Verkkouutiset

Vantaan kouluampuminen

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Poliisilta uutta tietoa: Vantaan kouluampuja aikoi ampua useamman

Vantaalla Viertolan koulussa, Jokirannan toimipisteessä 2. huhtikuuta 2024 aamuyhdeksältä tapahtuneen kouluampumistapauksen esitutkinta on loppusuoralla Itä-Uudenmaan poliisissa.

– Tällä hetkellä kaikki tarvittavat kuulustelut ja tutkintatoimenpiteet poliisissa on saatu tehtyä ja käynnissä on esitutkintapöytäkirjan kokoamiseen liittyvät toimenpiteet. Odotamme vielä muutamia eri viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden lausuntoja, kertoo tutkinnanjohtaja rikoskomisario Marko Särkkä tiedotteessa.

Esitutkinnan aikana tehdyissä kuulusteluissa on käynyt poliisin mukaan ilmi, että epäilty tekijä on kertonut suunnitelleensa tekoa kahdesta kolmeen viikkoa. Tätä tukee myös epäillyn käytössä olleisiin tietoteknisiin laitteisiin tehdyt laite-etsinnät.

Etsinnöissä on käynyt ilmi epäillyn kiinnostus kouluampumisiin ja vastaavanlaisiin tekoihin liittyviin sivustoihin sekä aseisiin ja niiden toimintaan liittyviin videoihin kuukausien ajalta.

Esitutkinnassa on saatu selvyys tapahtumien kulkuun luokkahuoneessa, jossa ampumiset tapahtuivat. Tapahtumat luokkahuoneessa ovat kestäneet 1-2 minuuttia.

– Epäilty on saapunut aamulla kouluun wc-tilojen kautta, nostanut huivin kasvojensa suojaksi ja kävellyt luokkaan. Luokkahuoneessa epäilty on ilmoittanut, että nyt loppu kiusaaminen, jonka jälkeen hän on ampunut käsiaseella kolmea oppilasta. Esitutkinnassa on myös selvinnyt, että tekijän aikomus on ollut kohdistaa tekonsa useampaan, kuin kolmeen henkilöön.

Tässä vaiheessa opettajan rooli tapahtumien kulkuun on ollut poliisin mukaan merkittävä. Opettaja on saanut vaikutettua epäillyn tekijän toimintaan ja saanut hänet poistumaan koulusta.

– Miten epäilty on saanut aseen haltuunsa ja miten hän on osannut sitä käyttää, on myös selvillä. Olemme jo aiemmin kertoneet, että tekoväline kuuluu lähisukulaiselle ja sitä olemme tutkineet poliisisia erillisenä tapauksena. Tutkinnassa on selvinnyt, että epäilty on aiemmin ampunut aseella pari kertaa sukulaisen valvonnassa, sanoo Särkkä.

Motiiviksi kerrottu koulukiusaaminen

Rikolliseen tekoon epäilty on kertonut teon motiiviksi kiusaamisen, jota hän on kuvannut nimittelynä, syrjintänä ja ryhmän ulkopuolelle jättämisenä. Esitutkinnassa ei ole tullut ilmi seikkoja, jotka poliisin mielestä tukisivat epäillyn kertomaa kiusaamisesta.

– Esitutkintaa varten saadun materiaalin perusteella vuosia aiemmin on ollut muutamia yksittäisiä konfliktitilanteita, jotka on selvitetty. Epäillyn oma subjektiivinen kokemus kiusaamisesta ei välttämättä ole näkynyt ulospäin, Särkkä lausuu.

Poliisin mukaan tutkinnassa on tullut ilmi ja sen aikana on käsitelty paljon sellaista materiaalia, joka on salassa pidettävää tietoa.

– Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi asianosaisten terveystiedot ja uhrien vammat, lastensuojeluun liittyvät asiat, perhetausta, yksityiselämään liittyvät arkaluonteiset seikat sekä mielentilaan liittyvät selvitykset, summaa Särkkä

Kun kaikki esitutkintapöytäkirjaan tarvittavat lausunnot ovat saapuneet, esitutkinta poliisin osalta on valmis. Tapaus ei siirry syyttäjälle syyteharkintaan epäillyn nuoren iän vuoksi.

Poliisin mukaan sillä ei ole asiasta enää muuta tiedotettavaa.

IL: Vantaan kouluampujaa voi odottaa kymmenien tuhansien eurojen lasku

Vantaan Viertolan 12-vuotiasta kouluampujaa voi odottaa valtava korvauslasku, kertoo Iltalehti.

Vaikka teosta epäilty ei ole ikänsä puolesta rikosoikeudellisessa vastuussa, lain mukaan alle 15-vuotias rikoksentekijä on silti vahingonkorvausvastuussa. Epäilty on myöntänyt kuulusteluissa teon.

