Verkkouutiset

Nato

”Nopeammalle etenemiselle Natoon ei olisi ollut enemmistön tukea”

05.06.2023 | 18:12

Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen ottaa blogissaan kantaa Helsingin Sanomien Vaaran vuodet-artikkelista heränneeseen keskusteluun. Artikkeliin haastatellut turvallisuuspolitiikan vaikuttajat arvostelivat tasavallan presidentti Sauli Niinistöä väittäen, että presidentti yritti vuosien ajan jarruttaa Suomen lähentymistä Natoon ja Yhdysvaltoihin.

– Minusta erikoinen juttu ja nimettömänä vielä osa aiheita kommentoinut, Timo Heinonen kirjoittaa.

– Mutta itse neljä vuotta tästä ajasta ulkoasiainvaliokunnan pöydän ympärillä ja 12 vuotta puolustusvaliokunnan pöydän ympärillä vaikuttaneena haluan sen verran itse kommentoida, että minusta tasavallan presidentti on hoitanut ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ja sen osana kv-puolustuspolitiikkaamme erinomaisella tavalla ajassa ja hetkessä ja myös erilaisten hallitusten ja hallitusohjelmakirjausten kanssa. Tällainen kokemus siis minulla näiden ulko- ja turvallisuuspolitiikan valiokuntien kokemuksella.

Kansanedustajan mukaan on totta, että osa puolueista – kokoomus ja RKP – ja poliitikoista olisi mennyt Natoon jo kauan sitten tai ainakin aiemmin, mutta tätä mieltä oli vain vähemmistö. Eduskuntapuolueiden tuki muuttui ylivoimaisen Nato-myönteiseksi vasta jonkin aikaa sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssotansa Ukrainassa helmikuussa 2022.

– Itse kuuluin vähemmistöön, kuten tässäkin, että myös puolustusyhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa yms. osa olisi ollut valmis nopeamminkin etenemään ja syventämään. Mutta minusta ratkaisut on tehty hyvin ja koko ajan kuitenkin edeten. Eduskunnan tuki on tälle tielle ollut varsin yksituumainen. Nopeammalla etenemiselle ei ole ollut eikä olisi ollut enemmistön tukea, Heinonen huomauttaa.

– Mitä tulee sitten kansainvälisen harjoitustoiminnan tiedonsaantiin. Eduskunta – painotan, että nimenomaan eduskunta – on halunnut tarkempaa tietoa miten kv-harjoitustoimintaa on tehty ja syvennetty. Tätä tiedotusta on pyynnöstämme kokemusten kautta laajennettu ja varhennettu.

Hänen mukaansa tässäkin yhteinen näkemys on ollut vahva ja tahtotila tietää enemmän.

– Myös itse olen halunnut tietää enemmän vaikka olen kuulunut tässäkin etunojassa olleisiin esimerkiksi usein esillä pitäen mm. Red Flag -harjoitusta ja maamme sinne osallistumista. Vuonna 2018 tähän sitten osallistuimme.

Lopuksi Heinonen korostaa, että Suomi päätyi Naton jäseneksi – tasavallan presidentti Sauli Niinistön kaudella.

– Lopputulos on hyvä. Ja uskallan sanoa, että tässäkin presidenttimme on hoitanut asiaa hyvin ja huolellisesti. Ratkaisevaa oli ja on lopulta se, että emme ole enää nyt koskaan yksin.

Martti J. Kari muistuttaa: Vasta kansan tahto vei Suomen Natoon

05.06.2023 | 09:16

Jyväskylän yliopiston turvallisuuden ja strategisen analyysin työelämäprofessori ja pääesikunnan entinen apulaistiedustelupäällikkö, eversti evp. Martti J. Kari muistuttaa monen suomalaispoliitikon arvostelleen viime vuosinakin varoituksia Venäjän uhasta.

Martti J. Kari twiittaa Helsingin Sanomien sunnuntaisesta artikkelista. Siinä todettiin Venäjän uhan todenneiden puheiden saaneen 2000-luvulla osakseen rankkaa arvostelua.

– Täytyy muistaa, että Suomen vei Natoon Suomen kansan tahto. Poliitikkojen takinkääntö alkoi kun pääosa kansasta oli jo ilmaissut tahtonsa, Martti J. Kari kirjoittaa.

Helsingin Sanomissa kirjoitettiin muun muassa puolustusministeri Jyri Häkämiehen (kok.) vuoden 2007 puheesta. Häkämies totesi Washingtonissa pitämässään puheessa, että ”Suomen kolme pääasiallista turvallisuushaastetta ovat Venäjä, Venäjä ja Venäjä”.

Kari on retwiitannut HS:n jutun kohdan, jonka mukaan ”puheesta sanoutui irti presidentti Tarja Halonen. Niin teki myös pääministeri Matti Vanhanen (kesk), joka oli muuten sovitteleva. Moni poliitikko arvosteli puhetta kovasanaisesti, etenkin Sdp:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma, joka kutsui sitä ”onnettomaksi tekeleeksi” ja syytti kokoomusta ”mörköleikin kehittelystä”.”

– Ei koskaan enää yksin, Martti J. Kari twiittaa nyt Natoa tarkoittaen.

