”Ukrainan Nato-kutsu todistaisi Kremlin strategisen virheen”

Ukrainan Nato-suhteen tiivistäminen oli yksi Washingtonissa 9.–11. heinäkuuta järjestetyn Naton huippukokouksen pääaiheista.

Julkilausumassaan kokoukseen osallistuneet valtiojohtajat ilmaisivat tinkimättömän tukensa puolustustaistelua käyvälle Ukrainalle ja julistivat Ukrainan tien Naton jäseneksi olevan peruuttamaton.

Vaikka Naton tuki Ukrainalle vaikuttaa edelleen horjumattomalta, ukrainalaisten maailmankongressin puheenjohtaja Paul Grod pitää valitettavana, että huippukokouksessa ei päätetty esittää Ukrainalle muodollista kutsua liittokunnan jäseneksi. Tämä kertoo hänen mielestään siitä, että nykyisten jäsenmaiden keskuudessa vallitsee jyrkkiä näkemyseroja Ukrainan liittymisen edellytyksistä.

– Kielteiset näkemykset keskittyvät siihen, että vastakkainasettelun Kremlin kanssa pelätään kärjistyvän entisestään. Vastustajat väittävät, että kutsumalla Ukrainan jäsenekseen Nato saattaisi pian päätyä sotaan Venäjää vastaan. Monet Ukrainan Nato-jäsenyyden kannattajat puolestaan pitävät maan pitämistä geopoliittisen epävarmuuden tilassa virheenä, joka on omiaan vain rohkaisemaan Moskovaa ja pitkittämään sotaa, eri puolilla maailmaa elävien miljoonien ukrainalaisten diasporaa edustava Grod toteaa Atlantic Council -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.

Ainutlaatuinen taistelukokemus

Nato-jäsenyysprosessin aloittaminen olisi Paul Grodin mukaan perusteltua ensinnäkin siksi, että se pakottaisi Venäjän arvioimaan uudelleen imperialistisia pyrkimyksiään Ukrainan suhteen.

– Muodollisella jäsenyyskutsulla Ukrainalle ja ilmoituksella liittymisneuvottelujen aloittamisesta Nato lähettäisi Moskovaan selkeän viestin siitä, että haaveet Ukrainan alistamisesta ja Venäjän imperiumin palauttamisesta ovat turhia. Se olisi nyky-Venäjälle käännekohta, joka todennäköisesti pakottaisi maan miettimään roolinsa maailmassa uusiksi, Grod sanoo.

Toteutuessaan Ukrainan jäsenyys hänen mukaansa myös vahvistaisi entisestään maailman vahvinta puolustusliittoa.

– Ukrainalla on yksi Euroopan suurimmista, kyvykkäimmistä ja innovatiivisimmista armeijoista. Vastoin odotuksia ukrainalaiset joukot ovat jo lähes kahden ja puolen vuoden ajan vastustaneet menestyksekkäästi Venäjän armeijaa, jota on pidetty maailman toiseksi voimakkaimpana. Naton jäsenenä Ukraina vahvistaisi Euroopan turvallisuutta tuoden mukanaan ainutlaatuisen taistelukokemuksensa ja edistyneimmän osaamisensa, hän toteaa.

Ukrainan kutsuminen Naton jäseneksi myös pidättelisi hänen mukaansa Venäjää ryhtymästä uusiin hyökkäyksiin tai muihin pahantahtoisiin toimiin muualla Euroopassa todistamalla vastaansanomattomasti, että Kremlin sotilaallinen aggressio on kääntynyt tarkoitustaan vastaan.

Ukrainan sitoutuneisuutta Natoon ei olisi aihetta epäillä, sillä lukuisten mielipidemittausten mukaan noin kolme neljäsosaa ukrainalaisista kannattaa maansa jäsenyyttä puolustusliitossa, hän muistuttaa. Osuus on tuntuvasti suurempi kuin monissa Naton nykyisissä jäsenmaissa.

”Meidän vaihtoehdoksemme jää varautua Donald Trumpiin”

Kansanedustaja Jarno Limnellin (kok.) mukaan Suomen on varauduttava vallanvaihtoon Valkoisessa talossa ja Yhdysvaltojen läsnäolon vähentymiseen Euroopassa.

– Yhdysvallat on maailman ainoa suurvalta. Juuri nyt sen sisäpoliittinen polarisaatio ruokkii globaalia vastakkainasettelua. Ilmiö ei ole uusi, mutta huolestuttavaa on, ettei sille näy loppua: ennemmin vaikuttaa siltä, että nationalismi, protektionismi ja kansainvälisestä yhteistyöstä irtaantuminen on vasta alussa, Limnell kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan.

– Venäjä ei välitä sopimuspohjaisesta maailmanjärjestyksestä, Kiina ei välitä ihmisoikeuksista ja nyt Yhdysvallatkin vaikuttaa sulkeutuvan muulta maailmalta ennennäkemättömällä tavalla, hän jatkaa.

Tällä hetkellä Limnellin mukaan näyttää todennäköiseltä, että Donald Trump voittaa presidentinvaalit marraskuussa.

– Suomi ei valitse USA:n presidenttiä eikä käytä äänivaltaa sen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, joten meidän vaihtoehdoksemme jää varautua ja sopeutua. Parhaiten tämä onnistuu, kun Naton eurooppalaiset jäsenmaat jatkavat oman puolustuksensa vahvistamista, Limnell kirjoittaa.

Puolustusliitto Natossa 23 maata 32:sta on saavuttanut puolustusbudjettitavoitteen eli kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Myös Ukrainan tukeminen on Limnellin mukaan ottanut hitaita mutta varmoja askeleita eteenpäin.

– Takapakkia ei ole varaa ottaa missään Euroopan maassa: ei Unkarissa eikä Saksassa. Ukrainan ja Euroopan turvallisuus kulkevat käsi kädessä, ja sen eteen meidän on töitä tehtävä. Suomen etu on vahva Eurooppa, tapahtui muualla maailmalla mitä tahansa – ja oli Yhdysvaltain presidentti kuka tahansa.