Verkkouutiset

Nato

Ruotsin Nato-ratifiointi merkitty Unkarin parlamentin aikatauluun

Unkarin parlamentin kotisivuilla on merkitty syys- ja lokakuun istuntosuunnitelmaan toisena käsiteltävänä lakiesityksenä ”Ruotsin kuningaskunnan Pohjois-Atlantin liittoon liittymispöytäkirjan hyväksyminen”. Tarkempaa päivää ei ole merkitty.

Lakiesityksen tiedoissa kerrotaan, että se on tullut käsiteltäväksi 14. heinäkuuta 2022 ja sen ottamisesta käsittelyyn on äänestetty hylkäävästi 27. maaliskuuta 2023. Seuraava käsittelyesitys heinäkuun 31. päivänä taas ei onnistunut, koska parlamentti ei ollut päätösvaltainen.

Hallituskoalitio Fidesz-KDNP:lla on yli 2/3 enemmistö parlamentissa, joten ilman sen ja pääministeri Viktor Orbánin hyväksyntää asia ei etene.

Viime maaliskuun hylkäyspäätöksen yhteydessä Unkarin hallituksen viestinnästä ja kansainvälisistä asioista vastaava valtiosihteeri Zoltán Kovács kirjoitti maan  pääministerin kanslian sivuilla maan hallituksella olevan kolme syytä kielteiselle suhtautumiselle Ruotsin Nato-jäsenyyteen.

Ensimmäisenä syynä Kovács mainitsi ruotsalaispoliitikkojen vuosia jatkuneet halventavat näkemykset Unkarin hallituksesta ja niiden levittäminen erityisesti Euroopan Unionissa.

Toisena syynä valtiosihteeri mainitsi ”Ruotsin luulevan olevansa moraalisesti muita ylempänä” ja kolmantena kunnioituksen puutteen sekä ylimielisen asenteen Unkaria kohtaan.

 

 

Suomen lippu nostettiin salkoon ensi kertaa Naton esikunnassa

Naton nopean toiminnan joukkojen johtoesikunnassa nostettiin ensimmäistä kertaa Suomen lippu salkoon.

Maavoimat kertoo asiasta viestipalvelu X:ssä.

– Suomen liittyminen osaksi ARRC:n (nopean toiminnan joukkojen) perhettä on merkityksellinen virstanpylväs puolustusvoimien tulevaisuudessa Naton tasavertaisena jäsenenä, tiivisti majuri Hanne Kiiskinen.

Sosiaalisessa mediassa on julkaistu tilaisuudesta valokuvia, jotka ovat nähtävillä tämän jutun lopussa.

USU: Puolustusvoimien ammattisotilaiden Nato-komennukset saattavat muuttua pakollisiksi

Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Rami Saari toteaa Uutissuomalaiselle, että muutos voi tapahtua aikaisintaan lähivuosina, koska vaadittava lainvalmistelu vie oman aikansa.
Päätöstä lainvalmistelusta ei ole tehty.

– Velvoittavuudessa ei olisi kyse siitä, ettemmekö saisi tarpeeksi halukkaita lähtijöitä Naton päämajaan sekä Nato-esikuntiin ja Nato-edustustoihin. Kyse on sen sijaan siitä, että komennusten velvoittavuudella osoittaisimme olevamme osa Naton normaalia toimintaa, Saari toteaa.

Mahdollisen muutoksen jälkeen Nato-komennukset rinnastuisivat nykykäytäntöön kotimaassa. Puolustusvoimien palveluksessa olevien sotilaiden virkatehtävästä ja -paikasta päättää viime kädessä työnantaja sen jälkeen, kun sotilasta on ensin kuultu esimerkiksi kehityskeskustelussa.

Upseeriliitossa kannatetaan vapaaehtoisuutta. Liiton tuoreimman jäsenkyselyn mukaan 81 prosenttia upseereista on sitä mieltä, että kansainväliset tehtävät tulee perustua avoimeen hakeutumiseen.

Nato-palvelussuhteen ehtojen neuvottelut ovat edelleen kesken. Osapuolina ovat työntekijäjärjestöt, Puolustusvoimat, puolustusministeriö ja valtiovarainministeriö.

Esimerkiksi Upseeriliitto on ajanut jäsenilleen parempia palvelussuhteen ehtoja, jotka huomioisivat nykyistä kattavammin komennukselle lähtevän puolison toimeentulon ja muut perhe-etuudet.