– Pääsääntö on, että tahallisesta teosta tuomitaan täysi korvaus, sanoo Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen IL:lle.

Hän huomauttaa, että alaikäisten kohdalla korvaussummaa usein kohtuullistetaan. Tolvanen arvioi, että kohtuullistamisesta huolimatta tekijälle määrättävät korvaukset voivat korkoineen olla kymmeniä tuhansia euroja.

– Jos oletetaan, että hän olisi vaikka kymmenen vuoden päästä työelämässä, kyllä siinä aikamoinen korko tulee.

Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan vuonna 2020 antaman suosituksen mukaan vanhemmalle maksettava korvaus lapsen kuoleman aiheuttamasta kärsimyksestä on 3 000–12 000 euroa.

– On tapauksia, joissa on tuomittu 20 000 euroakin. Tämä (kouluampuminen) on sen tyyppinen teko, että korvaus voi olla suositusta suurempikin.

Ampujan maksettavaksi voi tulla myös muita kärsimys- ja vahingonkorvauksia, esimerkiksi tilapäisestä tai pysyvästä haitasta sekä ansionmenetyksistä.

Heille tarvitaan apua – tällaisia ovat System Crasher -lapset

Lapsiasiainvaltuutettu Elina Pekkarinen ja HUS:n lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokari tekivät Helsingin Sanomissa esityksen uusista erittäin väkivaltaisten lasten ja nuorten lastensuojeluyksiköistä.

Kyseisissä lastensuojelun erityisyksiköissä saisi yliopistosairaaloiden tuottamaa psykiatrista hoitoa ja pystyisi käymään myös koulua. Lastensuojelun kenttä on pitänyt samaa esillä jo aiemmin ja nyt Vantaan Viertolan kouluampumistapahtuma nosti asian jälleen keskusteluun.

Pekkarinen totesi HS:ssä, että ”tällaisia lapsia yhdistää käytöksen tuhoavuus, joka kohdistuu joko itseen tai muihin”.

Esitys sai tukea myös pääministeri Petteri Orpolta (kok.). Hän kommentoi esitystä Yleisradion Pääministerin haastattelutunnilla ja kertoi hallituksen tarttuvan siihen välittömästi. Orpo kertoi hallituksen haluavan toteuttaa ehdotuksen hybridiyksiköistä vakavasti oireileville, niin sanotuille system crasher -lapsille ja -nuorille.

Kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) avaa blogikirjoituksessaan system crasher -termiä ja sen taustaa.

Heinosen mukaan system crasher -nuori on erikoinen ja vaikeaselitteinen nimitys, mutta sitä on myös itse tilanne. System Crasher nousi terminä laajemmin esille vuonna 2019, kun Saksassa julkaistiin samanniminen elokuva. Elokuva kertoi 9-vuotiaasta Benni-tytöstä (Helen Zengel), jota palloteltiin sijaishuoltopaikkojen ja ryhmäkotien välillä. Ammattilaiset ja aikuiset tekivät parhaansa mutta eivät pystyneet auttamaan impulsiivista ja aggressiivista tyttöä.

– Kyse on siis tietynlaisista järjestelmän ”väliinputoajalapsista”, jotka rikkovat systeemin. Järjestelmä on siis heidän kohdalla rikki, vaikka olemme luulleet sen toimivan. Ja yleensä se toimiikin, kun ongelmat pystytään rajaamaan selkeästi, mutta kun näin ei ole, niin systeemi ei toimikaan. Palvelujärjestelmämme on tällöin liian pirstaleinen, Heinonen kirjoittaa.

Heinonen muistuttaa, että uusien lastensuojelun hybridiyksiköiden perustaminen ei tapahdu käden käänteessä.

– Tarvitaan toimintakulttuurin muutoksen lisäksi myös lainsäädännön muutoksia ja resurssejakin. Lastensuojelulakia tulisi esimerkiksi muuttaa niin, että lapsen tai nuoren toimintaa voitaisiin rajoittaa turvallisesti yksikön sisällä. Antaa siis rajoja. Ehdottomasti rakkauttakin, hän kirjoittaa blogissaan.

Heinonen muistuttaa, että hallitusohjelmasta löytyy lukuisia mielenterveyttä edistäviä toimenpiteitä muun muassa terapiatakuu, walk in -terapiat sekä psykoterapiakoulutuksen kehittäminen. Hallitusohjelmassa on sovittu myös 200 miljoonan euron lisärahoituksesta peruskouluille. Hän luettelee blogissa toimenpiteitä, joilla hallitus aikoo lisätä koulujen työrauhaa.

