Verkkouutiset

Juhana Vartiainen

Juhana Vartiainen: Tiedostavatko kaikki, miten vasemmalla SDP on?

Helsingin pormestariksi nousevan kansanedustaja Juhana Vartiaisen mukaan Suomi on verrattain vasemmalla poliittisesti, kun puolueita verrataan muihin Euroopan maihin ja Skandinaviaan.

Hän on jakanut päivityksensä yhteyteen kansanedustajan, kokoomuksen varapuheenjohtajan Elina Valtosen Uudelle Suomelle antaman haastattelun. Haastattelussa Valtonen kertoo, että kokee olevansa ”melkein kuin saksalainen demari”.

– Koen eurooppalaisittain, että olen melkein kuin saksalainen demari politiikkani kanssa. Olemme kaikki jonkinasteisia demareita. Kyse on vain siitä, miten pystymme rahoittamaan hyvinvointivaltion ja miten se olisi mahdollisimman kannustava ja oikeudenmukainen, Valtonen sanoo US:n julkaisemassa uutisessa, joka on lyhennelmä kesällä 2020 tehdystä haastattelusta.

Vartiainen on Valtosen kanssa samoilla linjoilla.

– Ja minä ”melkein ruotsalainen demari”, Vartiainen kommentoi silmää vinkkavan hymiön kera.

– Mahtavatko kaikki tiedostaa, miten vasemmalla Suomi (ja sdp) ovat suhteessa Saksaan&pohjoismaihin? Pohjoismaissa & Saksassa on meitä selvästi vapaammat työmarkkinat ja velvoittavampi sosiaaliturva. Ja siksi vahvempi talous ja julkistalous!, Vartiainen sanoo.

Pormestariksi nousevan Vartiaisen mukaan Suomen ongelma verrattuna muihin maihin on ”kestämätön julkinen hyvinvointilupaus”.

– Enhän minä muuten tästä mesoisi. Tulee näkymään heikkenevänä palvelutasona ja yltyvänä velkaantumisena, Vartiainen toteaa.

– Minuakin pidetään tosi oikeistolaisena, kun ehdotan asioita, jotka tekisivät Suomesta suunnilleen keskimääräisen pohjoismaan.

Juhana Vartiainen: Oikeasti tepsiviä työllisyysreformeja ei ole tarkoitus tehdä

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen murehtii, ettei pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus vaikuta toteuttavan työllisyyttä aidosti parantavia uudistuksia.

– Tämä vastaa surullisen hyvin 2019 vaalien jälkeen ennustamaani: oikeasti tepsiviä työllisyysreformeja ei ole tarkoitus tehdä ja päätöksiä lykätään koko vaalikauden ajan, Juhana Vartiainen kirjoittaa Twitterissä.

Vartiainen on jakanut Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtavan ekonomistin Sami Pakarisen tviitin. Pakarinen toteaa, että hallitus aikoo lopun kahden vuoden aikana tehdä enää 110 miljoonan euron edestä työllisyyspäätöksiä eli noin 4[nbsp]000 työllisen verran. Hallitus kertoi asiasta puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa huhtikuussa.

– Surkuhupaisaa ja kertoo karusti, ettei tilanteen vakavuutta vieläkään ymmärretä. Ja samaan aikaan sanotaan, että työllisyyspäätöksiä voidaan vielä lykätäkin, Pakarinen kirjoitti Twitterissä.

Opetusministeriksi palannut vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoi ennen juhannusta, ettei syksyn budjettiriihessä ole edellytyksiä päättää valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) kiirehtimistä julkista taloutta kohentavista työllisyystoimista.

– Mahtaako edes luvattu putken purku tulla eduskuntaan asti, Vartiainen pohtii.

Hallitus päätti joulukuussa poistaa eläkeputken asteittain kokonaan vuoteen 2025 mennessä.

 

Maria Ohisalolle tiukkaa palautetta: Antaa ymmärtää hieman väärin

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) väittää, että haitta-asiantuntijat muun muassa peliongelmissa auttavassa Peluurissa ovat kannattaneet muutosta, jossa ongelmapelaamisen päiväkohtaista enimmäistappiorajaa lasketaan 500 euroon päivässä.

