Verkkouutiset

Nato

Puolustusministeri vahvisti Ylelle: Suomen suuntana on Norfolkin Nato-esikunta

Suomi pyrkii Yhdysvaltojen Norfolkin Nato-esikunnan alaisuuteen, puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) vahvisti Ylen Ykkösaamussa lauantaina. Nato-jäseneksi viime vuonna tullut Suomi on toistaiseksi sijoitettu Hollannin Brunssumissa sijaitsevan alueellisen operaatiesikunnan alaisuuteen, mutta päätös lopullisesta esikunnasta on ministerin mukaan yhä auki.

– Kyllä suuntana on Norfolk. Mutta ennen kuin sen osalta ollaan maalissa, täytyy ensin Norfolkin kapasiteettia merkittävästi nostaa ja ratkaista jäljellä olevia avoimia kysymyksiä, Häkkänen kommentoi Ylelle.

Ministeri vakuutti prosessin etenevän, vaikka päätös vaatiikin aikansa. Naton muut eturintamavaltiot, kuten esimerkiksi Baltian maat, kuuluvat Brunssumin esikuntaan, kun taas muun muassa Norja toimii Norfolkin alaisuudessa. Lopputuloksen on palveltava niin Suomea kuin koko puolustusliitonkin tarpeita, Häkkänen totesi.

– Tässä vaiheessa olemme tuoneet esiin omaa ajatteluamme ja preferenssejämme. Mikäli Suomeen päädytään Nato-esikunta perustamaan, tehdään sitä koskevat päätökset viime kädessä Suomessa, Häkkänen sanoi Ykkösaamussa.

Toisin kuin muun muassa Baltian maihin, ei Suomeen ole perustettu Naton pysyviä taisteluosastoja.

– Suomeen ei ole tunnistettu tarvetta perustaa samanlaista joukkojen pysyvää läsnäoloa kuin kahdeksassa taisteluosastoja isännöivässä Naton etulinjan maassa, sillä kansallinen puolustuskykymme luo tietyn kynnyksen, Häkkänen selittää.

Puolustusministerin mukaan Suomeen voidaan kuitenkin luoda sellaista Naton läsnäoloa, jolla edesautetaan joukkojen toimintaa niin harjoitteluissa kuin tositilanteessa. Tämä läsnäolo voisi Häkkäsen mukaan tarkoittaa esimerkiksi monikansallisten EfP-tyyppisten joukkojen esikuntaosan sijoittamista Suomeen.

Carl Bildt Ruotsin Nato-jäsenyydestä: Tämä on Venäjälle strateginen takaisku

Ruotsin entinen pää- ja ulkoministeri Carl Bildt kuvailee Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä ”merkittäväksi strategiseksi takaiskuksi” Venäjälle. Nikkei Asia-lehden haastattelema Bildt uskoo Nato-jäsenyyden vahvistavan Pohjois-Euroopan turvallisuutta ja helpottavan Baltian maiden puolustamista. Venäjän reaktiosta pitkän linjan ulkopoliitikko ei ole huolissaan, sillä yli kaksi vuotta kestänyt hyökkäyssota Ukrainassa on heikentänyt maata.

– Heidän armeijansa on kärsinyt suuria tappioita ja menetyksiä. Joten Venäjä tulee olemaan merkittävästi heikompi sotilaallisesti vielä jonkin aikaa, Bildt sanoo.

Unkari ratifioi viimeisenä Nato-maana Ruotsin jäsenhakemuksen aikaisemmin tällä viikolla. Carl Bildt toimi Ruotsin pääministerinä 1991-1994 ja ulkoministerinä 2006-2014. Hänellä on yhä lukuisia kansainvälisiä tehtäviä.

Vaikka spekulaatiot Ukraina-tuen tulevaisuudesta ovat käyneet vilkkaina viime aikoina, on Bildtin vakuuttunut Euroopan halusta jatkaa Ukrainan puolustustaistelun tukemista. Bildt kertoo vierailleensa Ukrainassa helmikuun lopussa, ja ukrainalaiset päättäjät ja sotilaat olivat vannoneet jatkavansa taistelemista. Ukrainan länsi-integraation tukijana tunnettu Bildt arvioi haastattelussa Ukrainan liittyä EU:n jäseneksi viiden vuoden sisällä, ja myös Nato-jäsenyyden olevan pikemminkin ajan kysymys.

Bildt kommentoi myös Ranskan presidentti Emmanuel Macronin väläyttämää mahdollisuutta lähettää Ukrainaan länsimaiden joukkoja. Bildtin mukaan asia ei ole ajankohtainen.

– En tiedä mitä siinä tapahtui. Uskon, että kyseessä oli perusteellinen väärinkäsitys tai sekaannus, sillä tämä asia ei ole koskaan ollut agendalla.

Suomen hävittäjät harjoittelivat USA:n pommikoneiden kanssa

Ilmavoimat harjoitteli yhteistoiminnassa Yhdysvaltain ilmavoimien B-1B Lancer -pommikoneiden kanssa Ruotsin ja Norjan ilmatilassa 29. helmikuuta.

Ilmavoimat kertoo asiasta viestipalvelu X:ssä.

Julkaisunsa yhteydessä Ilmavoimat on jakanut kuvia harjoituksista, jotka ovat nähtävissä artikkelin lopussa.

– Lentokierroksella suomalaiset F/A-18 Hornetit tunnistivat ja saattoivat pommikoneita, Ilmavoimat kirjoittaa.