Kenraali sanoo Venäjän ja Naton puolustuslinjan kulkevan Suursaaren edustalla

04.06.2023 | 16:22

Suomen ja kohta myös Ruotsin liittyminen Natoon muuttaa Itämeren lopullisesti Naton sisämereksi, toteaa kenraalimajuri, Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori Mika Kalliomaa Centrum Balticum-säätiön julkaisemassa kolumnissa. Venäjän ja Naton puolustuslinja on nyt siirtynyt Suursaaren edustalle, hän arvioi.

Itämeri on historiallisesti ollut Suomelle turvallisuuspoliittisesti ratkaiseva alue, etenkin kun ”myrskyt” ovat nousseet idästä, Kalliomaa kirjoittaa.

– Kaikki Euroopassa riehuneet sodat ovat myös osoittaneet, että Itämeren alue liittyy aina myös muihin eurooppalaisiin strategisiin alueisiin ja kiistoihin niiden hallinnasta, hän kirjoittaa.

Kolumnissaan Kalliomaa käy läpi Itämeren turvallisuusympäristön muutoksia viime vuosisatojen ajalta. Neuvostoliiton romahduksen jälkeen Nato laajeni Suomenlahden pohjukkaan, ja nyt myös Suomi ja Ruotsi ovat luopuneet sotilaallisesta liittoutumattomuudestaan.

– Aika näyttää, miltä Itämeri näyttäytyy Naton sisämerenä. On selvää, että Venäjän ja Naton puolustuslinja merellä on siirtynyt Suursaaren edustalle kaikkien rantojen kuuluessa Naton jäsenmaille. Ainoan, sotilaallisesti merkittävän, poikkeuksen tähän tekee Kaliningrad, joka on erillinen eteen työnnetty pesäke Venäjällä ilman maayhteyttä, kenraali arvioi.

Strategisesti keskeisiä alueita ovat Itämerellä Tanskan salmet, Gotlanti, Ahvenanmaa ja Saarenmaan–Hiidenmaan alueet. Suomen huoltovarmuuden kannalta strategisesti merkittävä alue on Pohjanlahti.

– Huomionarvoista on, että viiden Nato-maan pääkaupungit ovat Itämeren rannikolla, joten niiden lähipuolustus alkaa aluevesirajoilta. Alueella on myös yhteiskuntien elintärkeää infrastruktuuria, kuten merikaapelit, satamat ja meriväylät.

Kalliomaan mukaan vakaus on Itämeren alueella lisääntynyt Naton laajenemisen myötä. Venäjän uhkaukset ja voimankäyttö johtaisi Naton neljännen artiklan mukaisiin konsultaatioihin viidennen artiklan, eli yhteisen puolustuksen käynnistämiseksi. Kynnys kriisien alkamiselle Itämerellä on näin kasvanut, Kalliomaa uskoo.

HS: Sauli Niinistö tyrmää väitteet USA-kriittisyydestä – ”Miten ihmeessä”

04.06.2023 | 12:37

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tyrmää väitteet hänen kriittisyydestään Yhdysvaltoja kohtaan. Hänen mukaansa varovaisuutta ei tule sekoittaa kriittisyyteen. Niinistöä asian tiimoilta haastatteli Helsingin Sanomat.

Monet ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaikuttajat ovat esittäneet suoraa kritiikkiä Niinistöä kohtaan liittyen hänen suhtautumiseensa Natoa ja etenkin Yhdysvaltoja kohtaan. Osa heistä väittää tasavallan presidentin olleen jopa USA-kriittinen.

Niinistö itse ei tällaista tunnista.

– Miten ihmeessä satun olemaan se suomalainen presidentti, joka on ilmeisesti useimmin istunut Ovalissa, Niinistö kysyy.

Oval Office on Yhdysvaltain presidentin työhuone Valkoisessa talossa. Niinistö on tavannut USA:n presidenttejä useita kertoja Bill Clintonista Joe Bideniin.

Niinistö nostaa HS:n haastattelussa esiin myös esimerkiksi päiväkirjamerkinnän Ruotsin Sälenin turvallisuuskokouksesta vuodelta 2014. Tuolloin Niinistö oli toiminut tasavallan presidenttinä vasta parisen vuotta.

– Tätä Su-Ru-yhteistyötä pohdittaessa olen niin täällä ([Erkki] Tuomiojalle, [Carl] Haglundille kuin utvassakin) painottanut, ettei yhteisymmärrys Nato-kumppanuuden tavoitteista riitä – pitää alkaa avata myös kahdenvälisiä USA-suhteita, joita Ruotsilla paljon meitä enemmän, Niinistö kirjoitti tuolloin.

– Tietty, se voidaan tehdä vain USA:n suostumuksin, mutta siitäkin on puhuttava. Emme voi olla tiiviisti Ruotsin kanssa, jos Ruotsi tiiviimmin tai sivuraiteella toimii USA:n suuntaan. Nimittäin, minusta suora USA-suhde on tärkeämpi kuin Nato-kumppanuus.

Tasavallan presidentti kuitenkin kertoo olleensa varovainen Suomen ja Yhdysvaltain suhteen lähentymisessä. Tämä johtui ennen muuta siitä, ettei hän halunnut provosoida Venäjää tai sen presidentti Vladimir Putinia.