Rahapeliriippuvuudesta kirjan kirjoittanut kokemusasiantuntija Jenna Mäkelä on puuttunut Ohisalon väitteeseen.

– Olen melko lailla varma, että twiitti antaa nyt ymmärtää hieman väärin. Kyllä, alla mainitut tahot varmasti kannattivat tappiorajan alentamista, mutta tokkopa pitivät 500 euroa vuorokaudessa -rajaa riittävänä. Vai mitä ihmettä, Jenna Mäkelä kysyy Twitterissä.

Peluurin yksikön päällikkö Inka Silvennoinen vahvistaa Mäkelän olevan oikeassa.

– Peluurilta pyydettiin lausunto päiväkohtaisen rajan laskemisesta pysyvästi. Pidimme sitä kannatettavana, mutta totesimme lausunnossa, että nykyinen kuukausikohtainen raja on aivan liian korkea ja sitä tulisi laskea merkittävästi, Inka Silvennoinen vastaa Twitterissä.

Ohisalo hermostui, kun kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen ilmaisi olevansa todella pettynyt Ohisalon toimintaan rahapelisääntelyssä. Vartiainen epäili, ettei Ohisalo voi olla tosissaan kirjoittaessaan, että tappiorajan laskemisella torjutaan peliongelmien lisäksi ylivelkaantumista ja toimeentulo-ongelmia.

Ohisalo piti Vartiaisen kannanottoa ”tekopyhänä” ja syytti kokoomusta siitä, ettei puolue ole tehnyt hallitusvastuussa enempää pelihaittojen torjumiseksi. Ohisalon mukaan kokoomuslaisen sisäministerin aikana tappiorajat ovat olleet 1[nbsp]000 euroa päivässä ja 2[nbsp]000 euroa kuukaudessa. Nyt Ohisalon toimesta sisäministeriö laski vuorokausikohtaista enimmäistappiorajaa 500 euroon, mutta kuukausikohtainen enimmäistappioraja säilyy 2[nbsp]000 eurossa.

Rahapeliongelmista toipunut Jenna Mäkelä on jakanut Twitterissä Ohisalolle nähtäväksi tulosteita siitä, mitä 500 euron päiväkohtainen raja tarkoittaa.

– On ok olla välittämättä rahapeliriippuvaisista – olemme tottuneet siihen. Se, mikä ei ole ok, on täysin tähtitieteellisten vuorokausi-/kuukausirajojen naamioiminen pelihaittojen ehkäisyksi, Mäkelä toteaa.

Mäkelä kertoo juuri ilmestyneessä Uhkapeliä elämällä -kirjassaan, että alaikäisenä alkanut ongelmapelaaminen oli tuhota hänen elämänsä. Ulosottovelkaa oli satojatuhansia euroja ja lisäksi hänellä oli rikostuomio.

LUE MYÖS:

Juhana Vartiainen: Olen todella pettynyt toimintaasi, Maria Ohisalo
Maria Ohisalo vastaa Juhana Vartiaiselle: Nyt on tekopyhää

Maria Ohisalo vastaa Juhana Vartiaiselle: Nyt on tekopyhää

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) ja kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) ovat ajautuneet sanasotaan Twitterissä.

– Nyt on tekopyhää! Kokoomuslaisen sisäministerin aikana tappiorajat olleet 1[nbsp]000 euroa päivässä ja 2[nbsp]000 euroa kuukaudessa. Ongelmapelaamisen katkaisemiseen päiväkohtainen tappioraja on tärkeä, nyt laskimme sitä 500 euroon päivässä, Maria Ohisalo kirjoittaa Twitterissä.

Ohisalon mukaan haitta-asiantuntijat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL), Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:ssä, sosiaali- ja terveysministeriössä ja peliongelmissa auttavassa Peluurissa kannattivat muutosta.

– Myös se, mihin pelaamiseen tappiorajaa sovelletaan, laajenee. Arpajaislain muutos on valmistelussa, mikä tuo vielä lisää työkaluja pelihaittojen torjuntaan. Otamme tärkeitä askeleita eteenpäin pelihaittojen torjunnassa. Kokoomus olisi voinut tehdä tätä vuorollaan, mutta ei, Ohisalo moittii.

