaan saavuttaa ainakin kolme tavoitetta:

– Ponnistelu niukkuuden oloissa maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Nopea irtautuminen venäläisestä energiasta tukahduttaa Putinin sotakonetta, tukee ilmastonmuutoksen vastaista taistelua sekä lisää Euroopan energiaturvallisuutta ja geopoliittista liikkumatilaa. Näin luodaan pohja uudelle menestyvälle taloudelle.

Uusi energiatehokkuusdirektiivi saattaa pakottaa ihmiset jättämään kotinsa

Euroopan unionissa on valmisteilla uusi energiatehokkuusdirektiivi, jonka myötä kiinteistöjen omistajat joutuisivat parantamaan rakennusten energialuokkaa, kertoo Helsingin Uutiset.

Direktiivin tavoitteena on vähentää energiankulutusta ja edistää siirtymää fossiilisista polttoaineista uusiutuviin. Direktiivin vaatimusten täyttäminen saattaa kuitenkin olla kohtuuton erityisesti iäkkäille ja vanhemmissa omakotitaloissa asuville. Eläkkeellä ei pysty kustantamaan remonttia ja taloa vastaan ei välttämättä saa lainaa remonttia varten. Moni saattaisi olla pakotettu myymään talonsa.

Omakotiliitto on antanut uudistukseen vastineensa. Siinä toivotaan helpotuksia vaatimuksiin erityisesti iäkkäille ja ehdotetaan, että energiatehokkuusvaatimukset tulisivat voimaan vasta omistajanvaihdoksen myötä.

– Toivomme, ettei ketään pakotettaisi tuon takia myymään taloaan, Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander kommentoi Helsingin Uutisille.

Energiahukkaa rakennuksissa tapahtuu niin ikkunoista, ovista, katosta, lattiasta ja seinistä, joten energiatehokkuuden nostaminen vaatisi suuria remontteja. Energiatehokkuuden vaatimusten täyttymistä olisi myös vaikea valvoa.

Maakaasun tuonti Venäjältä katkennut

Gasum tiedotti aamulla, että sen hankintasopimuksen mukaiset maakaasutoimitukset Suomeen Venäjältä ovat katkenneet.

Toimitusjohtaja Mika Wiljasen mukaan tilanteeseen on valmistauduttu huolellisesti ja kaasutoimitukset jatkuvat asiakkaille normaalisti myös tulevina kuukausina.

Kesällä kaasua tuodaan Suomeen Balticconnect-yhdysputken kautta muista lähteistä kuin Venäjältä. Vuonna 2019 valmistunut Balticconnect mahdollistaa tuonnin Baltiasta Viron ja Suomen välisen putken kautta.

Kaasun osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta on pieni, mutta siitä ovat riippuvaisia erityisesti tietyt teollisuudenalat muun muassa kemian- ja metsäteollisuus.

Suomessa ei ole omaa kaasuvarantoja tai -tuotantoa ja lähes kaikki kaasusta on tuotu Venäjältä.

Eilen myös työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö tiedottivat uuden lng-terminaalilaivan vuokrauksesta, joka edesauttaa venäläisestä energiasta irtautumista.

Ekonomisti Venäjä-pakotteista: Vaikutus on ilmeinen

Ruotsalainen Venäjä-asiantuntijan, ekonomisti Anders Åslundin mukaan lännen Venäjän vastaiset pakotteet ovat paljon tehokkaampia kuin yleisesti ymmärretään.

– Taloudellisten pakotteiden vaikutus on ilmeinen, ja ne vähentävät todennäköisesti 10 prosenttia BKT:sta tänä vuonna, Åslund kirjoittaa Twitterissä.

Ekonomistin mukaan lännen asettamat tuonti pakotteet ovat todennäköisesti yhtä tehokkaita ja niiden vaikutus vain kasvaa ajan myötä.