Sauli Niinistön mukaan esimerkiksi niitä kansainvälisiä sotaharjoituksia, joihin Suomi on osallistunut, on pyritty eduskunnan toimesta syynäämään viime vuosina erittäin tarkasti. Niinistö kertoo halunneensa olla kaikista harjoituksiin liittyvistä yksityiskohdista perillä esimerkiksi valiokuntakeskusteluja varten.

– Sen takia voi olla, että olin liiankin tarkka, sanotaan näin. Varmistin, että ymmärsin aina, mistä oli kysymys. Ei siinä mitään pahaa tarkoitusta ollut takana.

Puolustushankintojen osalta Suomi on Niinistön aikana kasvattanut yhteistyötä USA:n kanssa merkittävästi.

– Kaikki yhdysvaltalaiset asejärjestelmät, joita on tarjottu, on hankittu, hän toteaa.

Tasavallan presidentti myös kertoo edistäneensä kahdenvälistä tiedusteluyhteistyötä Suomen ja Yhdysvaltojen välillä. Aiemmin välikätenä oli usein Ruotsi.

– Vaikuttaako tämä nyt mitenkään siltä, että olisin ollut Yhdysvallat-kriittinen?

Ruotsi lähetti yllättävän edustajan Turkkiin – ”paras valttikorttimme”

04.06.2023 | 11:46

Entinen pää- ja ulkoministeri Carl Bildt edusti Ruotsia Turkin uudelleenvalitun presidentin Recep Tayyip Erdoganin virkaanastujaisissa lauantaina. Turkki ei ole toistaiseksi hyväksynyt Ruotsin Nato-jäsenhakemusta, ja nyt 73-vuotiaan veteraanipolitiikon osallistuminen Ankaran lauantaiseen seremoniaan on herättänyt spekulaatioita ex-pääministerin mahdollisesta roolista Nato-prosessissa.

Bildt toimi Ruotsin pääministerinä vuosina 1991-1994 ja ulkoministerinä 2006-2014. Hänellä on lisäksi ollut useita kansainvälisiä tehtäviä, ja ex-pääministeri esiintyy nykyään usein maailmanpolitiikan käänteiden kommentaattorina. Bildt on kommentoinut myös Turkin politiikkaa, ja esimerkiksi vuonna 2016 hän kehotti Eurooppaa asettumaan presidentti Erdoganin tueksi epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen.

Bildt on Twitterissä kommentoinut lauantain virkaanastujaisseremoniaa. Hän luonnehti tilaisuutta ”vakuuttavaksi”.

Kaikesta huolimatta Ruotsilla ja EU:lla on oltava hyvät välit 85 miljoonan asukkaan ja geopoliittisesti tärkeään Turkkiin, hän kirjoittaa.

Nyt Ruotsin entinen Turkin-lähettiläs Michael Sahlin selittää Expressenille, minkä takia juuri aktiivipolitiikasta vuosia sitten luopunut Bildt edusti Ruotsia esimerkiksi ulkoministeri Tobias Billströmin sijasta. Koska Ruotsin ja Turkin välinen Nato-kiista on yhä ratkaisematta, ei Ruotsista nyt mielellään lähetetä ministeritason edustajia Erdoganin puheille, Sahlin kertoo. Nato-prosessin eri käänteiden aikana ruotsalaisministerit ovat toistuvasti palanneet Ankarasta tyhjin käsin, hän toteaa.

–  Mutta meidän on kuitenkin osoitettavaa hyvää tahtoa, jolloin lähetämme parhaan valttikorttimme, Carl Bildtin. Hän on yksi Ruotsin näkyvimmistä diplomaattisista toimijoista maailmalla, ja hänellä on aikaisemmissa tehtävissään ollut paljon Turkin kanssa tekemisissä.

Myös Bildtin tuki Erdoganille vuoden 2016 vaallankaappausyrityksen jälkeen vaikuttaa asiaan, Sahlin uskoo.

Kysymykseen, vaikuttaako Bildtin vierailu Ruotsin Nato-prosessiin, ei Sahlinilla ole selkeää vastausta.

–  Hyvin vaikea sanoa, sillä se kysymys on niin paljon suurempi.

Sahlinin mukaan Turkin Nato-jarrutuksen taustalla vaikuttavat etenkin Turkin ja Yhdysvaltojen suhteet. Turkki havittelee nyt etenkin yhdysvaltalaisia hävittäjiä, ja hävittäjäkauppojen linkittämisestä Ruotsin jäsenhakemuksen ratifiointiin on spekuloitu viime kuukausina.

–  Jos näin on, niin Ruotsi on pelkkä pelinappula. Siinä tapauksessa Bildtin vierailu muutenkin väkirikkaassa tapahtumassa tuskin merkitsee mahdollisuutta edes keskusteluihin.

Naton pääsihteeri: Venäjällä ei ole veto-oikeutta Ukrainan jäsenyyteen

02.06.2023 | 07:38

Naton jäsenmaat ovat antaneet Ukrainalle riittävästi sotilaallista apua Venäjän miehittämien alueiden vapauttamiseksi, mutta ne ovat valmiita tekemään vielä enemmän auttaakseen Kiovaa.

