Verkkouutiset

Venäjän presidentinvaalit

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Vladimir Putinin tulokseen lisättiin jopa yli 30 miljoonaa väärennettyä ääntä

Asiantuntijoiden laskelmien perusteella Vladimir Putin sai Venäjän presidentinvaalissa noin 22-32 miljoonaa valeääntä. Luvut ovat häkellyttäviä.

Vaalit ovat olleet Vladimir Putinin aikakaudella laajasti vilpillisiä. Oikea poliittinen oppositio on myös kurtistettu olemattomiin viime kädessä väkivalloin. Valtaapitävien vastaehdokkaina ovat vaaleissa tyypillisesti vain Kremlin todellisuudessa kontrolloiman niin sanotun ”systeemisen opposition” ehdokkaat. Vuosien saatossa vaalivilppi on myös mennyt yhä röyhkeämmäksi. Mikäli nyt julkaistut laskelmat pitävät paikkansa, on kyse kuitenkin tällä kertaa aivan poikkeuksellisista luvuista.

Ensimmäiseen arvioon päätyy vaalimatematiikan asiantuntija Ivan Shuksin. Hän kertoo itsenäisen vaalitarkkailuorganisaatio Golosin artikkelissaan, että Putinin tulokseen lisättiin noin 22 miljoonaa valeääntä. Hän huomauttaa, että käytetyssä mallissa otetaan huomioon vain paperiäänissä tilastoanalyysin perusteella havaittu vilppi. Päälle tulevat vielä miehitetystä Ukrainasta viranomaisten mukaan saatuihin noin neljä miljoonaan ääneen sekä sähköisesti annettuihin noin kahdeksaan miljoonaan ääneen sisältynyt vilppi.

Itsenäisen venäläismedia Novaja Gazetan luvut ovat vielä karumpia. Venäjän vaaleja jo vuosia mallintaneen matemaatikko Sergei Shpilkinin malliin perustuvassa laskemassa päädyttiin siihen, että Vladimir Putin sai peräti 31,6 miljoonaa väärennettyä ääntä. Tämä on käytännössä puolet diktaattorin koko äänisaalista.

Vladimir Putin sai tarkoin ennalta suunnitellussa vaalinäytelmässään 87,3 prosentin kannatuksen. Äänestysaktiivisuus oli puolestaan Kremlin mukaan peräti 77,4. Molemmat luvut ovat Venäjän ennätyksiä.

LUE MYÖS:
Paljastus Kremlin sisäpiiristä: Vaalitulos meni överiksi, mutta Vladimir Putin uskoo kannatukseensa

Kuin Saddam Hussein – näin Venäjän vaalitulosta pilkataan

Venäjän itsevaltainen presidentti Vladimir Putin valittiin ennakko-odotuksen mukaisesti uudelle virkakaudelle maaliskuun puolivälissä pidetyissä vaaleissa.

Niissä ei ollut todellista demokraattista kilpailua. Totalitaariseen suuntaan valunut Venäjä ei jätä oppositiolle minkäänlaisia toimintaedellytyksiä. Nykyhallintoa vastustavat tahot heitetään vankilaan, pakotetaan maanpakoon tai surmataan.

Vaaliviranomaiset ilmoittivat Vladimir Putinin saaneen 87,30 prosenttia eli 76,1 miljoonaa ääntä. Seuraavaksi sijoittui kommunistien Nikolai Haritonov 4,3 prosentilla eli 3,7 miljoonalla äänellä. Äänestysaktiivisuudeksi kerrottiin 74,22 prosenttia.

Länsimaiset asiantuntijat ovat kuvailleet vaaleja irvokkaaksi näytelmäksi ja huomauttaneet lukujen olleen samankaltaisia kuin monilla viime vuosikymmenien pahamaineisimmilla diktaattoreilla.

Ukrainan sisäministerin neuvonantajana vuosina 2017–2018 toiminut Alexander Lapin on jakanut mielenosoittajan kuvan, jossa rinnastetaan tulos noin 90 prosenttia äänistä saaneisiin itsevaltaisiin johtajiin. Kyltissä kehotetaan humoristisesti Putinia tsemppaamaan, jotta tulos nousisi vielä prosenttiyksikön 89 prosentista.

Irakin diktaattori Saddam Husseinin osalta luvut olivat vielä vähemmän uskottavia. Hänen väitetiin saaneen vuonna 1995 99,96 prosenttia äänistä ja vuonna 2002 tasan sata prosenttia.

Romaniassa diktaattori Nicolae Ceausescun puolueen ilmoitettiin saaneen vuonna 1985 97,73 prosenttia äänistä, mikä tarkoitti sadan prosentin osuutta parlamenttipaikoista. Ceausescu otettiin kiinni loppuvuodesta 1989 ja teloitettiin pikaoikeudenkäynnin jälkeen.