– Ne voivat leikata Venäjän BKT:ta vielä 10 prosenttia, jolloin kokonaislasku on 20 prosenttia tänä vuonna, Åslund toteaa.

Länsipakotteet heikentävät Venäjän infrastruktuuria esimerkiksi tietoliikenteessä. Lisäksi Venäjän on tällä hetkellä vaikea saada ulkomailta vakuutuksia.

– Riskejä välttelevät vakuutusyhtiöt pakenevat markkinoilta jopa ilman sanktioita. Ilman vakuutusta, vähäistä toimitusta tai muuta kuljetusta. Venäjän [talouden] tilanne näyttää pahemmalta kuin Iranin, Åslund toteaa.

 

Venäläisen kaasun tulo lakkaa – VATT: Tätä se käytännössä tarkoittaa

Suomeen tuodusta maakaasusta 92 prosenttia on tullut Venäjältä, mutta sen osuus koko teollisuuden energiankulutuksesta on vain kuusi prosenttia. Erityisesti vientiteollisuudelle maakaasun merkitys on pieni, kertoo VATT:n tuore analyysi teollisuuden energiankäytöstä.

VATT:n analyysin mukaan venäläisen maakaasun tuonnon katkeaminen onkin korvattavissa.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) johtava tutkija Marita Laukkanen ja erikoistutkija Kimmo Ollikka selvittivät Suomen teollisuuden energialähteiden osuuksia eri toimialoilla sekä teollisuuden sopeutumiskykyä energian hinnannousuihin eurooppalaisissa teollisuusmaissa.

Venäläinen Gazprom Export on ilmoittanut katkaisevansa maakaasun tuomisen Suomeen huomenna lauantaina 21.5. kello 7.00.

– Tämä äkillinen maakaasun saatavuuden katkeaminen vaatii teollisuudelta vaihtoehtoisiin energianlähteisiin siirtymistä ja muita sopeutustoimia. Maakaasun käyttö teollisuuden suurilla vientialoilla on kuitenkin vähäistä ja sitä käytetään enemmän aloilla, joiden osuus viennin arvonlisäyksestä on vähäinen. Vientiteollisuudelle maakaasun tuonnin päättymisen vaikutus on pieni, arvioivat Laukkanen ja Ollikka.

Maakaasun osuus teollisuuden energiankäytöstä on jo puolittunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Maakaasun tuonnin katkeamisen vaikutukset teollisuudelle ovat olleet paljon esillä julkisuudessa. Tuonnin katkeamisen on arvioitu johtavan tuhansien työpaikkojen katoamiseen.

Esimerkiksi elintarviketeollisuuden etujärjestö on kertonut, että merkittävä osa elintarviketuotannosta käyttää maakaasua ja että sen tuonnin katkeaminen vaarantaisi huoltovarmuuden. Tähän arvioon VATT:n analyysistä ei löydy tukea.

– Elintarviketeollisuudessa maakaasun osuus energiankäytöstä on vain 4,6 prosenttia. Vaikka maakaasua ei pystyttäisi korvaamaan millään muulla energiamuodolla, ei julkisessa keskustelussa esillä ollut huoli huoltovarmuudesta ole realistinen. Toki joissakin tuotantolaitoksissa maakaasu voi olla vaikeasti korvattava energiamuoto lyhyellä aikavälillä, suhteuttaa johtava tutkija Marita Laukkanen tilannetta.

LUE MYÖS:

LNG-terminaalilaiva tulee – ”yhdellä lastilla pyörittää paperitehdasta toista vuotta”

Veronmaksajat teilaa täysin kiinteistöveron uudistuksen

Kiinteistöverotuksen uudistus on palautettava perusteelliseen jatkovalmisteluun, jotta sen huomattavat puutteet voidaan korjata ja jotta koko esitystä on mahdollista arvioida kattavien ja luotettavien vaikutusarvioiden pohjalta. Korjausten ja vaikutusarvioiden edellyttämä aika huomioiden luonnosteltu uudistus on syytä lykätä ensi vaalikaudelle, toteaa Veronmaksajain Keskusliitto antamassaan lausunnossa valtiovarainministeriön luonnoksesta kiinteistöverotuksen arvostamisuudistukseksi.

