Verkkouutiset

Talous

”Nykymeno johtaa 20 miljardin alijäämään”

Jos päättäjät eivät ryhdy toimiin ongelmien korjaamiseksi, uhkaa julkisen talouden alijäämä paisua 20 miljardin euron kokoiseksi seuraavan reilun kymmenen vuoden aikana. Näin varoittaa Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja, ekonomisti Sami Pakarinen.

Hän kommentoi asiaa Twitterissä sunnuntaina.

– Jos seuraava hallitus ei aloita julkisen talouden korjaustoimia, niin on rehellistä sanoa, ettei helpompaa ei tule olemaan jatkossakaan. Päinvastoin. Nykymeno johtaa 20 mrd. alijäämään reilun 10 vuoden kuluttua.

– Kasvava alijäämä ja nousevat korkomenot on huono yhdistelmä, Pakarinen kirjoittaa.

Hän on jakanut tviittinsä yhteydessä kuvan EK:n laatimasta, Tilastokeskuksen ja Suomen Pankin laskelmiin perustuvasta arviosta, jonka mukaan alijäämä kasvaisi ilman sopeutustoimia 20,6 miljardin euron suuruiseksi vuoteen 2035 mennessä.

Julkisen talouden tila ja velkaantuminen on noussut huhtikuun eduskuntavaalien keskeiseksi aiheeksi. Kokoomus julkisti talouspoliittisen ohjelmansa vaaliristeilyllään sunnuntaina. Pääministeripuolue SDP julkistaa talouspoliittiset linjauksensa alkavalla viikolla.

Valtiovarainministeriön virkamiehet arvioivat puheenvuorossaan joulukuussa, että Suomen julkisen talouden tasapainotustarve on yhdeksän miljardia euroa seuraavan kahden vaalikauden aikana.

Näin ulos velka-Suomesta: Kokoomus listasi talouden keinot

Kokoomus julkaisi Nyt on oikea aika laittaa talous kuntoon -nimeä kantavan talouspoliittisen ohjelman vaaliristeilyllään sunnuntaina. Kokoomus nimeää hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisen seuraavan hallituksen tärkeimmäksi tehtäväksi.

Kokoomus tasapainottaisi julkisen talouden seuraavan kahden vaalikauden aikana vauhdittamalla talouskasvua, nostamalla työllisyysastetta, toteuttamalla rakenteellisia uudistuksia sekä karsimalla julkisen sektorin vähiten tärkeitä menoja.

– Seuraava vaalikausi on ratkaiseva velkaantumiskehityksen pysäyttämiseksi. Suomalaiset ansaitsevat hallituksen, joka kykenee vastuulliseen taloudenpitoon ja rohkeaan kasvupolitiikkaan. Velkaantumisen tiellä Suomi ei voi enää jatkaa. Tämän päivän velka on huomisen veronkorotus tai menoleikkaus, puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoo tiedotteessa.

Kokoomuksen mukaan seuraavan vaalikauden aikana valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien taloutta on tasapainotettava kuudella miljardilla eurolla. Lisäksi kokoomuksen tavoitteena on vahvistaa työllisyyttä 100 000 työllisellä, mikä puolueen mukaan vahvistaisi julkista taloutta yli kahdella miljardilla eurolla.

– Seuraavan hallituksen on käynnistettävä rohkeita uudistuksia, jotka vahvistavat talouskasvua, työllisyyttä ja julkista taloutta. Hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi tarvitsemme pohjoismaisen työllisyysasteen ja kasvua vauhdittavia investointeja. Rakenteellisilla uudistuksilla on hidastettava menojen kasvua, mutta on rehellistä myöntää, että tarvitsemme myös menojen priorisointia ja vähiten tärkeistä menokohteista säästämistä, puolueen varapuheenjohtaja Elina Valtonen sanoo.

Kokoomus korostaa, että myös veropolitiikan on tuettava talouskasvua, työllisyyttä ja julkisen talouden tasapainottamista. Puolueen tavoitteena on yksinkertainen ja läpinäkyvä verojärjestelmä sekä laaja veropohja ja matala kokonaisveroaste

– Veroja kiristämällä julkista taloutta ei voi tasapainottaa. Suomen kansainvälisesti korkeaa kokonaisveroastetta pitää pikemminkin pyrkiä laskemaan talouskasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi. Kokonaisveroasteen lisäksi myös sillä on väliä, mitä verotetaan. Meidän tavoitteemme on keventää nimenomaan työnteon verotusta, jotta tarjottua työtä kannattaa ottaa vastaan, eduskuntaryhmän veroasioista vastaava kansanedustaja Matias Marttinen sanoo.

Kokoomus puhuu ”kestävän kasvun verouudistuksesta”, joka vahvistaa julkista taloutta. Kun ansiotuloverotuksen kevennys rahoitetaan kokonaan kiristämällä vähemmän haitallisia veroja, ohjautuvat dynaamiset vaikutukset puolueen ohjelman mukaan kokonaan julkisen talouden vahvistamiseen.

Kokoomuksen veropolitiikan tavoitteena on talouskasvun ja työllisyyden vahvistaminen.

– Kokonaisveroastetta on pyrittävä siksi vaalikauden aikana laskemaan. Verotusta ja sosiaaliturvaa on yhteensovitettava työnteon kannustinloukkujen purkamiseksi. Veropolitiikan on oltava ennakoitavaa investointiympäristön vakauden turvaamiseksi.  Kokoomus haluaa keventää ansiotuloverotusta. Kevennys on kohdistettava kaikkiin tuloluokkiin työnteon kannustimien parantamiseksi. Lisäksi ansiotuloverotukseen on tehtävä ansiotason nousua vastaava tarkistus vuosittain tai inflaatiota vastaava tarkistus, jos inflaatio kasvaa ansiotasoa nopeammin, ohjelmassa sanotaan.

