Verkkouutiset

Nato

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

USA:n evp-kenraali: Venäjä-linjamme on väärä – olemme jo sodassa

Evp-kenraali, Yhdysvaltojen Euroopan joukkojen komentajana vuosina 2014-2018 toiminut Ben Hodges tyrmää suorin sanoin maansa Venäjä-politiikan. Hodges kommentoi aihetta Naton Washingtonin huippukokouksen aikana Hudson Institute-ajatushautomon järjestämässä keskustelutilaisuudessa.

Hodgesin mukaan Venäjä on käytännössä jo sodassa Yhdysvaltojen kanssa. Evp-kenraali kehottaa maataan ”heräämään” tilanteeseen.

– T-72-vaunut ja Suhoit eivät ehkä iske Nato-maihin, mutta he ovat ehdottomasti sodassa. GPS-häirintä, sabotaasi, vaalivaikuttaminen, piittaamattomuus kansainvälisestä oikeudesta, öljyn myyminen Kiinalle ja Intialle kelvottomista rekisteröimättömistä aluksista, joilla rahoilla he ostavat ammuksia ja lennokkeja Pohjois-Korealta ja Iranilta tappaakseen viattomia ukrainalaisia, Hodges luettelee Venäjän toimia.

Hodgesin mukaan Ukrainan tukemiseen suhtaudutaan myös Yhdysvalloissa vieläkin liian varovaisesti. Tavoitteen pitäisi olla Venäjän sotilaallinen tappio.

– He ovat ehdottomasti sodassa kanssamme, mutta jostain syystä tässäkin kaupungissa on paljon ihmisiä joiden mielestä Venäjä on suurvalta, jonka romahtaminen olisi kauheaa ja jonka pelätään voivan käyttää ydinasetta. Joten meidän linjamme Venäjän suhteen näyttäisi olevan eskalaation välttäminen, kun sen pitäisi olla Venäjän lyöminen. Auttakaa Ukrainaa kukistamaan Venäjä, lyökää heidät takaisin, Hodges julisti yleisön taputtaessa evp-kenraalin puheille.

Venäjän lyöminen ei Hodgesin mukaan edellytä yhtäkään länsisotilasta, mutta kylläkin lännen poliittista määrätietoisuutta. Lännen strateginen intressi on päättää Venäjän valloitussuunnitelmat opettamalla venäläiset elämään omien rajojensa sisäpuolella, Hodges linjasi.

Johtavalta yhdysvaltalaispoliitikolta täyslaidallinen Viktor Orbanille

Vaikutusvaltainen yhdysvaltalaissenaattori Mitch McConnell kommentoi perjantaina päättynyttä Naton huippukokousta myönteisin sanankääntein Punchbowl News-sivuston uutiskirjeessä. Vähemmistöjohtajana toimiva McConnell on senaatin korkea-arvoisin republikaani. Uutiskirjeessä hän kehottaa puolueensa oikeistoa tekemään pesäeroa Washingtonin kokoukseen osallistuneeseen Unkarin pääministeri Viktor Orbaniin.

Kansallismielisellä ja maahanmuuttokriittisellä Orbanilla on runsaasti ihailijoita republikaanien oikeistosiivessä, ja Orban tapasi aikaisemmin tällä viikolla Yhdysvaltojen presidentiksi pyrkivän Donald Trumpin Floridassa. Unkari aloitti heinäkuussa EU:n kiertävänä puheenjohtajana, ja pääministerin vierailut Venäjällä ja Kiinassa ovat herättäneet muissa EU-maissa runsaasti arvostelua.

McConnellin mukaan republikaanien oikeisto ja Orban ovat kuitenkin ulkopolitiikassa eri linjoilla. Monet republikaanit toivovat Yhdysvaltojen keskittyvän Kiinan vaikutusvallan patoamiseen Aasiassa, kun taas Orban on tiivistänyt yhteistyötään Xi Jinpingin hallinnon kanssa. McConnellin mukaan Unkarin pääministeri ”on täysin sängyssä kiinalaisten ja venäläisten kanssa”.

McConnell kertoo monien eurooppalaisten Nato-johtajien yksityiskeskusteluissa halunneen siirtyä Yhdysvaltojen tiukemmalle Kiina-linjalle. Senaattori iloitsee myös Nato-maiden puolustusmenojen noususta.

McConnell tunnetaan voimakkaana Ukrainan tukijana, mutta senaattorin omassa puolueessa Ukraina-tuella on myös runsaasti vastustusta. McConnell huomauttaa myös Ukrainaa tukevien republikaanien menestyneen viime aikoina puolueen esivaaleissa. Ukraina-tuki ei ole republikaaneille ”poliittinen itsemurhatehtävä”, Ukrainan presidentti Volodomyr Zelenskyin huippukokouksen aikana tavannut McConnell uskoo.

Alexander Stubb: Tästä asiasta Donald Trump oli oikeassa

Tasavallan presidentti Alexander Stubb kertoi haastattelussa luottavansa siihen, että Yhdysvaltain ulkopoliittinen linja säilyy vakaana riippumatta siitä, kuka on maan seuraava presidentti.

Presidenttiä haastatteli perjantaina konservatiivisista näkemyksistään tunnetun Fox News -kanavan juontaja John Roberts. Keskustelu alkoi Robertsin onnitteluilla Suomen Nato-jäsenyydestä.

– Myöhään, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, Stubb vastasi.

Roberts kysyi haastattelun aikana lukuisia kertoja Stubbin mielipidettä Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin terveydestä. Roberts muistutti, että myös demokraatit ovat esittäneet huolensa aiheesta.

Stubb painotti, ettei hän halua sekaantua Yhdysvaltain sisäpolitiikkaan. Hän totesi myös Washingtonissa pidetyn Nato-huippukokouksen, johon myös Biden osallistui, sujuneen hyvin.