– Tulemme myös rajoittamaan turhaa puhelimien käyttöä koulupäivien aikana ja puuttumaan uusinkin toimin koulujen rauhattomuuteen ja koulukiusaamiseen. Olemme lisäksi sopineet hallituspuolueiden kesken, että selvitämme oppilashuoltohenkilöstön siirron hyvinvointialueilta takaisin kunnille. Haluamme siis varmistaa, että koulun, oppilashuollon ja perheiden välinen yhteistyö sujuisi mutkattomasti lähellä.

– Tarvitaan laajaa ryhtiliikettä sekä kodeilta, vanhemmilta että kaikilta aikuisilta, Heinonen kirjoittaa.

 

Uusi tieto Vantaan kouluampumisesta: Ase ei kuulunutkaan perheenjäsenelle

Poliisi kertoo edistyneensä viime viikolla tapahtuneen Vantaan kouluampumisen tutkinnassa.

Tutkinta eteni viikonloppua teknisellä tutkinnalla sekä useilla kuulusteluilla. Myös epäiltyä päästiin kuulustelemaan uudemman kerran. Tapahtumien kulku on pääpiirteittäin poliisille hyvin selvillä.

– Olemme jo aiemmin kertoneet, että epäillyn tekijän käyttämä ase kuuluu lähisukulaiselle. Ase ei kuulu perheenjäsenelle ja asetta on säilytetty asianmukaisesti. Epäilty on saanut aseen haltuunsa luvatta, vahvistaa rikoskomisario Marko Särkkä tiedotteessa.

Molemmat uhrit ovat edelleen sairaalahoidossa. Toisen uhrin tila on edelleen kriittinen, mutta toista uhreista on päästy viikonlopun aikana jo kuulustelemaan.

– Viikonlopun kuulusteluisissa on tullut ilmi, että epäillyn teon jälkeen käyttämä reitti on valikoitunut sattumanvaraisesti ja tämänhetkisen tiedon mukaan epäilty ei olisi pakomatkansa aikana uhkaillut aseella muita henkilöitä, Särkkä kertoo.

Teon syyksi on aiemmin kerrottu koulukiusaaminen. Poliisin mukaan kyseessä on hyvin subjektiivinen ja yksilöllinen kokemus. Poliisi selvittää edelleen laajalti tekoon johtaneita syitä.

– Esitutkinnassa saadun selvityksen perusteella koulun henkilökunta on toiminut tapahtuma-aikaan esimerkillisesti ja vastuullisesti, Särkkä jatkaa.

Poliisi pyytää, että tämän tapauksen selvittäminen jätetään poliisin tehtäväksi ja kunnioitetaan kaikkia tapaukseen liittyviä osallisia ja heidän läheisiään.

– Viertolan ampumistapauksen jälkeen useisiin poliisilaitoksen alueella sijaitseviin kouluihin on tehty erilaisia uhkauksia, joita poliisi selvittää. Kaikkiin uhkauksiin suhtaudutaan erittäin vakavasti. Uhkauksia ei tule tehdä edes ”läpällä”, muistuttaa Särkkä.

Poliisi kertoo tiedottavansa asiasta seuraavan kerran torstaina kello 12.

MTV: Yli sata poliisia osallistui kouluampujan etsintään

Vantaan Viertolan koulun ampujan etsinnöissä oli mukana yli sata poliisia, kertoo rikosylikomisario Kimmo Hyvärinen MTV Uutisille.

Poliisi on kertonut tavoittaneensa ampujan oman tiedonhankintansa kautta. Poliisi ei kerro MTV Uutisille tarkemmin käyttämistään taktisista keinoista.

– Mutta voidaan todeta, että meillä oli siinä vaiheessa yli sata poliisia etsimässä häntä. Mukana olivat pääkaupunkiseudulta kaikki poliisipartiot, jotka saatiin irrotettua tähän. Tällä oli varmasti vaikutusta pojan löytymiseen, Hyvärinen sanoo.

Poliisi ei myöskään kerro, oliko ampujalla kiinniotettaessa käyttämättömiä patruunoita. Ampuja saatiin kiinni noin 50 minuutin kuluttua ampumisesta.

Yhä useamman lapsen käytös on tunnekylmää ja väkivaltaista – lapsiasiavaltuutetulta ehdotus ratkaisuksi

Lapsiasiavaltuutettu nostaa vuosikertomuksen kannanotossaan esille pienen lapsijoukon – vakavasti väkivaltaisten ja itsetuhoisten lasten – vaikean tilanteen.

Nämä lapset oireilevat niin vakavasti, ettei heitä voi hoitaa kotona, sijaisperheessä tai lastensuojelulaitoksessa. Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että näiden lasten auttamiseksi tulee perustaa hydridiyksiköitä, joissa lastensuojelun sekä lasten- ja nuorisopsykiatrian osaaminen yhdistyvät.