Ensinnäkin luonnosteltu uudistus olisi hallitusohjelman vastainen. Hallitusohjelman mukaan ”uudistus ei saa johtaa kohtuuttomiin muutoksiin kenenkään kiinteistöverossa ja sitä arvioidaan tästä näkökulmasta ennen kuin se annetaan”. Kumpikaan ehto ei ministeriön luonnoksessa toteudu, sanoo Veronmaksjat.

– Asumisen verotus kiristyisi jopa luonnoksen arvioiden mukaan sadoilla tuhansilla kansalaisilla jopa sadoilla euroilla vuodessa. Lisäksi on varteenotettava riski verotuksen kiristymisestä vielä huomattavasti laajemmin ja enemmän, kuin luonnoksessa on arvioitu.

Niin ikään alueelliset vaikutusarviot on tehty vain karkeasti postinumeroalueittain.

– Näinkin tarkasteltuna keskimääräiset muutokset ovat huolestuttavan suuria. Postinumeroalueiden sisäisistä eroista ei kuitenkaan tiedetä mitään, yksittäisistä kiinteistöistä puhumattakaan. Puutteellisten vaikutusarvioiden pohjalta ei näin laajamittaista ja kaikkia kansalaisia koskevaa verouudistusta pidä säätää, Veronmaksajat toteaa.

Vaikutusarvioiden pohjana on lisäksi epärealistinen oletus, että kaikki kunnat muuttaisivat omatoimisesti kiinteistöveroprosenttejaan laskennallisten arvostusmuutosten perusteella.

– Kuntien päätäntävaltaa omien kiinteistöveroprosenttiensa asettamisessa ei kuitenkaan esitetä rajattavaksi mitenkään edes uudistuksen voimaantulovuonna. Tämä poikkeaa esimerkiksi sote-uudistuksessa noudatetusta menettelystä, jossa kunnat eivät saa päättää kunnallisveroprosenttejaan sote-uudistuksen astuessa voimaan.

Verotuksen kiristymisen hillitsemiseksi on esitetty tehotonta muutosrajoitinta, joka on lisäksi rajattu vain kolmeksi vuodeksi. Mikäli kiinteistöverotuksen arvostusuudistus halutaan tulevaisuudessa toteuttaa kaikkien kiinteistönomistajien kannalta kohtuullisesti, verojen kiristymistä on hillittävä huomattavasti esitettyä voimakkaammin tiukalla ja pysyvällä muutosrajoittimella.

Veronmaksajain mukaan luonnoksen puutteellisten tarkastelujen perusteella on mahdotonta arvioida, kuinka hyvin luonnoksessa esitetyllä kiinteistöjen arvostusmenetelmällä ja hinta-aineistolla onnistutaan käytännössä selvittämään kiinteistöjen käyvät arvot riittävällä tarkkuudella.

– Mikäli uusi arvostusmenetelmä on käytännössä epätarkka, voi se helposti johtaa kohtuuttomaan yliverotukseen yksittäistapauksissa.

Huomattava ongelma on myös odotettavissa oleva oikaisuvaatimusten räjähdysmäinen kasvu ja niiden käsittelyn paha ruuhkautuminen, mikäli uudistus toteutettaisiin luonnoksen mukaisella aikataululla ja puutteellisiin arvioihin perustuen.

Uudistus myös kiristäisi sukupolvenvaihdosten perintö- ja lahjaverotusta, mutta näitä vaikutuksia ei ole luonnoksessa pystytty arvioimaan.

– Kaavaillun uudistuksen heijastusvaikutukset muuhun verotukseen on selvitettävä huomattavasti perusteellisemmin, Veronmaksajat vaatii.

