Verkkouutiset

Nato

USA:n suurlähettiläs: Suomalaiset eivät pelkää mitään

Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs Douglas Hickey kommentoi lauantaina Fox Newsille Venäjän kaasuhanojen sulkemista sekä Suomen ja Ruotsin liittymistä Natoon.

Fox Newsin uutisankkuri kysyi lähettiläältä, pelkäävätkö Suomi ja Ruotsi Venäjän vaikutusta alueillaan yhtä paljon kuin ennen sotaa, vaikka Venäjän armeija on kärsinyt mittavia tappioita aloittamassaan hyökkäyssodassa Ukrainassa.

– Suoraan sanottuna en ajattele, että suomalaiset ovat pelokkaita. He ovat valmistautuneita. He ovat valmistautuneet vuosia 1344 kilometrin pituisella rajalla Suomen ja Venäjän välissä. Pelko ei ole suomalaisten dna:ssa, valmistautuminen on. He ovat tehneet sitä pitkään, Hickey vastasi.

Uutisankkuri kysyi myös, eikö Suomella olekin jo valmiiksi hyvin vahva armeija.

– Heillä todellakin on. Se on todella hämmästyttävää 5,5 miljoonan ihmisen maalle. Kerron ihmisille, että suomalaiset nyrkkeilevät kokoaan suuremmassa painoluokassa.

Puolustusvoimain komentaja HS:lle: Tätä Venäjä seuraa nyt tarkasti

Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen arvioi Helsingin Sanomille, että Venäjän johto tarkkailee tällä hetkellä, millainen Nato-jäsen Suomesta on tulossa.

– Minulle se näyttää siltä, että Venäjällä johtopäätöksenä on, että Suomen liittyminen Natoon on tosiasia. Se on otettu faktana. Samalla eri lausunnot näyttäytyvät minulle niin, että he seuraavat tarkasti Suomen jäsenyyden luonnetta ja se vaikuttaa siihen, miten he pidemmällä aikavälillä reagoivat muuttuvaan asetelmaan, Kivinen sanoo HS:lle.

Toistaiseksi Venäjän reaktiota on kuvailtu lieviksi.

– Mutta kun Euroopassa soditaan, myös odottamattomiin tilannekulkuihin pitää meidänkin varautua, Kivinen muistuttaa.

Sauli Niinistö: Tiivis dialogi Turkin kanssa jatkuu

Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoo keskustelleensa Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin kanssa puhelimitse.

– Avoin ja suora puhelinkeskustelu presidentti Erdoganin kanssa. Totesin, että Nato-liittolaisina Suomi ja Turkki sitoutuvat toistensa turvallisuuteen ja suhteemme siten vahvistuu, Niinistö sanoo yhteisöpalvelu Twitterissä.

Turkki on estänyt Naton neuvostoa käsittelemästä Suomen ja Ruotsin hakemuksia. Tätä Erdogan on perustellut muun muassa sillä, että Suomi ja Ruotsi ovat kieltäytyneet luovuttamasta Turkin pyytämiä ja terroristeina pitämiään henkilöitä. Toisaalta Turkista on myös viestitty, ettei maa ole sulkemassa Naton ovea uusilta jäsenmailta.

Tasavallan presidentin mukaan tiivis dialogi jatkuu.

– Suomi tuomitsee terrorismin sen kaikissa ilmenemismuodoissa.

 

Matti Vanhanen: Suomen Nato-jäsenyys on varmaa

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen kommentoi Suomen Nato-hakemuksen kohtaloa Ylen Ykkösaamussa.

Vanhasen mukaan Suomen Nato-jäsenyys on uusista vaikeuksista huolimatta varma. Vanhanen ei näe, että Suomen jäsenyys voisi kaatua Turkin vastustukseen.

– Kyllä se on varmaa. Varmaan tulemme näkemään erilaisia kuvioita, ei niitä voi ennakoida. Aikaisemmatkin Nato-laajenemiset ovat kestäneet ainakin neljästä kuukaudesta ainakin reippaasti yli vuoteen. Aika näyttää, mitä tässä on edessä, hän sanoi.

Suomen kynnys hakea jäsenyyttä toista kertaa olisi huomattavan korkea. Vanhanen ei halua ajatella tätä vaihtoehtoa.

