Verkkouutiset

Nato

Nato-neuvottelija: Tämä on Suomen ja Ruotsin ero

Neuvottelut Turkin Nato-jäsenyyden ratifioinnista ovat toistaiseksi tauolla, vahvistaa Ruotsin Nato-neuvottelija Oscar Stenström Sveriges Radion haastattelussa. Turkki on perustellut neuvottelujen keskeyttämistä Tukholmassa aikaisemmin tammikuussa järjestetyllä mielenilmauksella, jossa Turkin suurlähetystön edustalla poltettiin Koraani.

Stenströmin mukaan neuvottelut ja tapaamiset kiristyneessä tilanteessa eivät ole Turkin ja Ruotsin mielestä järkeviä. Stenström ei osaa sanoa, kuinka pitkä tauosta tulee.

Ruotsin ulkoministeri Tobias Billströmin mukaan maa aikoo jatkaa Turkin kanssa allekirjoitetun yhteisymmärrysasiakirjan noudattamista. Stenström on ulkoministerin kanssa samoilla linjoilla, ja toteaa Ruotsin jo nyt toteuttaneen keskeisiä osia asiakirjasta.

Turkki on arvostellut Suomea ja Ruotsia liian lepsusta suhtautumisesta terrorismiin. Kritiikin on arvioitu kohdistuvan etenkin Ruotsiin, ja maa tulee Stenströmin mukaan tiukentamaan terrorismilainsäädäntöään. Ruotsi aikoo myös ryhtyä entistä kovempiin toimiin Kurdistanin työväenpuolue PKK:ta vastaan, neuvottelija kertoo.

Muun muassa EU luokittelee PKK:n terroristijärjestöksi.

Ruotsin suhde PKK:hen on toisenlainen kuin Suomella, Stenström toteaa. Tämä on ero Natoon yhdessä pyrkivien maiden välillä.

– Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa PKK:ta rahoitetaan enemmän, Stenström kertoo.

PKK:n tukijoilla Ruotsissa on usein yhteyksiä myös järjestäytyneeseen rikollisuuteen, hän kertoo. Turkin ja Ruotsin välinen turvallisuusyhteistyö merkitsisi uusia hyötyjä myös Ruotsille, hän arvioi Tukholman viimeaikaisiin väkivaltaisuuksiin viitaten.

– Meidän on ryhdyttävä selkeämpiin toimiin PKK:ta vastaan. PKK ei ole ollut uhka Ruotsille pitkään aikaan. Nyt pyrimme puolustusliittoon, jossa PKK uhkaa Turkkia, Stenström sanoo.

Näin Tshekin uusi presidentti on ylistänyt Suomea

Tshekin uudeksi presidentiksi nousee entinen Nato-kenraali Petr Pavel, joka voitti lauantaina pidetyn presidentinvaalien toisen kierroksen 58 prosentilla äänistä. Valinnasta uutisoi Politico. 61-vuotias Pavel ei edusta mitään poliittista puoluetta, vaan on tehnyt pitkän uran maansa asevoimissa ja kansainvälisissä tehtävissä. Hän on toiminut muun muassa Tshekin armeijan esikuntapäällikkönä sekä Naton sotilaskomitean puheenjohtajana.

Eurooppalaisen yhteistyön ja Ukrainan puolustustaistelun tukijana profiloitunut Pavel on kommentoinut myös Suomen Nato-jäsenhakemusta. Puolustuspolitiikkaan keskittyvän Second Line of Defense-sivuston kesäkuussa julkaisemassa haastattelussa kenraali Pavel ilmaisi vahvan tukensa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle.

Pavelin mukaan Suomi ja Ruotsi tuovat puolustusliittoon sen kauan kaipaamaa ”suorapuheisuutta”.  Nato on ollut viime vuosina huono tunnistamaan turvallisuuspoliitisia haasteita, kenraali arvosteli haastattelussa.

–  Etenkin Venäjän suhteen suomalaiset ovat hyvin kunnioitettuja. Vaikka venäläiset voittivat kolme kuukautta kestäneen Talvisodan, vaati se heiltä niin suuria tappioita että he vieläkin muistavat sen.

–  Vaikka Suomi on maantieteellisesti pieni maa, on se sydämeltään ja asenteeltaan suuri. Uskon että se voi muuttaa Naton ilmapiirin paremmaksi, sillä alamme todennäköisesti jälleen puhua ongelmista niiden oikeilla nimillä ja etsimään suoria ratkaisuja ajankohtaisiin ongelmia, Pavel arvioi.

