Ruotsalainen ekonomisti ja tutkija Anders Åslund kirjoittaa Kyiv Post -lehdessä, että Euroopan pitää valmistautua siihen mahdollisuuteen, että Yhdysvaltojen ja Naton tarjoama suoja heikkenee, mikäli Donald Trump valitaan presidentiksi.
– Mikäli Trumpista tulee jälleen presidentti, Naton turvatakuut eivät ole uskottavia, Åslund arvioi.
Hän viittaa Trumpin aiempaan lausuntoon siitä, että USA ei puolustaisi Venäjän hyökkäystä vastaan niitä Nato-maita, jotka eivät ole käyttäneet puolustusmenoihinsa vaadittua kahta prosenttia bruttokansantuotteesta.
Trumpin lausuntoa on tosin tulkittu myös sisäpoliittisen viestinnän ja vaaliretoriikan näkökulmasta.
Åslund huomauttaa, että Yhdysvalloissa anonyymi yhtiörahoitus on mahdollista ja kummallekin puolueelle on viime vaalien aikana virrannut satoja miljoonia dollareita organisaatioilta, joiden taustat pysyvät piilossa. Raha voi tulla mistä vain: Venäjältä, Persianlahdelta tai rikollisjärjestöiltä.
– Samaan aikaan, realistiset itäeurooppalaiset ennakoivat, että Venäjä voisi hyökätä Baltiaan tai Puolaan 3-5 vuoden aikajänteellä. Tähän Europan täytyy varautua.
– Kun Yhdysvallat ei pysty puolustamaan itseään vieraalta rahalta, Euroopan olisi paras valmistautua puolustamaan itse itseään. Tarvitaan kattava eurooppalainen turvallisuusstrategia. Sen voisivat laatia Euroopan Nato-jäsenet tai Euroopan Unioni, mutta elintärkeää olisi saada mukaan Britannia, jossa luultavasti on parhaat asevoimat Euroopassa, painottaa Åslund, jonka mukaan täällä ei ole totuttu omaan strategiseen ajatteluun.
Åslundin mukaan tarvitaan strategia, jossa turvallisuutta ei ole jätetty riippuvaiseksi Yhdysvalloista.
– Strategiassa on mietittävä, mikä rooli jokaisella Euroopan maalla olisi sodankäynnissä ja sotatarvikkeissa. EU:n pitää lopettaa velttoilu ja miettiä, mitä aseita se oikeasti tarvitsee vastatakseen Venäjän uhkaan – kaikkien vaihtoehtojen tulee olla mukana, Åslund esittää.
Toiseksi puolustusmenot on asetettava etusijalle. Koko Euroopan tasolla bruttokansantuotteesta 1,5 prosenttia on käytetty asevoimien ylläpitoon, kun Yhdysvallat edelleen käyttää 3,5 prosenttia. Muun Euroopan pitäisi Åslundin mielestä seurata Puolan esimerkkiä, jossa menot on nostettu neljään prosenttiin. Kolmanneksi Euroopan pitäisi aseteollisuudessaan toimia yhtenä täysin integroituna ja avoimena EU-markkinana.
– Loppujen lopuksi todellisuus on kohdattava. Joko Ukraina (ja implisiittisesti länsi) tai Venäjä voittaa nykyisen sodan. [..] Baltian maissa ja Puolassa ymmärretään se, että meidän täytyy olla kiitollisia ukrainalaisille siitä, mitä kaikkea he ovat tehneet puolustaakseen länttä.
– Selkeä johtopäätös on, että Euroopan täytyy lähettää ne aseet ja rahoitus Ukrainalle, joita se tarvitsee ei vain pysyäkseen pinnalla, vaan voittaakseen, sekä myös, että Kiova kutsutaan
Naton jäseneksi liittouman 75-vuotisjuhlavuoden aikana ja tätä kumppanuutta ylläpidetään riippumatta mitä Yhdysvalloissa tapahtuu, kirjoittaa Åslund ja jatkaa, että yhtään hyväksyttävää syytä ei ole olla takavarikoimatta Venäjän valtion omaisuutta lännessä, jotta sitä voisi käyttää Ukrainan rahoittamiseen.
– Jos Trump valitaan presidentiksi, se tuhoaa suuremmalla todennäköisyydellä kuin ei tuhoa Euroopan turvallisuuden, siksi Euroopan tulee varautua niin pian kuin mahdollista, Åslund katsoo.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on ottanut myös kantaa Naton ja Euroopan suhteisiin. Häneltä kysyttiin eilisessä tiedotustilaisuudessa, viittaavatko Trumpin lausunnot mahdollisesti siihen, että ”Naton loppu häämöttää” ja Euroopassa on alkamassa ”uusi aika”.
Stoltenberg korosti, että on tervetullut kehitys, että Euroopan liittolaismaat satsaavat enemmän puolustukseensa.
– Nato on kehottanut tähän useita, useita vuosia ja myös rohkaissut eurooppalaisia liittolaisiaan investoimaan nykyaikaisiin kyvykkyyksiin, uusiin joukkoihin ja korkeaan valmiuteen. Nyt kumppanimme Euroopassa toimivat näin ja se on hyvä asia. Mutta se ei ole vaihtoehto Natolle.
– Tämä on keino vahvistaa Natoa ja meidän ei pidä seurata mitään sellaisia kehityskulkuja, joissa Eurooppa vaikuttaisi erkanevan Pohjois-Amerikasta. Vahvuus on siinä, että Eurooppa ja Pohjois-Amerikka ovat yhdessä Natossa, Stoltenberg sanoi Kyiv Independent -lehden mukaan.