– Katson asiaa kansainvälisten suhteiden näkökulmasta. Annoimme hyvän pelotteen Venäjää ja [Vladimir] Putinia vastaan, käytimme aika kovaa kieltä Kiinaa vastaan, Stubb sanoi.

Kun Roberts näytti Stubbille lukuisia videoita Bidenin sanoissa sekoiluista, Stubb kertoi viettäneensä huippukokouksen aikana kaksi vuorokautta yhdessä Bidenin ja 32 muun Naton valtionpäämiehen kanssa.

– Ilmapiiri oli erittäin hyvä ja keskustelut olivat hyviä ja rakentavia, Stubb sanoi.

Robertsin kysyessä Stubbin mielipidettä siitä, tarvitseeko Yhdysvallat nuoremman johtajan, Stubb kertoi seuranneensa aina tiiviisti Yhdysvaltain politiikkaa ja olevansa ”amerikkamyönteinen” (pro-American).

Hän jatkoi toteamalla hänen suurimman huolensa liittyvän Yhdysvaltojen politiikan jakautuneisuuteen ja polarisoitumiseen.

– Poliittinen keskustelunne on toksista, ja en halua vapaan maailman jäljittelevän sitä. Haluan, että kunnioitusta olisi enemmän, Stubb sanoi.

Ulkopolitiikassa Stubb taas kertoo näkevänsä Yhdysvaltain linjan erittäin vakaana. Nato muodostaa Stubbin mukaan Yhdysvaltain johtaman länsimaiden liiton, johon ei vaikuta se, kuka Yhdysvaltoja johtaa.

Haastattelussa sivuttiin myös entistä presidenttiä ja republikaanien presidenttiehdokasta Donald Trumpia.

Stubbin arvion mukaan Trump onnistui presidenttikautensa aikana saamaan Nato-maat ottamaan puolustuksen tosissaan. Siinä missä vuonna 2014 vain kolme Nato-maata käytti vaaditut kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta maanpuolustukseen, tänä vuonna luku on noussut 23:een.

Trump olikin Stubbin mukaan oikeassa siitä, että kahden prosentin rajasta on syytä pitää kiinni.

– Olisiko niin tapahtunut, jos Trump ei olisi vaatinut sitä? En usko. Olisiko niin tapahtunut ilman vallitsevaa maailmantilannetta? Tuskin. Mutta olemme menossa oikeaan suuntaan, Stubb sanoi.

Tasavallan presidentti muistutti myös, että Trumpin presidenttikauden aikana Yhdysvallat itse asiassa lisäsi sotilaallista läsnäoloaan Euroopassa.

– Uutena liittolaisena olen iloinen, että olemme rakentaneet DCA-puolustusyhteistyösopimuksen Yhdysvaltojen kanssa, Stubb sanoi.

Puolustusyhteistyötä voitaisiin tiivistää esimerkiksi jäänmurtajien suhteen, joita Yhdysvalloilla on Robertsin mukaan vain kaksi. Stubb vastasi tähän kertomalla, että maailman jäänmurtajista 80 prosenttia suunnitellaan ja 60 prosenttia rakennetaan Suomessa.

Stubb päätti haastattelun muistuttamalla katsojia, että Suomi on liittolaisena turvallisuuden luoja, ei kuluttaja.

– Meillä on yhdet Euroopan suurimmista asevoimista ja meillä on paljon amerikkalaista sotavarustusta, Stubb linjasi.

Elina Valtonen IS:lle: Viestimme on se, että Nato on vahvempi kuin koskaan

Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan Naton huippukokouksen viesti Vladimir Putinille on se, että puolustusliitto on vahvempi kuin koskaan.

– Venäjä ymmärtää vain voimaa. Ja meillä on yhdessä täällä voimaa. Nato on puolustusliitto. Me emme uhkaa Venäjää, mutta haluamme pitää huolen siitä, että Venäjä ei meidän porteillemme astu, Valtonen sanoo Ilta-Sanomille.

– Venäjän imperialistisessa ajatusmaailmassa mikään ei riitä. Vertaisin sitä jopa tietynlaiseen psykopatiaan: saat jotain, et luovu siitä ja lähdet vaatimaan seuraavaa.

Valtosen mukaan tilannetta Ukrainassa ei pidä jäädyttää, koska silloin Venäjä lähtisi hänen mukaansa hakemaan uusia tavoitteita. Esimerkiksi minkäänlaista Venäjän väitetysti esittämää rauhansuunnitelmaa ei ulkoministerin mukaan voida hyväksyä.

Ulkoministerin mukaan Naton huippukokouksessa keskusteltiin myös hybridisodankäynnistä. Valtosen mukaan hybridihyökkäysten kohteena on Euroopan lisäksi myös Yhdysvallat.

Hänen mukaansa on tärkeää, että Venäjän tekemästä sabotaasista puhutaan ääneen.

Paljastus Boris Jeltsinistä 1997 Helsingissä: Suostun sopimukseen Natosta pakotettuna askeleena

Amerikkalainen National Security Archive on julkaissut Naton 75-vuotisen huippukokouksen merkeissä uusia dokumentteja Naton ja Venäjän suhteista kylmän sodan päätyttyä.

Merkittävin tieto saattaa olla Venäjän presidentti Boris Jeltsinin suora tokaisu USA:n presidentti Bill Clintonille Mäntyniemessä aamulla 21. maaliskuuta 1997. Se on kirjattu Valkoisen talon keskustelumuistioon.

Jeltsin vastusti Naton laajentamista, mutta ei nähnyt vaihtoehtoa. Hän totesi amerikkalaismuistion mukaan näin:

– Kantamme ei ole muuttunut. On Natolle virhe siirtyä itään päin. Mutta minun on ryhdyttävä toimiin lievittääkseni tämän kielteisiä seurauksia Venäjälle. Olen valmis tekemään sopimuksen Naton kanssa, en siksi, että haluaisin, vaan koska se on pakotettu askel. Tänään ei ole muuta ratkaisua, Boris Jeltsin sanoi presidenttien kahdenvälisessä keskustelussa.

