– Suomi ei tietenkään tunnusta Venäjän presidentinvaalien järjestämistä Ukrainan alueella – tämä kattaa siis myös Krimin – tämä koskee koko Euroopan unionia, että näin ei tehdä. Tässä kysymyksessä ollaan muutenkin toki laajassa yhteistoiminnassa koko EU:n kanssa, ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) sanoo Verkkouutisille.
Venäjää yli 20 vuotta presidenttinä ja välillä hetken pääministerinä hallinnut Vladimir Putin valitaan sunnuntain presidentinvaaleissa jälleen uudelle kaudelle maan johtoon. Vaaleja pidetään lähinnä ennalta tarkkaan suunniteltuna teatterina. Sotilaiden valvomia ”äänestyksiä” on järjestelty tällä kertaa myös Venäjän alueeseensa paperilla laittomasti liittämillä Ukrainan alueilla ja vuonna 2014 miehitetyllä Krimillä.
Elina Valtonen kertoo, että EU-tasolla arvioidaan nyt, tunnustetaanko vaalien tulosta ja samalla Vladimir Putinin legitimiteettiä Venäjän valtionpäänä ollenkaan. Asia on hänen mukaansa esillä maanantaina EU:n ulkoasiainneuvostossa. Suomen kantaa Elina Valtonen ei kuitenkaan tässä vaiheessa kommentoi.
Ulkoministeri muistuttaa, että Venäjä saattaa myös reagoida tällaiseen ratkaisuun vastavuoroisesti.
Euroopan unionia on vaadittu jo aiemmin olemaan tunnustamatta Putinin tulevaa vaalivoittoa. Esimerkiksi Suomen Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen valtuuskunnan puheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Ville Kaunisto otti asiaan kantaa helmikuussa Venäjän suurhyökkäyksen vuosipäivänä.
– Vaalit eivät ole vapaat eivätkä oikeudenmukaiset, sillä oppositiolla ei ole mahdollisuutta asettua ehdolla. EU:n on lähetettävä selkeä viesti Venäjälle, ettei se tunnusta Vladimir Putinia Venäjän presidentiksi, Kaunisto muun muassa totesi.
Ulkoministeri Elina Valtonenkin sanoo suoraan kaiken viittaavan siihen, että vaalit ovat järjestetyt. Hän huomauttaa, ettei Moskova esimerkiksi edes salli Etyjin vaalitarkkailijoita maahan. Hyökkäyssotaa Ukrainassa vastustavia ehdokkaita ei presidentinvaaleihin päästetty. Esimerkiksi avoimesti sotaa vastaan puhuneen Boris Nadezhdinin ehdokkuus torpattiin lopulta muotoseikkoihin vedoten.
Protesteja Tehtaankadulla?
Suomessa on kohtuullisen suuri venäläinen vähemmistö ja Venäjän suurlähetystölle Helsingin Tehtaankadulle odotetaan äänestäjiä. Myös mielenilmauksia lienee tulossa.
Elina Valtonen muistuttaa poliittisessa vankeudessa Siperiassa menehtyneen oppositiovaikuttaja Aleksei Navalnyin kohtalosta. Se saattaa kuohua meillekin.
– Hänhän peräänkuulutti sitä, että ihmiset käyttäisivät maaliskuun 17. päivän protesteihin – miten se sitten näkyy, jos näkyy, Valtonen pohtii.
Venäjän sisäpoliittista tilannetta ulkoministeri kuvailee synkästi. Todellista poliittista elämää ei enää pahemmin ole havaittavissa.
– Ahtaalle on ajettu niin kansalaisyhteiskunta kuin kaikki mikä olisi yleensäkään viitannut oikeusvaltioon ja tietysti poliittinen oppositio. Siltä osin huolestuttavalta näyttää. Tällaisesta tilanteesta on vaikea kammeta ylös ja eteenpäin.
Ulkoministeri jatkaa seurausten valtaapitävien vastustamisesta olevan nyky-Venäjällä niin vakavat, että ihmiset pysyvät tiukasti ”pihdeissä”.
Voidaanko Venäjästä jo puhua diktatuurina?
– Olen yksinkertainen diplomi-insinööri, ja en tiedä minkä kaikkien kriteerien pitäisi täyttyä diktatuurin määritelmään, mutta ei tässä nyt ainakaan kaukana olla, Elina Valtonen vastaa.