Koko ohjelma löytyy tämän linkin takaa.

LUE MYÖS:
”Nyt on meidän aikamme”
Petteri Orpo: Voitontahto on kova

 

Vahva kysyntä Aasian markkinoilla pitää yllä Venäjän öljytuloja

Trader Economics -sivuston mukaan venäläisen ural-laadun hinta on kohonnut tammikuun jälkipuoliskolla.

Alkuvuodesta venäläinen raakaöljy tynnyri maksoi alimmillaan vain hieman yli viisikymmentä dollaria. Tämä oli samalla alin lukema melkein kahteen vuoteen.

Viime viikon aikana tynnyrillinen urals-laatua kävi parhaimmillaan yli kuudessakymmenessä dollarissa, joka ylittää EU:n, vauraiden G7-maiden ja Australian sille joulukuun alussa asettaman kuudenkymmenen dollarin hintakaton.

Wall Street Journalin julkaiseman uutisen mukaan venäläinen öljy menee nyt hyvin kaupaksi Intiaan ja Kiinaan. Tätä tukevat Trader Economics –sivuston tuoreet lukemat, jotka osoittavat öljyn viennin Aasiaan kasvaneen 27 prosenttia joulukuun kahteen ensimmäiseen viikkoon verrattuna.

Energia- ja hyödyketietoja välittävän S&P Global Commodity Insightin  ja maailmanmarkkinahintoja seuraavan johtajan Dave Ernsbergerin mukaan kyseessä on taloustiedettä brutaaleimmillaan.

– Kiina ostaa venäläistä öljyä niin halvalla kun saa, ja vie sitä eteenpäin markkinoille, jotka eivät osta venäläistä öljyä, Ernsberger kommentoi WSJ:lle. 

Helmikuussa Yhdysvallat ja EU laajentavat pakotteet koskemaan venäjältä tuotavaa dieselia ja muita jalostettuja polttoaineita.

 

Italia allekirjoitti kahdeksan miljardin dollarin kaasusopimuksen Libyan kanssa

Italian pääministeri Giorgia Meloni vieraili eilen Libyan pääkaupunki Tripolissa, jossa hän Euronewsin tietojen mukaan keskusteli hallitusten virkamiesten kanssa energia- ja maahanmuuttokysymyksistä.

Vierailun aikana maat allekirjoittivat kahdeksan miljardin dollarin arvoisen kaasusopimuksen. Sopimuksen sisältöön kuuluu kahden offshore-kaasukentän kehittäminen Libyan pohjoispuolelle, josta Italian valtion energiayhtiön (ENI) toimitusjohtaja Claudio Descalzin mukaan kaasun pumppaaminen voitaisiin aloittaa vuonna 2026.

Pääministeri Melonin mukaan kyseessä on ”merkittävä ja historiallinen sopimus”, joka auttaa Libyaa vaurastumaan ja Eurooppaa irrottautumaan riippuvuudesta Venäjään.

Aiemmin tällä viikolla Italian pääministeri vieraili Algeriassa, josta on tullut Italian suurin energiantoimittaja Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan.

KL: Asuntovelallisten ei kannata odottaa nollakorkojen palaavan lähiaikoina

Nordean pääanalyytikko Jan von Gerichin mukaan asuntovelallisten ei kannata odottaa nollakorkojen palaavan lähitulevaisuudessa.

– Tuskin tämä jää lyhytaikaiseksi korkopiikiksi. Markkinahinnoittelussa korot tasaantuvat ensi vuonna 2–3 prosenttiin, mutta eivät palaa supermataliksi, sanoo von Gerich Kauppalehdelle.

Pankin ennusteen mukaan EKP:n talletuskorko olisi loppuvuodesta 3,25 prosenttia ja ensi vuoden lopussa 2,5 prosenttia.

Tuoreimmassa talouskatsauksessaan Nordea uskoo euroalueen välttävän taantuman täpärästi. Energian hinta on laskenut leudon talven ja säästötoimenpiteiden johdosta ja Euroopan kaasuvarastot ovat täynnä, joka heijastuu jo nyt ensi talveen.

Kauppalehden uutisen mukaan Nordean ennuste on linjassa amerikkalaisen investointipankin Goldman Sachsin ja saksalaisen varainhoitotalo Berenbergin ennusteiden kanssa, jotka odottavat euroalueen välttävän taantuman kuluvana vuonna.

Ensi viikon torstaina Euroopan keskuspankin neuvosto kokoontuu päättämään tulevasta rahapolitiikan virityksestä. EKP:n odotetaan nostavan ohjauskorkojaan 0,5 prosenttiyksiköllä pääjohtaja Christine Lagarden joulukuisen linjauksen mukaisesti.

TalSa: Nuorten kassatyöntekijöiden perehdyttäjiä hirvittää – laskutaito hukassa

– Olen työssäni tekemisissä perehdytyksen kanssa, ja siellä on noussut esiin, että nuoret eivät enää osaa laskea edes vaihtorahoja. Huolestuttavinta tässä on se, että kassa vieläpä näyttää, paljonko asiakkaalle annetaan rahaa takaisin. Eli tarvitsee hyvin vähän ajatella itse, kertoo pääkaupunkiseudulla työskentelevä Reetta Taloussanomille. Hän kertoo aiheesta pelkällä etunimellään, ettei leimaisi uusia työntekijöitä tai työnantajaa.