Hallitusohjelman mukaan ”kiinteistöverouudistuksen yhteydessä selvitetään, miten verovelvollisen alhainen maksukyky voidaan ottaa huomioon”. Luonnos ei kuitenkaan sisällä mitään esitystä verovelvollisen maksukyvyn huomioimisesta.

Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää kaikkiaan valtiovarainministeriön luonnoksen puutteita niin mittavina, että koko uudistusta on syytä lykätä sekä kuntien että kansalaisten kannalta turvallisempaan ajankohtaan. Hätäilyyn ei ole mitään syytä.

– Luonnos on keskentekoinen. Riittävä lisäaika tarvitaan uudistuksen huolelliseen jatkovalmisteluun, puutteiden korjaamiseen ja vaikutusten kunnolliseen selvittämiseen.

Kiinteistöverotusta on kehitettävä niin, että tuleva uudistus on laajasti hyväksyttävissä ja kestää aikaa.

– Tätä kansalaisiin hyvin laajasti vaikuttavaa uudistusta ei tule yrittää hätäisesti säätää enää kuluvalla vaalikaudella, Lehtinen katsoo.

Hallitus esittää 2,3 miljardin euron määrärahalisäyksiä

Hallitus esittää vuoden toisessa lisätalousarvioesityksessä yhteensä noin 2,3 miljardin euron määrärahalisäyksiä, kertoo valtioneuvoston kanslia.

Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan vuoksi ehdotetaan noin kahden miljardin euron lisäystä.

Hallitus linjasi näistä menolisäyksistä pääosin jo huhtikuussa kehysriihen yhteydessä, jolloin toimista päätettiin vuosille 2023–2026.

Rajavartiolaitokselle ehdotetaan yhteensä lähes 690 miljoonan euron lisämäärärahoja.

Huoltovarmuutta tukeviin toimiin ehdotetaan yhteensä noin 293 miljoonan euron lisäystä.

Energiahintojen nousun takia toteutettaviin toimiin ehdotetaan lähes 170 miljoonaa euroa.

Maahanmuuton kokonaisuuteen ehdotetaan yhteensä noin 586 miljoonan euron lisäyksiä. Pääosa lisäyksistä kohdistuu Ukrainasta sotaa pakenevien ihmisten vastaanottomenoihin.

Lapsiin ja nuoriin kohdistuvien koronaviruspandemian rajoitustoimien vaikutusten vähentämiseen ehdotetaan yhteensä 120 miljoonaa euroa.

Toisaalta hävittäjähankkeen maksatusaikataulun tarkentuminen pienentää tämän vuoden määrärahatarvetta 1,5 miljardilla eurolla.

Määrärahojen lisäys vuoden 2022 toisessa lisätalousarvioesityksessä on nettomääräisesti noin 2,3 miljardia euroa. Esitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta noin 1,3 miljardilla eurolla.

Valtion nettolainanotoksi vuonna 2022 arvioidaan noin 8,9 miljardia euroa. Valtionvelka olisi noin 138 miljardia euroa vuoden lopussa, mikä on noin 52 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Nämä asiat mietityttävät sähköautoa harkitsevaa

Ladattavien autojen määrä kasvaa vauhdilla, vaikka niiden osuus koko autokannasta on vielä verrattain pieni. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan Suomen teillä liikkui maaliskuun lopussa noin 110 000 sähkökäyttöistä henkilöautoa, joista noin joka neljäs oli täyssähköauto ja loput ladattavia hybridejä. Moni pohtii seuraavan autohankinnan kohdalla sähkökäyttöiseen autoon siirtymistä.