Vartiainen kertoi olevansa todella pettynyt Maria Ohisalon toimintaan, eikä hän voinut uskoa todeksi sitä, että Ohisalon mielestä tappiorajoitukset ovat hyvä keino ennaltaehkäistä rahapelihaittoja ja tappiorajan laskemisella torjutaan peliongelmien lisäksi ylivelkaantumista ja toimeentulo-ongelmia.

Sisäministeriö on antanut asetuksen, jolla Veikkauksen netissä pelattavien nopearytmisten rahapelien vuorokausikohtainen enimmäistappioraja säilyy pysyvästi 500 eurossa. Kuukausikohtainen enimmäistappioraja on 2[nbsp]000 euroa.

Twitter-keskustelijat pitävät enimmäistappiorajoja liian korkeina.

LUE MYÖS:

Juhana Vartiainen: Olen todella pettynyt toimintaasi, Maria Ohisalo

Juhana Vartiainen: Olen todella pettynyt toimintaasi, Maria Ohisalo

Kokoomuksen kansanedustaja, tuleva Helsingin pormestari Juhana Vartiainen hämmästelee sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) näkemystä rahapelisääntelystä.

– Maria Ohisalo, olen todella pettynyt toimintaasi. Kaiken sen jälkeen, mitä olemme viime vuosina oppineet peliriippuvuudesta sekä pelitappioiden vaikutuksista ihmisten elämään, köyhyyteen ja hyvinvoinnin jakautumiseen – et voi olla tosissasi, Juhana Vartiainen kirjoittaa Twitterissä.

Sisäministeriö on antanut asetuksen, jolla Veikkauksen netissä pelattavien nopearytmisten rahapelien vuorokausikohtainen enimmäistappioraja säilyy pysyvästi 500 eurossa. Kuukausikohtainen enimmäistappioraja on 2[nbsp]000 euroa.

Rahapelilainsäädännöstä vastaava sisäministeri Maria Ohisalo kertoo, että alennettu enimmäistappioraja on ollut käytössä vuoden. Hänen mielestään tappiorajoitukset ovat hyvä keino ennaltaehkäistä rahapelihaittoja.

– Tappiorajan laskemisella torjutaan peliongelmien lisäksi ylivelkaantumista ja toimeentulo-ongelmia. On hyvä, että päivittäistä tappiorajaa lasketaan, Ohisalo kirjoittaa Twitterissä.

Ekonomisti Juha Itkosen mukaan kuukausikohtainen 2[nbsp]000 euron enimmäistappioraja tarkoittaa, että noin 45 prosenttia suomalaisista voi hävitä kaikki käytettävissä olevat rahatulonsa Veikkauksen nettipeleissä.

– Lisää voi toki hävitä Veikkauksen pelissä, joissa tappiorajaa ei ole, Juha Itkonen huomauttaa.

Toinen Twitter-keskustelija Jussi Ikkelä laskee, että jotta voi hävitä 2[nbsp]000 euroa kuukaudessa 800 euron vuokran, 600 euron kauppalaskun ja 300 euron muiden kulujen jälkeen, täytyy henkilön ansaita noin 5[nbsp]800 euroa kuukaudessa, kun veroihin menee noin 36 prosenttia.

– Muuten menee vipin puolelle, Jussi Ikkelä toteaa.

LUE MYÖS:

Maria Ohisalo vastaa Juhana Vartiaiselle: Nyt on tekopyhää

Juhana Vartiainen vihreiden tappiosta HS:lle: Selvästi vasemmistopuolue

Helsingin pormestariksi nousevan kansanedustaja Juhana Vartiaisen mukaan vihreiden vaalitappio on seurausta siitä, että puolue on liian vasemmalla, kertoo Helsingin Sanomat.

– Vihreät on nykyään selvästi vasemmistopuolue, se ei toimi oikeistoliberaalissa Helsingissä, Juhana Vartiainen sanoi HS:n haastattelussa.

Kokoomus sai Helsingissä 25,7 prosenttia äänistä ja vihreät 19,8 prosenttia. Vartiainen sanoi 13[nbsp]884 ääntä ja vihreiden pormestariehdokas Anni Sinnemäki 7[nbsp]102 ääntä.