– Toivon, että Putinin kohtalon tulee olemaan tänä vuonna sama kuin kaikilla muillakin diktaattoreilla, Lapin sanoo.

Paljastus Kremlin sisäpiiristä: Vaalitulos meni överiksi, mutta Vladimir Putin uskoo kannatukseensa

Venäjän presidentinhallinnon ”poliittiset teknologit” päätyivät ylittämään alkuperäiset tavoitteensa viime viikon presidentinvaalissa. Diktaattori Vladimir Putin valittiin lumevaalissa jälleen uudelle kuusivuotiskaudelle Venäjän johtoon. Sen lopussa Putin olisi hallinnut maata yhtäjaksoisesti jo yli 30 vuotta.

Sisäpiirin lähteitä Moskovassa ja Venäjän alueilla jututtaneen ja Kremlin vaalisuunnitelmien asiakirjoja hankkineen Meduzan mukaan Vladimir Putinille oli alun perin suunniteltu tarkoin valmistellussa vaalinäytelmässä 80 prosentin äänisaalista. Äänestysaktiivisuus oli määrä saada 70 prosenttiin.

Esimerkiksi erästä Venäjän aluetta koskevassa Meduzan näkemässä suunnitelmassa tavoitteisiin oli tarkoitus yltää masinoimalla julkisen sektorin ja valtiota lähellä olevien yritysten työntekijät äänestämään Putinia.

Putinin aikana vaaleihin on aina perinteisesti kuulunut laajamittaista vilppiä, kuten arviolta useita miljoonia tekaistuja ääniä ja laajaa äänestäjien pelottelua ja muuta vaikuttamista. Todellinen oppositio on myös suljettu täysin pois vaaleista. Sen tilalla toimii Kremlin ohjaama niin sanottu systeeminen oppositio, jonka tarkoituksena on antaa kuvaa edes jonkinlaisesta demokratiasta.

Venäjän vaaliviranomaisten julkaisemien lukujen mukaan Vladimir Putin sai lopulta 87,3 prosenttia äänistä. Äänestysaktiivisuudeksi raportoitiin peräti 77,4 prosenttia. Molemmat ovat ennätyksiä Venäjällä ja lähentelevät Keski-Aasian autokraattien tyypillisiä vaalituloksia. Vastaavia numeroita ei ole nähty edes Valko-Venäjän Aljaksandr Lukashenkan laajasti vilpillisenä teatterina pidetyissä vaaleissa.

Suunnitelmista poikkeavan tuloksen takana oli viranomaislähteiden mukaan viime hetkellä tullut vaatimus nostaa istuvan presidentin äänimäärää. Vaaleja edeltävän kahden viikon aikana alueille kerrotaan alkaneen tulla vaatimuksia reilusti 80 prosenttia ylittävistä ääniosuuksista. Venäjän presidentinhallintoa lähellä oleva lähde sanoo presidentinhallinnon varajohtaja Sergei Kirijenkon halunneen ”näyttää presidentille todella isoja lukuja”.

Luvuille on toinenkin syy. Eräs viranomaislähde selittää tulosta alueiden välisellä kilpailulla.

– Ääntenlaskenta valmistuu Kaukoidässä muita aiemmin. Muut alueet haluavat sitten julkaista vielä parempia numeroita, hän selvittää.

Kaukoidästä tuli heti alkuun noin 85 prosentin kannatuslukuja Putinille. Vain perinteisesti ”protestialueena” presidentinhallinnossa pidetyssä Habarovskissa oltiin 80 prosentin pinnassa. Tämä on siis saattanut innostaa muita alueita tuottamaan nopeasti vielä hieman aiemmin kaavailtua korkeampia lukuja Putinille. Jopa perinteisesti hieman hankalana pidetyssä Moskovassa saatiin tuotettua Kremliä miellyttävä noin 85 prosentin kannatustulos.

Suunniteltua merkittävästi kovempia tuloksia ei nähdä Kremlissä ongelmana.

Kaksi presidentinhallintoa lähellä olevaa tahoa kertoo Sergei Kirijenkon olevan mielissään tuloksista. Kremlin taustavaikuttajan sanotaan soittaneen kiitoksensa vaalijärjestelyistä henkilökohtaisesti useimmille Venäjän aluejohtajista.

Vladimir Putinin kerrotaan taas uskovan vahvasti kansan tukeen.

– Ihan sama, mitä kukaan sanoo – ”he menivät liian pitkälle, vetivät överiksi” – ei voittamisesta rangaista. Pomo tykkää tästä. Hän näkee tämän aitona tukena. Kirijenko tietää, miten se [tulos] pitää hänelle esittää ja myydä. Tämä on pääasia, eräs Kremliä lähellä oleva lähde sanoo.