Monet amerikkalaiset ovat jälkeenpäin kuvailleet Boris Jeltsinin kantaa ”suostumukseksi” tai ”vastahakoiseksi hyväksynnäksi”. Niistä ei National Security Archiven mukaan ollut kyse.

Boris Jeltsin ehdotti ”herrasmiesten sopimusta”, jota ei kirjoitettaisi paperille eikä julkistettaisi. Sen mukaan ”yksikään entinen neuvostotasavalta ei liittyisi Natoon”.

Bill Clinton puhui ehdotuksen nurin. Hänen mukaansa meneillään oli jo pyrkimys muuttaa vaikutelma Natosta ”jonakin joka on suunnattu Venäjää vastaan”.

– Jos sopisimme että yksikään entisen Neuvostoliiton jäsen ei voi liittyä Natoon, se olisi huono asia yrityksellemme rakentaa uusi Nato, mutta se olisi myös huono asia yrityksellesi rakentaa uusi Venäjä, Clinton totesi Jeltsinille.

– Se kauhistuttaisi pienempiä maita jotka nyt työskentelevät hyvin kanssanne ja kanssamme Bosniassa ja muualla. Ajatelkaa isäntiämme täällä Suomessa; presidentti Ahtissari (sic) kertoi minulle illalla että asenteemme (Naton) tulevaisuuden laajentumiseen on oikein. Hän sanoi että Suomi ei ole pyytänyt päästä Natoon, ja niin kauan kuin kukaan ei kerro Suomelle ettei se voi liittyä Natoon, niin Suomi voi pysyä itsenäisenä suhteessaan PFP:iin ja USA:han ja Venäjään, Clinton jatkoi.

PFP eli Partnership for Peace on Naton kumppanuusohjelma. Suomi liittyi siihen 1994 sitä perustettaessa.

Nato jyrähti Kiinalle ja lupasi miljarditukea Ukrainalle

Naton Washingtonissa kokoontunut huippukokous hyväksyi keskiviikkoiltana julkilausuman, jossa Nato-maat lausuvat näkemyksiään turvallisuustilanteesta.

Julkilausuman sisällöstä kertoo muun muassa Yle.

Venäjä on edelleen liittolaismaiden merkittävin ja suorin turvallisuusuhka. Venäjä on vastuussa Ukrainan sodan raakuuksista. Nato linjaa, ettei se tule koskaan tunnustamaan Venäjän Ukrainalta valloittamia alueita.

Venäjän todetaan olevan vastuussa hyökkäyksestä Ukrainaan, kansainvälisen oikeuden rikkomisesta, sotarikoksista ja tuhansien siviilien kuolemista.

Naton mukaan hybridiuhat voivat ylittää yhteisen puolustuksen kynnyksen. Sabotaasi, rajaloukkaukset, elektroninen häirintä ja disinformaatio ovat uhkia, joita Venäjä käyttää. Myös Suomen korostama välineellistetty maahanmuutto mainitaan. Liitto on valmis tarvittaessa vastaamaan uhkiin.

Nato linjaa, että Kiina mahdollistaa Venäjän sodan Ukrainassa, kaupankäynnillä ja kumppanuudella. Naton asenne on koventunut Kiinaa kohtaan. Kiina yrittää muuttaa kansainvälistä järjestystä yhdessä Venäjän kanssa.

Nato vetoaa, ettei Kiina möisi Venäjälle kaksikäyttötuotteita kuten aseiden osia ja raaka-aineita, tai se pilaa maineensa. Nato toivoo, että Kiina vähentäisi strategisia riskejä ja toimisi läpinäkyvästi.

Nato tukee Ukrainaa sodassa antamalla lisää aseita ja valmistaa sitä Naton jäseneksi. Ensi vuodelle luvataan 40 miljardin tuki.

Julkilausuman mukaan Ukraina etenee kohti Naton jäsenyyttä, mutta toistaiseksi maasta ei tule sotilasliiton jäsentä.

Naton tuki Ukrainalle tulee sisältämään lupauksia koulutuksen tukemisesta ja asetoimitusten jatkamisesta siten, että Ukraina pärjää sodassa.

Nato linjaa myös yltävänsä tavoitteeseen, että maat käyttävät puolustukseen yhteensä kaksi prosenttia tuloistaan.

23 jäsenmaata 32:sta käyttää nyt puolustukseensa rahaa vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Yhteinen kahden prosentin tavoite täyttyy, vaikka jokainen maa ei vielä ylläkään omaan tavoitteeseensa.

Julkilausumassa maat toteavat, että nykyinen rahoitus ei tule riittämään. Puolustukseen tullaan Nato-maiden mukaan tarvitsemaan vielä enemmän rahaa kuin nykyiset 2 prosenttia tuloista, jotta puolustuksen puutteet saadaan korjattua ja jännitteisen turvallisuusympäristöön voidaan vastata.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb kommentoi huippukokouksen antia myöhään keskiviikkoiltana Suomen aikaa pitämässään tiedotustilaisuudessa.

– Ensimmäinen työistunto on takana päin, Suomena voimme olla tyytyväisiä päivän lopputulokseen ja julkilausumaan. Se on tasapainoinen ja siinä näkyy hyvin Suomen kädenjälki ja Suomen tavoitteet, presidentti Stubb totesi tiedotustilaisuudessa Ilta-Sanomien mukaan.

Stubbilta kysyttiin tiedotustilaisuudessa Naton keskeisistä määritelmistä koskien Kiinaa ja Venäjää.

– Allekirjoitamme lausunnot sellaisinaan ja olemme olleet niitä valmistelemassa. Venäjä on uhka numero yksi liittokunnalle. Kiinan uhka näkyy kielenkäytössä. Kaikki konfliktit, jännitteet ja suurvaltapolitiikka liittyvät toisiinsa, Stubb vastasi.

Stubbin mukaan Naton lausuma ei muuta Suomen ulkopolitiikkaa, joka määritellään ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa eli tp-utvassa.