– Lasten erittäin vakava väkivaltainen ja itsetuhoinen oireilu on viime vuosina lisääntynyt. Kyseessä on hyvin pieni mutta raskaasti hoitotahoja kuormittava lapsijoukko, joka on jäänyt vaille tarvitsemaansa apua ja hoitoa. Nämä lapset ovat välittömässä avuntarpeessa, ja ilman apua he ovat suuressa vaarassa, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen huomauttaa.

Pekkarinen sanoi vuosikertomuksen julkaisutilaisuudessa, että kyseessä ovat lapset, joilla on hyvin tunnekylmää, väkivaltaista käytöstä ja joiden tapa reagoida vastoinkäymisiin on impulsiivisen väkivaltainen tai itsetuhoinen. Nämä lapset tyypillisesti seilaavat vaihtuvien sijoituspaikkojen ja sairaalan osastojaksojen välillä. Heidän käytöksensä on niin haastavaa ja hajottavaa, ettei siihen nykyisillä lastensuojelulaitoksilla pystytä vastaamaan.

– Ei sairaalaosastokaan voi olla lapsen pitkäaikainen koti, Pekkarinen totesi.

HUSin lasten­psykiatrian linja­johtaja Leena Repokari kertoi tilaisuudessa, että on esimerkkejä, joissa lapsen ympärillä on vuoden aikana ollut 40 eri ammattilaista, mutta mitään hyötyä heidän ponnisteluistaan ei ole ollut. Tämä kertoo Repokarin mukaan keinottomuudesta näiden lasten ongelmien äärellä.

– Tämä on lapsijoukko, jonka olemassaoloa ei haluta nähdä. Heidän kanssaan ei tulla toimeen, he aiheuttavat hankaluuksia ja härdelliä joka paikassa, ja he saavat negatiivista palautetta jatkuvasti, Repokari kuvaili.

Nämä lapset ovat Repokarin mukaan kiertäneet useassa sairaalassa ja paikassa, ja he elävät jatkuvassa epävarmuudessa siitä, mikä heidän tulevaisuutensa on. Repokarin mukaan näitä lapsia ei kuvaa mikään tietty diagnoosi – kaikilla ei edes ole psykiatrista diagnoosia, mutta useilla on esimerkiksi ADHD tai autismikirjon piirteitä. Kasvu ei ole mennyt optimaalisesti, vaan elämään on liittynyt paljon epävakautta.

Repokari muistutti, että vaikeasti oireilevat lapset eivät vain ilmesty tyhjästä, vaan heillä on aina ollut vaikeuksia yleensä elämänsä alusta saakka, ja aluksi ne ovat olleet lieviä. Kaikkia ongelmia ei Repokarin mukaan pystytä ennaltaehkäisemään, mutta paljon suurempi osa hoituisi, jos perheille olisi tarjolla varhaisia ja tehokkaita palveluita.

Pekkarinen totesi, että lasten oireet uhkaavat lapsen omaa kasvua ja kehitystä ja myös hänen läheistensä, kuten vanhempien, sisarusten ja koulutovereiden turvallisuutta. Lapsen ja hänen elinpiirinsä kasvaessa väkivaltainen käytös voi kohdistua myös täysin ulkopuolisiin ihmisiin.

Lapsiasiavaltuutetun vuosikertomus 2023 luovutettiin valtioneuvostolle tänään ja sen vastaanotti pääministeri Petteri Orpo.

Orpo totesi tilaisuudessa, että tämän viikon Vantaan ampumisen vuoksi erityisesti alleviivautuu vuosikertomuksen kannanoton tärkeys. Jokaista lasta pitäisi pystyä auttamaan, Orpo totesi ja vakuutti, että asia on hallitukselle tärkeä teema.

Orpo huomautti, että hallitus ei ole säästänyt sosiaali- ja terveyspalveluista, vaan päinvastoin niihin käytetään nyt enemmän rahaa kuin koskaan Suomen historiassa, ja kolmannes valtion budjetista kuluu hyvinvointialueiden pyörittämiseen. Samalla Orpo totesi, että hallitus on kuitenkin halunnut antaa rauhan vastaperustetuille hyvinvointialueille, eikä ole lähtenyt niihin heti tekemään muutoksia.

Orpo nosti esiin ennaltaehkäisyn ja palveluiden saatavuuden ja jatkuvuuden, sekä painotti hallitusohjelmaan kirjatun lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttamista.

– Lainsäädännöllä pitää turvata pääsy vaikuttaviin psykososiaalisiin hoitoihin ja tätä lainsäädäntöä valmistellaan parhaillaan, Orpo kertoi.

Neuvotteleva virkamies Susanna Hoikkala sosiaali- ja terveysministeriöstä totesi, että lastensuojelulainsäädännön uudistus on tarkoitus tulla voimaan 2026.