LUE MYÖS:
Kremlissä kuohuu: Vladimir Putin aikoo vaihtaa useita huippupäättäjiä kerralla

Vladimir Putin sai kyselyssä vain kymmenen prosenttia Helsingissä annetuista äänistä

Venäjän diktaattori Vladimir Putin ei nauttinut ovensuukyselyjen perusteella presidentinvaalissa kaksista suosiota ulkomailla asuvien venäläisten parissa.

Ulkomailla asuvien venäläisten demokratia-aktivistien monikansallisessa Vote abroad -hankkeen kokoamat luvut antavat ainakin jonkinlaista osviittaa siitä, mitä Kremlistä ajatellaan Venäjän rajojen ulkopuolella.

41 maassa äänestyspaikoilla tehtyjen kyselyiden tuloksia pääsee tarkastelemaan taulukosta tämän linkin takaa. Vote abroad ilmoittaa haastateltujen äänestäjien määrän, äänien jakautumisen ehdokkaiden välillä, mahdolliset protestiäänet, kuinka moni kieltäytyi vastaamasta kyselyyn sekä kuinka monta äänestäjää paikalla vapaaehtoisten laskujen mukaan kävi. Tuloksia verrataan myöhemmin Venäjän vaaliviranomaisten julkaisemiin virallisiin lukuihin.

Suomessa asuvat venäläiset saivat äänestää Venäjän suurlähetystöllä Helsingissä. Siellä vapaaehtoiset jututtivat 2686 äänestäjää. Heistä vain kymmenen prosenttia kertoi antaneensa äänensä Vladimir Putinille. Uudet ihmiset -puolueen Vladislav Davankovia sanoi kannattaneensa 44 prosenttia vastaajista. Liberaalidemokraattien Leonid Slutski ja kommunistien Nikolai Haritonov saivat molemmat kyselyssä prosentin kannatuksen. 20 prosenttia vastaajista kertoi antaneensa protestiäänen. Vastaamasta kieltäytyi 23 prosenttia haastatelluista. Helsingin osalta Vote abroad ei ole julkaissut äänestäjien kokonaismäärää.

Vote abroadin lukujen joukosta löytyy muitakin mielenkiintoisia yksityiskohtia. Esimerkiksi Kreikan Ateenassa Vladimir Putinille kirjattiin ovensuukyselyissä peräti 59 prosentin kannatus. Armenian Gjumrissa Putinia kertoi äänestäneensä puolestaan vain 21 prosenttia vastaajista. Luku on kiintoisa, koska kaupungissa on Venäjän sotilastukikohta.

Vladimir Putinin ”vastaehdokkaiden” osalta on muistettava, että kyse on Kremlin kontrolloiman niin sanotun systeemisen opposition edustajista. Heidät on valittu tarkoin osallistumaan vaaliin, jotta äänestysteatteri saataisiin näyttämään edes jossain määrin demokraattiselta. Todellista oppositiota Venäjällä ei sallita. Tästäkin huolimatta Vladimir Putinin vaalitulos varmistetaan laajamittaisella äänten väärentämisellä ja muulla vilpillä sekä äänestäjien systemaattisella pelottelulla. Todellisen vaalin kanssa tapahtumalla ei ole mitään tekemistä.

71-vuotias diktaattori sai Moskovan julkaisemien lukujen mukaan noin 88 prosenttia äänistä, ja jatkaa Venäjän johdossa taas uudelle kuusivuotiskaudelle. Sen lopussa Putin olisi hallinnut Venäjää yhtäjaksoisesti joko presidenttinä tai pääministerinä jo yli 30 vuotta.

LUE MYÖS:
Vladimir Putinin vastaehdokkailta kysytään videolla, aiotteko voittaa: Jäätäviä vastauksia

Volodymyr Zelenskyi: Hän tekee kaikkensa hallitakseen ikuisesti

– Kaikki maailmassa ymmärtävät, että tämä hahmo, kuten historiassa on usein tapahtunut, on yksinkertaisesti tullut riippuvaiseksi vallasta ja tekee kaikkensa hallitakseen ikuisesti, kommentoi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi Venäjän presidentinvaaleja sunnuntaisessa iltapuheessaan.

– Ei ole mitään pahaa, jolla hän ei sitoutuisi pidentämään henkilökohtaista valtaansa. Eikä maailmassa ole ketään, joka olisi turvassa tältä. Olen kiitollinen jokaiselle valtiolle, jokaiselle johtajalle ja kaikille kansainvälisille järjestöille, jotka ovat kutsuneet ja kutsuvat jatkossakin asioita niiden oikeilla nimillä, hän jatkoi.

Zelenskyin mukaan kaikki, mitä Venäjä tekee Ukrainan miehitetyllä alueella on rikosta.