Ostokset maksavat 11,90 euroa ja asiakas antaa 20 euroa. Kassa näyttää, että vaihtoraha on 8,10 euroa, mutta vaikeuksia on poimia oikea vaihtoraha, Reetta kuvaa tyypillistä ongelmaa.

– Olen jopa vähän suivaantunut ja järkyttynyt, että miten olemme voineet ajautua tällaiseen tilanteeseen.

Kassatyötä opettelevat nuoret ovat sinänsä motivoituneita työhön, mutta käteisen käsittely voi tulla jopa hieman yllätyksenä.

Reetan mukaan ”pasmat menevät täysin sekaisin” siinä vaiheessa, jos asiakas kesken toimituksen haluaakin auttaa tai päästä kolikoista eroon ja tarjoaa päälle kahta euroa.

Osin ilmiö on aidosti seurausta sekä käteisestä vieraantumisesta että matematiikan osaamisen romahduksesta, Reetta arvelee. Hänestä tuntuu, että käteisen laskemisen heikentyminen on alkanut näkyä viime vuosina yhä selvemmin.

Asiantuntijan mukaan energiakriisin hoidossa kannattaa luottaa markkinoihin

Taloustieteilijä Juha Tervala kertoi aiemmin Verkkouutisille, että EKP:n hidas reagointi inflaatioon johtui siitä, että se oletti energian hinnannousun ja toimitusketjujen vaikeuksien olevan vain väliaikaisia. Samalla tiedetään, että koronnostot vaikuttavat inflaatioon vuoden viiveellä. Olisivatko toimet energiamarkkinoilla nopeampi keino inflaation hillitsemiseksi kuin koronnostot?

– Ei oikeastaan. Hintoihin puuttuminen on hirveän tehotonta. Hintojen muodostuminen markkinoilla muodostuu kysynnän ja tarjonnan tasapainosta. Venäjän hyökkäyssodan seurauksena meillä ei ole maakaasua ja öljytuotteita yhtä paljon käytettävissä kuin ennen sotaa. Mutta kun kysyntä ei laskenut yhtä nopeasti, hinta on noussut, Suomen Pankin ekonomisti Sanna Kurronen sanoo Verkkouutisille.

– Esimerkiksi laskemalla energian hintaa emme vähennä yhtään kysyntää emmekä lisää tarjontaa. Markkinoiden epätasapaino ei poistu sillä, että mekaanisesti määräämme keskussuunnittelutoimistossa hinnan toiseksi. Se todennäköisesti vain pahentaisi kysynnän ja tarjonnan epätasapainoa.

Sanna Kurronen luottaa siihen, että markkinat hoitavat tilanteen. Hinnan ollessa korkealla kuluttajat ja yritykset vähentävät kulutustaan, josta seuraa kysynnän lasku ja tilanteen tasapainottuminen.

Saksa on ollut erityisen riippuvainen Venäjältä tulevasta halvasta energiasta ja erityisesti vieläpä maakaasusta. Suomessa energianhinnannousuun on kohdistunut eritoten sähkön hintaan. Suomen sähköstä tuli Venäjältä vielä vuonna 2021 kymmenen prosenttia.

– Venäjä on ollut hyvin luotettava sähköntuoja. Se on pystynyt tuottamaan sähköä meillekin, vaikka maassa on ollut samaan aikaan meidän kanssamme kovat pakkaset. Venäjän tuonnin poistuminen on vaikuttanut tuntuvasti sähkönhintaan Suomessa.

Pitäisikö sähkölle ja maakaasulle olla omat markkinat?

Nousseesta energianhinnasta huolimatta sähkön tuottaminen muilla kuin fossiilisilla polttoaineilla on halpaa. Tästä syystä sähköyhtiöt ovatkin tehneet suuria voittoja energiakriisin aikana.

Maakaasulla tuotetaan paitsi lannoitteita myös sähköä. Tämän takia maakaasua ja sähköä ei voi erottaa toisistaan mekaanisesti. Jos näin toimittaisiin, se heikentäisi muiden toimialojen kannattavuutta.

– Yksi esimerkki on Iberian niemimaalta, jossa Espanja ja Portugali asettivat maakaasulle sähköntuotannossa hintakaton. Valtiot subventoivat niiden yhtiöiden tuotantokustannuksia, jotka tuottivat maakaasun avulla sähköä. Se on toiminut hyvin, jos katsoo sähkön hintaa. Mutta ongelma on se, että se on nostanut maakaasun kysyntää, Sanna Kurronen sanoo.

– Ja meillä on Euroopassa tällä hetkellä fundamentaalinen maakaasupula, niin tämä ei ole oikea keino. Lisäämällä maakaasun kysyntää ongelma ei ratkea.

Iberian niemimaalla tilanne on muuhun Eurooppaan nähden toinen. Espanjaan ja Portugaliin pystytään tuomaan Pohjois-Afrikasta putkea pitkin maakaasua, jota ei ole pystytty toimittamaan muualle Eurooppaan.

– Tilanne ei siellä ole niin paha muuhun Eurooppaan nähden. Mutta kyllä sinnekin on viety nesteytettyä maakaasua maailmanmarkkinoilta. Saksan teollisuus kaipaisi sitä paljon enemmän ja olisi valmis maksamaan siitä huomattavasti korkeamman hinnan. Se ei ole missään tapauksessa optimaalista.