Ruotsi: Tavoitteena on Nato-jäsenyys kesällä

Ruotsi jatkaa Turkin kanssa allekirjoitetun yhteisymmärrysasiakirjan toteuttamista siitä huolimatta, että Turkki on toistaiseksi keskeyttänyt neuvottelut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioimiseksi. Näin sanoo Ruotsin ulkoministeri Tobias Billström Expressenin haastattelussa.

Päätöstä perua kolmikantaiset Nato-neuvottelut Turkki perusteli Tukholmassa aikaisemmin tammikuussa järjestetyllä mielenilmauksella, jossa Turkin suurlähetystön edustalla poltettiin Koraani.

Turkki on Unkarin ohella ainoa Nato-maa joka ei vielä ole ratifioinut Suomen ja Ruotsin jäsenhakemuksia.

–  Viime viikkojen tapahtumat ovat johtaneet prosessin tilapäiseen keskeytykseen, mutta totta kai sama pätee vieläkin, eli jos emme ole toteuttaneet yhteisymmärrysasiakirjaa emme ole tehneet omaa osuuttamme. Siksi hallitus aikoo panostaa prosessin edistämiseen, Billström sanoo.

Ulkoministerin lehdistösihteeri tarkensi haastattelun jälkeen, että Billström ei tarkoittanut itse Nato-prosessin keskeytyneen. Ruotsin hallitus jatkaa Suomen, Ruotsin ja Turkin yhteisymmärrysasiakirjan noudattamista, mutta jäsenyyden ratifiointi on Turkin käsissä, avustaja tiivisti ministerin sanoman.

Billström toivoo Nato-jäsenyyden toteutuvan kesällä, tarkemmin sanottuna puolustusliiton Vilnan huippukokouksessa heinäkuussa.

– Haluan kuitenkin painottaa, että Turkissa käydään nyt vaalikampanjaa, joka huipentuu vaalipäivään 14. toukokuuta. On tärkeää, että pidämme myös prosessin näitä osia silmällä, hän sanoo.

Näin veteraanidiplomaatit arvioivat Nato-prosessia – ”Pää kylmänä”

Turkki on toistaiseksi keskeyttänyt neuvottelut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioimiseksi, mutta diplomatiaa on kuitenkin jatkettava. Näin arvioivat SVT:n haastattelemat Ruotsin ulkopolitiikan pitkäaikaiset vaikuttajat Jan Eliasson, Carl Bildt ja Anders Lidén. Kolmikosta kukaan ei ole heittämässä pyyhettä kehään Nato-jäsenyyden suhteen.

Eliasson ja Bildt ovat molemmat entisiä Ruotsin ulkoministereitä, Eliasson on lisäksi vaikuttanut muun muassa YK:n apulaispääsihteerinä. Pitkän uran Ruotsin ulkoasiainhallinnossa tehnyt Lidén on taas toiminut maansa lähettiläänä Helsingissä vuosina 2012-2016.

Turkki on Unkarin ohella ainoa Nato-maa joka ei vielä ole ratifioinut Suomen ja Ruotsin jäsenhakemuksia. Turkki on  arvostellut Suomea ja Ruotsia muun muassa lepsusta suhtautumisesta terrorismiin, mutta jarrutuksella on arvioitu olevan myös puhtaasti sisäpoliittisia syitä. Turkin presidentin- ja parlamenttivaalit pidetään toukokuussa.

Päätöstä perua kolmikantaiset Nato-neuvottelut Turkki perusteli Tukholmassa aikaisemmin tammikuussa järjestetyllä mielenilmauksella, jossa Turkin suurlähetystön edustalla poltettiin Koraani. Tapaus on herättänyt runsaasti keskustelua Ruotsissa.

SVT:n haastattelema kolmikko on yhtä mieltä siitä, että Ruotsin ja Suomen on jatkettava diplomaattisia ponnisteluja Turkin jarrutuksen päättämiseksi. Pää on pidettävä kylmänä, toteaa ex-lähettiläs Lidén.

Koraanin polttaminen pahensi kuitenkin tilannetta, hän arvioi.

– Monet provokaattorit ja Naton vastustajat näkevät nyt tilaisuutensa koittaneen. Se ei muuta mitään, mutta voi johtaa siihen, että prosessi kestää hieman pidempään.