Suomelle tulee täytettäväksi noin sata tehtävää Naton komentorakenteessa eli muun muassa ulkomailla sijaitsevissa sotilasesikunnissa.

Antti Häkkänen: Nato-ajan ensimmäinen puolustusselonteko on tärkeä turvallisuudelle

Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan Nato-ajan ensimmäisestä puolustusselonteosta tulee merkittävä asiakirja Suomen turvallisuuden kannalta.

Puolustusministeriö on käynnistänyt valtioneuvoston puolustusselonteon laatimisen hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta käsittelivät asiaa kokouksessaan 8.9.2023.

Puolustusselonteossa annetaan puolustuspoliittiset linjaukset Suomen puolustuskyvyn ylläpidolle ja kehittämiselle ottaen huomioon Nato-jäsenyyden vaikutukset.

Selonteossa käsitellään Suomen puolustusjärjestelmän yhteensovittamista osaksi Naton yhteistä puolustusta ja pelotetta sekä määritetään suuntaviivat Suomen puolustuspoliittiselle ja sotilaalliselle roolille liittokunnassa.

– Kansallisen puolustuksen ja Naton kollektiivisen puolustuksen pitää perustua realistiseen ja pitkän aikavälin analyysiin ympärillämme olevasta maailmasta, Häkkänen toteaa somepalvelu X:ssä.

Puolustusselonteon aikajänne ylittää kuluvan vaalikauden ja ulottuu 2030-luvun alkupuolelle.

Puolustusselonteko laaditaan tiiviinä poikkihallinnollisena yhteistyönä puolustusministeriön johdolla. Selonteko annetaan eduskunnalle ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon jälkeen, arviolta vuoden 2024 aikana.

Kyseessä on järjestyksessä kolmas valtioneuvoston puolustusselonteko. Edellinen valmistui vuonna 2021.

Nato hehkuttaa Suomen sodan ajan vahvuutta

Puolustusliitto Nato on julkaissut viestipalvelu X:ssä kuvan kahdesta suomalaisesta varusmiehestä.

Viestissä Nato kehuu 1,8 miljoonalle seuraajalleen suomalaista asevelvollisuusjärjestelmää.

– Suhteellisen pienestä 5,5 miljoonan asukkaan väestöstä huolimatta Suomella on vaikuttava 280 000 sodan ajan vahvuus kattavan varusmiespalveluksen ansiosta, Nato kertoo.

Suomi on yksi niistä harvoista eurooppalaisista maista, joka on säilyttänyt yleisen asevelvollisuuden. Reserviin kuuluu noin 870 000 suomalaista.

Varusmiespalveluksen suorittaneiden miesten ja naisten asevelvollisuus jatkuu sen vuoden loppuun asti, jolloin henkilö täyttää 60 vuotta.

Miehistöön kuuluva siirtyy varareserviin sen vuoden lopussa, kun hän täyttää 50 vuotta. Upseerit ja aliupseerit ovat reservissä sen vuoden loppuun, kun he täyttävät 60 vuotta.

 

Unkarin diplomaatti: Vaadimme Ruotsilta kunnioitusta

Unkarin ulkoministeriön poliittisen johtajan, diplomatti Zsolt Bunfordin mukaan Ruotsin Nato-jäsenyyden hyväksyminen yhä etenee, vaikka Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó arvostelikin hiljattain avoimessa kirjeessään Ruotsia. Asiasta kertoo Foreign Policy.

Ruotsin ulkoministeri Tobias Billströmille osoitetussa kirjeessä Szijjártó arvosteli sitä, että ruotsalaispoliitkot ovat moittineet Unkarin demokratiakehitystä.

Diplomaatti Bunfordin mukaan kirje ei tarkoita Ruotsin jäsenyyden torppaamista.

– Ratifioimme enemmin tai myöhemmin, Bunford sanoi FP:n mukaan lauantaina Hudson-instituutin tilaisuudessa.

Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson ei ole enää arvostellut julkisuudessa Unkarin demokratiakehitystä, mutta entinen pääministeri Magdalena Andersson on tällaisia lausuntoja antanut.

Diplomaatti Bunford kiisti sen, että Unkarin tavoitteena olisi Ruotsin opposition hiljentäminen.

– Ei, ei, ei mitään sellaista. Vaadimme kunnioitusta, Bunford sanoi.