– Tämä kipupiste on tunnistettu. Tarve on ollut ministeriön tiedossa ja tätä koskevaa sääntelyä valmisteltiin viime hallituskaudella, mutta se ei silloin vielä edennyt, Hoikkala sanoi.

Hoikkalan mukaan säädöksiä suljetun ja integroidun kuntoutuspalvelun perustamiseksi valmistellaan syksyyn mennessä ja lisäksi säädöksiä, joilla voidaan puuttua luvattomiin poissaoloihin lastensuojelulaitoksista valmistellaan tämän vuoden loppuun mennessä.

Jo nykysäädöksistä on Hoikkalan mukaan mahdollista löytää pykälät niin kutsuttujen hybridiyksiköiden perustamisen, koska sosiaalitoimen, koulutoimen ja psykiatrisen terveydenhuollon yhdistävä vaativasti oireilevien nuorten yksikkö toimii esimerkiksi Helsingissä.

LUE MYÖS:
Pitäisikö rikoksia tekeviä alle 15-vuotiaita voida sulkea laitoksiin? ”Ruotsin esimerkkiä varottava”

Kriisitukea jatketaan Vantaan Viertolan koululla

Vantaan Viertolan koululla aloitettiin kriisityö heti tiistaina sattuneen ampumavälikohtauksen jälkeen.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen opiskeluhuollon sekä sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijät ovat olleet koululla tiistaina ja keskiviikkona. Koulupäivä oli Viertolassa keskiviikkona hiukan tavallista lyhyempi. Oppilaita oli koulussa lähes normaalisti.

Koulupäivä aloitettiin hiljaisella hetkellä. Koulussa oli päivän aikana paikalla kriisityöntekijöitä sekä luokissa että antamassa kahdenvälistä kriisitukea.

– Opettajat kertoivat, että pienemmillä oppilailla oli paljon kysyttävää. He halusivat keskustella tapahtuneesta. Isommilla oppilailla keskusteltavaa oli vähemmän, ja heidän kanssaan siirryttiin nopeammin normaaliin koulutyöhön, Viertolan koulussa keskiviikkona vieraillut Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo toteaa tiedotteessa.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on järjestänyt erityistä tukea ampumisvälikohtausta todistaneen luokan oppilaille.

– Sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijät ovat keskustelleet luokassa olleiden lasten ja opettajien kanssa sekä kartoittaneet akuutin kriisityön tarvetta. He ovat myös soittaneet perheille, joiden lapset ovat olleet todistamassa ampumista, ja selvittäneet lasten ja perheiden tuen tarvetta sekä antaneet puhelimitse psykososiaalista tukea, sosiaali- ja kriisipäivystyksen päällikkö Henna Niskanen sanoo.

Julkisuudessa liikkunut virheellisiä tietoja

Opiskeluhuollon henkilöstöä on siirretty muista oppilaitoksista vahvistamaan alueen koulujen resursointia. Mukana on kuraattoreita, psykologeja ja terveydenhoitajia. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut koordinoivat psykososiaalisen tuen jatkotoimia yhdessä Vantaan kaupungin kasvatuksen ja oppimisen toimialan kanssa.

Viertolan koululla on kaksi toimipistettä. Välikohtaus tapahtui Jokirannassa yleisopetuksen luokassa 6CD. Koulussa on kaikkiaan noin 830 oppilasta.

Ilkka Kalon mukaan julkisuudessa on liikkunut virheellisiä tietoja tapahtuneesta. Vantaalla keskimääräinen luokkakoko 1.–6.-luokilla on 20,5 oppilasta opettajaa kohti.

– Luokka, jossa ampumisvälikohtaus tapahtui, on yleisopetuksen ryhmä. Luokalla opiskelee 38 oppilasta ja siinä työskentelee koko ajan kaksi luokanopettajaa. Käytännössä luokat työskentelevät osan oppitunneista erillään ja osan tunneista kahden opettajan opetuksessa. Yhtä opettajaa kohti on siis 19 oppilasta, Kalo toteaa.

Sosiaalisessa mediassa on levitetty ihmisten someprofiileita, jotka eivät liity kouluampumiseen

Itä-Uudenmaan poliisi on edennyt Vantaan Viertolan kouluampumista koskevassa tutkinnassa. Tutkinnassa on selvitelty muun muassa teon mahdollista motiivia, kuultu useita henkilöitä ja tehty teknistä tutkintaa.

Teon motiiviksi on selvinnyt kiusaaminen. Epäilty on kuulusteluisissa kertonut joutuneensa kiusaamisen kohteeksi ja tämä tieto on myös vahvistunut poliisin esitutkinnassa. Epäilty oli siirtynyt Viertolan kouluun tämän vuoden alusta.