Carl Bildtin mukaan Ruotsilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa Suomen, Ruotsin ja Turkin kesällä allekirjoittaman yhteisymmärrysasiakirjan noudattamista.

Eliasson on samoilla linjoilla.

– Tavoitteessa on pysyttävä, emme saa epäillä pyrkimystämme päästä Naton jäseneksi, hän sanoo.

Tunteet käyvät Turkissa nyt kuumina, mutta Ruotsi voi hyväksyä neuvottelujen väliaikaisen keskeyttämisen, Eliasson arvioi.

Pitkän uran maailmanjärjestö YK:n palveluksessa tehnyt Eliasson peräänkuuluttaa ”taitavaa diplomatiaa” pattitilanteen ratkaisemiseksi.

– Keskustelemme Turkin kanssa kun tilanne on rauhoittunut, ja jatkamme nyt diplomaattista yhteydenpitoa muihin jäsenvaltioihin, etenkin niihin, joita Pohjois-Euroopan turvallisuus koskettaa, Eliasson kuvailee toivomaansa tiekarttaa.

Elina Valtonen Nato-prosessista: Suomi ei ole enää yksin

Suomen valtuuskuntaa Naton parlamentaarisessa yleiskokouksessa johtavan Elina Valtosen (kok.) mukaan kotimaan turvallisuudessa on tapahtunut muutos kohti parempaa viimeisen vuoden aikana.

Nato-jäsenhakemuksen on tähän mennessä ratifioinut 28 jäsenmaata, minkä lisäksi Suomi on saanut turvallisuusvakuutukset tulevilta liittolaisiltaan.

– Satsaamme lisää maanpuolustukseen. Nato-juna etenee; emme ole enää yksin, Elina Valtonen tviittaa.

Hän sanoo Ilta-Sanomien haastattelussa, että ero Naton kumppanimaan ja Naton täysjäsenen välillä on merkittävä.

– En nyt ihan sanoisi, että ero on kuin yö ja päivä, ei me yössä oltu aikaisemmin, mutta sanotaan että aamunkoitteessa ehkä ja kun ollaan jäseniä, ollaan aurinkoisessa päivässä, Elina Valtonen toteaa.

Kansanedustajan mukaan Suomen täysjäsenyys on edennyt nyt ”Naton tuulikaappiin”. Tätä tukevat myös alkuviikosta käydyt keskustelut Berliinissä. Elina Valtosen mukaan Saksan keskeiset ministerit ja liittokansleri Olaf Scholz painottivat, että Suomi ei ole enää yksin.

Britannian suurlähettiläs Theresa Bubbear kommentoi Helsingin Sanomien haastattelussa Britannian toiveen olevan, että Suomen ja Ruotsin jäsenhakemukset saataisiin ratifioitua viimeistään Vilnan huippukokouksen yhteydessä heinäkuussa.

– Sellaista kaistaa ei ole olemassakaan, missä Suomi marssisi kohti Natoa ja Ruotsi jäisi taakse. Se ei ole meidän eikä Naton intressissä. On ymmärrettävää, että ratifiointien eteneminen puhuttaa niin Suomessa kuin Ruotsissa. Syytä huoleen ei kuitenkaan ole, Valtonen toteaa.

Ulkoministeri Ylelle: Yhteydenpito Turkkiin on tiivistä

Vaikka Suomen, Ruotsin ja Turkin kolmikantaiset neuvottelut Nato-solmun avaamisesta ovat Turkin aloitteesta nyt jäissä, on yhteydenpito kuitenkin jatkunut. Näin toteaa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) Ylelle.

Haaviston luonnehtii ulkoministereiden välistä yhteyttä ”tiiviiksi”.

Turkki ilmoitti aikaisemmin tällä viikolla peruvansa toistaiseksi neuvottelut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioimiseksi. Päätöstä Turkki perusteli Tukholmassa aikaisemmin tammikuussa järjestetyllä mielenilmauksella, jossa Turkin suurlähetystön edustalla poltettiin Koraani.

Turkki on Unkarin ohella ainoa Nato-maa joka ei vielä ole ratifioinut Suomen ja Ruotsin jäsenhakemuksia. Turkki on prosessin aikana arvostellut Suomea ja Ruotsia muun muassa lepsusta suhtautumisesta terrorismiin, mutta Nato-jarrutuksella on arvioitu olevan myös puhtaasti sisäpoliittisia syitä. Turkin presidentin- ja parlamenttivaalit pidetään toukokuussa.