”Markkinoihin olisi voinut luottaa vielä enemmän”

Sähköyhtiöt tekevät suuria voittoja samaan aikaan, kun kuluttajat raapivat päätään sähkölaskujen edessä. Euroopassa Saksa taltutti syyskuussa kuluttajien tuskaa mittavalla 200 miljardin euron tukipaketilla. Tukipaketin avulla kuluttajien sähkönhinnalle pyrittiin asettamaan katto.

Sanna Kurrosesta tämä ei ollut optimaalinen tapa hoitaa energiakriisiä ja inflaatiota.

– Vielä enemmän olisi pitänyt antaa markkinoiden hoitaa. Saksassa maakaasun käyttöä on tuettu hyvin paljon. Vaikka kulutus on laskenut nytkin, ilman tukia se olisi laskenut nopeammin. Siitä olisi seurannut se, että maakaasupula olisi helpottanut nopeammin, Kurronen sanoo.

– Paljon parempi olisi, että annetaan markkinoiden toimia ja sen seurauksena, kun kotitaloudet joutuvat maksamaan siitä kohtuutonta hintaa, niin kotitalouksia tuettaisiin könttäsummalla. Ihmiset voivat käyttää rahan joko maakaasuun tai sitten he voivat ostaa lämpöpumpun kotiin. Eli ei tuettaisi maakaasun kysyntää vaan ihmisten toimeentuloa.

Kurrosen mukaan Suomessa energiakriisiä on hoidettu oikeasuuntaisesti ja hän nostaa esille kotimaisen teollisuuden toimet. Suomessa maakaasun kulutus on puolittunut.

– Mielestäni se on aika huikea saavutus. Se johtuu osin siitä, että meillä ei ole niin paljon kotitalouslämmityskäyttäjiä. Mutta teollisuus pystyy tekemään aika mielettömiä temppuja, kun kannustimet ovat riittävän suuret.

Ekonomisti uskoo siihen, että markkinat hoitavat energianhinnan kohdalleen. Huoltovarmuuskysymyksissä tilanne on kuitenkin toinen. Hyvin varautuneen Suomen yksi Akilleen kantapäistä on huipputehoreservi, jossa Suomi on luottanut naapurimaihinsa, myös Venäjään.

– Huoltovarmuuskysymyksissä tarvitaan väistämättä valtion ohjausta joko regulaation tai rahan muodossa.

Ekonomisti: Tämä selittää asuntomarkkinoiden käännettä

Valtiovarainministeriön joulukuisessa talouskatsauksessa ennustettiin, että Suomen bruttokansantuote laskee 0,2 prosenttia kuluvan vuoden aikana. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamus talouteen on nyt historiallisen alhaalla.

Heikon luottamuksen takana on kolme syytä: Ukrainan sota, inflaatio ja Euroopan keskuspankin koronnostot.

– Jos katsoo, miten kuluttajien luottamus on kehittynyt, niin ensimmäinen notkahdus on tapahtunut selvästi Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan viime vuoden helmikuussa. Samoihin aikoihin inflaatio lähti voimakkaaseen nousuun ja vei korot mukanansa erityisesti kesän jälkeen, Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus sanoo Verkkouutisille.

Hänen mukaansa analyysia tukee se, että kuluttajien näkemykset Suomen taloudesta ovat oleellisesti heikommat kuin yrityksillä.

– Yleisesti kuluttajien tuntemukset menevät yhteen isojen kotimarkkinan toimialojen kaupan ja palvelualojen kanssa. Tällä hetkellä, vaikka kuluttajien näkemykset ja ennakoivat syvää taantumaa tai jopa lamaa, niin yritysten luottamusmittarit kertovat korkeintaan lievästä taantumasta, Brotherus jatkaa.

Suomen Hypoteekkiyhdistys julkaisi tammikuussa ennusteensa, jonka mukaan bruttokansantuote tulisi laskemaan prosenttiyksikön.

Hypoteekkiyhdistyksen ennusteessa toimialoista syvimmän kyykkäyksen tekee asuntomarkkina, jossa laskua arvioitiin olevan peräti viisi prosenttia. Brotheruksen mukaan Hypoteekkiyhdistys on laskenut kuluttajien alhaisen luottamuksen mukaan ennusteeseensa.

Valtiovarainministeriön kansantalousosaston reaalitalouden yksikön päällikkö finanssineuvos Janne Huovari jakaa ekonomistin näkemyksen siitä, että laskeva trendi kuluttajien luottamuksessa on näkynyt jo pidemmän aikaa.

– Kuluttajien luottamus ei sinänsä muuttanut näkemystämme merkittävästi. Kirjoitimme ennusteen epävarmuudesta. Yksi suuri epävarmuuden lähde on kuluttajien käyttäytyminen. Kulutuksen väheneminen näkyy selkeästi vähittäiskaupassa, mutta siitä huolimatta kuluttaminen on ollut yllättävän hyvää, vaikka kuluttajien luottamusta mittaavat luvut ovat olleet todella heikot, Huovari sanoo.

Ennusteiden tekeminen on aina hankalaa. Tässä maailman tilanteessa se on erityisen hankalaa. Suurimman riskin aiheuttaa Ukrainassa käynnissä oleva sota. Sen liikahtaminen suuntaan tai toiseen muuttaa ennustetta suuresti. Epävarmuuksista huolimatta valtiovarainministeriö povaa, että vuonna 2024 Suomen talous kääntyy taas kasvu-uralle.

– Yleinen näkymä on varsin samanlainen. Odotamme, että talous supistuu hieman enemmän tänä vuonna ja uskomme, että ensi vuonna olemme jo prosentin kasvussa. Näkemyksemme on pikkuisen varovaisempi, Brotherus sanoo.