Varoitus USA:sta: Suomi on etulinjan valtio – joukkoja on sijoitettava eteen

Jos Venäjän sota Ukrainaa vastaan päättyisi mihin tahansa muuhun lopputulemaan kuin venäläisjoukkojen yksiselitteiseen tappioon, Vladimir Putinia pidettäisiin sodan voittajana, arvioi nimekäs yhdysvaltalainen turvallisuuspolitiikan tutkija Andrew Michta.

Diplomaattisen ratkaisun tavoittelu olisi hänen mukaansa tässä vaiheessa virhe, sillä se olisi tuomittu epäonnistumaan.

– Putin uskoo vakaasti voittavansa. Naton kyvyttömyys tarjota Ukrainalle pitävää jäsenyysaikataulua Vilnan huippukokouksessa on epäilemättä rohkaissut häntä sinnikkyyteen, koska liittolaiset eivät onnistuneet kokoamaan rivejään ja viestittämään selkeästi, että Ukrainan paikka on nyt liittokunnassa, Atlantic Council -ajatushautomon ohjelmajohtajana Washingtonissa toimiva Michta kirjoittaa viestipalvelu X:ssä (entinen Twitter).

– Meidän on lakattava olemasta vertikaalisen eskalaation riskin pelon lamaannuttamia ja kiinnitettävä paljon nykyistä enemmän huomiota horisontaalisen eskalaation kasvavaan uhkaan alueella, hän toteaa.

Vertikaalisella eskalaatiolla tarkoitetaan esimerkiksi turvautumista aiempaa tuhovoimaisempiin aseisiin, kuten biologisiin, kemiallisiin tai ydinaseisiin. Horisontaalista eskalaatiota edustaisi sodan laajeneminen yhden tai useamman muun valtion alueelle.

Ennen nykyistä tehtäväänsä Andrew Michta on toiminut muun muassa George C. Marshall European Center -instituutin kansainvälisten suhteiden laitoksen dekaanina ja Yhdysvaltain laivastoakatemian professorina.

Putinin luottamus siihen, että Naton nykyisillä jäsenmailla ei vallitse tosiasiallista yhteisymmärrystä Ukrainan hyväksymisestä puolustusliiton jäseneksi, on Michtan mukaan omiaan lisäämään horisontaalisen eskalaation uhkaa.

Yhdysvalloissa on hänen mukaansa syytä käydä vakavaa keskustelua amerikkalaisjoukkojen sijoittelusta Euroopassa. Joukkojen painopisteen tulisi hänen mielestään olla nykyistä selvemmin liittokunnan itäisellä sivustalla.

– Suomi, Baltia, Puola ja Romania ovat etulinjan valtioita. Meidän on sijoitettava joukkoja eteen toimiaksemme pelotteena Venäjälle, Michta sanoo.

Hän muistuttaa, että Euroopassa on viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana käytetty runsaasti ”eurooppalaisen armeijan” tarpeellisuutta korostavia puheenvuoroja.

– On aika ymmärtää, että Ukrainan armeija on Euroopan armeija. Sen sotilaat taistelevat ja kuolevat paitsi oman maansa, myös Euroopan turvallisuuden puolesta. Jos Euroopan halutaan olevan turvallinen, Naton on oltava uskottava, jotta se voi torjua ja tarvittaessa kukistaa Venäjän. Jotta niin olisi, tarvitsemme Yhdysvaltain pysyviä eteen työnnettyjä tukikohtia [itäisellä] sivustalla sekä Ukrainan Natoon. Muussa tapauksessa uhkana on laajempi sota Euroopassa, hän toteaa.

Ilmavoimat harjoittelee Britannian ja Norjan kanssa

Ilmavoimien Baana 23 -maantietukikohtaharjoitus järjestetään Tervossa Pohjois-Savossa 18.–22. syyskuuta 2023. Harjoitukseen osallistuu myös liittolaismaiden lentokalustoa. Ilmavoimat kertoo asiasta tiedotteessa.

Baana on Ilmavoimien vuosittainen maantietukikohtaharjoitus, jonka järjestämisvastuussa on tällä kertaa Karjalan lennosto. Ilmavoimat harjoittelee säännöllisesti tukeutumista muualle kuin kotitukikohtiin, jotta lentokalusto voidaan tarvittaessa hajauttaa nopeasti eri puolille Suomea. Toiminta maantietukikohdissa kuuluu kaikkien Ilmavoimien ohjaajien koulutukseen.