– Kaikesta, mitä venäläiset murhaajat ovat tehneet tässä sodassa ja (Vladimir) Putinin elinikäisen vallan vuoksi, on saatava oikeudenmukainen kosto. Hän pelkää vain yhtä asiaa – oikeutta.

– Tässä vaalien jäljitelmässä ei ole legitimiteettiä, eikä sitä voi olla. Tämän hahmon on päätyttävä Haagin tuomioistuimeen, se meidän on varmistettava.

Yli 50 ihmistä pidätetty vaalipäivän protesteissa Venäjällä

Yli 50 ihmistä on pidätetty vaalipäivän mielenosoituksissa Venäjällä, uutisoi BBC ihmisoikeusjärjestö OVD-Infon tietojen perusteella.

Pidätetyistä noin 23 otettiin kiinni Kazanissa, 10 Moskovassa ja viisi Pietarissa.

Viime kuussa vankeudessa kuolleen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin haudalle on myös ilmaantunut runsaasti kukkia ja viestejä.

– Tämä on ehdokas, jonka halusimme, lukee eräässä Navalnyin haudalle jätetyssä viestissä.

Haudalla on myös äänestyslippuja, joissa presidentti Vladimir Putinin nimi on korvattu Navalnyin nimellä.

Edesmenneen oppositiojohtajan vaimo Julia Navalnaja on puolestaan kuvattu Berliinissä Saksassa Putinia vastustavassa mielenosoituksessa. Hän on luvannut jatkaa miehensä työtä vapaan Venäjän puolesta.

IL: Suomenvenäläiset protestoivat Vladimir Putinia vastaan vaalipäivänä

Venäjän Helsingin-suurlähetystön eteen on ilmestynyt kosolti mielenosoittajia, uutisoi Iltalehti.

Tehtaankadulla sijaitsevan lähetystön eteen kerääntyneet ihmiset vastustavat Venäjän presidentti Vladimir Putinia ja näytösvaaleiksi kutsuttuja Venäjän presidentinvaaleja, jotka pidetään tänään.

Kyseessä on Keskipäivä Putinia vastaan -niminen mielenilmaus, jossa protestoijat käyvät äänestämässä jotakuta muuta presidentinvaaleissa ehdolla olevaa ehdokasta kuin Putinia. Suurlähetystöllä voi käydä äänestämässä tänään kello 8–20.

Putinin vastustamisen lisäksi mielenosoittajat muistavat venäläistä oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyita.

”Kansallinen sota” – Tästä Venäjän vaaleissa on kyse

Venäjän presidentti Vladimir Putinin viidennen presidenttikauden uskotaan keskittyvän Ukrainan sodan jatkamiseen sekä venäläisten sodalle myönteisten asenteiden pönkittämiseen, kirjoittaa The Wall Street Journal.

Pidettyään valtaa nyky-Venäjällä jo 24 vuotta, Putinin uskotaan voittavan myös tällä viikolla pidettävät, lähinnä poliittista näytelmää muistuttavat presidentinvaalit. Vaalit voitettuaan 71-vuotiaasta Putinista tulee Venäjää pisimpään hallinnut johtaja sitten Stalinin aikakauden.

Asiantuntijoiden mukaan Putin tähtää Venäjän konservatiiviortodoksisten perinteiden elvyttämiseen, sekä laajemmassa mittakaavassa Ukrainan sodan voittamiseen ja lännen haastamiseen. Toimet vaativat kuitenkin suurieleistä vaalivoittoa.

– Tämä oikeuttaisi Putinin perinnön sekä hänen hyökkäyssotansa, opposition marginalisoinnin entisestään sekä antaisi hänen toteuttaa rauhassa visioitaan seuraavalle kuudelle vuodelle, todetaan Euroopan Parlamentin ajatushautomon tässä kuussa julkaisemassa raportissa.

Venäjän hallinnon tilastojen mukaan edellisissä, vuoden 2018 vaaleissa äänestysaktiivisuus oli 67,5 prosenttia, josta Putin nappasi 77 prosentin äänisaaliin.

Kreml on tehnyt selväksi haluavansa näissä vaaleissa entistä parempia tuloksia, jotta Putin pääsisi vapaasti toteuttamaan visioitaan, kommentoi oppositiopuolue Yablokon varapuheenjohtaja Boris Vishnevsky Telegram-tilillään.

– Mielestäni tästä näissä vaaleissa oli kysymys – että tämä on kansallinen sota, että Putin on maan johtaja maan kamppaillessa asemastaan maailmassa sekä suojellessaan rajojensa koskemattomuutta, kommentoi Angela Stent, Yhdysvaltojen rauhaninstituutin vanhempi neuvonantaja.

Putinin odotetaan myös laittavan uusia liikkeelle massapidätyksiä, poliittista vastarintaa nujertavia uusia lakeja sekä verkonkorotuksia suurituloisille. Lisäksi on myös mahdollista, että maata odottaa uusi liikekannallepano sotaponnistusten tukemiseksi.