Arvio USA:sta: Tämä on Ruotsin asevoimien vahvuus

Ruotsin Nato-jäsenyyden tieltä poistui viimeinen este Unkarin parlamentin hyväksyttyä pitkän viivyttelyn jälkeen maan jäsenhakemuksen.

Amerikkalainen Wall Street Journal -lehti esittelee artikkelissaan tulevan Nato-maan asevoimia. Ruotsin lähestymistapaa kansalliseen turvallisuuteen pidetään mallina muille Euroopan maille, jotka ovat huolissaan Venäjän aggressiosta.

Puolustusliiton kerrotaan saavan ”vankasti Venäjä-vastaisen” jäsenen, jonka vahvat asevoimat tukevat kriittisen tärkeän pohjoisen sivustan puolustusta.

Ruotsissa kaikki 16–70-vuotiaat ovat osa maan kokonaispuolustusta. Tämä tukee maan puolustusteollisuutta, joka lukeutuu maailman kärkeen teknologisessa osaamisessa ja viennin arvossa.

– Tämä on mielestäni osa-alue, jossa Ruotsi on kokoaan suurempi, puolustusministeri Pal Jonson sanoo WSJ:lle.

Amerikkalaislehti toteaa sekä Suomen että Ruotsin käyttäneen huomattavia voimavaroja vuosikymmenten ajan mahdollisen Venäjän hyökkäyksen torjumiseksi.

Venäjän vaatimukset Nato-laajenemisen jäädyttämiseksi joulukuussa 2021 ja hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 saivat Suomen muuttamaan nopeasti turvallisuuspoliittista linjaansa. Ruotsi liittyi mukaan ja haki Nato-jäsenyyttä samaan aikaan.

RUSI-ajatuspajan tutkija Oana Lungescu pitää Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenhakemuksia ”strategisena yllätyksenä” Kremlille.

Amerikkalaislehti sanoo Ruotsin ottaneen valmiussuunnitelmissaan mallia Suomesta. Ruotsin lähestymistapaa pidetään huomionarvoisena, koska sillä ei ole maarajaa Venäjän kanssa.

Viime aikoina Britannian, Tanskan ja Naton päämajan johdosta on kuultu kehotuksia ottaa mallia Suomesta ja Ruotsista. Taustalla on Venäjän lisäksi myös Kiinan ja muiden maiden aiheuttama uhka.

Hollannin puolustusministeri Kajsa Ollongrenin mukaan monet kansalaiset ajattelivat aiemmin, että turvallisuuden voisi ulkoistaa asevoimille. Ollongrenin äiti on kotoisin Ruotsista.

– Puhumme kaikki nyt tästä lähestymistavasta, jossa otetaan mukaan koko yhteiskunta, ministeri sanoo.

Britannian asevoimien komentaja: Venäjä häviäisi sodan Natolle nopeasti

Britannian asevoimien komentaja Tony Radakin kritisoi viimeaikaisia sensaatiohakuisia otsikoita länsimaiden johtajien ja sotilaskomentajien lausunnoista liittyen Venäjän uhkaan.

Hänen mukaansa Britannia ja muut Nato-maat eivät ole tällä hetkellä sodan partaalla Venäjän kanssa. Tästä huolimatta Venäjän aiheuttama ongelma on valtava.

Radakin mukaan kyberhyökkäyksissä, iskuissa vedenalaisia kaapeleita vastaan ja ilmatilaloukkauksissa todennäköisin syyllinen on Venäjä.

– Väistämätön tosiasia on, että mikä tahansa Venäjän hyökkäys Natoa vastaan aiheuttaisi ylivoimaiset vastatoimet, hän sanoi Chatham House -ajatushautomon turvallisuus- ja puolustuskonferenssissa pitämässään puheessa tiistaina.

– Puolaan ja Baltian maihin sijoitetut tuhannet liittolaisten joukot saisivat vahvistuksia 3,5 miljoonaa kattavasta sotilashenkilöstöstä.

Radakin muistuttaa, että Naton ilmavoimat ovat kolme kertaa suuremmat kuin Venäjän. Nato-mailla on neljä kertaa enemmän sota-aluksia kuin Venäjällä.

– Yhteinen bruttokansantuote on kaksikymmentä kertaa suurempi kuin Venäjän. Ja puolustusbudjetti on yhteensä kolme ja puoli kertaa suurempi kuin Venäjällä ja Kiinalla yhteensä.

– Suurin syy sille, että (Venäjän presidentti Vladimir) Putin ei halua konfliktia Naton kanssa, on se, että Venäjä häviäisi. Ja se häviäisi nopeasti.

Radakin korostaa, että Venäjä ei ole saavuttanut strategisia tavoitteitaan hyökkäyssodassaan Ukrainassa, ja se on kärsinyt valtavia sotilas- ja kalustotappioita.

Taktisella tasolla Venäjä ei ole hänen mukaansa pärjännyt juurikaan paremmin. Hyökkääjä valtasi Bahmutin yhdeksän kuukautta kestäneiden taisteluiden jälkeen. Avdijivka valtaus kesti viisi kuukautta ja vaati noin 17 000 tuhannen sotilaan hengen ja yli 30 000 haavoittunutta.