– Viime vuosina merkittävin siirtymä ladattaviin autoihin on tullut bensiiniautoista. Jos siirtyy polttomoottoriautosta niin sanottuun töpseliautoon, muuttuu muutama perustekijä arjessa. Sähköllä ajaessa ei mennäkään enää silloin tällöin tankille, vaan autoa voidaan ladata aina sen paikalla seisoessa. Valtaosan ajastahan useimmat henkilöautot seisovat paikallaan, joten silloin niitä voidaan ladata esimerkiksi kotona tai työpaikalla, sanoo LähiTapiolan liikenneturvallisuudesta ja autopalveluista vastaava johtaja Tapani Alaviiri.

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyssä tiedusteltiin, kuinka suomalaiset arvelisivat nyt järjestävänsä auton latauksen, jos olisivat hankkimassa ladattavaa autoa.

Merkittävä osa vastaajista (39 %) arvioi käyttävänsä ainakin silloin tällöin julkisia latauspisteitä, kuten kauppojen yhteydessä ja huoltoasemilla olevia pikalatausasemia.

Kotona joka neljäs arvelee lataavansa perinteisestä kotitalous- eli niin sanotusta suko-pistorasiasta ja 15 prosenttia vastaajista voimavirtapistorasiasta. Noin joka viides vastaaja hankkisi kotiin erityisen sähköauton latauslaitteen.

– Sähköautoissa on vielä monille paljon vierasta, sillä kyselyn mukaan noin joka kolmas ei vielä osaa sanoa, kuinka lataisi autoa. Sähkö- tai hybridiautoon siirtyessä kannattaakin miettiä tarkkaan etukäteen, miten lataaminen on järjestettävissä omassa asuinympäristössä ja arjessa. Hankalia paikkoja sähköauton lataamiseen saattavat olla esimerkiksi kaupunkikeskustat ja kerrostalot, mutta niissäkin on jo alettu panostaa latausmahdollisuuksiin, kertoo Alaviiri.

Kyselyn mukaan noin joka kymmenennen vastaajan taloyhtiössä on nyt mahdollistettu auton lataaminen.

Kallistunut sähkö ja lataustekniikan monimutkaisuus mietityttävät

Alkuvuonna nähty polttoaineiden ja yleensä energiahintojen nousu voi saada monet miettimään sähkökäyttöiseen autoon siirtymistä. Ladattavaan autoon vaihtaminen ei kuitenkaan yleensä käy kädenkäänteessä, vaan vaatii esimerkiksi jonkin verran teknisiin asioihin perehtymistä. LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyssä tiedusteltiin myös, mitkä asiat nyt mietityttävät tai huolestuttavat autojen lataamisessa.

Vastausvaihtoehdoista päällimmäiseksi nousevat julkiseen latausverkostoon liittyvät asiat. Noin kaksi kolmesta vastaajasta (62 %) epäilee julkisten latauspisteiden riittävyyttä eli sitä, kuinka pitkäksi välimatkat voivat muodostua ja onko latauspaikoille esimerkiksi tarve jonottaa.

Vähintäänkin noin joka kolmatta mietityttävät myös julkisissa latauspisteissä lataamisen hinta, julkisten latauspisteiden toimintavarmuus ja latausverkoston sekavuus.

– Julkisen latausverkoston merkitys korostuu julkisessa keskustelussa, mikä voi osin ohjata ihmisiä myös vähän harhaan. Useimmille kotona tai työpaikalla lataaminen muodostaa kuitenkin auton käytön perustan, ja esimerkiksi huoltoasemilla olevia pikalatauspaikkoja saatetaan käyttää lähinnä pitkien matkojen yhteydessä. Toki monille esimerkiksi kaupassa asioinnin yhteydessä lataaminen voi olla järkevä vaihtoehto, Alaviiri sanoo.

Sähkön hinta ja sen vaikutus ajamisen kustannuksiin mietityttivät keväällä toteutetussa kyselyssä noin puolta vastaajista (47 %). Noin joka neljäs taas kokee lataustekniikan monimutkaiseksi.