Venäjän talous on pärjännyt suhteellisen hyvin huolimatta länsimaiden pakotteista, lähinnä Kiinan kanssa käytävän kaupan sekä öljyn korkean hinnan ansiosta. Asiantuntijoiden mukaan Putinin uskotaan keskittyvän takaamaan tavallisille venäläisille normaali arki, vähentämään köyhyyttä sekä päivittämään maan vanhentuvaa infrastruktuuria.

Verotuksen progression lisäämisen uskotaan olevan helpottava viesti köyhemmille venäläisille, jotka ovat joutuneet sodan edetessä tekemään suurempia taloudellisia ja henkilökohtaisia uhrauksia, kun rintamalle on lähetetty nimenomaan alemmista tuloluokista tulevia venäläismiehiä.

Lisäksi Putin on puhunut julkisesti veteraanien sekä Ukrainassa palvelleiden sotilaiden tukemisesta muun muassa lisäämällä koulutusmahdollisuuksia. Asiantuntijoiden mukaan kyseessä on kuitenkin todennäköisesti pelkkä vaalitemppu, sillä todennäköisempää on, että maata odottaa uusi liikekannallepano.

Edellisen liikekannallepanon aikaan maasta pakeni satoja tuhansia miehiä, ja Putinin on löydettävä keino joukkopaon estämiseksi.

Putinin uskotaan myös odottavan Yhdysvaltojen presidentinvaalien, kuten myös Euroopassa tänä vuonna pidettävien vaalien tuloksia nyt, kun maiden tuki Ukrainalle on osoittanut horjumisen merkkejä.

– Uskon, että Putin jatkaa sotaa niin kauan, kuin tarvitsee. Tässä kohtaa hän uskonee, että aika on hänen puolellaan, Stent kommentoi.

Kansanedustaja: Odotan EU:lta lausuntoa Venäjän presidentinvaaleista

Venäjän presidentinvaalit käydään 15.–17.3. Kokoomuksen kansanedustaja, suuren valiokunnan jäsen Ville Kaunisto vaatii, että EU käsittelee asiaa seikkaperäisesti ulkoasiainneuvostossa.

– Vaalit ovat pelkkää teatteria, jonka lopputuloksesta on päätetty aikoja sitten Kremlissä. Oppositiolla ei ole aitoa mahdollisuutta haastaa Putinia eikä Venäjä ole sallinut ETYJ-vaalitarkkailijoita maahan, Kaunisto sanoo tiedotteessaan.

Kauniston mukaan EU:n korkea edustaja Josep Borrell ilmoitti jo joulukuussa, ettei EU tunnusta Venäjän presidentinvaalien järjestämistä Ukrainan alueella. Kaunisto vaatii EU:n korkea edustaja Borrellilta ja EU:n ulkoministereiltä yhteistä lausuntoa asiasta. EU:n ulkoministerit ovat koolla ensi viikon maanantaina.

– Suomen kannalta on keskeistä, että EU suhtautuu yhtenäisesti Venäjään. Toivon ulkoasiainneuvostolta jämäkkää kannanottoa asiaan, Kaunisto sanoo.

Euroopan parlamentti hyväksyi vuonna 2022 päätöslauselman, jossa esitettiin Venäjän federaation julistamista terrorismia tukevaksi valtioksi. Kaunisto suhtautuu ymmärtäväisesti parlamentin päätöslauselmaan.

– Putin on kylmäverisesti jatkanut Venäjän julmaa ja laitonta hyökkäyssotaa Ukrainassa yli kaksi vuotta. Hän on osoittanut täyttä piittaamattomuutta kansainvälisiä lakeja ja demokraattisia periaatteita kohtaan, Kaunisto painottaa.

Venäläissotilaat uhkailevat äänestäjiä miehitetyillä alueilla

Venäläissotilaat ovat pakottaneet miehitettyjen aluiden ukrainalaisia äänestämään Venäjän presidentinvaaleissa, kertoo The Washington Post.

Raskaasti aseistettujen sotilaiden kerrotaan kierrelleen vaalivirkailijoiden matkassa talosta taloon. Joitakin äänestämään pakotettuja on käsketty täyttämään äänestyslippunsa vaalitoimitsijoiden ja sotilaiden edessä, mikä rikkoo vaalisalaisuutta.

Ylipäätään vaalien järjestäminen miehitetyillä Ukrainan alueilla rikkoo kansainvälistä oikeutta, ja Yhdistyneet kansakunnat (YK) sekä 55 muuta valtiota tuomitsivat Venäjän toimet perjantaina julkaisemassaan lausunnossa.