Mediatietojen mukaan Kiina jyrähti välittömästi Naton julkilausumasta ja moitti Natoa ”vastakkainasettelun lietsomisesta”, koska Nato-johtajat kantoivat huolta Venäjän ja Kiinan syvenevistä suhteista.

Nato-maiden johtajat osallistuvat keskiviikkoiltana Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin isännöimälle illalliselle Valkoisessa talossa.

Jens Stoltenberg: Tämä on tilanne Ukrainan Nato-jäsenyyden kanssa nyt

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kommentoi tänään Naton huippukokouksessa Washingtonissa, että on liian aikaista sanoa, milloin Ukraina liittyy puolustusliiton jäseneksi. Hän kuitenkin painotti, että liittokunta tukee Ukrainaa järkkymättä maan polulla kohti Nato-jäsenyyttä.

Lisäksi Stoltenberg kommentoi, ettei Venäjä muodosta tällä hetkellä sotilaallista uhkaa mitään Nato-maata vastaan, sillä se on kiinni hyökkäyssodassaan Ukrainassa. Suurin riski Natolle olisi pääsihterin mukaan Venäjän voitto Ukrainassa, ja sitä ei tule sallia.

Politico-lehden haastatteleman lähteen mukaan Nato-jäsenet tulevat todennäköisesti antamaan kokouksen lopputulemana lausuman, jonka mukaan Ukrainan tie Naton jäseneksi on ”peruuttamaton”.

Suomesta 75-vuotisjuhlavuoden kokoukseen osallistuvat presidentti Alexander Stubb, ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) ja puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.). Huippukokouksen ensimmäinen varsinainen kokouspäivä keskiviikko käynnistyi Stoltenbergin puheenvuorolla.

 

Paljonko Nato maksaa? Enemmän, laski VTV

Nato-jäsenyys tulee maksamaan Suomelle enemmän kuin on arvioitu, laskee Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) ylitarkastaja Juho-Matti Paavola kirjoituksessaan.

Jäsenyyden talousvaikutuksiin liittyvä julkinen tieto on edelleen hajanaista ja epävarmaa. Tarkkaa arviota ei sen pohjalta voi tehdä, mutta kaikkineen Nato-jäsenyydestä koituvat kustannukset näyttäisivät nousevan satoihin miljooniin tai jopa miljardiluokkaan.

Nato-jäsenyyteen suoraan liittyviä kustannuksia syntyy muun muassa liittokunnan yhteisen rahoituksen maksuista sekä henkilöstön lähettämisestä Naton siviili- ja sotilasrakenteeseen.

Hallituksen esityksessä Natoon liittymisestä arvioitiin, että liittymisen kustannukset ovat noin 70–100 miljoonaa euroa vuodessa. Vuoden 2024 talousarvioesityksestä ilmeni, että hintaa tulee enemmän: pelkästään puolustusministeriön ja ulkoministeriön hallinnonaloille varattiin 99 miljoonaa euroa. Pienempiä Nato-jäsenyyteen liittyviä kustannuksia on eritelty monilla muilla hallinnonaloilla.

Suorat kustannukset tulevat todennäköisesti kasvamaan jatkossa, Paavola arvioi. Naton oman mukaan vuoteen 2028 mennessä siviili- ja sotilasmäärärahat – ja samalla Suomen maksut – kasvaisivat noin 45 prosenttia ja NSIP-ohjelman määräraha lähes 170 prosenttia. Mikäli tämä toteutuu, se tarkoittaa kymmenien miljoonien eurojen lisämenoja Suomelle.

Kustannuksiltaan merkittävimmiksi menoeriksi Paavola arvioi suorituskykytavoitteet ja isäntämaatuen. Valmisteilla olevien valmiusjoukkojen kustannuksia verrataan EU:n taisteluosaston valmiusvuoron kustannuksiin: puoli vuotta 30 noin hengen osastolla maksoi 7,4 miljoonaa. Paavola ei esitä valmiusosastolle hintalappua, mutta mainitsee että osaston kooksi on julkisuudessa esitetty 4000-5000 ihmistä.

Suomi pysyy Naton tavoitteessa pitää puolustusmäärärahat kahdessa prosentissa bruttokansantuotteesta vuoteen 2026 asti pelkästään F-35-hävittäjähankinnan ja Laivue 2020 -hankkeen johdosta. Mutta niiden jälkeen tarvitaan uusia panostuksia.

Valtiontalouden kannalta tärkeä kysymys on rahamäärän lisäksi se, kuinka suuri osa kustannuksista katetaan lisärahoituksella. Valtiovarainministeriö on korostanut, että myös puolustuksen lisäresursseja joudutaan vallitsevassa taloustilanteessa arvioimaan kriittisesti.

Nato-jäsenyyden kustannukset eivät ole toistaiseksi olleet näkyvästi esillä julkisessa keskustelussa. Osin tämä johtuu siitä, että talousvaikutuksiin liittyvä tieto on hajanaista ja täsmentymätöntä. Toisaalta vahva yksimielisyys liittyä jäseneksi ei ole lisännyt tarvetta nostaa mahdollisesti mittaviksi paisuvia kustannuksia esiin. Paavola toivoo kirjoituksessaan, että avoin ja monipuolinen keskustelu tukisivat parempaa päätöksentekoa ja sitä, että jäsenyys olisi Suomelle kokonaisuutena hyödyllinen ja turvallisuutta lisäävä järjestely.

Ukrainalle viisi ilmapuolustusjärjestelmää – ”historiallinen lahjoitus”

Ukraina saa viisi ilmapuolustusjärjestelmää puolustautuakseen Venäjän hyökkäyksiä vastaan, presidentti Joe Biden ilmoitti Naton 75-vuotishuippukokouksen avajaisissa tiistaina.

”Historialliseksi” luonnehdittu lahjoitus sisältää Patriot-ohjuspuolustusjärjestelmiä Yhdysvalloista, Saksasta, Alankomaista ja Romaniasta sekä erillisen järjestelmän Italiasta, kertoo muun muassa The Times -lehti.