Harjoituksessa on lentotoimintaa Tervon maantietukikohdassa ja Rissalan tukikohdassa tiistaista torstaihin 19.–21. syyskuuta päivittäin kello 10–24:n välisenä aikana ja perjantaina 22. syyskuuta kello 10–15. Harjoituksen lentotoiminnallisena tavoitteena on lentää lentokoulutusohjelmien mukaisia nousuja ja laskuja maantietukikohtaan päivä- ja yölento-olosuhteissa.

Harjoituksessa on mukana pääasiassa Ilmavoimien F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjiä. Harjoitukseen osallistuu myös muuta Ilmavoimien lentokalustoa.

Harjoitukseen osallistuu Ilmavoimien lentokaluston lisäksi ensimmäistä kertaa Norjan ilmavoimien F-35-hävittäjiä ja Ison-Britannian kuninkaallisten ilmavoimien Eurofighter Typhoon -hävittäjiä. Eurofighterit tukeutuvat Karjalan lennoston Rissalan tukikohtaan.

Karjalan lennosto ottaa Tervon maantietukikohdan käyttöön 18.‒27. syyskuuta 2023 väliseksi ajaksi. Poikkeukselliset liikennejärjestelyt ja liikkumisrajoitukset jatkuvat Tervon alueella myös Baana 23 -harjoituksen jälkeen 25.–29. syyskuuta järjestettävän Ruska 23 -ilmaoperaatioharjoituksen vuoksi.

Harjoitustoiminta aiheuttaa liikennejärjestelyjä Karttula – Tervo välisen seututien 551 (Sininen tie) sulkemisen vuoksi sekä liikkumisrajoituksia lähialueen asukkaille. ELY-keskus sulkee seututie 551 välillä Karttula – Tervo liikenteeltä Tervon varalaskupaikan kohdalta maanantaina 18. syyskuuta kello 10 alkaen.

Tie avataan yleiselle liikenteelle keskiviikkona 27. syyskuuta kello 18 mennessä. Sulun aikana kaikki tieliikenne ohjataan kiertotietä Karttula (seututie 554) – Ahvensalmi (teiden 554 ja 5512 risteys) – Tervo (yhdystie 5512).

Puolustusvoimat on ottanut käyttöönsä harjoitusalueen hallinnollisella päätöksellä, joten siellä liikkuminen on sallittu vain kulkuluvan saaneilla. Koko harjoitusalueella on dronen lennättäminen ja metsästys kielletty ympärivuorokautisesti 18.–27. syyskuuta 2023.

Alexander Stubb vastasi Paavo Väyryselle Nato-paneelissa: Minä kyllä kiirehtisin sitä sopimusta

Presidenttiehdokkaiden Nato-aiheissa paneelissa Kouvolan Turvallisuuskonferenssissa nousi esiin Yhdysvaltain ja Suomen välillä paraikaa neuvoteltava puolustusyhteistyösopimus (DCA). Maanantaina järjestetyssä paneelissa sivuttiin sopimukseen liittyviä yksityiskohtia, mutta ehdokkaiden väliltä löytyi jossain määrin myös näkemyseroja itse sopimuksen merkityksestä – tai sen kiireellisyydestä.

– Sinänsä tästä sopimuksesta sanoisin, että hieman huolestuttaa, että nyt hyvin kovalla kiireellä sitä viedään eteenpäin. Pitäisi olla kunnollinen valmistelu, kunnollinen keskustelu asiasta. Nato-asiassahan meillä tehtiin niin, että kovasti kiirehdittiin ja kunnollista keskustelua ei kyetty käymään. Tästä asiasta pitäisi käydä, katsoi valitsijayhdistyksen kautta presidenttiehdokkuutta tavoitteleva Paavo Väyrynen.

Suomen ja Yhdysvaltojen välinen puolustusyhteistyösopimus purkaisi toteutuessaan esteitä ja avaisi yhdysvaltalaisjoukoille mahdollisuuden toimia Suomen maaperällä.

Kokoomuksen presidenttiehdokas Alexander Stubb korosti pitävänsä sopimusta ”äärettömän tärkeänä”. Hänen mukaansa Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa on kolmoislukko, jossa DCA-sopimus on yksi – oman, uskottavan puolustuksen ja Nato-jäsenyyden lisäksi.