– Latausteknisiin asioihin tutustuminen voi tuntua alkuun vähän viidakolta. Tarjolla on monenlaisia latauslaitteita ja latureita, ja myös julkisilla latauspaikoilla on monia toimijoita ja sovelluksia. Olennaista olisi löytää ne lataustavat, jotka toimivat omassa arjessa, toteaa Alaviiri.

Kyselyn mukaan joka viides on huolissaan auton lataamisen paloturvallisuudesta. LähiTapiolan projektijohtaja ja paloinsinööri Antti Määttänen kertoo, että sähköauton lataamiseen liittyvät tulipalot ovat hyvin harvinaisia, mutta siellä missä liikkuu sähköä, on aina pieni paloriski.

– Niin kotitalous- kuin voimavirtapistorasiasta lataaminen voi olla kotona ihan toimiva ratkaisu, kunhan muistaa turvallisuusnäkökulman. Ennen lataamisen aloittamista on tärkeää varmistaa, että rakennuksen sähköjärjestelmä yleensä kestää auton lataamisen ja pistorasiat ja sähkökytkennät ovat kunnossa. Kutsu asiantuntija tarkastamaan kokonaisuus. Parasta olisi, että sähkömies asentaisi kiinteän latauslaitteen, mikäli kotona lataaminen ei ole vain satunnaista, sanoo Määttänen.

USU: Metsähallitus kaavailee satoja uusia tuulivoimaloita

Parhaimmillaan valtion vesialueille kaavailtu merituulivoima voisi lopulta lähes kaksinkertaistaa Suomen nykyisen tuulivoiman kokonaiskapasiteetin, joka oli vuoden 2021 lopussa 3 257 megawattia, kertoo Uutissuomalainen.

Metsähallituksen pääjohtaja Juha S. Niemelä kertoo, että länsirannikolle valtion omistamille yleisille vesialueille on suunniteltu huutokaupattavaksi 2–4 merituulivoimahanketta. Ne ovat alustavasti samaa kokoluokkaa kuin Pohjanmaalle Korsnäsiin kehitettävä merituulivoimapuisto.

Korsnäsin pilottihankkeessa merelle aiotaan rakentaa 70–100 tuulivoimalaa, joiden laskennallinen teho on yhteensä enintään 1 300 megawattia.

Niemelän mukaan uudet merituulivoimakohteet esiluvitetaan ja huutokaupataan lähivuosina. Talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi joulukuussa huutokauppamallin yleisillä vesialueilla, jotka ovat Metsähallituksen hallinnassa.

Käytännössä tämä mahdollistaa yleisten vesialueiden vuokraamisen yrityksille merituulivoiman hankekehitykseen ja -rakentamiseen, mutta ei sisällä taloudellista tukea.

Niemelä kertoo, että merituulivoimasta on jo olemassa joitakin varaussopimuksia yritysten kanssa, mutta näistä ainoastaan Porin Tahkoluodon laajennus on toteutunut ja menossa eteenpäin.
– Suomen energiaratkaisuissa maatuulivoima kehittyy kovaa vauhtia, mutta seuraava askel on merituulivoima. Isoja hyppäyksiä tehomielessä tulee varmasti merituulivoimasta 5–15 vuoden tähtäimellä, Niemelä sanoo Uutissuomalaiselle.

Vantaan työllisyys kärsi ensimmäisestä koronavuodesta selvästi eniten

Suomen suurimmista kaupungeista Vantaan työllisyys kärsi ensimmäisestä koronavuodesta selvästi eniten. Vantaalla työpaikkojen määrä väheni kymmenen prosenttia, kun Oulu selvisi yhden prosentin vähennyksellä.

Koronakriisin ensimmäinen vuosi näkyi selvästi työllisyydessä. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuoden 2020 lopussa työpaikkoja oli 88 900 vähemmän kuin edellisvuonna.