Biden lainasi avajaispuheessaan aikaisempaa republikaanien presidenttiä Ronald Reagania Naton tärkeästä panoksesta rauhan säilyttämisessä Euroopassa sekä yhdysvaltalaisten ihmishenkien ja länsimaiden talouden turvaamisessa.

– Tiedämme, että (Vladimir) Putin ei pysähdy Ukrainaan, mutta älkää erehtykö, Ukraina voi ja tulee pysäyttämään Putinin täydellä kollektiivisella tuellamme, ja Ukrainalla on täysi tukemme, Biden sanoi puheessaan Washingtonissa.

– Yhdysvallat ja kumppanimme aikovat toimittaa Ukrainalle tulevina kuukausina kymmeniä uusia taktisia ilmapuolustusjärjestelmiä, Biden sanoi.

The Timesin mukaan Biden puhui tällä kertaa voimakkaasti ja selkeästi kaksi viikkoa epäonnistuneen vaalikeskustelunsa jälkeen.

– Kaiken kaikkiaan Ukraina saa satoja torjuntaohjuksia seuraavan vuoden aikana. Venäjä epäonnistuu tässä sodassa… [Putinin] tappiot ovat huikeita, yli 350000 venäläissotilasta on kuollut ja haavoittunut.

Biden lisäsi:

– Ennen tätä sotaa Putin luuli Naton hajoavan, nyt se on vahvempi kuin koskaan… Venäjä ei voita, Ukraina voittaa.

Biden yllätti puheessaan myös antamalla vapaudenmitalin Naton väistyvälle pääsihteerille Jens Stoltenbergille.

Biden toivotti aiemmin kansalliset johtajat tervetulleeksi huippukokoukseen ja julisti, että 32 maan liitto on ”resursseiltaan parempi kuin koskaan”.

– Vuonna 2020, jolloin minut valittiin presidentiksi, vain yhdeksän Naton liittolaista käytti kaksi prosenttia bkt:sta puolustukseen; tänä vuonna 23 käyttää vähintään kaksi prosenttia, Biden sanoi.

– Tämä on merkittävä edistysaskel, todiste siitä, että sitoumuksemme on laaja ja syvä, ja että olemme valmiita, halukkaita ja kykeneviä estämään aggressiota ja valmiita puolustamaan jokaista Naton aluetta kaikkialla, hän sanoi.

Yhdysvaltain presidentin puhetta odotettiin huippukokouksessa kiinnostunein mielin, sillä viime aikoina julkisuudessa on ollut huolta Bidenin voinnista.

Nyt puhetta luonnehdittiin keskittyneeksi ja selkeäksi, joskin Bidenin apuna oli kaksi teleprompteria eli tekstiä heijastavaa näyttöä.

Suomi sai poikkeuksellista huomiota Naton huippukokouksessa

Naton 75-vuotishuippukokous käynnistyi tiistaina Yhdysvaltain Washingtonissa.

– Suomen tärkeimmät tavoitteet Washingtonin huippukokouksessa ovat vahvistaa Naton pelotetta ja puolustusta sekä varmistaa, että tuki Ukrainalle jatkuu, tasavallan presidentti Alexander Stubb kirjoitti viestipalvelu X:ssä.

Tiistai-iltana suomalaismedialle pitämässään tiedotustilaisuudessa presidentti Stubb sanoi käyneensä keskustelun Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin kanssa. Stubbin mukaan Biden oli hyvin iloinen siitä, että Suomesta tuli niin nopeasti Naton jäsen.

– Hän oli hyvin tietoinen Suomen asemasta ja puhui siitä, että Naton raja on tuplaantunut Venäjän kanssa, Suomen puolustus on aina ollut vahva ja te kyllä teette osanne. Tietysti lämmittää mieltä Suomen tasavallan presidenttinä, Stubb kertoi Ilta-Sanomien mukaan.

– Itse vakuutin sitä, että Suomi on Natossa enemmän turvallisuuden tuottaja kuin sen käyttäjä. Ja hän oli tästä hyvin samaa mieltä. Kaikin puolin mukava keskustelu. Jos käy vähän onni sen suhteen, että kenen viereen plaseerataan. Tämä taisi johtua lähinnä siitä, että olemme uusi jäsenmaa.

Presidentti Stubb oli iltajuhlassa plaseerattu istumaan Bidenin viereen.

Huippukokouksen pääaiheita ovat Naton pelotteen ja puolustuksen vahvistaminen, Ukrainalle annettava vahva tuki, Ukrainan ja Naton suhteen tiivistäminen sekä yhteistyö Naton kumppanien kanssa.

Puolustusministeri Antti Häkkänen allekirjoitti tiistaina Naton huippukokouksen yhteydessä Pohjoismaiden ilmatilan käyttöä koskevan julkilausuman. Samassa yhteydessä ministeri allekirjoitti lisäksi Naton satelliittikuvaustiedustelun yhteisymmärryspöytäkirjan sekä monikansallisen pilviteknologian käytön yhteistyön aiesopimuksen. Sopimukset eivät ole oikeudellisesti sitovia.

– Turvallisuus ja yhteentoimivuus kaikissa olosuhteissa sekä kaikissa toimintaympäristöissä ovat Natolle ensiarvoisen tärkeitä. Lisäksi vahva pohjoinen alue vahvistaa Naton pelote- ja puolustuskykyä sekä sotilaallista yhteistyötä, puolustusministeri Häkkänen totesi tiedotteessa.

Tiistai huipentui presidentti Bidenin puheeseen ja Naton 75-vuotisjuhlallisuuksiin.

Suomi oli esillä Bidenin puheessa, sillä presidentti mainitsi puheessaan erikseen Suomen.

Biden muistutti, että Suomi ja Ruotsi olivat vuosien ajan Nato-maiden läheisiä kumppaneita, kunnes maat päättivät liittyä virallisesti Natoon.