Hän kertoo Suomen korostavan omassa toiminnassaan kansainvälisten sopimusten ja niihin liittyvien periaatteiden täsmällistä toteuttamista.

– Pyrimme toimimaan tavalla, joka lisää uskottavuutta sitovien sopimusten pitävyyttä ja odotamme samaa Natolta, Vanhanen sanoo.

Vanhanen painottaa, että Naton avoimien ovien periaatetta on toistettu ja Suomi nojaa ja luottaa siihen.

USA:n ex-ministeri: Vaikutusvaltaamme Turkkiin liioitellaan

Entinen USA:n apulaispuolustusministeri Jim Townsend ennakoi Svenska Dagbladetin haastattelussa kovaa vääntöä Turkin kanssa Suomen ja Ruotsin liittymisestä puolustusliitto Natoon.

Townsend arvioi, että Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on jo ollut yhteydessä Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğaniin.

– Toivon niin, ja suurlähettiläämme Ankarassa ja Natossa ovat luultavasti jo sanoneet asiasta jotain. Näin diplomatia toimii EU:ssa ja Natossa. Olen varma, että liittolaiset asettavat kätensä Turkin suurlähettiläiden selkien ympärille ja sanovat: ”Kuulkaa, me haluamme tämän tapahtuvan. Jatka pelaamistasi, mutta joskus joudut antamaan periksi”, Townsend kuvaa SvD:lle mahdollisia keskusteluja.

Hänen mukaansa Yhdysvaltojen mahdollisuuksia vaikuttaa Turkkiin kuitenkin liioitellaan.

– Ihmiset uskovat, että USA:lla on erityinen suhde Turkkiin ja erityisesti vaikutustaltaa. Sitä meillä ei ole. Suhteemme Turkin kanssa ei ole enää niin hyvä kuin ennen, hän sanoo.

– Toiseksi, Erdogania ei voi painostaa, koska hän on itsevaltainen ja vähemmän vastaanottavainen painostukselle kuin muut presidentit.

Turkin toimia Townsend pitää ”häikäilemättömänä kiristysyrityksenä”.

– He eivät tunne häpeää. He eivät välitä siitä, mitä ihmiset ajattelevat heistä. Tämä antaa Turkille huonoa julkisuutta, mutta Turkki välittää muita vähemmän negatiivisista otsikoista.

Tutkija IL:lle: Suomen oltava valmis myönnytyksiin Turkille

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta sanoo, että Suomen on oltava valmis jonkinlaisiin myönnytyksiin ja neuvotteluihin Turkin kanssa.

Turkki on esittänyt vaatimuksia Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusten käsittelylle.  Tutkija ei kuitenkaan usko, että myönnytyksiä tehtäisiin hinnalla millä hyvänsä.

Yhtenä Turkin vaatimuksena niin kutsutussa on ollut se, että Suomi ja Ruotsi luovuttaisivat Turkkiin yhteensä 33 henkilöä, joilla Turkki katsoo olevan yhteyksiä terrorismiin.

– Suomi ei lähde ottamaan peruutusaskeleita oikeusvaltioperiaatteista ja ihmisoikeuksista. Jos on kyse esimerkiksi palautettavista ihmisistä, se menee Suomen lainsäädännön mukaisesti, Alaranta sanoo Iltalehdelle.

Turkin vaatimukset voivat Alarannan mukaan venyttää Suomen Nato-jäseneksi pääsyä pahimmillaan jopa kuukausilla.

– Vaihtoehtojen skaala on useista viikoista jopa kuukausiin. Se riippuu niin monesta tekijästä, kuten siitä, pystyykö Suomi kahdenvälisissä neuvotteluissa vakuuttamaan Turkin.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan kertoi keskustelevansa Suomen ja Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin kanssa lauantaina.

Petteri Orpo HS:lle: Suomi varautunut pitkään prosessiin

Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Petteri Orpon (kok.) mukaan Suomen Nato-prosessiin liittyvän niin sanotun harmaan ajan venyminen ei aiheuta suurta päänvaivaa.

– En usko, että se meidän oman turvallisuutemme näkökulmasta muuttaa tätä näkymää, Orpo sanoo Helsingin Sanomille.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on sanonut, ettei hän hyväksy Suomea ja Ruotsia Naton jäseniksi.