Ulkoministeri Haaviston mukaan Turkin huoli terrorismista on todellinen. Haavisto ei halua kommentoida Turkin jarrutuksen mahdollisia sisäpoliittisia motiiveja.

– Emme odota edistymistä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifioinneissa ennen Turkin vaaleja, ministeri sanoo Ylelle.

Ulkoministerin mukaan Suomi ja Ruotsi pyrkivät vieläkin yhdessä ja samassa tahdissa.

– Suomi lähtee siitä, että Naton avointen ovien politiikka, johon kaikki Nato-maat ovat sitoutuneet, on voimassa. Suomi ja Ruotsi täyttävät kaikki Naton jäsenyysedellytykset.

Sauli Niinistö Ylelle: Jos ei liikettä tapahdu täytyy käydä neuvottelu mies miehelle

Turkki kohdistaa kritiikkinsä erityisesti Ruotsiin, tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi Ylen A-talkissa torstai-iltana.

– Puhun omista näkemyksistäni. Alkaa vahvasti vaikuttaa siltä, että Turkin presidentinvaalit todellakin edessä ja niitä ennen ei näyttäisi kovinkaan paljon etenevän.

Niinistön mukaan tilanne ei ole kuitenkaan yllättävä. Tämä oli selvää jo Naton Madridin huippukokouksen alla viime kesänä, hän totesi.

Presidentin mukaan Turkin oppositio on kritisoinut maan presidentti Recep Tayyip Erdoğania, että hän on ollut liian löysäkätinen Suomen ja Ruotsin kanssa.

– Turkki kohdistaa kritiikkinsä erityisesti Ruotsiin, Niinistö totesi.

Hän myös vakuutti, että Suomi ja Ruotsi jatkavat Nato-prosessia edelleen yhdessä.

– Suomelle on hyötyä siitä, että Ruotsi on Naton jäsen.

Niinistön mukaan hän on pysynyt Nato-prosessissa tietoisesti taaempana.

– Olen tietoisesti pysynyt kauempana sen vuoksi, että ei tule kuvaa, että tässä ollaan anelemassa jotain.

Niinistön mukaan siitä ei ole viitteitä, että Venäjän presidentti Vladimir Putinilla olisi rooli Turkin viivyttelyssä.

– Mistään ei ole tullut viitteitä siitä, että jonkinlaista linkitystä olisi olemassa, hän sanoi.

Sauli Niinistö ja Jens Stoltenberg keskustelivat Nato-prosessista

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on keskustellut Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin kanssa puhelimitse Suomen liittymisprosessista puolustusliitto Natoon.

Presidentin mukaan keskustelussa käsiteltiin lisäksi Venäjän käynnistämän hyökkäyssodan tilannetta ja Suomen tukea Ukrainalle.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vieraili tiistaina Ukrainassa ja tapasi presidentti Volodymyr Zelenskyin Kiovassa.

Ruotsalaistutkija: Nato-jäsenyyden toteutumisessa merkittävä käänne

Tukholmassa viime lauantaina järjestetty mielenilmaus, jossa tanskalainen äärioikeistoaktivisti poltti Koraanin, ja sen herättämät kiivaat reaktiot ovat ensi näkemältä ajaneet Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioinnin Turkissa lähelle umpikujaa.

Samaan aikaan monelta on saattanut jäädä ruotsalaistutkija Anna Wieslanderin mukaan havaitsematta, että Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin huomio on kääntynyt kohti Washingtonia.

– Yhdysvallat on astunut mukaan peliin. Ja Erdogan tarvitsee F-16-hävittäjänsä, Atlantic Council -ajatushautomon Pohjois-Euroopan johtajana toimiva Wieslander kirjoittaa Twitterissä.

Viime kesänä järjestetystä Naton Madridin-huippukokouksesta alkaen Suomi, Ruotsi ja Turkki ovat tehneet hänen mukaansa töitä toteuttaakseen maiden väliseen kolmikantasopimukseen sisältyneet ehdot. Joulun jälkeen sekä Suomi että Ruotsi antoivat ymmärtää, että niiden osalta paljonkaan ei enää ollut tekemättä.