WP:n haastattelema nimettömänä pysyttelevä nainen Energodarista, miehitetyltä Zaporizzjan alueelta, kertoo olleensa tyttärensä asunnolla, kun oveen koputettiin. Ovella oli kaksi vaalivirkailijaa sekä kaksi sotilashenkilöä, joilla oli kommandopipot ja kiväärit. He olivat tulleet tyttären asunnolle toista kertaa. Tytär on paennut alueelta.

Naisen tytär kertoo puolestaan tapauksista miehitetystä kotikylästään, jossa ihmiset olivat kertoneet vaalivirkailijoille ja sotilaille äänestäneensä jo. Nämä olivat todenneet, ettei se olisi ongelma, vaan henkilöt voisivat äänestää uudelleen.

Miehitetyn Luhanskin alueen Shulhynen kylän sotilashallinnon päällikkö Natalia Petrenkon mukaan vaalivirkailijoiden ja sotilaiden kohteena ovat olleet etenkin haavoittuvaiset vanhemmat ihmiset.

Petrenko kertoo tapauksista, joissa vaalivirkailijat ja sotilaat olivat vierailleet vanhusten luona päivää ennen vaaleja ja antaneet heille lahjoja.

– Samalla he kertoivat, että vaalikomissio tulee kotiisi ja sinun on äänestettävä Putinia, Petrenko kertoo.

Viisi vuotta vankilaa, jos äänestää Venäjän presidentinvaalissa tänään kello 12

Moskovan yleisen syyttäjän virasto on julkaissut varoituksen liittyen sunnuntain vaalipäivän ”keskipäivä Putinia vastaan” -protestiin. Virasto on rinnastanut sen ”koordinoimattomaksi yleisömassatapahtumaksi”, jonka se väittää suunnatun ”vaalien laillisuutta vastaan”.

Varoituksen mukaan yhtäaikainen saapuminen äänestyspaikoille kello 12 sunnuntaina voidaan rinnastaa rikoslain artiklan 141 määrittelemäksi rikokseksi vaalien vastustamisesta. Maksimirangaistus siitä on viisi vuotta ehdotonta vankeutta.

Kaikki lähti liikkeelle venäjänkielisen ”Maailma.Edistys.Ihmisoikeudet” -Telegram-kanavan videosta, jossa kutsutaan ihmisiä saapumaan äänestyspaikoille tasan kello 12 ja äänestämään mitä tahansa paitsi Vladimir Putinia. Näin heidän olisi mahdollista nähdä samanmielisiä Putinin vastustajia. Monet opposition edustajat ovat tukeneet protestia.

Yleisen syyttäjän virasto on uhkaillut videon jakajia. Heitä on uhattu hallinnollisilla ja rikosoikeudellisilla seuraamuksilla, koska virasto näkee videon jakamisen olevan ”laiton teko, joka sisältää merkkejä ekstremistisestä toiminnasta”.

Telegram-kanava Siren raportoi 14. maaliskuuta, että Kurskin ja Rostov-na-Donin alueilla äänestyspaikoille oli tuotu kyniä, joiden muste katosi näkyvistä lämmitettäessä. Kynät tuotiin laatikoissa, joissa oli BiC-yhtiön logot ja keskusvaalikomission presidentinvaalien viralliset tunnukset.

Ulkoisesti tavallisilta näyttäneet kynät käskettiin asettaa äänestyskoppeihin. Äänten manipulointia katoavaa mustetta käyttäen on hyödynnetty Venäjällä ainakin vuodesta 2009 lähtien. Lain mukaan tyhjä lippu on hylättävä, mutta vaalivirkailijat voivat myös ”äänestää” niillä ketä ehdokasta tahansa äänestyspaikkojen sulkeuduttua.

Venäjän presidentinvaalit pidetään 15.–17. maaliskuuta. Yhdenkään todellisen opposition jäsenen ei annettu asettua ehdokkaaksi. Ainoa, jolle annettiin mahdollisuus kerätä allekirjoituksia, oli Boris Nadeždin, joka tunnettiin Boris Nemtsovin neuvonantajana ennen kuin tämä murhattiin vuonna 2015.

Nadeždinille ei kuitenkaan annettu oikeutta asettua ehdokkaaksi, ja Venäjän turvallisuusviranomaiset alkoivat jahdata henkilöitä, jotka auttoivat häntä keräämään allekirjoituksia. Osa heistä sai viiden kuuden päivän mittaisia arestirangaistuksia äärijärjestöjen tunnusten näyttämisestä nettikeskusteluissa.

Pitääkö Venäjän vaalit jättää tunnustamatta? Kimmo Kiljunen: Eivät ne ole mitkään vaalit

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljusen (sd.) mielestä Venäjän sunnuntain presidentinvaaleista voisi puhua ennemmin vaikka ”äänestystapahtumana”. Maata jo yli 20 vuotta presidenttinä tai pääministerinä hallinnut Vladimir Putin valitaan siinä jälleen uudelle kaudelle.