– Jotta Venäjä voi luoda realistisen uhan Naton itäiselle sivustalle seuraavien 2–5 vuoden aikana, Moskovan on rakennettava uudelleen panssarivaununsa ja panssaroidut ajoneuvonsa, täydennettävä pitkän kantaman ohjusten ja tykistöammusten varastonsa ja irtaannuttava Ukrainan pitkittyneestä ja vaikeasta sodasta.

– En väitä, etteikö Venäjä olisi vaarallinen. Se on osoittanut vaarallisuutensa aggressioillaan sekä kotimaassa että kansainvälisesti.

Radakinin mukaan Venäjä on kuitenkin samalla myös huomattavasti heikompi kuin oli odotettavissa Ukrainaan kohdistuneen tuhoisan ja laittoman hyökkäyksen jälkeen.

– Suomen ja (pian) Ruotsin liityttyä Natoon Venäjä joutuu pukemaan päälleen entistä vahvemman pakkopaidan. Molemmat väitteet ovat totta eivätkä ole toisiansa pois sulkevia: Venäjä on sekä vaarallisempi että kyvyttömämpi kuin luulimme.

Ruotsin amiraali Naton suunnitelmista: Tämä pitää selittää poliitikoille

Ruotsia Naton sotilaskomiteassa edustava vara-amiraali Jonas Haggren kommentoi Dagens Nyheterille muuttuvaa tilannetta, kun Ruotsista tulee lopulta puolustusliiton täysjäsen.

– Geostrategisena vaikutuksena on se, että Nato-sopimuksen viidennen artiklan puolustustakuu koskee välittömästi Ruotsin aluetta, hän sanoo.

Unkarin parlamentti hyväksyi Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioinnin maanantaina. Unkarin presidentin pitää allekirjoittaa ratifiointipäätös. Tämän jälkeen Ruotsin Nato-jäsenyysasiakirjat talletetaan Yhdysvaltojen ulkoministeriöön.

Haggrenin mukaan Ruotsin puolustusvoimien tekninen yhdistäminen Naton eri järjestelmiin kestää kaksi viikkoa. Jäsenenä Ruotsille avataan kokonaisuudessaan Pohjois-Eurooppaa koskevat salassa pidettävät operatiiviset aluesuunnitelmat. Ne määrittelevät, miten Ruotsia ja sen lähimpiä naapureita puolustetaan.

Kyse on operatiivisesta suunnittelusta, joka liittyy joukkojen ja suorituskykyjen käyttöön operaatioissa, jos Venäjä tekee hyökkäyksen Naton alueelle.

– Yksi tärkeimmistä tehtävistämme on valistaa, selittää ja ajatella kuin liittolainen. Nato valmistautuu sotaan ja Venäjän aseelliseen hyökkäykseen. Suunnittelu perustuu operatiivisiin aluesuunnitelmiin. On tärkeää selittää konteksti ruotsalaisille päättäjille, Haggren sanoo.

Länsimaista on kuultu viime aikoina varoituksia siitä, että Venäjä voi laajentaa aggressiotaan Naton itärajalle seuraavan 4–5 vuoden aikana.

Naton velvoitteet Ruotsille

Naton puolustusministerit tapasivat toissa viikon torstaina Brysselissä. Viron puolustusministeri Hanno Pevkur totesi, että Naton uudet operatiiviset aluesuunnitelmat ovat jo valmiita toteutukseen.

Turvallisuusanalyytikko, prikaatikenraali (evp.) Juha Pyykönen toppuuttelee Verkkouutisten haastattelussa Viron puolustusministerin tuoretta lausuntoa.

– Pevkurin lausunnot ymmärtääkseni väittävät, että sekä suunnitelmat että niiden toteuttamiseen tarvittavat suorituskyvyt olisivat jo valmiina. Oma käsitykseni on, että operatiiviset suunnitelmat voivat ollakin pääpiirteissään valmiita, mutta suorituskyvyt vaativat vielä tekemistä, Pyykönen sanoo.

Pyykösen mukaan on toki mahdollista, että Yhdysvallat on luvannut Viroon tietyn määrän joukkoja tämän suunnitelman mukaisesti, jolloin asia olisi niin kuin Pevkur sanoo.

– Mutta me emme voi sitä tietää, Pyykönen toteaa.

Naton huippukokouksessa Vilnassa hyväksyttiin viime kesänä operatiiviset suunnitelmat kolmelle alueelle – pohjoiseen (Euroopan arktinen alue ja Pohjois-Atlantti), keskustaan (Itämeren alue ja Keski-Eurooppa) ja etelään (Välimeren ja Mustanmeren alue).

Puolustusliitto on myös lisännyt uuden joukkorakenteensa myötä nopeammassa valmiudessa olevien joukkojen määrää – kymmenen päivän valmiudessa 100 000, kuukauden valmiudessa 200 000 ja puolen vuoden valmiudessa 500 000 sotilasta.

– Ne suunnitelmat voivat olla valmiita hyvin pitkälti. Se ei sinänsä olisi ihme. Ja niissä on myös jokin varaus Ruotsille. Ja tästä on varmasti epävirallisesti sovittu Ruotsin kanssa, että kun he liittyvät puolustusliittoon, niin he investoivat tietyllä tavalla kollektiivisen puolustukseen. Tämä sitten virallistetaan, kun Ruotsista tulee Naton jäsen, Pyykönen sanoo.

Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitos FOI:n tutkimusjohtaja Robert Dalsjö arvioi Verkkouutisille vuoden vaihteessa, että Nato on kaavaillut täysjäsenyyttä odottavalle Ruotsille velvoitteita alueellisissa operatiivisissa suunnitelmissaan ja joukkorakenteessaan.

Dalsjön kuuleman mukaan Nato edellyttäisi Ruotsilta kahden maavoimien prikaatin asettamista liittokunnan kollektiivisen puolustuksen käyttöön kriisi- tai sotatilanteessa.

LUE MYÖS:
Naton Suomeakin koskevien suunnitelmien väitetään olevan jo valmiita, evp-kenraali epäilee

Naton Suomeakin koskevien suunnitelmien väitetään olevan jo valmiita, evp-kenraali epäilee

Turvallisuusanalyytikko, prikaatikenraali (evp.) Juha Pyykönen toppuuttelee Viron puolustusministerin tuoretta lausuntoa liittyen Naton salassa pidettävien operatiivisten suunnitelmien valmiuteen.

Naton puolustusministerit tapasivat toissa viikon torstaina Brysselissä. Viron puolustusministeri Hanno Pevkur totesi, että Naton uudet operatiiviset aluesuunnitelmat ovat jo valmiita toteutukseen. Kyse on operatiivisesta suunnittelusta, joka liittyy joukkojen ja suorituskykyjen käyttöön operaatioissa, jos Venäjä tekee hyökkäyksen Naton alueelle.

– Hänen lausuntonsa on yliampuva siinä mielessä, että eihän se nyt varmaankaan ihan sitä indikoi, että kaikki olisi valmista, Juha Pyykönen sanoo Verkkouutisille.

– Pevkurin lausunnot ymmärtääkseni väittävät, että sekä suunnitelmat että niiden toteuttamiseen tarvittavat suorituskyvyt olisivat jo valmiina. Oma käsitykseni on, että operatiiviset suunnitelmat voivat ollakin pääpiirteissään valmiita, mutta suorituskyvyt vaativat vielä tekemistä.

Pyykösen mukaan on toki mahdollista, että Yhdysvallat on luvannut Viroon tietyn määrän joukkoja tämän suunnitelman mukaisesti, jolloin asia olisi niin kuin Pevkur sanoo.

– Mutta me emme voi sitä tietää, Pyykönen toteaa.

Naton huippukokouksessa Vilnassa hyväksyttiin viime kesänä operatiiviset suunnitelmat kolmelle alueelle – pohjoiseen (Euroopan arktinen alue ja Pohjois-Atlantti), keskustaan (Itämeren alue ja Keski-Eurooppa) ja etelään (Välimeren ja Mustanmeren alue).

Puolustusliitto on myös lisännyt uuden joukkorakenteensa myötä nopeammassa valmiudessa olevien joukkojen määrää – kymmenen päivän valmiudessa 100 000, kuukauden valmiudessa 200 000 ja puolen vuoden valmiudessa 500 000 sotilasta.

– Ne suunnitelmat voivat olla valmiita hyvin pitkälti. Se ei sinänsä olisi ihme. Ja niissä on myös jokin varaus Ruotsille. Ja tästä on varmasti epävirallisesti sovittu Ruotsin kanssa, että kun he liittyvät puolustusliittoon, niin he investoivat tietyllä tavalla kollektiivisen puolustukseen. Tämä sitten virallistetaan, kun Ruotsista tulee Naton jäsen, Pyykönen sanoo.

Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitos FOI:n tutkimusjohtaja Robert Dalsjö arvioi Verkkouutisille vuoden vaihteessa, että Nato on kaavaillut täysjäsenyyttä odottavalle Ruotsille velvoitteita alueellisissa operatiivisissa suunnitelmissaan ja joukkorakenteessaan. Unkarin parlamentti hyväksyi maanantaina Ruotsin Nato-jäsenyyden. Ratifiointi edellyttää vielä presidentin allekirjoitusta.

Dalsjön kuuleman mukaan Nato edellyttäisi Ruotsilta kahden maavoimien prikaatin asettamista liittokunnan kollektiivisen puolustuksen käyttöön kriisi- tai sotatilanteessa.

Signaali Moskovaan

Juha Pyykönen arvelee, että Viron puolustusministeri haluaa lähettää lausunnollaan viestin Moskovan suuntaan:

– Nato on pitkällä suunnittelussaan ja te olette myöhässä – ei kannata enää yrittää aggressioita.

Länsimaista on kuultu viime aikoina varoituksia siitä, että Venäjä voi laajentaa aggressiotaan Naton itärajalle seuraavan 4–5 vuoden aikana.

Nato vahvistaa parhaillaan pelote- ja puolustusvalmiuttaan. Samalla se on siirtymässä sotilasstrategiassaan puhtaasti vahvistuksiin perustuvan pelotteen mallista (deterrence by reinforcement) kiistämiseen perustuvan pelotteen malliin (deterrence by denial).

Vuonna 2022 pidetyssä Madridin huippukokouksessa Nato otti ensimmäiset askeleet kohti kiistämiseen perustuvan pelotteen mallia – lähestymistapa, jossa liittokunnalla olisi kyky kiistää liittolaisten alueet Venäjän hyökkäykseltä ja puolustaa ”liittokunnan alueen jokaista tuumaa”. Liittolaiset sopivat laajentavansa Baltian maihin ja Puolaan sijoitettuja monikansallisia eFP-taisteluosastoja tarpeen vaatiessa prikaatin kokoisiksi yksiköiksi, joita nopeasti saatavilla olevat vahvistukset tukevat. Asiasta päätettiin uudelleen Vilnan huippukokouksessa heinäkuussa 2023.