– Yhdysvallat Naton johtovaltiona oli pitänyt siihen asti etäisyyttä prosessiin, mutta 13. tammikuuta tilanne muuttui. Yhdysvaltain presidentti ilmoitti silloin kongressille, että hallinto haluaa myydä F-16-hävittäjiä Turkille sillä edellytyksellä, että Turkki ratifioi Ruotsin ja Suomen liittymisen [Natoon], Wieslander toteaa.

Sen jälkeen Yhdysvaltain ja Turkin viranomaiset ovat hänen mukaansa käyneet sopimusneuvotteluja useaan otteeseen. Samaan aikaan Turkki on ilmaissut kiinnostustaan Eurofighter-hävittäjää kohtaan ilmeisesti vahvistaakseen neuvotteluasemaansa suhteessa USA:han. Ensisijaisesti Turkki on kuitenkin edelleen kiinnostunut hankkimaan amerikkalaisia F-16-hävittäjiä.

– Johtavat kongressiedustajat ovat kertoneet aikovansa estää sopimuksen [amerikkalaishävittäjistä]. Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyydelle on kongressissa kuitenkin edelleen vahva tuki. Koska F-16-hävittäjät ja [Naton] laajentuminen linkittyvät toisiinsa, kongressi on saamassa ratkaisevan roolin Ruotsin ja Suomen tuomisessa mukaan liittokuntaan, Wieslander arvioi.

Tiedusteluvaliokunta: Nato-jäsenyys parantaa viranomaisten edellytyksiä

Eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta antoi tänään lausuntonsa Suomen Nato-jäsenyyttä koskevasta hallituksen esityksestä.

Valiokunta toteaa, että Suomen liittyessä Naton jäseneksi Suomen sotilas- ja siviilitiedustelu kytkeytyvät osaksi liittokunnan tiedusteluyhteisöä. Yhteistyö parantaa entisestään Suomen tiedusteluviranomaisten edellytyksiä huolehtia tehtävistään.

Suomen tiedusteluviranomaisten on jatkossa annettavana Natolle ja jäsenmaille tarpeellista tiedustelutietoa. Valiokunnan mukaan näyttää siltä, että Suojelupoliisi voi voimassa olevan sääntelyn mukaan antaa henkilötietoja muiden valtioiden turvallisuus- ja tiedustelupalveluille, mutta ei Naton elimille.

Sääntelyn selvittäminen on valiokunnan mukaan sisäministeriössä vireillä osana Natoon liittymisestä seuraavien lainsäädännön muutostarpeiden kokonaisvaltaisempaa arviointia.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että Suomen Nato-jäsenyydestä seuraava yhteistyö edellyttää Suojelupoliisilta merkittäviä henkilöstöpanostuksia.

Natoon liittyminen lisää turvallisuusluokitellun tiedon määrää Suomessa. Valiokunta kiinnittääkin huomiota myös tieto- ja tilaturvallisuudesta huolehtimiseksi vaadittavien toimenpiteiden resurssointiin.

USA:n ex-ministeri: Toivottavasti Suomi kestää Turkin paineet

Suomen ja Ruotsin neuvottelut Turkin kanssa puolustusliitto Naton jäsenyyden ratifioimisesta ovat amerikkalaisasiantuntija Jim Townsendin mukaan ajautuneet pahaan umpikujaan.

– Koraanin polttaminen tuskin auttaa, Center for New American Security – ajatushautomossa työskentelevä Townsend toteaa Svenska Dagbladetin haastattelussa.

Turkin vastahakoisuus on kohdistunut pääosin Ruotsiin. Hiljattain ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) puheet Ylellä tulkittiin siten, että Suomi voisi harkita liittymistä Natoon ilman länsinaapuriaan. Asiasta nousi kohu Ruotsissa. Myöhemmin Haavisto täsmensi lausuntoaan ja vakuutti Suomen sitoutumista yhtäaikaiseen liittymiseen.

Presidentti Barack Obaman kaudella apulaisministerinä toiminut Townsend toivoo, että Suomi kestää Turkin paineet. Hän sanoo myös pitävänsä epätodennäköisenä sitä, että Suomi päättäisi irrottautua yhteisestä tiestä puolustusliittoon.

– Helsingissä on paineita tilanteen kiirellisyyden vuoksi. Tällä hetkellä tilanne ei ole kuitenkaan sellainen, että venäläiset joukot ovat rajalla rivissä ja valmiita hyökkäämään. Toivon Suomen pysyvän Ruotsin rinnalla, kunnes tilanne ratkeaa, hän sanoo.