Mitä tulee sopimuksessa neuvoteltaviin yksityiskohtiin, kuten materiaalin varastointiin ja amerikkalaissotilaiden oikeudelliseen asemaan, Stubb totesi näin:

– Tietysti tässä ollaan lähellä kansallisvaltion suvereniteetin ydintä, kun sijoitetaan puolustusmateriaalia toisen valtion toimesta, sijoitetaan joukkoja toisen valtion toimesta ja määritellääm ne lainsäädäntöpuitteet ja periaatteet, joilla toisen valtion sotilaat toimivat.

Stubb arvioi, että neuvottelut saadaan päätökseen hyvin todennäköisesti kevään mittaan ensi vuonna ja ratkaisujen löytyvän siihen mennessä. Väyrysen huoleen sopimuksen kiirehtimisestä hän vastasi näin:

– Minä kyllä tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa mielelläni kiirehtisin sitä sopimusta, en hidastelisi.

Paneelia juontanut Helsingin Sanomien toimittaja Marko Junkkari kysyi paikalla olijoilta, miten realistisena he pitävät yhdysvaltalaisen puolustusmateriaalivaraston saamista Kouvolaan, mikä tiettävästi on paikkakuntalaisten intresseissä. Lisäksi paneelissa sivuttiin kysymystä, minkä maan lainsäädäntöä sovelletaan, jos amerikkalaissotilas syyllistyisi rikokseen.

Valitsijayhdistyksen kautta ehdokkuutta tavoitteleva Pekka Haavisto (vihr.) uskoi, että vielä tässä vaiheessa varsstointipaikkakuntia tuskin voi määritellä, vaikka varuskuntapaikkakunnat, kuten Kouvola, voivat olla todennäköisempiä kuin jotkut muut.

– Tärkeä muistaa, että se, että tuodaan materiaalia harjoituksia varten, tarkoittaa myös sitä, että se materiaali on olemassa myös kriisejä varten, jolloin voidaan siten tuoda vain miehet ja naiset ilman varusteita Suomeen. Varusteet ovat täällä. Ne voivat olla ajoneuvoja, ne voivat olla aseita, ne voivat olla ammuksia. Ja se lisää myöskin Suomen kykyä nopeissa kriisitilanteissa reagoida.

Haaviston mukaan sopimus on ”tärkeä lisä siihen, mitä Nato-jäsenyys jo tuo tullessaan.”

Valitsijayhdistyksen kautta myös ehdolle pyrkivä Mika Aaltola ei lähtisi myöskään vielä aluepoliittisesti paaluttamaan, minne puolustusmateriaalia tulisi sijoittaa. Hän piti ennakkovarautumista kuitenkin järkevänä:

– Tämä tehdään pahimman mahdollisen skenaarion varalta. Tämä on ennaltaehkäisevää toimintaa, se on rauhantyötä. Näin myös Venäjällä ymmärretään, että täällä on olemassa tarpeeksi varaa ja kyvykkyyksiä kestämään myös vähän pidempiaikaista konfliktia.

Naton pääsihteeri varoittaa: Ukrainan sodalle ei tule nopeaa loppua

Jens Stoltenbergin mukaan Kiovan vastahyökkäys tuottaa edelleen vain marginaalisia voittoja.

Ukrainan liittolaiset ovat pyrkineet korostamaan kampanjan voittoja viime viikkoina, mutta se on jatkunut kuukausia ilman suuria läpimurtoja. Syksy tuo muuttuvat olosuhteet kentällä ja mahdollisuuden, että Venäjä yrittää jälleen kerran murskata Ukrainan energiainfrastruktuurin.

– Useimmat sodat kestävät pidempään kuin odotettiin niiden alkaessa. Siksi meidän on valmistauduttava pitkään sotaan Ukrainassa, Stoltenberg sanoi CNN:n mukaan.

– Me kaikki toivomme pikaista rauhaa. Mutta samalla meidän on tunnustettava: jos presidentti (Volodomyr) Zelenskyi ja ukrainalaiset luopuvat taistelusta, heidän maansa ei enää olisi olemassa. Jos presidentti (Vladimir) Putin ja Venäjä laskevat aseensa, meillä olisi rauha, Stoltenberg totesi.

– Helpoin tapa lopettaa tämä sota olisi, jos Putin vetäisi joukkonsa pois.