Poliisin esitutkinnassa on myös tullut ilmi, että epäilty on Viertolan koululta poistuessaan uhannut aseella myös Helsingin Siltamäessä kouluun matkalla olleita oppilaita. Poliisi tutkii tätä tapausta laittomana uhkauksena.

Poliisin tietoon on Viertolan ampumatapauksen jälkeen tullut poikkeuksellisen paljon erilaisia uhkaustapauksia, jotka kaikki tutkitaan poliisissa perinpohjaisesti. Kyse on erittäin vakavista rikosasioista.

Epäillyn teossa käyttämä ase kuuluu lähisukulaiselle. Tätä asiaa tutkitaan poliisissa erillisenä rikoksena nimikkeellä ampuma-aserikos. Teosta epäilty 12-vuotias poika on poliisin tekemien kuulusteluiden ja esitutkintatoimenpiteiden jälkeen luovutettu sosiaaliviranomaisten huostaan.

Eri sosiaalisen median alustoilla liikkuu tällä hetkellä paljon virheellistä ja väärää tietoa koskien eilistä Viertolan kouluampumistapausta.

– Sosiaalisen mediassa levitetään muun muassa kuvakaappauksia sellaisten ihmisten someprofiileista, jotka eivät liity tapaukseen, poliisi kertoo tiedotteessa.

Poliisi muistuttaa, että tällainen toiminta on laitonta ja voi aiheuttaa haittaa täysin syyttömille ihmisille. Poliisi muistuttaa myös, että tämänkaltaiset näkyvät tapahtumat aktivoivat valitettavasti myös tahallista väärän tiedon lähettämistä ja trollaamista.

”Kuolema on pilvi päivän alla”

Kansanedustajat hiljenivät täysistunnon aluksi ottamaan osaa kouluampumisen uhrien omaisten ja laheisten suruun.

Eduskunnan varapuhemies Paula Risikko totesi sanoissaan, että ”Eino Leino sanoi kuoleman olevan pilvi päivän alla”.

– Aurinkoisen, lämpimän pääsiäisen jälkeen pilvet peittivät eilen Vantaan ja koko Suomen, varapuhemies totesi.

– Saimme järkyttävän uutisen kouluampumisesta Vantaan Viertolan koululla. Kaksitoistavuotias koululainen oli kuollut, kaksi oli vakavasti loukkaantunut ja moni syvästi järkyttynyt.

– Mekin otimme uutisen vastaan järkyttyneinä. Moni meistä osasi olla vain hiljaa. Nuoren lapsen kuolema on liian surullinen asia verhottavaksi sanoihin, puettavaksi tunteisiin.

Paula Risikon mukaan ”kysymme hiljaa mielessämme miksi, ja miten tulevaisuudessa voimme estää tällaiset tapahtumat”.

– Emme tunne näitä lapsia, mutta voimme ajatella ja toimia Eino Leinon sanoin:
En tiedä alkuasi,
en aavista loppuasi,
mutta kumpikin on minun sydämessäni

– Näiden sanojen myötä esitän osanottoni ja eduskunnan surunvalittelun omaisille ja läheisille sekä kaikille niille, jotka ovat kohdanneet tämän surun. Samalla toivon tervehtymistä ja parantumista loukkaantuneille, Risikko lausui.

Kapteeni ottaa kantaa asesäilytykseen – näin turvallisuutta voisi parantaa

Vantaan eilinen kouluampuminen on herättänyt kysymyksen siitä, mistä kuudesluokkalainen sai käsiinsä aseen. Poliisi on kertonut, että ase oli ampujan lähipiiriin kuuluvan henkilön luvallinen käsiase.

Puolustusvoimissa työskentelevä kapteeni, ampumista harrastava Aku Saarelainen pohtii X-ketjussaan mitä olisi tehtävissä säilytysturvallisuuden parantamiseksi. Hän toteaa, että aselain mukaan ase on säilytettävä lukitussa paikassa ja avaimen tulee olla omistajan hallussa.

– Jos säilytettävänä on yli 5 asetta tai yli 10 patruunan lippaalla olevia itselataavia, pitää olla turvakaappi, joka toki on aina järkevä säilytystapa.

– Ase ei ammu ilman patruunoita. Patruunat pitää säilyttää turvakaapissa tai erillään aseesta, järkevää on pitää patruunat erillisessä lukitussa tilassa, kuten toisessa turvakaapissa.

Saarelaisen mukaan niin turvallista säilytystapaa ei kuitenkaan ole, etteikö samassa taloudessa asuva teini-ikäinen riittävällä vaivalla pääsisi aseisiin käsiksi niin halutessaan. Hänen mukaansa myöskään koodilukko ei ole ”idioottivarma tapa”, mikäli aseen haluaa haltuunsa samassa taloudessa asuva henkilö.