Sinnemäki ei jaa Vartiaisen näkemystä vihreiden liiasta vasemmistolaisuudesta.

– Ajattelin, että sekä Helsingissä että valtakunnallisesti selvästi emme saaneet ihmisiä liikkeelle. En sanoisi, että olemme liian vasemmistolainen puolue, Sinnemäki sanoi HS:n haastattelussa.

Sinnemäki myönsi, että vaalitappio on pettymys ja vihreiden pudotus kokonaisuudessaan yllättävä.

Porvariblokilla enemmistö Helsingin valtuustossa

Vartiainen kiinnittää huomiota siihen, että vihreillä, SDP:llä ja vasemmistoliitolla ei ole enää yksinkertaista enemmistöä Helsingin valtuustossa. Punavihreillä on valtuustossa 42 paikkaa ja kokoomuksella, perussuomalaisilla, RKP:lla, liike nytillä, keskustalla ja kristillisdemokraateilla 43 paikkaa.

Vartiainen haluaa ottaa keskustatunnelin uudestaan selvitykseen.

– Haluaisin, että selvitettäisiin perinpohjaisesti kuinka paljon se maksaisi, onko halvempia vaihtoehtoja ja voisiko siihen saada esimerkiksi EU:n tukia. Aion toimia sen puolesta, Vartiainen sanoi HS:lle.

Vartiaisen mukaan koulujen määrärahoihin palataan, kun Helsingille tehdään uutta talousstrategiaa.

– Nythän keskustelu koulujen rahoituksesta on liittynyt siihen, että pormestari (Jan) Vapaavuori on esittänyt niitä menolisäyksiä, joita on voitu perustella tällä pandemialla. On ollut myös yleistä tyytymättömyyttä koulujen määrärahoihin. On järkevää, että tämä yleisempi rahoitus- ja määrärahalinja vedetään uuden valtuuston aikana puolueiden välisessä neuvottelussa, Vartiainen sanoi Ylelle.

Kruunusiltojen ylittyviin kustannuksiin Vartiainen ei halua ottaa vielä kantaa, sillä hän ei ole perehtynyt aiheeseen riittävästi.

– Parhaani mukaan pyrin vaikuttamaan siihen, että kaupunkilaisten rahaa käytettäisiin mahdollisimman jämäkästi ja jämptisti. Minä vihaan julkisten varojen tuhlausta, Vartiainen sanoi Ylelle.

Juhana Vartiainen nousemassa Helsingin pormestariksi

Kokoomus on suurin puolue Helsingissä selvällä erolla toiseksi tulleisiin vihreisiin.

Kokoomus sai 25,7 prosenttia äänistä ja vihreät 19,8 prosenttia, kun kaikki äänet on laskettu.

Kokoomuksen kannatus laski viime kuntavaaleista 2,7 prosenttia ja vihreiden 4,3 prosenttia.

Kolmanneksi eniten ääniä sai SDP, vaikka ennakkoäänten jälkeen näytti siltä, että vasemmistoliitto nousee kolmanneksi. SDP:n kannatus nousi puoli prosenttiyksikköä ja on 14,4 prosenttia. Myös vasemmistoliiton kannatus nousi 1,4 prosenttia ja se sai lopulta 12,7 prosenttia äänistä.

Perussuomalaiset jäi viidenneksi 10,2 prosentilla äänistä. Nousua on 3,4 prosenttia edellisiin vaaleihin nähden.

RKP:n kannatus on 6,7 prosenttia, liike nytin 3,3 prosenttia, keskustan 2,4 prosenttia ja kristillisdemokraattien 1,8 prosenttia.

Kokoomus saa valtuustoon 23 paikkaa, vihreät 18, SDP 13, vasemmistoliitto 11, perussuomalaiset 9, RKP 5, liike nyt 3, keskusta 2 ja KD 1.

Feministisen puolueen puheenjohtaja Katju Aro ja avoimen puolueen Petrus Pennanen, joka oli nyt RKP:n ehdokkaana, putosivat valtuustosta. Pennanen on ensimmäisellä varasijalla.