Työpaikkojen lukumäärä laski suurissa kaupungeissa suhteellisesti eniten Vantaalla, jossa oli vuoden 2020 lopussa noin kymmenen prosenttia vähemmän työpaikkoja kuin vuotta aiemmin. Ero seuraaviin oli selkeä, sillä Vaasassa, Rovaniemellä ja Turussa työpaikkojen määrä väheni runsaat kuusi prosenttia ja Lahdessa noin viisi prosenttia.

Muissa suurimmissa kunnissa työpaikkojen määrä laski suhteellisesti vähemmän. Parhaiten 20 suurimman joukossa pärjänneessä Oulussa vain vajaan prosentin ja Vantaan naapurissa Helsingissä noin neljä prosenttia.

Toimialoittain tarkasteltuna Vantaalla työpaikkojen määrä laski suhteellisesti eniten majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (-35 %), kuljetuksessa ja varastoinnissa (-28 %) sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa (-13 %).

– Vantaan suurta laskua selittää etenkin koronakriisin vaikutus ilmaliikenteeseen ja siihen sidoksissa olevaan liiketoimintaan. Postinumeroalueella, jolla Helsinki-Vantaan lentoasema sijaitsee, yksityisen sektorin työpaikkojen määrä väheni noin 7 000:lla. Tämä oli lähes 60 prosenttia koko Vantaan työpaikkojen määrän laskusta, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Jukka Tapio.

– Oulussa työpaikkojen määrä ei laskenut kuljetuksessa ja varastoinnissa eikä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa läheskään yhtä paljon kuin Vantaalla. Etenkin kuljetus ja varastointi työllistää Oulussa myös huomattavasti vähemmän kuin Vantaalla. Lisäksi Oulussa työpaikkojen määrä kasvoi terveys- ja sosiaalipalveluissa lähes seitsemän prosenttia, Tapio sanoo.

Kun verrataan toimialoja koko maassa, suhteellisesti eniten työpaikkojen määrä laski majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. Toimialalla oli vuoden 2020 lopussa 71 000 työpaikkaa, mikä oli 21 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Taloyhtiöissä asuvien kukkaroa koetellaan ja se yllättää monet

Erityisesti taloyhtiölainan korkojen nousu tulee monelle yllätyksenä, selviää Nordean teettämästä tutkimuksesta. Iso osa suomalaista ei edes tiedä, onko heidän taloyhtiöllään lainaa, saati onko yhtiö varautunut korkojen nousuun.

Nordean viime joulukuussa teettämän tutkimuksen mukaan reilu neljännes vastaajista (27 %) ei osaa kertoa, onko heidän pääasiallisen asuntonsa taloyhtiöllä lainaa. Niistä, jotka tietävät taloyhtiöllä olevan lainaa, lähes puolet (46 %) ei tiedä, onko taloyhtiö varautunut millään tavalla korkojen nousuun.

Nordean taloyhtiöistä vastaavan johtajan Maiju Hinnon mukaan tutkimuksen tulos on hieman huolestuttava etenkin nyt, kun korot ovat nousseet.

– Taloyhtiölaina on verrattavissa yrityslainaan, joten ehdot ja joustavuus ovat paljon tiukempia yksittäisen osakkaan näkökulmasta kuin henkilökohtaisessa asuntolainassa. Siltikin henkilökohtaisia asuntolainoja suojataan korkojen nousua vastaan huomattavasti enemmän kuin taloyhtiölainoja. Tuntuu, ettei mahdollista korkojen nousun vaikutusta omaan lompakkoon oteta niin hyvin huomioon, kun kyse on taloyhtiölainasta, Hinno sanoo.

Taloyhtiölainan mahdollinen koron nousu näkyy osakkaalle konkreettisesti hänen maksamassaan rahoitusvastikkeessa, joka on osa yhtiövastiketta. Korkosuoja tuo paitsi turvaa korkojen nousua vastaan, myös lisää taloyhtiön budjetin ennustettavuutta.