Putinin mahdollisuudesta käyttää ydinaseita Ukrainassa Stoltenberg sanoi, että ”Putinin ydinretoriikka on vaarallista ja häikäilemätöntä, mutta Nato on valmis jokaiseen uhkaan ja haasteeseen”.

– Naton tarkoitus on estää sota – eikä vähiten ydinsota. Meillä on uskottava pelote, hän totesi.

Pääsihteeri toisti, että on vain ajan kysymys, milloin Ukrainasta tulee puolustusliiton jäsen.

– Ukrainasta tulee Naton jäsen – kaikki liittolaiset ovat tehneet sen selväksi, hän sanoi lisäten, että ”Ukraina tarvitsee turvallisuustakeita sodan päättyessä, sillä muuten historia voi toistaa itseään”.

Yhdysvaltain puolustushaarakomentajien neuvoston puheenjohtaja, kenraali Mark Milley puolestaan totesi, että kestää pitkän ajan saada kaikki Venäjän 200 000 sotilasta ulos maasta.

– Se rima on erittäin korkealla. Sen tekemiseen menee kauan, hän sanoi Stars and Stripesin mukaan.

”Venäjän hyökkäyksen epäonnistuminen on tärkeää Euroopan turvallisuudelle”

– Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan on epäonnistuttava, ja tämä on tärkeää Ukrainan ja Euroopan turvallisuudelle, sanoi Norjan puolustusministeri Bjørn Arild Gram Naton sotilaskomitean konferenssin avajaisissa Oslossa Ukrinform raportoi.

– Olemme liittolaisina lujasti yhdessä tukemassa Ukrainaa Venäjän hyökkäystä vastaan. Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan täytyy epäonnistua. Tämä on tärkeää Ukrainan ja Euroopan turvallisuudelle, Gram sanoi.

Hänen mukaansa Norjan tuki Ukrainan puolustukselle on edelleen vankka, ja Norja jatkaa sotilaallisen ja siviiliavun antamista.

– Norjassa on poliittinen sopimus Ukrainan monivuotisesta tukiohjelmasta, noin 7,5 miljardia euroa jaettuna viidelle vuodelle. Tämä tehdään Nansen-tukiohjelman kautta, Gram kertoi.

Hän korosti, että Naton on edelleen oltava yhdessä Ukrainan kanssa ja vastustettava Venäjän aggressiota missä tahansa muodossa. Tältä osin Norja päätti pitkäaikaisesta sitoutumisesta rahoittamaan myös Naton CAP-apuohjelmaa.

Nato on Gramin mukaan Norjan turvallisuuspolitiikan kulmakivi. Hän kehui Naton ponnisteluja turvallisuuden ja ennustettavuuden vahvistamiseksi pohjoispuolella ja toivotti Suomen ja Ruotsin tervetulleiksi puolustusliittoon.

Asiantuntija: Suomen turvallisuuspolitiikka tarvitsee uudet painopisteet

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen kirjoittaa Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessaan, että Suomen turvallisuuspolitiikka tarvitsee uudet painopistealueet.

– Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Suomen linja nojasi presidentti Sauli Niinistön määrittelemään aktiiviseen vakauspolitiikkaan ja sen neljään pilariin: omaan puolustuskykyyn, läntisiin kumppanuuksiin, Venäjän-suhteisiin ja kansainvälisen järjestelmän hallittavuuteen, Vanhanen kirjoittaa.

Asiantuntijan mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan kaatoi neljästä pilarista kaksi sekä muutti kahden jäljelle jääneen muotoa.

– Venäjän määrittely yhdeksi pilariksi oli alun perinkin ongelmallista, sillä Suomi on voinut vaikuttaa vain rajallisesti Moskovan näkemyksiin. Kun Venäjä nyt luo Suomesta viholliskuvaa, kahdenväliselle yhteistyölle ei ole sijaa, Vanhanen kirjoittaa.

Myös kansainvälistä järjestelmää koskeva pilari murtui, eivätkä sopimukset estäneet sotaa.

Vanhasen mukaan läntisten kumppanuuksien ja puolustuskyvyn pilarit muuttivat muotoaan Nato-jäsenyyden ja puolustuskyvyn lisäpanostuksien myötä.

– Nato-Suomen rakentaminen on vasta alussa, eikä Suomella ole Venäjän rajamaana varaa tinkiä puolustusmenoista, Vanhanen kirjoittaa.