– Jos kotona on nuori joka oireilee, niin vastuullinen toimi voi olla järjestää aseet kaverin luokse tai aseliikkeeseen säilytettäväksi. Vaikka riski olisi pieni, ei sitä kannata ottaa jos se on vältettävissä. Kynnys tähän ymmärrettävästi iso, mutta asia on vakava, Saarelainen kirjoittaa.

Hän esittää myös oman ajatuksensa riskien vähentämiseksi.

– Aseluvan haltijoita on niin valtavasti että resurssit ei riitä kaikkien aktiiviseen valvontaan. Mutta pienentämällä otantaa voisi silti saada vaikutusta:

– Rekistereistä voisi ajaa ristiin kaikki ne taloudet, joissa on sekä aseita että alaikäisiä lapsia ja pyytää aseiden omistajilta selvitys aseen säilytystavasta. Jo selvityspyyntö kannustaisi saattamaan säilytyksen lainmukaiseksi, Saarelainen sanoo.

Eduskunnassa pidetään hiljainen hetki kouluampumisen takia

Eduskunnan täysistunnon alussa pidetään keskiviikkona hiljainen hetki Vantaan kouluampumisen takia.

– Osanottoni koko eduskunnan puolesta Vantaan kouluampumisen pienille uhreille ja heidän omaisilleen, eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Sisäministeriön on lisäksi määrännyt valtion virastot ja laitokset suruliputtamaan keskiviikkona.

– Koko maan toivotaan yhtyvän suruliputukseen. Suruliputus alkaa aamulla kello 8. Suruliputuksen alkaessa lippu vedetään ensin salossa ylös asti ja lasketaan sen jälkeen kolmanneksen tangon mittaa alas siten, että lipun alareuna asettuu salon puoliväliin. Liputus päättyy auringon laskiessa, ministeriöstä kerrotaan.

LUE MYÖS:
Tasavallan presidentiltä osanotto kuolleen oppilaan omaisille
”Lapset tarvitsevat nyt turvallisia aikuisia”
Viron presidentti suomalaisille: Ajatuksemme ovat kanssanne

Viron presidentti suomalaisille: Ajatuksemme ovat kanssanne

Viron presidentti Alar Karis on lähettänyt viestipalvelu X:ssä viestin kaikille suomalaisille.

– Haluan välittää syvimmät osanottoni Vantaan kouluampumisessa menehtyneen läheisille. Toivotan nopeaa toipumista loukkaantuneille ja kaikille, joita tämä kova koettelemus koskettaa. Ajatuksemme ovat kanssanne, presidentti Alexander Stubb ja kaikki suomalaiset, Viron presidentti kirjoittaa suomeksi viestipalvelu X:ssä.

Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson kertoo esittäneensä osanottonsa pääministeri Petteri Orpolle (kok.).

– Erittäin surullista kuulla kouluampumisesta Vantaalla Suomessa. Ajatukseni ovat asianosaisten, heidän perheidensä, opiskelijoiden ja koulun henkilökunnan parissa, Kristersson kirjoittaa X:ssä.

Latvian ulkoministeri Krisjanis Karins kertoo olevansa järkyttynyt vantaalaiskoulun ammuskelusta.

– Syvimmät osanottoni viattoman uhrin omaisille ja voimia ja pikaista paranemista haavoittuneille lapsille, hän viestittää X:ssä.

 

 

Vantaan kouluampumisesta suruliputus

Pääministeri Petteri Orpo (kok.), sisäministeri Mari Rantanen (ps.) ja opetusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) pitivät eduskunnassa tiedotustilaisuuden Vantaan kouluampumisesta.

– Ampumavälikohtaus Vantaalla Viertolan koulussa järkyttää syvästi. Se vetää sanattomaksi. Erityisen järkyttäväksi sen tekee niin uhrien kuin epäillyn tekijän ikä. Haluan esittää omasta ja hallituksen puolesta osanotton menehtyneen lapsen perheelle ja läheisille, pääministeri sanoi.

– Meidän ajatuksemme ovat uhrien ja heidän läheistensä, Viertolan koulun oppilaiden ja henkilökunnan luona. Nyt on tärkeää, että he saavat kaiken mahdollisen tuen. Tänään ja lähipäivinä tarvitaan lasten, nuorten ja kaikkien kanssa sitä läsnäoloa, välittämistä ja sitä lohduttavaa syliä ja lohdutuksen sanoja, Orpo jatkoi.

Pääministeri sanoi pitävänsä tärkeänä sitä, että tapahtuneesta puhutaan kodeissa.

