Artikkelit: Velka

Ruotsissa velkaantumista pyritään hillitsemään erillisellä velka-ankkuritavoitteella.
Juha Majasen mukaan pahentunut velkaantuminen on johtanut siihen, että kestävyysvaje on läsnä tässä ja nyt.
Valtion velkaantumisen pysäyttäminen edellyttää mittavia säästötoimia lähivuosien aikana.
Ekonomistin julkaisema graafi havainnollistaa, ettei velkaantumiselle ole nähtävissä loppua.
Velka kasvoi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 4,9 miljardia euroa.
Ekonomisti kehottaa puhumaan rehellisesti julkisen talouden tilanteesta.
Valtionvelan kasvu huolettaa laajalti suomalaisia, ilmenee ajatuspaja Toivon kyselytutkimuksesta.
Kansanedustajan mukaan näin emme voi jatkaa.
Juha Majanen arvostelee puolueiden vaaliohjelmien taloustoimia konkretian puutteesta.
Kansanedustajan mukaan SDP:n talousohjelma tarkoittaa rajun velkaantumisen hyväksymistä.
Timo Ritakallio kehottaa puolueita varautumaan korkomenojen merkittävään kasvuun.
Maksuhäiriömerkinnän saaneiden ihmisten määrä on kasvanut vauhdilla.
SDP:n ehdokkaat eivät kannata menojen leikkaamista valtion velkaantumisen vähentämiseksi.
Kokoomusjohtajan mukaan pääministeripuolue on irtaantunut tavallisen ihmisen arjesta.
Konkariedustajan mukaan avain vaikuttamiseen piilee pitkäjänteisessä yhteistyössä.
Maan talous kääntyi vahvaan nousuun vuoden 2022 lopulla.
Pääministerin mukaan kuuluisan taulun teksti ei ollut hallitusneuvottelujen "tavoite tai reunaehto".
Tasavallan presidentti ihmettelee, ettei korkotason voimakas nousu ole poistanut ”huolettomuutta”.
Kokoomuksen puheenjohtajan mukaan velkaantuminen oli hallituksen valinta - "ja lopulta sinä maksat".
Painopiste on asetettava veronkorotusten sijasta leikkauksiin, arviointineuvoston varapuheenjohtaja sanoo.
Heikki Pursiaisen mukaan julkisen velan maksajaksi joutuu aina ihminen.
Pääjohtaja pitää julkisen talouden tasapainottamista lähivuosien keskeisenä tavoitteena.
Korkojen aiheuttamat vuosittaiset menot voivat olla yli seitsemän miljardia euroa vuonna 2030.
Hallituskauden aikana on otettu velkaa 40 miljardia euroa.
Kansanedustaja pelkää velan uhkaavan hyvinvointivaltion tulevaisuutta.
Kokoomusedustaja tyrmää ministereiden väitteet puolueen vaihtoehtobudjetista.
Tieto hallitusneuvottelujen 2019 kehotuksesta rahankäyttöön puhuttaa.
Ministerin paljastus hallitusneuvotteluista ihmetyttää kokoomusedustajaa.
Ekonomistin mukaan hallitus on tehnyt kriiseistä riippumattomia menolisäyksiä yli 10 miljardilla eurolla.
Valtion velka asukasta kohden nousee tänä vuonna yli 26000 euroon.
Kokoomuksen varapuheenjohtajan mukaan SDP:n johtamalla hallituksella olisi ollut kaikki mahdollisuudet jatkaa vastuullisella tiellä.
Valtion kuluvan vuoden korkomenoilla voitaisiin kokoomusjohtajan mukaan palkata yli 50000 uutta lähihoitajaa.
Järjestöt esittävät, että yritysten ja yrittäjien verotusta ei kiristetä ja ansiotuloverotusta kevennetään kaikissa tuloluokissa.
Asiantuntijan mukaan leväperäinen taloudenpito ajaa talouden suoraan lamaan.
Uudesta lisätalousarviosta kuluu yli miljardi euroa pelkästään korkoihin.
SDP:n puheenjohtajan mukaan isot leikkaukset voidaan välttää työllisyyttä vahvistamalla.
Kokoomusedustajan mielestä vasemmistoliiton jättäytyminen oppositioon olisi Suomen etu.
EK:n Penna Urrila sanoo menosäästöjen olevan väistämättömiä, mutta tulevaisuuden osaamisesta ei saa tinkiä.
Vasemmistohallitus on päästänyt julkisen talouden vahtivuorollaan kokoomusedustajan mielestä järkyttävään tilaan.