Bidenin mukaan tämä ei ollut vain Ruotsin ja Suomen johtajien päätös, vaan molempien maiden kansalaiset halusivat hyvin selkeästi Nato-jäsenyyttä.

 

Alexander Stubbin matka Naton huippukokoukseen viivästyy

Yhdysvaltain pääkaupunki Washingtonissa pidetään tällä viikolla Naton huippukokous, jossa juhlistetaan liittokunnan 75-vuotista taivalta.

Suomea kokouksessa edustava tasavallan presidentti Alexander Stubb kertoo viestipalvelu X:ssä, että hän saapuu Washingtoniin suunniteltua myöhemmin. Myöhästyminen ei johdu hänestä.

– Pari mutkaa matkassa. Matkani Naton huippukokoukseen viivästyy lentokoneen myöhästymisen vuoksi. Valitettavasti tämä vaikuttaa ohjelmaani tiistain osalta. Ehdin kuitenkin huippukokouksen virallisen osuuden alkuun huomisillaksi. Matka jatkuu huomenna. Eteenpäin, Stubb kirjoittaa.

Huippukokouksen pääaiheita ovat Naton pelotteen ja puolustuksen vahvistaminen, Ukrainalle annettava  tuki, Ukrainan ja Naton suhteen tiivistäminen ja yhteistyö Naton kumppanien kanssa. Liittolaismaiden valtionjohtajat tapaavat myös Yhdysvaltojen presidentti Joe Bidenin illallisella keskiviikkona Valkoisessa talossa.

LUE MYÖS:
Tasavallan presidentti Washingtoniin, tämä huippukokouksen ohjelmasta tiedetään

Alexander Stubb Unkarin pääministerin Moskovan-matkasta: Sopimatonta

Presidentti Alexander Stubb pitää selvänä, että Unkarin pääministeri Viktor Orbánin toiminta sukkuloimassa Ukrainan ja Venäjän välillä hyödyttää todennäköisesti Venäjää.

– Henkilökohtaisesti en pidä toimintaa sopivana. Tällaisessa tilanteessa, jossa Ukraina ei todellakaan halunnut, että Orbán matkustaisi Moskovaan, tämä toiminta on sopimatonta, Stubb sanoi tiedotustilaisuudessa perjantaina iltapäivällä.

Unkari aloitti EU-neuvoston kiertävänä puheenjohtajamaana heinäkuun alussa. Tästä syystä Putin tulee käyttämään matkaa hyväkseen, Stubb arvioi.

– Pidän näppini erossa EU-asioista, mutta keskusteltuani pääministerin kanssa ja tietoisena siitä, miten EU:ssa on viestiä koordinoitu, viittaan Charles Michelin linjaukseen.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Michel on korostanut, että Orbánilla ei ole mitään mandaattia edustaa EU:ta.

Lue myös: Viktor Orbán meni Moskovaan, EU-johtajat tuomitsevat

Stubb sanoi aiemmin uutistoimisto Bloombergin haastattelussa, että halutessaan Kiina voisi vaikuttaa Vladimir Putiniin siten, että Venäjän hyökkäys Ukrainassa loppuisi ”yhdellä puhelinsoitolla”.

– Olen keskustellut useasti [presidentti Volodymyr] Zelenskyin kanssa, miten voisimme lisätä painetta Kiinan suuntaan. Keskustelin tästä myös eilen Italian pääministeri Giorgia Melonin kanssa, hänellä on suunnitelmissa matkustaa Kiinaan pian, Stubb kertoi.

Tiedotustilaisuuden pääasiana olivat vastikään ratifioitu Yhdysvaltojen ja Suomen puolustussopimus (DCA) sekä ensi viikon Nato-huippukokous Yhdysvaltojen Washingtonissa.

Puolustussopimuksesta

Puolustussopimus täydentää meidän puolustuskykyämme, sanoi Stubb tiedotustilaisuudessa.

– Amerikkalaiset ovat olleet innokkaita saamaan sopimuksen voimaan, Stubb sanoi.

Sopimus astuu voimaan syyskuun alussa.

– Sopivasti saatiin hyväksyttyä ja ratifioitua juuri ennen tätä Nato-huippukokousta.

DCA-sopimuksella luodaan ajantasaiset puitteet puolustusyhteistyölle Yhdysvaltojen kanssa. Yhdysvallat on Suomelle keskeinen strateginen liittolainen, ja tiiviin ja saumattoman yhteistyön merkitys Yhdysvaltojen kanssa korostuu entisestään turvallisuusympäristön muutoksen myötä. Sopimus sääntelee mahdollisuutta Yhdysvaltojen sotilaalliseen läsnäoloon Suomessa kaikissa turvallisuustilanteissa, minkä lisäksi se edistää yhteistyötä myös alueellisesti. Sopimus parantaa edellytyksiä Yhdysvaltojen Suomelle antamalle tuelle vahvistaen Suomen turvallisuutta myös Nato-jäsenyyden oloissa.

Sopimuksen soveltaminen tulee edellyttämään myös sopimusta täydentäviä   täytäntöönpanosopimuksia ja –järjestelyjä, joita on alustavasti arvioitu tarpeelliseksi laatia esimerkiksi turvallisuudesta, infrastruktuurista ja rakentamisesta, maahantulosta ja maasta poistumisesta, tulleista ja maahantuonnista sekä verotuksesta.

Huippukokouksesta

Stubb lähtee Washingtoniin maanantaina ja palaa lauantaina. Huippukokous on Suomelle toinen ja Stubbille ensimmäinen.

– Suuri kiitos viranomaisille, jotka ovat valmistelleet kokousta.

Kokouksessa erityisen keskeistä on Stubbin mukaan Ukraina ja sen tukeminen.

– Nyt rakennamme sillan kohti Ukrainan Nato-jäsenyyttä. Viesti Venäjän suuntaan on se, että Ukraina on matkalla kohti Nato-jäsenyyttä.