Asuntomarkkinoiden ennuste on entistä synkempi

Vähittäiskauppa- ja palvelut kärsivät toimialoista, mutta eniten kuluttajien heikosta luottamuksesta markkinoilla kärsii asuntokauppa.

Suomen Hypoteekkiyhdistys arvioi marraskuussa, että Suomessa asuntojen hinnat tulevat laskemaan tänä vuonna kolme prosenttia. Helmi-maaliskuun taitteessa Hypolta tulee uusi ennuste, joka on entistä synkempi, ja asuntomarkkinoiden sukelluksen ennustetaan olevan aiempaa syvempi.

– Ennuste on synkempi ja korkokehitys on korkeampaa. Siitä voi päätellä, että hinnat tulevat laskemaan enemmän kuin marraskuussa ennustimme. Emme puhu kuitenkaan kaksinumeroista luvuista. Jos puhumme pyöreillä numeroilla, niin asuntojen hinnat tulevat viitisen prosenttia alaspäin, Juhana Brotherus arvioi.

Asuntomarkkinoilla tunnelma on odottava. EKP tullee nostamaan ohjauskorkoaan merkittävästi vielä tämän kevään aikana. Ensin helmikuun alussa 0,5 prosenttia ja todennäköisesti toinen vastaava korotus tapahtuu maaliskuun alussa. Tämä tulee näkymään asuntojen pyyntihinnoissa, jotka laskevat.

Tämän lisäksi asuntomarkkinoilla Brotherus nimeää kaksi selkeää syytä, jotka vaikuttavat asuntojen hintojen laskuun. Sijoittajien tuotto-odotukset ovat laskeneet markkinoilla ja se on saanut sijoittajat vetäytymään asuntokaupasta. Toinen selkeä asuntomarkkinoilla häviävä ryhmä ovat kokonaan sähkölämmitteiset asunnot.

Talouden koko kuva ei ole kuitenkaan synkkä, eikä mikään muu mittari kuin kuluttajien luottamus viesti syvästä taantumasta tai lamasta. Valtionvarainministeriön ennuste lupaa, että loppuvuotta kohden ennuste on jo huomattavasti positiivisempi. Sama näkymä on Hypoteekkiyhdistyksen ennusteessa.

– Työllisyys on kehittynyt edelleen erittäin hyvin. Palkat ovat nousseet jo nyt ja odotamme, että palkkaratkaisut, joita nyt tehdään ovat selkeästi korkeampia, joihin olemme tottuneet. Odotustemme mukaan hintojen nousu hidastuu selvästi ja monessa tuotekategoriassa hinnat jopa selkeästi laskevat. Se parantaa loppuvuotta kohti kotitalouksien ostovoimaa ja se näkyy myös kulutuksessa, Janne Huovari sanoo.

Juhana Brotherus muistuttaa, että vaikka asuntojen hinnat laskevat viitisen prosenttia, niin se ei tarkoita asuntomarkkinoiden romahdusta.

– Palaamme suurin piirtein kevään 2020 tasolle, Brotherus sanoo.

Tuloskausi käynnistyi, Koneelle huolia Kiinan markkinoilta

Vuoden ensimmäinen tuloskausi on lähtenyt liikkeelle. Kuluvalla viikolla ovat julkistaneet viimeisen vuosineljänneksen tuloksensa muun muassa Nokia, Kone, Elisa ja Telia.

Nämä yhtiöt ovat myös niin kutsuttuja ”kansanosakkeita”, joilla kuvataan suomalaisten kotitalouksien eniten omistamia pörssiyhtiöiden osakkeita.

Viikon positiivisimmasta yllätyksestä vastasi verkkolaiteyhtiö Nokia, jonka liiketoiminta kehittyi hyvin.

Inderesin analyytikko Atte Riikolan mukaan Nokian vertailukelpoinen liikevoitto vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä oli 1,15 miljardia euroa, joka ylitti analyysiyhtiön odotukset. Myös liikevaihto kasvoi viime vuoteen verrattuna 11 prosenttia, joka vuoden viimeisellä neljänneksellä oli 7,4 miljardia euroa.

Osavuosikatsauksessa Nokian toimitusjohtaja Pekka Lundmark sanoi olevansa tyytyväinen kokonaisuudessaan viime vuoden tuloskehitykseen. Nokian hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle hyväksyttäväksi 0,12 euron osinkoa.

Hissi- ja liukuporrasvalmistaja Kone puolestaan kärsi Kiinan rakennussektorin hidastumisesta. Kiina on Koneen suurin markkina-alue. Koko maailman hissilaitemarkkinasta Kiinassa on noin 65 prosenttia.

– Markkinoilla oli vielä hyvin paljon rajoitteita, sekä kiinteistökehittäjille että asuntoja ostaville kuluttajille, ja paljon koronaliitännäisiä sulkuja, kunnes loppuvuonna poistettiin kaikki koronasäännöt. Samoin loppuvuonna hallitus teki Kiinassa useita päätöksiä markkinoiden elvyttämiseksi, ja uskomme, että niille alkaa olla vaikutusta tämän vuoden ensimmäisen puoliskon loppua kohti, kommentoi yhtiön toimitusjohtaja Henrik Ehrnrooth Koneen mediapuhelussa tulosjulkistusten jälkeen.

Kustannussäästöjä saadakseen Kone ilmoitti suunnittelevansa noin tuhannen työntekijän vähentämistä. Näistä sataviisikymmentä koskisi Suomessa olevia työpaikkoja.