– Ulkopoliittiselta johdolta kaivataan kykyä muodostaa päivitetty kansallinen strategia, jossa yhdistyvät Suomen kansainväliset liittolaisuudet, toimintaympäristön oikea tilannekuva sekä mahdollisimman laaja poliittinen hyväksyntä, Vanhanen kirjoittaa.

Vanhasen mukaan yhteiset päämäärät ja arvot muodostavat hyvän pohjan uuden ajan turvallisuuspolitiikalle. Mielipidemittaukset osoittavat suomalaisten laajan tuen niin oman puolustuskyvyn kehittämiselle kuin Nato-jäsenyydelle. Lisäksi Venäjä nähdään akuuttina uhkana.

Vanhanen esittää, että jatkossa Suomen turvallisuuspoliittinen päälinja voisi pohjautua peruskallioon: kansallisen puolustuskyvyn kehittämiseen, Nato-jäsenyyteen, yhteistyöhön Pohjoismaiden, Britannian ja Yhdysvaltojen kanssa sekä sääntöperäisyyden puolustamiseen.

– Uusi aktiivinen pelotepolitiikka olisi luonteeltaan puolustuksellista ja painottaisi yhteistyötä. Se olisi kestävä Venäjän luomasta epävakaudesta riippumatta, kun Suomen turvallisuus ankkuroituisi useampaan vakautta tuovaan tekijään, Vanhanen kirjoittaa.

Jarno Limnéll: Kybervakoilun kasvava uhka otettava vakavasti

Kokoomuksen kansanedustaja, kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan kybervakoilusta, joka on Nato-jäsenyyden myötä kasvava uhka Suomelle.

Limnéll viittaa Microsoftin tuoreeseen raporttiin, jonka mukaan Pohjois-Korean hakkerit ovat murtautuneet Suomen puolustusteollisuuteen. Hänen mukaansa tieto ei yllätä, sillä puolustusteollisuus on yksi kybervakoilun kärkikohde. Vakoilulla pyritään varastamaan tietoa poliittisiin tai kaupallisiin tarkoituksiin.

– Vakoilu on onnistuneinta silloin, kun sitä ei edes havaita. Emme tiedä mitä kaikkea – Suomenkin – tietoverkoissa tällä hetkellä liikkuu ja miten meitä kybermaailman kautta vakoillaan, Limnéll kirjoittaa.

Limnéllin mukaan Pohjois-Korea on hyvinkin kykenevä kybervakoilija. Maa on kohdistanut vakoiluaan muun muassa merenkulku- ja laivanrakennussektorille. Hän muistuttaa, että Venäjä ja Kiina ovat Suomen kannalta keskeisimmät uhkatoimijat.

Limnéllin mukaan sekä kybervakoilussa että fyysisen maailman puolella tapahtuvassa vakoilussa täytyy olla motiivi, eikä kybervakoilua voi saati kannata kohdistaa kaikkialle.

– Vakoilijoita kiinnostaa erityisesti ulko- ja turvallisuuspoliittinen päätöksentekomme sekä puolustusliittoa koskevat asiat, mutta myös teknologiayrityksien, yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimusinnovaatiot. Myös yksittäiset vaikutusvaltaiset ihmiset kiinnostavat, sillä heidän kautta voidaan tietoa hankkia – tai sitä häneltä kiristää, Limnéll kirjoittaa.

Kybervakoiluun vastaaminen on Limnéllin mukaan jatkuvaa kilpajuoksua, sillä teknologia ja vakoilun toimintatavat kehittyvät jatkuvasti. Se on myös yhteistyötä niin viranomaisten kesken, yritysten kanssa kuin kansainvälisten luotettujen kumppanien kanssa.

–  NATO-jäsenyyden myötä Suomella on aiempaa parempi näkymä kybermaailmassa tapahtuviin kybervakoilun tapoihin sekä niitä ennaltaehkäiseviin toimiin, kun olemme yhä syvemmässä yhteistyössä kumppanimaidemme kanssa. Teknologisesti kykyä havainnoida tietoverkkoja on kehitettävä jatkuvasti, Limnéll kirjoittaa.

Sotilasprofessori Ylelle: Näin Nato-jäsenyys on muuttanut Suomea

Liittyminen puolustusliitto Naton jäseneksi on merkinnyt muutosta paitsi Suomen turvallisuuspolitiikassa, myös suomalaisten kansallisessa identiteetissä. Suomi ei ole enää yksin, vaan vastuussa myös muiden maiden turvallisuudesta. Näin arvioi Maanpuolustuskorkeakoulun strategian professori Tommi Koivula Ylen haastattelussa.