Ukraina on kuitenkin sotaa käyvä maa, mikä voi aiheuttaa kysymysmerkkejä Nato-jäsenyyden suhteen. Stubb arvioi, että Nato-maat löytävät ratkaisuksi jonkinlainen yhdistelmän.

– Mutta ennen Nato-jäsenyyttä varmaan on saavutettu rauha tai jonkinlainen aselepo. Pitkällä tähtäimellä Ukrainasta tulee sekä EU:n että Naton jäsen, tämä on meidän viestimme, Stubb sanoi.

Huippukokouksessa nousevat esille myös siellä julkaistava paketti Ukrainan kanssa allekirjoitettuja turvallisuussitoumuksia. Suomi oli Stubbin mukaan kahdeksas maa, joka sitoumukset allekirjoitti.

Suomi Natossa

Stubb kehui, että Nato on parantanut askellustaan Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan alettua. Kokouksessa puhutaan myös taakan jaosta ja puolustusmenoista. Stubb kertoi, että 23 maata 32 Nato-maasta on saavuttanut 2 prosentin tavoitteen puolustusmenoissa.

– Vuonna 2014, kun Venäjä valtasi Krimin niemimaan, tavoitteessa oli vain kolme maata.

Suomessa puolustusmenojen osuus on 2,4 prosenttia. Stubb ennakoi, että Washingtonin huippukokouksessa voi tulla painetta puolustusmenojen kasvattamiseen.

– Suomi saa muiden pohjoismaiden kanssa paikan Norfolkissa, maakomponentin ja eteen työnnetyt joukot eli FLF:n, Stubb kiitteli puolustusministeri Antti Häkkästä (kok).

Häkkänen ja ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) matkustavat myös Washingtoniin Naton huippukokoukseen.

Stubb kertoi, että tapaa kokousviikon aikana sellaisia edustajia, joita ei muuten tapaisi kovin usein.

– Itselläni tulee olemaan kahdenvälisiä tapaamisia ainakin Japanin, Etelä-Korean ja Australian pääministerien kanssa.

Stubb tapaa myös tulee myös Yhdysvaltojen mediaa ja senaattoreja.

 

Jarkko Karsikas on nimitetty Suomen ensimmäiseksi Nato-kenraaliksi

Tasavallan presidentti on tänään valtioneuvoston esityksestä päättänyt eversti Jarkko Karsikkaan nimittämisestä kenraalin virkaan ajaksi 1.9.2024-31.8.2029, ja määrännyt Pohjois-Atlantin liiton (Nato) johtamis- ja tietojärjestelmäjohtoportaaseen esikuntapäällikön tehtävään 1. syyskuuta alkaen.

Puolustusvoimat kertoo tiedotteessaan, että tällä hetkellä Pääesikunnassa palveleva Karsikas on Suomen ensimmäinen Naton komentorakenteeseen asetettava kenraali.

Belgian Monsissa sijaitseva johtamis- ja tietojärjestelmäporras (Nato Communication & Information Systems Group, NCISG) kuuluu Naton operaatiojohtoportaan johtoesikunnan (SHAPE) alaisuuteen. Sen tehtävänä on tuottaa johtamisjärjestelmäpalveluita liittouman operatiivisen toiminnan, kriisinhallintaoperaatioiden ja harjoitusten tueksi sekä kouluttaa ja ylläpitää toimintavalmiutta.

Kaikkiaan johtamis- ja tietojärjestelmäjohtoportaassa (NCISG) työskentelee yli 1600 henkilöä, esikunnan vahvuuden ollessa 160. Suurin osa henkilöstöstä kuuluu kolmeen johtamisjärjestelmäpataljoonaan, joiden johtovaltiot ovat Saksa, Puola ja Italia. Pataljoonien henkilöstöä on sijoitettuna lähes kaikkiin vanhoihin Nato-maihin.

–  Tehtävään määrääminen on luonnollisesti suuri kunnia ja olen erittäin innoissani sekä kiitollinen tästä mahdollisuudesta. NCISG:n monikansallisen esikunnan johtaminen on esikuntapäällikön perustehtävä, jossa auttaa suuresti uralla saatu kokemus ja kokemus kahden kriisinhallintaoperaation esikuntatehtävistä. Esikuntapäällikön tehtäväkenttä on tulevassa organisaatiossani kuitenkin normaalia laajempi, ja sitä kuvataan tehtävänkuvauksessa apulaiskomentaja/esikuntapäällikkö nimikkeellä. Luotan kuitenkin vahvasti Puolustusvoimissa hankittuun laajaan kokemukseen ja suomalaiseen sotilaskoulutukseen. Niillä tässäkin tehtävässä pärjätään samalla kehittäen Naton ja Suomen puolustuskykyä, Karsikas sanoo tiedotteessa.

Eversti Jarkko Antero Karsikas (s. 1971) on toiminut apulaisosastopäällikkönä Pääesikunnassa vuodesta 2024.  Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa projektin johtajana, digitalisaatiojohtajana ja sektorijohtajana Pääesikunnassa, Viestikoulun johtajana Maasotakoulussa sekä osastopäällikkönä Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksessa.

Kriisinhallintaoperaatioissa hän on palvellut Kosovossa (KFOR) ja Bosnia-Herzegovinassa (EUFOR). Everstiksi hänet ylennettiin 4.6.2021.

Jarno Limnélliltä muistutus: Halutakseen rauhaa, on varauduttava sotaan

Sotatieteiden tohtori ja kokoomuksen kansanedustaja Jarno Limnéll kommentoi Naton huippukokouksen lähestymistä X-ketjussaan.

– On hyvä pitää mielessä 3+1 asiaa, Limnéll aloittaa.

– 1. Naton ensisijainen tehtävä ei ole sotia vaan sodan estäminen. Tätä tehtävää Nato on menestyksellä täyttänyt. Uskottava yhteinen puolustus ja pelote on keskeistä. Halutakseen rauhaa, on varauduttava sotaan, hän määrittelee.

