Inflaation hidastuminen ja korkojen kääntyminen laskuun yhdessä kotitalouksien kohtuullisen hyvän tulokehityksen kanssa kääntävät bruttokansantuotteen kasvuun ensi vuonna.
Heikko talouskehitys yhdistettynä ripeään menojen kasvuun pitävät julkisyhteisöt sitkeästi alijäämäisinä. Julkisyhteisöjen alijäämä on kolmen prosentin huonommalla puolen usean vuoden ajan, arvioi valtiovarainministeriö talouskatsauksessaan.
Suomen talouden tilanne on ollut loppuvuonna heikko, ja bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,5 prosenttia.
– Taloustilanne oli alkuvuonna ennakkoarvioita huonompi, ja kolmannella neljänneksellä tuotanto väheni selvästi. Kehnoin tilanne on rakentamisessa.
Taantuma väistyy ja talous alkaa kasvaa ensi vuonna. Inflaation hidastuminen ja korkojen lasku yhdessä kotitalouksien kohtuullisen hyvän tulokehityksen kanssa lisäävät kotitalouksien ostovoimaa. Yksityinen kulutus kääntyy vaimeaan kasvuun ja kasvu vahvistuu vuonna 2025.
Korkojen lasku tukee myös investointeja samoin kuin investoinnit energiasiirtymään ja puolustukseen.
Ministeriön mukaan ensi vuonna BKT kasvaa 0,7 prosenttia. Kasvu vahvistuu 2,0 prosenttiin vuonna 2025 ja 1,6 prosenttiin vuonna 2026. Vuonna 2027 kasvun odotetaan olevan 1,3 prosenttia ja vuonna 2028 jälleen laimeat 1,1 prosenttia.
– Vaikka suhdanne kääntyy suotuisammaksi ensi vuoden aikana, Suomen talous ponnistaa tulevaisuuteen vajaakuntoisena. Julkisen talouden näkymä on ollut synkeä pitkään eikä valoa tahdo näkyä nytkään. Ikävät yllätykset ja hintojen ja korkojen nousu ovat tukkineet talouden verenkiertoa tilanteessa, jossa Suomen talous olisi tarvinnut jo valmiiksi pallolaajennusta, kuvailee ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander.
Alijäämä ja velka kasvavat
Inflaatio on hidastunut nopeasti tämän vuoden aikana. Ensi vuonna inflaatio on keskimäärin enää kaksi prosenttia ja painuu alle kahden prosentin vuosina 2025 ja 2026. Reaaliansiot puolestaan kääntyvät kasvuun ensi vuonna.
– Kotitalouksien ostovoiman kasvu jää kuitenkin vielä vaimeaksi, sillä työllisyyden heikkeneminen ja sosiaalietuuksien leikkaukset hidastavat tulojen kasvua. Vuodesta 2025 alkaen kotitalouksien ostovoiman ja kulutuksen kasvu vauhdittuvat, ministeriö arvioi.
Työllisyys laskee hieman ensi vuonna työllisyysasteen ollessa 73,5 prosenttia ja vuonna 2025 työllisyysasteen arvioidaan olevan 74,1 prosenttia nousten noin 75 prosenttiin vuonna 2026.
Työttömyysasteen VM arvioi olevan tänä vuonna 7,2 prosenttia, ensi vuonna 7,5 prosenttia. Sen jälkeen työttömyysaste laskisi 6,6 prosenttiin vuonna 2026 ja 6,1 prosenttiin vuonna 2028.
Julkisyhteisöjen alijäämä on tänä vuonna 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Alijäämä kasvaa katsauksen mukaan ensi vuonna 3,5 prosenttiin heikon talous- ja työllisyyskehityksen sekä hitaan verotulojen kasvun vetämänä.
Julkisyhteisöjen alijäämä kohenee 3,0 prosenttiin seuraavina vuosina, kun hallituksen sopeutustoimet alkavat purra sekä talous ja työllisyys alkavat kasvaa ennustejakson loppupuolella.
– Valtionhallinnon alijäämä pysyy mittavana (vaihdellen -3,2 ja -4,2 prosentin välillä) ennustejakson, eikä paikallishallinnossakaan ole odotettavissa alijäämien oikenemista. Valtionhallinnon ja paikallishallinnon alijäämien sekä hitaan talouskasvun seurauksena velkasuhde jatkaa kasvuaan eikä se ole kääntymässä laskuun näköpiirissä olevalla talouden kehityksellä, katsauksessa todetaan, ministeriö ennustaa.
Julkisyhteisöjen bruttovelka suhteessa BKT:hen kasvaa tämän vuoden 75,5 prosentista 85,7 prosenttiin vuonna 2028. Valtion velka suhteessa BKT:hen kasvaa tämän vuoden 55,4 prosentista 64,6 prosenttiin vuonna 2028.
Bruttokansantuote kasvaisi ennusteen mukaan kuluvan vuoden 282 miljardista eurosta 336 miljardiin euroon vuonna 2028.