 

Uusi sotilaspiiri Suomen rajalle – ”Venäjä valmistautuu suureen sotaan”

Venäjän diktaattori Vladimir Putin allekirjoitti maanantaina määräyksen, jolla Suomen rajalle muodostettiin jälleen Leningradin sotilaspiiri. Se yhdistettiin vuonna 2010 Moskovan sotilaspiiriin ja niistä muodostettiin Venäjän Läntinen sotilaspiiri.

Nyt Komin tasavallan, Arkangelin ja Murmanskin alueet ja Nenetsien autonominen piirikunta siirtyvät Venäjän Pohjoisen laivaston alta uuteen Leningradin sotilaspiiriin. Myös Pohjoinen laivasto siirtyy uuteen sotilaspiiriin. Läntinen sotilaspiiri jakautuu samalla Moskovan ja Leningradin sotilaspiireihin.

Kreml on viestinyt muutosten olevan vastaus muun muassa Suomen Nato-jäsenyyteen.

Vladimir Putin totesi esimerkiksi viime vuoden joulukuussa Venäjän vahvistavan sotilaallista läsnäoloaan Suomen lähellä. Venäjän johtaja väitti samassa yhteydessä, ettei Suomen ja Venäjän välillä ollut ennen ongelmia, mutta nyt niitä tulee. Moskovasta viestittiin jo ennen Suomen Nato-prosessin alkua, että Venäjä tulisi vastaamaan mahdolliseen jäsenyyteen ”sotilasteknisin keinoin”.

Venäläinen sotilasasiantuntija Juri Fedorov arvioi viime vuoden lokakuussa, että muutokset Luoteis-Venäjän joukkojen rakenteissa kielivät valmistautumisesta sotaan Suomea ja Baltian maita vastaan.

Fedorov muistutti, että kyse on valmisteluista Ukrainan sodan jälkeistä aikaa varten. Tällä hetkellä Leningradin sotilaspiirin maajoukot ovat visusti kiinni Ukrainassa. Asiantuntija laski, että paikalla on vain noin viidennes joukoista eivätkä nekään ole taisteluvalmiita. Venäjän kykyä mobilisoida, kouluttaa ja järjestää joukot uusiin sotilaspiirin tasoisiin ryhmityksiin ainakin lyhyellä aikavälillä on epäilty muissakin aiemmissa asiantuntija-arvioissa.

Venäjän läntisen sotilaspiirin joukkoja Zapad 2021 -harjoituksessa. www.mil.ru

ISW-ajatushautomon asiantuntijoiden mukaan Moskovan ja Leningradin sotilaspiirien uudelleen muodostamisella tavoitellaan lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä Venäjän Ukraina-operaatioiden keskittämistä ja pitkällä aikavälillä valmistautumista ”mahdolliseen tulevaisuuden suureen tavanomaiseen sotaan Natoa vastaan”.

Ukrainan sodan johtamisen ja joukkojen asemoinnin Natoa vastaan katsotaan vaatineen liikaa Läntiseltä sotilaspiiriltä. ISW:n mukaan tilanne helpottuu muutosten myötä, kun Moskovan sotilaspiiri ottaa vastattavakseen Ukrainan ja Puolan ja Leningradin sotilaspiiri Naton koillisrajan.

Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Pentti Forsström arvioi aiemmin Verkkouutisille, että Venäjä tuskin valmistelee varsinaista hyökkäyssotaa Suomea tai Baltian maita vastaan.

Hänen mukaansa syytä huoleen Suomessa ei ole.

– Venäjän näkökulmasta tarkasteltuna on aika ilmeistä, miksi maan luoteisosan joukkoja järjestellään uudestaan, kun tilanne on yhden rajavaltion osalta muuttunut. Kyllä se aiheuttaa reaktioita, eikä sitä sovi kiistää, Forsström totesi Suomen Nato-jäsenyyteen viitaten.

Muutokset liittyvät tutkijan mukaan Venäjän asevoimien normaaliin toimintaan eikä sinänsä johonkin uuteen kehityssuuntaan.

– Mehän olemme eläneet Leningradin sotilaspiirin vieressä jo aika kauan. Ei tässä siinä mielessä ole mitään uutta. Heikäläisittäin sotilaspiirin muutos on kuitenkin erittäin isoa asia, kun aluejako ja kutsuntajärjestelmä muuttuvat. Se on myös organisatorinen muutos.

Forsström huomautti, että kyse on myös Kremlin informaatiovaikuttamisesta.

– Presidentti Putin kertoi aikaisemmin julkisesti, että tällainen muutos tapahtuu. Se tarkoittaa silloin sitä, että asiasta on päätetty ja se voidaan tuoda julkisuudessa tietyllä tavalla esille. Tätä ei ole suunnattu pelkästään suomalaiselle yleisölle vaan myös tavallisille venäläisille. Tämä liittyy venäläiseen diskurssiin, jossa puhutaan niin sanotuista sotilasteknisistä muutoksista. Eli omalle kansalle ilmoitetaan, että tilannemuutoksiin reagoidaan.