Loka-joulukuussa yhtiön liikevoitto oli 365 miljoonaa euroa, joka oli 1, 6 prosenttia enemmän edellisvuoteen verrattuna. Koneen hallituksen osinkoehdotus on 1, 75 euroa osakkeelta.

Teleyritys Elisa teki viimeisellä neljänneksellä tasaista tulosta, jonka seurauksesta yhtiö ehdotti muhkeaa 2,15 euron osinkoa. Yhtiön liikevoitto kasvoi 7 prosenttia 119 miljoonaan euroon.

Tukholman pörssissä noteerattavan teleoperaattori Telian osinkoehdotus oli Kauppalehden mukaan pettymys. Yhtiön liiketulos painui 17, 87 miljardia kruunua miinukselle. Telian hallitus ehdottaakin 2,00 kruunun osinkoa sijoittajille, joka alittaa 2,06 kruunuun kohdistuneet odotukset.

Ensi viikolla tuloksena julkistavat muun muassa UPM, Kesko, Nordea ja Wärtsilä.

Keskuspankkiiri KL:lle: Kryptovaluutat voivat romahtaa

Ruotsin keskuspankin (Sverige Riksbank) pääjohtajana 17 vuotta toimineen Stefan Ingvesin mukaan kaikkien talouskriisien takaa löytyy yksi yhdistävä tekijä.

– Jos johonkin kohtaan systeemissä tulee liikaa velkavipua, silloin ajetaan ulos ennemmin tai myöhemmin. Se on yhteistä kaikille kriiseille kaikkina aikoina, suomalaissyntyinen Ingves sanoo Kauppalehdelle

Keskuspankkiirin mukaan rahoitusvakauden parissa työskentelevät keskuspankit pohtivat jatkuvasti, milloin systeemiin kertynyt velkavipu muodostuu ongelmaksi.

Ruotsissa on viime aikoina havahduttu kiinteistö- ja asuntomarkkinoihin. Reilun kymmenen vuoden aikana yksityisten kiinteistöyhtiöiden lainamassa on tuplaantunut 2 300 miljardiin kruunuun, joka vastaa noin 42 prosenttia maan bruttokansantuotteesta.

Ruotsalaisten kotitalouksien velan ja käytettävissä olevien nettotulojen suhde on yksi OECD-maiden korkeimmista. Tästä Stefan Ingves on huolissaan.

– Ruotsin asuntomarkkinan rakenne on ollut jäissä pitkään, koska sen rakenteellisesta uudistamisesta ei ole päästy poliittiseen yksimielisyyteen, hän kommentoi.

Yksityisten kryptovaluuttojen näkymiin Ingves suhtautuu nihkeästi. Menneisyyden vastineen kryptovaluutoille hän löytää vapaan pankkitoiminnan aikakaudelta Yhdysvalloista.

Tuolloin pankkien lisäksi yritykset, kirkot ja yksityishenkilöt laskivat liikkeelle omia seteleitään, jotka kuitenkin menettivät luottamuksensa keskimäärin viidessä vuodessa.

– Jos 1800-luvun kehitys antaa yhtään suuntaviivoja, niin Bitcoinit ja muut yksityiset rahat – joiden pitäisi pystyä kaikenlaisiin fantastisiin asioihin – useimmiten romahtavat ennemmin tai myöhemmin. Ja sen me olemme viime aikoina nähneet, keskuspankkiiri ennustaa.

Taloustieteilijän mukaan edessä on velkavaalit

Suomen julkiset menot ovat huippuluokkaa, julkinen sektori rakenteellisesti alijäämäinen ja leikkauskohteita löytyy, listaa Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki Taloustaidon blogissaan.

– Julkinen talous on ollut finanssikriisin jälkeen käytännössä koko ajan alijäämäinen – hyvä, jos nousukauden huipulla käydään tulojen ja menojen tasapainossa. Tilanne näyttäisi vieläkin pahemmalta, mikäli eläkesektori siivottaisiin pois luvuista. Ja niin tulisikin tehdä, koska eläkesäästäminen (rahastot) on tuleville eläkeläisille korvamerkittyä rahaa, Kotamäki kirjoittaa.

Hän muistuttaa tilanteen näyttävän toisenlaiselta muissa Pohjoismaissa, joissa julkisen talouden tasapainosta on pidetty parempaa huolta.

Suomessa nykyhallituksen saldoksi jää noin 40 miljardia euroa uutta velkaa. Siitä arviolta noin 11 miljardia on mennyt muihin kuin koronapandemiaan ja Ukrainan sotaan liittyviin menoihin. Esimerkiksi Tanskassa valtionvelkaa on taas vähennetty viimeisen kahden vuoden aikana liki 30 miljardia euroa.

Mauri Kotamäki huomauttaa, että myös äänestäjien keskuudessa alkaa muodostua konsensus siitä, että julkinen talous tulisi saattaa rakenteellisesti tasapainoon. Hän viittaa Evan marraskuun kyselyyn, jonka mukaan suomalaiset ovat valmiita isoihinkin leikkauksiin, jotta julkinen talous saadaan tasapainoon. Kotamäen mukaan tämä ei ole kuitenkaan näkynyt pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen teoissa.

– Luvassa ovatkin “velkavaalit”, ja hyvä niin. Valtiovarainministeriö ehti jo ehdottaa yhdeksän miljardin euron sopeutusta seuraavan kahden hallituskauden aikana; kuusi miljardia seuraavalla kaudella ja kolme sitä seuraavalla.