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho ääniharava

Vaalituloksen perusteella kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen on nousemassa Helsingin pormestariksi. Pormestari valitaan kuitenkin vasta elokuun alussa kaupunginvaltuuston kokouksessa. Hänen tilalle eduskuntaan on nousemassa kaupunginvaltuutetun paikan uusinut Atte Kaleva.

Helsingin suurin ääniharava on perussuomalaisen puheenjohtaja Jussi Halla-aho 18[nbsp]843. Toiseksi eniten ääniä sai kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Elina Valtonen, 15[nbsp]785 ääntä. Juhana Vartiainen sai 13884 ääntä.

Vihreiden pormestariehdokas Anni Sinnemäki sai 7[nbsp]102 ääntä, SDP:n pormestariehdokas Nasima Razmyar sai 7[nbsp]888 ääntä ja vasemmistoliiton pormestariehdokas Paavo Arhinmäki  4[nbsp]325 ääntä.

Liike nytin pormestariehdokas Hjallis Harkimo sai 4[nbsp]317 ääntä ja RKP:n pormestariehdokas Eva Biaudet 3[nbsp]131 ääntä. Keskustan pormestariehdokas, tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen (kesk.) erityisavustaja Eeva Kärkkäinen jäi varavaltuutetuksi 648 äänellä.

Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo sai vihreiden listalla vasta neljänneksi eniten ääniä, 3[nbsp]174 ääntä. Vihreiden sosiaali- ja terveystoimesta vastannut apulaispormestari Sanna Vesikansa tippui valtuustosta varasijalle 875 äänellä.

Vasemmistoliiton listalla Arhinmäkeä enemmän sai ääniä vasemmistoliiton poliittinen suunnittelija Minja Koskela, 5[nbsp]600 ääntä.

Wille Rydman: Helsingissä kuntavaali on joko-tai

Helsingin kokoomuskansanedustaja Wille Rydman kehottaa äänestämään ennakkoon vielä tänään, viimeisenä ennakkoäänestyspäivänä.

Kuntavaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina.

– Helsingissä suurimmasta puolueesta tulee lähtökohtaisesti myös pormestaripuolue. Kyseessä on käytännössä kahden kauppa – joko kokoomus tai vihreät, Wille Rydman toteaa.

– Äänestämällä ketä tahansa kokoomuksen ehdokasta voit varmistaa sen, ettei kaupunki päädy vihreiden johdettavaksi.

Rydmanin mukaan hyvillä valinnoilla kokoomuksen ehdokkaiden joukosta voi puolestaan vaikuttaa siihen, miltä puolueen valtuustoryhmä vaalien jälkeen näyttää.

Kokoomuksen Juhana Vartiaisella 56000 euron vaalikampanja

Kokoomuksen pormestariehdokas Helsingissä, kansanedustaja Juhana Vartiainen on jättänyt ennakkoilmoituksen kuntavaalikampanjansa rahoituksesta.

Vartiainen ilmoittaa käyttävänsä vaalikampanjaansa 55[nbsp]921 euroa. Kampanjan rahoituksesta 43[nbsp]708 euroa tulee yksityishenkilöiltä.

Vartiainen on saanut startup-sijoittaja, yrittäjä Kim Väisäseltä, ravintola- ja kattaustarvikeyritys E. Ahlströmin hallituksen puheenjohtajalta Maria Plantingilta, liiketoiminnan neuvonantaja Oaklins Merascon hallituksen puheenjohtajalta Mikael Plantingilta sekä Sampo-konsernin ja UPM:n hallitusten puheenjohtajalta Björn Wahlroosilta kultakin 3[nbsp]000 euroa.

Lisäksi kampanjaa ovat rahoittaneet SRV-yhtiöiden pääomistaja Ilpo Kokkila ja tietoturvayhtiö SSH Communications Securityn suuromistaja Tatu Ylönen kumpikin 1[nbsp]500 eurolla.

Yrityksiltä Vartiainen on saanut 12[nbsp]213 euroa. Kaikki yrityksiltä saadut tukisuoritukset ovat ilmoituksen mukaan alle 800 euroa.