– Tilanne on ymmärrettävästi sellainen, että se herättää paljon pelkoa ja kysymyksiä. Haluankin sanoa suomalaisille lapsille ja nuorille koululaisille ihan joka puolelle Suomea, että suomalaiset viranomaiset ja koulujen henkilökunta tekevät joka päivä kaikkensa, ettei mitään tällaista pääsisi tapahtumaan.

Sisäministeri Mari Rantanen sanoi poliisin tekevän perusteellisen tutkinnan tapahtuneesta.

– On selvää, että pyrimme Suomessa siihen, että meillä olisi täällä turvalliset kodit, kadut ja koulut.

Sisäministeriö määrää keskiviikolle valtion virastoille ja laitoksille suruliputuksen.

– Toivomme, että koko Suomi osallistuu tähän liputukseen.

Opetusministeri Anna-Maja Henriksson kertoi olevansa järkyttynyt.

– Ajatukseni ovat väkivallan teon uhrien, 12-vuotiaiden lasten ja heidän läheistensä luona. Siitä, mistä piti tulla tavallinen koulupäivä, tuli jotain aivan muuta. Kyseessä on suuri tragedia. Yksi 12-vuotias lapsi ei tule koskaan enää kotiin koulusta, Henriksson sanoi liikuttuneena.

– Haluan esittää syvät osanottoni menehtyneen koululaisen perheelle, läheisille, ystäville, opettajille. Toivon kaikille asianosaisille voimia tänä erittäin raskaana päivänä. Tämä teko on järkyttänyt koko kouluhteisöä ja meitä kaikkia suomalaisia ja koko yhteiskuntaamme syvästi.

”Lapset tarvitsevat nyt turvallisia aikuisia”

Vantaalla Viertolan koululla tapahtui keskiviikkona ampumavälikohtaus, jossa menehtyi yksi ja loukkaantui vakavasti kaksi kuudesluokkalaista lasta.

Poliitikot ovat esittäneet surunvalittelujaan sosiaalisessa mediassa.

Kokoomuksen vantaalainen kansanedustaja, tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala kertoo viestipalvelu X:ssä olevansa syvästi järkyttynyt.

– Kotikaupungissani on tapahtunut tänään sellaista, mitä ei saisi koskaan tapahtua. Ajatukseni ovat uhrien, heidän läheistensä ja koko Viertolan koulun väen luona, Multala kirjoittaa.

Hän on jakanut Mannerheimin Lastensuojeluliiton tästä löytyvän ohjeen, miten väkivaltauutisista voi puhua lapsen kanssa.

– Viertolan kouluampuminen järkyttää lapsia ja aikuisia. Lapset tarvitsevat nyt turvallisia aikuisia. Kahden alakouluikäisen lapsen äitinä näistä neuvoista on apua myös itselleni tapahtuneen käsittelyssä, Multala kirjoittaa.

SDP:n puheenjohtajan, vantaalaisen kansanedustaja Antti Lindtmanin mukaan lapset, perheet ja henkilökunta tarvitsevat nyt kaiken mahdollisen tuen.

– Monet joutuivat nyt kokemaan sellaista, mitä kenenkään ei pitäisi ikinä joutua kokemaan. Ajatukseni ovat loukkaantuneiden, heidän läheistensä ja koko kouluyhteisön luona, Lindtman kirjoittaa X:ssä.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kuvailee X:ssä ampumista hirvittäväksi.

– Kotien, vanhempien, läheisten tuska, huoli ja epätietoisuus, lasten ja koulun pahimmalla tavalla järkkynyt turvallisuus… Tätä ei koskaan pitäisi tapahtua. Ajatuksemme ja rukouksemme ovat perheissä ja koululla.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja pääministeri Petteri Orpo (kok.) ovat esittäneet surunvalittelunsa kuolleen lapsen omaisille.

Tasavallan presidentiltä osanotto kuolleen oppilaan omaisille

Tasavallan presidentti Alexander Stubb kertoo olevansa järkyttynyt Vantaan kouluampumisesta.

Ampumavälikohtauksessa menehtyi kuudesluokkalainen lapsi. Kaksi lasta ovat vakavasti loukkaantuneita.

– Esitän syvimmän osanottoni menehtyneen koululaisen omaisille. Toivotan voimia toipumiseen loukkaantuneille. Koulun kaikki oppilaat ja henkilökunta ovat ajatuksissani, presidentti kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on myös esittänyt surunvalittelunsa.

– Ampumavälikohtaus Vantaalla järkyttää syvästi. Ajatukseni ovat uhrien, heidän läheistensä ja Viertolan koulun muiden oppilaiden ja henkilökunnan luona. Seuraamme tilannetta tiiviisti ja odotamme viranomaisten päivittyviä tietoja, Orpo kirjoittaa X:ssä.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)