– Minä käytän termiä poliittinen näytelmä – kaiken lisäksi traaginen sellainen, kun tässä on Aleksei Navalnyin kuolemakin alla, Kiljunen sanoo Verkkouutisille.

Oppositiovaikuttaja Navalnyi menehtyi helmikuussa poliittisessa vankeudessa Siperiassa epäinhimillisissä oloissa. Kremliä on syytetty Navalnyin surmaamisesta. Navalnyin leski Julia Navalnaja on vaatinut EU:ta olemaan tunnustamatta vaalien tulosta ja samalla Putinin legitimiteettiä Venäjän johtajana. Niin EU kuin Natokin ovat jo linjanneet, ettei vaaleja voida pitää vapaina tai oikeudenmukaisina.

Kimmo Kiljunen. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Verkkouutisten tietojen mukaan on mahdollista, että tällainen kannanotto on EU:lta tulossa vaalien jälkeen. EU:n ulkoasiainvaliokunta käsittelee asiaa heti maanantaina.

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) ei pystynyt vielä kommentoimaan asiaa ja Suomen kantaa etukäteen Verkkouutisten haastattelussa torstaina. EU toimii tässä yhtenä rintamana. Valtonen korosti kuitenkin jo nyt, että Suomi ei tietenkään tunnusta vaalien järjestämistä miehitetyllä Krimillä ja muilla vallatuilla ja laittomasti Venäjään liitetyillä Ukrainan alueilla. Ulkoministeri sanoi myös suoraan, että kyseessä ovat kaikesta päätellen järjestyt vaalit, joihin ei päästetä sen paremmin Etyjin tarkkailijoita kuin todellisia opposition ehdokkaitakaan.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen vastaa jyrkästi kysymykseen vaalien tunnustamisesta.

– Eiväthän nämä edes ole vaalit. Vaalit on tässä väärä sana. Tässä ei valita ketään, äänestystapahtuma vain järjestetään.

– Toisenkin luokan oppositioehdokkaat on eliminoitu pois [vaaleista] – puhumattakaan sitten varsinaisesta oppositiosta, jonka jäsenet ovat nyt murhattuja, vankiloissa tai ulkomailla.

Kiljunen korostaa, ettei Venäjällä ole kyse oikeasta vaaliasetelmasta, jossa kansa pääsee valitsemaan maalle johtoa.

– Kun eihän tuolla ole vaihtoehtoa, josta valita.

”En ihmettelisi, jos 48 tunnin sisällä tapahtuu” – Ukraina voi vaikuttaa Venäjän vaaleihin

Ukraina on selvästi aktivoitunut tällä viikolla drone-hyökkäyksissään ja niitä tehdään yhä syvemmälle Venäjän puolelle, jossa ne tulevat lähemmäs tavallisia kansalaisia, sanoo kokoomuksen kansanedustaja ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll.

Ukraina on iskenyt tämän viikon aikana muun muassa useisiin öljynjalostamoihin. Räjähdelennokeilla on yritetty osua myös esimerkiksi Pietarissa.

– Minä näkisin näissä kyllä yhteyttä Venäjän presidentinvaaleihin, jotka tänään alkoivat ja sunnuntaina päättyvät, Limnéll toteaa Verkkouutisille.

Hänen mukaansa Ukraina aktivoi iskuja Venäjän maaperälle juuri nyt osoittaakseen, että sota ei ole kaukana, toisin kuin presidentti Vladimir Putin on halunnut maalata.

– Iskut toimivat sitä narratiivia vastaan, että Putin pystyy suojelemaan omia kansalaisiaan uhkia vastaan. Uskon, että iskuilla tähdätään ennen kaikkea tässä hetkessä psykologisen vaikutuksen luomiseen.

Lisää iskuja voi olla luvassa vaaliviikonlopun aikana.

– Periaatteessa vältän spekulointia, mutta en ihmettelisi, jos seuraavan 48 tunnin aikana mereltä tai ilmasta suunnattaisi droneja Krimillekin enemmän, Limnéll sanoo.

Hän toteaa, että Venäjän vaalit ovat ohjattu teatterinäytös, jolla halutaan vahvistaa Putinin valtaa.

– Kaikki on suunniteltu etukäteen voitonjuhlintaa ja varmasti Putinin ääniosuutta myöten. Tässä teatteriesityksessä Ukrainan toimet eivät oikein sovi Kremlille, mikä on Ukrainan puolella varmasti huomioitu etukäteen. Drone-hyökkäyksillä voidaan osoittaa, ettei Putin pystykään niin hyvin suojaamaan omaa kansaansa.