– 2. Nato-maat panostavat nyt aiempaa enemmän puolustukseensa ja turvallisuuteensa. Työtä vielä on, mutta kahden prosentin osuuden kansallisesta bruttokansantuotteesta täyttää ennakkolaskelmien mukaan tänä vuonna 23 / 32 jäsenmaasta.

– 3. Mitä yhtenäisemmin Nato toimii poliittisesti ja sotilaallisesti sitä vahvempi se on. Tämän lujittaminen on Naton tulevan huippukokouksen tärkein asia Ukrainan tuen varmistamisen ohella. Nato-maiden osuus maailman taloudesta on noin puolet, kuten myös sotilaallisesta voimasta.

Limnéllin mukaan Nato-jäsenyys on vahvistanut Suomen turvallisuutta.

– Turvallisuutemme tärkein tae on kuitenkin myös jatkossa uskottava oma puolustuskyky, korkea tahto puolustaa Suomea sekä Suomen kokeminen puolustamisen arvoiseksi, ja kansakuntamme yhtenäisyys.

Naton huippukokous järjestetään 9.–11. heinäkuuta Washington D.C:ssä Yhdysvalloissa. Samalla puolustusliitto juhlii 75-vuotista taivaltaan.

Tämä on Moskovan sotasuunnitelma Suomen lähialueilla – ”Melko suoraviivainen yritys”

Venäjän sotasuunnitelma Baltian maita kohtaan olisi todennäköisesti ainakin paperilla yksinkertainen, Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun entinen johtaja, kenraalimajuri (evp) Karlis Neretnieks sanoo.

– Venäjän näkökulmasta sotilasoperaatio Baltiassa on melko suoraviivainen yritys, Neretnieks arvioi Ruotsin kuninkaallisen sotatieteiden akatemian julkaisemassa artikkelissa.

Hänen mukaansa Baltian mailla on kokoonsa nähden pitkä maaraja Venäjän kanssa, mutta vain vähän syvyyttä. Sotatieteilijän mukaan etäisyys rajalta tärkeisiin kohteisiin, kuten satamiin ja lentokenttiin, on korkeimmillaankin vain muutamia satoja kilometrejä.

Satamien ja lentokenttien merkitys on hänen mukaansa suuri vahvistusten kuljettamisen kannalta.

Venäjällä on sotatieteilijän mukaan toimiva rautatie- ja tieverkosto Itämeren alueella. Siten suurten joukkojen liikuttelu ja huoltaminen olisi hänen mukaansa mahdollista. Infrastruktuuri on hänen mukaansa laajalti Neuvostoliiton ajan peruja, mutta silti toimivaa.

Yli puolet Viron, Latvian ja Liettuan alueesta olisi myös Venäjän tai Valko-Venäjän tykistökantaman sisällä, Neretnieks arvioi. Lyhyet etäisyydet helpottavat hänen mukaansa myös lennokkien käyttöä taistelussa.

Nato-maiden ilmavoimille tilanne olisi tutkijan mukaan vaikea. Raportissaan Neretnieks kirjoittaa, että Valko-Venäjän ja Kaliningradin alueilta Venäjä kykenisi suojaamaan hyökkäyksensä sivustoja tehokkaasti.

Neretnieks arvioi, että Venäjä voisi myös linnoittaa Kaliningradin ja Valko-Venäjän alueita hyvissä ajoin ennen hyökkäystä. Hänen mukaansa Venäjä pyrkisi nopeasti ottamaan haltuunsa Puolan ja Liettuan välissä olevan Suwalkin käytävän ainakin osittain. Venäjä pystyisi kattamaan Suwalkin käytävän myös tykkitulellaan.

Venäjä pystyi myös suojaamaan joukkojaan ilmahyökkäyksiltä ainakin operaation alkuvaiheessa Venäjälle ja Valko-Venäjälle sijoitetuilla ilmatorjuntajärjestelmillä, tutkija arvioi. Hänen mukaansa myös Venäjän ilmavoimat olisi mahdollisuus toimia melko hyvin, koska Venäjällä on useita tukikohtia lähellä Baltiaa.

Suurin ongelma Venäjälle olisi estää vahvistusten pääsy alueelle, Neretnieks arvioi. Meri- ja ilmareittien tukkimisessa Gotlannin saaren haltuunoton merkitys olisi hänen mukaansa suuri. Venäjä voisi tutkijan mukaan iskeä vahvistuksiin Viron rannikon saarilta, mutta ne olisivat hänen mukaansa haavoittuvaisempia hyökkäyksille.

Baltian maihin sijoitetut Nato-maiden joukot ovat Neretnieksin mukaan kohtuullisen hyvin varustettuja. Kuitenkaan niiden määrä ei hänen mukaansa riitä torjumaan Venäjän hyökkäystä, ellei vahvistuksia saada kuljetettua paikalle.

Mikäli Nato-maat pyrkisivät kuljettamaan lisäjoukkoja Baltiaan maareittiä pitkin, tulisi Naton kyetä Neretnieksin mukaan lamauttamaan tykistöaseet ja lennokkijärjestelmät Kaliningradissa ja Valko-Venäjällä. Vaihtoehtoisesti Kaliningrad ja osia Valko-Venäjästä tulisi hänen mukaansa vallata vahvistuksen kuljettamiseksi.

Myös Venäjän merivoimat olisivat hänen mukaansa sotatilanteessa todennäköisesti hätää kärsimässä, sillä Kaliningradin laivastotukikohta on tykistöaseiden kantaman ulottuvilla.

Neretnieks arvioi, että Naton tulisi valmistautua nykyistä enemmän mahdolliseen konfliktiin Baltian alueella.

LUE MYÖS:
Tämän takia Moskova voisi hyökätä Suomeen – Evp-kenraalilta kylmäävä muistutus | Verkkouutiset
Entä jos Venäjä valtaisi Ahvenanmaan? Ruotsalaiselta evp-kenraalilta varoitus | Verkkouutiset

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)