– Nato on jo tarjonnut ennennäkemättömän paljon apua. Olen varma, että Ukrainan joukoilla on nyt tarvittavat valmiudet vapauttaa lisää miehitettyä maata. Mutta meidän on tehtävä enemmän, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi puolustusliiton ulkoministerien epävirallisen kokouksen jälkeen Oslossa raportoi Ukrinform.

Stoltenberg korosti, että liittolaiset työstävät Kiovalle monivuotista tukipakettia vahvalla rahoituksella.

– Tämä varmistaa Ukrainan pelotteen ja puolustuksen pitkällä aikavälillä, auttaa rakentamaan uudelleen sen turvallisuus- ja puolustussektorin sekä siirtämään Ukrainan Neuvostoliiton aikaisista doktriineista, kalustosta ja koulutuksesta täydelliseen yhteentoimivuuteen Naton kanssa, pääsihteeri sanoi.

Hänen mukaansa Oslon kokouksessa keskusteltiin nykyisen Nato-Ukraina-komission päivittämisestä uudeksi Nato-Ukraina-neuvostoksi.

– Tämä olisi merkittävä askel. Perustetaan yhteinen neuvoa-antava foorumi Ukrainan kanssa, joka istuu pöydässä tasavertaisena keskustelemassa turvallisuutemme avainkysymyksistä.

Nato-maat käsittelivät myös Ukrainan jäsenyyspyrkimyksiä.

– Kaikki liittolaiset ovat yhtä mieltä siitä, että Naton ovi on edelleen auki. Vain liittoutuneiden ja Ukrainan tehtävänä on tehdä jäsenyyttä koskevat päätökset. Venäjällä ei ole veto-oikeutta, Stoltenberg korosti.

Hänen mukaansa kaikki liittolaiset ovat yhtä mieltä siitä, että Ukrainasta tulee Naton jäsen. Tällä hetkellä on kuitenkin tärkeintä varmistaa, että Ukraina säilyy suvereenina ja itsenäisenä valtiona.

– Emme tiedä milloin sota päättyy. Mutta meidän on varmistettava, että kun se tapahtuu, meillä on uskottavat järjestelyt Ukrainan turvallisuuden takaamiseksi tulevaisuudessa. Ja katkaista Venäjän aggressiivisuuden sykli, Stoltenberg sanoi.

Ruotsin puolustusministeri Vbl:lle: Nato-jäsenyys tulee toteutumaan

28.05.2023 | 12:16

Ruotsin puolustusministeri Pål Jonson ei halua spekuloida maansa varasuunnitelmasta tilanteessa, jossa Ruotsia ei hyväksytä Nato-jäseneksi puolustusliiton Vilnan huippukokouksessa heinäkuussa. Hän kommentoi maansa mutkikkaaksi osoittautunutta Nato-prosessia Vasabladetin haastattelussa.

– Mielestäni kuulostaa väärältä puhua B-suunnitelmasta, kun 31 jäsenmaasta 29 on hyväksynyt hakemuksemme. Kyse ei ole siitä toteutuuko jäsenyys, vaan siitä koske se toteutuu.

Tavoitteena on nyt että Ruotsi hyväksyttäisiin puolustusliittoon viimeistään Vilnassa, Jonson sanoo. Suomea hän kiittää Ruotsin Nato-prosessin tukemisesta, ja haastattelussa hän arvioi Ruotsin jäsenyyden vahvistavan myös Suomen turvallisuutta.

– Suomen puolustaminen on luonnollisesti helpompaa jos myös Ruotsi on Naton yhteisen puolustussuunnittelun jäsen, hän sanoo.

Jonson kommentoi harvasanaisesti Ruotsin hakemuksen toistaiseksi ratifioimatta jättäneiden Turkin ja Unkarin näkökantoja. Ruotsi katsoo itse olevansa nyt valmis täysjäseneksi.

Vaikka Ruotsin turvallisuuspoliittinen asema on nyt vahvempi kuin ennen Nato-hakemuksen jättämistä, voi prosessin venyminen haitata pohjoismaista puolustusyhteistyötä.

– Asemamme on turvallisempi sen jälkeen kun saimme tarkkailijajäsenen statuksen viime vuoden heinäkuussa. Yhteistyökumppanimme ovat antaneet meille turvatakuut.

– Mutta kauaskantoinen pohjoismainen puolustusyhteistyö kärsii siitä, että olemme Naton ulkopuolella. Esimerkiksi Suomen on nyt panostettava enemmän Naton yhteiseen puolustussuunnitteluun. Toivottavasti kaikki pohjoismaat tulevat pian olemaan puolustusliiton jäseniä, mikä helpottaa Pohjolan puolustussuunnittelua, Jonson sanoo.

Moderaatteja edustava Jonson on toiminut Ruotsin puolustusministerinä syksystä 2022 alkaen. Koulutukseltaan hän on sotatieteiden tohtori.

Jarmo Lindberg: Pohjolan alaesikunta Natossa ei ole huono ajatus

25.05.2023 | 11:55

Puolustusvoimien entinen komentaja, nykyinen kansanedustaja Jarmo Lindberg (kok.) ottaa kantaa Naton komentorakenteesta virinneeseen keskusteluun. Lindberg katsoo Verkkouutisten Asiakysymys-videohaastattelussa, että tulevaisuudessa koko Pohjolan olisi hyvä olla saman esikunnan alaisuudessa.

