Ministeriöltä madonluvut velka-Suomelle: Tällä taloudella tämä ei käänny

Inflaation hidastuminen ja korkojen kääntyminen laskuun yhdessä kotitalouksien kohtuullisen hyvän tulokehityksen kanssa kääntävät bruttokansantuotteen kasvuun ensi vuonna.

Heikko talouskehitys yhdistettynä ripeään menojen kasvuun pitävät julkisyhteisöt sitkeästi alijäämäisinä. Julkisyhteisöjen alijäämä on kolmen prosentin huonommalla puolen usean vuoden ajan, arvioi valtiovarainministeriö talouskatsauksessaan.

Suomen talouden tilanne on ollut loppuvuonna heikko, ja bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,5 prosenttia.

– Taloustilanne oli alkuvuonna ennakkoarvioita huonompi, ja kolmannella neljänneksellä tuotanto väheni selvästi. Kehnoin tilanne on rakentamisessa.

Taantuma väistyy ja talous alkaa kasvaa ensi vuonna. Inflaation hidastuminen ja korkojen lasku yhdessä kotitalouksien kohtuullisen hyvän tulokehityksen kanssa lisäävät kotitalouksien ostovoimaa. Yksityinen kulutus kääntyy vaimeaan kasvuun ja kasvu vahvistuu vuonna 2025.

Korkojen lasku tukee myös investointeja samoin kuin investoinnit energiasiirtymään ja puolustukseen.

Ministeriön mukaan ensi vuonna BKT kasvaa 0,7 prosenttia. Kasvu vahvistuu 2,0 prosenttiin vuonna 2025 ja 1,6 prosenttiin vuonna 2026. Vuonna 2027 kasvun odotetaan olevan 1,3 prosenttia ja vuonna 2028 jälleen laimeat 1,1 prosenttia.

– Vaikka suhdanne kääntyy suotuisammaksi ensi vuoden aikana, Suomen talous ponnistaa tulevaisuuteen vajaakuntoisena. Julkisen talouden näkymä on ollut synkeä pitkään eikä valoa tahdo näkyä nytkään. Ikävät yllätykset ja hintojen ja korkojen nousu ovat tukkineet talouden verenkiertoa tilanteessa, jossa Suomen talous olisi tarvinnut jo valmiiksi pallolaajennusta, kuvailee ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander.

Alijäämä ja velka kasvavat

Inflaatio on hidastunut nopeasti tämän vuoden aikana. Ensi vuonna inflaatio on keskimäärin enää kaksi prosenttia ja painuu alle kahden prosentin vuosina 2025 ja 2026. Reaaliansiot puolestaan kääntyvät kasvuun ensi vuonna.

– Kotitalouksien ostovoiman kasvu jää kuitenkin vielä vaimeaksi, sillä työllisyyden heikkeneminen ja sosiaalietuuksien leikkaukset hidastavat tulojen kasvua. Vuodesta 2025 alkaen kotitalouksien ostovoiman ja kulutuksen kasvu vauhdittuvat, ministeriö arvioi.

Työllisyys laskee hieman ensi vuonna työllisyysasteen ollessa 73,5 prosenttia ja vuonna 2025 työllisyysasteen arvioidaan olevan 74,1 prosenttia nousten noin 75 prosenttiin vuonna 2026.

Työttömyysasteen VM arvioi olevan tänä vuonna 7,2 prosenttia, ensi vuonna 7,5 prosenttia. Sen jälkeen työttömyysaste laskisi 6,6 prosenttiin vuonna 2026 ja 6,1 prosenttiin vuonna 2028.

Julkisyhteisöjen alijäämä on tänä vuonna 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Alijäämä kasvaa katsauksen mukaan ensi vuonna 3,5 prosenttiin heikon talous- ja työllisyyskehityksen sekä hitaan verotulojen kasvun vetämänä.

Julkisyhteisöjen alijäämä kohenee 3,0 prosenttiin seuraavina vuosina, kun hallituksen sopeutustoimet alkavat purra sekä talous ja työllisyys alkavat kasvaa ennustejakson loppupuolella.

