Pankki tarjosi asiakkaalleen korkokattoa, jossa lainan kuukausierän luvattiin olevan enintään 898 euroa kuussa. Silti seuraavassa korontarkastuksessa kuukausierää nostettiin ensin yli 942 euroon ja sitten yli 978 euroon. Lopulta kuukausierä oli lähes sata euroa enemmän kuin lainatarjouksessa oli luvattu.
Kuvailtu tilanne tuli ilmi, kun toimittajana ja kirjailijana tunnettu Jessikka Aro avautui korkokatostaan julkisesti Talouselämälle. Hän oli saanut tarjouksen korkokatosta Osuuspankilta eli OP:lta. Lopulta pankin veloittamat kuukausimaksut olivat huomattavasti enemmän kuin tarjous antoi ymmärtää.
Tämä johtui siitä, että Aron lainan lyhennystavaksi oli valittu annuiteetti. Silloin maksuerän suuruutta ei voi rajata edes korkokaton aikana, mutta se rajaa korkokuluja sovittuun tasoon asti. Jos annuiteettilainan korot nousevat, käytännössä myös korkokatollisen sopimuksen kulut nousevat.
Korkokaton ottaminen ei siis tarkoita, että lainaerän kuukausittainen määrä lukittuisi yhteen summaan koko korkokaton ajaksi. Tästä ei Aron saamassa korkokattotarjouksessa kuitenkaan ollut mainintaa vaan siinä annettiin ymmärtää, että luvattu enimmäismäärä koskee koko korkokaton voimassaoloaikaa. Todellisuudessa luvattu enimmäiserä oli voimassa vain seuraavaan korontarkistukseen saakka.
Tapauksen tultua esiin monet muutkin pankin asiakkaat kertoivat samanlaisista kokemuksista korkokattotarjoustensa suhteen.
Asian noustua esiin OP myönsi julkisesti menetelleensä virheellisesti.
– Kyllä me myönnämme, että virhe on sattunut. Tarjouksella on näin ollut ja asiakkaalla on keskustelussa jäänyt se käsitys, että kuukausierä lukittuu siihen summaan. Tilanteissa, joissa asiakas haluaa pitää siitä kiinni ymmärtäen sen, että laina ei lyhene niin vauhdikkaasti, olemme muuttaneet niitä jälkikäteen sen mukaisesti sillä korkokattoajalla, OP:n asumisesta ja henkilöasiakasrahoituksesta vastaava johtaja Satu Nurmi kommentoi lokakuussa Kauppalehdelle.
Virhe havaittiin jo kesällä 2022, jolloin pankki korjasi menettelyään. Virheellisiä korkokattotarjouksia oli lähetetty tuhansille ihmisille vuodesta 2020 lähtien. Silti tapaus nousi esiin vasta Aron avautumisen myötä.
Tapaus on herättänyt ihmetystä pankkien tavasta markkinoida korkokattotuotteita. Esillä on ollut muun muassa se, voiko pankki ensin antaa ymmärtää lainan kuukausierän asettuvan tiettyyn enimmäissummaan ja tästä huolimatta nostaa kuukausierää seuraavan korontarkastuksen jälkeen.
Finanssivalvonnan toimistopäällikkö Virva Walo kertoo Verkkouutisille, että korkosuojauksia koskevia asioita ei ole juurikaan noussut esille Finanssivalvontaan tulevissa yhteydenotoissa. Hän kommentoi aihetta yleisellä tasolla.
Walon mukaan pankin antama tarjous sitoo lähtökohtaisesti pankkia tarjousehtojen mukaisesti.
– Jos sopimuksen sisällöstä myöhemmin syntyy erimielisyyttä, asiaa on tarkasteltava tapauskohtaisesti.
Jos pankki antaa asiakkaalleen virheellistä tietoa, se voi joissain tilanteissa olla korvausvelvollinen aiheuttamistaan vahingoista.
– Mahdollisten taloudellisten vahinkojen selvittäminen yksittäisissä tapauksissa kuuluu pankin ja asiakkaan välillä selvitettäväksi ja niitä voi käsitellä tarvittaessa riidanratkaisumenettelyssä tai tuomioistuimessa, Walo kertoo.
Finanssivalvontaan ei ole tullut ”merkittävässä määrin” yhteydenottoja pankkien harhaanjohtavasta markkinoinnista.
Pankkisalaisuus koskee kaikkia asiakkaan tietoja
Asian julkisuudessa esiin tuonut Jessikka Aro katsoo, että OP on rikkonut pankkisalaisuutta kommentoimalla hänen lainaansa liittyviä asioita medialle. Hän kommentoi asiaa viestipalvelu X:ssä julkaisemassaan ketjussa. Pankin Arolle antaman vastauksen mukaan se on kommentoinut asiaa vain yleisellä tasolla.
Yleisellä tasolla Walo toteaa, että pankkisalaisuus suojaa yksittäisen asiakkaan taloudellista asemaa ja muita henkilökohtaisia oloja koskevia tietoja.
– Pankki ei siten voi paljastaa pankkisalaisuuden suojaamia tietoja. Tämän vuoksi sen tulee pitäytyä julkisessa kommentoinnissaan yleisellä tasolla ja olla viittamatta yksittäistä asiakasta koskeviin tietoihin.
Lähtökohtaisesti pankin tulee pidättäytyä kommentoimasta yksittäistä asiakasta koskevia tietoja.
– Salassapitovelvollisuus koskee kaikkia tietoja, jotka pankki on saanut asiakassuhteessa tai muutoin ja jotka eivät ole yleisesti tunnettuja, Walo täsmentää.
Esimerkiksi Jessikka Aron tapauksessa asiakas oli itse kertonut lainaan liittyvistä asioista ennen kuin pankki oli kommentoinut asiaa. Yleisellä tasolla Walo toteaa, että se jää tapauskohtaisen tulkinnan varaan, onko jokin asia niin sanotusti yleisesti tunnettu.
LUE MYÖS:
Korkotilanne meni uusiksi – ekonomistit kertovat, mikä tulee nyt velalliselle halvimmaksi
Eikö verkkopankki toimi? Näissä tilanteissa voit vaatia pankilta hyvitystä
Kerroin, että @OP_Ryhma myi minulle vuonna -22 korkokaton, jonka kirjallisessa tarjouksessa luvattu maksimikuukausierä ei pitänyt alkuunkaan. Mediat laajasti tekivät asiasta juttua, mikä on hienoa.
Olen sittemmin saanut suuren määrän viestejä ihmisiltä, joille on tehty sama…
— Jessikka Aro 🦄 (@JessikkaAro) October 30, 2023
Artikkelia muokattu 8.11.2023 kello 10.09: Poistettu maininta, että OP:n edustaja olisi kommentoinut tiedotusvälineelle yksittäisen asiakkaan lainan euromäärää.