Ennakkoilmoituksen mukaan kokoomuksen pormestariehdokas ei ole saanut lainkaan tukea puolueelta tai puolueyhdistyksiltä.

Anni Sinnemäellä kalliimpi vaalikampanja

Vihreiden pormestariehdokas, kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki käyttää noin 8[nbsp]400 euroa enemmän rahaa vaalikampanjaansa kuin Vartiainen.

Verkkouutiset kertoi viime viikolla, että Sinnemäki on ilmoittanut vaalikampanjansa kuluiksi 64[nbsp]300 euroa.

Sinnemäki käyttää kampanjaan 18[nbsp]000 euroa omaa rahaa. Vihreiden puolueyhdistyksiltä hän on saanut 37[nbsp]843 euroa, josta 19[nbsp]560 euroa on mainostilaa. Yksityishenkilöiltä Sinnemäki on saanut 3[nbsp]415 euroa.

Lisäksi Sinnemäki on saanut ”muilta tahoilta” 2[nbsp]280 euroa, jonka antajia ei ole yksilöity.

SDP:n pormestariehdokas, vapaa-ajan ja kulttuurin apulaispormestari Nasima Razmyar on ilmoittanut käyttävänsä kampanjaansa 25[nbsp]300 euroa, vasemmistoliiton pormestariehdokas, kansanedustaja Paavo Arhinmäki 13[nbsp]700 euroa ja keskustan pormestariehdokas, erityisavustaja Eeva Kärkkäinen 18[nbsp]000 euroa.

Perussuomalaisten pormestariehdokas, puheenjohtaja Jussi Halla-aho, RKP:n pormestariehdokas, kansanedustaja Eva Biaudet ja liike nytin pormestariehdokas, puheenjohtaja Hjallis Harkimo eivät ole jättäneet ennakkoilmoitusta kuntavaalikampanjoidensa rahoituksesta.

Viimeinen päivä jättää vapaaehtoinen ennakkoilmoitus on 12. kesäkuuta eli päivä ennen varsinaista vaalipäivää.

LUE MYÖS:

Vihreiden Anni Sinnemäellä 64 300 euron vaalikampanja

”Pyöräilen, mutta 90-vuotiaan äitini päästävä kaikkialle taksilla”

Helsingin pormestariehdokas, kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) myöntää, että kokoomus on autoilupuolue, mutta myös muiden liikkumismuotojen puolue.

Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo julisti Helsingin Sanomissa, että kokoomus on ”autoilupuolue” ja tässä on Ohisalon mukaan valtava ero puolueiden välillä.

– Kyllä, olemme. Ja pyöräilyn ja metron ja ratikan ja bussin ja kävelyn. Pormestarina kehitän kaikkien liikkumismahdollisuuksia. Pyöräilen, mutta haluan, että 90-vuotias äitini pääsee kaikkialle taksilla perille, Juhana Vartiainen vastaa Twitterissä.

Ohisalon mielestä autoilun helpottamisen sijaan pitäisi tuoda autoilulle vaihtoehtoja, kuten joukkoliikenne tai sähköpyörä. Ohisalon mukaan ”ratkaisu ei voi olla se, että helpotetaan autoilua lisäämällä autoille tilaa”.

LUE MYÖS:

Maria Ohisalo HS:ssa: Autoilulle ei lisää tilaa

Helsingin pormestarivaali on kahden kauppa

Kuntavaalien ennakkoäänestys on käynnissä ja varsinaiseen vaalipäivään on jäljellä alle kaksi viikkoa. Viimeisten viikkojen aikana kuntavaalien asetelma Helsingissä on selkeytynyt. Kyse on jälleen kahden kaupasta: pormestariksi tullaan valitsemaan joko kokoomuksen tai vihreiden ehdokas.

Tilannetta näkyy selkeästi Helsingin Sanomien tuoreesta pormestarigallupista. Sen mukaan Anni Sinnemäki on rinnanmitan edellä Juhana Vartiaista henkilökohtaisessa suosiossa. Tulos on virhemarginaalin sisällä. Keskeistä onkin muiden ehdokkaiden jääminen selkeästi kaksikon taakse.