– Valtionhallinnon alijäämä pysyy mittavana (vaihdellen -3,2 ja -4,2 prosentin välillä) ennustejakson, eikä paikallishallinnossakaan ole odotettavissa alijäämien oikenemista. Valtionhallinnon ja paikallishallinnon alijäämien sekä hitaan talouskasvun seurauksena velkasuhde jatkaa kasvuaan eikä se ole kääntymässä laskuun näköpiirissä olevalla talouden kehityksellä, katsauksessa todetaan, ministeriö ennustaa.

Julkisyhteisöjen bruttovelka suhteessa BKT:hen kasvaa tämän vuoden 75,5 prosentista 85,7 prosenttiin vuonna 2028. Valtion velka suhteessa BKT:hen kasvaa tämän vuoden 55,4 prosentista 64,6 prosenttiin vuonna 2028.

Bruttokansantuote kasvaisi ennusteen mukaan kuluvan vuoden 282 miljardista eurosta 336 miljardiin euroon vuonna 2028.

Aki Kangasharju: Velkapommia voisi purkaa keinolla, jota on käytetty hämmästyttävän vähän

Talouspolitiikan kyky tuottaa suomalaisille vakautta ja vaurautta on vakavasti uhattuna, väittää Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju tänään ilmestyvässä uutuuskirjassaan.

Kangasharjun mukaan olemme rakentaneet kriisejä sietävän yhteiskunnan, mutta sen ylläpito on käynyt liian kalliiksi. Velka on saatava haltuun ja talous kasvuun, sekä väestön ikääntymisen, ilmastonmuutoksen että muiden uhkien vuoksi, muuten vaihtoehtona on ”sammuttaa valot”.

– Uhkiin vastaaminen edellyttää toimintakykyistä julkista sektoria jatkossakin, ja tältä osin Suomen politiikka on ollut epäonnistunutta. Hyvinvointiyhteiskuntamme palvelut ovat selvästi jäämässä kelkasta. Tällä menolla hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuteen eivät usko muut kuin äärivasemmistolaiset valtiouskovaiset, hän sanoo tiedotteessa.

Teoksessaan Talouden ilmestyskirja – Velka, inflaatio, nollakasvu ja politiikan umpikuja (Docendo 2023) Kangasharju toteaa, että Suomen julkinen talous on velkaantunut joka vuosi vuodesta 2009 alkaen.

Hän muistuttaa, että kun lainakorko on nyt korkeampi, korot syrjäyttävät muita menoja, nostavat veroastetta, suurentavat velkataakkaa tuleville sukupolville, tekevät suhdanteiden tasauksesta kalliimpaa ja syrjäyttävät yksityisiä investointeja.

1990-luvun laman hellitettyä Suomen sopeutuslinja oli selkeä vuoteen 2019 saakka. Velka pieneni talouskasvun siivittämänä aina finanssikriisiin 2008 saakka. Sen jälkeenkin taloutta sopeutettiin ja menetettyä kilpailukykyä parannettiin, merkittävänä motiivina oli kestävyysvaje.

Vuonna 2019 politiikka kuitenkin muuttui dramaattisesti ja kestävyysvaje haluttiin unohtaa. Kangasharju myöntää, että elvyttävä kriisipolitiikka oli paikallaan pandemian kriisivuonna 2020, mutta se, että elvytystä jatkettiin, vaikka talous jo avautui ja työllisyys saavutti huippulukemat – sitä hän ei ymmärrä vähääkään.

– ”Rahaa on” -muutos näkyi selvästi Rinteen-Marinin hallitusohjelmassa. Alijäämän ja kestävyysvajeen aikana kaikkia menolisäyksiä olisi kuitenkin pitänyt pohtia suhteessa siihen, kuinka vakavaa akuuttia ongelmaa menolisäys korjaa. Olisi pitänyt muistaa, että kaikki tämän päivän menolisäykset pahentavat lastemme velkataakkaa tulevaisuudessa.

Kaikkiaan hallituksen aktiiviset toimet lisäsivät velkaantumista yli 30 miljardilla eurolla, josta korona- ja turvallisuuspolitiikka kattoivat vain noin 20 miljardia, laskee Kangasharju.

– Myös valtion budjettikehystä nostettiin kesken hallituskauden, vaikka pandemiasta johtuvia menoja siirrettiin samalla kehysten ulkopuolelle ja samaan aikaan menoja lisättiin myös EU:n elpymispaketilla. Näin löperö toiminta vaaransi koko kehysjärjestelmän ja siitä saattoi tulla ennakkotapaus tulevillekin hallituksille. Tehtyä politiikkaa ei voi mitenkään pitää vastuullisena.