Psykologisesti iskut antavat Limnéllin mukaan Kremlille muistutuksen siitä, että kaikki narut eivät ole omissa käsissä.

Venäjä järjestää laittomasti presidentinvaalien äänestyksiä myös miehitetyillä alueilla Ukrainassa. Limnéll sanoo, ettei pidä mahdottomana, että ukrainalaiset kohdistaisivat miehitetyillä alueilla äänestyspaikkoihin häirintäiskuja.

– Putin joutuu ottamaan huomioon senkin, että Aleksei Navalnyin leski on peräänkuuluttanut sunnuntaille mielenosoituksia vaaleja vastaan ja kehottanut kirjoittamaan Navalnyin nimen äänestyslappuun. Vaikka niitä nimiä ei tietenkään missään tule julkisesti näkymään, Limnéll lisää.

Yli 20 maan parlamentista kova ulostulo Vladimir Putinia vastaan: Vaaleilla ei mitään pätevyyttä

Yhteensä 23 maan parlamenttien ulkoasiainvaliokuntien puheenjohtajat ottavat yhteislausumassaan painokkaasti kantaa Venäjän tämän viikonlopun presidentinvaaleihin ja Vladimir Putinin hallintoa ja Ukrainan sotaa vastaan.

Lausuman kaikki allekirjoittajat löytyvät Viron parlamentin sivuilla julkaistun tekstin lopusta tämän linkin takaa. Allekirjoittajien joukossa ovat valiokuntien puheenjohtajat esimerkiksi Latviasta, Liettuasta, Virosta, Tshekin tasavallasta, Tanskasta, Irlannista, Puolasta, Saksasta, Italiasta, Ukrainasta, Espanjasta, Belgiasta, Yhdysvalloista ja Kanadasta.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljusen (sd.) nimeä listalla ei näy. Kiljusen mukaan syy on kuitenkin puhtaasti tekninen. Hän kertoo Verkkouutisille allekirjoittavansa lausuman ehdottomasti mahdollisimman pian, mutta saaneensa sen eteensä vasta tänään ja ilman ohjeita allekirjoittamisesta.

Lausumassa muun muassa tuomitaan jyrkästi Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja päivitellään, kuinka ”niin kutsutut vaalit” on järjestelty selvänä provokaationa osumaan Ukrainan Krimin laittoman Venäjään liittämisen kymmenvuotispäivälle. Lausumassa tylytetään Moskovaa myös äänestysten järjestämisestä miehitetyillä Ukrainan alueilla.

Vladimir Putinin hallintoa luonnehditaan tekstissä suoraan autoritääriseksi ja laajasti korruptoituneeksi. Venäläisten ”valevaalien” tarkoituksena on lausuman mukaan antaa kuva demokratian noudattamisesta vaikka kaikki valta on todellisuudessa Putinilla ja toisin ajattelu tukahdutettu kovalla kädellä niin oikeuslaitoksen kontrollilla ja median sensuurilla kuin lainsäädäntöelimillä, jotka toimivat vain valtaapitävien kumileimasimena.

– Venäjällä ei ole enää mitään tilaa kansalaisyhteiskunnan tai poliitikkojen muodostamalle oppositiolle. Venäjän hallitus, etenkin Putinin alla, ei joudu vastuuseen härskistä ihmisoikeuksien loukkauksista ja poliittisesta sorrosta – mukaan lukien johtavan oppositiohahmo Aleksei Navalnyin salamurhasta, tekstissä todetaan.

Poliitikot huomauttavat myös, että useimmat venäläiset tukevat Putinin hallintoa ja laitonta hyökkäyssotaa Ukrainassa ”kaikista näistä halveksittavista rikoksista huolimatta”.

Lausumassa painotetaan, että Venäjän vaalien järjestäminen miehitetyssä Ukrainassa on törkeä kansainvälisen lain, YK:n peruskirjan ja Ukrainan suvereniteetin rikkomus. Alueilla järjestettyjä vaaleja ei tunnusteta.

Allekirjoittajat tuomitsevat jyrkästi Venäjän sodan Ukrainassa ja vaativat Ukrainan liittolaisia jatkamaan sen tukemista kaikin tavoin. Ukrainan alueellinen koskemattomuus ja oikeudet Venäjän miehittämiin alueisiin tunnustetaan täysin.

Venäjää kehotetaan puolestaan vapauttamaan välittömästi kaikki perusteettomasti vangittuina olevat ja lopettamaan kidutus ja muu vankien kaltoin kohtelu.

Tulevia Venäjän presidentinvaaleja ei lausuman mukaan voida pitää vapaina tai oikeudenmukaisina eikä niiden tuloksella ole ”mitään demokraattista pätevyyttä”.

LUE MYÖS:
Elina Valtonen: EU:ssa neuvotellaan, tunnustetaanko Vladimir Putinin valintaa

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)