LUE MYÖS:
Tiedustelun raportti varoittaa: Venäjä vahvistaa joukkojaan Suomen lähellä
Venäjä on valmistautunut sotaan jo pitkään – näin suunnitelmat Suomenkin rajalla muuttuvat
Venäläinen sotilasasiantuntija: Moskova valmistautuu sotaan Suomea ja Baltiaa vastaan

”Historiallinen päivä” – Ruotsin Nato-matka lähes maalissa

Unkarin parlamentti hyväksyi maanantaina Ruotsin Nato-jäsenyyden äänin 188–6.

Asia etenee seuraavaksi presidentin allekirjoitettavaksi. Tehtävää hoitaa tilapäisesti parlamentin puhemies László Kövér.

Dagens Nyheter -lehden mukaan allekirjoituksen ei odoteta vievän muutamaa päivää enempää.

Parlamentti äänesti asiasta heti kevätistuntokautensa alussa. Unkari oli viimeinen Nato-maa, joka ei ollut hyväksynyt Ruotsin jäsenhakemusta.

Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson sanoo maan olevan valmis ottamaan vastuunsa euroatlanttisesta turvallisuudesta.

– Tänään on historiallinen päivä. Kaikkien Nato-maiden parlamentit ovat nyt äänestäneet Ruotsin jäsenyyden puolesta, Ulf Kristersson kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kehui Unkarin parlamentin tuoretta päätöstä.

– Nyt kun kaikki liittolaiset ovat hyväksyneet asian, tulee Ruotsista 32. Nato-maa. Ruotsin jäsenyys tekee meistä kaikista vahvempia ja kohentaa turvallisuuttamme, Stoltenberg toteaa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö onnitteli Ruotsin pääministeriä viestipalvelu X:ssä.

– Nyt on myös Unkari, joka oli viimeinen jäsenmaa, ratifioinut Ruotsin Nato-hakemuksen. Odotamme saavamme naapurimme liittoon. Se myös täydentää oman jäsenyytemme, Sauli Niinistö sanoo.

Unkarin parlamentti äänesti Ruotsin Nato-jäsenyyden puolesta

Unkarin parlamentti on äänestänyt Ruotsin Nato-jäsenyyden puolesta.

Asiaa koskevaa esitystä kannatti 188 kansanedustajaa. Vastustajia oli vain kuusi.

Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointi edellyttää vielä presidentin allekirjoitusta. Presidentti Katalin Novák erosi tehtävästään kyseenalaisen armahduksen herättäneen kohun seurauksena.

Fidesz-puolueen edustaja, parlamentin puhemies László Kövér hoitaa tehtävää seuraavan presidentin virkaanastumiseen saakka.

Ratifiointiesitys lähetetään viiden vuorokauden kuluessa presidentille. Hänellä on viisi päivää aikaa joko allekirjoittaa se tai palauttaa asia parlamentille.

Unkari oli viimeinen Nato-maa, joka ei ollut hyväksynyt Ruotsin jäsenhakemusta. Turkki ratifioi hakemuksen tammikuun lopulla.

Nato-jäsenyyteen valmistautuva Ruotsi: Nojaamme Suomen neuvoihin

Suomi on nyt Ruotsin läheisenä tukena maan valmistautuessa Naton täysjäsenyyteen, kertoo Ruotsin sotilasedustaja puolustusliitossa, vara-amiraali Jonas Haggren SVT:lle. Ruotsin kuoppainen Nato-tie on tulossa päätökseen maanantaina, kun Unkarin odotetaan viimeisenä Nato-maana hyväksyvän Ruotsin jäsenhakemuksen.

Ruotsin Nato-edustustossa valmistaudutaan nyt täysjäsenyyden mukanaan tuomiin muutoksiin. Ruotsista tulee osa niin puolustusliiton hallintoa kuin puolustussuunnitelmia. Edustuston muutto nykyisistä toimitiloistaan Naton Brysselin päämajaan on edessä vasta puolentoista vuoden päästä, Haggren kertoo.

Suomi on neuvonut Ruotsia Naton organisaatioon integroitumisessa, vara-amiraali paljastaa.

– Saamme hyvää apua Suomelta, he ovat erittäin hyvä ystävä johon nojata ja jonka kokemuksiin tutustua.

Yksi Suomen Natoon liittymisen tärkeimmistä kokemuksista on saadun informaation määrän merkittävä lisääntyminen, Haggren kertoo.

Nato-jäsenyys tulee luonnollisesti myös vaikuttamaan Ruotsin puolustusvoimiin, upseeri kertoo. Haggren toteaa kuitenkin puolustusvoimien tehneen jo vuosien ajan läheistä yhteistyötä Naton kanssa, mutta myöntää ”liittolaisen” ajatusmalliin totuttautumisen vievän aikansa.

Unkari ostaa Ruotsilta neljä hävittäjää – sai tilaisuuden muuttaa kantaansa

Unkari on ostamassa Ruotsilta neljä Jas 39 Gripen -hävittäjää. Asiasta kertoivat Unkarin ja Ruotsin pääministerit Viktor Orbán ja Ulf Kristersson tiedotustilaisuudessa. Tilaisuus järjestettiin Kristerssonin vierailun yhteydessä Unkarin pääkaupungissa Budapestissa perjantaina.

Unkarilla on entuudestaan liisattuna Ruotsista 14 hävittäjää. Ne siirtyvät Unkarin omiksi vuonna 2026.