Myös energian kallistuminen nostaa vastikkeita

Korkojen nousun lisäksi osakkaan kukkaroa kurittaa erityisesti sodan takia alkanut energian kallistuminen. Se näkyy taloyhtiössä asuvien hoitovastikkeissa.

Hinnon mukaan jo loppuvuoden tutkimuksesta paljastui, että enemmistö suomalaisista on huolissaan energian kallistumisen vaikutuksista asumiskustannuksiinsa.

Huoli toimii osaltaan kannustimena taloyhtiön energiaremonteissa, joiden avulla energiatehokkuus kasvaa ja energian käytöstä aiheutuvat kulut pienenevät.

– Taloyhtiön päästöjen vähentämisen pitäisi olla jokaisen taloyhtiön agendalla, sillä asumisen aiheuttamat kasvihuonepäästöt muodostavat arviolta jopa 30 prosenttia kaikista päästöistä. Taloyhtiöt ovatkin kiinnostuneita rahoittamaan energiatehokkuushankkeita vihreällä lainarahoituksella. Remontoiminen ja taloyhtiöstä huolen pitäminen riittävän ajoissa on mitä parhainta riskienhallintaa, Hinno sanoo.

Rakentaminen kääntyy laskuun ensi vuonna

Rakentamisen suhdannenäkymät ovat heikentyneet selvästi Ukrainan sodan vuoksi, kertoo Rakennusteollisuus.

Suurinta haittaa aiheuttavat kustannusten voimakas nousu ja vuoden loppua kohti kasvava epävarmuus.

Rakennusteollisuus ennakoi rakentamisen pysyvän tänä vuonna parin prosentin kasvussa ja kääntyvän ensi vuonna vastaavan suuruiseen laskuun.

Ennen sotaa aloitettujen asuntohankkeiden suuri määrä ja toimitilarakentamisen piristyminen pitävät rakentamisen plussalla kuluvana vuonna.

Tuleviin rakentamisinvestointeihin liittyy kuitenkin epävarmuutta.

Kustannuskehityksen ennustaminen on lähes mahdotonta, mikä vaikeuttaa merkittävästi niin tilaajien kuin tarjouksia laskevien rakennusalan yritystenkin toimintaa.

Rakennusteollisuuden jäsenilleen teettämässä kyselyssä suurin osa yrityksistä arvioi, että investointeja lykkääntyy tai jopa peruuntuu.

– Tarvitsemme nyt kriisijoustavuutta tilaajien ja toimittajien välillä sekä valmiutta etsiä yhdessä ratkaisuja hankkeiden jatkuvuuden turvaamiseksi, Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Aleksi Randell sanoo tiedotteessa.

EU-komissio haluaa eroon venäläisestä energiasta

Euroopan komissio on julkaissut suunnitelman EU:n energiajärjestelmän muuttamiseksi.

Komission mukaan suunnitelma on vastaus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamiin ongelmiin ja maailmanlaajuisten energiamarkkinoiden häiriöihin.

Komission mukaan EU:n riippuvuus Venäjän fossiilisista polttoaineista on lopetettava, koska sitä käytetään taloudellisena ja poliittisena aseena.

Sen kustannukset eurooppalaisille veronmaksajille ovat lähes 100 miljardia euroa vuodessa.

Energiajärjestelmän uudistamisella EU pyrkii myös torjumaan ilmastonmuutosta. Komission mukaan tähän tavoitteeseen päästään toimenpiteillä, joiden avulla voidaan säästää energiaa sekä lisätä uusiutuvan energian käyttöä.

Komissio ehdottaa muun muassa, että uusiutuvaa energiaa koskevaa vuoteen 2030 tähtäävää yleistavoitetta korotetaan 40 prosentista 45 prosenttiin.

Uuden suunnitelman tavoitteiden saavuttaminen edellyttää komission mukaan 210 miljardin euron lisäinvestointeja vuoteen 2027 mennessä.