– Poliittista järjestelmäämme hyvinkin läheltä seuranneena olen epäileväinen, että poliittinen prosessi pystyisi tuottamaan näin mittavan sopeutussuunnitelman ja kaiken lisäksi sitoutumaan siihen. Pessimisti ei pety, mutta valitettavasti olen optimisti.

Mauri Kotamäen mukaan pulaa leikkauskohteista ei ole, mutta myös menokohteita löytyy.

– Puolustusmenoja pitäisi nostaa, Sote-uudistus on pannukakku ja todennäköisesti lisää julkisia menoja, tai ei ainakaan säästä niitä, koulutusmenoista ei kannata leikata, velan korkomenot ovat nousussa ja Suomen kokonaisveroastekin on jo tavattoman korkea. Lisäksi jokaisella puolueella on viiteryhmiä, joiden asemaa ne tuppaavat suojelemaan, hän kirjoittaa.

– Seuraavaa pääministeriyttä tavoittelevat ovat rohkeita ihmisiä ja valtiomiehen hatun saa, jos kuuden, tai edes neljän miljardin euron sopeutuksessa onnistuu, Kotamäki jatkaa.

 

Joka toinen palvelualan työntekijä kokee taloutensa heikentyneen

Palvelualojen työntekijöiden taloustilanne on heikentynyt merkittävästi, ilmenee Palvelualojen ammattiliitto PAMin teettämästä suhdannebarometrista.

Vastaajista 44,8 prosenttia kertoo oman taloustilanteensa heikentyneen edeltävän kolmen kuukauden aikana. Osuus on jopa suurempi kuin koronaepidemian alkuvaiheessa.

– Koronaepidemian ja sen seurauksena asetettujen rajoitustoimien pahimmat vaikutukset rajoittuivat tiettyihin kuluttajapalveluihin, mutta tämä elinkustannusten kasvu koskettaa kaikkia. On siis täysin ymmärrettävää, että nykyisessä tilanteessa vielä suurempi osa suhdannebarometriin vastaajista kertoo taloustilanteensa heikentyneen, sanoo PAMin pääekonomisti Olli Toivanen tiedotteessa.

Vastaajien näkemyksissä oman taloustilanteen kehityksestä on nähtävissä jonkin verran alakohtaista vaihtelua. Kaupan alalla oman taloustilanteen kertoo heikentyneen peräti 48,2 prosenttia vastaajista, kun taas matkailu- ja ravintola-alalla vastaava osuus jää 37,9 prosenttiin.

Toivasen mukaan matkailu- ja ravintola-alalla nähdäänkin nyt työntekijöiden taloustilanteen suhteen vastakkaisia kehityskulkuja.

– Yhtäältä kustannuskriisi iskee heihin kovaa siinä missä muihinkin pienituloisiin palkansaajiin, mutta toisaalta ala on vasta päässyt uuteen nosteeseen koronaepidemian jäljiltä, mikä tarkoittaa monelle lisää työtunteja tai uutta työpaikkaa paremmalla palkalla.

Matkailu- ja ravintola-alan työntekijöiden huolet työnantajayritysten talouskehityksen suhteen ovat samalla hellittäneet. Työnantajan taloudellisen tilanteen uskoo tulevan vuoden aikana heikentyvän vain 16,7 prosenttia alan vastaajista, kun edellisessä kyselyssä vastaava osuus oli 24,4 prosenttia.

– Elintarvikkeiden ja sähkön hinnannousu on aiheuttanut huolia myös ravintola-alan työnantajille. Nyt vaikuttaa kuitenkin siltä, että alan yritykset ovat onnistuneet siirtämään kasvaneet kustannukset hintoihin ja kysyntä on säilynyt vahvana, Toivanen toteaa.

Myös kiinteistöpalvelualalla työskentelevien vastauksissa on havaittavissa positiivinen käänne alan tilanteesta. Vuoden takaiseen verrattuna työnantajansa myynnin kertoo kasvaneen 22 prosenttia kiinteistöpalvelualan vastaajista, kun edellisessä kyselyssä vastaava osuus jäi 16,8 prosenttiin.

Myynnin vahva kehitys näkyy myös kiinteistöpalvelualan vastaajien arvioissa alan tulevaisuudesta. Tulevan vuoden aikana työnantajan taloudellisen tilanteen arvioi paranevan 20,4 prosenttia ja heikentyvän vain 9,0 prosenttia alan vastaajista. Jälkimmäinen osuus on pienin sitten alkuvuoden 2018.

Tiedot perustuvat PAMin tekemään kyselyyn, joka toteutettiin 2.−15. tammikuuta 2023. Kyselyyn vastasi 1271 PAMin jäsentä. PAM julkaisee suhdannebarometrin vuosineljänneksittäin.

Ekonomistin mukaan tarvitsemme julkisen talouden tasapainotalkoot

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtajan Penna Urrilan mukaan Suomen julkisen talouden ongelmien merkittävä juurisyy on Euroopan heikoimpia oleva väestökehitys.

– Suomi vanhenee ja harmaantuu, hoivan tarve kasvaa jatkuvasti, syntyvyys sukeltaa eikä työperäinen maahanmuutto ole riittävällä tasolla. Olemme luvanneet ikääntyvälle väestölle samantasoiset palvelut ja etuudet kuin muut Pohjoismaat, vaikka taloutemme suorituskyky ja hyvinvoinnin rahoituspohja jää niistä koko ajan jälkeen. Tämä yhtälö on väistämättä tasapainotettava tulevalla vaalikaudella ja sen jälkeen, Urrila kirjoittaa blogissa.

Hänen mukaansa ”kello käy eikä aikaa ole hukattavaksi”.