Unkari on viimeinen Nato-maa, joka ei ole ratifioinut Ruotsin Nato-jäsenhakemusta. Viktor Orbán mainitsi tiedotustilaisuudessa, että maanantaina 26. helmikuuta on Unkarin parlamentin kevätkauden avaava kokous, jossa ”prosessi saadaan päätökseen”.

Orbánin mukaan hävittäjähankinnan ja Nato-jäsenyyden ratifioinnin välillä ei kuitenkaan olisi suoraa yhteyttä. Mikä sai Orbánin ja hänen johtamansa valtapuolue Fideszin muuttamaan mieltään, media kysyi Orbánilta tiedotustilaisuudessa.

– Kyse ei ole mielen muuttamisesta, me kävimme läpi prosessin, Orbán sanoi. Tähän prosessiin kuului luottamuksen rakentamista, ja tiedotustilaisuudessa Kristersson ja Orbán kehuivat, miten Ruotsi ja Unkari ovat historiassa tukeneet toisiaan.

Orbán muisteli myös, miten Unkarin hyväksymisprosessi Euroopan unionin jäseneksi vuonna 2004 kesti pidempään kuin mitä Unkarissa toivottiin ja lisäsi, että silloin Ruotsi tuki Unkarin jäsenyyden nopeampaa hyväksymistä.

Unkarilainen Telex kirjoittaa, että on edelleen epäselvää, mitä Orbán ja hänen puolueensa edustajat tavoittelivat viivyttelyllään. Ruotsissa taas arvioidaan, että vaikka hävittäjäkaupalla ja Nato-jäsenyyden ratifioinnilla ei ole toisiinsa suoraa yhteyttä, ne ovat toistensa kannalta merkityksellisiä.

Ruotsissa yleisradioyhtiö SVT:n senioritoimittaja ja politiikan kommentaattori Mats Knutsonilla saattaa olla vastaus.

– Tämä antaa Unkarille tilaisuuden muuttaa kantaansa. Syksyn ja talven aikana olemme kuulleet unkarilaisilta poliitikoilta erittäin rankkaa kritiikkiä, emmekä kaikkien vähiten Orbánin oman Fidesz-puolueen edustajilta. Kritiikissään he ovat uskoneet, että Ruotsi kritisoi heitä eikä keskinäistä luottamusta ole, Knutsson sanoi.

Nyt perjantain tiedotustilaisuudessa sävy oli kuitenkin se, että luottamus on ollut korjattavissa keskusteluissa, joita on käyty pääministerien välillä.

– Nyt tämänpäiväisen lehdistötilaisuuden jälkeen ei ole mitään syytä epäillä sitä, että Unkari hyväksyy Ruotsin Nato-jäsenyyden maanantaina.

Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson ja Unkarin pääministeri Viktor Orbán Budapestissa perjantaina. AFP / LEHTIKUVA / ATTILA KISBENEDEK

 

Naton pääsihteeri: Ukraina voi iskeä kohteisiin Venäjälle F-16-hävittäjillä

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoo Radio Free Europelle, että oppositiopoliitikon Aleksei Navalnyin kuolema ja Venäjän ensimmäiset saavutukset taistelukentällä kuukausiin auttavat kiinnittämään Naton ja sen liittolaisten huomion kiireelliseen tarpeeseen tukea Ukrainaa.

Hänen mukaansa Ukrainan joukkojen vetäytyminen Avdijivkasta kuukausia kestäneiden intensiivisten taistelujen jälkeen osoittaa, että tarvitaan lisää sotilaallista apua ”varmistaakseen, että Venäjä ei älä saa lisää voittoja.”

– Uskon vahvasti, että paras tapa kunnioittaa Aleksei Navalnyin muistoa on varmistaa, ettei presidentti Vladimir Putin voita taistelukentällä, vaan että Ukraina voittaa, Stoltenberg sanoi.

Ukrainan liittolaiset ovat keskittyneet seuraamaan Yhdysvaltain 61 miljardin dollarin sotilasapupaketin käänteitä, Stoltenberg sanoi, mutta vaikka se on edelleen jumissa edustajainhuoneessa, muut maat, kuten Ruotsi, Kanada ja Japani, ovat lisänneet apuaan.

Ruotsi julkisti 15. avustuspakettinsa ja tähän mennessä suurimman sen jälkeen, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksensä kaksi vuotta sitten. Ruotsin 7,1 miljardin kruunun eli noin 632 miljoonan euron arvoinen paketti sisältää muun muassa taisteluveneitä, miinoja, tykistöammuksia ja ilmapuolustusta.

Kanadan puolustusministeriö sanoi 19. helmikuuta nopeuttavansa yli 800 lennokin toimittamista Ukrainalle.

Tokion lisäapu on 98 miljoonaa euroa Ukrainan jälleenrakentamiseen sodan jälkeen, mukaan lukien miinanraivauksen ja infrastruktuurikohteita.

– Tietenkin olemme keskittyneet Yhdysvaltoihin, mutta näemme myös, kuinka muut liittolaiset todella tehostavat ja tarjoavat merkittävää tukea Ukrainalle, Stoltenberg sanoi.

Kysymykseen siitä, milloin Ukraina voi ottaa käyttöön F-16-hävittäjiä, pääsihteeri sanoi, ettei sitä voida vielä sanoa.

Hän toteaa, että Ukrainan liittolaiset haluavat niiden olevan käytössä mahdollisimman pian. Toisaalta hän sanoi, että F-16-koneiden vaikutus on vahvempi, jos lentäjät ovat hyvin koulutettuja ja huoltohenkilöstö sekä muu tukihenkilöstö ovat hyvin valmistautuneita.