Orpon mukaan Suomi on alun perinkin varautunut siihen, että jäsenyysprosessi voi kestää jopa vuoden.

Suomi on viime aikoina saanut kumppaneilta vahvoja turvalupauksia harmaalle ajalle. Orpon mukaan niistä tärkeimmät lupaukset ovat tulleet Yhdysvalloilta, Britanniasta ja Ranskasta.

– Ajattelisin niin, että kun he ovat niin voimakkaasti signaloineet, että Suomi on tervetullut, niin jos siihen tulee nyt Turkin taholta tällainen viivästys, niin minusta tuntuu, että se vain vahvistaa halua varmistaa Suomen turvallisuus harmaana aikana.

Tutkija Venäjän ilmoituksesta MTV:lle “Täysin odotettua”

Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Ilmari Käihkö pitää Venäjän ilmoitusta uusista tukikohdista ”täysin odotettuna”.

Puolustusministeri Sergei Shoigu kertoi tänään, että Venäjä lisää uusia sotilastukikohtia maan länsiosiin vastauksena Naton mahdolliseen laajentumiseen.

– Venäjä joutui jollakin tavalla reagoimaan Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukseen. Tämä oli yksi niistä helpoista keinoista, joita Venäjä pystyi tekemään, Käihkö sanoo MTV Uutisille.

Käihkö uskoo, että tukikohtia tulee muun muassa Suomen rajalle. Siitä, mitä Venäjän uudet sotilasyksiköt voisivat pitää sisällään, ei tutkijan mukaan ole vielä mitään tietoa.

– Käytännössä tällä ei ole välttämättä mitään merkitystä. Lyhyellä aikatähtäimellä Venäjä on aika kiinni Ukrainassa.

– Meidän rajamme tuntumasta on myös vedetty yksikköjä Ukrainaan, ja ne ovat kärsineet siellä ilmeisesti aika mittavia tappioita.

LUE MYÖS:

12 uutta sotilasyksikköä – näin Venäjä vastaa Natolle 

IS: Poliisi varautuu Venäjän mahdollisiin vastatoimiin

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan poliisi seuraa nyt laajasti Nato-hakemuksen aiheuttamia suoria tai välillisiä vaikutuksia maan sisäiseen turvallisuuteen.

– Nato-hakemuksen jättämisen jälkeen ja sen hyväksynnän väliin jää aikaikkuna, niin sanottu harmaa vaihe, jonka aikana Suomea kohtaan voidaan kohdistaa erilaisia vaikuttamisyrityksiä, Kolehmainen sanoo Ilta-Sanomille.

Poliisi on arvioinut erilaisten skenaarioiden toteutumisen mahdollisuutta ja tehnyt niiden pohjalta varautumistyötä.

Poliisiylijohtajan mukaan vaikuttamiskeinoja voivat olla esimerkiksi informaatiovaikuttaminen, provosoidut mielenosoitukset, maahantulon välineellistäminen tai erilaiset kyberhyökkäykset.

– Poliisin on nyt varauduttava uusin asein Nato-hakemuksen myötä syntyviin uhkiin.

Voisiko Turkki hyväksyä Suomen Natoon ilman Ruotsia? Näin vastaa suurlähettiläs

Turkin Tukholman-suurlähettiläs Hakki Emre Yunt avaa Dagens Nyheterin haastattelussa syitä sille, miksi Turkki on ryhtynyt kampittamaan Suomen ja Ruosin Nato-jäsenyyttä.

– Turkilla on ongelmia Suomen kanssa, joista emme ole iloisia. Meillä on kuitenkin suurempia ongelmia Ruotsin kanssa, hän sanoo DN:lle.

Suurlähettiläs nostaa esille muun muassa sen, että Ruotsi on hylännyt toistuvasti Turkin vaatimuksia luovuttaa Kurdistanin työväenpuolue PKK:oon kuuluvia henkilöitä. Kenkää hänen mukaansa puristaa myös asevientikielto, joka asetettiin vuonna 2019 Turkin hyökättyä Pohjois-Syyriaan.