Julkisuudessa on noussut esiin, että Suomi aloittanee Nato-tiensä Hollannissa sijaitsevan Brunssumin esikunnan alaisuudessa, vaikka toiveita on Suomessa tiettävästi esitetty Yhdysvalloissa sijaitsevan Norfolkin suuntaan. Lindberg ennakoi komentorakenteen vielä elävän ja katsoo, ettei Suomen sijoituspaikalla ole ”tässä siirtymävaiheessa” välttämättä rakenteellisesti suurta merkitystä.

– Ruotsi ei ole vielä Naton jäsen ja emme tiedä, kauanko siinä menee. Norja on Norfolkin alla. Aika näyttää, kun Ruotsikin on Natossa ja koko Pohjola yhtenäisenä Natossa, onko se sitten Brunssum vai Norfolk. Mielestäni olisi joka tapauksessa hyvä, että koko Pohjola olisi sitten yhden ja saman esikunnan alla, Lindberg katsoo Verkkouutisten haastattelussa kotonaan Sipoossa, jonne hän on palannut vastikään Naton parlamentaarisesta yleiskokouksesta Luxemburgista.

Pohjoismaista Islanti ja Norja kuuluvat Norfolkin esikuntaan, kun taas Tanska Brunssumin alaisuuteen. Visio Pohjoismaista saman Nato-esikunnan sateenvarjo alla edellyttäisi siis muutoksia ja perkausta komentorakenteeseen.

On ollut puhetta myös Pohjolan esikunnasta. Miten todennäköisenä pidät, että sellainen syntyisi?

– Ei sekään välttämättä huono ajatus ole, että Pohjolassa olisi alaesikunta, joka koordinoisi sitten koko Pohjolan toimia. Kyllä tässä tietysti Naton komentorakennetta muutenkin joudutaan perkaamaan läpi.

HS-gallup: Yli neljä kymmenestä kannattaa osallistumista Naton ydinaseharjoituksiin

24.05.2023 | 08:53

Helsingin Sanomien teettämän mielipidekyselyn perusteella monet suomalaiset suhtautuvat epävarmasti siihen, tulisiko Suomen tavoitella puolustusliitto Naton tukikohtaa tai osallistua puolustusliiton ydinaseharjoituksiin.

Kaikista vastaajista 27 prosenttia sanoi kannattavansa Nato-tukikohdan tavoittelemista. Ajatusta vastusti 39 prosenttia ja 34 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.

Miehistä Nato-tukikohdan kannalla oli 40 prosenttia, naisista vain 14 prosenttia. Naisvastaajissa epävarmoja oli 44 prosenttia. Kannatus oli suurinta kokoomusta ja perussuomalaisia äänestävien parissa.

Vastaajista 43 prosenttia sanoi kannattavansa Suomen osallistumista Naton ydinaseharjoituksiin. Vastustajia oli 30 prosenttia, 27 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen sanoo HS:lle uskovansa, että suomalaisten asenteet tulevat vielä muovautumaan Naton toiminnan tullessa tutummaksi. Liiton ydinasepelote on jatkossa osa Suomen turvallisuutta. Tutkija pitää tukikohtakysymykseen nihkeästi suhtautuvien osuutta yllättävän suurena.

– Se voi johtua siitä, että syntyy mielikuvia toisen maailmansodan ajoilta ja vaikka Porkkalanniemestä, jolloin oli toisten valtioiden tukikohtia Suomessa. Ei ehkä nähdä vielä sitä, että nyt tukikohdat olisivat liittolaisten, jotka puolustavat Suomea, Henri Vanhanen sanoo.

Näin Euroopan maat aseistautuvat: Tahti kuin kylmän sodan aikana

23.05.2023 | 23:58

Eurooppa oli rauhallinen aina siihen asti, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2014 ja miehitti Krimin niemimaan. Vastauksena Venäjän aggressiolle Euroopan Nato-maat alkoivat kasvattaa puolustusmenojaan.

Kun Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutti SIPRI:n mukaan vuonna 2014 kolme Nato-maata käytti yli kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen, oli vuonna 2022 niiden määrä kasvanut seitsemään.

Venäjän aloittaman hyökkäyssota helmikuussa 2022 sai Naton Euroopan jäsenmaat lupaamaan lisää puolustusmenojen korotuksia. Naton asettaman tavoitteen, jossa 20 prosenttia puolustusmenoista käytetään kalustohankintoihin, saavutti seitsemän maata vuonna 2014, mutta jo 24 maata vuonna 2022.

Mitä Eurooppa on hankkimassa? Muutama esimerkki:

Suurista maista Saksa käyttää 41 miljardia euroa ilmavoimiensa uudelleen varustamiseen, Panavia Tornadot korvataan Eurofightereilla ja F-35:illa. Lisäksi hankitaan raskaita Chinook-kuljetushelikoptereita ja Tiger-rynnäkköhelikopterit korvataan ainakin osittain Airbus H145M -koptereilla. Saksan merivoimat saa 19 miljardia uusiin aluksiin: sukellusveneisiin, korvetteihin, fregatteihin ja taisteluveneisiin. Maavoimille on luvattu 17 miljardia taisteluajoneuvoihin ja miehistönkuljetukseen sekä Leopard 2:n korvaajan suunnitteluun. Kolmen puolustushaaran viestintäjärjestelmiin käytetään 21 miljardia euroa.