– Jos Suomi jatkaa yksin, se asettaa Ruotsin todella epäedulliseen asemaan Turkin kanssa käytävissä neuvotteluissa. Se mitä Turkki tekee on valitettavaa, mutta meidän on vain kohdattava se. Toivon, että Suomi on vahva ja kestää.

Hänen mukaansa Suomi saisi kuitenkin Yhdysvalloissa ymmärrystä, jos hakuprosessia kaikesta huolimatta päätettäisiin jatkaa ilman Ruotsia.

– En usko, että sillä olisi niin vakavia seurauksia. En usko, että Yhdysvallat sanoisi ”Voi luoja, emme enää tue teitä”. Luulen useimpien ymmärtävän.

Antti Häkkänen KL:lle: Nato-juna ei peruuta enää

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) ei pidä ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) eilistä Nato-kommenttia virheenä.

– En itse tulkinnut Haaviston lausuntoja mitenkään yliampuvasti. Hän varmasti vain pohdiskeli ääneen eri vaihtoehtoja, eikä siinä sen kummempaa, Häkkänen sanoo Kauppalehdelle.

Ulkoministeri Haavisto arvioi tiistaina Ylellä, että Suomi saattaa joutua harkitsemaan uudelleen Natoon etenemistä yhtä aikaa Ruotsin kanssa, jos Ruotsin hakemus jumiutuu pidemmäksi aikaa Turkin vastustuksen takia.

– Suomessa ulko- ja turvallisuuspoliittiset linjaukset tehdään puolueiden ja presidentin välisellä hyvällä yhteisymmärryksellä. Olemme päättäneet ensinnäkin hakea Natoon ja sen jälkeen, että tämä prosessi käydään Ruotsin kanssa, Häkkänen sanoo.

Häkkänen muistuttaa, että yksittäiset kannanotot eivät muokkaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Hän uskoo, että myös Turkki hyväksyy jollain aikavälillä Suomen ja Ruotsin jäsenyydet, vaikka tunteet käyvät nyt kuumina.

– Kun katsotaan kylmänviileästi tilannetta, ei Turkin, Suomen ja Ruotsin valtioiden välisissä suhteissa ole mitään sellaisia vakavia esteitä, etteikö jollain aikavälillä jäsenyyttä hyväksytä.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan mukaan Suomi ja Ruotsi ovat jo hyvin pitkällä Natoon liittymisessä, koska 28 Nato-maata on hyväksynyt kaksikon puolustusliittoon.

– Se juna ei peruuta enää, Häkkänen sanoo.

LUE MYÖS:
Näkökulma: Pekka Haavisto päästi Nato-sammakon 

Mika Aaltola: Ruotsin Nato-jäsenyys on myös Turkin etu 

Ulkopoliittisten instituutin johtajan Mika Aaltolan mukaan Ruotsin Nato-jäsenyys on myös Turkin intressi, vaikka maa tällä hetkellä jarruttaakin Suomen ja Ruotsin liittymistä Natoon.

– Turkissa tiedetään Ruotsin olevan Itämeren kannalta merkittävässä roolissa. Näin ollen Turkin kansallisessa intressissä on selvästi Itämeren alueen perinteisen mahdin, Ruotsin, Nato-jäsenyys. Tämä on selvää.

– Miksi sitten Turkin epäröinti sille edullisen aseman saamisen suhteen. Miksi painostaa erityisesti Ruotsia. Strategisessa mielessä se saattaa liittyä Turkin muihin ulottuvuuksiin. Sekä myös haluun katsoa Venäjä-kortti, Aaltola toteaa Twitterissä.

Tutkijan mukaan Turkilla on vahva ”strateginen näkemys” Mustanmeren alueesta. Turkissa tiedetään, että Mustanmeren turvallisuus on yhteydessä Itämeren turvallisuuteen. Tämän lisäksi Turkilla on muita huolia, jotka kytketään Nato-prosessiin.

– Erityisesti Turkkia huolettaa Aigeianmeri ja Balkan. Kreikan rooli korostuu Balkanin maiden EU-integraation myötä. Suurvalta roolia korostavalla Turkille strateginen huoli on lännessä. Mutta myös etelässä, jossa Venäjä on myös Syyriassa.

– Ruotsi on tämän huolen panttivanki. F 16-hävittäjäkaupat ovat sen symboli. Turkki kokee ne ansainneensa ja Yhdysvallat taasen käsittää, että Turkin pitää ensin hyväksyä Ruotsi. Turkki ilmaisee tyytymättömyyttään lähestymällä Venäjää, näennäisesti.