Suomessa on pitkään vaalittu niin sanottua ”talvisodan myyttiä”, ja suomalainen identiteetti on nojannut juuri yksin pärjäämiseen vaikeissakin tilanteissa. Vaikka professori pitää ajatusta arvokkaana, ei todellisuus talvisodankaan aikana aina vastannut myyttiä.

– Emme välttämättä olleet oikeasti yksin. Emmekä ole nytkään yksin, vaan osana isompaa porukkaa, Koivula sanoo.

Suomi ei ole Nato-jäsenenä enää muodollisestikaan yksin, hän toteaa, ja tämä voi vaatia kansallista itsetutkiskelua. Nato-kumppanit ottavat tulevaisuudessa roolia myös Suomen turvallisuudesta, ja samoin Suomikin sitoutuu yhteiseen puolustukseen.

Nato-jäsenyyden mukanaan tuomaan muutokseen ei professorin mukaan nopean ja sujuvan prosessin takia Suomessa juuri herätty.

– Historian valossa valtiot liittyvät Natoon hyvänä tai pahana päivänä. Suomi liittyi melko hankalana ajankohtana. Siksi se tapahtui nopeasti.

Haastattelussa Koivula arvioi pelotteen olevan Nato-jäsenyyden myötä keskeinen osa Suomen sotilasstrategiaa.

– Viesti potentiaaliselle hyökkääjälle on se, että olemme kaikki tuntemattoman edessä, jos te hyökkäätte Suomeen.

Suomessa on keväästä 2022 alkaen ollut lähes jatkuvasti yhdysvaltalaisia joukkoja, ja Suomi ja Yhdysvallat neuvottelevat paraikaa puolustusyhteistyösopimuksesta. Koivula ei ihmettele tätä kehitystä.

– Olisi yllätys, jos emme pyrkisi vahvistamaan tätä suhdetta.

”Näin lähellä olemme elämämme loppua” – Venäjän hävittäjä ampui brittikonetta ohjuksilla viime vuonna

Venäläishävittäjän laukaisemasta ohjuksesta Britannian tiedustelukoneen lähettyvillä viime syyskuussa on tullut julki uutta tietoa.

Tietojen mukaan Su-27-hävittäjä laukaisi todellisuudessa kaksi ohjusta, joiden kohteena oli tavanomaisella partiointilennolla Mustanmeren yllä ollut Britannian RAF RC-135 -signaalitiedustelukone.

Alun perin Venäjä väitti, että tapaus johtui ”teknisestä viasta”. Tämän selityksen myös Britannian puolustusministeriö virallisesti hyväksyi.

Nyt kolme läntistä tiedustelulähdettä kertoo BBC:lle, että RAF-tiedustelukone sieppasi viestintää venäläiskoneesta. Ohjaamokeskustelu paljastaa, että toinen lentäjistä luuli saaneensa luvan ampua brittikonetta, kun venäläiskomennolta tullut käsky oli epäselvä.

Sen sijaan toinen lentäjä ei ollut samassa käsityksessä – hän kiroili ja vastusti, kun pilotti ampui ensimmäisen ohjuksen. Se ei lukittunut kohteeseen, vaan meni ohi.

Tämän jälkeen ja riidasta huolimatta lentäjä ampui vielä toisen ohjuksen brittikoneeseen. Se putosi, joten kyse oli joko teknisestä viasta tai laukaisun keskeyttämisestä. Lentokoneen pelastuminen oli siis sattuman kauppaa.

RAF-koneessa saattoi olla enimmillään jopa 30-henkinen miehistö. Koneessa myös todennäköisimmin kuultiin kylmäävä keskustelu hävittäjän ohjaamosta reaaliajassa.

– Näin lähellä olemme elämämme loppua, kommentoi uutista venäläinen, länsimaiden medialle kirjoittava toimittaja Leonid Ragozin X-viestialustalla.

Ragozin huomauttaa, että venäläiset sotabloggarit syyttävät täysin rutiininomaisesti Naton tiedustelukoneita siitä, että ne ohjaisivat Ukrainan iskuja Venäjän kohteisiin Mustallamerellä.

– Lentäjät ovat tietenkin heidän yleisössään, Ragozin toteaa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)