– Jos saamme julkisen talouden kurssia käännettyä pian, selviämme edes astetta loivemmalla korjausliikkeellä. Velan korkomenot nimittäin kasvavat voimakkaasti. Tälle vuodelle ennustetaan jo 2,5 miljardin euron korkomenoja, kun viime vuonna selvittiin alle miljardilla.

– Tänä vuonna korkoihin menevälle yli puolentoista miljardin lisärahalle olisi ollut muitakin hyviä käyttökohteita – sillä olisi maksanut esimerkiksi kaikki lapsilisät ja rahaa olisi silti jäänyt satoja miljoonia yli, Urrila jatkaa.

Niinpä Suomeen tarvitaan julkisen talouden tasapainotalkoot. Joulun alla valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuorossa esitettiin yhteensä yhdeksän miljardin euron tasapainotusta seuraavien kahden vaalikauden aikana.

– Tämä on hyvä lähtökohta, jolla velan kasvu saadaan pysähtymään, mutta edes se ei riitä tuomaan Suomen julkista velkaa lähemmäs verrokkejamme.

Hänen mukaansa tasapainotalkoiden tärkeä osa ovat vahvat reformit, joilla työllisyysastetta saadaan ylös ja esimerkiksi sote-menojen kasvukulmaa leikattua.

– Työperäisen maahanmuuton voimakkaalla edistämisellä varmistamme peruspalveluiden tarjoamisen ja tasapainotamme julkista taloutta samalla. Kilpailun edistämisessä ja julkisissa hankinnoissa on myös merkittävä tehostamisen potentiaali.

Urrilan mukaan menosäästöjä joudutaan väistämättä myös tekemään, mutta tulevaisuuden osaamisesta ei saa silti tinkiä.

– Siksi on varmistettava koulutukseen riittävät resurssit.

”Ylisuuret palkankorotukset johtavat irtisanomisiin”

Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mukaan Suomea uhkaa työtaisteluiden aalto, joka vaikeuttaa jo valmiiksi vaikeaa taloustilannetta ja nakertaa tulevan kasvun eväitä.

Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton työriita jatkuu, kun Teollisuusliitto hylkäsi perjantaina valtakunnansovittelijan sovintoesityksen.

– Päätös oli hyvin valitettava. Ylisuuret palkankorotukset ja yrityskohtaisen liikkumatilan puute johtavat lomautuksiin ja irtisanomisiin. Monet vireillä olevat muutosneuvottelut ovat tästä osoitus.

– On selvää, että inflaatio iskee ostovoimaan. Se iskee voimalla myös yrityksiin, joista monet ovat ahtaalla, Pentikäinen sanoo tiedotteessa.

Suomen Yrittäjien johtajan Janne Makkulan mukaan monet työmarkkinaneuvottelut seisovat nyt odottamassa teknologia-alan ratkaisua.

– Neuvottelusuma seisoo ja kasautuu nyt, koska järjestelmä on jäykkä ja keskitetty. Samalla ay-liike näyttää hyväksyvän vain korkeat yleiskorotukset. Yrityskohtaisuudesta ei ole tietoakaan. Suomen työmarkkinajärjestelmä osoitti jälleen toimimattomuutensa.

– Meidän pitää päästä keskitetystä mallista hajautettuun sopimiseen, jossa on riittävästi tilaa yritys- ja työpaikkakohtaisille ratkaisuille, Makkula sanoo tiedotteessa.

Suomen Yrittäjät muistuttaa, että liiton julistama ylityökielto, vuoronvaihtokielto, lakko tai muu työtaistelutoimi ei velvoita millään tavalla järjestäytymättömiä työntekijöitä. Liittoihin kuuluvat työntekijät saavat halutessaan tehdä ylitöitä myös ylityökiellon aikana.

– Työtaisteluun kuten lakkoon tai ylityökiellon noudattamiseen osallistuminen on työntekijälle täysin vapaaehtoista, eikä työntekijöitä voida pakottaa osallistumaan työtaisteluun, Makkula toteaa.

LUE MYÖS:
Teollisuusliitto hylkäsi sovintoehdotuksen

Pääekonomisti: Työllisyysluvut tukevat ajatusta loivasta taantumasta

Työllisyysasteen nousu kertoo työmarkkinoiden kestävyydestä, vaikka muutamat muut tilastot viittaavat talouden olevan taantumassa. Työttömyysasteen vakaus ja lomautusten matala taso kertovat nekin työmarkkinoiden vahvuudesta, Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäki toteaa.

Hänen mukaansa osaavan työvoiman pula monilla aloilla todennäköisesti jarruttaa työmarkkinoiden heikkenemistä, vaikka taantuman merkit vahvistuisivatkin.

Avoimien työpaikkojen määrän väheneminen on Kuoppamäen mukaan yksi harvoja merkkejä työmarkkinoiden viilenemisestä.

– Avoimia työpaikkoja on silti edelleen runsaasti verrattuna historiaan. Kuluttajien luottamus on romahtanut poikkeuksellisen alas, mutta henkilökohtainen työttömyys ei ole toistaiseksi ollut yksi päähuolista.

Kuoppamäki katsoo, että kotitalouksien suurin huoli ei ole massatyöttömyys, vaan korkea inflaatio ja korkeammat korot.

– Kun suhdannetilanne jatkaa viilenemistä ainakin osassa toimialoja, kuten rakentamisessa, nähdään jatkossa lisää työttömyyden maltillista nousua. Aamun luvut tukevat kuitenkin ajatusta varsin loivasta taantumasta, hän arvioi.