Euroopan komissio moittikin Suomen finanssipolitiikkaa jo ennen pandemiaa. Pysyvät menot olivat kasvamassa liian suuriksi suhteessa tuloihin, joten rakenteellisen alijäämän raja oli ylittymässä ja hallitusta kehotettiin korjaaviin toimiin.

Korona kuitenkin tässä mielessä pelasti Suomen – ja muutkin – EMU:n sääntöjen mukaiselta menettelyltä, koska kaikkia ei voitu vetää tuomiolle sääntöjen rikkomisesta yhtä aikaa, Kangasharju kirjoittaa.

Kangasharju esittää kirjassaan lukuisia käytännön toimia, jotka nopeuttaisivat talouskasvua ja auttaisivat velkapommin purkamisessa.

Reseptiin kuuluu muun muassa julkisten menojen kasvun hillitseminen tehtäviä vähentämällä ja palvelujen tuotantoa tehostamalla. Sen lisäksi olisi karsittava tulonsiirtoja, jotka synnyttävät kannustinloukkuja työn tekemiselle.

Verotukseen kannattaisi tehdä kohdennetut alennukset työnteon ja yrittämisen kannustamiseksi, ja koulutusta pitää lisätä ja valmistumista nopeuttaa. Helsingin Sanomien haastattelussa Kangasharju sanoo, että marginaaliverotusta pitäisi keventää vaikka se johtaisi tuloerojen kasvuun.

– Suomessa on liki maailman pienemmät tuloerot. On totta, että marginaaliverotuksen keventäminen lisäisi hieman tuloeroja, mutta toisaalta sillä turvattaisiin talouskasvu ja työllisyys. Jos tuloeroja mittavassa Gini-kertoimessa tapahtuu ihan pieni muutos, otsikot huutavat heti, että tuloerot kasvavat, Kangasharju kommentoi HS:lle.

Olennaista olisi myös lisätä tutkimus- ja kehittämistoimintaa markkinoille tähtäävät innovaatiot mielessä. Myös maahanmuutto on syytä saada pysyvästi korkeammalle tasolle.

Kangasharju lisää konkreettiseen toimenpidelistaansa vielä yhden keinon.

– Yksi keino olisi vielä, johon Suomessa on turvauduttu hämmästyttävän vähän. Omaisuutta voisi myydä vallan hyvin, koska valtion läsnäolo Suomen taloudessa on kovin laaja, helposti myytävistä pörssiosakkeista lähtien.

Pysäyttävä kuva velkaantumisesta: Suomi helottaa punaisena

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtama talousneuvosto on kokoontunut ensimmäisen kerran.

Neuvoston jäsen, keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi on jakanut viestipalvelu X:ssä kokouksessa näytetyn kuvan.

– Hyvää keskustelua Suomen taloudesta ja ratkaisuista sen parantamiseksi. Ehkä pysäyttävin oli tämä Martti Hetemäen esittämä kuva IMF:n arviosta valtioiden julkisesta velkaantumisesta viiden vuoden päästä, Romakkaniemi kirjoittaa.

IMF on ennustanut Suomen julkisyhteisöjen velkasuhteen nousevan 82 prosenttiin vuonna 2028. Ruotsissa luku on 30, Norjassa 37 ja Tanskassa 32 ja Islannissa 44 prosenttia.

Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomi helottaa velkakartalla punaisena.

– Mikä maa Pohjois-Euroopassa ei kuulu joukkoon? Jos tämä ei herätä ymmärtämään miksi tarvitaan suunnanmuutos velkaantumisessa, niin ei mikään, Romakkaniemi kirjoittaa.

Pääministerin Talousneuvosto kokoontui ensimmäistä kertaa Petteri Orpon johdolla. Hyvää keskustelua Suomen taloudesta ja ratkaisuista sen parantamiseksi.

Ehkä pysäyttävin oli tämä Martti Hetemäen esittämä kuva IMF:n arviosta valtioiden julkisesta velkaantumisesta viiden vuoden… pic.twitter.com/l7lZkbm4s3

— Juho Romakkaniemi (@Romakka) September 27, 2023