Suurlähettiläs ei pidä todennäköisenä sitä, että Turkki hyväksyisi vain toisen hakijan puolustusliittoon. Suomi ja Ruotsi ovat siis samalla viivalla.

– Päätös tehdään korkeimmalla tasolla. Toistaiseksi en ole saanut viitteitä siitä, että Suomesta ja Ruotsista tehtäisiin erilaisia päätöksiä.

Suurlähettiläs sanoi, että Turkin vaatimukset on täytettävä.

– Turkki on tärkeä Naton jäsen. Meillä on toiseksi suurin armeija. Jos haluat liittyä Natoon, et voi unohtaa Turkkia.

MTV: Turistit peruneet matkojaan Venäjän takia

Amerikkalaiset turistit ovat peruneet matkojaan Suomeen Venäjän pelon vuoksi, kertoo matkailualan etujärjestö Maran toimitusjohtaja Timo Lappi.

– Yhdysvaltalaisia matkaryhmiä on peruuttanut matkoja ja tiedusteluja Suomen turvallisuudesta on tullut monesta maasta.

– Kun sota alkoi, varsinkin Pohjois-Suomeen matkanneet yhdysvaltalaisryhmät peruuttivat tulonsa, Lappi sanoo MTV Uutisille.

Timo Lapin mukaan Suomen Nato-jäsenyys tulee vahvistamaan tunnetta Suomesta turvallisena matkailumaana.

– Olisi hyvin tärkeää, että Suomen Nato-jäsenyys hyväksytään pian. En usko, että epävarmuus matkailualalla tulee näkymään sitten enää pidempään.

Yhdysvalloista täysi tuki Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksille

Presidentti Joe Bidenin mukaan Yhdysvallat antaa täyden tukensa Suomen ja Ruotsin hakemuksille puolustusliitto Naton jäseniksi.

– Suomi ja Ruotsi tekevät Natosta vahvemman, Biden sanoi tiedotustilaisuudessa.

Presidentin mukaan Suomi ja Ruotsi ovat Yhdysvaltojen läheisiä kumppaneita ja niiden jäsenyys Natossa lisäisi koko puolustusliiton turvallisuutta.

Presidentti Bidenin mukaan Suomi ja Ruotsi ovat vahvoja demokratioita.

– Tämä on voitto demokratialle. Suomi ja Ruotsi hakevat natoon, koska kansalaiset vaativat sitä, Biden sanoi.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson tapasivat Bidenin Washingtonissa.

Presidentti Bidenin mukaan valtionpäämiehet lupasivat keskenään, että he pysyvät valppaina ”mahdollisen aggression” varalta.

– Haluan tehdä tämän selväksi. Uusien jäsenten liittyminen Natoon ei uhkaa mitään kansakuntaa. Se ei ole koskaan uhannut.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomesta tulee Naton vahva liittolainen.

– Me otamme turvallisuuden vakavasti. Meillä on vahvat puolustusvoimat, Niinistö sanoi.

Niinistön mukaan Yhdysvallat voi näyttää muille Nato-maille mallia hakemusten käsittelyssä.

Presidentti otti esiin myös Turkin esittämät turvallisuushuolet. Hänen mukaansa maiden välit ovat aina olleet hyvät.

– Olemme valmiit neuvottelemaan Turkin huolenaiheista, ja neuvottelut ovat jo käynnissä.

Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson sanoi, että 200 vuoden liittoutumattomuuden jälkeen maa on valinnut uuden tien.

– Hallitus on tullut tulokseen, että ruotsalaisten turvallisuus taataan parhaiten liittymällä Natoon, Andersson sanoi.

Kai Mykkänen Turkin uhittelusta: Nato-prosessin sivujuonne, joka ratkaistavissa

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen uskoo, että Turkin uhittelu on Suomen ja Ruotsin Nato-prosessissa ”sivujuonne”, joka on ratkaistavissa. Miten kauan tässä menee, sitä Mykkänen ei ryhdy arvioimaan.

Keskiviikkona tuli tieto siitä, miten Turkki on estänyt toistaiseksi Naton neuvostoa käsittelemästä Suomen ja Ruotsin jäsenhakemuksia vedoten omiin vaatimuksiinsa.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kiersi eduskuntaryhmiä läpi torstaina iltapäivällä. Mykkänen kertoo, että ryhmäjohtajat pohtivat Turkki-kysymystä ulkoministerin johdolla myös eilen.