Britannia kasvattaa hankintamenoja selvästi maltillisemmin: viisi miljardia puntaa seuraavan kahden vuoden aikana. Siitä kolme miljardia menee ydinpelotteeseen ja uusiin sukellusveneisiin ja 1,9 miljardia ampumatarvikkeisiin.

Pienimmistä maista Romania on ostanut Norjalta 32 käytettyä F-16AM/BM-hävittäjää 388 miljoonalla eurolla MiG-21-hävittäjiensä korvaajiksi. Maavoimien kotimaisen taistelupanssarivaunukaluston se korvaa tilaamalla Yhdysvalloista 54 Abramsia miljardilla eurolla.

Kroatia, jolla on Euroopan viimeinen MiG-21-laivasto, ostaa niiden korvaajiksi Ranskalta 12 käytettyä Dassault Rafalea 999 miljoonalla eurolla. Se tilasi Ranskasta myös Mistral-ilmatorjuntajärjestelmiä 72 miljoonalla eurolla.

Toisella Balkanin Nato-maalla Montenegrolla ei ole varaa edes panssarivaunuihin, saati hävittäjiin, mutta se on tilannut Israelista liikkuvia kranaatinheittimiä ampumatarvikkeineen noin 22 miljoonalla dollarilla.

Kreikan viimeisin hankinta on myös Israelista, 400 miljoonan dollarin edestä Spike-panssarintorjuntaohjuksia maa- ja merivoimille.

Jopa Luxemburg on hankkimassa yhden jalkaväkikomppanian ja kahden tiedustelukomppanian kokoisille maavoimilleen uudet saksalaiset rynnäkkökiväärit ja niihin kranaattiampumalaitteet 8,4 miljoonalla eurolla.

Venäjän aggressio Ukrainaa vastaan aiheutti massiivisen muutoksen Euroopan valtioiden puolustuspolitiikassa, mutta puolustusmenojen osuudet bruttokansantuotteesta ovat vielä pieniä verrattuna moneen maahan. Vuonna 2022 kärkimaista Saudi-Arabia käytti bruttokansantuotteesta prosenteissa 7,4, Qatar 7,0, Togo 5,4, Oman 5,2, Algeria 4,8, Jordania 4,8, Azerbaidžan 4,5, Israel 4,5, Kuwait 4,5 ja Armenia 4,3.

Sotaa käyvä Ukraina käytti 2022 puolustukseensa 33,5 prosenttia bruttokansantuotteestaan.

HS: Suomi on päätymässä Natossa Brunssumin esikunnan alaisuuteen

23.05.2023 | 17:28

Suomi on päätymässä Naton komentorakenteessa Alankomaissa sijaitsevan Brunssumin esikunnan alaisuuteen. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat.

HS:n mukaan esityksen jäsenyydestä on tehnyt Naton Euroopan-joukkojen komentaja, kenraali Christopher G. Cavoli.

Natolla on yhteensä kolme yleisoperaatioesikuntaa, joista Yhdysvalloissa sijaitsevaa Norfolkia pidettiin toisena realistisena mahdollisuutena Suomelle.

Suomen poliittinen tai sotilaallinen johto ei ole julkisesti ottanut kantaa siihen, kumman esikunnan alaisuuteen se on Suomea ensisijaisesti toivonut. HS:n saamien tietojen mukaan Suomessa olisi kuitenkin toivottu ennemmin pääsyä Norfolkin alaisuuteen.

Natolla on myös kolmas esikunta Italian Napolissa, mutta se vastaa eteläisen Euroopan ja Välimeren alueen puolustuksesta.

Ruotsi varautuu olemaan Natossa vasta vuonna 2024

23.05.2023 | 16:17

Ruotsissa on alettu valmistautua siihen, että maa on puolustusliitto Naton jäsen vasta keväällä 2024. Asiasta kertoo ruotsalainen Dagens Nyheter.

Ruotsi haki Naton jäseneksi samaan aikaan Suomen kanssa viime vuoden toukokuussa. Suomesta tuli Naton jäsen tämän vuoden huhtikuussa, mutta Turkki ja Unkari eivät ole vieläkään ratifioineet Ruotsin jäsenyyttä.

Ratifiointien aikataulu on edelleen epäselvä.

Aiemmin tavoitteena oli pidetty, että Ruotsi voisi olla Natossa heinäkuuhun mennessä. Silloin Liettuan pääkaupungissa Vilnassa järjestetään Naton vuosittainen huippukokous.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan kuitenkin ilmaisi viime viikolla yhdysvaltalaiselle CNN:lle, ettei ole vielä valmis ratifioimaan Ruotsia Naton jäseneksi. Samalla Ruotsissa on varauduttu siihen, että jäsenyyden toteutuminen ennen Vilnan huippukokousta on yhä epätodennäköisempää.