Asetelma on nähtävissä kaikista tuoreimmista Helsinkiä koskevista kannatuskyselyistä. Keskeisin näistä on Ylen gallup, jonka mukaan kokoomus johtaa tällä hetkellä Helsingissä 25 prosentin kannatuksella ja toisena ovat vihreät 21 prosentin kannatuksella. Muut puolueet tulevat kaikki viidessätoista prosentissa tai alle. Saman suuntaisia tuloksia ovat antaneet myös Helsingin Uutiset ja Uusi Suomi.

Pormestarivalinnassa suurimmalla puolueella on valtava merkitys, sillä Helsingissä puolueet noudattavat paikkajaossa vaalituloksen mukaista suhteellisuutta. Kärkipoliitikon paikka eli aiemmin kaupunginhallituksen puheenjohtajuus ja nykyisin pormestari kuuluvat suurimmalle puolueelle. Tätä periaatetta Helsingin suurimmat puolueet ovat ilmoittaneet myös näissä vaaleissa kunnioittavansa esimerkiksi Uuden Suomen asiaa koskeneessa kyselyssä.

Pormestarin valintatapa herättää yhä monissa epätietoisuutta. Sellaistakin on esimerkiksi tullut vastaan, että pormestarivaalia on verrattu presidentin vaaliin. Siinä ykköskierroksella voi äänestää yhtä ehdokasta ja kakkoskierroksella sitten toista ehdokasta. Tällä ei ole mitään tekemistä Helsingin pormestarin valintatavan kanssa. Pormestari ei valita irrallisena vaalina tai pormestariehdokkaiden henkilökohtaisen äänimäärään perusteella. Ratkaisevaa on se, mikä puolueista saa puolueena eniten ääniä ja paikkoja valtuustoon.

Vaikka viimeiset mittaukset ovatkin selkeitä erityisesti kahden kärkipuolueen karkaamisen osalta, voi kärkikaksikon järjestys vielä vaihtua. Näin tapahtui esimerkiksi viime kuntavaaleissa, kun kokoomus otti selkeän vaalivoiton, vaikka gallupit povasivat kaupunkiin vihreää pormestaria.

Porvarillisesti ajattelevilla helsinkiläisillä onkin nyt tarkka paikka, että sama ei tapahdu toiseen suuntaan, ja pääkaupungin pormestarin paikka liu’u vihreiden haltuun. Tämän varmistaminen onnistuu vain äänestämällä Helsingissä kokoomuksen ehdokkaita.

Juhana Vartiainen: Miksi Helsingille haitallista muutosta puolustetaan?

Kokoomuksen Helsingin pormestariehdokas Juhana Vartiainen varoittaa hallituksen sote-mallin kielteisistä seurauksista.

Hän kysyy, kuinka vihreiden apulaispormestari Anni Sinnemäen ja puheenjohtaja Maria Ohisalon kaltaiset helsinkiläiset poliitikot voivat puolustaa mallia, joka on pääkaupungille epäedullinen.

– Helsingin erillisratkaisu ei pelasta helsinkiläisten sote-palveluita heikennyksiltä ja helsinkiläisiä lisäveroilta! Perustelut hallituksen sote-mallin läpirunnomiselle ovat surkeita, Juhana Vartiainen kirjoittaa Twitterissä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden ja HUS:n sairaalan toimintaedellytysten on pelätty heikkenevän muutoksen myötä. Vartiaisen mukaan keskustan suunnasta asia on myönnetty avoimemmin.

– Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko on sanonut hyvin avomielisesti, että helsinkiläisillä on niin hyvä työterveys ja täällä on niin paljon hyvätuloisia ihmisiä, että helsinkiläisten asemaa heikentävä ratkaisu on perusteltu, Juhana Vartiainen jatkaa.

Juhana Vartiainen lisärahojen kannalla: Ymmärrän rehtoreita ja vanhempia

Kokoomuksen pormestariehdokas, kansanedustaja Juhana Vartiainen ehdottaa Helsingille koronasta toipumisohjelmaa.

Vartiaisen mukaan koronaepidemia on runnellut Helsinkiä ja helsinkiläisiä erityisen pahasti. Helsingissä on ollut lähes 40 prosenttia koko maan koronatartunnoista ja yli puolet koronakuolemista.

