Suomalaiset asuntovelalliset pärjäävät hyvin asuntolainansa kanssa, käy ilmi Danske Bankin teettämästä Asuntolainapulssi-tutkimuksesta.
Syyskuussa 11 prosenttia tutkimukseen vastanneista oli hakenut asuntolainaansa lyhennysvapaata viimeisen kolmen kuukauden aikana. Tämän vuoden helmikuussa ja viime vuoden marraskuussa vastaava luku oli 13 prosenttia.
Koronakevään 2020 toukokuussa joka viides oli hakenut lainaansa lyhennysvapaata viimeisen kolmen kuukauden aikana.
– Korkeasta inflaatiosta ja nopeasta korkojen noususta huolimatta lainamuutosten määrä on ollut hyvin tasainen viimeiset kolme vuotta. Suomalaiset asuntovelalliset pärjäävät lainansa kanssa hyvin, vaikka kulutusta onkin pitänyt sopeuttaa, sanoo Danske Bankin henkilöasiakkaiden lainoista vastaava johtaja Sari Takala.
Joka viides lyhennysvapaata hakeneista (24 %) kertoi hakeneensa sitä korkojen nousun takia. Energian hinnan nousun nimeää syyksi joka viides (21 %) vastaaja. Suosituin vastausvaihtoehto oli muut syyt (39 %), eli esimerkiksi elämäntilanteiden muutokset.
– Ihmiset ovat viimeisen vuoden aikana perehtyneet omien asuntolainojensa ominaisuuksiin ja ennakoineet kuukausierän nousua, joten emme odota lainamuutostarpeiden merkittävästi nousevan nykyisestä. Lyhennysvapaata osataan hyödyntää hyvin myös erilaisissa elämänmuutoksissa, kuten vaikka perheenlisäyksen tai opintovapaan yhteydessä, sanoo Takala.
18–29-vuotiaat ovat hakeneet lyhennysvapaita muita vastaajia useammin. Tässä ikäryhmässä joka kolmas (35 %) kertoi hakeneensa lyhennysvapaata viimeisen kolmen kuukauden aikana. Myös laina-ajan pidentäminen kiinnosti nuorten asuntovelallisten keskuudessa enemmän.
Jos taloudessa on tiukkaa, kannustaa Takala käymään läpi tulot ja menot. Asuntolainan lisäksi kannattaa tarkistaa, sopiiko muiden lainojen maksuaikataulu omaan taloudelliseen tilanteeseen.
Kyselytutkimuksen toteutti YouGov Finland Danske Bankin toimeksiannosta. Tutkimukseen vastasi 849 täysi-ikäistä suomalaista, joilla on asuntolainaa. Tiedot kerättiin sähköpostikyselynä 14.9.–18.9.2023 välisenä aikana YouGovin kuluttajapaneelissa. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.