– Joten mielestäni meidän on kuunneltava sotilasasiantuntijoita tarkalleen, milloin olemme valmiita tai milloin liittolaiset ovat valmiita toimittamaan F-16-koneita. Mitä pikemmin, sitä parempi, hän muotoili.

Ukraina on aktiivisesti toivonut Yhdysvalloissa valmistettuja F-16-hävittäjiä helpottaakseen Venäjän ylivoiman torjumista. Yhdysvallat hyväksyi elokuussa F-16-koneiden lähettämisen Ukrainaan Tanskasta ja Hollannista heti, kun lentäjäkoulutus on saatu päätökseen.

Jokainen liittolainen päättää toimittaako F-16-koneita Ukrainaan, ja liittolaisilla on erilainen politiikka, Stoltenberg sanoi.

– Mutta Ukrainan sota on hyökkäyssota ja Ukrainalla on oikeus puolustukseen, mukaan lukien iskeminen laillisiin Venäjän sotilaskohteisiin Ukrainan ulkopuolella, Stoltenberg totesi.

Timo Heinonen: Suomen viesti Natossa on selkeä

Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen painottaa kokoomuksen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuorossa Suomen valmiutta ja aktiivisuutta Naton jäsenenä eduskunnan keskustellessa valtioneuvoston selonteosta puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024.

– Päätös osallistua Naton rauhan ajan tehtäviin vuoden sisällä liittymisestä on osoitus suhtautumisestamme jäsenyyteemme: olemme alusta lähtien olleet valmiita osallistumaan vastuunkantoon koko liittokunnan puolustuksesta ja pelotteesta, Heinonen aloittaa.

Heinonen korostaa, että Suomen osallistuminen Naton rauhan ajan tehtäviin kehittää Suomen omaa toimintaprofiilia Natossa.

– Vuonna 2024 Suomi on osallistumassa Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin merivoimilla ja ilmavoimilla. Osallistuminen edistää myös maamme Nato-integraatiota, Suomen joukkojen osaamista ja siten myös puolustuskykyämme, Heinonen sanoo.

– Olemme johdonmukaisesti korostaneet Nato-jäsenyytemme lisäävän Itämeren alueen vakautta. Osallistumisemme edistää konkreettisesti lähialueemme turvallisuutta, Heinonen jatkaa.

Heinonen nostaa esille myös kevään jälkeen häämöttävän Naton Washingtonin huippukokouksen. Heinonen mainitsee Suomen kannalta kolme tärkeää asiaa.

– Ensiksi alleviivaamme Naton yhtenäisyyttä. Liittolaisten on yhdessä ajettava pelotteen ja puolustuksen vahvistamista. Avointen ovien periaate on perustavanlaatuinen osa Naton uskottavuutta. Sveriges plats är i Nato, Heinonen sanoo.

– Toiseksi, tukemme Ukrainaa. Suhtaudumme myönteisesti Ukrainan Nato-jäsenyyteen. Suomelle on tärkeää, että liittolaiset jatkavat pitkäjänteistä materiaali- ja rahallista tukea Ukrainalle, Heinonen jatkaa.

– Kolmanneksi, Nato-maiden on nostatettava puolustusmenoja Naton toivomalle tasolle. Suomella pitää olla konkreettinen suunnitelma siitä, miten puolustusmenot pidetään pitkäjänteisesti riittävällä tasolla. Kannustamme liittolaisia saavuttamaan kyseisen tavoitteen, Heinonen päättää.

Ruotsin Nato-jäsenyys voi ratketa ensi viikon alussa

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen uskoo Ruotsin Nato-prosessin olevan vihdoin lähellä maaliviivaa.

Unkarin valtapuolue Fideszin mukaan maan parlamentti voisi äänestää asiasta ehkä jo ensi maanantaina. Ryhmäjohtaja Máté Kocsis pyysi kirjeessään puhemiehelle, että äänestys järjestettäisiin kevätistuntokauden ensimmäisenä päivänä. Hänen mukaansa Fidesz aikoo tukea Ruotsin Nato-jäsenyyttä.

Turkki hyväksyi asian tammikuun lopulla. Unkari on ainoa Naton 31 jäsenmaasta, joka ei ole ratifioinut Ruotsin jäsenhakemusta. Viivyttely on kestänyt 18 kuukautta.

– Tämä aikataulu näyttää nyt käyvän toteen ja jopa nopeassa tahdissa. Hyvä niin, Ruotsi saatava pian jäseneksi Naton Pohjois-Euroopan puolustuksen kannalta. Todennäköisesti Unkarin ongelmat kasaantuneet liian suuriksi, Henri Vanhanen kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Hän viittaa tammikuun lopulla esittämäänsä arvioon, jonka mukaan Unkarin hidastelu loppuisi todennäköisesti helmikuun lopulla tai viimeistään alkukeväästä.

Ruotsin pääministeri Ulf Kristerssonin matkustaa perjantaina tapaamaan Unkarin pääministeri Viktor Orbánia.

– Tällöin jäsenyyden eteneminen lähes varmaa, muutoin ei vierailua tulisi. Mielestäni hyvä päätös, kyseessä ei myönnytys vaan reaalidiplomatia, joka nopeuttaa asiaa, Vanhanen toteaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)