– Emme vielä varmaan edes näe kaikkia vaikutuksia, mutta pelkään pahoin, että moni helsinkiläinen voi huonommin kuin aiemmin, Juhana Vartiainen kirjoittaa blogissaan.

Vartiaisen mielestä Helsinki tarvitsee pontevan toipumisohjelman, jolla hyvinvoinnin velkoja lyhennetään. Hänen mukaansa se sisältäisi tukiopetusta, lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja, työllisyyden hoitoa, rasittuneen henkilöstön palautumista ja hoivaa.

– Juuri näitä tilanteita varten olemme rakentaneet Helsingin vahvaa taloutta. Viisas kaupunki varautuu kriiseihin, ja varoja löytyy kun taloutta on pidetty vahvana. Poikkeuksellisia menoja voidaan perustella poikkeustilanteella, Vartiainen linjaa.

– Yhtä selvää on, että tilapäiset menotarpeet eivät saa heiluttaa Helsingin pitkän aikavälin taloutta, Vartiainen toteaa.

Hänen mukaansa menoja voidaan lisätä tilapäisesti pandemiasta palautumiseen, mutta toipumisen jälkeen on palattava normaaliin menokehykseen.

Vaalien lähestyessä ajetaan suurempia menolisäyksiä

Viime päivinä on käyty keskustelua siitä, voiko Helsingin kaupunki ylittää budjettinsa jo nyt.

Puolueiden kesken on vallinnut yhteisymmärrys siitä, että koronaepidemian nojalla perustellut menolisäykset hyväksytään. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan virkamiehet ovat arvioineet koronaan kytkeytyviksi lisätarpeiksi noin yhdeksän miljoonaa euroa.

– Mutta vaalien lähestyessä on lähdetty ajamaan virkamiesesitystä suurempiakin menolisäyksiä, Vartiainen toteaa.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti esittää 17,5 miljoonan euron lisärahoitusta toimialalleen.

Jos menokehystä ei kunnioiteta, ei ole vahvaa taloutta

Vartiainen sanoo ymmärtävänsä pormestari Jan Vapaavuorta (kok.), joka kantaa huolta Helsingin budjetoinnin periaatteista.

– Jos emme kunnioita menokehystä, meillä ei muutamien vuosien jälkeen enää ole vahvaa taloutta, Vartiainen toteaa.

Vartiainen sanoo kuitenkin ymmärtävänsä myös koulujen rehtoreita ja vanhempia, jotka nyt näkevät perusteltua tarvetta menolisäyksille.

– Nyt on nopeasti löydettävä hyvä ja vastuullinen ratkaisu. Meidän on tehtävä perustellut ja vastuulliset pandemian jälkihoitoa vaativat menolisäykset erityisesti kouluille, joista kantautuu vahvoja viestejä ongelmista. Lähtökohtana ratkaisulle on oltava virkamiesten tekemä arvio, Vartiainen linjaa.

Juhana Vartiainen: Ruuhkamaksut eivät ole tarpeen Helsingissä

Kokoomuksen pormestariehdokas, kansanedustaja Juhana Vartiainen ei kannata ruuhkamaksuja Helsinkiin.

– Ruuhkamaksut eivät ole tarpeen tai ajankohtaisia Helsingissä. En näe niiden parantavan kenenkään elämää, Juhana Vartiainen kirjoittaa Twitterissä.

Liike Nytin puheenjohtaja ja pormestariehdokas Hjallis Harkimo väittää Vartiaisen ottaneen TV-tentissä kantaa ruuhkamaksujen puolesta.

– Nimenomaan en kannattanut ruuhkamaksuja Helsinkiin. Pysypä totuudessa Hjallis, Vartiainen kehottaa.

Myös Helsingissä ehdolla oleva liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) suhtautuu nihkeästi ruuhkamaksuihin. Harakan mukaan Teknologian tutkimuskeskus VTT:n arvio tietullijärjestelmän päästövähennyksestä oli varsin vaatimaton.

– Häin ollen ruuhkamaksut eivät ole kaikkein keskeisin työkalu ilmastonmuutoksen torjunnassa, Harakka totesi Verkkouutisille.