Artikkelit: Työperäinen maahanmuutto

Asiantuntijoiden mukaan investoinnit eivät suuntaudu Suomeen ilman osaajia.
Kotimaisen työvoiman osaaminen ei ole aina riittävällä tasolla.
Yhä useampi yritys palkkaa osaajia ulkomailta.
Keskuskauppakamarin mukaan tarvitsemme kansainvälisiä verkostoja.
Kansanedustaja Marko Kilpi ehdottaa maahanmuuttoviraston kansalaisuushakemusten käsittelyyn tietyin ehdoin ohituskaistaa.
Asiantuntijan mukaan kynnystä kansainvälisen osaajan palkkaamiseen pitää yhä madaltaa.
Tutkimuksen mukaan julkistalous hyötyy maahanmuutosta.
Maahanmuuttajien työllisyysaste on edelleen kantaväestöä alempi.
Kansainväliset osaajat ovat arkea yhä useammassa yrityksessä.
Valmistuneet päätyvät kantaväestöä useammin matalamman koulutustason töihin.
Pisteytysjärjestelmiä on käytössä muuallakin kuin Kanadassa.
Ilkka Oksalan mukaan jo edellinen hallitus olisi voinut puuttua ongelmaan.
Eduskuntaryhmät näyttävät vihreää valoa pisteytysjärjestelmälle.
Arto Satonen nostaa esiin kansainvälisten huippuosaajien rekrytointivaikeudet.
Kansanedustaja painottaa kotoutumisen merkitystä ja korostaa, että päävastuu on tulijalla itsellään.
Yritysten tyytyväisyys kansainvälisiin osaajiin on pysynyt korkealla.
Keskuskauppakamarin mukaan hallituksen pitäisi käynnistää selvitys asiasta.
Asiantuntijan mukaan ulkomainen työvoima on keskeisessä osassa talouskasvun luomisessa.
Kansanedustajan mukaan sanavalinta halventaa työtä tekeviä ihmisiä.
Arto Satosen mukaan tarvitsemme uutta osaamista.
Luvan alkuperäisen ammattialan lisäksi ulkomaalainen työntekijä voi työllistyä muille aloille.
Suomessa oli noin 800 thaimaalaista poimijaa viime satokaudella.
Heikon työllisyyden aikana maasta poistuu sellaisiakin ulkomaisia työntekijöitä, jotka muuten työllistyisivät.
Maahanmuuttovirasto on päivittänyt arviot tämän ja ensi vuoden hakemusmääristä.
Maahanmuutto on Suomelle sekä ongelma että täysin välttämätön ratkaisu.
Työlupien määrän väheneminen on jatkunut nyt kaksi vuotta.
Ensimmäisen ulkomaalaisen työntekijän palkkaaminen vaikuttaa myönteisesti Suomen teollisuuden yrityksissä.
Myös Suomeen saapuvien ukrainalaisten määrä on laskenut.
Arto Satosen ja Juhana Vartiaisen mukaan työperäinen maahanmuutto turvaa talouskasvua ja palveluita.
Automaattisella jälkivalvonnalla tarkastetaan, täyttävätkö työntekijät yhä heille myönnetyn luvan edellytykset.
Maahanmuuton ei havaittu myöskään vaikuttavan kielteisesti kotimaisten työntekijöiden työllisyyteen.
Yrityksen kyky palvella erilaisia asiakkaita on melko selvästi vahvistunut maahanmuuttajan palkkauksen seurauksena.
Työntekijän oleskeluluvan tuloraja nousee lakimuutoksen myötä ensi vuoden alussa.
Kahviloitsija on palkannut avukseen maahanmuuttajia.
Tietyissä tilanteissa palvelua on saatava omalla äidinkielellä.
Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan Suomi pystyy houkuttelemaan ulkomaisia osaajia.
Osassa pk-yrityksistä ulkomaalaiset työntekijät näyttäytyvät jopa ainoana keinona saada työvoimaa.
Sisäministeriö valmistelee parhaillaan tiukennuksia pysyvän oleskelun ehtoihin.