Mika Aaltola muistuttaa, että Turkki ja Venäjä ovat perinteisiä vihollisia. Maiden välillä ei ole luottamusta, vaan yhteisiä hetkellisiä intressejä.

– Venäjän kyky pelata Turkkia on rajallinen. Ehkäpä Turkin halukkuus päästää Suomi Natoon on Turkin tapa viestiä tämä Venäjälle ja Yhdysvalloille.

Aaltolan mukaan Venäjä pyrkii “sotkemaan ja hämmentämään soppaa”, mutta se ei kykene estämään Suomen ja Ruotsin liittymistä Natoon kovin pitkään. Venäjän heikkous on toisaalta Turkille mahdollisuus tiukentaa otetta Balkanilla ja Syyriassa.

– Mutta Venäjän voittoa Ukrainassa Turkki vastustaa, samoin kuin Mustameren–Itämeren välisen alueen epävakautumista. Venäjä on yhdistävä uhka. Etelämmässä tilanne on toisin.

Tutkijan mukaan vastaukset Ruotsin Nato-jäsenyyteen liittyvät Kreikkaan, Balkaniin ja Syyriaan. Turkki pyrkii viestimään tyytymättömyyttään vitkuttelemalla Nato-prosessin kanssa.

– Turkissa halutaan katsoa tilanne. Mitä myönnytyksiä on saatavissa Yhdysvalloilta, Natolta ja EU:lta (murentunut pakolaissopimus). Mutta lopputulos tiedetään myös Ankarassa. Tämän [asian] selvyyden ajankohtaistaminen on myös Suomen intressissä, Aaltola toteaa.

Turkki jäädyttää neuvottelut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä

Turkin hallitusta tukeva Daily Sabah -lehti kertoo maan peruneen toistaiseksi kolmikantaneuvottelut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioimiseksi.

Elokuussa 2022 aloitettuja neuvotteluita oli määrä jatkaa helmikuussa.

Ilmoituksen taustalla ovat viimeaikaiset jännitteet, jotka kärjistyivät Koraanin polttamiseen Turkin suurlähetystön edustalla Tukholmassa. Turkkilaismedia syyttää Ruotsia provokatiivisen tempauksen sallimisesta sekä siitä, että maan hallitus olisi antanut PKK-järjestön tukijoille luvan järjestää ”Turkkia vastustavia” mielenilmauksia.

Turkki, Ruotsi ja Suomi sopivat viime kesänä Madridin Nato-huippukokouksen yhteydessä toimenpiteistä, joilla vastattaisiin Turkin kokemiin turvallisuushuoliin.

Turkin mediassa arvostelu on kohdistettu pääasiassa Ruotsiin. Daily Sabah -lehti väittää monien ruotsalaisten kannattavan terroristijärjestöjä ja toteaa tämän nostaneen jännitteitä maiden välillä.

Lehti mainitsee lisäksi ”skandaalimaisen” mielenilmauksen tammikuun puolivälissä, jolloin presidentti Recep Tayyip Erdogania esittävää nukkea roikotettiin jaloistaan kaupungintalon edustalla Tukholmassa.

Alexander Stubb: Meistä tulee kyllä Nato-jäseniä

Entinen pääministeri Alexander Stubb vakuuttaa, että Suomesta ja Ruotsista tulee vielä puolustusliitto Naton jäseniä.

Ennen kuin Suomesta ja Ruotsista voi tulla puolustusliitto Naton jäseniä, jokaisen jäsenmaan on ratifioitava jäsenyys erikseen. Ruotsissa järjestettyjen Turkin-vastaisten mielenosoitusten takia Turkki on ilmoittanut, että Ruotsin on turha odottaa Turkilta jäsenyyden ratifiointia. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) on arvioinut, että maiden Nato-prosessiin on välien kiristymisen vuoksi tulossa lykkäystä.

– Älä liity kakofoniaan (hälinään). Meistä tulee todennäköisesti Naton jäseniä, Stubb kirjoittaa Twitterissä ruotsiksi.

Stubb uskoo, että sekä Suomi että Ruotsi ovat puolustusliitossa viimeistään kesällä.

– Turvallisuustilanteemme on hyvä. Nyt tarvitaan vain kärsivällisyyttä ja kylmiä hermoja, Stubb tviittaa.