Nyt uudeksi tavoiteajaksi jäsenyydelle on otettu ensi kevät.

Ruotsin puolustusministeri Pål Jonson sanoo DN:lle pitävänsä ongelmallisena jäsenyyden lykkääntymistä.

– Se tarkoittaa ongelmia Ruotsille, mutta ongelmia myös Natolle. Nato ei kuitenkaan voi tekeytyä riippuvaiseksi maista, jotka eivät ole jäseniä, Jonson sanoi.

Lausunnollaan hän viittaa Naton puolustussuunnitteluun. Vilnan huippukokouksessa on määrä hyväksyä uudet suunnitelmat sen varalle, mikäli Venäjä hyökkäisi johonkin Naton jäsenmaahan.

Ukrainan presidentin neuvonantaja IL:lle: Suomi on arvokas kumppani

23.05.2023 | 07:04

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin neuvonantaja Mihailo Podolyak kertoo Iltalehdelle, miksi Suomi on Ukrainalle tärkeä kumppani ja valikoitui Zelenskyin vierailukohteeksi.

Neuvonantajan mukaan Suomi on Ukrainalle arvokas kumppani, koska Suomessa ymmärretään Venäjän ulkopolitiikkaa. Suomessa ymmärretään myös, miksi Venäjä Ukrainaan hyökkäsi.

– Sota on keino hallita Eurooppaa kokonaisuutena. Tämän takia suurin tuki Ukrainalle tulee Euroopasta, Podolyak sanoo.

Hän nostaa esiin myös sen, että Suomi on hyväksynyt Ukrainaan lähetettävät avustuspaketit nopeasti.

Podolyakin mukaan Suomen Nato-jäsenyys osoittaa, että Eurooppa pitää yhtä turvallisuutensa ylläpitämiseksi.

– Suomi osoitti, että Nato-prosessi on mahdollista läpäistä todella nopeasti. Nato-prosessi voi edetä hyvin nopeasti ja tehokkaasti, kun molemmat osapuolet niin haluavat, Podolyak arvioi.

Ukraina on toivonut Nato-jäsenyyttä jo 15 vuoden ajan. Ukrainan puolustusministeri on myös lausunut, että käytännössä Ukraina on kuin Nato-maa.

– Kyse ei ole siitä ”olemmeko kiinnostuneita vai emme”. Tämä on kysymys historiallisen tilanteen objektiivisesta kehityksestä. Toisin sanoen Euroopalle on nykyään äärimmäisen tärkeää, että sillä on yhteinen sotilaspolitiikka ja sotilasliitto, joka takaa yhteisen turvallisuuden.

Podolyakin mukaan Suomen todellinen ymmärrys Venäjän tilanteesta johtuu myös historiallisista syistä,

– Historiallisen perinnön ja sen ymmärryksen lisäksi, että imperiumit, joilla ei ole vapaata sisäistä rakennetta ovat äärimmäisen vaarallisia, on myös muita syitä. Kaikille kooltaan paljon pienemmille naapureille, jotka panostavat muihin aloihin kuten palveluihin, verotukseen ja elämänlaatuun, Venäjän kaltaiset valtavan sotilaallisen potentiaalin omaavat maat ovat uhka. Tässä historiallinen konteksti todella on kiistaton, ja Suomelle erityisen ilmeinen.

Podolyakin mukaan Euroopalle on selvää, että täällä ei voi olla suuria mannersotia lukuun ottamatta Venäjän käymää hyökkäyssotaa.

– On olemassa yhteinen eurooppalainen tila, johon Venäjä ei kuulu. Haluan korostaa, että oli erittäin suuri virhe menneisyyden eliitiltä luulla Venäjän olevan kiinteä osa Eurooppaa, joka kannattaa joitakin eurooppalaisia arvoja. Kyseessä on täysin erilainen maa mentaliteetin, kulttuuristen perinteiden ja poliittisten prosessien suhteen. Tulevaisuuden riskit huomioiden Euroopan puolustuksen aukottomuus on mahdollista saavuttaa vain, jos on olemassa yhteinen suuri liittouma, johon Ukrainakin kuuluu, hän sanoo.

Podolyak toteaa, että konflikti ei lopu, ellei Ukraina voita. Venäjästä ei tule myöskään kunnioittavaa naapuria. Ukrainan häviö tarkoittaisi Podolyakin mukaan Euroopalle jatkuvaa konfliktia.

– Jos Venäjä ei häviä, se saa vapaat kädet laittomuuteen, koska se ymmärtää, että edes Ukrainassa hyvin julkisesti tehdyistä rikoksista ei tule rangaistusta, hän toteaa Iltalehdelle.

Jarmo Lindberg: Suomi on Natossa turvallisuuden tuottaja

22.05.2023 | 14:57

Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jarmo Lindberg (kok.) korostaa, että Suomi on Naton jäsenmaana turvallisuuden tuottaja, ei kuluttaja.

Lindberg puhui parlamentaarisen yleiskokouksen päätösistunnossa Luxemburgissa maanantaina.

– Suomi pysyi valppaana ja varuillaan myös kylmän sodan loppuessa, emmekä silloinkaan luopuneet vahvasta kansallisesta puolustuksesta. Myös koko yhteiskunta on varautunut hyvin kriiseihin, kiitos suomalaisen kokonaisturvallisuusajattelun, Lindberg totesi.