– Minulla on vahva luotto siihen, että olemme eduskunnassa täysin yhtenäisellä linjalla siinä, että asiaa hoidetaan järkevästi ja vastuullisesti. Ei provosoiduta silloin, kun kenties provosoidaan. Itse neuvottelukysymyksiin ja -sisältöihin, joita tunnustellaan, en voi tässä mennä, Mykkänen kommentoi asiaa Verkkouutisille kokoomuksen ryhmäkokouksen jälkeen.

– Asiaa hoidetaan ulkoministeriön johdolla ja tässä voi olla kohtuuluottavaisin mielin, että asia saadaan ratkaisua. Tämä on sivujuonne tässä Nato-prosessissa kuitenkin.

Mykkänen toppuuttelee pelkoja siitä, että Turkki voisi estää Suomen tai Ruotsin Nato-jäsenyyden:

– Teoriassahan yksimielisyysvaatimus on Natossa olemassa, mutta minun on vaikea nähdä tilannetta, jossa koko länsimaisten suurvaltojen joukko voisi tyytyä sellaiseen asetelmaan, jossa heidän lämpimästi tervetulleeksi toivottamansa maa ei sitten voisikaan tulla Naton jäseneksi, vaikka täyttäisi jäsenyyskriteerit.

Mykkäsen mukaan Turkki on myös jo pidempään ottanut tavakseen ”heittää aika rajujakin koepalloja” ja pyrkiä tätä kautta hakemaan neuvottelukontakteja.

Duuman edustaja uhoaa Suomelle: Venäjällä riittää kaikkea

Venäjän duumassa Kremliä tukevaa Rodina-puoluetta edustava Aleksei Žuravljov ilmoitti, että mahdollinen konflikti Naton kanssa tarkoittaa ydinsotaa, jolloin kaikkia Nato-maita uhkaa tuho, kertoo venäläislehti  Moskovski Komsomolets.

– Ruotsalaisten ja suomalaisten tulee ymmärtää yksi surullinen asia: me olemme heidän kanssaan taistelutoimissa ainoastaan yhdessä tapauksessa – jos meille syttyy sota Naton kanssa! Ja sotaa Naton kanssa ei käydä minkään droonien kanssa! Siitä tulee ydinsota! Ja meille on aivan sama, kuinka monta Nato-maata pitää hävittää – 28 vai 32. Heidän tulisi tämä ymmärtää selvästi, uhosi Žuravljov.

Žuravljovin mukaan Ruotsin ja Suomen tulee ymmärtää, että Venäjällä ”riittää kaikkea”.

– Toinen juttu on Yhdysvaltojen 300 miljoonan suhteen, siellä saattaa joku jäädä henkiin. Mutta suomalaisilla, joita on viisi miljoonaa tai hieman enemmän, ei ole mitään mahdollisuuksia, ilmoitti Žuravljov.

HS: Suurlähettiläs luottavainen Nato-prosessiin

Yhdysvaltain uusi Suomen-suurlähettiläs Douglas Hickey sanoo olevansa luottavainen siihen, että Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset etenevät.

– Minulla on hyvin suuri luottamus sen suhteen, että prosessi tulee etenemään niin nopeasti kuin mahdollista, sillä kaikki Naton jäsenmaat, kaikki 30, ymmärtävät, kuinka tärkeää tämä on saada maaliin, Hickey sanoo Helsingin Sanomille.

Suurlähettilään mukaan Suomi ja Ruotsi saavat tällä hetkellä todella vahvaa tukea Naton muilta jäseniltä.

Yhdysvaltojen lisäksi sekä Britannia että Ranska pitävät hänen mukaansa huolta siitä, että Suomi ja Ruotsi saavat äänensä kuuluville.

Hickey arvioi, että kaikki maat päätyvät lopulta yhteiseen kantaan, koska ymmärtävät päätöksen tärkeyden ja sen, että Suomi ja Ruotsi olisivat Natolle vahvistuksia.

– Matkan varrella tulee varmasti töyssyjä, mutta ne kuuluvat neuvotteluprosessiin.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson tapaavat torstaina Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin Washingtonissa.