Lindberg kertoi Suomen yleisestä asevelvollisuudesta, suuresta 900 000 sotilaan reservistä, uusista asehankinnoista ja Puolan ohella Euroopan vahvimmasta tykistöstä. Suomi käyttää tänä vuonna puolustukseen 2,4 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun Naton jäsenmailleen asettama tavoite on kaksi prosenttia.

– Haluan lisäksi korostaa, että tuemme Ukrainaa niin pitkään kuin tarvitaan. Suomi on antanut Ukrainalle jo miljardin euron arvosta sotilaallista apua, ja valmistelemme parhaillaan uutta, järjestyksessään 16. avustuspakettia.

Lindberg kertasi puheessaan myös Suomen tietä Natoon. Vielä vuoden 2022 alussa Suomessa puhuttiin Nato-optiosta, mutta Venäjän raaka hyökkäyssota Ukrainaan muutti kaiken.

– Sodan alettua sotilasliittouman kannatus kansalaisten keskuudessa nousi 80 prosenttiin. Ilman Suomen kansan tukea emme olisi koskaan aloittaneet jäsenyysprosessia.

Lindberg totesi suomalaisten myös tiedostavan hyvin, että Nato-jäsenyys on kaksisuuntainen, ja että Suomi on tarvittaessa valmis auttamaan muita.

– Suomen Nato-jäsenyys vahvistaa Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan turvallisuutta ja vakautta. On sanomattakin selvää, että Ruotsin Nato-jäsenyys vahvistaa liittokuntaa. Toivomme, että Ruotsin jäsenyys toteutuisi mahdollisimman pian, Lindberg päätti.

Naton parlamentaarinen yleiskokous kokoontui Luxemburgissa 19.–22. toukokuuta. Suomi osallistui kokoukseen ensimmäistä kertaa Naton jäsenmaana. Aiemmin Suomen valtuuskunta on osallistunut yleiskokouksen toimintaan liitännäisjäsenen ominaisuudessa.

Jäsenyyden myötä Suomi sai kokouksissa äänioikeuden sekä edustajan yleiskokouksen pysyvään komiteaan.

Naton parlamentaarinen yleiskokous ei ole osa Pohjois-Atlantin puolustusliittoa, mutta yleiskokous voi antaa Natolle suosituksia. Eduskunnasta on osallistunut valtuuskunta Nato PA:n kokouksiin vuodesta 1998 lähtien.

Luxemburgin kokoukseen osallistuivat Lindbergin lisäksi Pekka Toveri (kok.) ja Mikko Savola (kesk.).

Pekka Toveri ihmettelee ydinasepuheita: Nato-Suomi suojautuu aggressiiviselta valtiolta

19.05.2023 | 10:57

Kokoomuksen kansanedustaja, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri ihmettelee itsenäisen ydinaseiden seurantaryhmän tuoreen raportin suosituksia.

– Suomi liittyy Natoon saadakseen suojaa aggressiiviselta ja vastuuttomalta ydinasevallalta. Ja tämän ”työryhmän” mielestä meillä ei pitäisi olla mitään tekemistä Naton ydinaseen kanssa, joka on Naton tarjoaman ”ydinasesateenvarjon” perusta, Toveri toteaa Twitterissä.

Tuoreessa raportissa suositellaan, ettei Suomi luovu ydinräjähteiden maahantuonnin, valmistamisen, hallussapidon ja räjäyttämisen kielloista.

Raportin mukaan Suomen tulee suhtautua varauksellisesti Naton ydinaseiden käytön harjoituksiin ja niihin osallistumiseen. Naton tavanomainen asevoima muodostaa riittävän suorituskyvyn hyökkäysten torjumiseksi.

Tviitti-ketjussa nostetaan esiin tasavallan presidentti Sauli Niinistön näkemys asiaan. Presidentti totesi valtiopäivien avajaisten puheessaan ja tämän jälkeisessä tiedotustilaisuudessaan, että Suomi on mukana Naton ydinasesuunnittelussa ja -harjoittelussa, mutta se ei tarkoita ydinaseiden tuomista Suomeen.

– ”Työryhmä” vastustaa suunnitteluun ja harjoitteluun osallistumistakin. Niinistö vain ydinaseiden sijoittamista Suomeen. Josta olen itsekin sanonut, että siinä ei paljon järkeä olisi. Eli tuskin meillä isoa riitaa tulisi Niinistön kanssa, Pekka Toveri sanoo.

Seurantaryhmän jäseninä on muun muassa poliittisen historian dosentti Erkki Tuomioja (sd.) sekä tutkijoita muun muassa Aleksanteri-instituutista ja Maanpuolustuskorkeakoulusta.

Ryhmän asettivat tammikuussa 2023 Suomen Rauhanliitto, Lääkärin sosiaalinen vastuu LSV, Tekniikka elämää palvelemaan TEP ja Pugwash Conferences on Science and World Affairs järjestöinä, jotka kansainvälisesti seuraavat ydinaseisiin liittyviä kysymyksiä.

Verkkouutiset
© Verkkouutiset | ISSN 1458-4441